Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2018, talousarviot ja - suunnitelmat 2019-2020 Tiedotustilaisuus 13.2.2019 www.kuntaliitto.fi/rafo2019 Kuntatalousyksikön johtaja Ilari Soosalu @IlariSoosalu 13.2.2019
Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot Ensimmäinen kattava kuva kuntasektorin taloudesta vuonna 2018 Tilastokeskuksen keräämä aineisto, jota on jalostettu ja analysoitu Kuntaliitossa Vuoden 2018 tilinpäätösarviotiedot kerättiin kaikista Manner-Suomen kunnista ja kuntayhtymistä Tietoihin on lisätty kuntien ja kuntayhtymien talousarviotiedot ja suunnitelmatiedot vuosilta 2019-2020 2
Kuntatalous heikkeni dramaattisesti Noin kaksi kolmasosaa Manner-Suomen kunnista teki negatiivisen tuloksen Kunnat ja kuntayhtymät ottivat lainaa lisää lähes miljardin. Huonon tuloksen taustalla kuntien eriytymistä Ilman Helsingin, Espoon ja Vantaan positiivista tulosta, Manner-Suomen kuntien tulos olisi lähes 500 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tilikauden tulos ollut 2000-luvulla vain muutama vuotena heikompi 3
Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate sekä tilikauden tulos vuosina 2000-2018, mrd. 4,0 3,5 Vuosikate Tilikauden tulos HSY:n perustaminen Liikelaitosten yhtiöittäminen 4,0 3,5 3,0 3,0 2,5 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0,0 0,0-0,5 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18-0,5 Tilikauden tulos sisältää vuonna 2010 HSY:n perustamisesta johtuvia satunnaisia tuloja noin 0,95 mrd. euroa ja vuonna 2014 liikelaitosten yhtiöittämisistä johtuvia satunnaisia tuloja arviolta 1,7 mrd. euroa. Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2018 tilinpäätösarvioiden mukaan, Ahvenanmaan kunnat TP17 mukaisina.
Miksi kuntatalous heikkeni? Toimintamenot kasvoivat yli 3 % Verotulot laskivat -0,5 % Valtionosuudet vähenivät -0,6 % Vuosikate heikkeni lähes 32 % 5
% Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulujen kasvuprosentit 2000-2020 10 8 6 4 2 5,2 7,2 5,1 4,5 5,2 5,2 4,6 5,0 7,9 4,2 4,2 5,4 5,0 2,4 Toimintakulujen kasvu vuonna 2018: Palkat ja palkkiot +3,0 % Henkilösivukulut -1,6 % Ostot +4,4 % Materiaalien ja palveluiden ostot (ilman kuntasektorin sisäisiä) 3,4 3,4 0-2 0,3 1) 1,0 2) -1,2 0,9-4 -6 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19* 20* -4,4 1) 1) Vuosina 2014-2015 toimintamenojen kasvua hidastaa kunnallisten ammattikorkeakoulujen sekä liikelaitosten yhtiöittäminen. Lisäksi vuonna 2015 menojen tasoon vaikuttaa tilastouudistus. Ilman näitä toimenpiteitä kasvu olisi ollut vuosina 2014 ja 2015 noin 1 %. 2) Vuonna 2017 toimintamenoissa näkyy perustoimeentulotuen maksatuksen ja laskutuksen siirto Kelalle sekä kiky-sopimus. Ilman näitä toimenpiteitä kasvu olisi noin 1 %. Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2018 tilinpäätösarvioiden mukaan, vuodet 2019 ja 2020 talousarvioiden ja -suunnitelmien mukaan. Ahvenanmaan kunnat TP17 mukaisina.
