VOIMA.FI YHTEISKUNNALLISTEN KULTTUURISIVUSTOJEN JOUKOSSA

VOIMA.FI YHTEISKUNNALLISTEN KULTTUURISIVUSTOJEN JOUKOSSA Hannele Huhtala Opinnäytetyö, syksy 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Medianomi (AMK) Viestinnän koulutusohjelma

TIIVISTELMÄ Huhtala, Hannele. Voima.fi yhteiskunnallisten kulttuurisivustojen joukossa. Turku syksy 2004, 53 s. 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö, Viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK). Voima yhteiskunnallisten kulttuurisivustojen joukossa -opinnäytetyö analysoi suomalaisia yhteiskunnallisia kulttuurisivustoja. Analyysi koostuu yhteiskunnallisten kulttuurilehtien kartoituksesta ja sen jälkeen niiden verkkosivujen keskinäisestä vertailusta. Aineisto analyysiin on kerätty kolmesta verkkolehtiluettelosta: Helsingin yliopiston ylläpitämästä Suoma-luettelosta, Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton Kultti ry:n luettelosta sekä Yleisradion Lehtihuoneesta. Tiedot vertailutaulukkoon on pääasiassa etsitty lehtien verkkosivuilta, mutta sen lisäksi tietoa kerättiin sähköpostitse sekä puhelimitse. Yhteiskunnallisia ja/tai kulttuurilehtiä valikoitui vertailuun neljäkymmentä kappaletta. Vertailuosan taulukoissa tarkastellaan näiden sivustojen aktiivisuutta, rahoitusta, sisältöä ja tekniikkaa. Tutkielmassa on erityistarkastelussa yksi yhteiskunnallinen kulttuurijulkaisu, Voima-lehti ja sen verkkosivut. Voima-lehti ja sen verkkosivut ovat esimerkkinä, koska tämän opinnäytetyön tuoteosa on Voima-lehden verkkosivujen kehityssuunnitelma, joka on toteutettu yhteistyössä Voiman toimituksen kanssa. Vertailutulosten myötä tutkitaan Voima-lehden verkkosivujen nykytilannetta ja niiden tulevaisuutta. Vertailun päätulokset todistivat sen oletuksen, että yhteiskunnalliset kulttuurisivustot toimivat pääasiassa lehden arkistona ja esitteenä verkossa. Voiman verkkosivut ovat nyt syksyllä 2004 tällaisessa arkisto-esite-tilassa, joten verkkosivuille suunnitellut uudistukset nostavat Voiman verkkosivut tärkeäksi moniviestinnän välineeksi sekä yhteisön luojaksi yhteiskunnallisten kulttuurilehtien joukkoon. Asiasanat: joukkoviestimet, hypermedia, kulttuuri, uusmedia, vaihtoehtoliikkeet, vertaileva tutkimus, yhteiskunnalliset liikkeet, ympäristöjärjestöt

ABSTRACT Huhtala, Hannele. Voima.fi Among Finnish Societal Culture Websites. Turku Autumn 2004, Language: Finnish, 53 pages, 4 appendices. Diaconia Polytechnic, Turku Unit, Degree Programme in Communication and Media Arts The aim of the study is to analyse the websites of Finnish societal culture magazines by charting them and by comparing their web versions by their activity, contents, financing and technique. By the results of that comparison, Voima magazine s website is valued by its present situation and its future scenarios. The material was collected from three sources all of which list Finnish magazines in the Web: The Library of University of Helsinki collects a list called Suoma, The Union of Culture, Opinion and Science Magazines has a website which collects their magazines and The Finnish Broadcasting Company, Yleisradio, has a list of web magazines on their website called Lehtihuone. Data of these societal culture websites was collected to the comparison table mainly from the websites themselves but via emails and phone calls as well. Through the charting of the websites, 40 websites were selected for the comparison. This sample showed that people who do the updating of the websites are not particularly proud of their work, because only from approximately ten websites it was easy to find either the updater or the activity of updating schedule. The main results of this comparison proved true the presumption that societal culture websites function mainly as archives and as brochures of the print magazine. Voima magazine is currently in this archive-brochure-stage. The planned renewals will make Voima s website an important medium and create a new web community. Key words: comparative research, culture, environmental movements, hypermedia, mass media, societal movements

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 6 2 YHTEISKUNNALLISET KULTTUURISIVUSTOT 9 2.1 Tutkielmassa käytetyt termit 9 2.2 Kartoitusvalintojen perusteita 10 2.2.1 Verkkolehdet esiin 13 2.2.2 Vertailuperiaatteet 15 3 TULOKSET 20 3.1 Vertailun tulokset 20 3.1.1 Aktiivisuus 20 3.1.2 Rahoitus 24 3.1.3 Sivustojen tehtävä verkossa 26 3.1.4 Tekniikka 29 3.2 Vain verkossa vai pelkästään paperilla 29 3.2.1 Indymedia verkon haastajana 31 3.2.2 Talous jarruttaa verkkokokeiluja 32 4 VOIMA-LEHTI JA VOIMA.FI ESIMERKKINÄ 34 4.1 Voima-lehti 34 4.2 Voiman verkkosivujen analyysi 36 4.2.1 Voiman verkkosivut 36 4.2.2 Voima-brändi 37 4.2.3 Yhteiskunnalliset kulttuurisivustot ja Voima 37 5 YHTEENVETO 40 5.1 Yhteiskunnallisten kulttuurisivustojen analyysin anti 40 5.2 Voima kehittyy 41 LÄHTEET 43

LIITTEET Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Suoma-luettelon lehdet kohdista Luonnonsuojelu. Luonto. Ympäristökysymykset sekä Politiikka. Tilastot. Työ. Vaihtoehtoliikkeet. Vähemmistökulttuurit. Yhteiskunta Kultti ry:n lehdet kohdista Yleiskulttuurilehdet, Yhteiskuntapoliittiset lehdet ja Ylioppilaslehdet Yleisradion Lehtihuone-verkkosivun lehtiluettelot kohdista Kulttuuri ja Politiikka Kartoitukseen valitut lehdet

