Päätös Etelä-Suomi Nro 27/2010/2 Dnro ESAVI/194/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.7.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Vepsän matkailusaaren jätevedenpuhdistamon ympäristölupa, Turku Turun kaupunki / Kiinteistöliikelaitos PL 355 20101 TURKU LAITOS JA SEN SIJAINTI HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Y-tunnus: 0204819-8 Ympäristölupaa haetaan Vepsän matkailusaareen rakennettavalle jätevedenpuhdistamolle. Vepsän saari sijaitsee Airistolla Turun kaupungissa. Hakija on toimittanut hakemuksen Lounais-Suomen ympäristökeskukseen 21.4.2009. Hakemus koskee Vepsän matkailusaaren viemärilaitoksen jätevesien (kahvilarakennus ja kolme huoltorakennusta) käsittelyä rakennettavassa jätevedenpuhdistamossa ja puhdistamossa käsiteltyjen jätevesien johtamista purkujohdolla mereen Airistolle Vepsän saaren koillispuolelle noin 70 metrin päähän rannasta Turun kaupungissa. Puhdistamon käyttökausi tulee olemaan kesä-elokuu, puhdistamo ei ole toiminnassa talvisin. MERKINTÄ Ympäristökeskukset on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14 PL 115, 00231 Helsinki ympäristölupa.etela@avi.fi
2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 31 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 a ja 5 :n 1 momentin kohta 13 a Lupaviranomainen on Etelä-Suomen aluehallintovirasto. TOIMINTAA KOSKEVAT NYKYISET LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUS Jätevedenpuhdistamoa koskeva ympäristölupa Kaavoitustilanne Kyseessä on uusi toiminta. Vepsän matkailusaarella ei ole aiemmin ollut jätevedenpuhdistamoa. Alueella on voimassa 23.8.2004 vahvistettu maakuntakaava ja oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatiminen on vireillä. Asemakaava Vepsän saarelle on hyväksytty 25.8.2003. Vahvistetussa asemakaavassa ranta-alue, jonka kautta purkujohto on suunniteltu rakennettavaksi (purkupaikka noin 70 metrin päässä rannasta), ja johon on suunniteltu ylivuotovesien purkupaikkaa, on osoitettu uimaranta-alueeksi (asemakaavamerkintä W). Suunnitellusta jätevesien purkupaikasta noin 70 metriä etelään on asemakaavassa ositettu toinen uimarantaalue (W). PUHDISTAMON SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Vepsän saari sijaitsee Airistolla Turun kaupungissa. Saaren läheiset vesialueet sijaitsevat Turun ja Naantalin kaupunkien alueilla. Vepsän saarella ei ole vakinaista asutusta. Kesäisin saari toimii matkailusaarena, jolloin saarella vierailee runsaasti turisteja. Puhdistamo rakennetaan saaren koillisosaan. Puhdistamoa lähinnä oleva rakennus tulee olemaan kahvilarakennus, johon etäisyyttä on noin 30 metriä. Jätevedenpuhdistamon sijoituspaikan koordinaatit yhtenäiskoordinaatistossa ovat: Itä 322 8762, Pohjoinen 670 6121. Puhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä Natura-alueella. Puhdistamossa käsitellyt jätevedet tullaan johtamaan purkujohdolla mereen Airistolle Vepsän saaren koillispuolelle noin 70 metrin päähän rannasta. Purkupaikan koordinaatit (yhtenäiskoordinaatisto) ovat: Itä 322 8885, Pohjoinen 670 6115. Jätevedenpuhdistamon ja vesistöön johdettavien jätevesien purkupaikan lähettyvillä ei ole luonnonsuojelukohteita.
3 Vesialueen yleiskuvaus Kalasto ja kalastus Vepsän saari sijaitsee Airiston merenselän alueella, joka kuuluu Saaristomereen. Saaristomeri on mantereelta tulevien ravinnepitoisten valumavesien sekä Suomenlahdelta ja Itämereltä virtaavien vesien sekoittumisalue. Saaristomeren ominaispiirteisiin kuuluvat saarisuus ja pitkä rantaviiva sekä veden mataluus. Saaristomeren keskisyvyys on vain 23 metriä. Saaristomerellä näkyvänä ongelmana on rehevöityminen, erityisesti sisäsaaristossa kaupunkien lähivesillä ja rannikon suurissa lahdissa. Saaristomeri on luontaisesti altis rehevöitymiselle, koska se on matala ja vesi vaihtuu hitaasti erityisesti suojaisissa lahdissa ja runsassaarisilla alueilla. Suuri osa rannikolle ja sisäsaaristoon kohdistuvasta kuormituksesta tulee jokien tuomana mantereelta, mutta myös rannikolta ja itse merialueelta tulee ravinteita. Suurin osa mereen kohdistuvasta kuormituksesta on hajakuormitusta, josta maatalouden osuus on suurin. Muita hajakuormituslähteitä ovat haja- ja loma-asutus sekä metsätalous. Yhdyskuntien jätevedet vaikuttavat erityisesti asutuskeskusten läheisyydessä rannikkovesien tilaan. Kalankasvatuksella on paikallista merkitystä monin paikoin väli- ja ulkosaaristossa. Teollisuuden kuormitus on nykyään vähäistä. Vaikka suurin osa Saaristomeren kuormituksesta on paikallista alkuperää, vaikuttavat veden laatuun oleellisesti myös muualta virtausten ja ilman mukana kulkeutuvat ravinteet. Ilmalaskeuma, joka on pääosin peräisin muualta, on keskeinen erityisesti typpikuormituksen osalta. Nykyään myös sisäisellä kuormituksella on osaltaan merkitystä Saaristomeren rehevän tilan ylläpitäjänä. Paikallisesti vakavan ongelman Saaristomeren eliöyhteisölle aiheuttavat haitalliset ja myrkylliset aineet, kuten orgaaniset tinayhdisteet. Myös Saaristomeren vesiliikenteellä ja siihen liittyvällä väylien ja satamien ylläpitotoiminnalla on merkitystä. Saaristomeri on luokiteltu tilaltaan tyydyttäväksi. Saaristomeren tila on huonontunut viime vuosikymmeninä. Ravinnepitoisuudet, varsinkin fosforipitoisuus, ja planktonlevien määrä on kasvanut. Myös pohjaeläimistössä, makrolevästössä ja kalastossa on tapahtunut suuria muutoksia. Vuosien 2000-2006 aikana klorofylli-a:n pitoisuus Airistolla on ollut luokkaa 4,8 μg/l, kokonaisfosfori 35 μg/l ja kokonaistyppi 440 μg/l. Turun-Naantalin edustan merialueen jätevesikuormittajien kalataloudellista velvoitetarkkailua tehdään vuosittain kokoamalla ammattikalastuksen pyynti- ja saalistiedot ja kirjanpitokalastajien avulla kerätään saalistietoja pyydysyksikköä kohti. Vuonna 2004 on laadittu laajempi neljän vuoden välein