Miksi kunnallisverotulot laskivat 2018? Kilpailukykysopimus Verojärjestelmän vaikutukset Ennätyssuuret ennakonpalautukset 7
Kilpailukykysopimus Taustalla verovuosi 2017: odotettua heikompi kehitys, johtuen pääosin kilpailukykysopimuksen vaikutuksista Melkein puolet kilpailukykysopimuksen vaikutuksista ei kompensoitu: palkansaajien vakuutusmaksut, palkkojen nollakorotukset, lomarahojen leikkaus sekä työnajan pidennys (osittain menosäästöjä) Negatiivinen vaikutus yhteensä noin 115 miljoonaa euroa 8
Verojärjestelmän vaikutukset Kunnallisveron heikko kehitys ja pääomatuloverojen voimakas kasvu verovuonna 2017 johti suuriin negatiivisiin oikaisuihin kunnallisveroon verotuksen päätyttyä Käytännössä vuonna 2017 kertyi liikaa veroja jotka oikaistiin vuonna 2018 9
Ennätyssuuret ennakonpalautukset Vuonna 2018 henkilöasiakkaille palautettiin ennätyspaljon veroja, yli 250 miljoonaa enemmän kunnallisveroja verrattuna vuoteen 2017 10
Vuoden 2018 tilinpäätösarvioiden tulkinnassa huomioitavia seikkoja Kikyyn liittyviä säästöjä leikattiin kuntien valtionosuuksista lisää 118 milj. euroa Muita valtionosuusleikkauksia tehtiin lisäksi 35 milj. euroa Kustannustenjaon tarkistus pienensi kuntien valtionosuuksia 68 milj. euroa Varhaiskasvatusmaksujen laskun kompensoimiseksi lisättiin kuntien valtionosuuksia 25 milj. eurolla Veroperustemuutosten vaikutus kompensoitiin lisäämällä valtionosuuksia noin 131 milj. Valinnanvapauspilotit ja muut kärkihankkeet kasvattivat valtionosuuksia Valtionosuudet laskivat 0,6 % eli noin 50 milj. euroa 11
Kuntatalouden kehitys eriytynyt entisestään Valtaosa (196) kunnista teki negatiivisen tuloksen Helsingin kaupunki teki lähes 400 miljoonaan positiivisen tuloksen Myös Espoo ja Vantaa tekivät hyvän tuloksen Isojen kaupunkien välillä kuitenkin eroja Esimerkiksi Tampere, Turku ja Oulu tekivät negatiivisen tuloksen 12
Suurimmat ja pienimmät tilikauden tulokset vuonna 2018 Manner-Suomen kunnissa, miljoonaa euroa Kunta Tilikauden tulos (m ) Kunta Tilikauden tulos (m ) Helsinki 390 Espoo 39 Vantaa 28 Viitasaari 11 Riihimäki 9 Ylöjärvi 5 Iisalmi 4 Uusikaupunki 4 Naantali 4 Kauniainen 4 Tampere -57 Turku -46 Oulu -35 Kouvola -26 Rovaniemi -18 Rauma -16 Pori -15 Lohja -14 Salo -13 Hämeenlinna -13 13
Tietoja kuntien ja kuntayhtymien taloudesta 2017-2020 Mrd. euroa Muutos % 2017 2018 2019 2020 2018 2019 2020 TPA TA TS Toimintatuotot 9,18 9,39 9,54 9,69 2,3 1,5 1,6 Toimintakulut -36,68-37,94-39,21-39,56 3,4 3,4 0,9 Toimintakate -27,50-28,55-29,40-29,59 3,8 3,0 0,7 Verorahoitus yhteensä 31,09 30,93 31,92 32,64-0,5 3,2 2,3 -Verotulot 22,55 22,44 23,57 24,26-0,5 5,1 2,9 - Valtionosuudet 8,54 8,49 8,34 8,38-0,6-1,8 0,4 Vuosikate 3,96 2,70 2,76 3,12-31,7 2,2 12,8 Poistot ja arvonalentumiset -2,82-2,74-2,86-2,96-2,6 4,4 3,4 Vuosikate % poistoista 141 99 96 105 Neg. vuosikatteen kuntia (kpl) 4 38 16 14 Tilikauden tulos 1,28 0,02-0,03 0,20 Muutos % Neg. tuloksen kuntia (kpl) 55 196 185 142 2018 2019 2020 Investointimenot, brutto -4,63-4,77 3,1 Toiminnan ja investointien rahavirta 0,13-1,47 Lainakanta 31.12. 18,42 19,41 5,4 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2018 tilinpäätösarvioiden mukaan, vuodet 2019 ja 2020 talousarvioiden ja - suunnitelmien mukaan. Ahvenanmaan kunnat TP17 mukaisina. 14