1 JOHDANTO Opinnäytetyöni kirjallinen osa on tutkielma, joka analysoi suomalaisia yhteiskunnallisia ja kulttuurisesti suuntautuneita verkkolehtiä. Analyysi koostuu yhteiskunnallisten kulttuurilehtien kartoituksesta ja vertailusta sekä Voima-lehden verkkosivujen kehittämisestä. Opinnäytetyöni tuoteosa on Voima.fi-sivuston kehityssuunnitelma, ja siksi opinnäytetyöni kirjallinen ja tuoteosa linkittyvät täysin yhteen. Kirjallisen osan analyysi antaa suuntaa sille, miten opinnäytetyöni tuoteosaa eli Voiman verkkosivuja kannattaisi kehittää. Voima-lehti määritellään sen verkkosivuilla yhteiskunnalliseksi kulttuurilehdeksi. Voiman artikkelit käsittelevät sekä kulttuuria että yhteiskuntaa monitahoisesti olematta kuitenkaan minkään puolueen tai ryhmän äänenkannattaja. Opinnäytetyöni tutkielmassa tarkoituksenani on etsiä ja kartoittaa nimenomaan sitä verkkolehtien alaa, jossa myös Voima toimii. Kartoittaminen opinnäytetyössäni tarkoittaa yhteiskunnallisten kulttuurisivustojen etsimistä eri verkkolehtiluetteloista sekä näiden luetteloiden ilmoittamien julkaisujen rajaamista siksi kentäksi, jossa Voima-lehti toimii. Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Voima-lehden kanssa ja sen tarpeita seuraten. Analyysiin on valittu suomalaisten verkkolehtien joukosta yhteiskunnalliset kulttuurilehdet. Päädyin valitsemaan vertailuun vain kotimaisia verkkolehtiä, koska kansainvälinen valikoima tällaisten lehtien parista olisi ollut valtava. Näiden yhteiskunnallisten kulttuurilehtien kesken teen vertailua sisällöstä, rahoituksesta ja sivustoilla käytetystä tekniikasta. Vertailuun tarkoituksenmukaisia viestimiä ovat esimerkiksi Kumppani, Vihreä lanka ja Z-lehti, jotka tarkkailevat ja kommentoivat yhteiskuntaa ihmisoikeudet huomioivasta ja kriittisestä näkökulmasta, jollaista myös Voima edustaa. Vertailun tiedot eri lehdistä on pääasiassa etsitty lehtien verkkosivuilta. Osaan toimituksista soitin ja osaan lähetin sähköpostia tarkistaakseni tietojen paikkaansa pitävyyden. Suurin osa vertailuun kerätystä materiaalista perustuu sivustojen sisällön havainnointiin. Havainnot keräsin vertailuksi taulukkoon, jonka mukaan sitten tein päätelmiä yhteiskunnallisista kulttuurisivustoista.

7 Sivustojen vertailussa tutkin muiden yhteiskunnallisten kulttuurilehtien verkkosivujen tehtävää ja merkitystä verrattuna lehtien painettuihin versioihin. Voiman sivuilla tällä hetkellä pääsisältönä on lehtiarkisto. Yhtenä oletuksena tutkielmassani oli, että yhteiskunnallisten lehtien verkkosivuilla on vain arkisto ja/tai keskustelupalsta. Vertailun myötä selvisi, että valitun neljänkymmenen lehden joukosta vain kahdeksalla verkkosivustolla oli joko keskustelupalsta tai siihen rinnastettava vieraskirja. Lehtiä arkistoitiin jossain määrin lähes kahdellekymmenelle verkkosivustolle. Opinnäytetyössäni pyrin kehittämään Voiman verkkosivuja ja pohdin, tarvitseeko yhteiskunnallinen kulttuurilehti verkkoa muuhun kuin arkistoksi. Tavoitteena on tarkastella myöskin sitä, miten yhteiskunnallisten kulttuurilehtien verkkosivut rahoitetaan. Rahoitusta voidaan verkon kautta saada tilaus-, tuotemyynnillä, apurahoilla tai mainosmyynnillä. Yksi vaihtoehto on, että verkkoa varten ei ole erityistä omaa rahoituskanavaa. Tutkin, onko digitaalisen sisältötuotannon liiketoiminnalla mitään mahdollisuuksia toimia päärahoittajana Voiman verkkosivuilla. Koska Voima on ilmaisjakelulehti, on oletettavaa, että myös Voiman verkkopalvelut olisivat ilmaisia. Mielenkiintoinen ajatus olisi sekin, että vaikka Voiman painettu versio on ilmaisjakelulehti, verkossa toimiva Voima.fi tarjoaisikin jotain sellaisia palveluita, joista lukijat maksaisivat mielihyvin. Analyysin tavoitteena on kuitenkin etsiä mahdollisuuksia, joilla Voima.fi saataisiin toimivaksi, selkeäksi ja tarpeelliseksi verkkosivustoksi, mahdollisimman pienillä kustannuksilla. Tällaisista palveluista haaveilevat varmasti kaikki verkkoon siirtyneet suomalaiset lehdet, sillä verkosta on vaikea saada taloudellista hyötyä. Osana tutkimusta kartoitan myös verkkolehtien teknistä tasoa: minkälainen on sivujen käyttöliittymä ja miten sivut on ylipäätään toteutettu. Tämä vertailu auttaa selvittämään, miten paljon lehdet haluavat nähdä vaivaa verkkosivustojensa eteen. Jos sivuilla käytetty tekniikka ei ole kovin ihmeellistä eikä käyttäjäystävällisyys ole mainittavaa, on oletettavaa, että sivujen kehittelyyn ei ole muutenkaan käytetty sisällöntuotannon ammattilaisia. Tämä johtaa ajattelemaan, että verkkoversio on koettu vain jonkinlaiseksi pakoksi, jolloin varsinaisena lähtökohtana ei ole ollut lukijoiden palveleminen. Teknillisen korkeakoulun professori Hannu H. Kari ennustaa Internet-verkon romahtavan lopullisesti muutaman vuoden sisällä (Kuivalainen 2004, elektroninen

8 dokumentti). Karin ennustukseen uskominen saa verkkosuunnittelun tuntumaan turhalta työltä. Toivottavaa on, että tällaisilla uhkakuvilla Internetin käyttöä saadaan kuitenkin siistittyä roskapostista ja muista epäluotettavuustekijöistä siten, että Internet säilyy uskottavana ja luotettavana viestimenä.

