Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Maa- ja metsätalousministeriö / YTR projekti (2010-12) Itä-Suomen yliopisto Historian ja maantieteen laitos / Ympäristöpolitiikka Karjalan tutkimuslaitos Rauno Sairinen, Jukka Sihvonen & Tuija Mononen Mäntyharju 18.4. 2013
Kirkonkylä Kirkonkylät ovat tärkeä osa suomalaisen yhteiskuntakehityksen historiaa: - kirkonkylissä maaseudulla tapahtuvat uudistukset ovat konkreettisimmin tulleet näkyville - ovat seurakunnista kunniksi muuttuneiden hallinnollisten alueiden keskuskyliä ja ovat hyvinvointivaltion palvelukeskuksia. - rakentumisessa valtioinstituution, kansalaisyhteiskunnallisten järjestöjen ja osuuskunnallisten toimijoiden merkitys on ollut näkyvää Kirkonkylien rakennetussa ympäristössä sijaitsee edelleen: - yhdistys-, järjestö- ja seuratoimintaa varten rakennetut talot - kirkkomaat, kunnantalot ja osuuskaupat, asemarakennukset
Kirkonkylät Nykyisin monet kirkonkylät ovat: - väen supistumisen ja toimintojen hiipumisen näyttämöitä - silti kirkonkylät eivät kuitenkaan edusta mennyttä aikaa, - niiden asemaa ja merkitystä on, kuntaliitosten ja seutuistumisten sekä seutuyhteistyön aikakaudella, mahdollista vahvistaa. Kirkonkylien asukkailla on kehittämistahtoa ja - tavoitteita. Kunnan vastaantulo alkaa siitä, kun kylillä on oma suunnitelma.
Eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Suunnittelua, - jolla täydennetään eli eheytetään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Suunnittelu nojaa vahvasti jo oleviin voimavaroihin (väestö, työpaikat, yritykset, rakennuskanta, infrastruktuuri) Yhdyskuntarakenteen muotoilun politiikkaa, - jonka tavoitteena on yhdyskuntien ekotehokkuuden lisääminen eli uusiutumattomien energia- ja luonnonvarojen käytön vähentäminen. Liikkumisen politiikkaa - jossa ohjataan uutta rakentamista ja toimintojen keskinäistä sijaintia niin, että rakenne tukee joukkoliikennettä sekä kävelyä että pyöräilyä. Yhdyskuntien ja elinympäristön laadun paikallista kehittämistä, - jolloin suunnittelutilanteeseen otetaan mukaan asukkaiden tai muiden paikallisten toimijoiden kokemat asuinympäristön muutos- ja parannustarpeet ja ideat mukaan suunnittelutilanteeseen
Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu tutkimus (2010-2012) 1,)Mitä eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu tarkoittaa kirkonkylissä ja laajemmin maaseudulla? 2) Millaisin tavoittein ja keinoin eheyttävää suunnittelua olisi mahdollista toteuttaa kirkonkylissä ja isommissa maaseudun kylissä? 3) Mitä ovat eheyttämisen edellytykset kirkonkylien erilaisissa olosuhteissa?
Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu -tutkimus Tarkastelussa: Liperi, Mäntyharju, Raaseporin Pohja ja Fiskars - kuntaliitoksen kokeneet kylät: Pohja ja Fiskars sekä itsenäisten kuntien Liperin ja Mäntyharjun kylät ja alueet. - kuntaliitosalueilla: entinen kuntakeskus, yleensä kirkonkylä, usein hiljenee, mutta omaehtoiseen kehittämiseen panostaneiden sivukylien asema vahvistuu - kylälähtöisen suunnittelun tarve kirkonkylissä kasvaa
Menetelmät Aineistot: - tilastot: väestö, asuminen, työssäkäynti.. - haastattelut - kirjallisuus - hallintoasiakirjat, kaavapäätökset - kuntahistoria/kirkonkylän kehitys/rakennettu ympäristö Analysoitiin: - maankäytön, asutuksen, palveluiden, suunnittelutilanteet ja kuntien kehittämispolitiikkaa Työpajat: - osallistujat: erilaisten paikallisyhdistysten edustajat - havainnoitiin: ideat, aloitteet, tavoitteet, - kohdistettiin: tilat, paikat, palvelut Kylälähtöisen suunnittelun toimintamalli?
Mäntyharju - kaupunkimainen keskustaajama ja vanha kirkonkylä Kuva: Lentokuva Vallas Oy. Mäntyharjussa asuu 6400 asukasta (Mäntyharjun kunta, 2012) Kuntakeskuksena toimivassa kirkonkylässä on asukkaita 4500. Noin 65% asuu taajamaalueella ja haja-asutusalueen vakituinen asutus on vähentymässä. Voimakkaasti taajamoitunut viimeisen 30 vuoden aikana. Mäntyharjun ranta-alueet ovat sen sijaan täyttyneet kesämökeistä ja Mäntyharjusta on tullut vapaa-ajan asumisen kunta.
