Lannoitus on ilmastoteko Pekka Kuitunen Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntija Mhy Etelä-Savo 5.- 6.3.2019
Miksi lannoittaa? Puuston kasvu lisääntyy ja laatu paranee lisäämällä kasvualustaan ravinteita, joista on niukkuutta Estetään ravinne-epätasapainosta johtuvat kasvu- ja laatutappiot Edistetään metsien toipumista tuhoista (mäntypistiäistuhot) sekä vahvistetaan puuston kestävyyttä tuhoja vastaan. Lannoituksella (N) tosin joitakin tuhoriskejä lisäävä vaikutus (versosurma, juurikääpä) Ilmastosyyt Seurannaistuhojen välttäminen Nopein tapa lisätä kasvatusmetsän hiilensidontaa Ympäristösyyt tuhkan hyötykäyttö on kierrätystä
Vaikutus puun laatuun Ajoitus: ensiharvennusvaiheen jälkeen lannoitus ei lisää puiden oksikkuutta Latvuston tuuheneminen lisää rungon alaosan varjostusta Voi nopeuttaa tyvitukin oksien karsiutumista Puuaineen tiheyden muutos lannoituksella (2-5 %), tällä ei kuitenkaan käytännön merkitystä puun käyttötarkoitukseen Pystykarsitut puustot hyviä lannoituskohteita
Lannoituksen kannattavuustekijät Kohdevalinta!!! Oikein kohdennettuna lannoitus on kannattavin metsätalouden investointi, väärin kohdennettuna rahan hukkaa Ajoitus/ investoinnin takaisinmaksuaika Etenkin kivennäismailla varttuneet kasvatusmetsät ja uudistushakkuuta lähestyvät metsiköt Turvemailla ajoitus ei niin kriittinen (pitkä lannoitusvaikutus) Lisätuotos Mikä on lannoituksen tuoman lisäkasvun määrä Onko lisäkasvu kuitua vai tukkia Lannoituskustannukset Kohteen koko Levitystapa Soveltuvin lannoitevalinta
Kivennäismaiden lannoitukset Paras kasvuvaste havupuuvaltaisilla kuivahkoilla ja tuoreilla kankailla Edellytykset oltava kunnossa, riittävästi kasvutilaa, vesitalous kunnossa Ravinteiden niukkuus (N) rajoittaa kasvua eniten suurimman kokonaistuotoksen aikana (30-60 v.) Arvokasvu on suurinta päätehakkuuta lähestyvissä metsissä Kertainvestoinnille 10-20%:n sisäinen korko Kivennäismailla kertalannoituksella n. 12-20 m 3 /ha Männyllä kasvunlisäys suurin, vaikutusaika 6-8 vuotta Kuusella vaikutusaika 8-10 vuotta Suurempi neulasmassa ja pitempi neulaskierto kuin männyllä Koivulla vaikutus 3-5 vuotta, kasvunlisäys pienempi kuin havupuilla mm. heinäkasvillisuuden kilpailu vähentää vaikutusta Terveyslannoitukset boorinpuutosalueilla
Turvemaiden ravinnetalous Ravinnetalous on yleensä tasapainossa, jos turvetta on alle 40 ( 50) cm, jolloin puusto saa ravinteita pohjamaasta Keskiravinteisilla ja paremmilla, paksuturpeisilla, alun perin saraisilla soilla typpeä on runsaasti suhteessa kaliumiin ja usein myös fosforiin -> ravinne-epätasapaino Ravinnepuute voidaan korvata tuhkalannoituksella, jolloin puuston kasvu paranee Karuilla paksuturpeisilla rämeillä niukkuutta kaikista pääravinteista (typpi, fosfori, kalium) Ei kannattavaa lannoittaa, lisäksi puuston kasvureaktio heikko
Puutosoireita: Kaliumin puute Kuusella ja männyllä loppukesällä edellisvuoden kasvaimissa olevien neulasten kärjet muuttuvat kellertäviksi, uusimmat neulaset säilyvät vihreinä Monilatvaisuutta, harsuuntumista