Vesistön muu käyttö PUHDISTAMON TOIMINTA tehtävä tutkimus Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta. Vuonna 2004 Turun ja Naantalin edustan merialueen kalalajisto oli samankaltainen kuin vuonna 1999. Kiiski ja kuha olivat runsastuneet ja ahventen lukumäärä laskenut. Särkikalojen määrässä ei ollut havaittavissa selkeää muutosta. Ammattikalastus Turun ja Naantalin edustalla oli vähentynyt vuoteen 1999 verrattuna, sillä sekä kalastaja- että pyydysmäärät olivat laskeneet. Kuitenkin pyynti oli tehostunut, sillä ammattikalastajien saalis suhteutettuna pyyntiponnistukseen oli kaikilla osa-alueilla kasvanut. Verkkokalastusta oli aiempaa vähemmän, ja harvasilmäisten verkkojen käyttö oli lähes puolittunut, mikä johtui lähinnä kasvaneesta harmaahyljekannasta. Virkistys- ja kotitarvekalastuksen ruokakuntakohtainen kokonaissaalis oli suurempi kuin vuonna 1999. Vapaa-ajan verkkokalastus oli vähentynyt ja vapakalastuksen suosio oli kasvanut. Vastaajat esittivät kommentteja Turun sataman ruoppausmassojen läjittämisen ja heikentyneen vedenlaadun aiheuttamista kalastushaitoista. Myös saalismäärien huomattiin vähentyneen. Tärkeimmät saaliskalat olivat ahven, kuha, särki ja hauki. Airiston saarilla on loma-asutusta sekä venesatamia. Airiston vesialueita käytetään kalastus-, virkistys- ja vesiliikennekäyttöön. Tiedot lähialueiden kiinteistöistä on esitetty hakemuksen liitteessä. Yleiskuvaus puhdistamosta Vepsän saareen rakennettavalla jätevedenpuhdistamolla tullaan käsittelemään Vepsän ulkoilusaarella sijaitsevien kolmen wc- ja suihkutiloilla varustetun huoltorakennuksen sekä wc- ja keittiötiloilla varustetun kahvilarakennuksen jätevedet. Puhdistamolla tullaan käsittelemään myös veneiden septitankkien jätevesiä. Puhdistamo on toiminnassa kesä-elokuussa. Talvikaudella jätevesikuormitusta ei ole eikä puhdistamo ole käytössä. Saaren vesihuoltojärjestelmä toteutetaan kesävesijärjestelmänä, jolloin putkia ei asenneta roudattomaan syvyyteen eikä niitä lämpöeristetä. Suunnitellun jätevedenpuhdistamon asukasvastineluku (AVL) on 157. Puhdistamo mitoitetaan keskimääräiselle jätevesivirtaamalle 13,5 m 3 /d. 4
5 Puhdistamon mitoitusarvot ovat hakemuksen mukaan seuraavat: Keskivirtaama (Q kesk ) 13,5 m 3 /d * Mitoitusvirtaama (q mit ) 1,1 m 3 /h Tuleva kuormitus: BHK 7 11,0 kg O 2 /d Kiintoaine 16,6 kg/d Fosfori 0,25 kg P/d * Typpi 0,33 kg N/d.* * Ei vastaa 157 asukkaan keskimääräistä jätevesikuormitusta. Puhdistusprosessiksi on suunniteltu biologis-kemiallista panospuhdistamoa. Panospuhdistamossa jätevesi käsitellään annoksina eli varastosäiliöön kerätään säädetty jätevesimäärä, joka pumpataan kerta-annoksena prosessisäiliöön. Ensin prosessissa on hapellinen vaihe, jolloin jäteveteen syötetään ilmaa. Tässä vaiheessa jätevedestä happea kuluttavaa orgaanista ainesta siirtyy lietemassaksi. Toisessa vaiheessa säiliöön syötetään saostuskemikaalia ja ilmastus lopetetaan. Saostuskemikaalin ansiosta fosfori saostuu. Viimeisessä eli laskeutusvaiheessa kiintoaineet ja fosfori laskeutuvat säiliön pohjalle. Tässä vaiheessa poistuu myös typpeä. Kirkastunut vesi pumpataan purkuviemärillä suoraan mereen. Purkuviemärin (63 PEH-10) pituus on 70 metriä ja se painotetaan merenpohjaan. Lähtöpumppaamosta voidaan ottaa näyte lähtevästä vedestä. Prosessisäiliössä on aina elävä mikrobikanta eli aktiiviliete, jota poistetaan säännöllisesti tietty määrä (ylijäämäliete). Ylijäämäliete voidaan imeä imuputkella kuljetussäiliöön poiskuljetettavaksi. Talvikauden aikana mikrobitoiminta kuolee, koska prosessiin ei johdeta jätevesiä. Puhdistamo käynnistetään keväisin kauden alussa ulkopuolelta tuotavalla puhdistamolietteellä tai puhdistamotoimittajien myymällä mikrobiympillä. Puhdistamolle on mahdollista rakentaa huoltorakennus, johon sijoitetaan puhdistamolla käytettävät kemikaalit sekä puhdistamon sähkökeskus. Laitetoimittaja tarkentaa puhdistamon mitoituksen. Mitoituksessa huomioidaan tulevat puhdistustehovaatimukset. Puhdistamolla käsiteltävät jätevedet Vepsän saareen rakennettavalla jätevedenpuhdistamolla tullaan käsittelemään Vepsän ulkoilusaarella sijaitsevien kolmen wc- ja suihkutiloilla varustetun huoltorakennuksen sekä wc- ja keittiötiloilla varustetun kahvilarakennuksen jätevedet. Puhdistamolla tullaan käsittelemään myös veneiden
