Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta



Samankaltaiset tiedostot
Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä

POTILAAN KOKONAISLÄÄKITYS JA POTILASTURVALLISUUS

Uudet antikoagulantit

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Lääkevaihtoprojekti Lahdessa

earkiston TUOTANTOPILOTIN KOKEMUKSET

INR-poliklinikan kehittäminen Haukiputaan terveysasemalla

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon

Lääkehoitoa kehitetään moniammatillisesti KYSin päivystyksessä potilas aktiivisesti...

Mihin INR-vieritestiä tarvitaan?

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy

Tiina Saloranta Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS

Varfariinihoidon toteutus ja seuranta KSSHP:ssa

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Kokemuksia potilaan oikeudesta valita hoitopaikka ja miten potilastiedot välittyvät uuden ja vanhan hoitopaikan välillä

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

FinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen

TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT MARINA CONGRESS CENTER HELSINKI

Auditoinnit laatua ja potilasturvallisuutta tukemassa

OKS Jarmo Lappalainen Liisa Siefen Raija Sipilä. Marinapaja

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

HANKEARVIOINNIN TULOKSIA:

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Yhteiset maakunnalliset asiakas- ja potilastietojärjestelmäratkaisut

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2017: tilinpäätösraportointi

Kenelle kannattaisi tehdä lääkityksen arviointeja?

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Hoitosuunnitelmaan on kirjattu tärkeimmät hoidon tavoitteet, omahoitoa, lääkityksiä sekä seurantatutkimuksia koskevat asiat.

Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa?

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo

Omahoito Kaakkurin teknologiaterveyskeskus

Lääkehoito kotihoidossa ( )

LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN NYKYTILA JA TULEVAISUUS SUOMESSA. Johanna Heikkilä, TtT, asiantuntija

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

Tavoite: Ymmärtää organisaation perustehtäviä ja johtamisen toimintakenttää

Terveyttä mobiilisti -seminaari VTT. Ville Salaspuro Mediconsult OY

ANTIKOAGULANTTIHOITOA SAAVIEN ETEISVÄRINÄPOTILAIDEN SEURANTA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA

Selvitys: Telelääketieteen hyödyntämisellä yli 100 miljoonan euron vuosittainen hyöty verenohennuslääkityksen seurannassa

MR-Lääketilasto Reseptilääkkeiden tilastotietopalvelu

Loppuraportti. Antikoagulaatiohoidon omahoidon ja sähköisen hoitopalautejärjestelmän kehittäminen terveysasemilla -projekti

Kotiutushoitajatoiminta sisätautiosastolla A32 käytäntö ja hyödyt Päivi Ilkka

Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä

Kanta-palveluiden käyttöönotto. Psykologiliitto

Kanta-palvelut Yleisesittely

Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus

Näyttöön perustuva hoitotyö Helsingin terveyskeskuksessa KOOSTE PUHEENVUOROSTA

Hoitotyön yhteenvetojen laadullinen analysointi

Mihin pilotti koneen ohjaa?

Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä

eomahoidon käyttöohje

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Sidonnaisuudet. Ilkka Kunnamo, dosentti, yleislääketieteen erikoislääkäri. Hanna Kortejärvi, FaT

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki

POTILASTURVALLISUUS HOIDON TURVALLIS UUS. Hoita mis en. Hoitomenetel turvallisuus. Käyttöturvallisuus Poikkeama laitteen käytössä

pdrg ja ddrg Järvenpäässä Eeva Ketola, LT, emba, johtajalääkäri, Järvenpään kaupunki, sosiaali- ja terveyskeskus

LÄÄKÄRITYÖVOIMAN VUOKRAAMINEN KAUPUNGINSAIRAALA-OSASTOLLE

Potilastiedon arkiston tilannekatsaus ja eteneminen

Kanta-palvelut ja palautteiden jakelukäytäntö. Silja Iltanen Palvelupäällikkö, tietosuojavastaava Tietohallinto, Satasairaala

HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISY SOTE-UUDISTUKSESSA Pohjois-Karjalan malli

Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla?

Kokemuksia vieritestaukseen perehdytettyjen terveydenhoitajien tekemisen seurannasta. Laura Varantola, bioanalyytikko Mehiläinen

MITEN PARANNAN LÄÄKEHOIDON TURVALLISUUTTA KOTIHOIDOSSA?