Fosforin ja Boorin puute Fosfori: kasvaimet ovat ohuita ja usein mutkaisia, pituuskasvu heikkoa, neulaset ovat lyhyitä ja neulaskertoja on vähän Boori: latvakuolemia, versojen mutkaisuus, puu saa pensastuvan pyöreän muodon
Sopivia tuhkalannoituskohteita Alkuaan lähes puuttomat, paksuturpeiset ns. II-tyypin turvekankaat, joilla puusto kärsii selvästi ravinneepätasapainosta Typpirikkaat, ravinteisuudeltaan ruoho-, mustikka- tai puolukkatason turvekankaat, joilla puuston kasvua rajoittaa kalin ja fosforin puute Ojituksen kuivatusteho on kunnossa tai puuston määrä riittää ylläpitämään kuivatustehoa Turvekankaiden ensiharvennusvaiheessa olevat metsät ja varttuneet kasvatusmetsät, joissa päätehakkuu on 20 25 vuoden kuluttua
Turvekangastyypit Kuvaa ojitetun suon ravinteisuustasoa ja puuntuotoskykyä http://www.metla.fi/metinfo/k asvupaikkatyypit/suotyypit
Mustikkaturvekangas II
Puolukkaturvekangas II
Varputurvekangas II Varputurvekangas II 13
Tuhkalannoituksen vaikutuksia Puuston kasvu lisääntyy 2 6 m3/ha/v runsastyppisillä ja 1 3 m3/ha/v niukkatyppisillä kasvupaikoilla lannoituksen vaikutusaikana Lannoitusvaikutus kestää: kalium 20 25 vuotta, fosfori 30 40 vuotta Lannoitusinvestoinnille metsänomistaja voi helposti saada sopivassa kohteessa yli 10 %:n sisäisen koron Koivuvaltaisia soita ei kannata lannoittaa, koska kasvureaktio on heikko Ympäristövaikutukset: tuhkalannoituksella oikein toteutettuna ei ole todettu vesistöissä haitallisia kuormitusvaikutuksia eikä haitallisia raskasmetallipitoisuuksien muutoksia marjoissa ja sienissä
Lannoituksen vaikutus (PtkgII) (Ahtikoski, Hytönen, Hökkä ja Moilanen 2015)
Kemera-tuki Tukea myönnetään vain terveyslannoituksiin eli ravinneepätasapainon korjaamiseen lannoittamalla Kivennäismaiden boorilannoitukset Turvemaiden tuhkalannoitukset Kohteen pinta-ala vähintään 2 ha ja kuvion 0,5 ha On kiinnitetty erityisesti huomiota toimenpiteiden vesistö- ja ympäristövaikutuksiin ja niiden vähentämiseen Turvemaan kohde ravinnetasoltaan vähintään puolukkaturvekangasta vastaava ja alue on asianmukaisesti kuivatettu Tuki on 30 prosenttia kokonaiskustannuksista suunnittelu-, työ- ja tarvikekustannukset sekä ravinneanalyysi
Vaikutukset keräilytuotteisiin Typpilannoitus lisää puolukka- ja mustikkasatoa kuivahkoilla kankailla. Tuoreella kankaalla lannoitus vähentää satoja (kilpailu) Marjoissa havaittu ravinnepitoisuuksien nousua Tuhkalannoitus turvemailla Ei kerrytä merkittävästi raskasmetalleja marjoihin (mustikka, puolukka ja lakka) ja sieniin. Lisää marjojen rauta- ja alumiinipitoisuuksia. Kivennäismaiden tuhkalannoituksilla puolukkasatoa alentava vaikutus
Oikea kohdevalinta Ympäristön huomiointi Ei liian karuille kasvupaikoille Ei pohjavesialueille Suojakaistat vesistöjen ja pienvesien varsille Vesistöihin 50 m, purot yms. pienvedet 15-20 m Sopivat lannoitteet ja levitysmenetelmät Hidasliukoiset fosforiyhdisteet Ajankohta Synkronointi muihin metsänhoitotöihin Lannoitteiden levitys sulanmaan aikana Tuhkalannoitus mahd. myös talvella
KIITOS!