Elin voima tal koot SUOMEN ELINVOIMAN LÄHTEET WELLSPRINGS OF FINNISH VITALITY Vaikuttajafoorumi 1 2 3 Leaders Forum
SISÄLTÖ Tervetuloa 2 Talkoista elinvoimaa parhaisiin hankkeisiin 3 Teemat 4 Talkoohankkeiden esittely Pöytäkartta 7 Hyvinvointi 8 10 Yrittäjyys ja työn murros 11 13 Johtaminen 14 15 Murroksesta kestävään uudistumiseen takakansi TERVETULOA ELINVOIMATALKOISIIN Suomen elinvoiman lähteet -kehitysohjelma on tullut lähes päätökseensä. Syyskuussa 2009 aloitettu työ on sisältänyt monenlaisia vaiheita. Lähdimme löytöretkellemme keskellä maailmantalouden kriisiä tunnelmat olivat vakavia. Maisema näytti sumuiselta - syvän taantuman varjo ja sen alla meneillään olevat isot paradigmamurrokset, keskeisinä ajureinaan läpitunkeva globalisaatio, ilmastonmuutos ja digitalisaation mahdollistamat uudenlaiset toimintatavat. Mitä kaikki tämä tarkoittaa Suomen tulevaisuuden kannalta? Mistä pontta tarttua ongelmiin nopeasti? Mistä rohkeutta ja tekemisen meininkiä kääntää avautuvat monet uudet mahdollisuudet työpaikoiksi, kasvuksi? Mahdollisuuksiin suuntautumista, dynamiikkaa ja ihmislähtöisyyttä työllemme loi pohjaksi valittu käsite; elinvoima. Nopeasti muuttuvassa ja vaikeasti ennakoitavassa maailmassa tarvitaan suuntaa, mutta matkan varrella on kyettävä improvisoimaan. Suunta, tavoitteet ja strategia tarkentuvat kokeilujen ja tekemällä oppimisen kautta. Rohkeus lähteä liikkeelle ja kyky viedä muutosprosesseja läpi perustuu elinvoimaan. Kolmas vaikuttajafoorumi päättää työprosessimme. Olemme pyrkineet rakentamaan paradigmamurroksen vaikutuksia Suomelle hahmottavaa kokonaiskuvaa ja samalla tunnistamaan konkreettisia hankkeita, joilla voidaan luoda perustaa suomalaisen yhteiskunnan ja talouden kestävälle uudistumiselle. Elinvoimatalkoisiin olemme koonneet keskusteltaviksi ja työstettäviksi sellaisia hankkeita ympäri maata, joissa näemme elinvoimaa ja sitä henkeä, jota tulevaisuutemme tarvitsee. Lämpimästi tervetuloa mukaan talkooväkeen! Sari Baldauf Puheenjohtaja Suomen elinvoiman lähteet -kehitysohjelma 2
Vaikuttajafoorumi III: TALKOISTA vauhtia PARHAISIIN HANKKEISIIN Vaikuttajafoorumit ovat pohtineet elinvoiman lähteitä keskittyen laajoihin muutoksiin, joita suomalainen yhteiskunta on kohtaamassa osana globaalia murrosta. Kehitysohjelman työpajalaiset ovat tässä viitekehyksessä pureutuneet erityisesti yrittäjyyden, muuttuvan työn, hyvinvoinnin sekä johtamisen teemoihin. Kaikkien teemojen keskellä seisovat ihminen ja elinvoima; kyky tarttua mahdollisuuksiin, dynamiikka, rohkeus, ilo ja tekeminen. Jotta teemoihin päästäisiin käsiksi myös käytännön tasolla, olemme koonneet vaikuttajafoorumiin Elinvoimatalkoot. Elinvoimatalkoissa esitellään sellaisia hankkeita ja kokeiluja, jotka voivat näyttää suuntaa eteenpäin. Tavoitteena on tuoda hankkeet laajempaan tietoisuuteen, keskustella, ideoida ja sitouttaa vaikuttajafoorumin osanottajia hankkeiden kautta elinvoimaiseen tulevaisuuteen. Esillä olevat hankkeet ovat valikoituneet mukaan lähinnä työpajalaisten verkostojen kautta. Lisäksi olemme hyödyntäneet Sitran tiedossa olevia hankkeita. Tämä tarkoittaa, että käsiteltävistä aiheista on varmasti olemassa muitakin hankkeita kuin talkoissa esiteltävät. Kussakin pöydässä on tarjolla hankekortteja, joihin osallistujat voivat kirjata muita aihepiiriä käsitteleviä relevantteja hankkeita. Otamme nämä lisäykset huomioon ohjelmamme loppuraportissa. Mitä elinvoimatalkoissa tapahtuu? Elinvoimatalkoissa jokainen