Heinolan Kylpylänpuiston historiaa
Kylpylänpuiston ideakilpailu 2 / 9 Kylpylänpuiston kilpailualueen historiaa Varhainen asutushistoria kivikaudelta keskiaikaan Varhaisimmat merkit Jyrängönvirran rantojen asuttamisesta ovat rautakauden lopulta. Tämän ajan asutuksesta kertovat Niemelän viikinkiaikaiset hauta- ja kätkölöydöt, jotka saatiin talteen Hotelli Kumpelia rakennettaessa 1986. Rautakautinen asutus on sijoittunut sisämaareitille, joka on 1400-luvulta tunnettu Suurena Savontienä. Kuninkaan kartastossa 1778 maaherran tuleva residenssi ja asemakaavakeskustan alue ovat vielä niittyä. Maaherran residenssistä kaupungiksi Kuningas Kustaa III päätti jakaa Kymenkartanon läänin kahtia ja siirtää uuden läänin hallintokeskuksen ja maaherran asuinpaikan Loviisasta Jyrängönvirran rannalle. Lääninhallitus muutti Heinolaan 1778 ja maaherra Riddercreutz esitti 1779 luonnoksen asemakaavaksi, joka hieman muunnettuna vahvistettiin maaherra de Geerin aikana 1785. Se edusti klassismin ruutukaavaa, johon oli lisätty kustavilaisuuden vaikutteena monumentaalinen puistokatu, Perspektivet. Residenssin rakentaminen muutti oleellisesti Jyrängön ranta-alueita. Asemakaavan ja rakennusten lisäksi muutettiin vakiintuneita kulkureittejä. Savontien ylityspaikka siirtyi Niemelän kohdalta residenssin edustalle, Perspektiivin pääkäytävän jatkeeksi rakennettiin lauttasilta 1790-luvulla. Residenssin aika oli voimakkaan kehityksen aikaa Heinolassa. Heinola säilytti asemansa hallintokeskuksena 1800-luvun alkupuolelle, jolloin läänijakoa Venäjän vallan aikana taas muutettiin. Maaherran residenssi siirrettiin Mikkeliin. Korvauksena menetyksestä Heinola sai 1839 kauan odottamansa kaupunkioikeudet.
Kylpylänpuiston ideakilpailu 3 / 9 Satama Heinolan satama perustettiin 1860-luvulla. Nykyiset laiturirakennelmat ja makasiinirakennus tehtiin vuosina 1906-07. Satamamakasiini muutettiin kahvilaksi vuonna 1984 ja sitä laajennettiin vuonna 2004. Kylpylävieraiden viihtymiseksi rakennettiin ensimmäinen rantakasino vuonna 1895. Satama-aukio kunnostettiin vuonna 2004 ja alueella olevassa kompassissa on Heinolan kansallisen kaupunkipuistonimityksen (6.5.2002) merkkinä graniittilaatta. Perspektiivi Heinolan Perspektiivi, nykyinen Maaherranpuisto, on 1785 asemakaavaan merkityn maaherran residenssin keskeinen kaupunkitila. Uuden, vastaperustetun hallintokeskuksen edustavaksi asemakaavalliseksi ratkaisuksi toteutettu Perspektiivi on Suomen ensimmäisiä uudentyyppisiä julkisia puistoalueita. Heinolan Perspektiivi on Vaasan Hovioikeudenpuistikon ohella toinen Suomessa 1700-luvun lopulla toteutetuista merkittävistä puistosommitelmista. Puiston nykyinen asu on 1800-luvun lopulta.
Kylpylänpuiston ideakilpailu 4 / 9 Kylpylänpuisto Maaherranpuistikkoon liittyvät Jyrängönkosken rannalla 1800-luvun loppupuolella perustetut Kylpyläpuisto, Rantapuisto ja Heinolan satama. Perspektiivin toisena päätepisteenä on nykyinen Heinolan kylpyläpuisto ja toisena seminaarin alue. Maaherrankadun varrella on säilynyt yksi lääninhallinnon virkamiehille varatuille tonteille rakennetuista 1700-luvun lopun taloista, Lääninkivalteri Aschanin talo puutarhoineen. Heinolan kaupunginmuseon käytössä olevat puurakennukset sijaitsevat kylpylärakennusten pohjoispuolella. Entinen Maaherrankadun päiväkoti sijaitsee saman kadun varrella seuraavassa korttelissa. Kymenkartanon läänin hallinto siirrettiin Heinolaan 1776, ja Jyrängön virran puoleiseen päähän Perspektiiviä suunniteltiin lääninresidenssiä, mikä ei kuitenkaan toteutunut. Perspektiiviä rajaavat tontit varattiin lääninhallinnon virkamiehille. Perspektiivin rannan puoleisessa päässä sijaitsevan Kylpyläpuiston rakentaminen alkoi 1879, kun piirilääkäri F. Flodinin 1879 suunnitelman pohjalta perspektiivin lounaispään ja rantalaiturin väliselle alueelle istutettiin puita lyyran muotoon. Nykyisinkin alueella olevat tenniskentät ovat peräisin kylpyläajalta.
