Vastaukset. a) noin 9 tuntia b) noin 7,7 tuntia c) noin 5,8 tuntia d) 45-vuotiaasta eteenpäin. a) y = 3 b) x = 3 c) y = - 3. a) vuonna 996 b) hieman yli 00 c) noin 850 4. a) 3 F b) 0 F c) 98 F 5. a) tytöillä -vuotiaana, pojilla 4-vuotiaana b) noin neljä vuotta c) tytöt 6-vuotiaana, pojat 8-vuotiaana d) Pojat ovat pidempiä. Kasvunopeus on sama, mutta pojat ovat aikaisemmin kasvaneet enemmän. 6. a) 7, 8 ja 9+ b) 3, 33 ja 35 c) 7. a) A b) C c) B 8. C 9. a) Turussa kesä on melkein kaksi kuukautta pidempi kuin Sodankylässä. Sodankylässä talvi on vastaavasti kaksi kuukautta pidempi kuin Turussa. b) Sodankylässä, 30 C 0. a) D 8
b) A. a) 4-vuotiaiksi asti b) naisia noin 30, miehiä noin 45 c) naisia noin 85, miehiä noin 345. - 3. a) Kreikassa ja Luxemburgissa b) naisilla 3 %:lla, miehillä 7,5 %:lla c) naiset terveimpiä Kreikassa, miehet Italiassa d) Suomalaisilla on EU:ssa eniten haittaavia pitkäaikaissairauksia. 4. a) km/h b) 84 km c) 0 km d) Tasaisella nopeudella, koska kuvaajana suora, joka nousee tasaisesti. 5. a) noin,5 km b) noin,3 km kohdalla c) Auton nopeus kasvaa. d) B 6. a) reaktioaikana 8,7 m, kokonaismatka 70,7 m, aika 4,9 s, jarrutusmatka 5 m b) reaktioaikana 5 m, kokonaismatka 8 m, aika 6,30 s, jarrutusmatka 93 m c) reaktioaikana 37,5 m, kokonaismatka 45,5 m, aika 9,08 s, jarrutusmatka 08 m d) jarrutusmatka nelinkertaistuu 7. 8. 9
9. 0. Matkapuhelinliittymät liittymät 4 000 000 3 500 000 3 000 000 500 000 000 000 500 000 000 000 500 000 0 990 99 99 993 994 995 996 997 998 999 000 vuosi. 0
Tutkinnon suorittamisen tarve on reilusti kasvanut nykyisellä sukupolvella edelliseen sukupolveen verrattuna.. a) väestön määrä 500000 500000 5000000 4900000 4800000 4700000 4600000 4500000 4400000 960 970 980 990 000 vuosi b) kotitalouksian keskikoko [hlö] 3.5 3.3 3..9.7.5.3..9 965 970 975 980 985 990 995 000 vuosi c) Asuntoja on tullut lisää. 3.
50 00 pituus [cm] 50 00 50 0 0 5 30 35 40 45 50 55 ikä [vuosia] 4. CD-levyjen määrät 3000 500 000 500 000 500 0.. 5.. 0.3. 0.5. 0.7. 3.8. 4.. 9.. 3.. kuukaudet Levyjä oli vuoden alussa 830 ja lopussa 449 kappaletta. Koska levyjä tuli kesken vuotta lisää 400 kappaletta, levyjä myytiin vuoden aikana 830 449 + 400 = 378 eli 378 35 levyä kuukaudessa. 5. pituus [cm] oppilaiden lukumäärä 40 4-45 46-50 3 5-55 4 56-60 4 6-65 3 66-70 3 7
5 4 oppilaita 3 0?40 4-45 46-50 5-55 56-60 6-65 66-70?7 pituudet 6. Miesten energiatarve energiatarve [MJ] 40 35 30 5 0 5 0 5 0 50 55 60 65 70 75 80 85 paino [kg] 65 v 45 v 5 v 7. 5 v naisten energiatarve energiatarve [MJ] 0 9 8 50 55 60 65 70 75 80 85 paino [kg] 8. 3
9. Viivadiagrammissa olisi muutokset saatu paremmin näkyviin. Koska miesten ja naisten määrillä on selvä ero ja molemmissa arvoissa ei ole suuria muutoksia, pitäisi skaalan olla paljon tarkempi. Arvot kannattaisi sijoittaa eri kuvaajiin. 30. 80 valtionvelka [mrd. ]] 70 60 50 40 30 0 0 0 990 99 99 993 994 995 996 997 998 999 000 00 vuosi 4
