1
2
Sisällys A-klinikkasäätiö 2014 lyhyesti Puheenjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus A-klinikkasäätiö A-klinikkasäätiön työn yhteiskunnallinen vaikuttavuus Asiakkaat Palvelut Hämeen palvelualue Itä-Suomen palvelualue Järvenpään sosiaalisairaala Länsi-Suomen palvelualue Pirkanmaan palvelualue Uudenmaan palvelualue Tutkimus, kehittäminen ja koulutus Viestintä Henkilöstöraportti Tilastotaulukot Toimintakertomus Tilinpäätös 4 6 7 8 14 15 18 21 25 29 33 37 41 44 47 48 54 60 64 3
A-klinikkasäätiö 2014 lyhyesti Suomen suurin päihdealan organisaatio Perustettu 1955 TOIMINTA-AJATUS A-klinikkasäätiön perustehtävänä on ehkäistä ja vähentää päihdeongelmia ja muita psykososiaalisia ongelmia. TOIMINNAN SISÄLTÖ A-klinikkasäätiö tuottaa päihdehuollon ja muita toimialansa mukaisia asiantuntijapalveluita. A-klinikkasäätiö tarjoaa hoidon ja kuntoutuksen lisäksi varhaisvaiheen palveluja sekä tekee ehkäisevää päihdetyötä. A-klinikkasäätiö harjoittaa säätiön tarkoitusta palvelevaa vaikuttamis-, koulutus-, viestintä-, julkaisu- sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT ihmisarvon kunnioittaminen luottamuksellisuus suvaitsevaisuus vastuullisuus TOIMINNAN TUOTOT JA HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ SEKTOREITTAIN 2014 (suluissa tiedot vuodelta 2013) Tuotot (milj. euroa) Henkilöstön määrä Palvelualueet 37,5 (38,6) 585 (655) (ilman projekteja) Järvenpään sosiaalisairaala 5,2 (6,3) 78 (83) (ilman projekteja) Tutkimus & kehitys ja projektit 2,2 (2,3) 37 (34) (sisältää myös alueiden projektit) Keskushallinto Järjestölähtöinen työ 1,2 (1,1) 11 (11) Palvelutuotanto 1,3 (1,3) 13 (11) Yhteensä 47,4 (49,6) 724 (794) A-KLINIKKASÄÄTIÖN PALVELUTUOTANTO 2014 Avohoitopalvelut: 19 572 asiakasta 315 859 tapahtumaa Laitoskuntoutuspalvelut (selviämis- ja katkaisuhoitoasemat sekä kuntoutusyksiköt): 5 634 asiakasta 9 290 hoitojaksoa 77 114 hoitovuorokautta Asumispalvelut: 452 asiakasta 87 186 asumisvuorokautta 4
Villasukkahaaste tuotti yli tuhat sukkaparia jaettavaksi Asunnottomien yönä. Kuva: Auli Saukkonen 5
Puheenjohtajan katsaus Pitkittynyt taantuma, kuntien kiristynyt taloustilanne ja sote-uudistuksen aiheuttama epävarmuus heijastuivat A-klinikkasäätiön palveluiden kysyntään vuonna 2014. Erityisesti laitospalveluja käytettiin vähemmän kuin oli ennakoitu. A-klinikkasäätiön hallitus oli kesän alussa hankalassa tilanteessa, kun säätiön talousluvut olivat painumassa pahasti miinukselle. Yhteinen näkemys oli, että edellisvuoden kaltainen, suuresti tappiollinen tilinpäätös ei olisi säätiölle toistamiseen hyväksi. Ainut keino korjata tilannetta lyhyellä aikavälillä oli karsia menoja. Koska henkilöstökulut muodostavat valtaosan säätiön menoista, päätettiin käynnistää koko A-klinikkasäätiötä koskevat yt-neuvottelut. Sopeuttamistoimet toteutettiin pääosin lomautuksin. Ne koskivat myös A-klinikkasäätiön ylintä johtoa. Lomautuksia porrastettiin niin, että palveluiden saanti pyrittiin turvaamaan työvoiman vähennyksestä huolimatta. Henkilöstölle tämä merkitsi ajoittaista työkuorman kasvua, kun oman työn piti lisäksi vastata myös lomautetun työtoverin tehtävistä. Ilman hyvää talkoohenkeä tämä ei olisi ollut mahdollista. Siitä kuuluu kiitos koko henkilökunnalle. Taloudellisesti onnistuttiin hyvin: säästötoimien ansiosta A-klinikkasäätiön toiminnallinen tulos parani oleellisesti ja yhdessä joidenkin omaisuusjärjestelyjen kanssa vuoden 2014 tilinpäätös kääntyi positiiviseksi. Haasteita kuitenkin riittää myös tulevina vuosina. