Saarijärven kaupungin Pylkönmäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Saarijärvi

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 161/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/526/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Saarijärven kaupungin Pylkönmäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Saarijärvi Saarijärven kaupunki Sivulantie Saarijärvi LAITOS JA SEN SIJAINTI Pylkönmäen jätevedenpuhdistamo sijaitsee Saarijärven kaupungin Kukon kylässä kaupungin omistamalla tilalla Ilola RN:o 4:30 Pylkönmäen taajaman koillisosassa. Puhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan noin 80 metriä pitkällä viemäriputkella avo-ojaan ja edelleen Rautapuroa pitkin Karankajärven Rautapuronlahteen. ASIAN VIREILLETULO Ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemus on saapunut Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA VOIMASSA OLEVA YMPÄRISTÖLUPA Keski-Suomen ympäristökeskuksen päätöksen Dnro KSU-2004-Y- 217/121 mukaisesti hakijan on tullut jättää mennessä lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus. Aluehallintovirasto on asiassa toimivaltainen viranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 13 a) kohdan perusteella. Pylkönmäen jätevedenpuhdistamon toimintaa koskevan Keski-Suomen ympäristökeskuksen antaman päätöksen Dnro KSU-2004-Y- 217/121 mukaan puhdistamon purkukohdasta alkava ja Rautapuroon ulottuvaa avo-ojan osaa (pituus noin 850 m) ja jossa käsitelty jätevesi virtaa on pidettävä viemärinä. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 Lupamääräyksessä 2) on muun ohella edellytetty, että vesistöön johdettava jätevesi täyttää seuraavat vaatimukset: Päästösuure Enimmäispitoisuus, mg/l Vähimmäispoistoteho, % BOD 7ATU, O Fosfori, P 0,7 93 Lisäksi käsitellyn jäteveden COD Cr -pitoisuuden tulee olla enintään 125 mg/l ja poistotehon vähintään 75 %. Kiintoainepitoisuuden tulee olla enintään 35 mg/l tai sen poistotehon vähintään 90 %. Jäteveden käsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen typen kokonaismäärän poistoon. Puhdistamon prosessia on ajettava niin, että se nitrifioi mahdollisimman tehokkaasti, mutta ei heikennä muuta jäteveden käsittelytulosta. Lupamääräyksen 3) mukaan puhdistustulokset lasketaan mahdolliset ohijuoksutukset, viemäriverkon ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien neljännesvuosikeskiarvoina. Lisäksi yksittäisten tarkkailukertojen tulosten on täytettävä VNp 365/94 liitteen 1 kohdassa D asetetut vaatimukset. Lupamääräyksen 5) mukaan viemärinä pidettäväksi määritelty avo-oja on pidettävä auki siten, että vesi pääsee siinä esteettömästi virtaamaan. Avo-oja on tarvittaessa siistittävä toiminnan aiheuttamasta nuhraantumisesta siten, että siitä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. ALUEEN KAAVOITUS JA LAITOKSEN LÄHIYMPÄRISTÖ PURKUVESISTÖ JA SEN TILA Alueen kaavoituksessa tai lähiympäristössä ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2006 jälkeen. Laitosalue on merkitty asemakaavassa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET). Lähin häiriintyvä kohde on koulu, noin 250 metrin päässä. Lisäksi noin 300 metrin etäisyydellä on kolme asuinrakennusta. Lähin pohjavesialue, Hiekkakankaan vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue, sijaitsee noin 550 metriä itään jätevedenpuhdistamolta. Karankajärven rannalla lähellä Rautapuron laskukohtaa on kesämökki. Yleinen uimaranta sijaitsee Karankajärven rannalla noin 300 metrin päässä Rautapuron laskukohdalta. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kymijoen vesistöalueella Saarijärven reitin valuma-alueella Saarijärven alueella ja tarkemmin Rautapuron valuma-alueella (14.663) ja puhdistamon alapuolinen Karankajärvi Karankajärvien alueella (14.661).

