Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo
Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909 laskun suuruudesta ei tietoa (yli 1 m?) Pöljänjoessa on yksityisomistuksessa oleva myllypato, joka vaikuttaa ainakin jossain määrin järvien vedenkorkeuksiin Alkuperäinen lupa on vuodelta 1934 (Maaherran päätös 21.11.1934) Itä-Suomen vesioikeuden 8.11.1973 antamassa päätöksessä on annettu mm. määräyksiä kiintopisteestä, johon vedenkorkeutta on verrattava Pöljänjoelle tehtiin säännöstelysuunnitelma v. 1992 (Maa- ja Vesi Oy) Pöljänjoen yläosan perkaus Pöljän padon ja Pöljänjärven välillä Tavoite tulvien alentaminen noin 20 cm Vesipintojen alenemisen välttämiseksi padolle laadittiin korotussuunnitelma sekä padotus- ja juoksutusohje Hakemus peruttiin 31.1.1996 Järvillä tehtiin laaja kunnostusprojekti reilut 10 vuotta sitten Biomanipulaatiohoidon avulla harvennettiin kalastoa kolmen vuoden aikana noin 160 kg/ha eli yhteensä 111 000 kg Pöljänjärven itäosan pääsyvänteen hapetus
Hankkeen tavoitteet Järvien alimmat vedenkorkeudet nousevat virkistyskäyttöä tyydyttävälle tasolle Alivesi nousee noin tasoon N60 + 90,40 m( 15 20 cm) Alimpien vedenkorkeuksien nousu hillitsee järvien umpeenkasvua ja turvaa myös Kevättömän linnustonsuojelullisia arvoja Ylimmät vedenkorkeudet eivät muutu merkittävästi Kasvukaudella tavoitteellinen yläraja on N60 + 90,50 m Tätä alhaisemmat vedenkorkeudet eivät haittaa maa- ja metsätaloutta
Vedenkorkeuden tavoitetasot Tavoite alaraja Kasvukauden tavoiteyläraja
Alivedenkorkeuden nostamisvaihtoehdot Pohjapatovaihtoehto Rakennetaan pohjapato Pöljänjärven luusuaan Säännöstelypatovaihtoehto Vedenpinnan nosto toteutetaan korottamalla Pöljän myllypatoa Molempiin vaihtoehtoihin sisältyi Pöljänjoen ruoppaukset, joilla estetään tulvien nousu Ohjausryhmä päätti 29.10.2012, että suunnittelua jatketaan säännöstelypatovaihtoehdolla, joka sai laajan kannatuksen syksyllä pidetyssä yleisötilaisuudessa
Suunniteltu pohjapato - Ei toteuteta Ruoppaukset Uusittava myllypato ja kalaporras
Muutokset Pöljän myllypadolla Nykyinen pato uusitaan Padotuskorkeus nousee 25 cm korkeudelle N60 + 90,40 m, joka on Kevättömän ja Pöljänjärven tavoitealivesikorkeus Patoon tulee kaksi nykyisiä aukkoja vastaavaa aukkoa Toiseen aukkoon tulee tasoluukku, jota ohjataan Pöljänjärven vedenkorkeuden perusteella Toiseen aukkoon tulee setit, joita käytetään suurilla tulvilla. Patoon rakennetaan pystyrakotyyppinen betoninen kalatie, jossa on viisi pystyrakoa Kalatien virtaama on noin 0,23 m 3 /s Alivirtaamakausina padon minimijuoksutus 0,07 m 3 /s johdetaan kalatien kautta
Havainnekuva Pöljänmyllyn tulevasta säännöstelypadosta
Uuden säännöstelyn mukaiset vedenkorkeudet
Hankkeen vaikutukset Järvien ja rantojen virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat Kalaston elinolosuhteet ja kalastusmahdollisuudet paranevat Järvien umpeenkasvu hidastuu loppukesän vedenkorkeuksien nousu vaikuttaa etenkin ruovikon leviämiseen Maisemakuva paranee Linnuston elinolosuhteet turvataan Ei aiheudu tulvahaittoja, koska tulvat eivät nouse Ei aiheudu haittaa maa- ja metsätaloudelle, koska vedenkorkeuden pysyvyys tason 90,50 yläpuolella ei muutu
Vedenkorkeuden pysyvyys kasvukaudella Maa- ja metsätalouden vahinkoraja
Laskennalliset hyödyt ja haitat Hyödyt Hanke parantaa järvien virkistyskäyttöarvoa, mikä on hankkeen tavoitteista tärkein hyöty (ei ole laskettu rahallista arvoa) Pöljän myllyn voimataloushyödyt ~8000 16 000 /20v Rantakiinteistöjen arvon nousu ~ 320 000 (170 tilaa) Yhteensä noin 330 000
Laskennalliset hyödyt ja haitat Vahingot ja haitat Keskivedenkorkeuden noususta (veden alle jäävä maa-alue)aiheutuva laskennallinen haitta ~72 000 Tavoitteena on, ettei keskivedenkorkeuden nousu aiheuta muutoin haitallista vettymistä Hankkeen hyödyt ovat huomattavat verrattuna haittoihin, joten luvan myöntämisedellytykset ovat olemassa
Luvanhaku Itä-Suomen aluehallintoviraston lupa tarvitaan Pöljän padon uusimiseen ja myllyluvan muuttamiseen Pöljänjoen perkauksiin Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstelyyn Pysyvä käyttöoikeus keskivedenkorkeuden nousun takia veden alle jääviin alueisiin Luvanhakijana toimii hanketta varten perustettava säännöstely-yhteisö, jonka osakkaita ovat Pöljän myllypadon omistaja Alueen osakaskunnat Myös rantakiinteistöt voivat liittyä yhteisön osakkaiksi
Kustannukset ja rahoitus Kustannukset Hankkeen rakentamiskustannukset: noin 275 000 Keskivedenpinnan noususta aiheutuvista haitoista maksettavat korvaukset: noin 4000 euroa Rakennetuille kiinteistöille ei makseta korvauksia Lupamaksut ja säännöstely-yhteisön perustaminen: noin 15 000 Rahoitus?? Siilinjärven kunta, säännöstely-yhteisö, valtio ( osuus rakentamiskustannuksista enintään 50 %) Käyttö- ja huoltokustannusten rahoitus????
Kiitos!