9 2 YHTEISKUNNALLISET KULTTUURISIVUSTOT 2.1 Tutkielmassa käytetyt termit Selvitän tutkielman alussa muutamia termejä ja merkityksiä, jotka toistuvat tekstissä usein. Tutkielmatekstini on suunnattu henkilöille, jotka ovat perehtyneet hieman verkkoviestintään. Kirjoittaessani pelkästä Voima-lehdestä käytän välillä vain nimeä Voima. Voiman verkkosivuista käytän joko nimitystä Voiman verkkosivusto tai Voiman verkkosivut. Verkkosivustoista puhuttaessa yksi sivu on vain yksi sivu verkkosivuilla, ja näistä sivuista muodostuu verkkosivusto. Voiman verkkosivustosta eriytän vielä Voima.fi-osion, joka tarkoittaa sitä osiota, joka eroaa pelkästä Voiman verkkolehdestä. Voima.fi on siis se osa Voiman verkkosivustosta, joka nyt tämän tutkielman aikana, ja sen myötä, on kehitteillä. Voima.fi-osan kehittäminen on osa koko Voima-lehden verkkosivujen uudistusta, mikä koostuu tästä nimenomaisesta uudesta Voima.fi-osasta sekä verkkosivuilla jo olevan informaation sekä linkkien järkeistämisestä. Uuteen Voima.fi-osioon on suunnitteilla muun muassa keskustelupalsta. Etsin vertailuun Voima-lehden tapaisia julkaisuja, jotka käsittelevät yhteiskuntaa ja kulttuuria jollakin tapaa valveutuneesti. Analyysiin en valinnut lehtiä tai verkkosivuja, jotka toimivat yksinomaan jonkun yhteisön tiedotekanavana tai kotisivuna, vaan viestimiä, jotka käsittelevät artikkeleissaan yhteiskuntaa tai kulttuuria. Voima-lehteä määritetään sen verkkosivuilla yhteiskunnalliseksi kulttuurilehdeksi ( Voima-info. Voima-lehden www-sivu. 25.10.2004). Löytääkseni Voiman tyyppisiä julkaisuja, otin lähtökohdaksi aktiivisen yhteiskunnallisuuden ja kulttuurilehtimäisyyden. Käytän tutkielmassani kaikista kartoitukseen ja vertailuun valituista sivuista nimitystä yhteiskunnalliset kulttuurisivustot, vaikka osa lehdistä on hyvin vahvasti suuntautunut vain joko yhteiskunnallisiin asioihin tai kulttuuria koskeviin artikkeleihin. Analyysiin valitut lehdet ovat erilaisia keskenään myös siinä, että osa ilmestyy vain verkossa ja lehtien verkkoversioiden sisällöt vaihtelevat paljon. Tässä tutkielmassa erityisessä tarkastelussa ovat nimenomaan verkkosivut, joten helpottaakseni kaikista

10 neljästäkymmenestä lehdestä puhumista käytän määritelmää sivustot, enkä erittele sitä, että osalla lehdistä on olemassa paperiversio ja osalla ei. Yhteiskunnallisten kulttuurisivustojen kartoitukseen vertailuun hain lehtiä kolmesta eri lähteestä. Ensimmäinen lähde oli Suoma, Helsingin yliopiston kirjaston ylläpitämä luettelo kotimaisista verkkolehdistä. Toinen lähde kartoituksen pohjaksi on Kultti ry:n eli Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton verkkosivut. Kolmanneksi tarkistin vielä Yleisradion verkkosivuilla olevan Lehtihuoneen ja sen verkkolehtivalikoimat. Näistä kartoituksen pohjaluetteloista käytän niiden tarkempien esittelyjen jälkeen nimityksiä Suoma, Kultti ja Lehtihuone. Lähtökohtani on, että tutkielmani lukija osaa käyttää eri verkkoselaimia, ymmärtää, että sivut luodaan HTML-koodilla ja tietää, mikä palvelin on. Hankalien termien määrittelemiseen olen käyttänyt verkosta löytyvää Sfnet-keskustelufoorumin viestintään keskittyvän ryhmän Vastauksia useimmin kysyttyihin kysymyksiin -palstaa. 2.2 Kartoitusvalintojen perusteet Analyysin kartoitusosan tarkoituksena on löytää suomalaisia yhteiskunnallisia kulttuurisivustoja tai verkkosivuja, jotka pyrkivät viestimään yhteiskuntaa ja/tai kulttuuria koskevista asioista toimitetuilla artikkeleilla. Kartoitukseen löydetyt yhteiskunnalliset kulttuurilehdet vertailin keskenään analyysin toisessa osassa. Analyysitulosten tavoitteena on auttaa kehittämään Voiman verkkosivuja ja erityisesti sinne kaavailtua erillistä Voima.fi-osiota. Kartoituksen pohja on Suomasta, suomalaisten verkkosivujen luettelosta, jota ylläpitää Helsingin yliopiston kirjasto. Tämä suomalaisten verkkolehtien luettelo sisältää noin 770 nimekettä (Suoma 2004). Suoman luetteloimia verkkolehtiä pystyy selaamaan joko aakkosjärjestyksessä tai esimerkiksi alanmukaisessa luettelossa. Suomalla on oma toimituskuntansa, ja luetteloa päivitetään säännöllisesti. Suoman verkkosivuilla luetteloidaan ne periaatteet, joita seuraamalla lehdet on sinne kerätty. Luettelon toimituskunnalla on Suomaan sisällytettävien lehtien valintaoikeus,

