Kevätön- ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostamiseen liittyvän kyselyn tulokset
|
|
- Saija Elstelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pohjois-Savo Ritva Liukkonen Kevätön- ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostamiseen liittyvän kyselyn tulokset Siilinjärven kunta lähetti kyselyn kesäkuun alussa Pöljän-, Kevätön- ja Pitkäjärvien rannan- ja vesialueiden omistajille. Kyselyn tarkoituksena oli pyytää rannanomistajien mielipiteet ja näkemykset vesistön alhaisista vedenkorkeuksista, alhaisten vedenkorkeuksien aiheuttamista haitoista, Kevätön- ja Pöljänjärven alimpien veden korkeuksien nostamiseksi Pöljänjärven luusuaan rakennettavalla pohjapadolla ja nostokorkeuden määrästä sekä vesistössä ilmaantuneista muista laatuongelmista. Kyselyssä pyydettiin myös esittämään muita tarpeita ja mahdollisuuksia järvien tilan parantamiseksi. Kyselylomakkeita oli lähetetty 173 kpl. Lomakkeita palautui yhteensä 98. Kaksi henkilöä esitti mielipiteensä puhelimitse. Siilinjärven kunta lähetti uuden lomakkeen ei vastanneille rannan- ja vesialueiden omistajille. Lomakkeita palautui 37 kpl. Yhteensä lomakkeita ja sähköpostivastauksia tuli 137 kpl. 1. Ongelmat Kevätön ja Pöljänjärvessä Vastausten perusteella järvien merkittävimmiksi ongelmiksi koettiin leväkukinnot ja umpeenkasvu. Umpeenkasvun todettiin veneilyn ja rannan virkistyskäytön heikkenemisen myötä pilaavan maisemallisia arvoja ja sekä aiheuttavan viihtyvyyshaittoja. Lumpeen todettiin levinneen viime vuosina merkittävästi. Muita selvimmin korostuneita ongelmia olivat vedenlaadun heikkeneminen, liettyminen, verkkojen limoittuminen sekä haitat veneilylle. Muiden ongelmien joukosta erottuivat uimisolosuhteiden vaikeutuminen sekä laiturin käytön heikkeneminen ja sen siirron vaikeus. Joissakin vastauksissa oltiin huolissaan rannan virkistys- ja maisemallisten arvojen huononemisen vaikutuksista tilan taloudelliseen arvoon. Kalakantojen muutosongelmiksi koettiin roskakalan lisääntyminen sekä kalojen joukkokuolemat. Kuvassa 1. on esitetty ongelmiksi koettujen asioiden jakautuminen prosentuaalisesti. Kuva 1. POHJOIS-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS / Ympäristö ja luonnonvarat Kutsunumero Sepänkatu 2B Kuopio
2 2/6 2. Vedennosto Kyselyn avulla selvitettiin rannan ja vesialueiden omistajien mielipiteitä alivedenpinnan nostosta pohjapadolla. Vastanneista 82 % ei vastustanut vedennostoa, 11 % vastusti ja 7 % ei osannut sanoa mielipidettään (kuva 2). Kuva 2.
3 3/6 Vastaajista 37 % piti sopivana cm:n veden nostoa ja 28 % cm:n nostoa. Kuvasta 3. selviää muiden vastausvaihtoehtojen osuudet. Kuva Toimenpidetoiveet ja muuta huomioitavaa Yhdessä vastauksessa tuli esille epätoivoinen suhtautuminen järven nykytilanteeseen: Järvi pahasti saastunut ja rehevöitynyt. Voi vain katsella, mutta ei muuta. Ihan sama mitä teette, en jaksa enää välittää, taitaa olla myöhäistä tehdä mitään, sori vaan. Kyselyssä pyydettiin myös esittämään muita tarpeita ja mahdollisuuksia järvien tilan parantamiseksi. Vastanneiden mukaan muita huomioitavia asioita olivat mm. seuraavat: - Vedenkorkeuden nostamisella helpotetaan Pitkänjärven Pulasteenlammen asukkaiden liikkumista Pöljänjärvellä. - Pohjapato on välttämätön/erittäin tarpeellinen o o Rannan virkistyskäyttö on estynyt lähes totaalisesti ja tilan maisemallinen arvo ja siten myös potentiaalinen taloudellinen arvo on alentunut. Ruohikossa vedenpinta on liki kuivillaan kesäaikaan, vesilinnut jäävät ilman suojaa. Pöljänjärven ruoppaukset luultavasti muuttaneet purkautumisolosuhteita. - Jos pohjapato rakennetaan, on toivottavaa, että se tehdään luontoa kunnioittaen ja siten ettei se vaikeuta eläinten/kalojen liikkumista. Esimerkkikuva pohjapadosta on tehty hyvin. Mieluummin tehdään huolella, kuin huitaisten huonoa. - Voisiko vanhan padon kunnostaa? Ovatko kulut - hyödyt perusteltavissa?