3 3 Jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet johdetaan avo-ojaa ja Rautapuroa pitkin Karankajärven Rautapuronlahteen. Avo-ojassa käsitellyt jätevedet kulkevat noin 850 metrin matkan ja Rautapurossa noin 780 metrin matkana. Karankajärven vesiala on ha, suurin syvyys 23 metriä ja keskisyvyys 4 metriä. Karankajärven vesi on rehevää. Rautapuron Karankajärveen laskukohdalta noin kolme kilometriä pohjoiseen sijaitsevalla näytepisteellä Karankajärvi 1 pintaveden kokonaisfosforipitoisuus on 2000-luvulla ollut keskimäärin 35 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 656 µg/l. Näytepisteen Karankajärvi 1 alusveden happipitoisuus on 2000-luvulla ollut 0 5,8 mg/l. Sedimentistä vapautuu tarkkailun perusteella jonkin verran fosforia alusveteen: vuosina alusveden kokonaisfosforin pitoisuus on ollut keskimäärin 57 µg/l, kun pintavedessä pitoisuus on ollut keskimäärin 34 µg/l. Karankajärven Rautapuronlahdessa veden ravinnepitoisuudet ovat olleet 2000-luvulla pitkälti samansuuruisia kuin näytepisteellä Karankajärvi 1. Veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 36 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 695 µg/l. Molemmilla näytepisteillä levien määrää ilmentävät klorofylli-apitoisuudet ovat olleet veden rehevyyttä ilmentävällä tasolla, ja Rautapuronlahdessa ajoittain jopa veden voimakasta rehevyyttä ilmentävällä tasolla ollen vuosina 2007 ja µg/l ja 78 µg/l. Vuonna 2009 ja loppuvuonna 2010 molemmilla näytepisteillä on typpi ollut mineraaliravinnesuhteen perusteella arvioituna levien kasvua rajoittava minimiravinne. Karankajärven vesi on ollut uimavesiluokituksen perusteella hygieeniseltä laadultaan hyvää. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella. Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelman vuoteen 2015 mukaan Karankajärvi kuuluu tyyppiin runsashumuksiset järvet (Rh). Karankajärven ekologinen tila on hyvä. TOIMINNAN KUVAUS Yleiskuvaus toiminnasta sekä puhdistamon prosessit ja mitoitus Jätevedenpuhdistamo on otettu käyttöön vuonna Puhdistamo on esiselkeytyksellä ja kemiallisella saostuksella varustettu bioroottorilaitos. Tuleva jätevesi virtaa porrasvälpän kautta varsinaiseen prosessiin. Esiselkeytyksen jälkeen jäteveden ph säädetään NaOH-liuoksella. Fosforin saostuskemikaalina käytetään valmiina toimitettavaa liuosta (vuonna 2010 polyalumiinikloridi, PAX-18).

4 4 Laitos käsittää jäteveden virtaussuunnassa seuraavat toiminnot: välppäys, esiselkeytys (pinta-ala 20,25 m 2 ), lipeän (NaOH) annostelu, bioroottoriallas (pinta-ala m 2 ), flokkausaltaat ja jälkiselkeytysallas (pinta-ala 32 m 2 ). Lietteen sakeutustilan tilavuus on 30 m 3. Sakokaivolietteen varastosäiliön tilavuus on 27 m 3. Puhdistamon mitoitusarvot ovat: Parametrit Mitoitus Asukasvastineluku, avl 714 Q kesk, m 3 /d 250 Q max, m 3 /d Q mit, m 3 /h Q max, m 3 /h BOD 7ATU, kg/d 50 Kok. P, kg/d 2 Kok. N, kg/d 13 TSS 70 Puhdistamolle johdetaan yhdyskuntien jätevesiä, ja lisäksi puhdistamolla otetaan vastaan sako- ja umpikaivolietteitä. Puhdistamolle ei johdeta teollisuuden jätevesiä. Puhdistamolle tuleva jätevesimäärä (m 3 /d) vuosina : Vuosi Vesimäärä, m 3 /d Viemäriverkoston kokonaispituus on noin 6,5 km. Verkostossa on neljä pumpppaamoa. Verkostoa on saneerattu muutaman viime vuoden aikana muoviviemäriksi ja tarkastuskaivoja on muutettu muovisiksi. Mahdolliset ohitusvedet johdetaan vanhalla puhdistamolla olevien turvekuivatusaltaiden kautta purkuojaan. Vuosina ei ole tehty puhdistamon ohituksia. Puhdistamon tulokuormitus Puhdistamon keskimääräinen tulokuormitus (kg/d) vuosina : Vuosi BOD 7ATU kg/d 15,9 17,3 15,3 13,9 Kokonaisfosfori kg/d 0,63 0,75 0,63 0,54 Kokonaistyppi kg/d 4,0 4,1 3,7 3,6 Vuosina puhdistamon BOD 7ATU -tulokuormitus (kg/d) on ollut keskimäärin 15,6 kg/d. Tämän keskimääräisen BOD 7ATU - tulokuormituksen perusteella puhdistamon asukasvastineluku on vuosi-

5 5 na ollut 223 avl, kun yhden henkilön vuorokaudessa aiheuttamalle BOD 7 -kuormalle käytetään asukasvastinelukua 70 g/as. Velvoitetarkkailutulosten mukaan laitoksen orgaanisen aineksen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen tulokuormitus on alle puhdistamon mitoitusarvojen. Hakija on arvioinut, että puhdistamon toiminta-alue ei tule lähitulevaisuudessa laajenemaan. Tuleva jätevesivirta vuoteen 2020 asti tulee olemaan samantyyppinen kuin nykyisin. Ylijäämälietteen sekä sako- ja umpikaivolietteiden käsittely Kemikaalit Lietteen käsittelyssä ei ole tapahtunut muutoksia vuodteen 2007 verrattuna. Liete tiivistetään ja kuivataan ruuvikuivaimella. Kuivattu liete kerätään katetulle vaihtolavalle, jonka tilavuus on 10 m 3. Kuivattu liete kuljetetaan Sammakkokankaan jätekeskukselle. Puhdistamolle on vuosina tuotu sako- ja umpikaivolietteitä m 3 /a. Sako- ja umpikaivolietteet johdetaan varastosäiliöstä erillisen välppäyksen kautta puhdistusprosessin alkuun. Kemikaalit varastoidaan lukollisessa betonilattiallisessa tilassa. NaOHliosta ph:n säätöä varten varastoidaan kerrallaan korkeintaan 900 litraa ja lietteen kuivauksessa käytettävää polymeeria 300 kiloa. Saostuskemikaalia varastoidaan kerrallaan 10 m 3 erillisessä kemikaalisäiliössä, josta kemikaali annostellaan suoraan prosessiin. Liikenne Liikennejärjestelyt eivät ole muuttuneet vuoden 2004 jälkeen. PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Jätevesien käsittelytulos ja päästöt vesistöön Vesistöön johdetun jäteveden BOD 7ATU -, fosfori- ja typpipitoisuuksien ja päästöjen sekä poistotehojen vuosikeskiarvot ovat olleet vuosina seuraavat: Vuosi BOD 7ATU, O 2 Fosfori, P Typpi, N mg/l kg/d % mg/l kg/d % mg/l kg/d % ,3 0, ,1 0, ,8 2, ,7 0, ,55 0, ,5 2, ,3 0, ,066 0, , Vuosina typen nitrifiointiaste on ollut %, vesistöön menevän jäteveden ammoniumtypen pitoisuus 4,9 17,1 mg/l ja päästö