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kentällä elämme eräänlaista ylimenovaihetta vanhan ja uuden järjestelmän välissä. Suunnitelmia on paljon mutta päätöksiä vähän, etenkin sen jälkeen, kun sote-malli kaatui perustuslakivaliokunnassa eduskunnan istuntokauden lopussa. Uudesta emme siis vielä kovin paljon tiedä, mutta kun uudistus joskus tulee, on tärkeää, että A-klinikkasäätiö pystyy siirtymään sen mukaiseen maailmaan taloudellisesti kestävässä kunnossa ja mahdollisimman toimintakykyisenä. Tämän vuoksi on tärkeä jatkaa A-klinikkasäätiön rakenteellista kehittämistä. Toimintaperustan kestävyyden varmistamista palvelee myös vuonna 2014 hyväksytty kiinteistöstrategia, jonka mukaisesti A-klinikkasäätiö pyrkii pääsemään eroon turhaksi katsottavasta omaisuudestaan. A-klinikkasäätiön yleishyödyllisyys näkyy ennen kaikkea toiminnassa. Vaikka alkoholin kokonaiskulutus on parina viime vuotena ollut hienoisessa laskussa, meillä on edelleen satoja tuhansia alkoholin ongelmakäyttäjiä sekä sen lisäksi kasvava joukko huumeongelmaisia. Alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden väärinkäytön yhteiskunnalliset haittakustannukset noin 1,2 1,5 miljardia euroa vuonna 2012 ovat huomattava kansantaloudellinen rasite. Tässä kontekstissa A-klinikkasäätiön hoitopalveluiden vuoden 2014 runsaat 25 000 asiakasta, yli 300 000 hoitotapahtumaa, yli 9 000 laitoshoitojaksoa ja lähes 90 000 asumisvuorokautta sekä todella suuria ihmisjoukkoja tavoittavat ehkäisevän työn muodot kertovat säätiön merkittävästä yhteiskunnallisesta panoksesta ja vaikuttavuudesta. A-klinikkasäätiössä tehdään tärkeää työtä! Pekka Hakkarainen A-klinikkasäätiön hallituksen puheenjohtaja Sääntöjen mukaan A-klinikkasäätiön tarkoituksena on ehkäistä ja vähentää päihdeongelmia ja muita psykososiaalisia ongelmia tuottamalla päihdehuollon ja muita sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijapalveluja valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Tästä toiminnan tarkoituksen yleishyödyllisyydestä säätiö pitää kiinni, ja sen mukaisesti hallitus päätti valittaa verottajan hoitopalveluja koskevasta toisenlaisesta tulkinnasta koskien verovuotta 2013. 6
Toimitusjohtajan katsaus A-klinikkasäätiöllä on takanaan monin tavoin haastava vuosi. Raha-automaattiyhdistyksen rahoituspäätös ei ollut kannaltamme niin suotuisa kuin olisimme toivoneet, ja jouduimme heti alkuvuodesta sopeuttamaan keskustoimiston taloutta. Optimistisesti lähdimme kuitenkin suunnittelemaan uusia hankkeita. RAY arvioi toimintaamme ja avustusrahoituksen käyttöä kahden päivän ajan tammikuussa perinpohjaisesti. Arviointi oli tervetullutta, huolellista ja rakentavaa. Täsmentämisen varaakin oli, mutta pääsääntöisesti toimintamme on ollut ohjeiden ja sääntöjen mukaista. Palveluissa päädyimme uusien ja osin yllättävien haasteiden eteen. Vuosi sitten Helsingin kaupunki otti nuorisoasemamme liikkeenluovutuksella osaksi omia uusittuja sote-palvelujaan. Loppusyksyllä muistelimme seminaareissa pitkää ja aktiivista yhteistyötä helsinkiläisten nuorten ja heidän perheidensä parissa. Nuorisoasemalaiset siirtyivät vanhoina työntekijöinä Helsingin kaupungin virkamiehiksi. Helsingin nuorisoasemalla työskenteli liikkeenluovutuksen aikaan edelleen työntekijöitä, jotka olivat olleet jo perustamassa asemaa vuonna 1970. Vaikeampaa oli suhtautua positiivisesti Tampereen kaupungin päätökseen lakkauttaa vuodesta 1957 kaupungissa toimineen A-klinikan ostopalvelut kokonaan. Kaupunki ei hyväksynyt muutosta liikkeenluovutuksena, joten säätiö joutui loppuvuonna avaamaan mittavat irtisanomisiin johtaneet yhteistoimintaneuvottelut. Kuntayhteistyön luonne on viime vuosina muuttunut kireissä taloudellisissa oloissa aikaisempaa vaikeammin ennakoitavaksi. Tämän nähtiin jo alkuvuodesta johtavan A-klinikkasäätiön käyttötalouden tuntuvaan alijäämään. Siihen jouduttiin reagoimaan nopeasti. A-klinikkasäätiön hallitus päätti alkukesästä, että säätiön tulisi loppuvuoden aikana sopeuttaa menojaan arviolta 1,7 miljoonaa euroa suunnitellusta. Tämä on merkinnyt tiukkaa menokuria, hankintojen lykkäämistä, sijaisten käytön vähentämistä ja lomautuksia sekä keskustoimistossa että alueilla ja yksiköissä. Kokonaisuutena säätiöllä ja sen yksiköissä työskentelevien henkilöiden määrä väheni noin seitsemällä kymmenellä edellisvuoteen verrattuna. Henkilöstö lähti