Kiitos! www.kuntaliitto.fi/rafo2019 Kuntatalousyksikön johtaja Ilari Soosalu 050 371 2999 Ilari.soosalu@kuntaliitto @IlariSoosalu kuntaliitto.fi PL 200, 00101 Helsinki Kuntatalo, Toinen linja 14 00530 Helsinki
Lisätietoa kuntien taloudesta 16
Vuoden 2018 tilinpäätösarvioiden tulkinnassa huomioitavia seikkoja Toimintakate heikkeni 3,8 prosenttia Toimintakulut kasvoivat 3,4 % Valtiovarainministeriön mukaan kiky-sopimus supisti kuntasektorin toimintakuluja vuonna 2018 noin 240 milj. euroa. Kulut laskivat vuosina 2017-2018 VM:n arvion mukaan yhteensä noin 900 milj. euroa. Kuntaliiton säästökyselyn mukaan työajanpidennyksen säästöt eivät toteutuneet Palkkaratkaisun sopimuskorotukset yhteensä 1,35 %. Toimintakuluja nosti myös erillinen kertaerä, jonka kustannusvaikutus 0,67 %. Toimintakuluja alensi kuntien omat henkilöstösäästöt, noin 210 milj. euroa Toimintakuluja kasvatti myös ikärakenteen tuomat paineet, päivähoidon kysynnän kasvu, korkealla tasolla pysynyt pitkäaikaistyöttömyys sekä maakuntauudistuksen valmistelu Toimintatuotot kasvoivat 2,3 % Toimintatuottoja alensi varhaiskasvatusmaksujen alennus 91 milj. eurolla Toimintatuottoja lisäsi jäte- ja ympäristönsuojelulain muutos + 5 milj.
Vuoden 2018 tilinpäätösarvioiden tulkinnassa huomioitavia seikkoja Yhteenlasketut verotulot laskivat 0,5 % eli noin 108 miljoonaa Kunnallisverotulot laskivat 0,8 % (noin 140 milj. ) Veroperustemuutokset laskivat kunnallisveroja noin 100 milj. euroa Taustalla ennakonpalautukset, jotka kasvoivat 250 miljoonaa ennätystasolle Pääomatulojen voimakas kasvu leikkasi kuntien jako-osuutta Kilpailukykysopimus laski kunnallisveron tuottoa 115 milj. euroa (yht. noin 550 milj. euroa v. 2017-2018) Tuloveroprosenttiaan vuodelle 2018 korotti 53 kuntaa ja laski 6 kuntaa Kuntien yhteisöverotulot laskivat 0,6 % (noin 10 milj. ) Edellisvuoden yhteisöverot poikkeuksellisen korkeat (taustalla yksittäinen iso yrityskauppa) Varhaiskasvatuksen asiakasmaksumenetyksiä kompensoitiin yhteisöveroilla (noin 60 milj. ) Kiinteistöverot kasvoivat 2,2 % (noin 40 milj. ) Kiinteistöveroprosentteihin suunnitellut korotukset peruttiin viime metreillä
Tilikauden tulos 2018, euroa/asukas Suurimmat arvot (Manner-Suomi): 1. Viitasaari (1 783 / as.) 2. Taivassalo (827 / as.) 3. Luhanka (676 / as.) 4. Pyhäranta (664 / as.) 5. Utsjoki (663 /as.) Pienimmät arvot (Manner-Suomi): 291. Toivakka (-641 / as.) 292. Vehmaa (-666 / as.) 293. Kivijärvi (-807 / as.) 294. Oripää (-857 / as.) 295. Kaskinen (-955 / as.) 19
Manner-Suomen kuntien talous kuntakoon mukaan 2017-2018 Vuosikate % poistoista Tilikauden tulos ( /as) MANNER-SUOMI 99 MANNER-SUOMI -1 Yli 100 tuhatta 131 Yli 100 tuhatta 140 20-100 tuhatta 67 20-100 tuhatta -110 5-20 tuhatta 77 5-20 tuhatta -67 Alle 5000 74 Alle 5000-76 Lähde: Tilastokeskus, tilinpäätösarviot 0 50 100 150 200 2018* 2017 Lähde: Tilastokeskus, tilinpäätösarviot -200-100 0 100 200 300 400 2018* 2017 20