11 erikseen määriteltyjen valintakriteerien pohjalta (liite 1). Suoman toimituskunta saa tietoja uusista lehdistä ensisijaisesti julkaisijoilta itseltään, suoraan verkosta eri hakuohjelmien tai linkkien avulla sekä muista kotimaisista lehtiluetteloista. Suoman toimituskunta hyödyntää myös paperijulkaisujen tietoja rinnakkaisista verkkoversioista. (Suoma 2004.) Suoma-luetteloon kerätään julkaisuja, jotka sisältävät toimitettuja artikkeleja, joilla on oma nimi ja julkaisuja, joita päivitetään säännöllisesti (Suoma 2004). Nämä periaatteet toimivat myös tämän kartoituksen pääperiaatteina, pienillä lisäyksillä tosin, jotka määritellään tämän luvun lopussa. Suoma-luetteloon ei kerätä yksityisten eikä yhteisöjen kotisivuja. Suomasta jäävät pois myös painetun lehden esite- ja tilaustietoja sisältävät sivut, joissa artikkeleita on vain näytteeksi. Suomaan eivät myöskään pääse vuosikertomukset, -raportit tai -katsaukset eivätkä tietokannat, hakukoneet, chattilistat eivätkä uutispalvelut. (Suoma 2004.) Nämä rajataan pois myös yhteiskunnallisten kulttuurisivustojen kartoituksesta. Suomasta valitsin kartoitukseen verkkolehtiä luonto- ja politiikan alan luetteloista. Suoman luetteloon kohdassa Luonto ja ympäristö kuuluu alaotsikon määritelmän mukaan luontoa, luonnonsuojelua ja ympäristökysymyksiä käsitteleviä verkkolehtiä (liite 1). Kategorian "Luonto ja ympäristö" alaisuudesta valitsin kartoitukseen erityisesti lehtiä, jotka toimivat Voima-lehden kanssa samalla yhteiskunnallisella kentällä luonnonsuojelun kautta. Toinen kartoitukseen kuuluva lehtiluettelo on Suoman kohdasta Oikeus, politiikka ja yhteiskunta. Kartoitukseen valittu lehtilista tämän otsikon alta luetteloi verkkolehdet, jotka käsittelevät politiikkaa, tilastoja, työtä, vaihtoehtoliikkeitä, vähemmistökulttuureita ja yhteiskuntaa (liite 1). Toinen lähde kartoituksen pohjaksi on Kultti ry:n eli Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liiton verkkosivut. Kultin lehdet on jaoteltu erilaisten kulttuurilehtien luetteloihin, yleisiin kulttuurilehtiin, yleisiin mielipidelehtiin, yhteiskuntapoliittisiin, sosiaalialan, ylioppilas-, musiikki- ja tiedelehtiin (Kultti 2004). Näistä luetteloista kartoitukseen valikoituivat ylioppilaslehdet, lehdet yleisten kulttuurilehtien ja yhteiskuntapoliittisten lehtien luetteloista (liite 2). Näistä lehdistä varsinaiseen kartoitukseen otetaan mukaan yhtälailla kuin Suoma-luettelon lehdistä vain sellaiset lehdet, joilla on toimiva verkkolehti. Kultin ja Suoman luetteloiden lehdissä on muutamia päällekkäisyyksiä. En

12 myöskään käsittele yleisesssä analyysissa Voiman verkkosivustoa, joka on myös luetteloituna Kultin sivuille, koska käsittelen Voimaa erityistapauksena luvussa 4. Kultin verkkosivuilla ei ole erillisiä sääntöjä sille, minkä perusteella liittoon otetaan lehtiä. Liitto on kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehdille tarkoitettu, joten lehdet rajautuvat pääsääntöisesti liiton nimen mukaan. Kultissa on yhteensä yli 150 jäsenlehteä, jotka käsittelevät muun muassa kulttuurin ilmiöitä, tieteitä ja taiteita, politiikkaa ja yhteiskuntaa sekä ympäristöä. (Kultti 2004.) Kolmas täydentävä lähde Suoman ja Kultin lehtiluetteloille on Yleisradion verkkosivuilta löytyvä Lehtihuone. Ylen lehtiluettelossa ei mainita mitään periaatteita, joiden mukaan sinne on lehtiä valittu. Lehtihuoneen kategorioista Kulttuurin ja Politiikan -alojen lehdet täydentävät kartoitusvalikoimaa. Kartoituksen lehdet rajautuivat näistä pohjaluetteloista ensinnä Suoman verkkosivuilla lueteltujen sääntöjen mukaan (liite 1). Toinen tärkeä rajaava tekijä kaikkien pohjaluetteloiden lehtiä tarkasteltaessa oli se, oliko lehdellä ylipäätään aktiivisia kotisivuja tai toimivaa linkkiä. Aktiivisuuden määritelmänä oli se, että oliko sivuja päivitetty vuoden 2004 puolella. Pohjaluetteloihin oli jäänyt muutamia "haamulinkkejä", jotka eivät johtaneet mihinkään eikä mainittuja verkkolehtiä enää löytynyt esimerkiksi eri hakuohjelmilla. Myöhemmin luvussa 3.2 käsittelen näistä pelkän verkko- tai koko toimintansa lopettaneista lehdistä vertailun kannalta tärkeimpiä ja mielekkäimpiä verkkoversioita. Luvussa 3.2 tarkasteltavilla toimintansa lopettaneilla lehdillä on yhä verkossa vanhat sivut, jotta niitä voi tarkastella. Suoman listauksien joukkoon oli päässyt muutamia lehtiä, jotka eivät täyttäneet sivuston omia säännöksiä. Kartoitukseen pääsyä rajoitti vielä omat havaintoni niiden sisällöstä. Jotkut lehdet ilmoittivat olevansa jonkun yhteisön kotisivu tai tiedoteväylä, joiden piti olla rajattuna pois Suomasta. Pelkät kotisivut tai kapeakatseiset tiedoteväylät eivät sisällä toimittetuja artikkeleita eivätkä ne ole varsinaisesti verkkolehtiä, joten ne eivät kuuluneet tähän kartoitukseen. Kaikkien kolmen pohjaluetteloiden lehdet rajautuivat näiden periaatteiden myötä.