Tiedoista kannattaa tehdä taulukko, josta näkyy sekä kasvu markkoina että prosentuaalinen kasvu. Taulukon saat kätevimmin tehdyksi taulukkolaskentaohjelmalla. a) vuonna 993 b) vuonna 000, jolloin se väheni. c) 99 d) 000 3. 3. 33. Matkakohde Matkat [ kpl] Matkat sukulaisten ja tuttavien luo 44000 Risteilyt 484000 Työ- ja kokousmatkat kotimaassa 760000 Matkat omalle mökille 3036000 Yöpymisen ulkomailla sisältäneet matkat 33000 Vapaa-ajanmatkat kotimaassa maksullisessa majoituksessa 3864000 34. 5
Maapallon kokonaispinta-ala maa-ala vettä 35. Suomalaisten veriryhmät O-ryhmä A-ryhmä B-ryhmä AB-ryhmä 36. a) 00 % b) 50 % c) 5 % d),5 % e),8 % 37. a) Sektoridiagrammi b) Viivadiagrammi c) Pylväsdiagrammi 38. Energian loppukäyttö vuonna 000 Teollisuus Lämmitys Liikenne Muu 6
39. Koulutettu väestö Suomessa koulutusaloittain 999 Terveys- ja sosiaaliala Kasvatustieteellinen ja opettajankoulutus Palvelualat Humanistinen, taideala Kaupallinen ja yhteiskuntatieteellinen Luonnontieteet Maa- ja metsätalousala Tekniikka 40. a) Merkitään kokonaispäästöä a:lla. Kotitalous ym. sektorin päästöt ovat 0,5a ja tästä 0 % on 0,0 0,5a 0, 03a. Jos muut sektorit eivät vähennä päästöjään, kokonaisvähennys on 0,03a eli 3 %. b) Teollisuuden ja liikenteen päästöt ovat 0,38a ja 0,0a, yhteensä 0,58a. Jos nämä vähenevät 0 %, vähennys on 0,0 0,58a 0, 06a. Kokonaisvähennys 0,06 on noin % kokonaispäästöstä. 4. a) jatkuva b) diskreetti c) diskreetti d) jatkuva 4. - 43. - 44. - 45. Histogrammissa pylväät ovat kiinni toisissaan. 46. a) Ei huomattavaa vaikutusta. b) Lannoite teki herneistä isompia. 47. arvosana frekvenssi 0 5 9 9 7
8 7 6 6 5 4 4 48. a) banaani omena päärynä appelsiini luokka 8A 0,8 0,36 0,0 0,6 luokka 8B 0,86 0,49 0,43 0,43 luokka 8C 0,43 0,69 0,3 0,077 b) banaani omena päärynä appelsiini suhteellinen frekvenssi 0,39 0,354 0,90 0,7 c) 3 49. - 50. a) ei b) kyllä c) ei d) ehkä 5., 7,, 7,, 7 5. 50 urheilijaa, luokitellun 53. Jakauma on symmetrinen. 54. aika [s] frekvenssi, f 4,0-4,95 4 8
4,96-5,7 6 5,7-6,47 5 6,48-7,3 7,4-7,99 3 Koska kyseessä on jatkuva muuttuja, sen kuvaamiseen sopii histogrammi tai viivadiagrammi. 55. aika [s] frekvenssi 3 4-7 8-3 6 3-35 8 36-39 0 40-43 6 44-47 4 50-53 54-57 0 58 Aikojen mediaani osuu aikavälille 36-39, jolla saa arvosanan 8. Piirretään koordinaatisto ajoille ja arvosanoille ja piirretään siihen suora siten, että ajalla 3 saa arvosanan 0 ja ajalla 38 arvosanan 8. Arvosanat voidaan lukea kuvaajasta. 56. 9
a) 3 b) 0, c) 94,75 57. - 58. - o C 59. Muutetaan kestoajat sekunneiksi ja lasketaan keskiarvo. (40 86 63 9 50) s 66,s min 46s 5 60. 5 senttiä 6. Jokainen lasku sisältää kolmen kuukauden kulutuksen. (5,30 54,60 53,0 48,0) 7,666... 7,7 kk kk kk 6. a) 0 b) 7 c) 4 eli koe saa olla hylätty 63.,77 s 64. a) 7, C b) 874 883 (0 kpl yli 8 C) c) 93 94 (8 kpl yli 8 C) 65. Koska kuukauden aikana saattoi tapahtua huomattavia lämpötilan vaihteluita. Lisäksi sateen määrä, ajoittuminen sekä aurinkoisten tuntien määrä pitäisi selvittää, jos halutaan tutkia oliko sää ihanteellinen. 66. 4 luvun 67. 9 68. 7 30