Manner-Suomen kuntien talous maakunnittain 2017-2018 Tilikauden tulos ( /as) 245 Uusimaa MANNER-SUOMI -1 Pohjois-Karjala -2 Keski-Suomi -13 Päijät-Häme -42 Etelä-Karjala -43 Etelä-Pohjanmaa -55 Pohjois-Savo -62 Keski-Pohjanmaa -71 Kanta-Häme -80 Pohjanmaa -108 Lappi -109 Etelä-Savo -132 Pirkanmaa -136 Pohjois-Pohjanmaa -138 Kainuu -150 Varsinais-Suomi -159 Kymenlaakso -172 Satakunta -207-250 -150-50 50 150 250 350 450 Lähde: Tilastokeskus, tilinpäätösarviot 2018* 2017 21
Manner-Suomen kuntien talous maakunnittain 2017-2018 Vuosikate % poistoista Kymenlaakso Satakunta Varsinais-Suomi Kainuu Lappi Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjois-Savo Pohjanmaa Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Päijät-Häme MANNER-SUOMI Pohjois-Karjala Uusimaa 31 41 44 56 58 60 62 66 70 72 74 78 81 83 86 89 99 99 152 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 Lähde: Tilastokeskus, tilinpäätösarviot 2018* 2017 22
Tietoja kuntien ja kuntayhtymien taloudesta 2017-2020 Mrd. euroa Muutos % 2017 2018 2019 2020 2018 2019 2020 TPA TA TS Toimintatuotot 9,18 9,39 9,54 9,69 2,3 1,5 1,6 Toimintakulut -36,68-37,94-39,21-39,56 3,4 3,4 0,9 Toimintakate -27,50-28,55-29,40-29,59 3,8 3,0 0,7 Verorahoitus yhteensä 31,09 30,93 31,92 32,64-0,5 3,2 2,3 -Verotulot 22,55 22,44 23,57 24,26-0,5 5,1 2,9 - Valtionosuudet 8,54 8,49 8,34 8,38-0,6-1,8 0,4 Vuosikate 3,96 2,70 2,76 3,12-31,7 2,2 12,8 Poistot ja arvonalentumiset -2,82-2,74-2,86-2,96-2,6 4,4 3,4 Vuosikate % poistoista 141 99 96 105 Neg. vuosikatteen kuntia (kpl) 4 38 16 14 Tilikauden tulos 1,28 0,02-0,03 0,20 Muutos % Neg. tuloksen kuntia (kpl) 55 196 185 142 2018 2019 2020 Investointimenot, brutto -4,63-4,77 3,1 Toiminnan ja investointien rahavirta 0,13-1,47 Lainakanta 31.12. 18,42 19,41 5,4 Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2018 tilinpäätösarvioiden mukaan, vuodet 2019 ja 2020 talousarvioiden ja - suunnitelmien mukaan. Ahvenanmaan kunnat TP17 mukaisina. 23
Kuntien, kuntayhtymien sekä kuntakonsernien lainakanta 1) vuosina 2000-2020, mrd. euroa 35 30 25 20 15 10 5 0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19* 20* Kuntakonsernit Kunnat Kuntayhtymät 1) Ei sisällä kuntien ja kuntayhtymien keskinäisiä lainoja Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2018 tilinpäätösarvioiden mukaan, vuodet 2019 ja 2020 talousarvioiden ja -suunnitelmien mukaan. Ahvenanmaan kunnat TP17 mukaisina. 24
Manner-Suomen kuntien lainakannan muutos 2000-2018, milj. 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Muu lainakannan muutos "Syömävelka" 1) 1) Syömävelka on kuntien negatiivisten vuosikatteiden summa. Vuosina 2000-2018 syömävelkaa on otettu noin 650 miljoonaa euroa, mikä on 5 % vuosien 2000-2018 lainakannan muutoksesta. Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2018 tilinpäätösarvioiden mukaan 25