osallistuja miettii etukäteen talkookatalogin avulla mihin teemoihin ja hankkeisiin haluaa paneutua syvällisemmin. Tapahtumatila on jaettu teemojen mukaan (kts. kartta) neljään alueeseen. Alueen pöydissä käsitellään teemoihin kuuluvia erilaisia hankkeita. Talkoiden aikana jokaisella osallistujalla on mahdollisuus paneutua 30 minuutin ajan kahteen eri talkoo pisteeseen. Lopuksi on 20 minuutin jakso, jonka aikana voi kierrellä vapaasti katsomassa millaisia hankkeita kaiken kaikkiaan on esittelyssä ja millaisia tuloksia on syntynyt. Pöytien ja pisteiden työskentelytavat ovat erilaisia. Kannattaa ottaa huomioon, että jotkut aiheet saattavat houkutella paljon ihmisiä, ja pöytä voi tulla täyteen. Kannattaa siis miettiä valmiiksi muutama itseä kiinnostava pöytä tai piste. Toimi elinvoimatalkoissa näin: Tutustu talkookatalogiin etukäteen ja valitse itseäsi eniten kiinnostavat teemat ja hankkeet. Talkoot esitellään klo 13.30 ja itse talkoot alkavat klo 14.30. Hanketalkoot fasilitoi Paula Laine. Mene ensimmäiseen valitsemaasi talkoopisteeseen, työskentely kestää 30 minuut tia. Jokaiseen pöytään ja pisteeseen on nimetty moderaattori, joka vastaa työskentelystä. Lisäksi mukana on asiantuntijoita. Kun merkki annetaan, mene valitsemaasi toiseen teemapisteeseen, työskentelyaikaa 30 minuuttia. Kun merkki taas annetaan, loppuu työskentely ja ohjelmassa on 20 minuuttia aikaa kiertää vapaasti katsomassa millaisia hankkeita on esitelty ja millaisia tuloksia saatu. Tarjolla on myös kahvia ja pullaa. Kun merkki annetaan kolmannen kerran voit palata omalle paikallesi ja ohjelma jatkuu yhteisesti. 3
TEEMAT Suomen elinvoiman lähteet -kehitysohjelman kantava voima on ollut vaikuttajafoorumien välillä työskennellyt työpajaväki. Noin kolmesta - kymmenestä eri alojen asiantuntijoista ja osaajista koottu idearikas joukko on ahkeroinut vaikuttajafoorumeista nousseiden teemojen parissa. Elinvoiman kannalta olennaisimmiksi teemoiksi määriteltiin yleinen yhteiskunnan murros ja kestävä uudistuminen, hyvinvointi, yrittäjyys sekä työn murros ja johtaminen. Talkoiden hankkeet on koottu näistä teemoista. Alla pääteemat esitellään lyhyesti. Ryhmien lopputulokset julkaistaan Suomen elinvoiman lähteet -kehitysohjelman loppuraportissa 29.4.2010. Murroksesta kestävään uudistumisen Talouskriisin, yhä läpitunkevamman globalisaation, ilmastonmuutoksen ja väestön ikääntymisen myötä Suomi ja koko toimintaympäristömme on murroksessa. Globalisaation aika 2.0 haastaa meitä uudistumaan. Tämän uudistumisen ytimessä on teollisuus- ja vientivetoisen talouden rinnalle synnytettävä elinvoimainen palvelutalous. Kehitys kohti elinvoimaista palveluihin perustuvaa taloutta edellyttää dynaamista elinkeinoelämää, joka tuottaa uusia kasvuyrityksiä. Näiden kehitys perustuu globaalin talouden muutosten avaamille uusille palvelumahdollisuuksille sekä energisen yrittäjähengen vapautumiselle. Tarvitsemme nykyistä tehokkaamman ja paremman julkisen sektorin, joka on aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen valmentava, kannustava sekä syrjäytymistä estävä. Toimiva ja innovatiivinen ilmastotalous on kestävän yhteiskuntamallin edellytys. Murroksesta kestävään uudistumiseen -ryhmä: Sari Baldauf, Leila Kurki, Olli Koski, Katja Lindroos, Sini Terävä, Kari Tolvanen, Teppo Turkki Fasilitaattori: Aarne Nurmio Hyvinvointi Arjen hyvinvoinnissa on tapahtunut merkittävä murros. Elinvoimaisessa Suomessa hyvinvoinnin näkökulmana ovat työpajatyöskentelyssä