sitoutuneesti tarvittaviin toimenpiteisiin, joten onnistuimme sopeutusurakassa lopulta kohtuullisen hyvin. Säästöt, kuntatalouden kireys sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen vaikeuden tuottama epävarmuus johtivat siihen, että hoitovuorokaudet laskivat useissa kuntoutusyksiköissä verrattuna edelliseen vuoteen. Hoitotyön kokonaisvolyymi säilyi kuitenkin jokseenkin ennallaan, korvaushoidossa asiakasmäärät jopa kasvoivat lähes viidenneksen. Palveluissa, joihin asiakkaat voivat hakeutua oma-aloitteisesti, palvelutavoitteet osin jopa ylittyivät. Jatkuvaksi muuttuneena haasteena oli kuitenkin laadukkaiden ja yksilöllisten kuntoutuspalveluiden tuottaminen. Kuntoutuksen ulkopuolelle jäävät nykyisin yhä helpommin työelämän ulkopuolella olevat nuoret ja seniorikansalaiset, mutta tarveharkintaa kohdistetaan kunnissa kasvavassa määrin myös työikäisten kuntoutuksen hankintaan. A-klinikkasäätiön hallitus katsoi säästöpäätöksiä tehdessään, että kuntien palvelulinjauksissa tapahtuneet muutokset ovat niin merkittäviä, että säätiön on lähdettävä uudistamaan myös rakenteitaan: palveluiden rakennetta tulee kehittää kevyemmiksi, hallintoa on syytä tehostaa ja palvelusopimuksissa tulee pyrkiä kestävään kehitykseen. Kaikesta huolimatta olemme onnistuneet perustyön tukemisessa ja sisäisessä kehittämisessä kohtuullisesti. Työhyvinvointi on pysynyt seurantojen perusteella yllättävänkin hyvänä vaativissa oloissa. Uusi AKSYT yhdistetty yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunta perustettiin toimintavuonna. Se on jo saavuttanut vakiintuneet muotonsa ja toimii hyvin. Uusi asiakas- ja potilastietojärjestelmä otettiin käyttöön keväällä 2014. Koko säätiön toiminnot kattava laatujärjestelmä on saatu ulkoisen auditoinnin kynnykselle, ja päätökseen saatiin myös kaksivuotinen johtamisen erityisammattitutkintoon johtanut koulutus esimiehille. Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja 7
A-klinikkasäätiö A-klinikkasäätiö on juridisesti yksityinen voittoa tavoittelematon organisaatio. A-klinikkasäätiö määrittelee säännöissään toimintansa tarkoitukseksi ehkäistä ja vähentää päihdeongelmia ja muita psykososiaalisia ongelmia tuottamalla päihdehuollon ja muita sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijapalveluja valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. A-klinikkasäätiön hoito- ja kuntoutuspalvelut jakautuvat avo- ja laitoshoidon palveluihin sekä asumispalveluihin. Hoitopalvelujen lisäksi A-klinikkasäätiön toiminta sisältää yhteiskunnallista vaikuttamistoimintaa, päihteidenkäytön yleistä ja riskiehkäisyä, viestintää, koulutusta, työnohjausta ja konsultaatiota sekä kehittämis- ja tutkimustoimintaa. A-klinikkasäätiön toimintaa ohjaavat säätiölaki, A-klinikkasäätiön säännöt, johtosääntö ja taloussääntö. Valtuuskunta Valtuuskunta on ylin A-klinikkasäätiön toimintaa valvova elin. Sen toimikausi on neljä kalenterivuotta. Valtuuskunnan jäsenet edustavat A-klinikkasäätiön perustajayhteisöjä, toimintapaikkakuntia, säätiön toimialaan liittyviä järjestöjä ja asiantuntijoita sekä valtiovaltaa. Valtuuskunnan tärkeimmät tehtävät ovat A-klinikkasäätiön talousarvion ja toimintasuunnitelman sekä toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vahvistaminen. Valtuuskunta valitsee A-klinikkasäätiön hallituksen puheenjohtajan ja jäsenet sekä tilintarkastajat ja varatilintarkastajat sekä määrittää näiden palkkiot. Valtuuskunta kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. A-klinikkasäätiön valtuuskunnan puheenjohtajana toimii toimikaudella 2013 2016 Aarne Kinnunen (apulaisosastopäällikkö, oikeusministeriö) ja varapuheenjohtajina Tomi Lintonen (tutkimusjohtaja, Alkoholitutkimussäätiö) ja Outi Ruishalme (johtaja, Suomen Mielenterveysseura). esittelijänä oli toimitusjohtaja Olavi Kaukonen. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana yksitoista kertaa. Hallituksen päätöksiä olivat sääntömääräisten asioiden lisäksi muun muassa A-klinikkasäätiön talouden ja toiminnan tasapainottamisohjelman hyväksyminen kiinteistöstrategian päivitys ja kiinteistöjen myynnit yhteistyön tiivistäminen muiden järjestöjen ja säätiöiden kanssa aloitettavista tutkimus- ja kehittämishankkeista päätös SHQS-laatujärjestelmän käyttöönotosta (sosiaali- ja terveyspalveluiden laatuohjelma, Social and Health Quality Service) päätös Mediatri-tietojärjestelmän käyttöönotosta uudeksi asiakastietojärjestelmäksi päätös puhelinoperaattorin vaihtamisesta ja keskitetyn puhelinvaihteen käyttöönotosta Johtoryhmä Toimitusjohtaja on nimennyt päätöksenteon tueksi A-klinikkasäätiön johtoryhmän. Johtoryhmään kuuluvat Järvenpään sosiaalisairaalan palvelujohtaja, palvelualueiden aluejohtajat ja keskustoimistosta hallintojohtaja, kehittämisjohtaja, johtava ylilääkäri ja viestintäpäällikkö. Johtoryhmä kokoontui toimintavuoden aikana yksitoista kertaa. Johtoryhmän päätöksiä ja linjauksia olivat muun muassa A-klinikkasäätiön rakenteiden kehittäminen sähköisten ja kasvokkaisten palvelujen kehittämisprojekti uuden työehtosopimuksen valmistelu talouden ja toiminnan sopeuttamistoimien toimeenpano Hallitus A-klinikkasäätiön hallituksen tehtävänä on johtaa ja seurata A-klinikkasäätiön tarkoituksen toteutumista. Hallituksen tärkeimpiä vuosittaisia tehtäviä ovat A-klinikkasäätiön talousarvion ja toimintasuunnitelman sekä toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen valmistelu valtuuskunnan vahvistettavaksi. Hallitus vahvistaa A-klinikkasäätiön strategian ja valvoo sen toteutumista. A-klinikkasäätiön hallituksen puheenjohtajana toimii toimikaudella 2014 2015 tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja varapuheenjohtajana sosiaalineuvos Sakari Laari. Hallituksen 8
A-klinikkasäätiön organisaatio VALTUUSKUNTA HALLITUS Toimitusjohtaja Johtoryhmä PALVELUTOIMINTA KESKUSTOIMISTO alueellisen päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen palveluyksiköt palveluprosessit kuntayhteistyö valtakunnalliset asiantuntijapalvelut, tutkimus- ja kehittämistoiminta, ehkäisevä työ talous- ja henkilöstöhallinto muut keskitetyt hallintopalvelut, sopimukset ja hankinnat viestintä 9
Jäsenyydet ja vaikuttamistoiminta A-klinikkasäätiön henkilöstöä käytettiin laajasti ministeriöiden, eduskunnan, korkeakoulujen ja yliopistojen, sektoritutkimuslaitosten, työryhmien, neuvottelukuntien ja muiden asiantuntijaorganisaatioiden jäseninä, lausunnonantajina ja asiantuntijoina. A-klinikkasäätiö antoi lausuntonsa seuraaviin lakiesityksiin ja valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin: hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (sosiaali- ja terveysministeriö) hallituksen esitys eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (sosiaali- ja terveysministeriö) hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (sosiaali- ja terveysministeriö) hallituksen esitys eduskunnalle sakon muuntorangaistusta koskevien säännösten muuttamisesta (oikeusministeriö) hallituksen esitys eduskunnalle sakon määräämisestä ja muuntosuhteista (oikeusministeriö) hallituksen esitys eduskunnalle yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi (oikeusministeriö) hallituksen esitys eduskunnalle säätiölaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (eduskunnan lakivaliokunta) hallituksen esitys eduskunnalle valtion tulo- ja menoarvioksi 2015 (eduskunnan valtiovarainvaliokunta) Päätöksiä turvallisuudesta turvallisuus osaksi kunnan sähköistä hyvinvointikertomusta -raportti (sisäministeriö) hankintalain kokonaisuudistuksen valmistelu (työ- ja elinkeinoministeriö) kannanotto sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseksi päihde- ja mielenterveysongelmien hoidon ja kuntoutuksen näkökulmasta (sosiaali- ja terveysministeriö) A-klinikkasäätiö on jäsenenä Päihdehuollon valtakunnallisessa yhteistyöryhmässä (Päivyt), SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:ssä, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n