Ympäristölautakunta 11.12.2014 Sivu 1 / 35

Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta 11.12.2014 Sivu 1 / 35 Kokoustiedot Aika 11.12.2014 torstai klo 17:32-18:32 Paikka Villa Elfvik, Elfvikintie 4, Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Henna Partanen, puheenjohtaja Eeva Haeggström Katja Koivumäki Riina Kosonen Pekka Lempiäinen Mika Leppinen, saapui klo 17.48 129 käsittelyn alkaessa Joni Vainikainen Taina Vilo Marika Visakova, poissa esteellisenä klo 17.38-17.44 126-127 käsittelyjen ajan Mauri Sauvola Perttu Ahonen Maria Taipale Timo Tilli Muut saapuvilla olleet Tarja Söderman Kari Kavasto Sari Soini Jouni J. Särkijärvi Erja Tiihonen ympäristönsuojelupäällikkö valvontapäällikkö kehittämispäällikkö kaupunginhallituksen edustaja sihteeri

Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta 11.12.2014 Sivu 2 / 35 Allekirjoitukset Henna Partanen puheenjohtaja Erja Tiihonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 12.12.2014 12.12.2014 Eeva Haeggström Timo Tilli Pöytäkirjan nähtävänäolo 31.12.2013 julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä ympäristökeskuksessa 22.12.2014 osoitteessa Kirkkojärventie 6 B, Espoon keskus.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Ympäristölautakunta 11.12.2014 Sivu 3 / 35 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 122 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 123 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 124 1 Röylän Kaivin Oy, mullan valmistus hevosen 6 kuivikelannasta ja puhtaista maa-aineksista, Gobbackantie 18, ympäristöluvan myöntäminen 125 2 VTT Expert Services Oy:n palolaboratorion 7 päästömittaukset ja monitorointisuunnitelma 126 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 10 ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän jätehuoltotoimialan kivenlouhintaa ja murskausta Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksessa 127 Lausunto Helsingin seudun ympäristöpalveluille 15 ehdotuksesta asumisessa syntyviä lietteitä koskeviksi jätehuoltomääräyksiksi 128 Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja 18 ympäristökeskukselle pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailuohjelmasta 129 Lausuntoja, päätöksiä ja kirjelmiä 20 130 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Espoon 24 kaupungin teknisen keskuksen ympäristölupahakemuksesta, ylijäämämaiden varastointi ja esikäsittely, Hannus (dnro ESAVI/6072/04.08/2014) 131 Kuntalain 51 :n mukaisen otto-oikeuden käyttäminen ympäristökeskuksen viranhaltijoiden päätöksiin 31

Espoon kaupunki Pöytäkirja 122 Ympäristölautakunta 11.12.2014 Sivu 4 / 35 122 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Ympäristölautakunta oli kutsuttu koolle ympäristölautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla 3.12.2014 päivätyllä ympäristölautakunnan jäsenille ja kaupunginhallituksen ja nuorisovaltuuston edustajille toimitetulla kokouskutsulla.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 123 Ympäristölautakunta 11.12.2014 Sivu 5 / 35 123 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Eeva Haeggström ja Timo Tilli.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 124 Ympäristölautakunta 11.12.2014 Sivu 6 / 35 1115/11.01.00/2013 124 Röylän Kaivin Oy, mullan valmistus hevosen kuivikelannasta ja puhtaista maa-aineksista, Gobbackantie 18, ympäristöluvan myöntäminen Valmistelijat / lisätiedot: Armi Tukia, puh. 043 826 5218 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Ympäristölautakunta päättää Röylän Kaivin Oy:n mullan valmistuksen ympäristöluvasta liitteenä olevan lupapäätöksen mukaisesti. Kyseessä on ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Tiedoksi Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Mullan valmistus Röylän Kaivin Oy ympäristölupa - Mullanvalmistusalueen sijaintikartta Röylän Kaivin Oy hakee ympäristölupaa valmistaa multaa hevosen kuivikelannasta ja puhtaista maa-aineksista. Multaa valmistetaan 340 tonnia vuodessa ja se käytetään viherrakentamiseen. - Muistutuksen jättäneet, ote - Torsti Hokkanen, Kaupunkisuunnittelukeskus, ote - Liisa Keisteri, Terveyspalvelut, ote - Elintarviketurvallisuusvirsto Evira, ote - Uudenmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat, ote - Röylän Kaivin Oy, ote

Espoon kaupunki Pöytäkirja 125 Ympäristölautakunta 11.12.2014 Sivu 7 / 35 77/11.01.00/2011 125 VTT Expert Services Oy:n palolaboratorion päästömittaukset ja monitorointisuunnitelma Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen VTT Expert Services Oy:n palolaboratorion päästömittausraportit (VTT-CR-01278-12 ja VTT-CR- 00946-13) ja hyväksyy esitetyn monitorointisuunnitelman (25.6.2014, VTT- M-03225-14). Päästömittauksia tehtäessä on huolehdittava siitä, että mittaushetkellä poltettavat materiaalit edustavat mahdollisimman hyvin tyypillisiä poltettavia materiaaleja. Palavien nesteiden lisäksi palossa tulee olla mukana esim. muovia, puuta, tekstiilejä, patjoja tms. materiaaleja, sillä niistä voidaan arvioida muodostuvan merkittäviä hiukkaspäästöjä. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Liite Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 2 Monitorointisuunnitelma 25.6.2014 VTT Expert Services Oy:n palolaboratoriossa testataan ja tutkitaan materiaalien, rakenteiden, laitteiden ja järjestelmien paloturvallisuutta polttamalla (ja sammuttamalla) niitä hallituissa oloissa. Espoon ympäristölautakunta on myöntänyt VTT:n palolaboratoriolle ympäristöluvan 13.11.2008 / 8 (Dnro 4341/720/2008). Ympäristölautakunta muutti kahta ympäristöluvan määräystä 20.1.2011 / 3 (Dnro 77/11.01.00/2011). Uudistetut lupamääräykset: 2. Sammutuskokeissa ja testeissä syntyvät savukaasut on puhdistettava puhdistuslaitteistolla siten, että ulkoilmaan johdettavista kaasuista poistetaan mahdollisimman tarkoin hiukkaset ja terveydelle ja ympäristölle haitalliset aineet ja yhdisteet. Hiukkasten puhdistamiseen valitun puhdistinlaitteen erotustehokkuuden tulee olla vähintään 95 % siten, että puhdistuksen jälkeen maksimihiukkaspitoisuus on 50 mg/m 3 tuntikeskiarvona ilmoitettuna prosessissa vallitsevassa hapessa ja NTPolosuhteissa. (YSL 43, YSA 37, NaapL 17 )