olleet yksilön hyvinvoinnin tarpeet arjessa, näihin tarpeisiin liittyvät yksilön oikeudet, mahdollisuudet ja vastuut sekä miten tarpeisiin vastataan palvelurakenteilla ja pelisäännöillä. Hyvinvointiryhmä on työpajatyöskentelyssään asettanut yksilön hyvinvoinnin keskiöön. Toimintaympäristön ja yhteiskunnan murros on vaikuttanut siihen, että elämänhallinta on noussut yhdeksi merkittäväksi hyvinvoinnin haasteeksi. Suomen hyvinvoinnin keskeisiksi elinvoiman lähteiksi yksilön hyvinvoinnin näkökulmasta on työpajoissa tunnistettu seuraavat teema-alueet: ennaltaehkäisevät palvelut ihmisen elinkaaren eri vaiheissa, vertaistuotanto tapana yhteisöllisesti järjestää yhteisön ja ympäristön hyvinvointiin liittyvää kysyntää joustavasti, tehokkaasti ja kestävästi sekä ihmiskeskeinen palveluympäristö lähestymistapana julkisen palvelutuotannon järjestämiseen. Lisäksi hyvinvointiryhmän työskentelyssä on painottunut näkökulma siitä, että elinvoimaisessa Suomessa kaikilla on merkityksellinen tehtävä eli yhtenä teema-alueena on Yhteinen Suomi kaikki mukaan eli jokaisella on oltava mahdollisuus tuntea itsensä arvostetuksi ja mahdollisuus työhön on oltava muillakin kuin valtakulttuuriin kuuluvilla. Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus. Arjen ja vapaa-ajan hyvinvointi vaikuttaa työhyvinvointiin, ja työolot vaikuttavat yksityisen elämän hyvinvointiin. Ihmisten hyvinvoinnin tarkastelussa teemaalue hyvinvointi ja työ painottuu siihen, miten työolot vaikuttavat kokonaishyvinvointiin. Tästä näkökulmasta keskeistä on se, miten ihmisen yksilölliset edellytykset, osaaminen ja tarpeet saavat vastakaikua työelämässä. Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille ja siten myös elinvoimalle ja kilpailukyvylle. Tulevaisuuden vaateet osaamiselle ovat ainakin osittain tuntemattomia, mutta on selvää, että suomalaisten pitää tulla ulos koulutusputkesta nuorempina. Opintojen 4
nopeuttaminen onkin oppimisalaryhmän keskeisin teema-alue talkootyöskentelyssä. Hyvinvointi-ryhmä: Heikki Hiilamo, Timo Hämäläinen, Tuuli Kaskinen, Dan Koivulaakso, Lasse Männistö, Marja-Liisa Parjanne, Reijo Vanne Oppiminen alaryhmä: Marketta Henriksson, Olli Luukkainen, Anna Solovjew-Wartiovaara Fasilitaattori: Helena Mustikainen Johtaminen Elinvoimainen Suomi tarvitsee tuekseen elinvoimaista johtamista. Toimintaympäristön ja yhteiskunnan murroksen vaikutuksesta johtamiseen kohdistuu uudenlaisia vaateita. Työssä innostuminen ja paremmin vointi on kestävin keinomme kohti parem paa tuottavuutta ja pidempiä työuria. Tämän tavoitteen saavuttamisessa johtaminen on oleellisen tärkeässä asemassa. Julkisen sektorin kriisiytyminen asettaa uusia vaatimuksia julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyölle, ja onnistuminen edellyttää hyvää public-private partnershipin johtamista. Johtamisen jatkuva kehittyminen yhä nopeammin muuttuvassa ympäristössä edellyttää lisäpanostuksia johtamisen tutkimukseen ja kehittymiseen. Työpajaprosessin johtamisryhmän näkemykset johtamisen paradigmamuutoksesta ovat ytimekkäitä. Työpaikasta siirrytään työtehtäviin. Työntekijöistä tulee yrittäjiä. Kuuliaisuuden sijaan tarvitaan vapaaehtoisuutta ja vastuunkantoa. Hierarkkisesta johtamisesta siirrytään yhä enemmän verkostojen johtamiseen. Tietämisen sijaan on keskityttävä mahdollisuuksien luomiseen ja hyödyntämiseen. Kontrollin sijaan tarvitaan luottamusta. Kuluttajien sijasta olemme tulevaisuudessa arvonluojia. Johtajuus-ryhmä: Pia