13 Luetteloiden lehtiä valikoitui analyysistä ulos myös pelkästään niiden luonteen vuoksi. Oletuksena oli löytää vertailuun yleiskulttuurisia ja yhteiskunnallisesti jollakin tapaa valveutuneita verkkolehtiä. Jos lehti oli liian ahtaasti tietyn kulttuurin osaan suuntautunut tai yhteiskunnallisista asioista piittaamaton, en kelpuuttanut sitä mukaan analyysiin. Hain analyysiin tietoisesti samantyyppisiä lehtiä kuin Voima-lehti. 2.2.1 Verkkolehdet esiin Kartoituksen pohjana toimii Suoma, jonka alanmukaisesta luettelosta kohta Luonto ja ympäristö edustaa laajasti kartoitukseen sopivaa materiaalia. Luonto ja ympäristö -kohdan alaotsikko määrittää tähän kategoriaan kuuluvan luontoa, luonnonsuojelua ja ympäristökysymyksiä käsittelevät verkkolehdet, yhteensä 13 kappaletta (liite 1). Toinen otsikoltaan kartoitukseen kuuluva alaotsikko löytyy Suomasta kohdasta Oikeus, politiikka ja yhteiskunta. Kartoitukseen valittu kohta tämän otsikon alta luetteloi verkkolehdet, jotka käsittelevät politiikkaa, tilastoja, työtä, vaihtoehtoliikkeitä, vähemmistökulttuureita ja yhteiskuntaa, ja näitä verkkolehtiä on yhteensä 63 kappaletta (liite 1). Näistä osan voi suoraan karsia kuulumattomiksi tähän kartoitukseen väärän aihealueen takia, sillä otsikko kattaa monen alan lehtiä. Tällaisia olivat esimerkiksi Yhteiskunnallisen tietoarkiston FSD newwws -sivustot (suomeksi ja englanniksi) sekä erilaiset ulkosuomalaisten lehdet (kuusi kappaletta) ja ammattiyhdistyslehdet (yksitoista kappaletta). Muut kartoitukseen kuulumattomat verkkolehdet toimivat joko jonkun yhdistyksen tiedotteiden tai tutkimustulosten julkaisujärjestelmänä vailla journalistista sisältöä tai käsittelevät yksipuolisesti jonkun tietyn yhteiskunnallisen ryhmän asioita. Edellisestä esimerkkinä Työsuojelurahaston Tiedon silta -lehti, jälkimmäisestä esimerkkinä toimii Svensk Framtid -verkkosivusto. Näiden kahden alaotsikon, "Luonto ja ympäristö" sekä "Oikeus, politiikka ja yhteiskunta", alta Suomasta verkkolehtiä löytyy yhteensä 75 verkkolehteä; yksi lehti (Vihreä lanka) on kirjattu molempiin kategorioihin. Varsinaisesta kartoituksesta Suoma-luettelon lehdistä ensimmäisenä rajautuvat pois sellaiset lehdet, jotka eivät enää ilmesty. Ympäristöverkkolehdistä Suoman mukaan kaksi

14 lehteä on lopettanut toimintansa. Politiikan puolen verkkolehdistä toimintansa on lopettanut yhteensä kymmenen lehteä. Toinen samankaltainen syy kartoituksen ulkopuolelle joutumisesta on se, että linkki ei toimi. Suoma ilmoittaa näin Ville Konttisen Kollaasi-verkkolehdestä. Sen lisäksi kartoitukseen ei tule myöskään Helsingin kokoomuksen Elävä Helsinki -lehteä, koska sen palvelinta ei löydy. Kartoituksen ulkopuolelle rajautui myös esimerkiksi Suomi paremmaksi -sivusto, sillä se oli jonkun yksityishenkilön luoma kotisivu. Suoman verkkosivuila oli maininta näiden muutaman linkin yhteydessä, että lehti on lopettanut toimintansa tai että linkki ei toimi. Lehtiä kartoittaessa löytyi kuitenkin useita muita lehtiä, joiden ilmestymisestä ei ollut ajankohtaista tietoa Suomassa. Kultin luetteloista kartoitukseen valikoituivat ylioppilaslehdet (kuusi kappaletta), lehdet yleiskulttuurilehtien (26 kappaletta) ja yhteiskuntapoliittisten lehtien luetteloista (19 kappaletta) (liite 2). Näistä lehdistä osa oli jo mainittu Suoman lehtiluetteloissa. Muutamilla Kultin lehdillä ei ole lainkaan verkkosivuja. Osa Kultin lehdistä rajautui pois kartoituksesta liian suppean yleisön vuoksi. Tällaisesta lehdestä esimerkkinä toimii yleiskulttuurilehtien alle luetteloitu Laiva-lehti, joka esitellään sivuilla laivahistoriallisena erikoisaikakausilehtenä (Kultti 2004). Yleisradion Lehtihuoneen kategorioista Kulttuurin ja Politiikan -alojen lehdissä oli useita päällekkäisyyksiä sekä Suoman että Kultin kanssa. Lisäksi erityisesti "Politiikan" alle oli jaoteltu suuntaukseltaan niin kapeakatseisia lehtiä, että ne eivät edusta tämän vertailun yleiskulttuurista ja yleisyhteiskunnallista linjaa. Yhteensä tarkempaan kartoitukseen ja vertailuun rajautui lehtien verkkoversioiden selailulla Suoman ja Kultin luetteloista sekä Lehtihuoneista reilut kuusikymmentä lehteä. Tästä määrästä lopulliseen vertailuun pääsi mukaan neljäkymmentä verkkolehteä, jotka tarkemmin tarkasteltuina soveltuivat tähän tutkielmaan. Muutamat lehdet erityisesti politiikan saralta toimivat liian tiukasti vain kulloinkin kyseessä olevan puolueen tiedotekanavina. Myös Kulttuurilehti Ei rajautui ulos vertailusta, koska sen ilmestyminen oli loppunut kokonaan, vaikka lehden yhteystiedot näkyivät yhä Kultin listalla. Muutamien lehtien verkkosivut ovat uudistusten alla eikä lehdistä löytynyt verkosta kuin maininnat, kuten esimerkiksi Ydin-lehdestä. Muutamat lehdet rajautuivat vertailun ulkopuolelle myös sen takia, että vaikka sivuilta ei löytynyt tietoa edellisestä