ehkäisevän päihdetyön verkostossa, Raha-automaattiyhdistyksessä, Sosiaalipoliittisessa yhdistyksessä, Kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen seurassa, Lastensuojelun keskusliitossa, Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisessa verkostossa (EAPN-Fin) sekä SIDe Cluster -verkostoissa. A-klinikkasäätiö on Kriminaalihuollon tukisäätiön, Sovatek-säätiön ja Takuu-Säätiön perustajayhteisö. A-klinikkasäätiö tuottaa rahapeliongelmaisia ja heidän läheisiään palvelevaa Peluuri-palvelua yhdessä Sininauhaliiton kanssa. A-klinikkasäätiö on myös Helsingin Kaisaniemessä toimivan Peliklinikan hankekumppani. Kansainvälisellä tasolla A-klinikkasäätiö on jäsenenä Euroopan terapeuttisten yhteisöjen liitossa (European Federation of Therapeutic Communities, EFTC), ICAA:ssa (International Council on Alcohol and Addictions), Prevnet-verkostossa (perustaja, puheenjohtaja), ReDNet-verkostossa (The Recretional Drugs European Network) ja ENCARE-verkostossa (European network for children affected by risky environments within family). A-klinikkasäätiön yhteistyökumppaneita ovat myös muun muassa European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction (EMCDDA), International Council for Social Welfare (ICSW), International Society for Addiction Medicine (ISAM), Harm Reduction International ja Nordens Välfärdscenter (NVC). Toimitusjohtaja Olavi Kaukonen toimii hallituksen jäsenenä Takuu-Säätiössä, Sovatek-säätiössä ja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisessa säätiössä. Sosiaali- ja terveysministeriö on nimennyt Olavi Kaukosen kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanon ohjausryhmän asiantuntijajäseneksi (2010 2015). Tasavallan presidentin myöntämän kunniamerkin sai vuonna 2014 kolme A-klinikkasäätiön työntekijää: sosiaaliterapeutti Teija Lehtinen (vas.), toimistosihteeri Oivi Joffel ja aluejohtaja Erkki Tukeva. Kuva: Auli Saukkonen 10
A-klinikkasäätiön työntekijät vaikuttivat vuonna 2014 verkostoissaan päihde- ja mielenterveystyön kehittämisohjelman (Mieli 09) täytäntöönpanon seurantaan alkoholi- ja huumetutkimuksen edistämiseen alkoholimainonnan rajoitustarpeiden selvittämiseen alkoholilain kokonaisuudistuksen valmisteluun järjestöjen arviointimenetelmien kehittämiseen päihde- ja järjestöviestinnän kehittämiseen päihde- ja mielenterveysjärjestöjen keskinäiseen osaamisen vaihtoon ja kumppanuuksien rakentamiseen päihdelääketieteen edistämiseen päihdejärjestöjen kehittämis- ja tutkimusverkostojen rakentamiseen terveyden edistämiseen tietoteknologian ja tietotyön kehittämiseen verkkopalvelujen ja sähköisen asioinnin kehittämiseen sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoon päihde- ja mielenterveysstrategioiden rakentamiseen yhdessä kuntakumppanien kanssa ehkäisevän päihdetyön vahvistamiseen varhaisen puuttumisen joustavien yhteistyömallien kehittämiseen järjestölähtöisen päihdekoulutuksen ja sen laadun kehittämiseen järjestölähtöisen tutkimustoiminnan edistämiseen opiskelijaterveydenhuollon ja oppilaitosten kanssa tehtävään yhteistyöhön puolustusvoimien mielenterveys- ja päihdeasioiden käsittelyyn ikääntyvien ja mielenterveysongelmaisten päihdehoidon kehittämiseen päihdehoidon kehittämiseen lastensuojelussa ja kotipalvelutyössä päihdeperheiden lasten ja nuorten auttamiseen sekä päihde- ja lastensuojelujärjestöjen keskinäisten kumppanuuksien rakentamiseen työelämän päihderiskien hallintaan maahanmuuttajien kanssa tehtävän ja muun monikielisen ja -kulttuurisen päihdetyön edistämiseen muistisairaiden ja heidän omaistensa auttamiseen vertaistuen edistämiseen sekä vertaistoimijoiden ja kokemusasiantuntijoiden osallistamiseen köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseen sekä sosiaalisen osallisuuden lisäämiseen pelihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen kuntoilijoiden dopingaineiden käytön vähentämiseen sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisen SADe-ohjelman toteuttamiseen 11