Energia ja polttoaineet Kemikaalit septitankkien jätevesiä. Puhdistamo on toiminnassa kesä-elokuussa. Talvikaudella jätevesikuormitusta ei ole eikä puhdistamo ole käytössä. Energian käyttö tulee hakemuksen mukaan olemaan noin 20 kwh/d. Sähköenergiaa käytetään välipumppauksiin, ilmastukseen, sekoitukseen ja purkupumppaukseen. Jätevedenpuhdistamolla tullaan käyttämään nestemäistä saostuskemikaalia, jonka kulutukseksi arvioidaan 0,2 l/m 3. Kemikaali tullaan varastoimaan erilliseen huoltorakennukseen. PÄÄSTÖT VESISTÖÖN JA PÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET Puhdistamon arvioidut päästöt vesistöön Käsitellyt jätevedet johdetaan purkuputkella Airiston merenselälle Turun kaupungin omistamalla vesialueella. Jätevettä muodostuu käyttökauden aikana keskimäärin 13,5 m 3 /d. Mahdolliset ylivuodot tullaan myös johtamaan Airistolle. Hakija ehdottaa, että puhdistamon lupavaatimukset asetettaisiin hajaasutuksen jätevesiasetuksen (VN asetus 542/2003) mukaiseen tasoon. Puhdistustulosta tarkkailtaisiin puhdistamolta lähtevän veden orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksien mukaan. Orgaanisen aineen ja fosforin poiston osalta lupaehtoina käytettäisiin seuraavia arvoja: Q kesk = 13,5 m 3 /d Tuleva jätevesikuormitus g/d Puhdistusteho % Kuormitus vesistöön g/d BOD 7ATU 10 995 90 1099 81,4 Fosfori 252 85 37,8 2,8 Ehdotus lupaehdoksi, pitoisuus mg/l Puhdistustasona on käytetty haja-asutuksen jätevesiasetuksessa esitettyjä puhdistusvaatimuksia. Mahdolliset ohijuoksutukset puhdistamolla kirjataan ylös ja otetaan huomioon lupaehtojen toteutumisen arvioimisessa. Laitetoimittaja tulee tarkentamaan puhdistamon mitoituksen. Mitoituksessa huomioidaan tulevat puhdistustehovaatimukset. 6
7 Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Päästöt ilmaan ja melu Vepsän jätevedenpuhdistamolla käsiteltyjen jätevesien johtaminen Airistolle lisää osaltaan vesistön ravinnekuormitusta ja siten rehevöittää vesistöä. Puhdistamon osuus vesistön kokonaiskuormituksesta on kuitenkin hyvin vähäinen. Airiston käyttökelpoisuus virkistystarkoituksiin tulee säilymään nykyisen kaltaisena, ellei maatalouden kuormitusta pystytä vähentämään. Jätevedenpuhdistamon toiminnasta ei aiheudu mainittavia päästöjä ilmaan lukuun ottamatta vähäisiä hajuhaittoja puhdistamon läheisyydessä, kun lietettä pumpataan säiliöön kuljetusta varten. Lietteen kuljetuksia on noin 2-3 kertaa käyttökauden aikana (kesä-elokuussa). Jätevedenpuhdistamon toiminnasta ei aiheudu haitallista, ohjearvon ylittävää melutasoa ympäristöön. Vähäistä melua ja tärinää saattaa aiheutua lietteen kuljetuksesta. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Jätevedenpuhdistamolta ei tule päästöjä maaperään. Puhdistamo rakennetaan tiiviiksi. Mahdolliset ylivuodot ohjataan purkuputkella mereen. Jätevedenpuhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Puhdistamoliete ja muut jätteet PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA Syntyvät jätevesilietteet kuljetetaan Pidä Saaristo Siistinä Ry:n toimesta Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen puhdistamolle. Lietettä tullaan kuljettamaan Kakolanmäen puhdistamolle noin 2-3 kertaa käyttökauden (kesä-elokuu) aikana. Lietettä syntyy noin 2,7 kg kuiva-ainetta vuorokaudessa. Muutoin puhdistamon toiminnasta syntyvä jäte voidaan rinnastaa asumisesta syntyvään jätteeseen, josta huolehditaan muun Vepsän saaren jätehuollon yhteydessä. Toiminnasta mahdollisesti syntyvä ongelmajäte toimitetaan asianmukaisesti luvan omaavalle toiminnanharjoittajalle käsiteltäväksi. Puhdistamolla sovellettavat menetelmät ovat olleet käytössä pitkään jätevedenpuhdistuksessa. Panospuhdistamot on todettu tehokkaiksi ja toimintavarmoiksi laitteiksi. Panospuhdistamo soveltuu hyvin kyseessä oleville pienille jätevesimäärille ja epäsäännölliselle toiminnalle.
8 LAITOKSEN TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakemuksessa todetaan, ettei puhdistamotoiminnasta aiheudu tarkkailua edellyttävää melua, tärinää tai päästöjä ilmaan, eikä päästöjä maaperään tai pohjavesiin. Tarkkailua suoritetaan varsinaisesta jätevedenpuhdistustoiminnasta ja päästöistä vesistöön. Käyttö- ja päästötarkkailu Käyttötarkkailu Hakemukseen on liitetty AIRIX Ympäristö Oy:n tekemä, 31.3.2009 päivätty ehdotus Vepsän saaren jätevedenpuhdistamon käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaksi. Puhdistamon hoitaja täyttää viikoittain käyttöpäiväkirjaa, josta ilmenee käsitellyn jäteveden määrä, mahdolliset ohitukset, käytetyt kemikaalit, energiankulutus sekä lietteen määrä ja sijoituskohde. Tarpeen mukaan ja muiden tarkkailututkimusten yhteydessä tarkistetaan tulevan jäteveden ja prosessisäiliön lämpötila ja happipitoisuus. Laitokselle tulevan ja sieltä vesistöön johdettavan jäteveden määrää ja ajoparametreja tarkastellaan käyttötarkkailuohjelman mukaisesti. Mahdolliset prosessihäiriöt ja tulokseen vaikuttavat laiterikot kirjataan käyttöpäiväkirjaan. Lisäksi kirjataan tehdyt toimenpiteet tuloksen parantamiseksi sekä toimenpiteet häiriön uusiutumisen ehkäisemiseksi. Merkittävät puhdistustulokseen vaikuttavat poikkeamat ilmoitetaan valvontaviranomaiselle, jonka kanssa sovitaan mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Käyttötarkkailun yhteenvetokaavakkeiden mallit on esitetty käyttö- ja päästötarkkailuohjelman liitteenä. Kuormitus-/päästötarkkailu Kuormitustarkkailutulokset pyritään ilmoittamaan mahdollisimman nopeasti tulosten valmistuttua tilaajalle ja valvontaviranomaiselle. Tarkkailulausunnoissa esitetään toimenpidesuositukset, jotka ovat tarpeen puhdistustulosten parantamiseksi. Tuloksista laaditaan vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tilaajalle ja valvontaviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.