15 päivityksestä, sivustoilla olevat keskustelut olivat hiljenneet muutamia vuosia sitten. Tällaisesta esimerkkinä toimii Eko.fi-verkkolehti, jossa viimeisin keskusteluaihe on kirjattu vuodelta 1999. Vertailuun rajautuneet neljäkymmentä lehteä ovat kattava valikoima yhteiskunnallisista kulttuurisivustoista. On valitettavaa, jos vertailun ulkopuolelle on jäänyt joitakin relevantteja lehtiä, joita ei ole listattu Suomaan, Kulttiin tai Lehtihuoneisiin. Keinoja täydelliseen verkkolehtien kartoitukseen on kuitenkin vaikea keksiä. Koko ajan myös syntyy uusia verkkopalveluita ja lehtien verkkosivustoja uudistetaan, joten tämä vertailu kattaa lähinnä vain tilanteen syksyllä 2004. 2.2.2 Vertailuperiaatteet Vertailuperiaatteet hakivat muotoaan niistä ajatuksista, joilla Voiman verkkosivuja haluttiin uudistaa. Tärkeimmät lähtökohdat vertailulle ovat sisältö ja rahoitus. Aktiivisuus ja tekniikka ovat taustoittamassa sisältöön ja rahoitukseen liittyviä tietoja. Vertailuun vaikutti myös aiemmat tutkimukset, tärkeimpänä Tampereen yliopiston pro gardu -tutkimuksen perusteella julkaistu Verkkoviestinnän eväät (Kuusisto & Pippuri 1998), jonka tutkimustuloksiin palaan myöhemmin tässä luvussa. Opinnäytetyöni analyysin tutkimusosassa on lueteltuna ja tarkasteltuna kartoitetut kotimaiset yhteiskunnalliset kulttuurisivustot vertailutaulukossa (liite 6). Tietoja taulukkojen kategorioihin on ensisijaisesti haettu lehtien verkkosivuilta. Sen lisäksi lähetin sähköpostia lehtiin, joiden sivuilta tietoja ei löytynyt ja osaan toimituksista soitin. Muutama lehti jäi vertailuun, vaikka virallisia vastauksia toimituksista ei saanutkaan. Tällaisesta esimerkkinä on Tuuhea-lehti, joka on ilmestynyt kaksi kertaa, kerran vuosina 2003 ja 2004. Koska lehti ilmestyy vain kerran vuodessa, sen toimitusta on vaikea tavoittaa muiden töiden parista. Kulttuurilehtituesta tietoja löytyy opetusministeriön verkkosivuilta ("Kulttuurilehtituki 2004". Opetusministeriön www-sivu. 14.10.2004). Se, että lehti saa opetusministeriön kulttuurilehtitukea ei välttämättä tarkoita sitä, että rahaa käytettäisiin verkkosivujen ylläpitoon. Muutamat vertailuun valikoiduista lehdistä ovat ylipäätään hyvin pienen

16 budjetin lehtiä. Lehden toimitus saattaa koostua yhdestä kahdesta ihmisestä, jotka tekevät kaiken taitosta jakeluun. Näillä pienillä ruohonjuuritason lehdillä on vain muutamia ulkoistettuja työtehtäviä ja niistäkin saatavat palkkiot hyvin nimellisiä. Muutamasta lehdestä vastanneet päätoimittajat tai muut vastaavat toimihenkilöt huomauttivat erityisesti siitä, että vaikka lehti saakin kulttuurilehtitukea, siitä ei paljoa pystytä suuntaamaan verkkolehden puolelle. Tukirahoituksen vertaileminen kuvastaa sitä, miten pienellä panoksella voidaan saada vaihtelevaa materiaalia verkkoon. Yhteiskunnallisten kulttuurisivustojen budjetit eivät ylipäätään ole suuria, mutta tietoverkkojen hyväksikäyttöä pystyy järkeistämään hyvin vähäisilläkin resursseilla. Vertailu koostuu neljästäkymmenestä lehdestä, joista kahdeksan ilmestyy vain verkossa. Kuusi lehdistä on eri kaupunkien ylioppilaslehtiä. Ainoastaan yksi lehdistä on ruotsinkielinen, muut lehdet ilmestyvät suomeksi. Lehtiä tarkastellaan taulukossa neljästä eri osa-alueesta käsin. Vertailuun on kirjattu tiedot kunkin lehden ja verkkosivun aktiivisuudesta, rahoituksesta, sisällöstä ja tekniikasta. Nämä osa-alueet on lajiteltu tiukemmiksi kategorioiksi, joiden mukaan vertailin verkkolehtiä keskenään. Vertailutaulukkoon on kirjattuna painetun lehden ja verkkolehden ilmestymisaktiivisuus. Tämä taulukointi auttaa hahmottamaan sitä aikataulua, jolla sekä lehti- että verkkoversiot ilmestyvät. Aktiivisuus-otsikon alle on kirjattu tiedot siitä, kuka tekee verkkopäivityksen. Vaihtoehtoina tässä olivat esimerkiksi webmaster, verkkotyöntekijä tai painetun lehden toimittaja. Vertailuun on kirjattu myös erilaiset rahoitusvaihtoehdot. Tämä osio selventää sitä, millä taloudellisilla tavoilla yhteiskunnallisia kulttuurisivustoja ylläpidetään verkossa. Rahoitus-otsikon alle on kirjattu tiedot siitä, onko kulloisellakin verkkosivustolla mainosbannereita vai ei. "Tilaajarajoitteisuus"-otsikon alla vertaillaan sitä, onko verkkolehti rajattu vain painetun lehden tilaajille tai tarvitseeko lukijan ylipäätään rekisteröity maksullisesti tai maksuttomasti verkkolehden sivuille tultaessa. Rahoituksessa vertaillaan myös, onko verkkosivustoilla rahatoimintoja, joiksi lasketaan mahdollisuus tilata joitakin lehteen liitettäviä tuotteita tai itse lehteä. Yksi mahdollisuus on maksullinen arkisto. Rahoitus-otsikon alla on myös vertailu siitä, mistä lehdet saavat