Espoon kaupunki Pöytäkirja 125 Ympäristölautakunta 11.12.2014 Sivu 8 / 35 8. Peruskorjatun laitoksen käyttöönoton jälkeen pitää ulkoilmaan johdettavasta savukaasusta kertaluonteisesti kuuden kuukauden kuluessa laitoksen käyttöönotosta mitata seuraavien aineiden tai yhdisteiden pitoisuudet: hiukkaset, suolahappo, fluorivety, orgaaninen hiili (TOC), dioksiinit, furaanit, hiilimonoksidi, raskasmetallit, rikkidioksidi, typenoksidit, hiilidioksidi, vetysyanidi ja vetybromidi. Mittausraportti pitää toimittaa Espoon ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa mittausten suorittamisesta. Mittausajanjakso valitaan siten, että siihen sisältyy sekä sammutushallissa että rakennehallissa tehtäviä testejä. Mittaustulokset ilmoitetaan prosessissa vallitsevassa hapessa ja NTPolosuhteissa. Ympäristölautakunta päättää mittausraportin käsittelyn yhteydessä, miten savukaasujen mittauksia jatketaan. (YSL 46, NaapL 17 ) Päästömittaukset Laitoksella on tehty ympäristöluvassa määrätyt päästömittaukset 18.1.2012 ja 9.-11.10.2012. 18.1.2012 mitattiin hiukkaspäästöjä. Näiden mittausten päätarkoitus oli selvittää puhdistuslaitteiston eli tekstiilisuodattimen toimivuutta. Kokeessa 1 poltettiin moottoripolttoöljyä ja puuparrua. Kokeessa 2 poltettiin moottoripolttoöljyä ja vaahtomuovipatjoja. Hiukkaspäästön erotustehokkuudeksi kummassakin kokeessa saatiin yli 97 %. Hiukkaspitoisuudeksi puhdistuksen jälkeen saatiin kummassakin kokeessa < 2 mg/m 3 (alle toteamisrajan). 9.-11.10.2012 mitattiin hiukkaset, NO x, CO 2, CO, SO 2, HCl, HF, HBr, HCN, raskasmetallit (Cd+Tl, Co, Sb, As, Pb, Cr, Mn, Ni ja V), elohopea, dioksiinit, furaanit ja orgaaninen kokonaishiili (TOC). Näytteet otettiin tekstiilisuodattimen jälkeen. Kokeissa (5 kpl) poltettiin heptaania ja dieselöljyä. Hiukkaspitoisuudet olivat < 2 mg/m 3 (alle toteamisrajan). Lupamääräysten noudattaminen Lupamääräyksen 2 mukaiset erotustehokkuus- ja päästörajaarvovaatimukset täyttyvät, ja lupamääräyksen 8 mukaiset päästömittaukset on tehty. Toiminnanharjoittajan esitys monitorointisuunnitelmaksi Toiminnanharjoittajan esittämä monitorointisuunnitelma (25.6.2014) on esityslistatekstin liitteenä. Monitorointisuunnitelmassa esitetään, että hiukkaset, NOx, CO 2, CO, SO 2, HCl, HF, HBr, HCN, raskasmetallit (Cd+Tl, Co, Sb, As, Pb, Cr, Mn, Ni ja V), elohopea, dioksiinit, furaanit ja orgaaninen kokonaishiili (TOC) mitataan viiden vuoden välein vähintään sammutushallin savukaasupäästöistä ennen ja jälkeen letkusuodattimen. Mittaukset suoritetaan käytännön polttokokeista, joiden oletetaan olevan kriittisimpiä letkusuodattimen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 125 Ympäristölautakunta 11.12.2014 Sivu 9 / 35 asianmukaisen toiminnan kannalta. Polttokoetyypit sovitaan ennen kokeiden suorittamista yhdessä Espoon ympäristökeskuksen kanssa. Letkusuodattimen yleisen toiminnan varmistamiseksi suodatintoimittaja tarkistaa suodattimen kunnon kerran vuodessa huoltosopimuksen mukaisesti ja letkusuodattimen laitevastuuhenkilö varmistaa, että laite toimii moitteettomasti. Nähtävillä olevat asiakirjat Palolaboratorion ympäristölupa, ympäristöluvan muutospäätös ja päästömittausraportit ovat nähtävillä kokouksessa. Käsittelymaksu ja sen määräytyminen Monitorointisuunnitelman käsittelystä ja hyväksymisestä perittävä maksu on 430. Maksu määräytyy Espoon kaupunginhallituksen 1.9.2014 hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksan perusteella. Taksan 3 :n ja taksan liitteenä olevan maksutaulukon mukaan tarkkailusuunnitelman käsittelystä ja hyväksymisestä perittävä maksu on suuruudeltaan 430. Päätöksestä tiedottaminen Päätöksen julkipanopäivä on 22.12.2014 ja antopäivä 23.12.2014. Päätöksestä kuulutetaan Espoon kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla. Muutoksenhaku Tähän päätökseen ja siitä perittävään maksuun voi hakea ympäristönsuojelulain 190 :n mukaisesti muutosta Vaasan hallintooikeudelta. Valitusaika päättyy 22.1.2015. Valitusosoitus on liitteenä. Tiedoksi - Uudenmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat, ote - VTT Expert Services Oy, ote