69. 5 70. - 7. Balettitanssijat painavat yhteensä 0 5 kg 50 kg. Kaikkien yhteispaino on 45 kg 50 kg 945 kg, jolloin keskimääräinen paino on 945 kg 63 kg. 5 Vastaus: 63 kg 7. Toshiba 9,, Acer 8,0, Fujitsu-Siemens 7,6, Viewsonic 7,0 73. 7,5 74. Continental 6,9, Goodyear 6,6, Nokian 6,, Pirelli 6,7 75. 40 Käyttötuntien summa on 40 ja keskiarvo 30tuntia/ vuosi. Oletetaan, että koneen arvo riippuu lineaarisesti käyttötunneista. Koneen arvo laskee koko käyttöikänsä aikana 5 3000mk 9000mk 6000mk 3000mk. Arvo laskee,05mk / h. 9000h mk Arvo x tunnin käytön jälkeen on y 9000 mk, 05 x. h Taulukoidaan koneen arvo kunkin vuoden lopussa. Vuosi Käyttöaika [h] Käyttötunnit vuoden lopussa Arvo vuoden lopussa [mk] 860 860 6748 00 4060 4085 3 50 6570 047 4 400 8970 84 5 70 40 555 3
Taulukon mukaan koneen arvo viiden vuoden lopussa on 5 500 mk. Vastaus: Käyttötuntien keskiarvo on 30 tuntia, arvo viiden vuoden kuluttua on 5 500 mk. 76. Lasketaan pituuksien ja leveyksien keskiarvot: 83,4 83,6 8,8 8,6 83, 83,7 83, 83,3 665,7 x 83,5 8 8 54, 54,3 53,6 53,7 54,0 54,4 54, 53,9 43, y 54,05 8 8 Keskiarvoala on x 0 y0 4494,55... 4490 (cm ). Taulukoidaan mittaustulosten poikkeamat keskiarvosta: 0 0 mittauskerta x x0 y y0. 0, 0,. 0,4 0,3 3. -0,4-0,4 4. -0,6-0,3 5. -0, 0,0 6. 0,5 0,4 7. 0,0 0, 8. 0, -0, Kuvassa yksi ruutuväli vastaa 0, cm ja origoa vastaa piste (83,; 54,0). 83, (cm) 54,0 (cm) Vastaus: x 0 83, cm, y 0 54,0 cm ja keskiarvoala 4490 cm 3
77. a) 4 b) 3 78. Toyota-merkkisiä autoja myydään eniten. 79. a) 7 b) 7 c) 7,4 80. - 8. kyllä 8. Kun lukuja on parillinen määrä. 83. - 84. a) 5, b) c) 3 85. Moodi on, 3 ja 4. Mediaani on 3. Keskiarvo on 3,3. Keskiluvut havaintoarvon lisäyksen jälkeen: moodi, 3, 4 ja 5, mediaani 3,5 ja keskiarvo 3,5. 86. asiakkaiden lukumäärän keskiarvo = 69 moodi = torstai mediaania ei voida määrittää 87. Moodi on 45,5 vuotta ja mediaani noin 43 vuotta 88. veriryhmä A 89. Moodi on B ja mediaani on C. 90. - 33
9. Keskiarvo on,7, moodi on ja mediaani on. 9. Keskiarvo on,8. Moodi on 3. Mediaani on 3. 93. Moodi on Virtanen. 94. 9 8 6 4 5 9 4 Keskiarvoksi saadaan x 6, 8. 6 6 Luvut ovat suuruusjärjestyksessä 4, 5, 6, 8, 9, 9. Koska lukuja on parillinen määrä, mediaani on keskimmäisten lukujen 6 ja 8 keskiarvo eli 7. Keskiarvo ja mediaani paranevat eniten, kun viimeinen arvosana on 0. Tällöin keskiarvo on 5 7, 3 ja mediaani jonon 4, 5, 6, 8, 9, 9, 0 7 keskimmäinen luku 8. Vastaus: Keskiarvo on 6,8 ja mediaani 7. Paras keskiarvo on 7,3 ja mediaani 8. 95. a) 00 b) 35 c) 30 d) 640 /kk 96. Moodi on 5 min ja mediaani noin 5,5 min. 34
97. Moodi on 3 pistettä ja mediaani noin 3,5 pistettä. 98. a) kyllä b) ei c) ei 99. pieni 00. Vaihteluväli on (4,3) ja vaihteluvälin pituus 9. 0. a),7 b), c), 0. a) 0 vuotta b) 6 vuotta 03. a) (58, 7) 35
b) 4 04. a) 3,4 b),6 05. a) (00 m, 3000 m) b) 900 m c) 550 m d) 90 m 06. a) keskiarvo 0, keskihajonta,4 b) keskiarvo, keskihajonta 0 c) keskiarvo, keskihajonta 0,8 d) keskiarvo, keskihajonta 0,8 07. B:ltä 08. 4 tai 44 09. - 0. tapauksessa b. a) ei b) kyllä c) ei d) kyllä. Susannen 3. keskiarvo 9 g ja keskihajonta g 4. a) keskiarvo, keskihajonta 4 b) keskiarvo -, keskihajonta 4 c) keskiarvo 9, keskihajonta d) keskiarvo 3, keskihajonta 4 5. kyllä 36