Erkinheimo, Paavali Kukkonen, Heidi Nummela, Jukka Pekkala, Antti Pirinen, Tuomo Rönkkö, Martti Äijälä Fasilitaattori: Aleksi Routama Yrittäjyys ja työn murros Suomi on murroksen edessä työn muuttaessa yhä selkeämmin muotoaan. Nyt käsillä olevaan työelämän murrokseen liittyy entisenkaltaisesti määritellyn työn rajojen hämärtyminen. Sen vuoksi on perusteltua puhua työstä ja yrittäjyydestä yhdessä: perinteisesti yrittäjyyteen liittyviä piirteitä ja ominaisuuksia alkaa olla niin paljon perinteisessä työsuhteisiin perustuneessa työelämässä, että näitä kahta ei voi tarkastella irrallaan. Toisaalta työssä on haluttu myös korostaa niitä mahdollisuuksia uhat tiedostaen joita tämä kehitys tuo. Työpajoissa on pohdittu selkeitä keinoja kehittää yrittäjyyskulttuuria ja yrittäjämäistä asennetta, esimerkiksi koulutuksen ja erilaisten projektien kautta. Ryhmä on tutkinut tekemisen uusia muotoja, kuten yhteiskunnallista yrittäjyyttä ja etsinyt elinvoiman mahdollisuuksia esimerkiksi yritysverkostojen kehittämisideoinnista. Lisäksi ryhmä on työstänyt ehdotuksia innovaatioympäristöön liittyvien olemassa olevien kehitysehdotusten priorisoinnista. Lopulta on myös etsitty vastauksia siihen, miten yrityskasvua mahdollistettaisiin Suomessa paremmin ja miten yrityskasvun esteitä poistettaisiin. Yrittäjyys ja työn murros -ryhmä: Petri Kalliokoski, Timo Kekkonen, Erno Lehtinen, Markus Leikola, Mika Mäkeläinen, Jaana Paavilainen, Jari Pasanen, Jouni Pitkänen Fasilitaattori: Sami Ukonaho 5
6
TALKOOPÖYTIEN HANKKEIDEN ESITTELY 13 14 15 16 17 ** 12 18 11 3 4 5 19 10 2 6 20 1 7 9 i 21 i 0 8 * HYVINVOINTI YRITTÄJYYS JA TYÖN MURROS JOHTAMINEN 21 MURROKSESTA KESTÄVÄÄN UUDISTUMISEEN Pienet muutokset ovat mahdollisia esim. pöytien miehityksissä. 7
8
HYVINVOINTI Osaaminen ja oppiminen elinvoiman lähteenä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Sekä elinvoima että kilpailukyky rakentuvat osaamiselle. Tulevaisuuden vaateet osaamiselle ovat ainakin osittain tuntemattomia, mutta on selvää, että suomalaisten pitää tulla ulos koulutusputkesta nuorempina. Tule keskustelemaan osaamisen haasteista, esimerkiksi viimeaikaisista ehdotuksista opintojen nopeuttamiseksi! Pöydässä käydään interaktiivista keskustelua, valitaan painopisteitä sekä äänestetään opintomaksuista. Opintojen nopeuttaminen Osaamisen laaja-alaisuus ja kansainvälisyys Osaaminen ja työelämä Työryhmäläiset: Marketta Henriksson (Valtiovarainministeriö), Anna Solovjew-Wartivaara (YLE) Asiantuntijana: Anita Lehikoinen (Opetusministeriö) Ennaltaehkäisevät palvelut edullisesti hyvinvointia elinkaaren nivelvaiheissa 1 2 3 Laajasti tunnistetaan ja tunnustetaan, että sosiaalisia ja terveysongelmia olisi pyrittävä ehkäisemään ennalta. Ennaltaehkäisevään työhön oikein kohdistetut eurot tuottavat itsensä moninkertaisesti takaisin parempina työelämävalmiuksina ja hyvinvointina. Yleensä puhumme paljon ennaltaehkäisevän työn merkityksestä, mutta palkitsemme työntekijöitä kuitenkin muilla perusteella. Tule tutustumaan ja ottamaan kantaa erilaisiin esimerkkeihin ennaltaehkäisevistä palveluista. Pöydässä käsitellään luovalla otteella elinkaaren nivelvaiheita ja ideoidaan niihin liittyviä hankkeita, jotka ehkäisevät tehokkaasti sosiaalisia ja terveysongelmia. Työskentelyä kannustavat jo käytössä olevat hanke-esimerkit. Työskentely alkaa johdannolla köyhyyden kierrosta elinkaaren eri vaiheissa. Lasten ja nuorten puhelin/mll Vamos/HDL Suurella sydämellä Taiteesta hoivaa