6 6 vesistöön 0,75 1,8 kg/d. Kiintoainepäästö vesistöön on vuosina ollut 0,35 1,1 kg/d, vesistöön menevän veden kiintoainepitoisuus 3,4 14,6 mg/l ja kiintoaineen poistuma puhdistusprosessissa %. Puhdistamon neljännesvuosikeskiarvoina laskettu käsittelytulos on ollut vuosina 2009 ja 2010 seuraava: Vuosi Jakso Parametri BOD 7ATU, O 2 Vesistöön, mg/l Puhd.teho, % Fosfori, P Vesistöön, mg/l Puhd.teho, % COD Cr, O 2 Vesistöön, mg/l Puhd.teho, % /4 2/4 3/4 4/4 1/4 2/4 3/4 4/4 4,9 98 0, ,2 92 2,1 98 0, ,4 84 0, ,2 89 2,8 99 0, ,1 94 3,7 99 0, ,7 93 4,4 94 0, ,8 88 3,1 99 0, ,1 95 0, ,6 91 Käsitellyn jäteveden BOD 7ATU -pitoisuuden tulee olla enintään 12 mg/l ja poistotehon vähintään 93 %. Käsitellyn jäteveden fosforipitoisuuden tulee olla enintään 0,7 mg/l ja poistotehon vähintään 93 %. Jäteveden käsittelytulos on vuosina 2009 ja 2010 täyttänyt voimassa olevassa luvassa asetetut käsittelyvaatimukset. Ainoastaan fosforin käsittelytulos on ollut vuonna 2009 ajoittain yli luparajan. Lisäksi käsitellyn jäteveden COD Cr -pitoisuuden tulee olla enintään 125 mg/l ja poistotehon vähintään 75 %. Kiintoainepitoisuuden tulee olla enintään 35 mg/l tai sen poistotehon vähintään 90 %. Puhdistamon käsittelytulos on täyttänyt myös nämä vaatimukset valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 edellytetyllä tavalla tarkkailtuna. Jätteet Puhdistamolietteen lisäksi puhdistamolla syntyy välppäjätettä. Kuivattu puhdistamoliete (noin 100 m 3 /vuodessa) on toimitettu Sammakkokankaan jätekeskukseen. Myös välppäjäte (noin 24 m 3 /vuodessa) on toimitettu Sammakkokankaan jätekeskukseen. Päästöt ilmaan, haju ja melu Päästöissä ilmaan tai toiminnasta aiheutuvan hajun ja melun laadussa ja määrässä ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2007 jälkeen.

7 7 PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Jätevedenpuhdistamo on uusi, vuonna 2007 käyttöön otettu laitos. Laitos on tehty nykyaikaisella tekniikalla. Puhdistamo on mitoitukseltaan riittävä. Laitos on toiminut hyvin. Toiminnan vaikutukset ympäristöön ovat säilyneet samoina vuoteen 2007 verrattuna. Alueella ei ole havaittavissa, että jätevedenpuhdistamo olisi vaarantanut alueen vesistöjen virkistys- ja kalastuskäyttöä. Tarkkailutulosten mukaan käsitellyt jätevedet eivät ole heikentäneet Karankajärven hygieenistä laatua uimavesiluokituksen perusteella arvioituna. Jätevedenpuhdistamon tarkkailu tehdään Keski-Suomen ympäristökeskuksen ympäristöluvassa Dnro KSU-2004-Y-217/121 edellytetysti. Käyttö- ja päästötarkkailu Puhdistamonhoitaja tekee käyttötarkkailua päivittäin ja pitää hoitopäiväkirjaa puhdistamon hoitoon liittyvistä seikoista. Hoitopäiväkirjaan merkitään myös viemäriverkon mahdolliset ylivuodot ja puhdistamon ohitukset, poistetun lietteen määrä ja sijoitus. Käyttötarkkailussa tarkkaillaan tulevan ja käsitellyn jäteveden määrää, käytettyjen kemikaalien määrää, sähkönkulutusta, ilmastusaltaan ja palautuslietteen laskeumaa ja poistoveden näkösyvyyttä. Päästötarkkailun näytteet otetaan 8 kertaa vuodessa virtaamapainotteisena 24 tunnin kokoomanäytteenä. Kokoomanäytteistä määritetään ph, johtokyky, kiintoaine, BOD 7ATU, COD Cr, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitriitti- ja nitraattiityppi ja alkaliteetti. Lähtevästä jätevedestä määritetään lisäksi liukoinen fosfaattifosfori sekä liuennut happi ja rauta. Mahdollisia ohituksia varten on jakokaivo ennen puhdistamoa. Prosessiin otettava ja ohitukseen menevä jätevesi mitataan erillisillä mittareilla. Mittaustulokset tallennetaan automaattisesti valvomon atk-laitteille. Kuivatun lietteen kuiva-ainepitoisuutta tai haitta-aineiden pitoisuutta ei analysoida puhdistamolla. Vesistötarkkailu Vesistövaikutuksia tarkkaillaan näytepisteeltä Karankajärvi Rautapuronlahti ja noin kolmen kilometriä pohjoiseen Rautapuron laskukohdalta Uodinselältä näytepisteeltä Karankajärvi 1. Näytteet otetaan kaksi ker-