4 4/6 - Myllylle tammipato uusiksi, 20 cm korotus, alarajan määritys, ei toimi nykyisellään. - Voimavarat tulisi suunnata Pöljänmyllyn padon kunnostamiseen nykyaikaiseksi ja veden korkeuden säännöstelemiseen Pöljän myllyn padolta käsin. Pohjapato on tarpeeton. - Vedenpinnan korkeuden nosto tulisi toteuttaa Pöljänjoen padolla, jota tulisi korottaa. - Mielestäni Pöljänjokea tulisi perata, koska joki on kasvamassa umpeen. - Toimiva järjestelmä saadaan perkaamalla Pöljänjoki Pöljänkosken padolle saakka alkuperäisen 1910-luvulla toteutettuun kokoon ja saneeraamalla säännöstelypato nykyaikaisilla vedenkorkeutta säätelevällä laitteistolla, silloin alimmat vedenkorkeudet voidaan hallitusti korottaa siten, että kohtuuttomia korvattavia haittoja ei välttämättä aiheudu. Pöljänjokea perkaamalla saataisiin kunnostettua kaunis ja viihtyisä vesistönosa ympäristöä piristämään. - Pyylammen ja Kevättömän välisen uoman avaaminen, jotta Pyylammen vedenkorkeus ei alenisi nykyisestä. - Kevätön-Pyylampi välinen kannas ruopattava, ei veneily yhteyttä. - Lähetekirje on virheellinen. Pöljänjärven yläpäästä on kaivurilla syvennetty ojaa. Vedenkorkeuskäyrät eivät ole luotettavia ja ovat epäselviä. - Olen seurannut Pöljänjärven vedenpintaa 1969 alkaen, aluksi vanhempien mökiltä ja 2004 omalta mökiltä. Vedenpinnan tasoa on ollut helppo seurata uppotukkien avulla (ja kuinka paljon vettä niiden päällä on). Uppotukit ovat olleet Pöljänjärven Saunalahdessa ainakin 1950-luvulta. Nykyisin (2000 luku) alin vedenpinta on n. 25 cm alempana kuin luvulla. - Kapeiden veneilyreittien siivoaminen kaisla/muusta kasvustosta. - Ruohikkoja ei tule poistaa, ne hapettavat talvella vesistöä. - Ruohikon niittäminen. - Ruovikoita ym. vesi/rantakasveja pitäisi niittää. Roskakala valtaa taas järven, oli välillä jo parempi tilanne. Kevättulvaa ei pitäisi liikaa estää, se puhdistaa! Vieläkö menee jätevettä (WC) suoraan järveen? Onko tarkistettu, että omat puhdistamot toimivat/ovat käytössä. Järvien virkistyskäyttö on niin suuri, että muutaman rantaniityn viljelyn vaikeutuminen on pikkujuttu. Kunta voisi sellaiset ostaa yhteisen edun nimissä (saako siihen EU-rahaa)? - Voiko EU:lta pyytää apua kunnostuskustannuksiin. Kaunis järvi pitäisi pelastaa umpeutumiselta. KIIRE! - Eikö ennemmin pitäisi puuttua ja vähentää järveen tulevaa ravinnekuormitusta, kun alkaa "laimentamaan" suurempaan vesimassaan! Uskomatonta ajattelua! Olemme lunastaneet tonttien edessä olevan vesijättömaan ja tulen ilman muuta esittämään korvausvaatimuksen, jos se peittyy veden alle.