9 Virtaamamittaus puhdistamolla Puhdistamolle tulevan jäteveden määrää mitataan panosten määrällä, erillistä virtausmittausta ei järjestetä. Näytteenottokerrat Puhdistamolta vesistöön johdettavasta jätevedestä otetaan kaksi (2) näytettä käyttökauden aikana. Näytteet otetaan kesäkuun lopussa ja elokuussa. Näytteenotto suoritetaan käsin työpäivän aikana. Merkittävistä puhdistustulokseen vaikuttavista häiriöistä ilmoitetaan valvontaviranomaiselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Viranomaisten kanssa sovitaan tarvittavien toimenpiteiden suorittamisesta. Näytteiden ottotapa ja määritysmenetelmät Käsitellyn jäteveden näytteenotto tapahtuu käsin työpäivän aikana. Määrityksissä käytetään SFS-standardien mukaista ja Suomen ympäristökeskuksen hyväksymiä menetelmiä. Laboratoriossa tehtävät vesianalyysit ovat seuraavat: Alkaliteetti mmol ph Kiintoaine mg/l COD Cr mg O 2 /l BOD 7 ATU mg O 2 /l Kokonaisfosfori mg P/l Liukoinen fosfori mg P/l Kokonaistyppi mg N/l Ammoniumtyppi mg NH 4 -N/l Nitraatti + nitriitti yht. mg N/l Kokonaisrauta mg Fe/l Lisäksi näytteenoton yhteydessä tarkistetaan ja kirjataan ylös käyttötarkkailuun liittyvät mittaukset, kuten prosessisäiliön happipitoisuus ja lämpötilat. Tarkkailutulosten käsittely ja raportointi Vuosiraportointi Vuosiraportissa esitetään yhteenveto koko käyttökaudesta. Vuosiraportissa käsitellään myös kuormituksen kehittyminen kauden aikana. Raportin liitteenä toimitetaan koko käyttökauden tarkkailun yhteenveto, ohijuoksutustiedot ja viikkovirtaamat.
10 Puhdistamolietteen analysointi Syntyvä liete kuljetetaan Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen puhdistamolle käsiteltäväksi. Lietettä syntyy n. 2,7 kg kuiva-ainetta/d. Lietteestä ei tehdä analyysejä. Tarkkailun suorittajat ja yhteistyö Tarkkailut toteutetaan käytännössä puhdistamon henkilökunnan ja julkisen valvonnan alaisen vesitutkimuslaitoksen yhteistyönä. Puhdistamon henkilökunta hoitaa käyttötarkkailun ja käyttörutiinit itse. Puhdistamon hoitaja vastaa myös kuormitustarkkailun näytteenotosta ja virtaamamittauksista. Puhdistamon henkilökunta toimittaa vuosiraportteihin tarvittavat käyttötiedot. Vesitutkimuslaitos hoitaa kuormitustarkkailujen ajoituksen ja tavoitteena on, että näytteenotosta sovitaan puhdistamonhoitajan kanssa viimeistään edeltävänä päivänä ja aikaisintaan työviikon alkaessa. Vesitutkimuslaitoksen edustaja tekee puhdistamokäynnin koottujen näytteiden haun yhteydessä. Käynnin yhteydessä käydään läpi puhdistamon toimivuuteen liittyvät tekijät. Vesitutkimuslaitos laatii kerta- ja vuosiraportit. Vesitutkimuslaitos selvittää osaltaan käyttötarkkailutietojen, näytteenoton ja virtaamamittauksen asianmukaisuuden. Tarkkailuohjelman muuttaminen Vaikutustarkkailu Tarkkailuohjelmaa tai sen osaa voidaan muuttaa sopimalla asiasta Turun kaupungin ja valvontaviranomaisen kesken. Luvan hakija esittää, ettei vaikutustarkkailua (vesistötarkkailu, kalataloustarkkailu) määrättäisi johtuen puhdistamon vähäisistä vaikutuksista vesistöön. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Jätevedenpuhdistamon toimintaan liittyvät ympäristöriskit ovat vähäisiä. Mahdollinen riski puhdistamattoman jäteveden joutumisesta vesistöön syntyy pitkäaikaisten käyttökatkosten aikana (esim. sähkökatkos). Tällöin ohijuoksutus ohjataan purkuputkea pitkin mereen. Hälytys katkoksesta välittyy reaaliajassa puhdistamon hoitajalle. Ohitusten osuus puhdistettavan jäteveden määrästä on vähäinen. Ohitusten määrä mitataan ja merkitään muistiin. Puhdistamon toimivuutta ja tehokkuutta sekä lupaehtojen täyttymistä arvioitaessa ohitukset otetaan huomioon.
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Riskiä sade- ja sulamisvesistä johtuville ylivuodoille ei esiinny. Viemäriverkosto tulee olemaan uutta ja viemäriin johdetaan vain asutusjätevesiä, joten puhdistamolle ei päädy hulevesiä. Kemikaaleja varastoidaan erillisessä huoltorakennuksessa. Prosessien ja puhdistamotilojen turvallisuudesta ja riskien hallinnasta vastaa asianmukaisen koulutuksen saanut käyttöhenkilökunta. Huoltohenkilökunta tulee käymään puhdistamolla viikoittain käyttökauden aikana (kesä-elokuu). Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n nojalla annettu tiedoksi kuuluttamalla siitä Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 5.10.- 4.11.2009, Turun kaupungissa 8.10.- 9.11.2009 ja Naantalin kaupungissa 8.10.- 6.11.2009. Kuuluttamisesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen ilmoitettu 5.10.2009 tiedossa oleville asianosaisille. Kuulutuksesta on lisäksi tiedotettu 9.10.2009 Turun sanomissa ja Åbo Underrättelser -nimisessä sanomalehdessä. Lounais-Suomen ympäristökeskus on ympäristönsuojelulain 36 :n nojalla pyytänyt 5.10.2009 hakemuksesta lausunnot Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköltä, Turun kaupunginhallitukselta, Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunnalta, Naantalin kaupunginhallitukselta sekä Naantalin kaupungin kaavoitus- ja ympäristölautakunnalta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n nojalla pyytänyt 12.2.2010 hakemuksesta lausunnon Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelta. 1) Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunta toteaa lausunnossaan 1.12.2009 ( 612), että puhdistamo lisää jonkin verran Airistolle tulevaa ravinnekuormaa, kun Vepsän saarella vierailijoiden käytössä olevia kuivakäymälöitä muutetaan vesikäymälöiksi. Ravinteiden lisäys ei kuitenkaan ole merkittävä koko Airiston kannalta. Jos saarelle rakennetaan septityhjennysasema veneilijöiden jätevesille, tulee myös siihen jätettävät jätevedet käsitellä puhdistamossa. Esitetty puhdistustehon vaatimus vastaa haja-asutuksen jätevesiasetuksen (VNa 542/2003) mukaista puhdistustehoa. 11