8 8 HAKIJAN ESITYS LUPAEHDOIKSI YMPÄRISTÖRISKIT JA POIKKEUSTILANTEET HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen taa vuodessa. Näytteistä määritetään kokonaisfosfori, liukoinen fosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, sähkönjohtavuus, happi, hapen kyllästysaste, ph, sameus, väri, COD Mn ja lämpötila. Lisäksi pintavedestä analysoidaan nitriitti- ja nitraattitypen summa sekä fekaaliset lämpökestoiset koliformiset bakteerit ja heinäkuun pintavesinäytteestä a-klorofylli. Hakija on esittänyt puhdistuksen käsittelyvaatimuksiksi Keski-Suomen ympäristökeskuksen päätöksessä Dnro KSU-2004-Y-217/121 asetettuja raja-arvoja. Prosessia seurataan laitokselle asennettavalla automatiikalla. Poikkeusja häiriötilanteet havaitaan aikaisessa vaiheessa ja pääasiallisesti saadaan rajoitettua niin, että niistä ei aiheudu ympäristölle merkittävää haittaa. Jos toiminta aiheuttaa ympäristön pilaantumisriskin ja sitä kautta erilaisia haittoja, ryhdytään välittömästi toimiin ongelman poistamiseksi ja jo aiheutuneet vauriot korjataan. Puhdistamolla ei ole tapahtunut vuosina häiriö- ja poikkeustilanteita. Saarijärven kaupunki on uudistamassa koko kaupungin valmiussuunnitelmaa. Jätevedenpuhdistamo liitetään valmiussuunnitelmaan. Hakija on täydentänyt hakemustaan ja Hakemuksen täydennykset on kerrottu edellä kertoelmassa. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Saarijärven kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Sampo-lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmältä ja Saarijärven kaupungin ympäristönja terveydensuojeluviranomaisilta.

9 9 Lausunnot 1) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Päästörajoja ei ole tarpeen muuttaa. Voimassa olevan ympäristöluvan päästötarkkailu on riittävä ja sen mukaisesti voidaan jatkaa toistaiseksi. Lähtevästä jätevedestä tulee analysoida rauta ja liuennut rauta, jos fosforin saostamiseen käytetyn alumiinipohjaisen kemikaalin tilalle vaihdetaan rautasuoloja sisältävä saostuskemikaali. Vesistövaikutusten tarkkailuohjelmaa tulee hieman muuttaa nykyisestä. Nykyisen tarkkailuohjelman mukaan fosfaattifosforin pitoisuus sekä nitriitti- ja nitriittitypen summapitoisuus analysoidaan ainoastaan metrin pinnasta otetusta näytteestä. Tarkkailua tulisi muuttaa siten, että fosfaattifosforin pitoisuus sekä nitriitti- ja nitriittitypen summapitoisuus analysoidaan kaikista vesinäytteen ottosyvyyksistä. Lisäksi pintavesinäytteistä tulee kesällä määrittää suolistoperäiset enterokokit ja Escheria coli. Lupamääräysten tarkistamishakemus tulisi laittaa vireille viimeistään Lausunnossa on otettu huomioon vesienhoitosuunnitelmassa edellytetty. 2) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä Lupamääräykset voidaan tarkistaa haetun mukaisesti. Puhdistamon kuormituksen tulisi pysyä lupaehtojen mukaisissa rajoissa. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu merkittävää haittaa yleiselle kalatalousedulle tai kalakannoille, minkä vuoksi ei ole välttämätöntä määrätä erillistä kalataloudellista tarkkailua tai kalatalousmaksua. Puhdistamon pitoisuus- ja puhdistustehovaatimus ei ole täyttynyt fosforin osalta vuonna Ravinnekuormituksen kurissa pitäminen ja vähentäminen ovat erityisen tärkeitä vesistön tilan säilyttämisen ja parantamisen kannalta. MUISTUTUKSET Hakijan vastine Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen esittämät vaatimukset eivät ole kohtuuttomia. Jätevedenpuhdistamoa on kehitetty ja puhdistustehoa on parannettu kesällä 2011 tehdyillä muutoksilla. Puhdistamolle rakennettiin ilmastus ja saostuskemiakaaliksi muutettiin ferrosulfaatti, jota on nyt käytetty 6 kuukautta. Tulokset ovat olleet hyviä ja puhdistusteho on ollut lupaehtojen mukainen. Muutokset ovat myös

