Kaupunki- ja aluekehitys ja tilastot Maaseudun ja kaupungin määrittely tilastoissa ja tilastojen avulla seminaari Tilastokeskuksessa Janne Antikainen SM/AHO/AKO 24.8.2005
Neljä kansallista projektia Osaamis-Suomi Maaseutu-Suomi merkitys ja vahvuus Teollisuus-Suomi Hyvinvointi- Suomi?-Suomi 1950 1960 1970 1980 1990 2000 aika Janne Antikainen SM/AHO/AKO
Työ, asuminen ja palvelut eri projekteissa työ asuminen palvelut alkutuotantovaltainen teollisuusvaltainen palveluvaltainen verkostoimainen
Kehitysdynamiikan kuvaus: sisäinen vs. ulkoinen dynamiikka alueellisessa kehityksessä Miksi muuttoliikettä? TYÖ OPISKELU PERHE ALUE A ALUE B ELÄMÄNLAATU
Muuttoliike 1952-2004e seutukunnittain
Nettomuutto kaupunkiseutujen kärki- ja kehyskuntiin 1952-2004e 40000 35000 30000 kärki yhteensä kehys yhteensä 25000 20000 15000 10000 5000 0-5000 -10000-15000 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004
Kaupunkipolitiikan lyhyt historia Suomalainen kaupunkipolitiikka täyttää tänä vuonna 10 vuotta Kaupunkien asema ja rooli tullut näkyväksi erityisesti osaamisperusteisessa kehityksessä Politiikan eriyttäminen (tyypit ja teemat) Informaatio-ohjauksen roolin korostuminen - tilastoilla erittäin keskeinen merkitys Verkostomaantiede teoriasta käytäntöjen kehittämiseen Kansallisen (Akatemian kaupunkitutkimuksen ohjelma, kaupunkiproffat) ja eurooppalaisen kaupunkitutkimuksen käyttö (ESPON)
Kaupunkiseutujen analyysi ja kaupunkiseutujen kehittäminen: Kaupunkiverkon rakenne: Kaupunkiverkkotutkimus 2001 Alueiden profiilit: Aluekeskukset koko kuva (2003) Kaupunkiseutujen kasvun aika (2004)
Kaupunkiverkkotutkimus 1998 (tilastovuosi 1995) 2001 (tilastovuosi 2000)
Erilaiset roolit erilaiset vahvuudet
Kaupunkiseutujen typologia Helsingin metropolialue Monipuoliset yliopistoseudut Keskisuuret kaupunkiseudut Teolliset kaupunkiseudut Alkutuotantovaltaiset aluekeskukset
AKO-profiilit (1.sivu) Peruskuvaus! tavoite! organisoituminen! AKOn rooli alueellisessa kehittämisessä suuret alueellisen kehityksen mittarit yhdyskuntarakenne AKOtoiminnan sisältö! teemat! tulokset! keskeiset toimenpiteet
AKO-profiilit (2.sivu) Perustiedot Väestö Työmarkkinat Aluetalous ja T&K Suurimmat työnantajat ja klusterit Koulutuksen instituutiot Asuminen Erikoistuminen Koulutus Saavutettavuus Turvallisuus
Kaupunkiseutujen kasvun aika Hyvä elämä kaupunkiseuduilla Urban Audit II kansallinen versio julkaisu 3/2004
Kaupungeista kaupunkiseutuja ja tulevaisuudessa verkostokaupunkeja Kaupungit ovat alueellisesti kasvaneet kaupunkiseuduiksi eli ne ovat seutuistuneet 1970- luvulta alkaen Kaupungit ja niitä ympäröivät kunnat ovat yhtä toiminnallista aluetta, jolla käydään töissä ja haetaan palveluja Jatkossa kasvu edellyttää erikoistumista toimijoiden vahvaa seudullista yhteistyötä kaupunkiseutujen vahvempaa keskinäistä verkostoitumista
" Kahden tai useamman kunnan muodostamat työssäkäyntialueet " kaupunkiverkkotutkimuksessa määritellyt kaupunkiseudut ja aluekeskukset " huomioitu vain suora pendelöinti (ei linkitystä alakeskuksien kautta) "10 % kriteeri (työllisestä työvoimasta) "monikeskuksisia työssäkäyntialueita:!pääkaupunkiseutu!kouvola-kuusankoski!kemi-tornio!tammisaari-hanko
45 minuutin alueet Lähde: Gloersen & Schürmann (2004): Polycentric Visions on the urban landscape. Journal of Nordregio 4/2004 pp. 16-19.
Aluekehityksen mittaaminen suuria mittareita Kuvattava:! taso! trendi Työmarkkinat (esim. taso: työttömyysaste, trendi: työpaikkojen määrän muutos) Osaaminen (esim. taso: koulutusaste, trendi: korkeaastekoulutettujen muuttoliike) Väestö (esim. taso: väestö, trendi: muuttoliike) Aluetalous (esim. taso: alueellinen bruttokansantuote asukasta kohden, trendi: muutos BKTAssa)
Kaupunkiseutujen typologia
eli informaatio-ohjaus keskeistä, kvanttia ja kvalia yhdistetään virtojen mittaaminen ja mallintaminen haastavaa kaupunkiseudun määrittely työssäkäynnin perusteella (vai jotenkin muuten) Tarvitaan myös yhteinen kaupungin ja maaseudun määrittely, muuten kehittäminen ja politiikka hajoaa (lisäksi voi olla toki omia määritelmiä omiin tarpeisiin) vastaisuudessakin aktiivista vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken (Ekin malli: mukana TK, hallinto, kehittäjät, yliopisto)