Kuntakonsernien tulos- ja rahoituslaskelma vuosina 2016-2017, mrd. Eri kuntakonsernien välisiä keskinäisiä eriä ei ole eliminoitu Tuloslaskelman erä 2016 2017 Muutos Rahoituslaskelman erä 2016 2017 Muutos mrd. mrd. % mrd. mrd. % Toimintatuotot 23,55 24,65 5 % Toimintakulut -49,98-50,76 2 % Osuus osakkuusyhtiöiden voitosta (tappiosta) 0,07 0,08 Toimintakate -26,36-26,02-1 % Verotulot 22,06 22,46 2 % Valtionosuudet 10,1 9,71-4 % Rahoituserät, netto -0,27-0,22 Vuosikate 5,33 5,93 11 % Poistot ja arvonalentumiset -3,95-4,16 5 % Satunnaiserät, netto 0,32 0,08 Tilikauden tulos 1,70 1,86 9 % Toiminnan rahavirta Vuosikate 5,33 5,93 Satunnaiset erät, netto 0,32 0,08 Tilikauden verot -0,07-0,08 Tulorahoituksen korjauserät -0,66-0,52 Investointien rahavirta Investointimenot -7,02-7,35 5 % Rahoitusosuudet investointeihin 0,18 0,22 21 % Pys. vast. hyöd. luovutustulot 1,19 1,30 9 % Toiminnan ja investointien rahavirta -0,74-0,41 Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset -0,03-0,04 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4,15 3,79-9 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys -3,15-2,93 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,05 0,04 Muut muutokset -0,01 0,29 Tilikauden ylijäämä 1,53 1,68 10 % Lähde: Tilastokeskus Rahavarojen muutos 0,27 0,73 Rahavarat 31.12. 6,88 7,59 10 % Lainakanta 31.12. 33,83 34,73 3 % 26
Toimintakate ja verorahoitus Manner-Suomen kunnissa kuntakoon mukaan, /as Vuonna 2018-2 000 2 001-5 000 5 001-10 000 6 489 6 716 6 288 6 510 5 921 6 152 10 001-20 000 5 472 5 695 20 001-50 000 5 269 5 505 50 001-100 000 5 450 5 557 100 000-4 896 5 380 Manner-Suomi 5 302 5 613 1) Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus, mikä jää katettavaksi verorahoituksella 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 Lähde: Tilastokeskus 13.2.2018 Toimintakate 1) Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) 27
Vuosikate %:a poistoista kuntakoon mukaan Manner-Suomen kunnissa 2016-2018 -2 000 2 001-5 000 75 74 5 001-10 000 78 10 001-20 000 20 001-50 000 75 77 2018* 2017 2016 50 001-100 000 54 100 000-131 Lähde: Tilastokeskus 13.2.2018 Manner-Suomi 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 99 28
Tilikauden tulos, /as Manner-Suomen kunnissa 2016-2018 -77-2 000-76 2 001-5 000-51 5 001-10 000-81 10 001-20 000-79 20 001-50 000 2018* 2017 2016-150 50 001-100 000 100 000-140 Lähde: Tilastokeskus 13.2.2018-1 Manner-Suomi -200-100 0 100 200 300 400 29
Kuntien vuosikatteet 2000-2018, /as Kuntakoon mukaan Manner- Suomen kunnissa 900 800 Alle 5000 as. kunnat 5000-20000 as. kunnat 20001-100000 as. kunnat 900 800 700 Yli 100000 as. kunnat 700 Manner-Suomi 600 600 500 500 400 400 300 300 200 200 100 100 0 0 Lähde: Tilastokeskus 13.2.2018-100 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18* -100 30
Kuntien poistonalaiset investoinnit 1) 2000-2018, /as. Kuntakoon mukaan Manner- Suomen kunnissa 900 800 700 900 800 700 600 600 500 500 400 400 300 Alle 5000 as. kunnat 300 200 5000-20000 as. kunnat 20001-100000 as. kunnat 200 1) Bruttoinvestoinnit pl. maa- ja vesialueiden sekä osakkeiden ja osuuksien hankinta. 100 Yli 100000 as. kunnat Manner-Suomi 100 Lähde: Tilastokeskus 13.2.2018 0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18* 0 31
Kuntien, kuntayhtymien sekä kuntakonsernien lainakanta 1) vuosina 2000-2018, mrd. euroa 35 30 Kuntakonsernit Kunnat 35 30 Kuntayhtymät 25 25 20 20 15 15 10 10 1) Ei sisällä kuntien ja kuntayhtymien keskinäisiä lainoja 5 5 Lähde: Tilastokeskus 13.2.2018 0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18* 0 32