10 10 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu parantaneet lietteen kuivausta ja vähentäneet mahdollisia hajuhaittoja. Puhdistamon kehittämisellä on ollut positiivisia vaikutuksia jäteveden puhdistuksessa. Aluehallintovirasto tarkastaa Saarijärven kaupungin Pylkönmäen jätevedenpuhdistamon toimintaa koskevan Keski-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan nro KSU-2004-Y-217/121 lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaan. Lupamääräysten tarkistamispäätös koskee hakemuksen mukaisten yhdyskuntajätevesien sekä sako- ja umpikaivolietteiden käsittelyä sekä käsitellyn jäteveden johtamista viemäriputkella nykyiselle purkupaikalle avo-ojaan ja edelleen Rautapuroa pitkin Rautapuronlahteen. Puhdistamon mitoituksen mukainen asukasvastineluku on 714. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Jätevesien käsittely ja päästöt vesistöön 1. Puhdistamon puhdistustuloksen on täytettävä seuraavat raja-arvot: Enimmäispitoisuus, mg/l Vähimmäispoistoteho, % BOD 7ATU, O Fosfori, P 0,7 93 COD Cr Lisäksi käsitellyn jäteveden kiintoainepitoisuuden tulee olla enintään 35 mg/l tai sen poistotehon vähintään 90 %. Kaikki edellä tässä lupamääräyksessä esitetyt arvot lasketaan ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä häiriö- ja poikkeustilanteet mukaan lukien neljännesvuosikeskiarvona. Puhdistamoa on käytettävä ja hoidettava edellä sanottuja käsittelytuloksia vaarantamatta niin, että saavutetaan mahdollisimman hyvä ammoniumtypen hapetusteho ja kokonaistypen poisto. Puhdistamolle tuleva jätevesi on puhdistettava lisäksi siten, että toiminnassa täytetään yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen 888/2006 liitteen 1 ja 2 mukaiset pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot asetuksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna.

11 11 Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 liitteen 1 A) -kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita eikä liitteen 1 B) -kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita pitoisuuksina, jotka ylittävät 1 B) -kohdassa tarkoitetut raja-arvot eikä muitakaan vesiympäristölle haitallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, että niistä voi aiheutua vesistön pilaantumista. Jätevedenpuhdistamon ja viemäriverkoston käyttö ja hoito 2. Jätevedenpuhdistamoa ja puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkkoa on käytettävä ja hoidettava siten, että puhdistustulos ei vaarannu. 3. Puhdistamolle on pyrittävä johtamaan kaikki sellaiset puhdistamon piirissä olevilla viemäröintialueilla muodostuvat jätevedet, joiden käsittely puhdistamossa on ympäristövaikutukset kokonaisuudessaan huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. 4. Puhdistamolla on oltava ammattitaitoinen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5. Viemäriverkostoa on kunnostettava ja kunnossapidettävä sekä uudet siirto- ja muut viemärit on sijoitettava ja rakennettava siten, että vuotovesien sekä hule- ja muiden kuivatusvesien joutuminen viemäriverkostoon on mahdollisimman vähäistä, sekä siten, että viemäriiverkosta ei aiheudu pinta- ja pohjaveden pilaantumista eikä muutakaan vältettävissä olevaa haittaa. Luvan saajan on ilmoitettava viemäriverkon kunnostamisesta ja uusimisesta tarkkailun vuosiyhteenvedoissa tai muulla Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 6. Luvan saajan tulee toimittaa mennessä selvitys viemäriverkoston kunnosta ja kunnostamisen aikataulusta Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 7. Puhdistamon piirissä olevien viemäriverkostojen ohijuoksutus- ja ylivuotokohdista tapahtuvia päästöjä on seurattava vähintään sellaisin laittein, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti, tai muulla tavoin siten, että päästöjen määrä voidaan selvittää riittävän luotettavasti. Ohijuoksutuksista on pidettävä kirjaa ja niistä on ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

12 12 Talousjätevedestä poikkeavat jätevedet 8. Luvan saajan on huolehdittava, että viemäriverkkoon johdettavat teollisuusjätevedet ja muut talousjätevedestä poikkeavat pilaavia aineita sisältävät jätevedet esikäsitellään asianmukaisella tavalla ja että tällaisten jätevesien viemäriverkostoon johtamisessa otetaan huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 ja 36 a :n sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) määräykset. Luvan saajan on oltava selvillä viemäriverkostoon johdettavien teollisuusjätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelystä. Näiden jätevesien johtamisesta viemäriverkkoon on tehtävä sopimus. Kyseiset tiedot on pyydettäessä toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu 9. Toiminta on, lietteiden vastaanotto ja kuljetukset sekä toimintaan liittyvä muu liikenne mukaan lukien, toteutettava siten, että haitallisia haju-, pöly- ja muita päästöjä ilmaan aiheutuu mahdollisimman vähän. 10. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ympäristön häiriintyvissä kohteissa ylittää päivällä klo ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä klo ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Jätteet ja niiden käsittely 11. Toiminta tulee järjestää siten, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän, eikä niistä aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet tulee kerätä, lajitella ja toimittaa hyötykäyttöön. Muut jätteet, kuivattu puhdistamoliete ja välppäjäte mukaan lukien, on toimitettava loppusijoitettavaksi laitokseen tai käyttökohteeseen tai kaatopaikalle, jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä on hyväksytty jätteen vastaanotto. 12. Vaarallisia jätteitä (ongelmajätteitä) ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Vaaralliset jätteet on pakattava tiiviisiin astioihin tai säiliöihin. Säilytysastioihin on merkittävä asianmukaisesti astian sisällön laatu ja sen vaarallisuus. Vaaralliset jätteet on varastoitava tiiviillä pohjalla, katetussa ja lukitussa varastossa, ja toimitettava eteenpäin riittävän usein, vähintään kerran vuodessa.