AKKREDITOINNIN EDUT JA HAASTEET

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Lääkehoitosuunnitelmat ajan tasalle

Lain velvoitteet ja lakimuutosten vaikutukset yksityiselle sektorille. Jari Porrasmaa

Omakanta ja Potilastiedon arkisto - tietoa terveydenhuollon henkilöstölle OPER

Rationaalisen lääkehoidon tutkimusverkoston merkitys ja fokus. Johanna Tulonen Tapio, Eksote

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa

Suomen terveydenhuollon suoriutumiskyky vertailussa. Unto Häkkinen, CHESS-seminaari

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Systemaattinen lääkkeenjako parityönä. Mari Hörkkö, aoh Tyks/Keuhko-osasto 1 Anu Söderlund, oh Turun kaupunki/akuutti neurologinen kuntoutusosasto

Lääkäri fysioterapeutin työparina

Mitä lääkehoidon ongelmia kohdataan kotihoidossa?

Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

TAINA MÄNTYRANTA Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö/ Toimiva terveyskeskus -ohjelma. Rajattu lääkkeenmäärääminen

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa

sairaanhoitajat/hoitoisuuskoordinaattorit Minna Kuivalainen ja Minna Riihimäki

Heinolan kaupungin vanhuspalvelujen tehostaminen

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

PaSQ Medication Reconciliation työseminaari 5

Terveystiedot Omakannassa

LSHP:n alueen terveyskeskusten lääkehuolto. Tulevaisuuden lääkehuolto -työseminaari Laura Huotari

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kansallinen Genomistrategia - missä mennään? Espoo

Kliinisen auditoinnin

Selvitys Itä-Suomen aluehallintoviraston selvityspyyntöön ISAVI/5241/2018, ISAVI/5242/2018 Soslk

Miten tietoja voi hyödyntää johtamisessa? Tuotteistamisesta apua. Outi Elonheimo Dosentti, LKT Helsingin yliopisto Avo-HILMO-koulutus

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

I&O kärkihanke: Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon (OSSI-hanke ) IÄKKÄIDEN

Päätöksenteon tukijärjestelmät mitä saamme seuraavaksi

Transkriptio:

Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Puhakka J, Helsingin tk, tkl Suvanto I, Helsingin tk, oh Sipilä R, Rohto-keskus 13.11.2008 Valtakunnalliset Konkarit

ROHTO-toiminta Helsingin terveyskeskuksessa Helsingissä 26 Terveysasemaa Fasilitaattori työpari (lääkäri-hoitaja) joka asemalla (yht. 54) + Rohto pajat Vuosittain n. 100 3.10.2008 G-I-N, Helsinki 2

Toimintaympäristömme Helsingin terveyskeskus 26 terveysasemaa 564 500 asukasta Peittävyys 42.3% (avosairaanhoito) 322 lääkäriä, 525 th/sh, 270 muuta henkilökuntaa Töölön terveysasema 27 000 väestöpohja Peittävyys 32.9 % Ylilääkäri, 11 lääkäriä, 8 avo-terveydenhoitajaa, 14 muuta hoitohenkilökuntaa 3.10.2008 G-I-N, Helsinki 3

Taustaa antikoagulaatiohoidon ongelmille Vuotokomplikaatiot ovat yleisiä ja usein vakavia (Landefeld & Beyth Am J Med 1993) Komplikaatioriksi on yhteydessä INR hoitotasoon (White et al. Arch Intern Med 2007) Korkea interaktiopotentiaali (Raunio H. Suom Laakaril 2005) Varfariini on yleisesti käytössä monilääkityillä vanhuksilla, 23% yli 75-vuotiasta (Kelan reseptirekisteri) Samanaikaiset lääkemääräykset mahdollisesti Varfariinin kanssa interaktoivista lääkkeistä ovat yleisiä perusterveydenhuollossa (Snaith et al. 2008 Am J Cardiovasc Drugs) Paikallisesti Varfariinihoidon dokumentoinnin epäyhtenäisyys Ak-hoitoa saavat suuri potilasryhmä Töölön terveysaseman alueella (yli 5200 INR koetta 2007 = n. 11000 ) INR-testi yksi yleisimmistä laboratoriotesteistä Helsingin terveyskeskuksessa 3.10.2008 G-I-N, Helsinki 4

Tavoite Ottaa käyttöön Helsingin terveyskeskuksen yhteinen antikoagulaatiohoidon ohje Parantaa varfariinihoidon kirjaamista sähköiseen potilastietojärjestelmään ohjeen mukaiseksi (kirjattuna tulee olla indikaatio, hoidon kesto, tavoitetaso, Marevan-vahvuus ja seuraava kontrolli. Lisäksi riskitietoihin merkintä Marevan-lääkityksestä) Konkreettinen tavoite: 100% kirjattuna sovitulla tavalla Kehittää kliinisten toimintakäytäntöjen työnjakoa ja selkeyttää eri ammattiryhmien tehtäviä Lisätä tietoa antikoagulaatiohoidosta Arvioida toimintakäytäntöjen muutoksia 3.10.2008 G-I-N, Helsinki 5