Espoon kaupunki Pöytäkirja 126 Ympäristölautakunta 11.12.2014 Sivu 10 / 35 3481/11.01.00/2012 Ympäristölautakunta 4 16.1.2014 126 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän jätehuoltotoimialan kivenlouhintaa ja murskausta Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Harri Anttila, puh. 043 826 5219 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Ympäristölautakunta päättää antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon hakemuksesta, joka koskee HSY jätehuoltotoimialan louhinta- murskaustoiminnan ympäristölupaa Ämmässuolla. Lausuntoa on pyydetty 15.1.2015 mennessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt lausuntoa sekä Espoon kaupungilta että ympäristönsuojeluviranomaiselta. Espoon kaupungin lausunnon ympäristölupahakemuksesta antaa ympäristölautakunta Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien johtosäännön 5 perusteella. Ympäristölautakunta toteaa, että kasvanut louheen murskausmäärä ei aiheuta merkittäviä muutoksia laitoksella. Alun perin suunniteltua toimintaaikaa enintään 50 vuorokauden jaksoissa voidaan joutua pidentämään, mikäli haettu maksimimäärä 1,4 milj. tonnia vuodessa toteutuu eikä louhetta jätetä välivarastoon. Murskaamon sijoituspaikka kaatopaikan laajennusalueen louhoksessa estää melun leviämistä ympäristöön. Mahdollinen sijoituspaikka kompostointilaitoksen eteläpuolisella kenttäalueella on Kalliosuon maantäyttöalueen ja Ämmässuon kaatopaikan muodostamassa melusuojassa. Voimassa olevassa ympäristöluvassa (Uudenmaan ympäristökeskus 26.5.2008) ympäristölupaa laajennettiin koskemaan myös muualta tuotavaa kiviainesta. Siinä ei annettu erityisiä määräyksiä kuljetuksesta lukuun ottamatta melua, jonka on jäätävä alle 55 db(laeq) lähimmällä asuinalueella. Lähin asutus sijaitsee noin 600 m etelään ja lounaaseen, noin 500 m pohjoiseen ja noin 1 km koilliseen. Käsittely Päätös Marika Visakova ilmoitti olevansa esteellinen (palvelussuhdejäävi) ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 126 Ympäristölautakunta 11.12.2014 Sivu 11 / 35 Selostus Taustaa Helsingin seudun ympäristöpalveluiden HSY jätehuollon toimialalla on ollut Uudenmaan ympäristökeskuksen 1.10.2003 antama ympäristölupa Ämmässuon kaatopaikan laajennusalueen louhintaa varten. Toiminnan harjoittaja sai 26.5.2008 Uudenmaan ympäristökeskukselta laajennetun luvan murskata alueella myös muualta tuotua louhetta. Jälkimmäisessä luvassa määrättiin hakemaan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista 30.6.2012 mennessä, mikäli HSY haluaa vielä tämän jälkeen jatkaa murskaustoimintaa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt määräaikaan pidennystä 31.12.2012 saakka ja uusi hakemus on tullut vireille aluehallintovirastoon 18.12.2012. Ympäristölautakunta antoi jatkohakemuksesta lausunnon Etelä-Suomen aluehallintovirastolle 16.1.2014. Hakemuksen mukaan Ämmässuon alueella louhitaan kiveä 718 000 738 000 m 3 ktr, joka murskataan alueelle tuotavalla siirrettävällä murskaamolla. Lausunnon annon jälkeen HSY:lle on tullut tarve muuttaa hakemusta HSY Veden aloitettua Blominmäen uuden jäteveden puhdistamon rakentamishankkeen. Ämmässuon murskauslaitokselle tuotaisiin murskattavaksi myös Blominmäen jäteveden puhdistamon louhinnassa syntynyttä kiveä. Blominmäelle on tulossa oma murskaamo, mutta siellä käytettävissä oleva toiminta-alue on etenkin talvella riittämätön, jolloin murskeelle on vähän kysyntää. Sen vuoksi louhetta varaudutaan toimittamaan murskattavaksi Ämmässuolle, jossa välivarastotilaa on enemmän. Tämän vuoksi vuosittain murskattava kivimäärä Ämmässuon laitoksella kasvaa alun perin haetusta noin 200 000 t/a keskimäärään 300 000-600 000 t/a. Tästä johtuen Ämmässuolla välivarastoitavan louheen ja murskeen määrä kasvaa ja louhekuljetusten aiheuttama liikenne kasvaa. Muita muutoksia murskaamon toimintaan ei haeta. Aluehallintovirastossa katsottiin, että tämä on oleellinen muutos hakemukseen, jolloin se kuulutetaan uudelleen ja siitä pyydetään uudet lausunnot. Louhinta- ja murskaustoiminnasta Lupahakemus koskee jätteidenkäsittelykeskuksessa tehtävää louhintaa ja murskausta. Louhittavat alueet sijoittuvat kuvan 1 esittämille alueille. Murskaamo sijoitetaan louhittavan alueen 2 itäpuolelle jo louhitun alueen pohjalle. Mikäli Blominmäeltä tuotavan louheen murskaamiseen tarvitaan toinen murskain, se sijoitetaan joko samalle alueelle louhoksen pohjalle tai louhinta-alueen 1 pohjoispuolelle, jossa meluvalleina toimivat länsipuolinen kaatopaikkatäyttö ja itäpuolinen Kalliosuon maantäyttöalue.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 126 Ympäristölautakunta 11.12.2014 Sivu 12 / 35 Kuva 1. Louhinta-alueiden sijaintipaikat 1 4. Blominmäeltä tuotava louhe Blominmäen uusi puhdistamo rakennetaan kallion sisään. Laitosta varten louhitaan puhdistamon luolasto ja kaksi ulos tulevaa huoltotunnelia. Louhe murskataan pääasiassa Blominmäen omalla murskaamolla. Blominmäeltä tuotavan kiviaineksen määrää on hakemuksen mukaan vaikea ennakoida, koska louhinta ei ole vielä alkanut. HSY varautuu hakemuksessaan keskimäärin 300 000 600 000 tonnin murskattavaan määrään vuodessa, ja maksimissaan 1,4 milj. tonniin vuodessa, mutta toteutuva määrä voi olla huomattavasti pienempi. Hakemuksen mukaan murskausta tehtäisiin arkisin klo 7 21 enintään 50 vuorokauden jaksoissa. Mikäli maksimimäärä toteutuu, murskaaminen voi olla pidempiaikaista. Viikonvaihteessa ja arkipyhinä ei ole toimintaa. Tämä on voimassa olevan ympäristöluvan (Uudenmaan ympäristökeskus 1.10.2003, 26.5.2008) mukaista. Silloin, kun kaatopaikan laajennusaluetta louhittiin ja toiminta oli jatkuvatoimista, toiminta-aika oli sama. Tämän vahvisti myös Vaasan hallinto-oikeus päätöksellään 22.12.2004. Murskattu kiviaines varastoidaan louhittavalla alueella ja lisäksi varastokasoille on varattu tilaa laajennusalueella. Siirrettävä murskaamo käyttää polttoainetta noin 0,5 0,8 litraa murskattua kiviainestonnia kohden. Alueella käytettävät polttoainesäiliöt ovat maanpäällisiä kaksoisvaippasäiliöitä tai valuma-altaallisia säiliöitä, jotka kestävät mekaanista rasitusta. Säiliöt varustetaan ylitäytön estimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksessa otetaan vastaan noin 77 000 jätekuormaa vuodessa. Lisäksi alueelle suuntautuu muuta liikennettä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 126 Ympäristölautakunta 11.12.2014 Sivu 13 / 35 Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen syksyllä 2012 tekemien liikennelaskelmien mukaan Ämmässuontien liikenne on noin 2 400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne suuntautuu HSY:n alueen lisäksi Ekopark Espoon ja Rudus Oy:n tuotantoalueille. Hakemuksessa on arvioitu, että Blominmäen murskeen kuljetus aiheuttaa keskimäärin 50 kasettiauton ja enimmillään 200 kasettiauton päivittäisen liikenteen Ämmässuolle. Jätteenkuljetusten siirryttyä Vantaan jätevoimalalle huhtikuussa 2014, jätekuormien määrä on vastaavasti pudonnut murtoosaan. Päätöshistoria Ympäristölautakunta 16.1.2014 4 Päätösehdotus Va. ympäristönsuojelupäällikkö Kari Kavasto Ympäristölautakunta päättää antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon hakemuksesta, joka koskee HSY jätehuoltotoimialan louhinta- murskaustoiminnan ympäristölupaa Ämmässuolla. Lausuntoa on pyydetty 22.1.2014 mennessä. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden jätehuoltotoimiala hakee lupaa kivenlouhinnan ja murskauksen tekemiseksi Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen alueella. Louhittava alueita on neljä (osaalueet 1 4). Pinta-alat ovat suunnitelmapiirustusten mukaan 10,8 ha, 2,3 ha, 2,3 ha ja 2,6 ha. Louhittavat ja murskattavat kiviainesmäärät ovat vastaavasti 240 000 m 3 ktr, 120 000 140 000 m 3 ktr, 224 000 m 3 ktr ja 134 000 m 3 ktr. Louhittava kokonaismäärä on 718 000 738 000 m 3 ktr. Hakijan mukaan louhinta on melko pienimuotoista ja sitä tehtäisiin enintään 50 vuorokauden jaksoissa. Lähin asutus louhinta-alueelta 1 sijaitsee noin 800 m etelään, alueelta 2 noin 600 m etelään ja lounaaseen, alueelta 3 noin 500 m pohjoiseen ja alueelta 4 noin 1 km koilliseen. Louhinnan ja murskauksen päästöt ovat melu- ja pölypäästöjä, joiden leviämisestä on Ämmässuon Kulmakorven alueelta runsaasti mittaus- ja seurantatietoa. Kaatopaikka-alueen louhintojen alkamisesta vuodesta 1991 lähtien melua ja pölyä on mitattu eri yhteyksissä Kolmperän, Laitamaan ja Råbackan alueilla. Tampereen aluetyöterveyslaitos on mitannut laajennusalueen louhinnan kokonaisleijumaa vuonna 1993. Mittauspiste sijaitsi noin 500 m etäisyydellä murskaamosta etelään. Paavo Ristola Oy on tehnyt vuonna 2003 leijuvan pölyn mittauksia Laitamaan asuinalueella ja YTV:n ympäristötoimisto samalla alueella vuonna 2004. Mittaukset on tehty standardin SFS 3863 mukaisesti. Jälkimmäisissä mittauksissa oli nähtävissä louhinnan ja kiviaineksen murskauksen vaikutus Laitamaalla kohonneina pitoisuuksina, ja vuorokausiohjearvo 120 µg/m 3 on ylittynyt joitakin kertoja.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 126 Ympäristölautakunta 11.12.2014 Sivu 14 / 35 Paavo Ristola Oy on mitannut louhinnan ja murskauksen melua vuosina 2003, 2004, 2005 ja 2006 sekä Ramboll Oy vuonna 2007 Kolmperän, Laitamaan ja Råbackan alueilla. Kolmperän alueella melun voimakkuus on ollut 46-50 dbl Aeq, Laitamaalla 41 53 dbl Aeq ja Råbackassa 43 59 dbl Aeq. Råbackan alueella melun voimakkuus ylitti ohjearvon silloin, kun kalliota louhittiin ja murskattiin samalla paikalla kuin nyt suunniteltu louhinta-alue 2 sijoittuu. Pölyäminen ei muodostune ongelmaksi lähialueilla. Sen sijaan meluntorjuntaan tulee kiinnittää huomiota louhittaessa ja murskattaessa alueilla 2 ja 3. Murskain on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava paikkaan, jossa on kallioseinämät suojaamassa asutuksen suuntaan. Alue 3 on lähellä Kolmperän asuinaluetta eikä melua vaimentavia maastomuotoja asutuksen suuntaan ole. Louhinnan ja murskauksen alkaessa näillä alueilla toiminnan harjoittajan on syytä erikseen tiedottaa lähimpänä sijaitseville asuinalueille työn luonteesta ja kestosta epätietoisuuden hälventämiseksi. Käsittely Asia käsiteltiin 2 jälkeen. Marika Visakova poistui esteellisenä (palvelussuhdejäävi) asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi ja hänen tilallaan kokouksessa oli varajäsen Ville Lappalainen. Päätös Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Ympäristölupavastuualue