Kirkonkylä: kirkko 1822 - entinen hallinnollinen keskus - nykyisin kirkonkylä on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö/ matkailukohde Asukkaita: 309 (2007) Mäntyharju Kirkonkylä- Asemakylä -palvelukeskusta Asemankylä - kuntakeskus Rautatieasema vuonna 1889, 1930-luvulla Asemankylässä asui jo enemmän ihmisiä kuin kirkonkylässä, vuonna 1939 uuden keskustan eli Penttilän alueella asui 338 ihmistä ja Kyttälän eli pappilan alueella 113 asukasta. 1940-luvulla suurin osa kunnan palveluista jo aseman seudulla. Rakennuskaava vuonna 1955. 1960-2010: palvelukeskus laajenee liike-elämä, hallinto-, terveyskoulupalvelut ja kulttuuripalvelut Asukkaita: 3354 (2007)
Mäntyharjun väestöennuste vuoteen 2040 - Muuttoliikkeen sisältävä laskelma Tilastokeskus: http://www.tilastokeskus.fi/til/vaenn/2004/vaenn_2004_2004-09-20_tau_002.html 2003 2005 2010 2020 2030 2040 7 013 6 930 6 750 6 478 6 221 5 865
Mäntyharjun työpaja Kyllähän tällaisen kunnan pelastus on, että matkailua tulis enemmän, muuten tää kuihtuu koko ajan : (Työpajassa mainittua) Työpajan mukaan: Väestö vähenee ja ikääntyy /useimpien nuorten on muutettava Mäntyharjulta. Loma-asukkaiden merkitys erittäin suuri. Mahdollistaneet keskustaajaman palvelukehittymisen. Toisaalta mökkiläisten suurta määrää ei hyödynnetä riittävästi palveluyrittäjien asiakkaina. Vapaa-ajan asukkaat mahdollistavat sen, että kesäaikana on laaja kulttuuritarjonta.
Tilat Työpajan mukaan: Mäntyharjun keskustaajamassa ole eläkeläisille riittävästi kokoontumistiloja, myös tukipalveluiden tarve kasvaa. Tilaongelmaan ehdotettiin eläkeläisten ja nuorisotoimen välistä yhteistyötä. Kunnan vanhaa valtuustosalia ehdotettiin uudeksi monitoimitilaksi Keskustaajaman ongelmana nähtiin ränsistynyt asemarakennus.
Kuntakeskuksen kehittäminen Mäntyharjulla on aktiivisia yhdistyksiä, joilla on halua osallistua kuntakeskuksen kehittämiseen. Mäntyharjulle on kirkonkylässä sijaitsevan Salmelan lisäksi mahdollista eheyttää toinen kuntahistorian kannalta merkittävä toiminnallinen kokonaisuus: kuntakeskuksen Kurkilahden alue. Kurkilahden alue kiinnostaa paikallisia asukkaita ja kunta on jo tehnyt alustavia suunnitelmia. Vanha asemarakennus tarjoaa myös konkreettisen lähtökohdan uusiin avauksiin. Alue sijaitsee sopivasti vanhan Asemakylän ja uuden liikekeskustan välissä.
Liperi, Mäntyharju, Raasepori: kehittämisen tarpeet ja kohteet Terveyskeskuspalvelut ovat kaikissa tapauskylissä ensisijaisen tärkeällä sijalla sekä palvelujen että kylän vetovoiman kannalta. Tapauskyliemme toimijoilla on samanlainen toiminnallinen intressi; seurojen talo kyläkeskukseen kokoontumisia ja harrastuksia varten. Historiallisten rakennusten ja ympäristöjen kunnostamiseen suhteen asukkaiden ja kunnan tahtotilat eivät kunnissa kohtaa, lisäksi kaikilla tapauskunnilla on sama ongelma: rahapula. Talojen ja paikkojen kunnostamiset edellyttävät kumppanuutta ja muun muassa kaavayhteistyötä kunnan kanssa.
Olemassa olevat vanhat hallinto- ja palvelurakennukset Liperissä vanha kunnantalo (suojeltu) on konkreettinen kohde. Mäntyharjun suojeltu asemarakennus on vastaavanlainen tapaus. Pohjan kirkonkylällä kunnantalo on kuntaliitoksen myötä tyhjentynyt. Historiallisen ympäristön eheyttämistä on tarkasteltava yhtä paikkakuntaa laajemmissa yhteyksissä. Korjaukset ovat ylipaikallisia hankkeita, jossa punnitaan kunnan, kansalaisjärjestöjen ja valtion kykyä toimia yhdessä kuntakeskuksen kehittämisessä.
Vanhojen rakennusten uudelleen käyttö Tapauskylissä tärkeitä ovat julkiset toimitilat, joissa yhdistyy rakennuksen esteettinen ja/tai historiallinen arvo sekä sen toiminnallinen käyttöarvo (tai sen mahdollisuus) paikallisyhteisölle. Vanhojen hallintorakennusten merkitys näkyy siinä, kuinka niiden kohtalo on herättänyt julkista keskustelua. Rakennusten korjaaminen ja uudelleenkäyttö (vaikkapa kumppanuuspohjaisesti) vahvistaisi ilman muuta kirkonkylän kehitystä ja parantaisi viihtyvyyttä. Vanhojen rakennusten symboliarvo on suuri. Tyhjillään seisovat rakennukset edustavat koko keskustan rappeutumista; vanhojen rakennusten uudelleenkäyttö puolestaan kylän identiteetin uudistumiskykyä muutosten keskellä. Fiskarsin keskustassa teollisuudesta ja maataloudesta tyhjentyneet toimitilat on korjattu ja ne ovat täyttyneet omaan tekemiseen ja pientuotantoon nojatuvilla yrityksillä (kynttilätehdas, puusepänverstas jne).
Kiitos! Kuva: Mäntyharjun kirkonkylä 1952. Lähde: Mäntyharjun kunnan arkisto