5 5/6 - Rantaan jätettävä suoja-alue karjalaitumella. Jos mahdollista, lietelannan levitystä tulisi välttää ranta-alueen pelloilla. - Lisää valvontaa: o o ranta-asukkaille ja viemäri pumppaamojen hoitoon o suojakaistojen keventäminen ja valvonta. - Tehokalastusta voisi jatkaa roskakalojen osalta. - Särkikalojen nuottaus. - Poikkeukselliset säät ovat syynä poikkeuksellisiin vedenkorkeuksiin. Ei syytä toimenpiteisiin. - Poikkeukselliset säämuutokset otettava huomioon. - Maalaisjärjellä ajatellen alhainen vedenkorkeus johtuu erittäin kuivista keväistä ja kesistä ja ruohottuminen osittain siitä, että ei ole enää lehmiä laitumilla jotka söisivät kaislaa. - Suuri vedenkorkeuden vaihtelu haittaa eniten. - Kevät tulvan puute estää luontaisen puhdistumisen. Suuri vaihtelu haittaa eniten. - Kevätkorkeus voisi käydä ylempänä, jos on mahdollista. Vanhat ruohot tuuli toisi maalle, eivätkä jäisi lisäämään umpeenkasvua. - Eikö hapettimen voisi siirtää pohjoisen päästä etelämmäksi, kun vesi on siellä jo huomattavasti puhdistunut, mm. lumpeita kasvaa jo siellä. Hyvä paikka olisi esim. Lintuniemen saaren paikkeilla. - Tulvahuippujen seuranta/kesto/poisto. 4. Ongelmat ja vahingot, joita vastaajat olettavat esiintyvän, mikäli pohjapato rakennetaan - Padon rakentaminen tuhoaisi todennäköisesti tilallani olevan ojitetun, mätästetyn ja istutetun 10 ha koivikkometsän. Ensiharvennus koivikossa tehty v , v puustolle tehty lisäksi pystykarsinta, minkä tarkoituksena on tuottaa n. 20 v kuluttua laadukasta oksatonta puutavaraa huonekalujen ja muun rakentamisen tarpeisiin, kalliisti ja työläästi toteutetun metsittämisen vaivat ja kustannukset saadaan takaisin vasta päätehakkuun suorituksen yhteydessä. Valtio on avustanut metsittämishanketta avustuksilla ja lainoilla. Padon kielteiset vaikutukset: Saadaan aikaan vedenpinnan nousu, jolloin allas on valmiina imukyvytön tilanteessa, kun tulee voimakkaat syyskesän sateet ja koivikon juuristossa tulee hapeton tilan ne ja se tuhoutuu, arvioidut tuotot ovat mennyttä. - Olemme lunastaneet tonttien edessä olevan vesijättömaan ja tulen ilman muuta esittämään korvausvaatimuksen, jos se peittyy veden alle. - Tonttiimme on liitetty vesijättömaata. Jos vesi nousee, menetämme tonttia ja se on korvattava.