VALTUUSKUNTA 2013 2016 Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi Kari Vuorinen Professori Hannu Alho Leea Muhonen Professori Georg Borgström ei nimettyä varajäsentä Laatupäällikkö Riitta Flinck Marja Dahl Tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen Christoffer Tigerstedt Kotimaanavun suunnittelija Anita Hartikka Outi Mustonen Perusturvajohtaja Päivi Hiltunen Merja Salmi Johtaja Maritta Iso-Aho Erkki Pakola Sosiaalineuvos Jukka Kailio (2013 11/2014) Marja-Leena Nousiainen Toiminnanjohtaja Kimmo Sainio (11/2014 ) Apulaisosastopäällikkö Aarne Kinnunen (pj.) Jukka-Pekka Takala Toiminnanjohtaja Aarne Kiviniemi Päivi Heimonen Johtaja Jyrki Koskela Mikko Kettunen Sosiaalineuvos Sakari Laari Minna Laakso Toiminnanjohtaja Ville Liimatainen Hannu Silvennoinen Tutkimusjohtaja Tomi Lintonen (1. vpj.) Elianne Riska Hallinto- ja talousjohtaja Tapio Lyömiö Matti Tuusa Perusturvajohtaja Päivi Mattila Merja Niemelä Sosiaalityön johtaja Veijo Heikkilä (2013 5/2014) Sanna Haakanen (2013 5/2014) Sosiaalijohtaja Eeva Purhonen (5/2014 ) Pertti Kukkonen (5/2014 ) Kriisikeskusjohtaja Outi Ruishalme (2. vpj.) Susanna Winter Johtajaylilääkäri Samuli Saarni Tinja Lääveri Ylilääkäri Jan Schugk Matti Rautalahti Professori Kaija Seppä Kalle Jokelainen Diakoniajohtaja Seppo Sulkko Mari Tuomainen Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi Eero Pirttijärvi Kehittämispäällikkö Maarit Suomela Jussi Lehto Psykososiaalisten palvelujen johtaja Maria Närhinen Niina Helminen (2013 5/2014) Mielenterveys- ja päihdepalvelujen johtaja Anri Tanninen (5/2014 ) Parisuhdekeskuksen johtaja Heli Vaaranen Lotta Heiskanen Strategiapäällikkö Ritva Varamäki Kaarina Tamminiemi Erityisasiantuntija Ellen Vogt Jaana Viemerö (2013 5/2014) Soile Paahtama (5/2014 ) 12
HALLITUS 2014 2015 Tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen (pj.) Johtaja Maritta Iso-Aho Sosiaalineuvos Sakari Laari (vpj.) Sosiaalityön johtaja Anna Liakka Oikeusneuvos Jarmo Littunen Kehittämispäällikkö Airi Partanen Professori Kaija Seppä Toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka Toimitusjohtaja Kari Välimäki Henkilöstön edustaja (ei äänivaltaa) Virpi Järvensivu TILINTARKASTAJAT 2014 KHT, KTM Johanna Hilden varatilintarkastajanaan HTM, KTM Jukka Lievonen KHT, KTM Pasi Puranen varatilintarkastajanaan KHT Pertti Sundqvist A-KLINIKKASÄÄTIÖN PERUSTAJAYHTEISÖT Alko Oy Alkoholitutkimussäätiö Finska Läkaresällskapet rf Kuntoutussäätiö Sosiaali- ja terveysturvan Keskusliitto Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Kirkkopalvelut ry Suomen Kirkon Sisälähetysseura ry Suomen Kuntaliitto Suomen Lääkäriliitto Suomen Mielenterveysseura ry Suomen Punainen Risti VAK ry (Vapaan Alkoholistihuollon Kannatusyhdistys ry) Väestöliitto ry 13
A-klinikkasäätiön työn yhteiskunnallinen vaikuttavuus Alkoholin kokonaiskulutus oli vuonna 2014 lievästi aleneva, mutta päihde-ehtoinen sairastavuus, kuolleisuus ja sosiaaliset haitat ovat pysyneet korkealla tasolla. Päihdehaitat tuottavat vuoden 2014 päihdetilastollisen vuosikirjan mukaan kaikkineen julkiselle sektorille noin 1,3 miljardin euron haittakustannukset. A-klinikkasäätiö vaikuttaa päihdeongelmiin ja niiden yhteiskunnallisiin kustannuksiin tuottamalla tietoa ja neuvontaa väestölle ja ammattilaisille peli- ja päihdehaittojen ehkäisystä ja hoidosta tuottamalla toimivia ja vaikuttavia hoito- ja kuntoutuspalveluja, seuraamalla niiden laatua, kehittämällä uusia toimintatapoja ja tutkimalla päihdeoloja ja palveluja pitämällä yllä yhteiskunnallista keskustelua päihdetilanteesta ja päihteiden aiheuttamista haitoista sekä rahapelaamiseen liittyvistä ongelmista Toimintavuonna ehkäisevää päihdetyötä tehtiin paikallisesti ja alueellisesti kuntayhteistyönä, mutta enenevästi yhdessä muiden järjestöjen kanssa sekä etenkin verkossa. Säätiön kaikille avoimien