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Ympäristölautakunta 11.12.2014 Sivu 15 / 35 4945/11.01.03/2014 127 Lausunto Helsingin seudun ympäristöpalveluille ehdotuksesta asumisessa syntyviä lietteitä koskeviksi jätehuoltomääräyksiksi Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Ympäristölautakunta päättää antaa Helsingin seudun ympäristöpalveluille seuraavan lausunnon ehdotuksesta asumisessa syntyviä lietteitä koskeviksi jätehuoltomääräyksiksi: Ympäristölautakunta pitää tarpeellisena lisätä asumisessa syntyviä lietteitä koskevia määräyksiä Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen yleisiin jätehuoltomääräyksiin. Ympäristölautakunta huomauttaa ehdotuksesta asumisessa syntyviä lietteitä koskeviksi jätehuoltomääräyksiksi, että määräyksiin on sisällytetty myös kuivakäymäläjätteen kompostointi, mutta kuivakäymäläjätettä ei ole mainittu määräysten soveltamisalaa koskevassa pykälässä. Määräysten todetaan koskevan asumisessa syntyviä ja muita jätevesilietteitä. Määräysten voimaantulon yhteydessä esitetään kumottavaksi käymäläjätteen kompostointia koskeva jätehuoltomääräys, jolloin jätehuoltomääräyksistä poistuisi määräys kompostorin soveltuvuudesta kuivakäymäläjätteiden kompostointiin. Ympäristölautakunta ehdottaa, että maininta kuivakäymäläjätteistä poistetaan asumisessa syntyviä lietteitä koskevista määräyksistä ja käymäläjätteen kompostointia koskevaa jätehuoltomääräysten 3 :n 3 momenttia ei kumota. Ympäristölautakunnan ehdottaa myös, että lietteiden omatoimisen käsittelyn aloittamisesta pitäisi ilmoittaa HSY:lle, kuten jätehuoltomääräyksien mukaan on ilmoitettava elintarvikejätteen ja käymäläjätteen kompostoinnista. Ympäristölautakunta pitää selkeänä ja lietteiden asianmukaista käsittelyä edistävänä menettelyä, jossa kiinteistön on joko liityttävä HSY:n järjestämään lietteenkeräykseen tai ilmoitettava kirjallisesti HSY:lle vähäisen lietemäärän omatoimisesta käsittelystä. HSY voisi tarvittaessa antaa täydentäviä määräyksiä lietteen käsittelystä tai kieltää sen. Käsittely Päätös Marika Visakova oli poissa kokouksesta esteellisenä (palvelussuhdejäävi) asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan. Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Ympäristölautakunta 11.12.2014 Sivu 16 / 35 Oheismateriaali Selostus - lietemääräykset - perustelumuistio Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) pyytää 20.11.2014 päivätyllä kirjeellä ympäristölautakunnan lausuntoa ehdotuksesta asumisessa syntyviä lietteitä koskeviksi jätehuoltomääräyksiksi. Lausunto pyydetään antamaan 16.1.2015 mennessä. Ehdotus lietteitä koskeviksi määräyksiksi ja perustelumuistio ovat oheismateriaalina. Taustaa Jätelain (646/2011) 32 :n mukaan kunnan on järjestettävä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvän sako- ja umpikaivolietteen jätehuolto sekä muiden kunnan jätehuollon vastuulle kuuluvien toimijoiden lietteiden jätehuolto. HSY:n hallitus on 22.3.2013 päättänyt, että sako- ja umpikaivolietteen kiinteistöittäinen kuljetus toteutetaan 1.6.2016 alkaen HSY:n järjestämänä jätteenkuljetuksena. Ehdotus asumisessa syntyviä lietteitä koskeviksi jätehuoltomääräyksiksi Ehdotus asumisessa syntyviä lietteitä koskeviksi jätehuoltomääräyksiksi sisältää määräykset lietesäiliöiden tyhjentämisestä, lietteen toimittamisesta käsittelyyn ja lietteiden omatoimisesta käsittelystä. Jätehuoltomääräykset annetaan lisäyksenä Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen yleisiin jätehuoltomääräyksiin. Määräysehdotuksen mukaan jätevesisäiliöt on tyhjennettävä lietteestä tarvittaessa. Lietteet saa luovuttaa vain HSY:n kanssa sopimuksen tehneelle toimijalle. (2 ja 3 ) Lietteiden omatoimista käsittelyä koskevan 4 :n mukaan lietteiden omatoiminen käsittely on kielletty lukuun ottamatta jäljempänä erikseen määriteltyjä tilanteita. Kuivakäymäläjätteen, pienpuhdistamossa tai muussa vastaavassa järjestelmässä syntyvän lietteen sekä harmaiden vesien saostussäiliön lietteen voi kompostoida kiinteistöllä, mikäli lietteen määrä on vähäinen. Kompostoinnin tulee tapahtua kompostorissa, joka soveltuu lietteiden kompostointiin ja josta valumavesien pääsy maaperään on estetty. HSY voi myöntää myös muissa tapauksissa kiinteistölle poikkeuksen näiden jätehuoltomääräysten noudattamisesta, mikäli jätteen haltija on saanut toimivaltaiselta viranomaiselta luvan toiminnalle. HSY voi tarvittaessa kieltää lietteiden omatoimisen käsittelyn. Lietteiden kiinteistöittäistä kuljetusta ei järjestetä saarissa, joihin ei ole ajoyhteyttä loka-autoilla (5 ).

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127 Ympäristölautakunta 11.12.2014 Sivu 17 / 35 Lietteitä koskevat jätehuoltomääräykset tulevat voimaan 1.4.2015 (6 ). Samalla ehdotetaan kumottavaksi voimassa olevien jätehuoltomääräysten käymäläjätteen kompostointia koskeva 3 :n 3 momentti. Kumottava määräys kuuluu: Käymäläjätteen kompostoinnin tulee tapahtua sitä varten erikseen suunnitellussa kompostorissa, josta valumavesien pääsy maaperään on estetty ja joka on haittaeläimiltä suojattu. Tiedoksi - Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY, kirje sähköpostitse