6. testissä A 7. 48 3 8. Keskiarvo on 8,5 ja keskihajonta,39. 9. - 0. a) 38 b) 39 c) 39,5 d),4. Moodi on Johansson. keskiarvo 7,5 mediaani 7 keskihajonta,0 3. - 4. Moodi on Rikospoliisi Maria Kallio. 5. - 6. 37
Aikuisten itkemiskerrat kuukaudessa Itkukertojen keskiarvo 4,0 3,5 3,0,5,0,5,0 0,5 0,0 Australia Intia Italia Kiina Nigeria Ruotsi Suomi Turkki Yhdysvallat Naiset Miehet Maa 7. Hailajien maksimipituudet Valkohai Valkoevähai Valashai Tiikerihai Sitruunapartahai Sinihai Jättiläishai Australiansarvihai 0 4 6 8 0 4 6 8 0 pituus [m] 8. Kulutusmenot kotitaloutta kohti 998 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat Alkoholijuomat ja tupakka Vaatteet ja jalkineet Asunto ja energia Kodin kalusteet, koneet yms. Terveys Liikenne Tietoliikenne Virkistys ja kulttuuri Hotellit, ravintolat, kahvilat Muut menot ja koulutus 38
kulutusmenot kotitaloutta kohti 998 Muut menot ja koulutus Hotellit, ravintolat, kahvilat Virkistys ja kulttuuri Tietoliikenne Liikenne Terveys Kodin kalusteet, koneet yms. Asunto ja energia Vaatteet ja jalkineet Alkoholijuomat ja tupakka Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 0 000 000 3000 4000 5000 6000 menot [ ] 9. Suomen väkiluku 500000 550000 väkiluku 500000 5050000 5000000 4950000 990 99 99 993 994 995 996 997 998 999 vuosi 30. Suomalaisen keskimääräinen säteilyannos vuodessa Radon n. 4 msv Lääketiede 0,7 msv Ulkoinen säteily luonnossa 0,5 msv Luonnon aktivisuus kehossa 0,4 msv Kosminen säteily 0,3 msv Muut 0, msv 3. - 3. - 39
33. - 34. a) leikkaus b) erotus c) yhdiste 35. a) {c} b) {a, b, c, d, e} c) {a, b} 36. a) {,, 3, 4, 5, 6, 7, 8} b) {3, 4} 37. 3 38. 5 39. a) joukoilla ei ole yhteisiä alkioita, joten niiden leikkaus on tyhjä joukko b) {,, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9} 40. 4. 7 4. a) {,, 3, 4, 6, 8} b) {C, D} 43. a) {, 4} d) {-, -, 0,,, 4, 6, 8,...} 44. 5:ssä 45. 40
:llä 46. 7 47. 57 48. 39 49. 4 poikaa ja 3 tyttöä 50. kaikki 5. a) b) c) d) 3 e) tai 3 5. a) b) 3 tai 4 c) 3 d) tai 3 53. - 54. Tea 55. - 56. - 57. - 58. - 59. 4
-P tulee englanninkielisestä sanasta probability tai ranskan sanasta probabilité, jotka tarkoittavat todennäköisyyttä. 60. a) on b) ei c) ei d) on 6. Sellaisia, jotka kaikki ovat yhtä mahdollisia. 6. a) {,, 3, 4, 5, 6} b) {kr kr}, {kl kl}, {kr kl}, {kl kr} 63. a) {, 3, 4, 5, 6} b) {,, 3} c) {,, 3} d) {, 3, 4, 5} 64. 0,5 65. /9 66. 8 67. 3 68. - 69. 50 70. Molemmilla sama todennäköisyys. 7. 30 4
7. a) /6 b) / c) 5/6 73. a) 4 b) 3 c) 4 3 74. a) 6 b) 5 6 75. a) 7 5 b) 5 c) 3 76. a) Herneiden lukumäärä 4 5 6 7 8 Thomas 0 /3 /0 /30 /5 Matias /0 /6 3/0 4/5 /6 Joona /5 /5 /5 3/0 /30 b) Herneiden lukumäärä 4 5 6 7 8 todennäköisyys 0,056 0,33 0,67 0,3 0,33 c) 7 77. 4 a) 5 8 b) 5 c) 5 78. 43
a) b) 7 79. 3 80. 0,43 8. 6 8. 0,6 83. a) 0,4 b) 0,036 c) 0,85 84. 0,077 85. a) 0,087 b) 0,435 c) 0,304 86. a) 833 b) 500 87. 0,8 88. a) 0,75 0,54 0,5 0,76 0,66 0,78 b) 0, 67 89. 0,5 90. Virtanen, koska se on yleisin sukunimi Suomessa. 9. a) 0,4 44