12 Ympäristölupapäätöksessä tulee hakijalta edellyttää seuraavaa: Jätevedenpuhdistamolle tulee nimetä hoidosta ja huollosta vastuussa oleva henkilö ja tälle varahenkilö tai hankkia puhdistamon huoltopalvelu ulkopuoliselta ammattitaitoiselta toimijalta. Hoitohenkilöstö on perehdytettävä ja koulutettava laitoksen hoitamista varten. Puhdistamon toiminnassa tulee ottaa käyttöön automaattinen hälytysjärjestelmä, joka ilmoittaa laitteen huoltoa koskevista ongelmista, vioista ja huoltotarpeesta. Suurimmat ongelmat pienten jätevedenpuhdistamojen toiminnassa liittyvät yleensä puhdistamon hoidon ja huollon puutteellisuuteen. Koska puhdistamon toiminta ja sen myötä puhdistamon mikrobitoiminta loppuu talvikaudeksi, on ympäristölupapäätöksessä annettava määräykset, joilla varmistetaan laitoksen toiminnan käynnistäminen keväisin ennen sen käyttöönottoa. Ympäristönsuojelutoimiston mielestä erillistä vesistötarkkailua ei lupapäätöksessä ole tarpeen edellyttää, mutta päästötarkkailun osalta puhdistamon toimintaa vesistöön johdettavan jäteveden osalta tulee seurata toimintakauden aikana kerran kuussa tapahtuvin näytteenotoin. Päästötarkkailun tulokset on toimitettava myös kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Puhdistamon ja viemäriverkoston rakentamisella hakemuksen mukaisesti ei ole vaikutusta saaren luontoon ja luontokohteisiin. 2) Turun kaupunginhallitus on 11.12.2009 antanut hakemuksesta edellä esitetyn Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunnan lausunnon mukaisen lausunnon (kaupunginhallituksen päätös 7.12.2009, 660). 3) Turun kaupungin ympäristöterveydenhuollon tulosaluejohtaja toteaa lausunnossaan 23.10.2009 (Turun kaupunginhallituksen lausunnon liite), että puhdistamon toiminta fosforin suhteen tulee todennäköisesti olemaan kohtuullinen, mutta sen typen poisto on vaatimatonta. Yksityisille henkilöille pienempään käyttöön on edellytetty maahan imeytystä tai maaperäkäsittelyä. Vaikka saaressa on osoitettu erikseen uimapaikka, saaren vieraat kulkevat ja majoittuvat saarella hajallaan ja myös uiminen on ollut mahdollista kaikilla rannoilla. Jäteveden johtaminen mereen tulee alentamaan uimaveden laatua. 4) Varsinais-Suomen pelastuslaitos ilmoittaa lausunnossaan 13.11.2009 (Turun kaupunginhallituksen lausunnon liite) puoltavansa ympäristölupahakemusta ja katsoo ettei toiminnasta aiheudu mitään palo- ja pelastustoimeen liittyviä riskejä. 5) Naantalin kaupunginhallitus toteaa lausuntonaan (kaupunginhallituksen päätös 23.11.2009, 520), ettei Naantalin kaupungilla ole huomautettavaa
Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitoksen tekemästä ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Vepsän saareen rakennettavaa jätevedenpuhdistamoa. 6) Raision kaupungin terveysvalvontajaosto katsoo lausunnossaan 27.10.2009 (Naantalin kaupunginhallituksen lausunnon liite), ettei puhdistamolla ole merkittävää terveydensuojelullista vaikutusta Naantalin alueelle ja ettei luvan myöntämiselle ole estettä. 7) Naantalin kaupungin kaavoitus- ja ympäristölautakunta toteaa lausuntonaan ympäristölupahakemuksesta seuraavaa (lautakunnan päätös 10.12.2009, 106): Esitetty puhdistustehon vaatimus vastaa haja-asutuksen jätevesiasetuksen (VNa 542/2003) mukaista puhdistustehoa ja se voidaan katsoa riittäväksi. Jätevedenpuhdistamo tulee sijoittaa siten, että tulvakorkeuden aikana vesi ei pääse jäteveden käsittelylaitteistoon. Lupamääräyksissä tulee hakijalta edellyttää seuraavaa: Jätevedenpuhdistamolle tulee nimetä hoidosta ja huollosta vastaava henkilö ja tälle varahenkilö tai hankkia puhdistamon huoltopalvelu ulkopuoliselta ammattitaitoiselta toimijalta. Puhdistamon hoidosta ja näytteenotoista vastaavien henkilöiden tulee saada riittävä koulutus tehtävien hoidosta. Puhdistamon valvonnassa tulee ottaa käyttöön automaattinen kaukohälytysjärjestelmä, joka ilmoittaa laitteen huoltoa koskevista ongelmista, vioista ja huoltotarpeesta välittömästi. Suurimmat ongelmat pienten jätevedenpuhdistamojen toiminnassa liittyvät yleensä puhdistamon hoidon ja huollon puutteellisuuteen. Mikäli kaukovalvonta ei ole käytössä, saattaa tulla tilanne, että kerran viikossa tehtävän huoltokäynnin vuoksi puhdistamon häiriötilanne jatkuu pitkään. Koska puhdistamon toiminta ja sen myötä mikrobitoiminta loppuu talvikaudeksi, on annettava määräykset, joilla varmistetaan laitoksen mikrobitoiminnan käynnistäminen keväisin ennen sen käyttöönottoa. Lautakunnan mielestä päästötarkkailun osalta puhdistamon toimintaa vesistöön johdettavan jäteveden osalta tulee seurata kesä-elokuun aikana vähintään kerran kuussa tapahtuvin näytteenotoin. Päästötarkkailun tuloksista laadittava vuosiraportti on toimitettava tiedoksi myös Naantalin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on ilmoittanut sähköpostitse 12.3.2010, ettei ELY-keskus anna lausuntoa hakemuksesta. 13
14 Muistutukset ja mielipiteet 9) Airiston-Velkuan kalastusalue on 11.11.2009 esittänyt seuraavan kannanoton hakemuksesta: - Jätevesien laskeminen Airistolle on kyseenalaista - Jätevesien Saaristomerta pilaavaa vaikutusta ei tule väheksyä - Septitankkien tyhjennyspaikkoja ei saa rakentaa kaupunkien edustan saarille - Vesistön kuormitus on kompensoitava - Hanke on ympäristönsuojelulain vastainen - Hanke on ehdotuksen Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vastainen - Hanke on Satava-Kakskerta osayleiskaavan virkistys- ja suojeluluonnoksen vastainen. Hakijan kuuleminen ja vastine Lausuntojen ja muistutuksen johdosta antamassaan vastineessa hakija toteaa, että Vepsän saaressa on rakennettuna kolme virallista uimarantaa, jotka sijaitsevat lounaassa ja etelässä, saaren toisella puolella, kuin tulevan puhdistamon purku- ja ylivuotoputken laskupaikka, joka sijaitsee koillisessa. Puhdistamon purku- ja ylivuotoputken laskupaikan vieressä on kaavamerkinnällä W oleva uimaranta-alue. Kyseistä uimarantaa ei ole koskaan tarkoitus rakentaa, koska mm. Kiinteistöliikelaitos katsoo, että kolme hoidettua turvallista uimarantaa riittää saaressa. Lisäksi isot laivat ajavat tältä puolelta saarta. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Lupamääräykset Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Turun kaupungin Vepsän matkailusaaren jätevedenpuhdistamon toiminnalle ympäristöluvan (asemapiirros, liite 1). Puhdistamon mitoituksen mukainen asukasvastineluku on 157. Puhdistamo on toiminnassa vain kesäaikana. Puhdistamossa käsitellyt jätevedet saadaan johtaa purkuputkella mereen Vepsän saaren koillispuolelle noin 70 metrin päähän rannasta päätöksen liitteestä 1 ilmenevässä purkupaikassa. Puhdistamolla saadaan käsitellä hakemuksen mukaiset Vepsän matkailusaaren jätevedet ja veneiden septitankkien jätevedet seuraavien lupamääräysten mukaisesti. Jäteveden käsittely ja päästöt vesistöön 1) Jätevedet on käsiteltävä biologis-kemiallisesti tai vastaavalla tavalla ja lupamääräyksiä noudattaen siten, että lupamääräyksen 2 mukaiset raja-