13 13 Varastointi Tarkkailut ja raportointi 13. Kemikaalien varastointi ja käsittely puhdistamolla on järjestettävä niin, että haitallisten aineiden pääsy ympäristöön estyy. Häiriö- ja poikkeustilanteet 14. Jos viemäriverkostosta tai puhdistamolta on päässyt tai uhkaa päästä ympäristöön laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava siitä viivytyksettä Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Mikäli päästöstä voi aiheutua vaaraa terveydelle, asiasta on lisäksi ilmoitettava Saarijärven kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle. 15. Luvan saajan on toimitettava puhdistamoa ja viemäriverkostoa koskeva asianmukainen, tarkistettu riskienhallintasuunnitelma Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Saarijärven kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja muutoksista on ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Saarijärven kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille. Häiriö- ja poikkeustilanteita varten puhdistamolla on oltava selkeät toimintaohjeet, jotka ovat puhdistamoa ja viemäriverkkoa hoitavien henkilöiden tiedossa. Käyttö- ja päästötarkkailu 16. Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyllä, tämän luvan edellyttämässä määrin tarkistetulla tavalla. 17. Puhdistamolle tulevan jäteveden näytteet on otettava valvovan viranomaisen hyväksymällä tavalla siten ja sellaisesta kohdasta, että ne antavat mahdollisimman oikean kuvan puhdistamolle tulevasta kuormituksesta. Tarkkailuun sisältyviä vuorokauden kokoomanäytteitä on otettava vähintään 8 kertaa vuodessa tasaisin väliajoin. Näytteet tulee ottaa jätevesivirtaamaan suhteutettuna automaattisilla näytteenottimilla tulevasta ja lähtevästä jätevedestä. Tuleva ja lähtevä jätevesinäyte tulee johtaa näytteenottimesta suoraan jääkaapissa oleviin kokoomanäytteiden keräykseen hankittuihin riittävän kokoisiin astioihin. Näytteistä tulee määrittää ainakin ph, johtokyky, kiintoaine, BOD 7ATU, COD Cr, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitriitti- ja nit-

14 14 raattiityppi ja alkaliteetti. Lähtevästä jätevedestä tule määrittää lisäksi liukoinen fosfaattifosfori sekä liuennut rauta ja rauta. Mittaukset, kalibroinnit, näytteiden analysoinnit ja näytteenotot on suoritettava standardimenetelmiä käyttäen sekä soveltuvin osin yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006). Tarkkailuun on tarvittaessa sisällytettävä valtioneuvoston asetuksella 889/2006 muutetun ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 1 (aineet, joiden päästöt vesiin tai yleiseen viemäriin ovat ympäristöluvanvaraisia) sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) mukaisten aineiden seuranta. 18. Lupamääräyksien 14 ja 15 edellyttämällä tavalla tarkistettu käyttöja päästötarkkailusuunnitelma on toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmaa on muutettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muutoinkin tarkentaa ja muuttaa keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että tämä ei heikennä tarkkailun luotettavuutta, kattavuutta tai lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta. Ympäristövaikutusten tarkkailu 19. Jätevesien vesistövaikutuksia on tarkkailtava kaksi kertaa vuodessa näytepisteiltä Karankajärvi Rautapuronlahti ja Karankajärvi 1. Näytepisteellä Karankajärvi Rautapuronlahti näytesyvyys on 1 m ja näytepisteellä Karankajärvi 1 1 m, 10 m ja metri pohjasta. Kaikista näytesyvyyksistä määritetään ph, lämpötila, happipitoisuus, hapen kyllästysprosentti, kokonaisfosfori, liukoinen fosfaattifosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitriitti- ja nitraattitypen summa, sameus, väri, kemiallinen hapenkulutus ja sähkönjohtavuus. Lisäksi kesäajan pintavesinäytteistä on määritettävä a-klorofyllipitoisuus. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien sijasta pintavedestä on määritettävä Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien mukaisesti. Päivitetty vesistötarkkailuohjelma on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen voimaantulosta Keski-Suomen elinkeino-, lii-

15 15 kenne- ja ympäristökeskukselle. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi muuttaa vesistötarkkailua tarpeelliseksi katsomallaan tavalla. Kirjanpito 20. Käyttö- ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseista sekä laitteiden ja rakenteiden kunto- ja turvatarkastuksista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa. Lisäksi kirjanpidon on katettava muun muassa seuraavat asiat: - ohijuoksutukset puhdistamolla sekä ylivuodot viemäriverkostossa päästöpaikkakohtaisesti tapahtuma- ja kestoaikoineen, - muut poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden tapahtuma- ja kestoaika, niiden aiheuttamat päästöt sekä toimet, joihin niiden johdosta on ryhdytty, - puhdistamon ja viemäriverkoston huolto- ja korjaustoimet, - puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja päästöihin (haju ja melu mukaan lukien) vaikuttaneet muut tekijät, - kemikaalien ja apuaineiden käyttömäärät ja varastointi, - energian kulutus, - puhdistamolle tuotujen sako- ja umpisäiliölietteiden sekä mahdollisten satunnaisten tavanomaisesta yhdyskuntajätevedestä poikkeavien jätevesien alkuperä, laatu, määrä ja näiden selvittämistapa, tuontiajankohta ja kuljettaja, - puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu ja määrä, käsittely, varastointi, hyötykäyttö, sijoituskohde, kuljetusajankohta ja kuljettaja sekä - hajusta, melusta ja muista toimintaan liittyvistä ympäristöhaitoista tehdyt valitukset. Raportointi 21. Kaikki tarkkailutulokset on raportoitava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle sen edellyttämällä tavalla sekä Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesistötarkkailutulokset on raportoitava lisäksi Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmälle. Käyttö- ja päästö- ja vesistötarkkailun vuosiyhteenveto on toimitettava asianomaisille valvontaviranomaisille viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedosta on käytävä ilmi jäteveden raja-arvojen noudattamisen, käsittelytuloksen, vesistöön johdettujen päästöjen ja niihin vaikut-