b) 0,5 c) 0,95 9. 0,9 93. / 94. vaniljaa 4, suklaata 6, mansikkaa 5, lakritsia 3, kinuskipähkinää ja mangomelonia paketti. 95. /6 96. a) 6 b) 4 c) 97. Merkitään ympyrän sädettä r:llä. Kivi osuu lähemmäksi keskipistettä, jos se osuu samankeskisen r -säteisen ympyrän sisään. Todennäköisyys on pinta-alojen suhde r r r 4 r 4 98. 3 68 800 eri tavalla 99. 6 00. 7 0. a) 0,3 b) 0,7 0. a) 0, 7 b) 0, 9 0,5. 45
c) 0, 03 03. a) 5040 eri järjestyksessä b) 0,000 04. 6 05. 56 06. 4 94 967 94 07. a) 65 b) 0,006 08. a) 6 b) 3 09. a) b) 6 c) 4 d) 36880 0. 5. 0,45. 6 ( 8 miestä ja 8 naista ) 3. Piirretään taulukko noppien antamien pistelukujen summista. 6 7 8 9 0 5 6 7 8 9 0 4 5 6 7 8 9 0 3 4 5 6 7 8 9 3 4 5 6 7 8 3 4 5 6 7 3 4 5 6 46
Pistelukujen summa 7 esiintyy useimmin, joten se on todennäköisin. 4. a) 5 0, 8 8 b) 5 0, 077 34 5. Paikalla on 0 henkilöä, joista jokainen kättelee jokaista muuta paitsi itseään ja aviopuolisoaan, eli 8 henkilöä. Lisäksi kuhunkin kättelyyn tarvitaan henkilöä. 0 8 Kättelyitä suoritetaan 80. 6. Jos oppilaita on x kpl, niin jokainen antaa kuvansa x-:lle luokkatoverilleen. Joten x x( x ) x 0 Yhtälön ratkaisut ovat x = 34 ja x = -33 (ei kelpaa ratkaisuksi). Luokalla oli siis 34 oppilasta. 7. 0,0003 8. 0,00098 9. 0,09 0. a) 0,33 b) 0,8. 0,0039. 0,364 3. / 4. a) 46 000 b) 38 % 47
5. 36 6. 0,00077 7.,5 % 8. 0,5 9. /6 30. Kannattaa. Jos pidät alkuperäisen valintasi, voitat /5 todennäköisyydellä. Jos vaihdat valintaa, voitat 4/5 todennäköisyydellä. 3. 0,00935 3. Olkoon silmäluvun todennäköisyys a ja silmäluvun todennäköisyys b, jolloin b b a. a Vastaavasti silmäluvun 3 todennäköisyys on 3a jne. Silmälukujen todennäköisyyksien summa on oltava, jolloin pätee a a 3a 4a 5a 6a a Jolloin silmälukujen todennäköisyyksiksi saadaan: silmäluku 3 4 5 6 todennäköisyys / / /7 4/ 5/ /7 Todennäköisyys saada kaksi kuutosta on 4 8, % 7 49 33. riippumattomia 34. 0,0045 35. a) 0,347 b) 0,47 48
36. a) riippumattomia b) riippuvia 37. 0,006 38. a) 0,07 b) 0,357 39. a) 7 b) 7 40. 0,043 4. 0,30 4. 0 43. 0,0079 44. 0,000000065 45. a) 0,0667 b) 0,467 46. a) 0,05 b) 0,68 47. 0,56 48. a) 6,3 0 b) 0,005 7 49. Riippuvuutta ei voi kuvata Venn-diagrammeilla. 49
50. 3 5 4 3 5. 49 48 78 77 47 76 0 46 45 44 0,054 75 74 73 5. Oletetaan, että parhaita pelaajia ovat ne, jotka voittavat aina kaikki muut pelaajat. Tällöin parhaat pelaajat ovat loppuottelussa, jollei he pelaa toisiaan vastaan alkukierroksilla.. kierroksella on 3 ottelijaa. Paras pelaajavoi saada parikseen 3 pelaajaa, joista yksi on toiseksi paras. 30 P(Parhaat eivät kohtaa. kierroksella) = 3. kierroksella on 6 ottelijaa. 4 P(Parhaat eivät kohtaa. kierroksella) = 5 3. kierroksella on 8 ottelijaa. 6 P(Parhaat eivät kohtaa 3. kierroksella) = 7 4. kierroksella on 4 ottelijaa. P(Parhaat eivät kohtaa 4. kierroksella) = 3 Todennäköisyys sille, että parhaat ovat loppuottelussa on: 30 4 6 6 P(Parhaat loppuottelussa) = 0, 5 3 5 7 3 3 Vastaus: 0,5 53. 54. - 55. 56. 0,49 57. % 58. 50
59. 70 % 60. 3 6. 6. 80 % 63. 3 a) 3 b) 3 64. a) 3 b) 3 c) 3 5 65. 0,556 66. 0,39 67. 0,8 68. a) 0,70 5