Manner-Suomen kuntien lainakannan muutos 2000-2018, milj. 1600 1400 1200 "Syömävelka" 1) Muu lainakannan muutos 1000 800 600 400 1) Syömävelka on kuntien negatiivisten vuosikatteiden summa. Vuosina 2000-2018 syömävelkaa on otettu noin 630 miljoonaa euroa, mikä on 5 % vuosien 2000-2018 lainakannan muutoksesta. Lähde: Tilastokeskus 13.2.2018 200 0-200 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18* 33
Kuntien lainakanta 31.12.2000-2018, /as. Kuntakoon mukaan Manner- Suomen kunnissa 3 500 3 000 Alle 5000 as. kunnat 5000-20000 as. kunnat 3 500 3 000 20001-100000 as. kunnat 2 500 Yli 100000 as. kunnat Manner-Suomi 2 500 2 000 2 000 1 500 1 500 1 000 1 000 500 500 Lähde: Tilastokeskus 13.2.2018 0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18* 0 34
Kuntien lainakanta maakunnittain vuosien 2017 ja 2018 lopussa, /asukas Lähde: Tilastokeskus 13.2.2018 Satakunta Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Uusimaa Pirkanmaa Keski-Suomi Kainuu Pohjois-Savo MANNER-SUOMI Kanta-Häme Lappi Varsinais-Suomi Etelä-Savo Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme 2 223 2 324 2 524 2 651 2 749 2 837 2 872 2 959 2018* 2017 3 052 3 168 3 168 3 171 3 434 3 491 3 660 3 851 3 921 4 644 4 971 0 1000 2000 3000 4000 5000 35
Kuntien tilikauden tulos maakunnittain vuosina 2017-2018 Lähde: Tilastokeskus 13.2.2018 Uusimaa MANNER-SUOMI Pohjois-Karjala Keski-Suomi Päijät-Häme Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjanmaa Lappi Etelä-Savo Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Varsinais-Suomi Kymenlaakso Satakunta 245-1 -2-13 -42-43 -55-62 -71-80 -108-109 -132-136 -138-150 -159-172 -207 2018* 2017-450 -350-250 -150-50 50 150 250 350 450 36
Kuntien vuosikate %:a poistoista maakunnittain vuosina 2017-2018 Lähde: Tilastokeskus 13.2.2018 Kymenlaakso Satakunta Varsinais-Suomi Kainuu Lappi Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjois-Savo Pohjanmaa Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Päijät-Häme MANNER-SUOMI Pohjois-Karjala Uusimaa 31 41 44 56 58 60 62 66 70 72 74 78 81 83 86 89 99 99 152 2018* 2017 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 37
Kuntien ja kuntayhtymien vuosikatteen riittävyys poistoihin sekä investointeihin 1997-2020, mrd. 8,0 7,0 6,0 Vuosikate Poistot Investointien omahankintamenot 1) Poistonalaisten investointien omahankintamenot 2) 8,0 7,0 6,0 5,0 5,0 1) Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin. Vuoden 2010 luvuissa on mukana Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. Vuoden 2014 luvussa on mukana arviolta 3,1 mrd. euroa liikelaitosten yhtiöittämisiin liittyviä osakkeiden ja osuuksien hankintaa. 2) Investointimenot ilman maa- ja vesialueiden sekä osakkeiden ja osuuksien hankintaa. 4,0 3,0 2,0 4,0 3,0 2,0 Vuodet 1997-2017: tilinpäätöstiedot Vuosi 2018: tilinpäätösarviot Vuosi 2019 ja 2020: talousarviot- ja suunnitelmat Lähde: Tilastokeskus 13.2.2018 1,0 0,0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18*19*20* 1,0 0,0 38