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128 Ympäristölautakunta 11.12.2014 Sivu 18 / 35 490/11.01.03/2012 128 Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailuohjelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Ympäristölautakunta päättää antaa seuraavan lausunnon Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailuohjelmasta: Ympäristölautakunta pitää erillisten velvoitetarkkailujen yhdistämistä yhteistarkkailuksi erinomaisena asiana. Ohjelman mukainen yhteistarkkailu tehostaa ja yhtenäistää merialueen tarkkailua aiempaan verrattuna. Ympäristölautakunta huomauttaa, että ympäristökeskus seuraa Espoonlahden vedenlaatua 4 kertaa vuodessa ainakin vielä vuoden 2015, jonka jälkeen tarkkailu kilpailutetaan. Tarkkailuohjelmassa Espoonlahdelle on laitettu 8-10 näytteenottoa vuodessa (taulukko 8.1). Päätös Oheismateriaali Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Yhteistarkkailuohjelma - Yhteistarkkailuohjelma, taulukko Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 17.11.2014 päivätyllä kirjeellä varannut ympäristölautakunnalle mahdollisuuden antaa lausuntonsa pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailuohjelmasta 31.12.2014 mennessä. Yhteistarkkailuohjelma ja taulukko tarkkailun sisällöstä ovat oheismateriaalina. Tarkkailuohjelma Helsingin kaupungin ympäristökeskus on laatinut yhteistarkkailuohjelman vuosille 2014-2022, johon on koottu Helsingin ja Espoon merialueen tarkkailuvelvollisten toimintojen tarkkailut tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128 Ympäristölautakunta 11.12.2014 Sivu 19 / 35 Tarkkailuvelvollisia ovat: Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY): Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamot Fortum Power & Heat Oy: Suomenojan voimalaitos Helsingin satama: Länsi- ja eteläsatama, Vuosaaren satama ja Taulukarin, Mustakuvun ja Vuosaaren läjitysalueet Arctech Helsinki Shipyard Oy: Helsingin telakka Hietalahdessa Helsingin Energia: Vuosaaren voimalaitos, Hana- ja Salmisaaren voimalaitokset ja Katri Valan lämpö- ja jäähdytyslaitos Espoon kaupungin tekninen keskus: Rövargrundetin läjitysalue Tarkkailusuunnitelma pohjautuu pääasiassa eri toimintojen aikaisempiin tarkkailusuunnitelmiin, joita on muokattu mm. aikataulullisesti yhteensopiviksi. Vuosittaiseen tarkkailuun sisältyy vedenlaadun tarkkailua, kasviplanktonlajisto- ja perustuotantokykymäärityksiä, eläinplanktonmäärityksiä sekä pohjaeläintutkimuksia. Määrävuosin toteutettavissa tarkkailumoduuleissa osa vuosittaisista tarkkailututkimuksista tehdään laajempina ja/tai erityisesti tiettyjen toimintojen vaikutusalueille kohdennettuina. Lisäksi määrävuosin tehtävät tarkkailumoduulit sisältävät jokavuotisia tarkkailututkimuksia täydentäviä tutkimuksia, joita ovat jätevesien leviämisen tarkkailu, kasviplanktonin ravinnerajoitteisuustutkimukset, pohjan tilan tutkimukset ja haitallisten aineiden tutkimukset. Joka kuudes vuosi tehdään jatkuvatoimisilla laitteilla toteutettava pintaveden laadun kartoitus tarkkailualueella. Tarkkailusuunnitelma sisältää myös hydrofysikaalisen ja ekologisen mallin soveltamisen tarkkailualueelle. Mallinnusta on tarkoitus käyttää apuna tarkkailutulosten tulkinnassa ja myöhemmin sillä mahdollisesti voidaan korvata osa vedenlaatututkimuksista. Ohjelmaan sisältyy myös poikkeustilanteiden tarkkailu, joka käsittää Helsingin ja Espoon alueella merkittävimmiksi katsottujen mahdollisten ylivuotokohtien tarkkailun merialueella. Yhteistarkkailun tukena käytetään tuloksia Helsingin ja Espoon kaupunkien toteuttamasta merialueen seurannasta. Ympäristökeskus seuraa Espoonlahden vedenlaatua vuosittain. Tarkkailun tulokset raportoidaan joka toinen vuosi. Vuosina, joina ei tehdä tarkkailuraporttia, kootaan tarkkailun tulokset pääosiltaan lyhyisiin neljännesvuosiraportteihin, joista viimeinen on lyhyt yhteenvetoraportti koko vuoden tuloksista. Tiedoksi - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, kirje

Espoon kaupunki Pöytäkirja 129 Ympäristölautakunta 11.12.2014 Sivu 20 / 35 129 Lausuntoja, päätöksiä ja kirjelmiä Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö: Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen seuraavat lausunnot, päätökset ja kirjelmät: Espoon ympäristökeskuksen antamat lausunnot: Ympäristökeskuksen lausunto metsäohjelmasta 2015 Ympäristökeskuksen lausunto maisematyölupahakemuksesta 2014-1664- T, Lintulaaksontie, hakijana tekninen keskus / KVP Espoon ympäristökeskuksen vastine oikaisuvaatimukseen koskien uudisrakennuslupaa 2014-811, Kolmperäntie 7 Ympäristökeskuksen lausunto maisematyölupahakemuksesta 2014-1493- T, Kaitaa, Rysätie, hakijana tekninen keskus / KVP Ympäristökeskuksen lausunto maisematyölupahakemuksesta 2014-1492- T Friisinkallio, hakijana tekninen keskus / KVP Ympäristökeskuksen kannanotto Piispankallion asemakaavan muutoksen valmisteluaineistoon, alue 321608 Espoon ympäristökeskuksen lausunto hakemuksesta rakennusluvaksi koskien Länsimetron Kaitaan ajotunnelin työmaa-aluetta, hakijana Länsimetro Oy Ympäristökeskuksen kannanotto Matinlaakson asemakaavan muutokseen Espoon ympäristökeskuksen lausunto rakennuslupahakemuksesta joka koskee kolmen asuinkerrostalon rakentamista osoitteessa Tyyrpuuri 6, hakijana Espoon Asunnot Oy Espoon ympäristökeskukselle tulleet kirjeet: Uudenmaan ELY -keskuksen päätös 4.11.2014 pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta, Biologinkuja 3-5 Otaniemi Valvontapäällikön päätökset (ympäristöasiat): VRJ Etelä-Suomi Oy, ympäristönsuojelulain 118 :n mukainen ilmoitus louhinnasta, paalutuksesta ja pontituksesta Perkkaantien ja Majurinkadun risteysalueen läheisyydessä 45 /18.11.2014

Espoon kaupunki Pöytäkirja 129 Ympäristölautakunta 11.12.2014 Sivu 21 / 35 Maamerkki Infra Oy, ympäristönsuojelulain 118 :n mukainen ilmoitus louhinnasta ja paalutuksesta, Turuntie 150, 46 /24.11.2014 Ympäristönsuojelupäällikön päätökset (ympäristöasiat): Vapautuksen hakeminen yleiseen hulevesiviemäriin liittämisestä, 150-154/ 10.11.2014, 155-158/ 13.11.2014, 159/ 19.11.2014, 161-168 /19.11.2014, 169-172 /21.11.2014, 173-175 /24.11.2014 Vapautuksen hakeminen yleiseen vesihuoltoon ja hulevesiviemäriin liittämisestä, 160 /19.11.2014 Käytöstä poistetun öljysäiliön jättäminen maaperään, 176-177 / 28.11.2014 Rekisteröinnit ympäristönsuojelun tietojärjestelmään: St1 Automaatti Espoo Leppävaara (Hannu Olavinpojantie 3) polttonesteiden jakeluasema on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään 27.11.2014 YSL:n 65 mukaisesti. Shell Olari (Komeetankatu 1) polttonesteiden jakeluasema on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään 27.11.2014 YSL:n 65 mukaisesti. Shell Bemböle (Bellinmäki 2) polttonesteiden jakeluasema on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään 27.11.2014 YSL:n 65 mukaisesti. Shell Kauklahti (Räävelintie 1) polttonesteiden jakeluasema on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään 7.11.2014 YSL:n 65 mukaisesti. Käsittely Henna Partanen ehdotti Joni Vainikaisen kannattamana seuraavaa lisäystä: Ympäristölautakunta lähettää ympäristökeskuksen lausunnon metsäohjelmasta tiedoksi teknisen lautakunnan jäsenille. Koska hänen tekemäänsä ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi lautakunnan yksimielisesti hyväksyneen sen. Päätös Ympäristölautakunta: Ympäristölautakunta merkitsee tiedokseen seuraavat lausunnot, päätökset ja kirjelmät ja lähettää ympäristökeskuksen lausunnon metsäohjelmasta tiedoksi teknisen lautakunnan jäsenille. Espoon ympäristökeskuksen antamat lausunnot: Ympäristökeskuksen lausunto metsäohjelmasta 2015 Ympäristökeskuksen lausunto maisematyölupahakemuksesta 2014-1664- T, Lintulaaksontie, hakijana tekninen keskus / KVP