Kylpylänpuiston ideakilpailu 5 / 9 Rantapuiston rakentaminen aloitettiin 1892, jolloin Heinolan ensimmäinen kylpylaitos valmistui.
Kylpylänpuiston ideakilpailu 6 / 9 Kylpylä Heinolan Badhus Aktiebolag perustettiin vuonna 1891. Ensimmäinen kylpylärakennus sijaitsi nykyisen kesäteatterin eteläpuolella aivan virran äärellä. Vuonna 1814 uimaranta aidattiin aurinkokylpyjä varten ja sinne rakennettiin vuonna 1915 vesikelkkamäki. Vanha kylpylaitos paloi vuonna 1930 ja uudet rakennukset valmistuivat panimon tontille vuonna 1931.
Kylpylänpuiston ideakilpailu 7 / 9 Alkuperäisen kylpylän korvannut kivirakenteinen kylpylärakennus valmistui 1931 arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnitelmin. Kylpylän paikalla oli aiemmin oluttehdas. Eteläisin kylpyläkorttelin rakennus on oluttehtaaseen kuulunut asuinrakennus. Kylpylän perustamiseen liittyi seuraavana vuonna alkanut sataman ja sillan välisen mutaisen ranta-alueen muokkaaminen Rantapuistoksi. Kylpylä teki Heinolasta tunnetun, ja sen vaikutuksesta kaupunkiin syntyi matkailualan yrityksiä, kuten majataloja ja kahviloita. Venäläiset vieraat löysivät Heinolan 1910-luvulla. Huippusesonki koettiin 1917, jolloin yli 500 venäläistä kylpyvierasta vieraili Heinolassa. Suomalaisten kylpylöiden ensimmäinen kultakausi kesti 1830-luvulta aina toiseen maailmansotaan saakka. Kylpylät olivat tuolloin olennainen osa ylempien yhteiskuntaluokkien elämäntapaa. Kylpylöissä kävi köyhiäkin, sillä valtion tukia oli kirjallisin sopimuksin jyvitetty vähävaraisille; senaatti antoi kylpylöille rahallista tukea, jota vastaan piti olla esimerkiksi 15 vapaapaikkaa köyhille. Heinolan entistä kylpylää on luonnehdittu nimenomaan parantolaksi, ei niinkään huvittelupaikaksi. Toiminta ei koskaan kasvanut laaja-alaiseksi, ja paikkaa onkin verrattu roomalais-kreikkalaiseen korttelikylpylään, jossa kaikki kävijät tunsivat toisena. Heinolan katsottiin soveltuvan kylpylätoimintaan erinomaisesti, koska seudulla oli suotuisa sisämaan paikallisilmasto ja lepäilyä ajatellen sopivan rauhallista. Kylpylaitoksen kuivahoitorakennuksen (T-mallinen rakennus) tiloissa toimi talviaikana kansakoulu. Jatkosodan aikana kylpylä oli puolustusvoimien käytössä. Kylpylaitoksen toiminta loppui vuonna 1944 ja tilat vuokrattiin Lomaliitolle reumaparantolaksi (1946-51). Rakennuksissa on toiminut mm. ammattikoulu ja päärakennuksessa kaupunginkirjasto vuosina 1974-1999 sekä ympäristötoimisto. Kuivahoitolana toimineessa rakennuksessa on ollut mm. kansalaisopiston tiloja ja työpajoja sekä kaupungin kulttuuritoimisto.
Kylpylänpuiston ideakilpailu 8 / 9 Oletettavasti jäljellä oleva puutalo kylpylärakennusten ja sataman välissä on ollut rehtori Schildtin asuinrakennus. Malinin talo Malinin talo, jossa toimi ennen Maaherrankadun päiväkoti, on rakennettu 1890. Tämä uusrenessanssityylinen rakennus on ollut kolmen perheen talo. Rakennusta on laajennettu kahteen otteeseen. 1950-luvulla talo tuli päiväkodin käyttöön. Vuoteen 1985 saakka yläkerrassa oli neljä asuntoa. Uusin kuisti on rakennettu 2003. Rakennus toimi päiväkotina vuoteen 2013 saakka.
Kylpylänpuiston ideakilpailu 9 / 9 Asemakaavahistoriaa Heinolan ensimmäisen virallisen asemakaavan laati maanmittari J.J. Jandolin 1785. Sen perustui maaherra Gustaf Riddercreutsin piirtämään hahmotelmaan vuodelta 1779. Ensimmäisessä asemakaavassa oli ranta-alue varattu rakentamiseen. Kuitenkin jo 1882 laaditussa Johan Lydbeckin asemakaavassa jatkuu Perstektiivin puistoalue satamaan saakka ja Johan Sarlinin asemakaavassa vuodelta 1896 on jo ensimmäisen kylpylän tontti sekä Kylpylänpuisto ja Rantapuisto. Seuraava asemakaava on vuodelta 1903 (Alvar Enlund) ja sitten 1936, 1962. Nykyisin voimassa olevat asemakaavat ovat vuosilta 1977 ja 1998.