b),00 69. a) 0,76 b) 0,4 70. Todennäköisyysjakaumassa mediaanilla tarkoitetaan sitä arvoa, jota pienempien ja suurempien arvojen todennäköisyys on yhtä suuri eli 0,5. 7. Todennäköisyys kummankin astian valitsemiselle on. Pienin todennäköisyys aidoille helmille saadaan, kun sijoitetaan toiseen astiaan ainoastaan yksi muovihelmi ja toiseen kaikki 50 muut helmet. P aidot 0 0,555... 5% 99 7. 0,44 0,7 0,08 0,3 0,35 73. a) 50 % b) 4 % c) 3,3 % 74. Koska oppilas on myöhästynyt maanantaina, niin tiistaina hän myöhästyy 30 % todennäköisyydellä ja tulee ajoissa kouluun 70 % todennäköisyydellä. Jos oppilas on myöhästynyt tiistaina, hän tulee keskiviikkona ajoissa todennäköisyydellä 70 % ja jos hän on tullut ajoissa tiistaina, hän tulee keskiviikkona ajoissa 90 % todennäköisyydellä. Todennäköisyys, että oppilas tulee keskiviikkona ajoissa kouluun on 0,3 0,7 0,7 0,9 0,84 5
75. 0,4 76. 96 % 77. 0,9 78. 0,66 79. a) 0,7 b) 0, 80. 0,65 8. 47 8. 0,03 83. 95 % 84. a) 0, b) 0,89 c) kolmessa 85. a) 0, b) 0,3 86., 0 8 87. a) 56 % b) 6 % 88. a) 5 % b) 38 % c) 90 % 89. 53
0,97 90. a) 0,07 b) 0,97 9. a) 0,06 b) 0,94 9. 0,4. Vihje: Hyödynnä vastatapahtumaa. 93. a) P(neljä ässää) 4 5 3 5 48 5 50 47 5 49 46 3,7 0 6 45 b) P(ei yhtään ässää) 0, 7 50 49 94. Diskreetti muuttuja voi saada vain erillisiä arvoja ja jatkuva muuttuja voi saada kaikkia arvoja joltakin väliltä. 95. a) jatkuva b) diskreetti c) diskreetti d) jatkuva 96. Luokittelulla aineisto jaetaan suurempiin ryhmiin. Luokittelemalla menetetään osa aineiston informaatiosta, mutta useissa tapauksissa sillä lisätään tulosten havainnollisuutta. 97. a) kyllä b) ei c) ehkä 98. 5,6 99. Keskiarvo on 3, 300. HP 8,5, Canon 8,, Epson 7,8, Lexmark 7,7 30. Moodi on muuttujan arvo, joita on eniten. Mediaani tarkoittaa keskimmäistä muuttujan arvoa, kun aineisto on suuruusjärjestyksessä. 54
30. moodilla 303. Ainoastaan, jos tilastomuuttujan arvot voidaan järjestää suuruusjärjestykseen. 304. Moodi on 8 ja mediaani on 8. 305. a) kyllä b) kyllä c) ei d) ei 306. 3, 307. a) vaihteluväli, vaihteluvälin pituus ja keskihajonta. b) keskiarvo, moodi ja mediaani. 308. Vaihteluväli on suurin ja pienin arvo. Vaihteluvälin pituus on näiden arvojen erotus. 309. 4 tai 5 30. Viivin 3. a) {e} b) {c, d, e, f, g} 3. symmetriaa 33. a) 7 b) 9 34. a) 5 6 b) 3 55
c) 3 35. Kannattaa. Jos pidät alkuperäisen valintasi, voitat /3 todennäköisyydellä. Jos vaihdat valintaa, voitat /3 todennäköisyydellä. 36. a) 8 7 b) 9 7 37. väkiluku oli 5 94 90 a) 0,6 b) 0,7 c) 0,08 38. 0,43 39. a) 0, 06 8 b) 3 0, 7 8 c) 0, 06 8 30. Alkeistapauksia on yhteensä 5, näistä tapausta on sellaista, joissa näkyviin jäävien sivujen yhteenlaskettu pisteluku on yli. Joten kysytty todennäköisyys on 0,73. 5 3. 0,0059 3. 56
0,33 33. 0 000 000 34. 3 3 59433 35. 0,44 36. 60 37. 0,6 38. 0,5 39. 88,3 % 330. 0,74 33. a) 0,4 b) Vaadittavia tietoja ei ole annettu. 57