Espoon kaupunki Pöytäkirja 129 Ympäristölautakunta 11.12.2014 Sivu 22 / 35 Espoon ympäristökeskuksen vastine oikaisuvaatimukseen koskien uudisrakennuslupaa 2014-811, Kolmperäntie 7 Ympäristökeskuksen lausunto maisematyölupahakemuksesta 2014-1493- T, Kaitaa, Rysätie, hakijana tekninen keskus / KVP Ympäristökeskuksen lausunto maisematyölupahakemuksesta 2014-1492- T Friisinkallio, hakijana tekninen keskus / KVP Ympäristökeskuksen kannanotto Piispankallion asemakaavan muutoksen valmisteluaineistoon, alue 321608 Espoon ympäristökeskuksen lausunto hakemuksesta rakennusluvaksi koskien Länsimetron Kaitaan ajotunnelin työmaa-aluetta, hakijana Länsimetro Oy Ympäristökeskuksen kannanotto Matinlaakson asemakaavan muutokseen Espoon ympäristökeskuksen lausunto rakennuslupahakemuksesta joka koskee kolmen asuinkerrostalon rakentamista osoitteessa Tyyrpuuri 6, hakijana Espoon Asunnot Oy Espoon ympäristökeskukselle tulleet kirjeet: Uudenmaan ELY -keskuksen päätös 4.11.2014 pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta, Biologinkuja 3-5 Otaniemi Valvontapäällikön päätökset (ympäristöasiat): VRJ Etelä-Suomi Oy, ympäristönsuojelulain 118 :n mukainen ilmoitus louhinnasta, paalutuksesta ja pontituksesta Perkkaantien ja Majurinkadun risteysalueen läheisyydessä 45 /18.11.2014 Maamerkki Infra Oy, ympäristönsuojelulain 118 :n mukainen ilmoitus louhinnasta ja paalutuksesta, Turuntie 150, 46 /24.11.2014 Ympäristönsuojelupäällikön päätökset (ympäristöasiat): Vapautuksen hakeminen yleiseen hulevesiviemäriin liittämisestä, 150-154/ 10.11.2014, 155-158/ 13.11.2014, 159/ 19.11.2014, 161-168 /19.11.2014, 169-172 /21.11.2014, 173-175 /24.11.2014 Vapautuksen hakeminen yleiseen vesihuoltoon ja hulevesiviemäriin liittämisestä, 160 /19.11.2014 Käytöstä poistetun öljysäiliön jättäminen maaperään, 176-177 / 28.11.2014

Espoon kaupunki Pöytäkirja 129 Ympäristölautakunta 11.12.2014 Sivu 23 / 35 Rekisteröinnit ympäristönsuojelun tietojärjestelmään: St1 Automaatti Espoo Leppävaara (Hannu Olavinpojantie 3) polttonesteiden jakeluasema on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään 27.11.2014 YSL:n 65 mukaisesti. Shell Olari (Komeetankatu 1) polttonesteiden jakeluasema on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään 27.11.2014 YSL:n 65 mukaisesti. Shell Bemböle (Bellinmäki 2) polttonesteiden jakeluasema on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään 27.11.2014 YSL:n 65 mukaisesti. Shell Kauklahti (Räävelintie 1) polttonesteiden jakeluasema on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään 7.11.2014 YSL:n 65 mukaisesti. Oheismateriaali Ympäristölautakunnalle tiedoksi 11.12.2014

Espoon kaupunki Pöytäkirja 130 Ympäristölautakunta 11.12.2014 Sivu 24 / 35 4343/11.01.00/2014 130 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Espoon kaupungin teknisen keskuksen ympäristölupahakemuksesta, ylijäämämaiden varastointi ja esikäsittely, Hannus (dnro ESAVI/6072/04.08/2014) Valmistelijat / lisätiedot: Tommi Paavilainen, puh. 043 826 5222 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Espoon ympäristölautakunta antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon Espoon kaupungin teknisen keskuksen ympäristölupahakemuksesta dnro ESAVI/6072/04.08/2014. Lautakunta antaa samalla lausunnon Espoon kaupunginhallituksen puolesta: Lähin asuinrakennus sijaitsee lähempänä seulonta-/välppäysaluetta kuin lupahakemuksessa on ilmoitettu. Väestötietojen perusteella toimintaalueen länsipuoleisella kiinteistöllä 49-438-1-156 asutaan. Kiinteistön asuinrakennus sijaitsee 110 m seulonta-/välppäysalueelta luoteeseen. Seulonta-/välppäysalueen ja tämän asuinrakennuksen välissä on rakennustiedoissa kauppavarastoksi merkitty rakennus, joka toiminee meluesteenä. Lautakunta lisäksi toteaa, että seulonta-/välppäysalueesta pohjoiseen noin 180 m etäisyydellä on karttatietojen mukaan asuinrakennus, jossa väestötietojen mukaan asutaan. Koillisessa sijaitsevan asuinalueen lähin asuinrakennus on 160 m etäisyydellä ja kiinteistön raja 150 m etäisyydellä seulonta-/välppäysalueesta. Seulonta-/välppäysalueen länsipuolisella kiinteistöllä 49-438-1-156 toimivat yritystietojärjestelmän mukaan ainakin yritykset Seahouse Oy ja Espoon Käyttöauto Oy. Näitä asianosaisia ei ole ilmoitettu hakemuksen liitteessä 7. Hakemuksessa on kuitenkin oikein kerrottu veneiden myynti ja säilytys alueella. Kyseisen kaupungin omistaman kiinteistön hallinta on luovutettu. Lautakunta ehdottaa, että hakija täydentää hakemusta ajantasaisella tiedolla läntisen kiinteistön asianosaisista. Lupahakemuksessa ei ole arvioitu seulonnasta/välppäyksestä ja maansiirroista aiheutuvaa melutasoa desibeleinä. Espoon ympäristökeskus on maaliskuussa 2014 tutustunut Turvesolmun työmaalla tapahtuvaan maa-aineksen ja jätteen seulontaan, koska toiminnan kerrottiin olevan vastaavaa kuin Hannuksessa tulisi olemaan. Espoon ympäristökeskuksen arvion mukaan melutason päiväohjearvo ulkona klo 7-22, 55 db LAeq tulee hakemuksen mukaisessa seulonnassa ylittymään lähimmissä asuinkohteissa, jos edessä ei ole meluestettä. Melu olisi kuitenkin pienempää kuin esimerkiksi kiviaineksen murskauksesta aiheutuva. Lautakunta katsoo, että seulottuja tai välpättyjä maa-aineksia on välivarastoitava mahdollisuuksien mukaan niin, että kasat muodostavat