Kuntien ja kuntayhtymien toiminnan ja investointien rahavirta sekä lainakannan muutos 97-19, mrd. 2,5 2,0 1,5 1,0 Lainakannan muutos Toiminnan ja investointien rahavirta 1) 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,5 1) Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus, netto + Investoinnit, netto 0,0 0,0 Tulorahoitus, netto = Vuosikate + Satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät -0,5-0,5 Toiminnan ja investointien rahavirta on rahoituslaskelman välitulos, jonka negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee, että menoja joudutaan kattamaan joko kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. Lähde: Tilastokeskus 13.2.2018-1,0-1,5-2,0-2,5 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18* -1,0-1,5-2,0-2,5 39
Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1997-2018, mrd. 22 20 Lainakanta 22 20 18 Rahavarat 18 16 16 14 14 12 12 10 10 8 8 6 6 4 4 2 2 Lähde: Tilastokeskus 13.2.2018 0 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18* 0 40
Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma 2017-2020 Lähde: Tilastokeskus Rahoituslaskelman erä 2017 2018 2019 2020 TPA TA TS Toiminnan rahavirta Vuosikate 3,96 2,70 2,63 3,10 Satunnaiset erät, netto 0,14 0,06 0,02 0,00 Tulorahoituksen korjauserät -0,53-0,41-0,01-0,21 Investointien rahavirta Investointimenot -4,63-4,77-6,09-6,19 Rahoitusosuudet investointeihin 0,16 0,13 0,22 0,14 Investointihyödykkeiden luovutustulot 1,04 0,83 0,54 0,59 Toiminnan ja investointien rahavirta 0,13-1,47-2,70-2,57 Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset -0,33-0,31 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 2,27 2,76 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2,01-1,93 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,12-0,08 Muut muutokset 0,55 0,64 Rahavarojen muutos 0,73-0,38 Rahavarat 31.12. 6,40 6,02 Lainakanta 31.12. 18,42 19,41 23,67 26,10 41
Tietoja kuntien taloudesta 2010-2018 Lähde: Tilastokeskus 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 TPA Vuosikate: Mrd. euroa 2,47 2,05 1,34 2,06 2,20 1,89 2,70 3,27 2,13 Asukasta kohti, 461 382 248 380 403 347 492 596 384 Vuosikate %:a poistoista 145 118 71 100 106 91 127 149 99 Vuosikate %:a investoinneista 1) 99 73 46 72 78 68 93 114 69 Tilikauden tulos, mrd. 2) 1,83 0,42-0,31 0,37 2,03 0,14 0,89 1,19 0,06 Toim. ja invest. rahavirta, mrd. 2) 1,08-0,93-1,68-0,89-0,09-0,89-0,07 0,47-1,04 Lainakanta: Mrd. euroa 10,45 10,95 12,21 13,79 14,68 15,50 16,09 16,17 16,73 Vuosimuutos, % 6,9 4,7 11,6 12,9 6,5 5,6 3,8 0,5 3,5 Asukasta kohti, 1 956 2 038 2 262 2 542 2 697 2 841 2 939 2 949 3 052 Kuntien lkm (ko. vuoden kuntajaolla): Kuntien lukumäärä yhteensä 326 320 320 304 304 301 297 295 295 Vuosikate negatiivinen 7 34 80 28 10 13 14 4 38 Tilikauden tulos negatiivinen 55 141 227 137 104 107 94 51 196 1) %:a poistonalaisten investointien omahankintamenoista = Investointimenot Maa- ja vesialueiden hankinta Osakkeiden ja osuuksien hankinta - Rahoitusosuudet investointeihin. 2) Vuosi 2010 sisältää HSY:n perustamisesta johtuvia satunnaisia tuloja noin 0,95 mrd.. Vuosi 2014 sisältää liikelaitosten yhtiöittämisistä johtuvia satunnaisia tuloja noin 1,7 mrd. 42