Arviointi ja palaute Seurantakartoitus Osallistujien palaute Kartoitusten tulokset Muutos hoitokäytänn öissä Sopimus Rohto-pajan vaiheet Käytännön ongelma paikalliset fasilitaattorit Lääkäri-Hoitaja työpari Rohdon kouluttamat ja tukemat Aluevastaava Rationaalisen lääkehoidon kehittäminen Ongelman analysointi Nykykäytäntöjen selvittäminen Alkukartoitus Palaute ja tulokset Muutosten kohteet Tietoisku Ratkaisut Kaupungin 3.10.2008 hoitosuositukseen G-I-N, Helsinki 6 perustuen Kuva mukaeltu Rohto

Implementoinnin menetelmät Rohto-paja 2/2007 Moniammatillisena (21 osallistujaa: 10 lääkäriä, 11 th + muu hoitohenkilökunta) Alkukartoitus / auditointi ennen Rohto-pajaa Satunnaistettu 100 potilaan otos, viikon aikana laboratoriossa INR kontrollikokeissa käyneistä Aineisto kerättiin sähköisestä potilastietojärjestelmästä. Dokumentoitiin onko merkittynä: Indikaatio Hoidon suunniteltu kesto Hoidon tavoitetaso Viikkoannos mg/vko Seuranta auditoinnit kuuden kuukauden välein (6, 12 ja 18 kk) Uudet indikaattorit: Onko varfariini merkitty pysyväislääkitykseksi sähköisessä potilaskertomuksessa sekä kontrollivälit Palautetta tuloksista annettiin aseman viikkokokouksessa sekä henkilökunnan ammattiryhmittäisissä tapaamisissa 3.10.2008 G-I-N, Helsinki 7

Tuloksia 1 Rohtopajan osallistujien palaute 6 / 13 osallistujista raportoi tekevänsä muutoksia toimintakäytäntöihinsä 3 ei kokenut muutosten tekemistä tarpeelliseksi INR oli tavoitetasolla 66%, 65%, 77% ja 66% seurantatilanteista (100 pt otos) Rohto-pajojen jälkeen varfariinihoidon seurannan kirjaaminen parantui 3.10.2008 G-I-N, Helsinki 8

Tuloksia 2 : Kirjaaminen Taulukko I. Niiden osuus (%), joilla seurattava indikaattori oli kirjattu sairauskertomukseen Lähtötilanne 6 kk 12 kk 18 kk Indikaatio 54 73 82 93 Tavoitetaso 50 58 73 90 Hoidon kesto 54 46 58 78 Vahvuus 68 89 92 Riskitiedot 21 28 43 Mg/vko 18 9 Merkitty pysyväksi lääkkeeksi 77 91 3.10.2008 G-I-N, Helsinki 9

Tuloksia 2 - kirjaaminen % 100 80 60 40 Niiden osuus (%), joilla mitattava indikaattori oli merkitty sairauskertomukseen Tavoite Indikaatio Tavoitetaso Hoidon kesto Vahvuus Riskitiedot 20 0 Lähtötilanne 6 kk 12 kk 18 kk Mg/vko Merkitty pysyväksi lääkkeeksi 3.10.2008 G-I-N, Helsinki 10

Tuloksia 3: Kontrollivälit Taulukko II. Potilaiden INR kokeiden kontrollivälit (viikkoina) seuranta-auditoinneissa prosenttiosuuksina Kontrollivälit (viikkoa) 12 kk 18 kk < 2 32 13 2-3 30 65 >3 38 22 3.10.2008 G-I-N, Helsinki 11

Tuloksia 3: Kontrollivälit Potilaiden INR-kokeiden kontrollivälit prosenttiosuuksina 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 38 22 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 30 65 32 13 12 kk pajasta 18 kk pajasta < 2 vkoa3.10.2008 2-3 vkoa G-I-N, >3 Helsinki vkoa 12

Johtopäätökset Interaktiiviset Rohtopajat yhdistettynä toistuviin auditointeihin ja palautteeseen voivat aikaansaada potilastietojen kirjaamisen parantumista Toimintakäytäntöjen kehittäminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä Nämä muutokset voivat parantaa myös potilasturvallisuutta Kontrollivälit ovat yhä lyhyitä verrattuna potilaiden INR tasoihin ja kaupungin ak-hoidon ohjeeseen Seurannassa ei havaittu pysyvää vaikutusta hoitotasoihin 3.10.2008 G-I-N, Helsinki 13

Kiitos! 3.10.2008 G-I-N, Helsinki 14