Espoon kaupunki Pöytäkirja 130 Ympäristölautakunta 11.12.2014 Sivu 25 / 35 meluesteen seulonnan ja asutuksen väliin. Näin melutaso pysyy mahdollisimman pienenä. Hakemuksessa ei ole selvitetty pintavesien kulkeutumista ja reittiä. Espoon ympäristökeskukselle 11.3.2014 tarkastuksella kerrotun mukaan pintavedet on suurimmalta läjitysalueelta johdettu alueen pohjoispuoliseen ojaan. Ojasta vedet kulkeutuvat Djupsundsbäcken-puroon Hylkeenpyytäjäntien kohdalla. Lautakunta katsoo, että alueen ojiin ja puroon joutuvan kiintoaineksen määrää on työn aikana tarkkailtava silmämääräisesti koko työmaa-alueella. Kiintoaineksen määrään voi mahdollisuuksien mukaan vaikuttaa suojavyöhykkeillä. Lupahakemuksen mukaan polttoainehuollossa noudatetaan Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä. Ympäristönsuojelumääräykset eivät kuitenkaan koske ympäristöluvallista toimintaa. Siksi ympäristöluvassa on syytä antaa polttoainehuoltoa koskeva määräys. Lautakunta katsoo, että tankkauspaikka on päällystettävä polttoainetta läpäisemättömällä pinnoitteella. Jos tiiviin pinnoitteen rakentaminen ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista, voidaan käyttää myös imeytysmateriaalia kuten imeytysmattoja polttoaineen maahanpääsyn estämiseksi. Työmaalla on oltava imeytysainetta ja kalustoa mahdollisten vuotojen keräämistä ja säilyttämistä varten. Jos työstä aiheutuu asutusta häiritsevää pölyä tai pölystä aiheutuu haittaa esimerkiksi säilytettäville veneille tai autoille eikä pölyämistä saada estettyä kastelemalla, työ on välittömästi keskeytettävä. Veneitä säilytetään vain parinkymmenen metrin etäisyydellä seulonta- /välppäysalueelta. Espoon ympäristökeskuksen tietojen mukaan läjitetyssä maassa voi olla eri aineille asetuksessa 214/2007 annettujen kynnysarvojen ylityksiä. Tiedot perustuvat alueella tehtyihin tutkimuksiin. Tutkimustiedot saa tarvittaessa hakijalta. Kynnysarvot on huomioitava, jos maa-aineksia hyödynnetään maanrakentamisessa. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on tätä ennen tarvittaessa tutkittava. Hakemuksessa ei ole selostettu, mistä maalajeista varastoidut maa-ainekset muodostuvat. On mahdollista, että ne sisältävät sulfaattisavia. Myös tämä on huomioitava maa-ainesten hyödyntämisessä. Tekninen keskus on hakemassa Espoon kaupungin rakennusvalvontakeskukselta toimenpidelupaa maa-ainesten välivarastoinnille Hannuksessa viideksi vuodeksi. Toimenpidelupaa haetaan ainakin pääasiassa samoihin varastointikohteisiin kuin ympäristölupaa. Suunnitelmia on välillä muutettu. Lautakunta ehdottaa, että aluehallintovirasto pyytää tästä asiasta hakijalta ajantasaiset tiedot ja ottaa ne tarvittaessa huomioon lupapäätöksessään. Asemakaavan mukaisten rakennushankkeiden toteutuksen arvioitiin lupahakemuksessa alkavan vuonna 2015. Tarvittaessa aikataulua voi tarkentaa Espoon kaupungin asemakaavayksiköltä.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 130 Ympäristölautakunta 11.12.2014 Sivu 26 / 35 Esikäsittely paikalla on järkevää ja mahdollista suorittaa aiheuttamatta kohtuutonta haittaa naapurustolle. Lautakunta katsoo, että haetun mukaiselle toiminnalle ei ole estettä, kun lautakunnan lausunto huomioidaan lupapäätöksessä. Jos varastoidut maa-ainekset sisältävät sulfaattisavia, töiden nopea aloittaminen on suotavaa haitallisten valumien ehkäisemiseksi. Käsittely Joni Vainikainen ehdotti Mika Leppisen kannattamana seuraavaa muutosta lausunnon neljännen kappaleen toiseksi viimeisen virkkeen tilalle: Lautakunta katsoo, että seulottuja tai välpättyjä maa-aineksia on välivarastoitava niin, että kasat muodostavat meluesteen seulonnan ja asutuksen väliin tai melueste tulee toteuttaa jollain muulla tavalla. Keskustelun asiasta päätyttyä puheenjohtaja totesi lautakunnan yksimielisesti hyväksyneen Vainikaisen ehdotuksen, koska sitä ei vastustettu. Päätös Ympäristölautakunta: Espoon ympäristölautakunta antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon Espoon kaupungin teknisen keskuksen ympäristölupahakemuksesta dnro ESAVI/6072/04.08/2014. Lautakunta antaa samalla lausunnon Espoon kaupunginhallituksen puolesta: Lähin asuinrakennus sijaitsee lähempänä seulonta-/välppäysaluetta kuin lupahakemuksessa on ilmoitettu. Väestötietojen perusteella toimintaalueen länsipuoleisella kiinteistöllä 49-438-1-156 asutaan. Kiinteistön asuinrakennus sijaitsee 110 m seulonta-/välppäysalueelta luoteeseen. Seulonta-/välppäysalueen ja tämän asuinrakennuksen välissä on rakennustiedoissa kauppavarastoksi merkitty rakennus, joka toiminee meluesteenä. Lautakunta lisäksi toteaa, että seulonta-/välppäysalueesta pohjoiseen noin 180 m etäisyydellä on karttatietojen mukaan asuinrakennus, jossa väestötietojen mukaan asutaan. Koillisessa sijaitsevan asuinalueen lähin asuinrakennus on 160 m etäisyydellä ja kiinteistön raja 150 m etäisyydellä seulonta-/välppäysalueesta. Seulonta-/välppäysalueen länsipuolisella kiinteistöllä 49-438-1-156 toimivat yritystietojärjestelmän mukaan ainakin yritykset Seahouse Oy ja Espoon Käyttöauto Oy. Näitä asianosaisia ei ole ilmoitettu hakemuksen liitteessä 7. Hakemuksessa on kuitenkin oikein kerrottu veneiden myynti ja säilytys alueella. Kyseisen kaupungin omistaman kiinteistön hallinta on luovutettu. Lautakunta ehdottaa, että hakija täydentää hakemusta ajantasaisella tiedolla läntisen kiinteistön asianosaisista. Lupahakemuksessa ei ole arvioitu seulonnasta/välppäyksestä ja maansiirroista aiheutuvaa melutasoa desibeleinä. Espoon ympäristökeskus on maaliskuussa 2014 tutustunut Turvesolmun työmaalla tapahtuvaan maa-aineksen ja jätteen seulontaan, koska toiminnan kerrottiin olevan vastaavaa kuin Hannuksessa tulisi olemaan. Espoon ympäristökeskuksen arvion mukaan melutason päiväohjearvo ulkona klo 7-22, 55 db LAeq tulee hakemuksen mukaisessa seulonnassa ylittymään

