TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin



Samankaltaiset tiedostot
MAANANTAI TYÖHYVINVOINTIVIIKKO Paikka: Tyks, T-sairaala, Johan Haartman sali

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Tehostetun nuorisotyön toimintamalli. Lahden kaupunki, Nuorisopalvelut

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi

Oppilaitoksen kriisivalmius

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Ikääntyvien yksinäisyys Monimenetelmällinen lähestymistapa yleisyyteen ja taustatekijöihin

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Liikenneonnettomuudet Hämeenlinnassa. vuosina

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Defusing - toiminta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA

Työturvallisuus pelastustoimen ja ensihoitopalvelun uusissa työmuodoissa

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Kriisin psykososiaaliset

Omaiset ja kuntoutumisprosessi

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE

ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALIPÄIVYSTYS

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari Arja-Tuulikki Wilén

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun

Tässä yksi esimerkki koulun kriisisuunnitelmasta. Soveltuvien osin tätä voi käyttää apuna oman koulun kriisisuunnitelman laatimisessa.

Psykososiaalisen tuen valtakunnallinen valmius. Riikka Vikström, koordinaattori, Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA

Defusing Näin IUPL:lla

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Yhdessä työtä tehden - hanke. Itellan ja työterveyshuollon yhteinen kehittämishanke 2011

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL

Ohjeistus kouluttajille

Katsaus L-SP:n Kasvu-projektiin

1. Tavoite Kriisi ja sen vaiheet 3

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke Osallisuuden helmi

Kriisityön organisointi opiskelijoita koskettavissa suuronnettomuuksissa

Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2. Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS

Defusing-ohjaajakoulutus

Defusing-ohjaajakoulutus

Defusing-ohjaajakoulutus

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

HEI, KUKA TUKEE LIPPUKUNTAA?

Tieliikenneonnettomuudet v : KUNTA TAIPALSAARI

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5

Turvapaikanhakijaperheiden elämä Oulun vastaanottokeskuksessa. Kriisi- ja perhetyöntekijä Kaisa Kantola

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri, työkykykoordinaattori Venla Kuitunen. Työnohjaus ja prosessikonsultaat io

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Negatiivisen toimintakulttuurin tunnistaminen

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Rautatieliikenteen turvallisuusindikaattorit

KRIISISTÄ SELVIYTYMINEN Maanpuolustuksen 16.täydennyskurssi Riikka Vikström Johtava kriisityöntekijä Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys

KOKEMUSTOIMINTAA YHTEISTYÖLLÄ JAANA HEIKKINEN, APULAISOSASTONHOITAJA/ OYS OSASTO 82 SISKO-LIISA LEINONEN, KOKEMUSTOIMIJA/ HYVÄN MIELEN TALO

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT

Kuntouttava työote Rovaniemellä

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KOULUTUS LASTENTARHANOPETTAJILLE, PÄIVÄKOTIEN JOHTAJILLE / ESIMIEHILLE SEKÄ VARAJOHTAJILLE 2013

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Väkivallan uhkaa hallittava

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Lähisuhdeväkivallan kohtaaminen. Naantalin toimintamalli

VERME. 5 vuotta Seinäjoella!

LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE JANAKKALASSA. Onnettomuusanalyysia vuosista

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA

Defusing toiminnan järjestäminen yhteistyössä Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin ja Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen kanssa

Kotikuntoutuksen kehittäminen Heli Vesaranta

Transkriptio:

TRAPU toimintamalli ohje traumaattisen tilanteen jälkipuintiin Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 29.1.2015 Trapu -toimintamalli työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen 10.30 11.15 Käsiteltävät aihealueet: - Mitä TraPu on? - Traumaattisen työtilanteen käsittelyn tavoite - Toimintaohjeet traumaattisen työtilanteen tapahduttua - Traumaattisen tilanteen puinnin järjestäminen 1

Toimintamalli traumaattisten työtilanteiden puintiin / TraPu Sairaalassa työskentelevä henkilöstö voi joutua työssään kokemaan tilanteita, jotka ovat arkityön normaalin kuormittavuuden ylittäviä järkyttäviä kokemuksia. Traumaattisen tilanteen puinnilla tarkoitetaan koulutetun ohjaajan antamaa nopeaa ja määräkestoista psykososiaalista tukea yksilöille ja työyhteisölle Puinnissa käydään läpi järkyttävän tapahtuman herättämiä ajatuksia ja tunteita. Traumaattisen työtilanteen käsittelyn tavoite työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen väliaikaisen tai pysyvän työkyvyttömyyden minimointi itseluottamuksen ja arvostuksen ylläpitäminen ja tukeminen järkyttävän kokemuksen integroituminen osaksi omaa elämänhistoriaa psyykkisen kestävyyden, sitkeyden kehittäminen inhimillisen kärsimyksen vähentäminen 2