Taulukko-osio Reaalilukujen laskulait a b b a, ab ba vaihdantalaki a b c a b c, a bc ab c liitäntälaki a b c ab osittelulaki ac a ( a) 0 luvun a vastaluku a a a luvun a käänteisluku a ( a 0) a itseisarvo Graafinen tulkinta: a = luvun a vastinpisteiden etäisyys nollasta Murtolukujen laskutoimitukset a ka, missä k 0 b kb laventaminen ( ) ja supistaminen ( ) a c ad bc b d bd yhteenlasku (lavennus samannimisiksi) a c ad bc b d bd vähennyslasku (lavennus samannimisiksi) a c ac b d bd kertolasku a c ad : b d bc jakolasku Potenssi a n a a... a n tekijää, a = kantaluku, n = eksponentti a 0 a 0, 0 0 ei ole määritelty p a p a a 0 a b p b a p a 0 58
Laskusääntöjä m a a a m a m n a samankantaisten potenssien osamäärä n a n n ab a b tulon potenssi n m n samankantaisten potenssien tulo n a b n a b n n m n mn n a a a m osamäärän potenssi potenssin potenssi Polynomin jakaminen tekijöihin ab ac a( b c) yhteinen tekijä ac ad bc bd a( c d) b( c d) ( a b)( c d) ryhmittely a a a ab b ab b b ( a b) ( a b) ( a b)( a b) muistikaavat Neliöjuuri Jos a b, niin b a ja b 0 (pätee myös toisinpäin). Laskusääntöjä a a a a b ab a a b a b Lukujonot Aritmeettinen lukujono d = a a erotusluku a n a ( n ) d yleinen termi 59
Geometrinen lukujono a q suhdeluku a n a n aq yleinen termi Toisen asteen yhtälö Normaalimuoto ax bx c 0, a Ratkaisukaava: x b b 4ac a Paraabelin aukamissuunta ja muoto: Jos a > 0, paraabeli aukeaa ylöspäin. Jos a < 0, paraabeli aukeaa alaspäin. Jos a on pieni, paraabeli on leveä. Vaillinaiset toisen asteen yhtälöt Jos a on suuri, paraabeli on kapea. Yhtälön ax c 0 ratkaisujen määrä riippuu vakiosta c: c < 0: kaksi ratkaisua, ratkaisut toistensa vastalukuja c = 0: ainoa ratkaisu x = 0 c > 0: ei ratkaisua Yhtälön ax bx 0 ratkaisut: aina kaksi ratkaisua, toinen on aina x = 0 Suorakulmaisen kolmion trigonometria a b c (Pythagoraan lause) A ab Trigonometriset funktiot a b a sin, cos, tan c c b Suora Pisteiden, y x ja x, y kautta kulkevan suoran kulmakerroin: 60
k tan y x y x Suora on nouseva, jos k > 0 laskeva, jos k < 0 x-akselin suuntainen, jos k = 0 y-akselin suuntainen, jos k:ta ei voida määrittää. Tarkastellaan suoria s ja s, joiden kulmakertoimet ovat k ja k. Suorat ovat yhdensuuntaiset eli s s, jos k k tai suorat ovat y-akselin suuntaiset. Suorat ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan eli s s, jos k k tai toinen suora on x-akselin ja toinen y-akselin suuntainen. Suoran yhtälön yleinen muoto: ax by c 0 Suoran yhtälön ratkaistu muoto: y kx b, missä k on kulmakerroin ja b vakiotermi (suoran ja y-akselin leikkauspisteen y- koordinaatti). x- akselin suuntaisen suoran yhtälö: y t, missä t on suoran ja y-akselin leikkauspisteen y-koordinaatti y-akselin suuntaisen suoran yhtälö: x u, missä u on suoran ja x-akselin leikkauspisteen x-koordinaatti Tasokuvioita Neliö A a d a Suorakulmio A ab d a b 6
Neljäkäs A ah Suunnikas A ah absin Puolisuunnikas A a b h ( a b) s sin Kolmio A ah absin Ympyrä A r d 4 p r d Sektori b r (kaaren pituus) 360 br A r 360 6