16 16 taneiden tekijöiden lisäksi muun muassa yhteenvedot jätteistä sekä kemikaalien, veden ja energian käytöstä. 22. Kaikista lupamääräysten ja yhdyskuntajätevesistä annetun asetuksen (888/2006) raja-arvojen ylittävistä tarkkailutuloksista on viipymättä ilmoitettava Keski-Suomen ELY-keskukselle. Kunnossapitotoimet 23. Luvan saajan on osallistuttava puhdistamon purkuputken alapuolisen Rautapuroon laskevan avo-ojan kunnossapitoon jätevesistä aiheutunutta kunnossapitotarvetta vastaavalla osuudella. Puhdistamon käytön lopettamisen jälkeiset toimet RATKAISUN PERUSTELUT 24. Puhdistamon käytön lopettamisen jälkeen puhdistamoalue ja laskuuoma Rautapuroon asti on viipymättä kunnostettava siten, että niistä ei aiheudu vaaraa eikä haittaa ympäristölle. Suunnitelma toiminnan lopettamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä sekä toiminnan vaikutusten tarkkailun jatkamisesta on toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 3 kuukautta ennen puhdistamon käytön lopettamista. Luvan tarkistamisen edellytykset Kyseessä on lupamääräysten tarkistamisasia. Hakemuksen mukaan toiminnan päästöt eivät lisäänny aikaisemmasta eikä toiminnassa ole tapahtunut oleellista muutosta eikä tiedossa ole oleellisia muutoksia aikaisempaan verrattuna. Näiden tarkistettujen lupamääräysten mukainen jätevedenpuhdistamon toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ottaen huomioon puhdistamon päästöjen melko vähäiset vesistövaikutukset sekä alapuolisen vesistön tila ei ole perusteita edellyttää jätevesien käsittelyn tehostamista aiempaan verrattuna. Lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu sellaista ennalta arvioitavissa olevaa vesistön pilaantumiseen liittyvää vahinkoa, josta tässä päätöksessä olisi määrättävä korvausta. Pylkönmäen jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella ja siellä Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelman alueella. Vesienhoidon suunnittelussa puhdistamon alapuolisen Karankajärven tila on arvioitu ekologisesti hyväksi. Puhdistamon vesistöpäästöt eivät vaaranna Karankajärven hyvän tilan säilymistä. Tämän

17 17 luvan mukaisesti toimittaessa jätevedenpuhdistamon toiminta on kokonaisuutena arvioituna vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden mukaista. Lupamääräysten perustelut Jäteveden käsittelyä ja päästöjä vesistöön koskeva lupamääräys 1 Jätevedenpuhdistamon luparajat on pidetty ennallaan. Puhdistamon alapuolisella Karankajärvellä on typpi ollut ajoittain tuotantoa rajoittava minimiravinne. Siten puhdistamolla tulee edelleen pyrkiä mahdollisimman tehokkaaseen ammoniumtypen hapettamiseen ja kokonaistypen poistoon. Päästöraja-arvoja koskevat määräykset täyttävät valtioneuvoston asetusten 888/2006 ja 1022/2006 vaatimukset. Luvan saaja on vastuussa luparajojen toteutumisesta silloinkin, kun ylittyminen johtuu viemäriverkostoon liittyneen muun toimijan toiminnasta. Jos ylityksiä tapahtuu, luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin. Viemäriverkostoa sekä poikkeavia jätevesiä koskevat lupamääräykset 2 8 Määräykset ovat tarpeen muun muassa parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä ja ympäristön kannalta parhaan käytännön noudattamista koskevan vaatimuksen täyttämiseksi. Talousjätevesistä poikkeavien jätevesien laatu- ja määrätietojen sekä niitä koskevien liittymissopimusten perusteella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi valvoa, ettei viemäriverkostoon johdeta sellaisia aineita, joiden käsittely puhdistamolla ei ole mahdollista ja joista siten voi aiheutua vesistön pilaantumista tai sen vaaraa tai haittaa lietteen hyötykäytölle. Päästöjä ilmaan ja melua koskevat lupamääräykset 9 ja 10 Lietteiden käsittelystä ja kuljetuksista voi aiheutua haju- ja pölyhaittaa sekä lähialueen likaantumista. Lupamääräykset on annettu naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Melutason raja-arvot ovat melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset. Jätteitä koskevat lupamääräykset 11 ja 12 Jätteistä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle tai terveydelle. Jätteen haltijan on oltava riittävän hyvin selvillä hallinnassaan olevan jätteen määrästä, laadusta ja sen ominaisuuksista. Jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti ja jäte tulee ensisijaisesti ohjata hyötykäyttöön materiaalina