neuvonta- ja tukipalvelujen käyttö kasvoi edelleen tuntuvasti. Verkkosivuilla vieraili yli 130 000 eri kävijää kuukaudessa. Uusia verkkopalveluja kohdennettiin sekä nuorille että ikäihmisille. Palvelujen vaikuttavuuden tärkein ehto on niiden saatavuus ja saavutettavuus: lisäämällä palvelujen saatavuutta vähennetään väestötasolla sairastavuutta, kuolleisuutta ja pitkittynyttä palveluriippuvuutta. Tarjoamalla kohtuuhintaisia matalan kynnyksen palveluja vähennetään kalliimpien erityispalvelujen käyttöä. Ja edelleen: lisäämällä erityispalvelujen käyttöä vähennetään terveyspalvelujen ja erityisesti kustannuksiltaan kalliimman erikoissairaanhoidon kysyntää. Vuoden 2014 aikana A-klinikkasäätiö joutui sopeuttamaan toimintaansa voimakkaasti, mikä merkitsi joiltakin osin lomautuksia ja palvelujen saatavuuden heikkenemistä. Etenkin laitoskuntoutuspalvelujen saatavuuden heikkeneminen näkyi joillakin alueilla kasvaneina perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon kustannuksina. Palvelutuotannon volyymi säilyi kuitenkin kokonaisuudessaan lähes ennallaan. Kehittämishankkeissa kiinnitettiin huomiota varsinkin syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin ja muihin vaikeimmin tavoitettaviin väestöryhmiin. A-klinikkasäätiön palveluita kehittävää laatujärjestelmää ja uusia toimintatapoja otettiin käyttöön. Vuoden 2014 aikana eduskunta ja sen valiokunnat pyysivät säätiöltä huomattavasti aikaisempaa enemmän lausuntoja ja kannanottoja. Tämä liittyi osaltaan lainsäädäntötyön rytmiin vaalikauden lopulla, mutta myös siihen, että käsillä oli runsaasti erilaisia taloudellisia ja sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishaasteita. A-klinikkasäätiön asiantuntijoita kysyttiin paljon myös valtakunnallisiin ja seudullisiin koulutus- ja asiantuntijatehtäviin. Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma valmistui A-klinikkasäätiön omana työnä. Kuvassa projektiryhmä: (vasemmalta) Tapio Moilanen, Harri Vehviläinen, Jouni Tourunen, Anna-Maija Strömberg, Teemu Tiensuu ja Sanna Ranta. Kuva: Auli Saukkonen 14
Asiakkaat A-klinikkasäätiön palveluissa kävi vuonna 2014 kaikkiaan noin 25 700 asiakasta yksikkökohtaisesti tarkasteltuna. Laitoskuntoutuksen ja A-klinikka- ja nuorisoasematoiminnan asiakasmäärät laskivat edellisestä vuodesta. Sen sijaan asiakasmäärät nousivat terveys- ja sosiaalineuvontapisteissä ja korvaushoidossa. Aiempien vuosien tavoin A-klinikoiden asiakkaiden ikärakenteessa yli 60-vuotiaiden ja 30 39-vuotiaiden osuus asiakkaista kasvoi. Katkaisu-, vieroitus- ja kuntoutuspalveluissa ikärakenne oli hieman edellisvuotista nuorempi. Sen sijaan korvaushoidossa vanhempien, 40 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuus kasvoi. Asumispalveluissa asiakkaat olivat iäkkäämpiä kuin muissa A-klinikkasäätiön palveluissa. A-klinikoiden ja korvaushoidon asiakkailla oli laitospalveluiden asiakkaita useammin vakinainen asunto. Laitospalveluiden asiakkaista yli 10 prosenttia oli asunnottomia. Avohoidon asiakkaista asunnottomia oli noin 5 prosenttia. Korvaushoitoasiakkaat olivat muita avohoidon asiakkaita useammin asunnottomia. A-klinikkasäätiön asiakkaista noin puolet oli suorittanut enintään peruskoulutuksen. Avohoidon asiakkaat olivat korkeammin koulutettuja kuin muut asiakkaat. A-klinikoiden asiakkaista lähes kolmasosa oli työssä käyviä. Sen sijaan laitospalveluiden asiakkaista työelämässä oli alle kuudesosa. Työttömien osuus oli suurin korvaushoitoasiakkailla. Nuorisoasemilla asioineista nuorista yli puolet oli opiskelijoita. Lähes puolet asumispalveluiden asiakkaista oli sairaus- tai vanhuuseläkkeellä. Avopalvelut A-klinikkasäätiön avohoidon palveluissa kävi noin 19 600 asiakasta vuonna 2014. Tapahtumia kertyi vuoden aikana yhteensä noin 315 900. Verrattuna edelliseen vuoteen asiakasmäärä laski lähes 2 000:lla. A-klinikoilla asiakkaita oli noin 9 200. Määrä laski edellisestä vuodesta 13 prosentilla. A-klinikoiden