Espoon kaupunki Pöytäkirja 130 Ympäristölautakunta 11.12.2014 Sivu 27 / 35 lähimmissä asuinkohteissa, jos edessä ei ole meluestettä. Melu olisi kuitenkin pienempää kuin esimerkiksi kiviaineksen murskauksesta aiheutuva. Lautakunta katsoo, että seulottuja tai välpättyjä maa-aineksia on välivarastoitava niin, että kasat muodostavat meluesteen seulonnan ja asutuksen väliin tai melueste tulee toteuttaa jollain muulla tavalla. Näin melutaso pysyy mahdollisimman pienenä. Hakemuksessa ei ole selvitetty pintavesien kulkeutumista ja reittiä. Espoon ympäristökeskukselle 11.3.2014 tarkastuksella kerrotun mukaan pintavedet on suurimmalta läjitysalueelta johdettu alueen pohjoispuoliseen ojaan. Ojasta vedet kulkeutuvat Djupsundsbäcken-puroon Hylkeenpyytäjäntien kohdalla. Lautakunta katsoo, että alueen ojiin ja puroon joutuvan kiintoaineksen määrää on työn aikana tarkkailtava silmämääräisesti koko työmaa-alueella. Kiintoaineksen määrään voi mahdollisuuksien mukaan vaikuttaa suojavyöhykkeillä. Lupahakemuksen mukaan polttoainehuollossa noudatetaan Espoon kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä. Ympäristönsuojelumääräykset eivät kuitenkaan koske ympäristöluvallista toimintaa. Siksi ympäristöluvassa on syytä antaa polttoainehuoltoa koskeva määräys. Lautakunta katsoo, että tankkauspaikka on päällystettävä polttoainetta läpäisemättömällä pinnoitteella. Jos tiiviin pinnoitteen rakentaminen ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista, voidaan käyttää myös imeytysmateriaalia kuten imeytysmattoja polttoaineen maahanpääsyn estämiseksi. Työmaalla on oltava imeytysainetta ja kalustoa mahdollisten vuotojen keräämistä ja säilyttämistä varten. Jos työstä aiheutuu asutusta häiritsevää pölyä tai pölystä aiheutuu haittaa esimerkiksi säilytettäville veneille tai autoille eikä pölyämistä saada estettyä kastelemalla, työ on välittömästi keskeytettävä. Veneitä säilytetään vain parinkymmenen metrin etäisyydellä seulonta- /välppäysalueelta. Espoon ympäristökeskuksen tietojen mukaan läjitetyssä maassa voi olla eri aineille asetuksessa 214/2007 annettujen kynnysarvojen ylityksiä. Tiedot perustuvat alueella tehtyihin tutkimuksiin. Tutkimustiedot saa tarvittaessa hakijalta. Kynnysarvot on huomioitava, jos maa-aineksia hyödynnetään maanrakentamisessa. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on tätä ennen tarvittaessa tutkittava. Hakemuksessa ei ole selostettu, mistä maalajeista varastoidut maa-ainekset muodostuvat. On mahdollista, että ne sisältävät sulfaattisavia. Myös tämä on huomioitava maa-ainesten hyödyntämisessä. Tekninen keskus on hakemassa Espoon kaupungin rakennusvalvontakeskukselta toimenpidelupaa maa-ainesten välivarastoinnille Hannuksessa viideksi vuodeksi. Toimenpidelupaa haetaan ainakin pääasiassa samoihin varastointikohteisiin kuin ympäristölupaa. Suunnitelmia on välillä muutettu. Lautakunta ehdottaa, että aluehallintovirasto pyytää tästä asiasta hakijalta ajantasaiset tiedot ja ottaa ne tarvittaessa huomioon lupapäätöksessään.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 130 Ympäristölautakunta 11.12.2014 Sivu 28 / 35 Asemakaavan mukaisten rakennushankkeiden toteutuksen arvioitiin lupahakemuksessa alkavan vuonna 2015. Tarvittaessa aikataulua voi tarkentaa Espoon kaupungin asemakaavayksiköltä. Esikäsittely paikalla on järkevää ja mahdollista suorittaa aiheuttamatta kohtuutonta haittaa naapurustolle. Lautakunta katsoo, että haetun mukaiselle toiminnalle ei ole estettä, kun lautakunnan lausunto huomioidaan lupapäätöksessä. Jos varastoidut maa-ainekset sisältävät sulfaattisavia, töiden nopea aloittaminen on suotavaa haitallisten valumien ehkäisemiseksi. Selostus Lausuntopyyntö Espoon kaupungin teknisen keskus on jättänyt Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ympäristönsuojelulain mukaisen hakemuksen, joka koskee ylijäämämaiden varastointia ja esikäsittelyä. Kohde sijaitsee Kaitaan kaupunginosassa, kylässä Martinkylä, osa-alueella Hannus kiinteistöillä 49-438-2-23 ja 49-438-3-149 osoitteessa Hannuksenpuisto 3 (kuva 1.) Toiminnalle haetaan ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesti päätöksen täytäntöönpanoa muutoksenhausta huolimatta. Asia on tullut vireille 26.6.2014, joten asian käsittelyssä sovelletaan silloin voimassa ollutta ympäristönsuojelulakia (86/2000). Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Espoon kaupungin ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa hakemuksesta. Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosäännön 5 :n nojalla Espoon ympäristölautakunta antaa kaupunginhallituksen puolesta lausunnon. Määräaika lausunnon annolle on 31.12.2014. Lausuntoa on pyydetty myös Espoon kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta. Kuva 1. Alue, jossa on valtaosa läjitetystä maa-aineksesta. Maa-ainesten välppäysalue ja välpättyjen maiden välivarastointialue sijoittuu merkityn alueen eteläosaan.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 130 Ympäristölautakunta 11.12.2014 Sivu 29 / 35 Lupahakemus Hakemuksessa on kyse Kaitaantien rakentamisen yhteydessä katualueelta kaivettujen maa- ja jäteainesten varastoinnista sekä esikäsittelystä välppäämällä ja/tai seulomalla. Kaitaantien katualueelta tien rakentamisen yhteydessä kaivetut maaainekset on läjitetty tien pohjoispuolella sijaitsevalle entiselle pellolle. Isoimman maakasan tilavuus on 40 000 m 3. Lisäksi maa-aineksia on läjitetty Kaitaantien läheisyyteen neljään pienempään kasaan yhteensä 5 300 m 3. Maa-aineskasojen yhteistilavuus on 45 300 m 3 eli noin 72 500 tonnia. Maa-ainesten joukossa on paikoitellen rakennusjätteitä kuten betonia, tiiliä, metallia ja puuta. Rakennusjätteitä arvioidaan olevan 1-5 % kokonaismassamäärästä eli 700-3 500 tonnia. Seulonta-/välppäysalue on isoimman varastokasan eteläpuolella ja Kaitaantien pohjoispuolella. Nykyisistä varastokasoista maa-ainekset kaivetaan kaivinkoneella tai pyöräkuormaajalla kuorma-autoihin tai maansiirtoautoihin, dumppereihin, joilla massat siirretään seulonta-/välppäysalueelle. Välppäyksessä maaaines kipataan säleikön läpi, jolloin karkeimmat jätejakeet ja isot kivet erottuvat. Seulontaa tehdään yleensä kolmitasoseulalla, jolloin saadaan kolmea eri raekokoa. Seulaylite sisältää kiviä ja isoja jätejakeita, jotka on edelleen mahdollista erotella kaivinkoneella. Seulonta-alite on maaainesta, joka ei sisällä kiviä, eikä jätteitä. Seulontaylitteen ja -alitteen väliin jää välijae, joka sisältää yleensä eniten jätejakeita. Seulaa syötetään kaivinkoneella. Seulotut maa-ainekset ja jätteet siirretään seulonta- /välppäysalueen pohjoispuolelle välivarastoalueelle pyöräkuormaajalla tai kuorma-autolla. Välivarastoalueelta maa-ainekset ja jätteet kuljetetaan kuorma-autoilla asianmukaiset luvat omaaviin hyötykäyttö- tai loppusijoituspaikkoihin. Maa-ainesten esikäsittely aloitetaan, kun toiminnalle on myönnetty ympäristölupa. Seulontaa ja välppäystä tehdään arkipäivisin (ma-pe) klo 7:00-18:00 ja sen arvioitu kesto on 2-4 kuukautta. Hankealue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai sellaisen läheisyydessä. Hankealueella on ollut vanhoja metsittymässä olevia peltoja ja maa-ainesten varastoalueita. Talvisin aluetta on käytetty lumenkaatopaikkana. Alueen maaperä on savea, jonka alla on moreenikerros ja peruskallio. Kaitaantien eteläpuolella virtaa Djupsundsbäckenin puro. Puron ympäristöä on myös käytetty varastoalueena ja alueen maaperä on paikoitellen pilaantunut. Läjitystä lähimmät asuinpientalot sijaitsevat Hannuksenpuiston koillis-/itäpuolella noin 30 metrin etäisyydellä läjityspenkereestä. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa, mutta Finnoo- Djupsundsbäckenin asemakaavoitus on parhaillaan käynnissä. Kaavaluonnoksen mukaan hankealueelle suunnitellaan asuinkerrostaloja ja päiväkoti, joka rajautuu pohjoisessa Hannuksenpuistoon. Lupahakemuksen mukaan asemakaavan mukaisten rakennushankkeiden toteutuksen arvioidaan alkavan vuonna 2015. Toiminnasta aiheutuvat ympäristöriskit arvioidaan hakemuksessa vähäisiksi. Maa-ainekset eivät ole pilaantuneita, joten niistä ei kulkeudu haitta-aineita maaperään tai pohjaveteen. Maa-ainesten kaivusta,