EU-hanke Työryhmäläinen: Heikki Hiilamo (KELA) Vertaistuotanto käyttöarvoa vapaalla vuorovaikutuksella ja yhteisön jäsenten hyväksi Vertaistuotanto on tapa järjestää yhteisöllisesti ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin liittyvää kysyntää joustavasti, tehokkaasti ja kestävästi. Vertaistuotannon hyödyntäminen yhä laajemmin eri hyvinvointisektoreilla mahdollistaa räätälöidyt ja osallistavat palvelut erityisryhmille ja luo osallistavia käyttäjälähtöisiä ratkaisuja. Julkinen valta on avainasemassa tällaisten hankkeiden tukemisessa. Pöydässä esitellään vertaistuotantohankkeita ja ideoidaan niiden edistämistä. VVA, Vailla vakinaista asuntoa ry:n kohtaamispaikka Helsingin loppukiri ikäihmisten yhteisöasumishanke Fillarikanava, yhteisöllistä pyöräilypalvelua Työryhmäläiset: Dan Koivulaakso (Vasemmistonuoret ry) ja Tuuli Kaskinen (Demos ry) 9
4 Ihmiskeskeisten palveluiden jäljillä julkisen palveluntuotannon murros Ihmiskeskeistä palveluympäristöä käsittelevässä pöydässä lopetamme surkuttelun hyvinvointival tion kriisistä sekä julkisen talouden kestävyysvajeesta ja lähdemme rohkeasti etsimään ja edistämään kultajyviä vastauksiksi yhteen aikamme suurimmista haasteista: Kuinka tuottaa vähemmällä aiempaa enemmän ja ennen kaikkea paremmin? Pöydässä tutustutaan hankkeisiin ja työstetään niiden toteutumisen edellytyksiä. Tampereen kotitori Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin T-PRO -hanke Oulun rakennusvalvonnan pientalorakentamisen kokonaisvaltainen laadunohjaus Työryhmäläinen: Lasse Männistö (Bolder Helsinki) 5 Yhteinen Suomi kaikki mukaan Jokaisella on oltava mahdollisuus tuntea itsensä arvostetuksi, kehittää omia valmiuksiaan ja kantaa kortensa yhteiseen kekoon. Työyhteisöön kuuluminen vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Mahdollisuus työhön on oltava muillakin kuin valtakulttuuriin kuuluvilla. Me kaikki tarvitsemme merkityksellisen roolin yhteiskunnassa. Kukaan ei ole täysin työelämän ulkopuolella. Kaikkien osaamista tarvitaan. Pöydässä keskustellaan teemasta ja sen taustoista sekä hankkeiden toteuttamisen mahdollisuuksista. Koulutettujen maahanmuuttajanaisten mentorointiverkosto (KVINFO/Tanska, Målmedvetne Beslutsfattare/IKF, Malmö) Työuran jatkaminen (VATES-säätiö) Työryhmäläinen: Marja-Liisa Parjanne (Sosiaalija terveysministeriö) Asiantuntijoina: Marjatta Varanka (VATES-säätiö), Ritva Viljanen (Sisäasiainministeriö) 6 Hyvinvointi ja työ Vauhtia hyvinvoinnin ja työn hyvään kierteeseen Parhaimmillaan ihmisen hyvinvointi sekä työn, työpaikan ja tekijän yhteensopivuus pitävät yllä hyvää kierrettä. Ihminen voi hyvin sekä vapaa-ajalla että työssä, ja työ on tuloksellista. Hyvinvointi ja työ -pöydässä haetaan vastauksia siihen, mitkä olot ja järjestelyt jarruttavat hyvää kierrettä tai miten kierteeseen saataisiin lisää vauhtia. Pöydässä saat itse osallistua Työuran uurtaja -ryhmämenetelmän harjoitteluun, joka edistää työntekijöiden ja esimiesten urahallintaa ja hyvinvointia. Osallistujat havainnoivat roolipeliä, keskustelevat toimintatavoista ja pohtivat sen jälkeen aihetta omakohtaisesti. Pöydässä pyydetään myös ottamaan kantaa työterveyshuollon ja etätyön mahdollisuuksiin ja edistämiseen. Parannetaan ketjua, jossa työn ja tekijän kohtaamista koskevaa tutkimustietoa tuotetaan ja hyödynnetään työelämässä. Työterveyttä ylläpitävien järjestelmien ja ennaltaehkäisevyyden ja kattavuuden parantaminen Etätyön järjestelmällisemmän hyödyntämisen mahdollisuudet tuottavuudessa ja ajanhallinnassa Työryhmäläinen: Reijo Vanne (Työeläkevakuuttajat TELA ry) Harjoituksen vetävät: Tommy Larvi (Työterveyslaitos), Anna Vanhala (Työterveyslaitos) 10