17 tukirahoitusta. Osa lehdistä toimii tukijäsenten taloudellisellä avustuksella, osa saa kulttuurilehtitukea opetusministeriöltä tai jonkun puolueen tukea toimiessaan tämän äänenkannattajana ja jotkut lehdet saavat muuta tukea. Yleistä-otsikon alle on kirjattuna, mitä tämä muu tuki on. Muu tuki saattaa olla esimerkiksi jonkun järjestön tukea, jos kyseessä on järjestön alaisuudessa toimiva lehti. Kahdessa eri kategoriassa arvioin sivustoja 1 4-asteikolla, nämä kategoriat ovat Sisältö-yläotsikon alta "Sisältö" ja Tekniikka-otsikon alta "Toimivuus". Näissä kahdessa kategoriassa vertailun on kuitenkin subjektiivista, sillä vertailuun ei osallistunut muita käyttäjiä. "Sisältö"-osiossa arvioin sivustoilta löytyvää tiedon määrää ja sen yksiselitteisyyttä. Erinomaisen arvosanan neljä (4) sivusto sai, jos sivustolta oli yksinkertaisesti löydettävissä tiedot ensinnäkin siitä, mistä oli kyse eli kuka julkaisi ja mitä. Sen lisäksi arviointi koski sivuille kerättyä materiaalia ja sen monipuolisuutta. Monipuolisuutta mittasi se, miten paljon ja millä tavalla sivuille siirretty painetun lehden materiaali oli suhteutettu verkkoversion omaan materiaaliin. Sisältö-yläotsikon alle on kerätty myös tiedot kunkin lehden tehtävästä ja toimenkuvasta verkossa sisällönarvostelun lisäksi. "Info"-osa vertailee tietoja siitä, onko verkkolehti arkisto, esite printistä, jäsenhankinnan väline, kulttuurin tekijä vai joidenkin vaihtoehtojen yhdistelmä. Kulttuurin tekijänä verkkosivusto toimii joko tapahtumakalenterina tai vahvasti jonkun kulttuurisen suuntauksen äänenkannattajana. Kukin lehti on myös kategorioitu "Painotus"-alaotsikon alle joko yhteiskunnallisten lehtien tai kulttuurilehtien puolelle. Tästä luokituksesta poikkeuksena ovat ylioppilaslehdet, joiden toimiala on hyvin vahvasti kiinni sekä kulttuurissa että yhteiskunnassa. Kaikista sivuista on taulukoituna, kuinka paljon sivuilla on varsinaista omaa, verkkoa varten toimitettua materiaalia. "Omaa materiaalia" -alaotsikon alle on kirjattu se, jos sivustolla on pelkästään verkkosivuille toimitettuja artikkeleita, mutta myös sivustoilta mahdollisesti löytyvät keskustelupalstat ja linkkisivut. Pelkästään verkossa toimivista verkkolehdistä on kirjattuna myös, jos niillä on keskustelupalsta sivuillaan, jotta analyysistä saisi tarkan kuvan keskustelupalstan merkityksestä. Tämä tutkielma ei ole varsinaisesti tekniikkaan perehtynyt, eikä tarkoituksena ole tyhjentävästi käydä läpi eri koodausmenetelmiä eikä sen enempää miettiä, että miten kulloiset verkkoversiot toimivat. Tekniikka-osioon on kirjattu, onko sivuilla käytetty

18 HTML-tekniikan apuvälineitä, kuten esimerkiksi APS- tai PHP-skriptausympäristöjä. PHP on erityisesti www-ympäristöön suunniteltu ohjelmointikieli ja ASP on samankaltainen kieli, mutta Microsoftin luoma. Myös näiden seikkojen kirjaamisellä on pääteltävissä jotain siitä innosta, joilla verkkosivuja on tehty. Poissuljettua ei ole, etteivätkö verkkosivut, joiden luomiseen on vain käytetty perus-html:ää, voisi olla tyylikkäät ja toimivat. Eikä vastaavasti oletuksena ole, että APS- tai PHP-skriptausympäristöjä hyväksikäyttävät sivustot olisivat automaattisesti parempia. Havainnollista on nähdä, minkä verran yhteiskunnallisten kulttuurisivustojen keskuudessa käytetään www-kehitystyökalujen mahdollisuuksia. Tekninen edelläkävijyys voi houkutella verkkolukijoita tyylikkäille sivustoille, mutta luultavasti tärkeämpää olisi tehdä se sisällöllä. Tekniikka-otsikon alle on "Toimivuus"-osaan vertailin sivujen käyttäjäystävällisyyttä arvosanoilla huonosta (1) erinomaiseen (4). Vaikuttavina tekijöinä olivat verkkosivuston ulkonäkö sekä linkkien loogisuus. Linkkien loogisuutta määrittää esimerkiksi se, onko navigaatiopalkki tai -palkit joka sivulla sama ja miten sivujen välillä pystyy liikkumaan. Navigaatiopalkkien mahdollinen vaihtelu saman sivuston sisällä ei mielestäni edusta hyvin toimivaa käyttöliittymää. Taulukon viimeiseen kategoriaan "Yleistä" on kirjattuna tiedot kunkin lehden mahdollisesta taustaorganisaatiosta ja siitä, jos lehti saa "muuta tukea". Tähän yleiseen osaan keräsin muutamilla sanoilla joitain huomioita kustakin verkkosivustosta, jotta muistaisin vertailua tehdessäni verkkosivujen yleisilmeen. Suomalaisten yliopistojen verkkolehdistä on julkaistu aiemmin vuonna 1998 Tampereen yliopistossa tiedotusopin laitoksella käytettävyystutkimus Verkkoviestinnän eväät -kirjassa (Kuusisto & Pippuri 1998). Tutkimuksen yhteydessä tekijät kehittivät Tampereen yliopiston Campus-verkkolehteä aiempaa paremmin toimivaksi ja helppolukuisemmaksi. Tutkimuksessaan Kuusisto ja Pippuri kävivät läpi kahdeksantoista suomalaisen korkeakoulun verkkosivut ja etsivät niiltä joko tiedotus- tai muuta lehteä. Sen lisäksi he tarkastelivat kahtatoista amerikkalaista yliopiston kampuslehteä löytääkseen hyviä ja toimivia malleja, joita sitten käyttää hyväksi Tampereen yliopiston Campus-verkkolehteä uudistaessaan. (Kuusisto & Pippuri 1998, 87.)