arvot täyttävä puhdistustulos voidaan saavuttaa kaikissa ennakoitavissa olevissa tilanteissa mahdollisimman energiatehokkaasti ja siten, että ympäristöpäästöt, -haitat ja -riskit kokonaisuudessaan ovat mahdollisimman vähäiset. Tämän päätöksen lupamääräykset huomioon ottaen tarkennettu puhdistamon yleissuunnitelma on toimitettava tiedoksi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (valvontaviranomaiselle) ennen puhdistamon rakentamisen aloittamista. 2) Puhdistamon puhdistustulosten on ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä jäteveden käsittelyä koskevat häiriö- ja poikkeustilanteet mukaan lukien vuosikeskiarvona (käyntikauden keskiarvona) laskettuina täytettävä seuraavat vaatimukset: 15 Päästösuure Enimmäispitoisuus Biologinen hapen kulutus (BHK 7 ATU ) 20 mg O 2 /l Kemiallinen hapen kulutus (KHK Cr ) 100 mg O 2 /l Fosfori 1,0 mg P/l Ammoniumtyppi 10 mg NH 4 -N/l Kiintoaine 30 mg/l Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää haitallisessa määrin terveydelle tai ympäristölle vaarallisia aineita. Päästöt ilmaan, haju, ympäristön likaantuminen ja melu 3) Toiminta on viemäreiden ja pumppaamoiden sijoitus, lietteiden ja kemikaalien käsittely ja kuljetukset sekä ennakoitavissa olevat huolto- ja korjaustyöt mukaan lukien toteutettava siten, että haitallisia haju-, pöly- ja muita päästöjä ilmaan, melua ja ympäristön likaantumista aiheutuu mahdollisimman vähän. 4) Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ympäristön häiriintyvissä kohteissa ylittää päivällä klo 07 22 ekvivalenttimelutasoa 45 db (L Aeq ) eikä yöllä klo 22 07 ekvivalenttimelutasoa 40 db (L Aeq ). Melutasoa määritettäessä on tarvittaessa otettava huomioon melun iskumaisuus tai kapeakaistaisuus melun vaikutusalueella siten kuin melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädetään. Puhdistamon ja viemäriverkoston käyttö ja hoito 5) Puhdistamolle on pyrittävä johtamaan kaikki sellaiset Vepsän matkailusaarella muodostuvat jätevedet, joiden käsittely puhdistamossa on ympäristövaikutukset kokonaisuudessaan huomioon ottaen tarkoituksenmukaista.
6) Puhdistamoa ja sen piirissä olevaa viemäriverkostoa kokonaisuudessaan on käytettävä ja hoidettava siten, että toiminnasta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, puhdistustulos ja energiatehokkuus ovat mahdollisimman hyvät ja ympäristöpäästöt, -haitat ja -riskit kokonaisuudessaan ovat mahdollisimman vähäiset. Puhdistamon biologinen toiminta on käynnistettävä käyntikauden alussa tuomalla puhdistamoon riittävä määrä hyvälaatuista aktiivilietettä, jossa on nitrifioiva lietekanta. Puhdistamolla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuunalainen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot ovat valvontaviranomaisen ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen tiedossa. Puhdistamon hälytystiedot on välitettävä puhdistamonhoitajan matkapuhelimeen (kaukohälytysjärjestelmä). Viemäriverkosto ja sen kunnossapito 7) Uudet viemärit on sijoitettava ja rakennettava sekä puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkostoa on kunnossapidettävä siten, että vuotovesien sekä hule- ja muiden kuivatusvesien joutuminen jätevesiviemäreihin on mahdollisimman vähäistä, sekä siten, että viemäröinnistä pumppaamot mukaan lukien ei aiheudu vesistön eikä pinta- ja pohjaveden pilaantumista eikä muutakaan vältettävissä olevaa haittaa. Ohijuoksutukset ja ylivuodot puhdistamolta ja viemäriverkostosta on pyrittävä estämään mahdollisimman tarkoin. Jäteveden purkujohto, purkupaikka ja ohitusveden purkupaikat on merkittävä rannalle asetettavin kyltein ja meressä purkupaikalla kesäaikana pidettävällä poijulla. 8) Puhdistamon piirissä olevan viemäriverkoston ohijuoksutus- ja ylivuotokohdista tapahtuvia päästöjä on seurattava vähintään sellaisin laittein, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti, tai muulla tavoin siten, että päästöjen määrä voidaan selvittää riittävän luotettavasti. Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet 9) Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on hyödynnettävä mahdollisimman tarkoin ja siten, että menettelystä ei aiheudu vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Erilaiset jätteet on pidettävä toisistaan erillään. 10) Puhdistamosta poistettava ylijäämäliete on vietävä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä puhdistamolietteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. 16
17 Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että puhdistamolietteen laatu ei rajoita sen hyötykäyttöä, sekä siitä, että lietteestä ei aiheudu pinta- eikä pohjavesien pilaantumista. 11) Ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetun valtioneuvoston päätöksen (659/1996) mukaisesti käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Varastointi 12) Kemikaalit ja voiteluaineet sekä lietteet ja muut jätteet on varastoitava ja käsiteltävä laitoksessa/laitosalueella siten, että menettelystä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumista eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Varastoja, säiliöitä ja putkistoja on tarkkailtava säännöllisesti. Tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Häiriö- ja muut poikkeustilanteet Käyttö- ja päästötarkkailu 13) Jos viemäriverkostosta tai puhdistamolta on päässyt tai uhkaa päästä ympäristöön öljyä, myrkyllistä ainetta tai muita laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava siitä viivytyksettä valvontaviranomaiselle ja Turun sekä Naantalin kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille ja ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Mikäli päästöstä voi aiheutua vaaraa terveydelle, asiasta on lisäksi ilmoitettava Turun kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle. 14) Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyllä, tämän päätöksen lupamääräysten edellyttämässä määrin tarkistetulla tavalla. Päivitetty tarkkailuohjelma on toimitettava valvontaviranomaiselle tiedoksi ennen toiminnan aloittamista. Puhdistamolta mereen johdettavan jäteveden näyte on kerättävä tyhjennysvaiheen aikana otettavista osanäytteistä siten, että kokoomanäyte antaa mahdollisimman oikean kuvan mereen johdettavan jäteveden laadusta. Päästötarkkailuun kuuluvat kokoomanäytteet on otettava vähintään kerran kuukaudessa tasaisin väliajoin kesä-elokuun välisenä aikana siten, että puhdistamon kuormitus tarkkailuvuorokauden aikana vastaa suunnilleen keskimääräistä kuormitusta.