YRITTÄJYYS JA TYÖN MURROS Innovaatioympäristö Tekemisen uudet ja 10 11 12 välimuodot Suomalaista innovaatioympäristöä kehitettäessä on tarkasteltava nykyistä vahvemmin Suomen roolia kansainvälisissä innovaatioverkostoissa. Suomalaisesta innovaatiojärjestelmästä on tehty viime vuosina lukuisia hyviä arviointeja, ja näiden suositusten priorisointi ja sen perusteella tehtävä toimeenpano on tarpeen käynnistää välittömästi. Pöydässä käsitellään priorisoitavia suosituksia ja esitellään esimerkkinä suomalaista vahvaa vesiosaamista ja siihen liittyvää kaupallista kasvupotentiaalia. Suomalainen innovaatioympäristö osana globaaleja verkostoja Suomalainen vesiosaaminen Työryhmäläiset: Timo Kekkonen (Elinkeinoelämän keskusliitto EK), Petri Kalliokoski (Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT) Asiantuntijana: Harri Kerminen (Kemira) Verkottuneessa taloudessa osaajien ja asiantuntijoiden rooli on muuttunut ja on syntynyt tarve yhdistää ja sekoittaa perinteisiä yrittäjän ja palkansaajan rooleja. Perinteiset yritysmuodot osaltaan rajoittavat uudenlaisen toiminnan organisointia ja voi jopa estää innovatiivisen yritystoiminnan syntymistä. Toisaalta on olemassa tiettyjä liiketoiminnan alueita, joissa perinteinen ajattelu voiton tavoittelusta sijoitetulle pääomalle, ei toimi. On syntynyt tarve uudenlaisille yritysmuodoille. Tässä pöydässä pohditaan tekemisen muotoja yhteiskunnallisen yrittäjyyden ja innovaatioapparaattien näkökulmasta. Suomen Yhteiskunnallisten Yrittäjien yhdistys SYY ry Protomo innovaatioapparaatti Työryhmäläinen: Jouni Pitkänen (Tradenomiliitto TRAL ry) Asiantuntijoina: Janne Lemettinen (Suomen Yhteiskunnallisten Yrittäjien yhdistys ry, SYY), Petri Räsänen (Protomo) Yritysverkostot Liiketoiminnassa arvon tuottaminen on perinteisesti tapahtunut arvoketjuissa mutta verkottuneessa maailmassa toimitaan entistä enemmän arvoverkostoissa. Verkostoitumisen kautta on haettu erityisesti erikoistumista, tehokkuutta ja resurssien yhdistämistä, mutta kasvavissa määrin verkostot luovat osaamisia yhdistämällä kokonaan uutta liiketoimintaa. Tässä pöydässä perehdytään tekstiilialan toimijoista koostuvaan FIN-verkostoon esimerkkinä kehittyvästä yritysverkostosta. FIN-verkosto Työryhmäläiset: Jaana Paavilainen (Suomen pukutehdas/sovita Oy), Erno Lehtinen (Turun yliopisto) Asiantuntijoina: Kari-Juhani Lehtonen (Suomen Myyntikonttori), Antti Asplund (suunnittelija) 11
13 Yrityskasvun haasteet 14 Suomen kansantalouden keskeinen ongelma on kuinka ja missä muodossa pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on mahdollista säilyttää. Keskusteluissa on alettu puhua julkisen sektorin kestävyysvajeesta. Vajeeseen liittyvä yhtälö on periaatteessa yksinkertainen - enemmän tuloja vähemmän menoja - mutta liian usein asian todellinen ydin jää poliittisen debatin taustalle siitä kuinka pottia jaetaan sen sijaan että mietitään mistä verotulojen pohjana oleva arvo muodostuu ja kuinka siihen voidaan vaikuttaa. Yksityisen sektorin työn ja sen luoman arvon lisäämisessä sekä yleisen tuottavuuden kannalta on kasvuyrityksillä aivan keskeinen rooli. Pöydässä käsitellään yrityskasvuun liittyvinä teemoina mm. pääomamarkkinoita, omistamista, liiketoimintaosaamista ja verotusta. Yrittäjyyskulttuuri ja yrittäjämäinen