Avaruuskappaleita Kuutio a s, d A 6s V s 3 s 3 Suorakulmainen särmiö d a A ab ac bc V abc b c Suora ympyräkartio A v V rs r 3 h Suora ympyrälieriö A A v kok rh A r v V r h r ( r h) Pallo A 4 r V 4 r 3 3 π:n likiarvo 500 ensimmäisen desimaalin tarkkuudella 3, 459 6535 89793 3846 6433 8379 5088 497 69399 3750 5809 74944 5930 7864 0686 0899 8680 3485 34 70679 848 0865 383 06647 09384 46095 5058 37 53594 088 48 7450 840 7093 85 05559 6446 9489 54930 3896 4488 0975 66593 3446 8475 6483 37867 8365 70 909 45648 5669 34603 4860 4543 6648 3393 6076 049 473 63
7456 70066 0635 5887 4885 090 968 9540 975 36436 7895 90360 033 05305 4880 4665 384 4695 945 6094 33057 7036 57595 9953 098 673 893 679 305 8548 07446 3799 6749 56735 88857 574 89 7938 830 949 Tilastomatematiikka Keskilukuja keskiarvo x x x x n 3... x n painotettu keskiarvo, missä q,q,...,q n ovat painokertoi- qx qx... qn x x q q... qn mia n Moodi eli tyyppiarvo tarkoittaa yleisintä, useimmin esiintyvää muuttujan arvoa. Mediaani tarkoittaa keskimmäistä arvoa (tai kahden keskimmäisen arvon keskiarvoa), kun aineisto on järjestetty suuruusjärjestykseen. Hajontalukuja Keskihajonta ilmoittaa, kuinka kaukana muuttujan arvot ovat keskimäärin keskiarvosta. Vaihteluväli kertoo millä välillä havainnot vaihtelevat. Vaihteluvälin pituus on muuttujan suurimman ja pienimmän arvon erotus. 64
Todennäköisyyslaskenta Klassinen todennäköisyys P ( A) suotuisten tapausten lukumäärä kaikkien t apausten lukumäärä Vastatapahtuman todennäköisyys P( A) P( A ei tapahdu) P( A) Yhteenlaskusääntö Kun A ja B erillisiä tapauksia P( A tai B) P( A) P( B) Kun A ja B eivät ole erillisiä P( A tai B) P( A) P( B) P( A ja B) Kertolaskusääntö P A ja B P( A) P( B Kun A ja B ovat riippumattomia ) Kun A ja B ovat riippuvia (yleinen kertosääntö) P(ensin A ja sitten B) P(A) P(B, kun A on tapahtunut) SI-järjestelmä Kerrannaisyksiköiden etuliitteet Nimi Tunnus Kerroin Nimi Tunnus Kerroin eksa E 0 8 desi d 0 - peta P 0 5 sentti c 0 - tera T 0 milli m 0-3 giga G 0 9 mikro μ 0-6 mega M 0 6 nano n 0-9 kilo k 0 3 piko p 0 - hehto h 0 femto f 0-5 deka da 0 atto a 0-8 65
Lisäyksiköitä Suure Yksikkö Tunnus Vastaavuus aika minuutti min min = 60 s tunti h h = 60 min vuorokausi d d = 4 h vuosi a a 365 d tasokulma aste = 60 minuutti = 60 sekunti tilavuus litra l l = dm 3 massa tonni t t = 000 kg atomimassayksikkö u u =,660540 0-7 kg pituus tähtitieteellinen yksikkö AU AU = 0,495979 0 m parsek pc pc = 30,85678 0 5 m Muuntokertoimia Pituus = in = tuuma = 5,40 mm = ft = jalka = 0,3048 m yd = jaardi = 0,944 m mi = maili =,609344 km mpk = M = meripeninkulma = 85 m vv = valovuosi = 9,46055 0 5 m AU = tähtitieteellinen yksikkö = 49,5979 0 9 m Massa ka = karaatti = 0, g u =,660540 0-7 kg lb = naula = 0,4536 kg oz = unssi =8,35 g Tasokulma = π/360 rad Pinta-ala b = barn = 0-8 m acre = eekkeri = 4,0469 0 3 m Tilavuus l = dm 3 = 0,00 m 3 bbl = barreli = 0,589873 m 3 gal = gallona (UK) = 4,54609 l gal = gallona (US) = 3,7854 l Nopeus solmu = mpk/h =,85 km/h = 0,544 m/s Luonnonvakioita Nimi Tunnus Lukuarvo ja yksikkö putoamiskiihtyvyys g 9,80665 m/s valon nopeus c,9979458 0 8 m/s elektronin massa m e 9,093897 0-3 kg protonin massa m p,6763 0-7 kg neutronin massa m n,674986 0-7 kg 66