Mittaukset, kalibroinnit, näytteiden analysoinnit ja näytteenotot on suoritettava standardimenetelmiä käyttäen sekä soveltuvin osin yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaisesti. Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa on muutettava valvontaviranomaisen hyväksymällä tai tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Tarkkailuohjelmaa voidaan muutoinkin tarkentaa ja muuttaa valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutos ei heikennä tarkkailun luotettavuutta, kattavuutta tai lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta. 18 Kirjanpito 15) Käyttö- ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseista sekä laitteiden ja rakenteiden kunto- ja turvatarkastuksista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Puhdistamon käyttöä ja toimintaa koskevien tietojen ohella kirjanpidon on katettava mm. seuraavat asiat: - ohijuoksutukset puhdistamolla ja viemäriverkostosta sekä muut poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden tapahtuma- ja kestoajat, niiden aiheuttamat päästöt sekä toimet, joihin niiden johdosta on ryhdytty, - puhdistamon ja viemäriverkoston huolto- ja korjaustoimet, - puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja päästöihin (haju ja melu mukaan lukien) vaikuttaneet muut tekijät, - kemikaalien käyttö ja varastointi, - energian kulutus, - puhdistamolle vastaanotettujen septitankkijätevesien määrä päivittäin, - puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu ja määrä, sijoituskohde, kuljetusajankohta ja kuljettaja sekä - hajusta, melusta ja muista toimintaan liittyvistä ympäristö-haitoista tehdyt valitukset. Ympäristövaikutusten tarkkailu Raportointi 16) Jätevesien vesistövaikutuksia ja kalataloudellisia vaikutuksia ei edellytetä erikseen tarkkailtaviksi. 17) Kaikki tarkkailutulokset on raportoitava valvontaviranomaiselle ja tarkkailun vuosiyhteenvedot lisäksi myös Turun ja Naantalin kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille. Tarkkailun tulokset on raportoitava valvontaviranomaiselle myös sähköisesti valvontaviranomaisen edellyttämällä tavalla ja laajuudessa.
19 RATKAISUN PERUSTELUT Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiraportti on toimitettava asianomaisille valvontaviranomaisille viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä, ellei viranomaisten kanssa toisin sovita. Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiraporttiin on soveltuvin osin liitettävä jäljennös tai yhteenveto käyttöpäiväkirjasta ja muut lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi ja tarkkailutulosten edustavuuden ja luotettavuuden arvioimiseksi tarvittavat selvitykset. Vuosiraportista tulee käydä ilmi jäteveden käsittelytuloksen, vesistöön johdettujen päästöjen ja niihin vaikuttaneiden tekijöiden lisäksi mm. yhteenveto yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta annetun ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisesti luokitelluista, toiminnassa syntyneistä, muualle käsiteltäväksi / hyödynnettäväksi toimitetuista ja varastoiduista jätteistä (määrä, laatu, alkuperä ja käsittelytapa) sekä yhteenveto kemikaalien ja energian käytöstä. Ohijuoksutukset ja ylivuodot on raportoitava päästöpaikkakohtaisesti. Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu yksinään eikä yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Vahvistetussa asemakaavassa ei ole osoitettu sijoituspaikkaa jätevedenpuhdistamolle eikä jätevesien purkupaikkaa. Puhdistamossa käsiteltyjen jätevesien purkupaikka ja ohitus- sekä ylivuotovesien purkupaikka asemakaavassa osoitetulla uimaranta-alueella ja sen läheisyydessä voivat vaarantaa asemakaavassa osoitettujen alueiden käyttämisen uimarantaalueena. Kaupunki toteaa vastineessaan, että Vepsän saaressa on rakennettuna kolme virallista uimarantaa, jotka sijaitsevat saaren lounais- ja eteläosissa, saaren vastakkaisella puolella, kuin tulevan puhdistamon purkupaikka ja ylivuotovesien laskupaikka. Puhdistamon purkupaikan ja ylivuotovesien laskupaikan vieressä olevaa, asemakaavassa osoitettua uimarantaa ei ole koskaan tarkoitus rakentaa. Kiinteistöliikelaitos katsoo, että kolme hoidettua turvallista uimarantaa riittää Vepsän saaressa. Vepsän saaressa ei ole muita kiinteistöjä/kiinteistönomistajia, joiden intressissä olisi ko. uimarannan toteuttaminen. Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunta on antamassaan lausunnossa puoltanut ympäristöluvan myöntämistä. Aluehallintovirasto katsoo, että ympäristölupa voidaan myöntää. Purkuputki on tarpeen puhdistamolla käsiteltyjen jätevesien johtamiseksi mereen. Rakentaminen ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Jätevesien käsittelylle määrättävät puhdistusvaatimukset huomioon ottaen
jätevesien johtamisesta ei aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 :ään, ympäristönsuojeluasetuksen 19 :ään ja määräyskohtaisissa perusteluissa erikseen mainittuihin säännöksiin. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, johon toiminnan vaikutukset kohdistuvat sekä vesiensuojelun yleiset tavoitteet. Jäteveden käsittelyä ja päästöjä vesistöön koskevat lupamääräykset 1 ja 2 Lupamääräyksessä 2 asetetut jäteveden käsittelyvaatimukset täyttävät yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston päätöksen (888/2006) edellyttämät yhdyskuntajätevesien käsittelyn vähimmäisvaatimukset. Asetuksen mukaan pitoisuuden ja poistotehon vaatimukset voivat olla vaihtoehtoisia. Viemäriverkko on uutta ja muodostuu paineviemäreistä, joten vuotoja kuivatusvedet eivät pääse viemäreihin eivätkä näin ollen laimenna jätevesiä. Edustavien kokoomanäytteiden kerääminen puhdistamoon tulevasta jätevedestä on käytännössä hankalaa ja näytteiden edustavuus on joka tapauksessa kyseenalainen. Näin ollen puhdistamon poistoteholle ei aseteta vaatimuksia, joita tulisi kuormitus-/päästötarkkailulla seurata. Lupamääräyksessä 2 asetettujen jäteveden käsittelyvaatimusten mukainen puhdistustulos täyttää suurella todennäköisyydellä myös talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (542/2003) edellyttämät jätevesien yleiset käsittelyvaatimukset (ympäristöön joutuvan kuormituksen vähentäminen orgaanisen kuormituksen (BHK 7 ) osalta vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 % ja kokonaistypen osalta vähintään 40 %), kun otetaan huomioon, että vuoto- ja kuivatusvedet eivät tässä tapauksessa ole laimentamassa puhdistamoon tulevan käsittelemättömän jäteveden pitoisuusarvoja. Kun panospuhdistamossa (hapelliset ja hapettomat käsittelyvaiheet) nitrifioiva prosessi toimii siten, että jäännösammoniumin pitoisuus on alle 10 mg NH 4 -N/l, on käsittelyteho kokonaistypen osalta hyvin todennäköisesti vähintään 40 %. Panospuhdistamoista ja muista tämän kokoluokan biologis-kemiallisista jätevedenpuhdistamoista käytettävissä olevien tarkkailutietojen perusteella lupamääräyksessä 2 asetetut jäteveden käsittelyvaatimukset ovat hyvin saavutettavissa oikein mitoitettua puhdistamoa asianmukaisesti käyttämällä, kun puhdistamossa käsitellään talousjätevettä tai sitä vastaavaa muuta jätevettä. Lupamääräyksessä 2 asetettujen käsittelyvaatimusten voidaan siten katsoa olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia. 20