asenne Tässä pöydässä haemme motorisia ja mitattavissa olevia yrittäjyyskulttuuria kehittäviä toimenpiteitä toimintaamme. YES -keskukset tarjoavat konkreettisesti yrittäjyyskasvatuksen toteuttamista auttavia palveluja opettajille ja yrittäjille. Palveluina tarjotaan opettajien koulutusta, opetussuunnitelmien kehittämispalveluja, koulu-yritysyhteistyön mentorointia ja yrittäjyyskasvatuksen materiaaleja. Nuori Yrittäjyys ry tarjoaa nuorille yrittäjyys- ja kuluttajakasvatusta sekä taloudenlukutaitoa edistäviä opintoohjelmakokonaisuuksia. NY Vuosi yrittäjänä -opintoohjelmassa mukana olleet nuoret perustavat yrityksen kaksi kertaa keskimääräistä useammin. Jos haluat jättää tunnistettavan jäljen suomalaisen yrittäjyyskulttuurin luomiseen, tämä pöytä on oikea valinta! Keskustellaan pääomamarkkinoiden, omistamisen, liiketoimintaosaamisen, verotuksen ja julkisen yritysrahoitusjärjestelmän kehittämiseen tähtäävistä toimenpiteistä Työryhmäläiset: Jari Pasanen (Sitra), Markus Leikola (Delicate Services Oy) Asiantuntijana: Risto Siilasmaa (F-Secure Oyj) YES yrittäjyyskasvatuskeskus Nuori yrittäjyys ry opinto-ohjelmakokonaisuudet Työryhmäläiset: Mika Mäkeläinen (GTW Group Oy) Asiantuntijoina: Satu Ahlman (YES-keskukset) ja Virpi Utriainen (Nuori yrittäjyys ry) 12
13
JOHTAMINEN 15 16 Public Private Partnershipin johtaminen -Yhdessä paremmin Kunnat ovat kriisin tiellä ja palveluiden tuottamiseen täytyy löytää uusia tapoja. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö on avainsana tulevaisuuteen. Tämä edellyttää hyvää kokonaisuuden hallintaa ja johtamisen remonttia. Pöydässä keskustellaan ideoista, jotka tähtäävät parempaan johtamiseen public-private partnershipissa (PPP) sekä esitellään hyviin tuloksiin johtaneita PPP-hankkeita. Pöydissä käsiteltävät hankkeet: Hankeidea: kokonaisvaltainen lähestymistapa PPP-johtamiseen Keminmaa ja Mediaverkko Oy: perusterveyden huollon palvelut Lahti ja Raskone Oy: varikkopalvelut 17 18 Johtamisen oppiminen 2.0 Suomi leadershipin kärkimaa Miten johtamista voi parhaiten oppia? Pöydässä käsitellään johtamisen tutkimusta ja kehitystä ja esitellään aiheeseen liittyvä kärkihanke, Leadership Laboratory, jossa yhdistetään poikkitieteelliset huippututkijat ja organisaatiot ja pyritään kokeilullisin menetelmin kehittämään johtamista nykypäivän kontekstissa. Osallistujien kanssa kehitetään uuden oppimisen muotoja. Leadership Laboratory Työryhmäläinen: Pia Erkinheimo (Nokia Oyj) Asiantuntijoina: Matti Alahuhta/Stiina Vistbacka Johtamisen Curriculum Suomi leadershipin kärkimaa Mitä haluaisit oppia johtamisesta? Pöydässä käsitellään johtamisen tutkimusta, kehitystä ja koulutusta sekä esitellään aiheeseen liittyvä kärkihanke, Leadership Laboratory, jossa yhdistetään poikkitieteelliset huippututkijat ja organisaatiot. Hankkeessa pyritään kokeilullisin menetelmin kehittämään johtamista nykypäivän kontekstissa. Osallistujien kanssa ideoiden kehitetään johtamisoppimisen asiasisältöä. Leadership Laboratory Työryhmäläinen: Antti Pirinen (Kone Oyj) Asiantuntijoina: Matti Alahuhta/Stiina Vistbacka Työskentelyä pöydissä ohjaavat: Pöytä 15 Työryhmäläinen: Tuomo Rönkkö (Mainpartner Oy) Asiantuntijana: Marja Pirttivaara (Sitra) Pöytä 16 Työryhmäläiset: Martti Äijälä (Tekes), Jukka Pekkala (Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry) Asiantuntijana: Jonna Stenman (Sitra) 14