18 18 ja toissijaisesti hyödyntää energiana. Välppäjätteen ja puhdistamoliet teen säännöllisellä poistoimittamisella vähennetään muun muassa hajuhaittoja. Varastointia sekä häiriö- ja poikkeustilanteita koskevat lupamääräykset Toimintaan, kemikaalien varastointiin ja käsittelyyn, poikkeavien jätevesien johtamiseen viemäriverkostoon ja puhdistamolle sekä puhdistamon ja viemäriverkoston mahdollisiin toimintahäiriöihin liittyy onnettomuuden ja ympäristövahingon vaara. Määräykset ovat tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Poikkeustilanteita koskeva määräys on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä valvonnallisista syistä. Häiriötilanteisiin varautuminen on tärkeää haittojen ennaltaehkäisyn kannalta. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristöriskeistä ja häiriötilanteissa ryhdyttävä viipymättä tarpeellisiin toimiin pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tarkkailua koskevat lupamääräykset Tarkkailumääräykset ovat tarpeen päästöraja-arvojen noudattamisen valvomiseksi sekä toiminnan vesistövaikutusten selvittämiseksi. On tarkoituksenmukaista määrittää suolistoperäiset enterokokit ja Escherichia coli, joiden määritykseen on kansainväliset standardit ja joiden määritykset sisältyvät myös uimarantojen terveysvalvontaan (SosT- MA177/2008 ja 354/2008). Tavanomaisesta yhdyskuntajätevedestä poikkeavien teollisuusjätevesien mahdollisesti sisältämien, ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden sisällyttäminen tarkkailuun on tarpeen näiden osalta mahdollisesti tarvittavien toimenpiteiden selvittämiseksi. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset Määräykset on annettu valvonnan toteuttamiseksi. Puhdistamon toimintaa on tarkkailtava ja siitä on raportoitava siten, että tarkkailu tuottaa tarvittavan tiedon myös yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaisten raja-arvojen noudattamisesta. Raportoinnissa on tarpeen antaa tiedot sekä lupamääräysten että asetuksen mukaisten raja-arvojen noudattamisesta. Rautapuron kunnossapitoa koskeva lupamääräys 23 Purkupaikalta Rautapuroon laskevan avo-ojan kunnossapitäminen on tarpeen käsitellyistä jätevesistä aiheutuvien haittojen poistamiseksi. Ympäristönsuojelulain 103 c :n mukaan se, joka johtaa jätevettä toisen

19 19 ojaan, on osaltaan velvollinen huolehtimaan jäteveden johtamiseen käytetyn ojan kunnossapidosta. Puhdistamon lopettamisen jälkeisiä toimia koskeva lupamääräys 24 Ympäristönsuojelulain 90 :ään perustuva lupamääräys on tarpeen ympäristön, maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ja muiden ympäristöön ja sen käyttöön kohdistuvien haittojen välttämiseksi. ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON KORVAAMINEN Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista vahingoista, joita ei nyt ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen VASTAUS LAUSUNTOIHIN Luvan saajan on viimeistään jätettävä lupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, lupaviranomainen voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä arvio typen poiston merkityksestä alapuolisen vesistön tilan kannalta, yhteenveto toiminnan tarkkailun tuloksista, arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta, selvitys jäteveden käsittelyn tehostamistarpeesta sekä soveltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen sekä kalatalousryhmän lausunnot on otettu huomioon tarkistetuissa lupamääräyksissä näkyvällä tavalla. Koska puhdistamo on pääsääntöisesti toiminut hyvin, ei ole perusteita määrätä lupamääräysten tarkistamisajankohdaksi , kuten ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan edellyttänyt. Lupamääräysten tarkistamishakemus tulee jättää mennessä mikä sekin on lyhyempi aika kuin keskimääräinen tarkistamisväli noin 10 vuotta.

20 20 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 43, 45 47, 50, 55, 56, 62 ja 103 c Jätelaki (1072/1993) 6, 12, 51 ja 52 Jätelaki (646/2011) 6, 29, 118, ja 141 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus (888/2006) yhdyskuntajätevesistä Valtioneuvoston asetus (1022/2006) vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista Päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa. Asukasvastineluvultaan vähintään 100 ja alle suuruisen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan käsittelystä perittävä ympäristöministeriön maksuasetuksen taulukon mukainen käsittelymaksu on euroa. Maksu peritään 50 % taulukon mukaista maksua pienempänä, koska kyseessä on ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentin mukainen lupamääräysten tarkistamishakemus. Ympäristönsuojelulain 105 (86/2000) Ympäristöministeriön asetus aluehallintoviraston maksullisista suoritteista (1145/2009) Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Hakija Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Saarijärven kaupungin terveydensuojeluviranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksen, vaatimuksen tai mielipiteen.

21 21 Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Saarijärven kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Sampolehdessä.

22 22 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Tarja Savea-Nukala Satu Ahola Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Tarja Savea-Nukala (puheenjohtaja) ja Satu Ahola (esittelijä). (SAh/TKa)

23 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Valitusoikeus Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.