19 Kuusiston ja Pippurin tutkimus on joulukuussa 1997 valmistunut pro gradu -tutkimus. Heidän tutkimuksensa painottuu erityisesti korkeakoulujen sisäisiin lehtiin, joilla ei varsinaisesti ole sisältöarvoa muille kuin kulloinkin kyseessä olevan yliopiston henkilökunnalle tai opiskelijoille. Kuusiston ja Pippurin tutkimus kartoitti näiltä verkkosivuilta osaksi samanlaisia asioita, joita tässä opinnäytetutkielmassa analysoidaan. Sinällään Verkkoviestinnän eväät -kirjan tutkimuskohteet eivät kuitenkaan kuulu yhteiskunnallisten kulttuurilehtien joukkoon, niinpä näiden Kuusiston ja Pippurin vertailemien verkkolehtien kehitys vuoteen 2004 mennessä ei ole osana tätä tutkielmaa. Yleiset huomiot verkkolehdistä vuonna 1997 kuitenkin ovat mielenkiintoisia ja vertailtavia tämän tutkielman tulosten kanssa. Tekijät kiinnittivät huomiota siihen, miltä sivut näyttivät ja miltä niiden lukeminen verkosta tuntui (Kuusisto & Pippuri 1998, 91). Vaikka tietoteknillinen kehitys on ollut päätä huimaavaa viime vuosien aikana, Verkkoviestinnän eväät -kirja kattaa useita yhä hyödyllisiä neuvoja siitä, miten tavoittaa lukijat verkossa. Vuonna 1997 tilanne oli kuitenkin siinä mielessä erilainen, että vasta harvat kotimaiset päivälehdet olivat siirtyneet verkkoon. Vuonna 2004 on jo pikemminkin sääntö kuin poikkeus, että jokaisella päivälehdellä on jokin verkkoversio olemassa. Kuusisto ja Pippuri huomioivat tutkimuksessaan, että verkkolehti tulisi suunnitella näytölle. Verkkolehtiä vertaillessa Kuusisto ja Pippuri tarkkailivat, oliko kulloisenkin lehden verkkoartikkeleissa käytetty väliotsikoita tai olivatko artikkelit ylipäätään toimitettuja verkkoon (1998, 44&60). He eivät usko, että verkkojulkaisu voisi viedä päivälehtien aseman esimerkiksi aamukahvipöydässä, mutta Kuusisto ja Pippuri (1998, 53) uskovat, että lehdillä on useita syitä siihen, miksi verkkoversion tekeminen kannattaa. Kuusiston ja Pippurin tutkimuksen (1998, 54) mukaan verkkoon siirtyminen saattaa tulevaisuudessa tuoda lehdelle taloudellista hyötyä tai ainakin verkossa on tarjolla uusia ulottuvuuksia journalismille. Nämä seikat ovat mielenkiintoisia tätä opinnäytetutkielmaa tehtäessä. Kuudessa vuodessa keinot ainakaan taloudellisen hyödyn saamiselle verkosta ei näytä parantuneen. Tähän palataan seuraavassa luvussa Tulokset.

20 3 TULOKSET 3.1 Vertailun tulokset Ensimmäinen silmiinpistävä huomio analyysiin valituista neljästäkymmenestä sivustosta oli se, että kolmeltakymmeneltä sivustolta oli mahdotonta löytää tietoja joko siitä kuka tekee verkkopäivityksen tai miten usein tai milloin viimeksi verkkosivuja oli päivitetty. Lopulliseen vertailuun valituista sivustoista kolmen lehden verkkopäivitystiedot jäivät saamatta määräaikaan mennessä tarkistuskierrosten jälkeen. Nämä lehdet olivat kuopiolainen kulttuuriverkkolehti Artemix, Sosialistiliiton kuukausilehti Murros ja kaksi kertaa ilmestynyt kulttuuriverkkolehti Tuuhea. Nämä lehdet ovat mukana vertailussa niiltä osin, mitä kunkin lehden tietoja oli löydettävissä niiden verkkosivuilta. Analyysin taustaa kuvaa se, että painotukseltaan kulttuurisen luokituksen sai yhdeksän lehteä, jotka edustavat 22,5 prosenttia koko vertailusta. Yhteiskunnallisia taas oli 25 lehteä (62,5 prosenttia). Viisitoista prosenttia eli kuusi lehteä jäi yhteiskunnallisuuden ja kulttuurin välille. Nämä lehdet olivat vertailussa mukana olleet ylioppilaslehdet. Rajanveto ei tietysti ollut helppoa kaikkien muiden lehtien kohdalla, mutta ylioppilaslehdet osallistuvat kaikkein selkeimmin sekä kulttuuri- että yhteiskunnallisiin asioihin. 3.1.1 Aktiivisuus Yhteiskunnallisista kulttuurisivustoista pelkästään verkossa ilmestyy kahdeksan lehteä eli viidennes kokonaisotoksesta. Yhteiskunnallisista kulttuurijulkaisusta paperiversiona ilmestyy viisi kertaa tai harvemmin vuodessa kolmetoista lehteä. Tämä reilun kolmanneksen joukko otoksesta on suurin ilmestymistiheyden perusteella luokiteltu ryhmä. Toiseksi suurin ryhmä on lehdet, joiden paperiversio ilmestyy kerran tai useammin viikossa, joita on kuusi kappaletta. Pienempiä ryhmiä muodostavat ilmestymistiheytensä perusteella luokitellut lehdet, joiden julkaisuväli vaihtelee kuudesta kerrasta vuodessa kahteen kertaan kuukaudessa. (Taulukko 1).