Päästöjä ilmaan, hajua, ympäristön likaantumista ja melua koskevat lupamääräykset 3 ja 4 Lupamääräykset 3 ja 4 on annettu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitetun, naapureille (saaressa oleville matkailijoille) aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Melutason raja-arvot ovat melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset. Erityisesti lietteen ja jätteiden kuljetuksissa on otettava huomioon myös jätelain 19 :n sisältämä roskaamiskielto. Puhdistamon ja viemäriverkoston käyttöä ja hoitoa sekä viemäriverkostoa ja sen kunnossapitoa koskevat lupamääräykset 5 8 Lupamääräysten 5 8 mukainen menettely on tarpeen mm. ympäristönsuojelulain 4 :n mukaisen, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä ja ympäristön kannalta parhaan käytännön noudattamista koskevan vaatimuksen täyttämiseksi. Lupamääräysten 2 ja 6 terveyshaitan estämistä koskeva vaatimus vastaa sisällöltään terveydensuojelulain 22 :ää, jonka mukaan viemäri siihen liittyvine puhdistus- ja muine laitteineen on suunniteltava, sijoitettava, rakennettava ja kunnossapidettävä siten, ettei niistä aiheudu haittaa terveydelle. Puhdistamo on käytössä vain kesäaikana. Puhdistamon nopea käynnistäminen keväällä edellyttää, että puhdistamoon tuodaan riittävä määrä hyvälaatuista aktiivilietettä, jossa on nitrifioiva lietekanta. Puhdistamon hälytystiedot on tarpeellista välittää puhdistamonhoitajan matkapuhelimeen, koska puhdistamonhoitaja ei käy päivittäin puhdistamolla. Jäteveden purkujohto, purkupaikka ja ohitusveden purkupaikat on tarpeen merkitä rannalle asetettavin kyltein ja meressä olevalla poijulla, jotta niiden lähettyvillä olevaa vesialuetta ei käytetä uimiseen. Puhdistamolietettä ja muita toiminnassa syntyviä jätteitä koskevat lupamääräykset 9 11 Lupamääräysten 9 11 mukainen menettely on tarpeen ympäristönsuojelulain 45 :n, jätelain 6 :n, jäteasetuksen 8 :n ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n noudattamiseksi. Varastointia sekä häiriö- ja muita poikkeustilanteita koskevat lupamääräykset 12 13 Toimintaan, varsinkin kemikaalien ja jätteiden varastointiin ja käsittelyyn sekä puhdistamon ja viemäristön mahdollisiin toimintahäiriöihin liittyy onnettomuuden ja ympäristövahingon vaara. 21
Poikkeustilanteita koskeva, lupamääräyksen 13 mukainen ilmoitusvaatimus perustuu ympäristönsuojelulain 62 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 30 :ään. Tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset 14 17 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Lupamääräykset 14 17 ovat tarpeen lupamääräysten noudattamiseksi ja valvomiseksi sekä toiminnan tulosten ja vaikutusten selvittämiseksi. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat vaatimukset perustuvat jätteitä koskevilta osin myös jätelain 51 ja 52 :iin. Käsitellyistä jätevesistä aiheutuva päästö mereen on niin pieni, ettei jätevesien vesistövaikutuksia ja kalataloudellisia vaikutuksia ole tarpeen erikseen tarkkailla. Aluehallintovirasto on ottanut huomioon lausunnoissa esitetyt vaatimukset päätöksestä ilmenevällä tavalla. Vastauksena yksityiskohtaisiin vaatimuksiin aluehallintovirasto viittaa lupamääräyksiin sekä ratkaisun ja lupamääräysten perusteluihin. Airiston-Velkuan kalastusalueen tekemän muistutuksen osalta aluehallintovirasto katsoo, että toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset, joten ympäristölupa myönnetään ympäristönsuojelulain 41 :n nojalla. Jätevesipäästön suuruuden ja lupamääräyksissä edellytetyn puhdistusvaatimuksen (käsitellyn jäteveden pitoisuusarvojen) perusteella aluehallintovirasto katsoo, että käsitellyt jätevedet voidaan johtaa suunniteltuun purkupaikkaan Airistolle. Hanke ei ole ympäristönsuojelulain, Kokemäenjoen Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 eikä Satava-Kakskerta osayleiskaavan virkistys ja suojeluluonnoksen vastainen, kun otetaan huomioon lupamääräyksissä edellytetty jätevesien käsittelyvaatimus. Lupamääräyksessä 2 edellytetään käsitellyn jäteveden fosforipitoisuuden olevan keskimäärin enintään 1,0 mg P/l, jolloin puhdistamon mitoituksen mukaisella kuormituksella (keskivirtaama 13,5 m 3 /vrk) purkuvesistön fosforikuormitus olisi toimintakauden (3 kuukautta) aikana enintään 1,2 kg fosforia/vuosi. Tämän suuruinen ravinnekuormitus ei aiheuta korvattavaa eikä kompensoitavaa haittaa kalastolle tai kalastukselle. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. 22
23 Luvan tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään 30.4.2020 jätettävä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto tehdyistä käyttö- ja päästötarkkailuista, arvio toiminnan vaikutuksista vesistön tilaan, veden laatuun, luontoarvoihin, kalakantoihin ja käyttöön sekä puhdistamon ympäristöön, selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja käytännön soveltamisesta toiminnassa, sekä soveltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä mainitut selvitykset. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Ympäristönsuojelulaki 4 8, 41 46, 49, 55, 56, 62, 67 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 3, 19, 30 ja 37 Jätelaki 6, 19, 51 ja 52 Jäteasetus 5 8 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista Valtioneuvoston päätös (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä Valtioneuvoston asetus (888/2006) yhdyskuntajätevesistä Laki aluehallintovirastoista (896/2009) 4 Laki valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (903/2009) 4 ja 5 Käsittelymaksu on 2190 euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1387/2006), jonka liitteen maksutaulukon mukaan jätevedenpuhdistamon, joka on tarkoitettu vähintään