19 20 Työssä innostuminen Tuottavuus ja paremminvointi käsi kädessä Työssä innostuminen ja paremminvointi on kestävin keinomme kohti parempaa tuottavuutta ja pidempiä työuria. Tarvitsemme yhteistä tahtoa ja sitoutumista parempaan johtamiseen ja työyhteisöjemme kehittämiseen. Pöydässä käsitellään ehdotuksia ja työvälineitä tavoitteen saavuttamiseksi. Pöydissä käsiteltävät hankkeet: Osallistava kampanja: Yhdessä parempaan johtajuuteen ja työssä innostumiseen Strateginen johtamisote hyvinvointiin Potentiaali-malli Hoffmanco SIRIUS työkyvyn ohjausjärjestelmä Työskentelyä pöydissä ohjaavat: Pöytä 19 Työryhmäläinen: Heidi Nummela (Työ- ja elinkeinoministeriö) Asiantuntijoina: Pirjo Sirola-Karvinen (Työterveyslaitos), Tarja Cronberg Pöytä 20 Työryhmäläinen: Paavali Kukkonen (Toimihenkilöunioni TU ry) Asiantuntijoina: Jaana Lerssi-Uskelin (Työterveyslaitos), Satu Huber (Eläke-Tapiola) 15
MURROKSESTA KESTÄVÄÄN UUDISTUMISEEN 7 8 Sitä saat mitä mittaat Joidenkin elinvoiman mahdollistajien ja ilmenemien, kuten vuorovaikutuksen ja onnellisuuden, mittaamiseen ei ole vakiintuneita tapoja. Suomessa ja maailmalla on kuitenkin meneillään paljon kehi tystyötä, joka tähtää näiden perinteisesti pehmeinä pidettyjen asioiden parempaan ymmärtämiseen ja mittaamiseen. Suomessa tulisi suhtautua ennakkoluulottomasti tähän kehitystyöhön ja ottaa rohkeasti kokeiluun näitä uusia mittareita. Lisäksi perin teistenkin indikaattoreiden selitysvoima on rajallinen vaikeasti ennustettavassa murroskohdassa ja ehdotamme mittareiden käytön laajentamista päätöksenteossa yli totuttujen maa- ja siilorajojen. Lyhyen alustuksen jälkeen osallistujat keskustelevat millaisilla mittareilla Suomea tulisi tulevaisuudessa johtaa. Pöydissä käsiteltävät hankkeet: Hyvinvoinnin uudet mittarit Findikaattori-palvelu Vindi-hanke Työskentelyä pöydissä ohjaavat: Pöytä 7 Asiantuntijana: Jukka Hoffren (Tilastokeskus) Pöytä 8 Asiantuntijoina: Ari Mikkelä (Tekes), Kaisa Vaahtera (Suomen Akatemia), Ruusa Hilakari (VNK), Taina Kulmala (VNK) * ELINVOIMAA PAIKALLISESTI: CASE HÄMEENLINNA Kilpailukykyä ja hyvinvointia yhdistävä Elinvoimaajattelu toimii myös paikallisesti sovellettuna. Tästä todisteena kutsumme tutustumaan paikallisen elinvoimahankkeen seurauksena syntyneeseen Made in Hämeenlinna -konseptiin. Pisteellä esitellään kokemuksia ja pohditaan paikallisuuden voimaa kaupungin ja yrittäjien näkökulmista. Pisteellä käsiteltävät hankkeet: Made in Hämeenlinna Työskentelyä pisteellä ohjaavat: Iisakki Kiemunki (Hämeenlinnan kaupunki) Johannes Ojansuu (filosofi) Essi Ahtola (P-pas, elämänasenneyrittäjä) Tapio Vekka (Vekka Liikenne Oy) ** VÄHÄHIILINEN SUOMI Rakennettu ympäristö vastaa yli 40 prosentista kokonaisenergiankulutuksesta ja 30 prosentista hiilidioksidipäästöistä. Energiatehokkuuden parantaminen yhdyskuntien kehittämisessä, uudisrakentamisessa ja vanhassa rakennuskannassa on välttämätöntä. Se on myös yksi kannattavimmista keinoista kasvihuonekaasujen vähentämisessä. Näin luodaan uusia työpaikkoja, kilpailukykyä ja edellytyksiä kestävän yhteiskunnan rakentamiselle. Tapahtumapisteessä pohditaan näitä haasteita kansalaisen arjen, rakennetun ympäristön välttämättömän muutoksen ja liiketoiminnan mahdollisuuksien näkökulmista. Pisteellä käsiteltävät hankkeet: Energiatehokkuuden parantaminen Työskentelyä pisteellä ohjaavat: Asiantuntijoina: Jukka Noponen, Vesa-Matti Lahti, Jarek Kurnitski, Sami Tuhkanen (Sitra) i 9. JA 21. Infopiste Infopiste palvelee osallistujia yleisissä kysymyksissä liittyen vaikuttajafoorumin työskentelyyn ja ohjelmaan. 1