Traumaattinen työtilanne Arkityön normaalin kuormittavuuden ylittäviä järkyttäviä kokemuksia. Näitä ovat esimerkiksi: väkivallan uhka tai väkivaltatilanne työssä lapsipotilas (vakavasti loukkaantuneet tai sairastuneet sekä väkivallan uhrit) potilaan yllättävä kuolema tai itsemurha huoli mahdollisesta hoitovirheestä työntekijää kohdannut vakava tartuntariski esim. huumepiikkipistos työntekijän vakava sairastuminen, onnettomuus tai kuolema julkisuus Traumaattisen työtilanteen puinti Traumaattisen tilanteen puinnissa tärkeää on ryhmän jäsenten tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen. Olennaista on koota ryhmä oikein (rooli tapahtumassa, altistuminen, sosiaalisen tuen maksimoiminen, jakamisen tärkeys ja helppous). Puinnissa käytetään hyväksi ryhmäprosessia ja pyritään kollektiivisen tuen aktivoimiseen. Ryhmätapaamisen tulisi vastata osallistujien tarpeita sekä asioiden vastaanotto- ja käsittelykykyä. Yleensä äkillisen järkyttävän tapahtuman jälkeiset psyykkiset oireet lievenevät huomattavasti muutamassa päivässä ja menevät kokonaan ohi muutaman viikon kuluessa. Aktiivisella välittömän puinnin tarjoamisella tuetaan normaalia toipumista ja pyritään ennaltaehkäisemään kuormittumisesta aiheutuvien muiden haittojen kehittymistä. 3

Trapu-ohjaajat Sairaanhoitopiirissä 21 koulutettua TraPu ohjaajaa Ohjaajat työskentelevät ryhmäohjaajina oman toimen ohella, oman työajan puitteissa Koulutukseen valittavilla henkilöillä on riittävä pohjakoulutus ja soveltuvuus tehtävään. TraPu-ohjaajille järjestetään säännöllisiä tapaamisia, koulutusta ja työnohjausta, jotka edistävät jaksamista ja oman työn kehittämistä Toimintaohjeet traumaattisen työtilanteen tapahduttua Traumaattisen työtilanteen puinnin organisoi esimies/työvuoron vastuuhenkilö. Heti tapahtuman jälkeen hän järjestää lyhyen purku- ja yhteenvetokeskustelun tarkistaakseen ovatko tilanteessa olleet henkilöt työkunnossa? tarvitseeko joku välitöntä lääkärin apua? onko tarvetta ryhmäpuinnin järjestämiseen? 4

Ryhmäpuinti tulee järjestää, jos joku työntekijöistä kokee siihen tarvetta. Esimies voi myös määritellä ryhmäpuinnin työtehtäväksi, johon kaikki tapahtuman osalliset osallistuvat. Mikäli joku tarvitsee välitöntä lääkärin apua, soitetaan mape klo 7.30-16 työterveyshuoltoon ja tarvittaessa järjestetään henkilölle saattaja. Muina aikoina ohjataan henkilö päivystykseen. Tapahtuneesta tulee tehdä myös työtapaturmailmoitus VSSHP:n ohjeiden mukaisesti. Traumaattisen tilanteen puinnin järjestäminen Jos traumaattisen tilanteen puinti sovitaan järjestettäväksi, valitaan järjestelyiden yhteyshenkilö. Yhteyshenkilö ottaa yhteyttä VSSHP:n rekrytointiin klo: 8-15.30 välisenä aikana ja tilaa traumaattisen tilanteen puinnin. Tilauksen yhteydessä ilmoitetaan: mitä on tapahtunut ja keitä tapahtuma koskee kuka on yhteyshenkilö ja hänen yhteystietonsa Traumaattisen tilanteen puinti pyritään järjestämään mahdollisimman pian, viimeistään 1-3 vuorokauden sisällä tapahtumasta. Mikäli kukaan Trapu-ohjaajista ei pysty irrottautumaan ryhmäpuinnin järjestämiseen, ryhmäpuintia voi tiedustella työterveyshuollosta tai sairaalapapeilta. 5

Kiitos 6