asiakasmäärät ovat olleet laskussa jo vuodesta 2006. Korvaushoidossa asiakkaiden määrä nousi 18 prosenttia edellisestä vuodesta. Muutosta selittää erityisesti Helsingin Vinkeissä toteutettava korvaushoito. Korvaushoidon asiakkaista yli puolet sijoittui ikäryhmään 30 39-vuotiaat. Nuorisoasemilla asioi vuoden aikana noin 1 200 asiakasta, määrä laski noin 400:lla edellisestä vuodesta. Erityisesti vanhempien osuus asiakkaista on vähentynyt. Huumeidenkäyttäjille tarkoitetuissa terveys- ja sosiaalineuvontapisteissä ja matalan kynnyksen palveluissa asioi vuoden aikana yhteensä noin 7 700 asiakasta. Edelliseen vuoteen verrattuna asiakasmäärä kasvoi 7 prosenttia eli yli 500 asiakkaalla. Päiväkeskustoimintaan osallistui noin 500 asiakasta. Laitospalvelut A-klinikkasäätiön laitoshoidon toimintayksiköissä asioi yhteensä noin 5 600 asiakasta, joilla oli yhteensä 9 300 hoitojaksoa. A-klinikkasäätiön laitosyksiköissä (katkaisuhoito- ja selviämisasemat, kuntoutuslaitokset, sosiaalisairaala ja lastensuojeluyksiköt) hoitovuorokausia oli 77 100. Asiakas- ja hoitojaksojen määrä pysyi lähes edellisen vuoden tasolla. Sen sijaan hoitovuorokausien määrä laski edellisestä vuodesta noin 3 000 vuorokaudella. Katkaisu- ja selviämisyksiköissä ja kuntoutuslaitoksissa hoitojaksojen määrä kasvoi hieman edellisestä vuodesta. Asiakas- ja hoitovuorokausien määrä oli edellisen vuoden tasolla. Sen sijaan Järvenpään sosiaalisairaalassa asiakkaiden, hoitojaksojen ja hoitovuorokausien määrä laski edellisvuodesta. A-klinikkasäätiön lastensuojeluyksiköissä oli vuonna 2014 yhteensä 108 asiakasta, joilla oli 113 hoitojaksoa. Hoitovuorokausia kertyi 5 900. Lastensuojeluyksiköiden asiakas-, hoitojakso- ja hoitovuorokausimäärät vähenivät edellisestä vuodesta. Tätä selittää Stoppari-Valkaman lopettaminen ja sen toiminnan siirto osaksi Stoppari-Haminan toimintaa. Asumispalvelut Asumispalveluissa oli yhteensä noin 450 asiakasta, joista palveluasumisessa 270 ja tukiasumispalveluissa noin 180. Sekä tuki- että palveluasumisessa asiakasmäärät laskivat hieman edellisestä vuodesta. Palveluasumisessa kertyi 38 000 asumisvuorokautta, mikä on lähes yhtä paljon kuin vuonna 2013. Tukiasunnoissa oli vuonna 2014 yhteensä 49 000 asumisvuorokautta, mikä on edellisvuotta selvästi vähemmän. 15
Avopalvelujen asiakasmääriä A-klinikkasäätiön yksiköissä 2005-2014. 14000 12000 10000 8000 6000 A-klinikat Terveysneuvonta Nuorisoasemat Korvaushoito 4000 2000 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 A-klinikka-asiakkaat ikäryhmittäin 2005-2014 (%). 30 25 20 15 10 60 v. tai yli 50-59 v. 40-49 v. 30-39 v. Alle 30 v. 5 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Asiakkaat ja hoitojaksot laitoskuntoutuspalveluissa 2004-2014. 10000 8000 H-jaksot Asiakkaat 6000 4000 2000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 16
Asiakkaat ikäryhmittäin (%). 50 60 v. tai yli 40 50-59 v. 30 40-49 v. 20 30-39 v. 10 20-29 v. 0 Asumispalvelut Laitoskuntoutus Katkaisuja vieroitushoito A-klinikat Korvaushoito Alle 20 v. Asiakkaiden työtilanne (%). Laitoskuntoutus Asumispalvelut Katkaisu- ja vieroitushoito A-klinikat Nuorisoasemat (nuoret) Korvaushoito Työvoiman uolkopuolella Koti-isä/äiti Opiskelija Eläkkeellä Tuettu työtoiminta yms. Työtön 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työssä Asiakkaiden koulutustaso (%). Laitoskuntous Asumispalvelut Katkaisu- ja vieroitushoito A-klinikat Nuorisoasemat (nuoret) Korvaushoito Korkea-aste (opisto, amk, korkeakoulu) suoritettu Keskiaste (lukio, ammattik.) suoritettu Peruskoulu suoritettu Peruskoulu kesken 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Asiakkaiden asumistilanne (%). Laitoskuntoutus Asumispalvelut Katkaisu- ja vieroitushoito A-klinikat Nuorisoasemat (nuoret) Korvaushoito 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Laitos Asunnoton Tilapäinen asunto, ml. tukiasunnot ja vanhempien luona asuminen Vakinainen itsenäinen asuminen 17