6 6/6 - Tilalla on metsiä alavilla mailla. Pohjapato voi haitata kevättöitä viljelyksillä. Pohjapato ei pysty suurimpiin tulvahuippujen tasaamiseen. - Veden nostosta olisi haittaa. Meidän mökki on rannassa n. 3 m kivijalasta veteen. On nytkin muutamina vuosina tulvinut pahasti. Vesi on noussut mökin jalkaan ja mökin taakse saakka. Kasvimaa on lainehtinut kesäkuun alkuun saakka. Tuhoja on tullut mökkiin, alaparrut on jouduttu vaihtamaan. Joten olen ehdottoman varma, että en suostu vedenpinnan korotukseen. - Tulvaveden korkeus jotakuinkin sama kuin kellarimme taso. Jos vedenkorkeus nousee yhtään, kellariimme tulvii vettä. Kunhan ei vaan vesiraja siirry niin lähelle, että saunarakentamisen lupa estyy sen takia. - - Käyrienne mukaan tulvakorkeus voisi nousta 5 cm, se on erittäin huono asia. Kevättulvista on haittaa metsäluonnolle, kun vesi nousee metsään ja tukehduttaa puitten juuristoa. Mikäli vedenkorkeuden nosto vaikuttaa jo ennestään keväällä tulvivien tilan osien vedenkorkeuden nousuun, en kannata toimenpidettä. Joen varrella ja Kylmälahden vastapäätä olevat alueet (Sahijoki) ovat keväällä jo nyt tulvan vallassa. Myös joen varrella tilan toisessa päässä olevalla alueella virtaus syö joen uomaa ja kaataa puita. - Peltoalueemme on vuokrattu vuoteen 2016 saakka. Vesialueestamme osa/rannan läheisyys on suojelualuetta. Peltoalueelle on tämän hetkisessä kaavaluonnoksessa merkitty suojelualue rautatiehen saakka. - Pohjapato nostaa rankkasateiden yhteydessä vedenpinnan tulvakorkeuteen. Tästä on haittaa viljelylle ja metsätaloudelle. Pohjapato voi haitata kevättöitä viljelyksillä. - Pohjapadon rakentaminen saattaa aiheuttaa kiintoaineen kasautumista pohjapadon yläpuolelle. - Tilan kohdalla oleva järvenlahti 80 cm humuslietettä, joka lisääntyy pohjapadon rakentamisen ansiosta. - Padon alapuolella veden riittävyys kuivana kesänä epävarmaa, kun nytkään ei tahdo riittää. - Siilinjärven kunnan ylläpitämien Pyylammin ja Pöljän uimarantojen osalta vedenkorkeus 91,0 m mahdollistaa rantojen käytön vielä pienin muutoksin. Ranta-alueilta jouduttaisiin kuorimaan pieniltä alueilta nurmikot ja ajamaan hiekkaa tilalle. Ranta-aluetta tulisi Pyylammin rannan osalta myös hieman laajentaa kauemmas vesirajasta. Mikäli vedenkorkeus ylittää tason 91,0 m, niin uima rantojen ranta-alue pienenee merkittävästi. - Jos Kevätön nostetaan, niin mitä tapahtuu Pikolammelle? Paljonko vesi siinä nousee, tuleeko haittaa pellon alapäähän?
Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset
Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset Yleisötilaisuus 25.9.2012 Ympäristönsuojelutarkastaja Matti Nousiainen Siilinjärven kunta Taustaa Ranta-asukkaat
LisätiedotKevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen
Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun
LisätiedotKevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen
Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909
LisätiedotKYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ
KYYVEDEN KYSELY Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ Mihin vesistön käyttäjäryhmään kuulutte? Voitte valita useita vaihtoehtoja. 1. Kyyveden rantaasukas (vakituinen asuminen) Kyyveden vapaaajan
LisätiedotRauhajärven käyttäjäkysely
Rauhajärven käyttäjäkysely Yhteenvetoraportti Vastausmäärä 75 VESISTÖN KÄYTTÖ Mihin vesistön käyttäjäryhmään kuulutte? Voitte valita useita vaihtoehtoja. 1. Rauhajärven rantaasukas (vakituinen asuminen)
LisätiedotJÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO
FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...
LisätiedotPEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma
PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4
LisätiedotKYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi
KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...
LisätiedotKarvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen
Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin
LisätiedotPielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori
Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista Marja Wuori Sisältö Yleistä Haastateltavat Virkistyskäyttö Kokemukset vedenkorkeuksista Yleistä Yläosa: Uimaharju-Kaltimo Keskiosa: Kaltimo-Kuurna
LisätiedotPatorakenteiden periaatekuvia
Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen
LisätiedotKauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin
Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin Yleisötilaisuus Toukolan koulu, Sastamala 30.10.2018 Vanhempi asiantuntija
LisätiedotOma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?
Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi
LisätiedotYhteenveto vesistön käyttäjille suunnatusta nettikyselystä ja sidosryhmätyöpajasta
HAMELY/2355/2016 Häme Luonnonvarayksikkö 31.5.2017 Viite: Loimijoen padotus- ja juoksutusselvitys Yhteenveto vesistön käyttäjille suunnatusta nettikyselystä ja sidosryhmätyöpajasta Kysely Loimijoen vesistön
LisätiedotLoppuuko Loimijoesta vesi. HAMK Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo
Loppuuko Loimijoesta vesi HAMK 4.5.2019 Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo Loppuuko Loimijoesta vesi Ei lopu, mutta Pyhäjärvestä ja Kuivajärvestä loppuu, ellei jotain tehdä!
LisätiedotKauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson
Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke Ulla Eriksson Hankkeen taustaa Hanke toteutetaan Kauhavan kaupungin toimesta Hanke rahoitetaan 70% Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta
LisätiedotKauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen Asukastilaisuuden yhteenveto
Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen Asukastilaisuuden yhteenveto 30.10.2018 klo 17.30 20.00 Toukolan koulu, Kiikoistentie 175. Pirkanmaan ELY-keskuksen hanke: Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen
LisätiedotKauvatsanreitin virkistyskäyttö kyselyn vastausten kooste
Kauvatsanreitin virkistyskäyttö kyselyn vastausten kooste Kysely lähetettiin 657:lle Kauvatsanreitin vesistön varrella asuvalle tai mökkeilevälle vuoden 2013 lopussa. Vastausprosentti oli 53 %, eli erittäin
LisätiedotSalajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.
26.6.2018 Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa Lahti, Nastola Lahden kaupunki Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami
LisätiedotTOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet
TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Haukipuron valuma alueen metsäojitusalueilta tulevaa vesistökuormitusta Kitkajärveen
LisätiedotTIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI
Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,
LisätiedotHämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma
Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien
LisätiedotYhteenveto Pirkanmaan säännöstelyjen järvien kehittämishankkeen verkkokyselyn tuloksista
12.3.2003 Yhteenveto Pirkanmaan säännöstelyjen järvien kehittämishankkeen verkkokyselyn tuloksista Näsijärvellä, Vanajavedellä, Pyhäjärvellä sekä Kulo-, Rauta- ja Liekovedellä käynnissä olevan säännöstelyn
LisätiedotTausta ja tavoitteet
Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena
LisätiedotVedenpinnan nosto on vuosien työ milloin se kannattaa? Vauhtia vesienhoitoon järvi-ilta
Vedenpinnan nosto on vuosien työ milloin se kannattaa? Vauhtia vesienhoitoon järvi-ilta 7.11.2018 Kuva: Taina Bister Toisveden luusuaan Horhankoskelle v. 2018 valmistunut yli 90 m leveä pohjapato ja kunnostettua
LisätiedotPohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa
LisätiedotJänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta
Jänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta Loimijokiryhmä 27.3.2019 Forssa Jouko Elomaa, Esko Lepänkoski Sijainti Tammelan järviylängöllä Lähtötilanne Jänijärvi
LisätiedotEhdotus Menkijärven kunnostuksen. velvoitetarkkailuohjelmaksi
Ehdotus Menkijärven kunnostuksen velvoitetarkkailuohjelmaksi Martti Mäkitalo Menkijärvi 9.2.2019 JOHDANTO Länsi ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt 1.2.2016 Menkijärven jakokunnalle luvan Menkijärven
LisätiedotVesilain vastainen rakentaminen Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma
Vesilaki yleistä Vesilain vastainen rakentaminen Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma 2017-2018 14.2.2018 Ympäristöneuvos Arto Paananen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 13.6.2016- Pirkanmaan
Lisätiedot1) Tulvavahinkojen väheneminen
LAPUANJOEN TULVATYÖPAJA III 14.4.214, TAUSTA-AINEISTO JA KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen ja erityiskohteiden suojaus penkereillä VE 3 Lapuan taajama 1/5 1/1 1/25 Muut alueet hyvä hyvä koht
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 87/2011/2 Dnro ISAVI/99/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.12.2011
Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 87/2011/2 Dnro ISAVI/99/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.12.2011 HAKIJA Kortteisen osakaskunta ASIA Pohjapadon rakentaminen Pälkkijärven luusuaan järven
LisätiedotVATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI
VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI Hankkeen tavoitteet TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (7) Hankkeen tavoitteena on vähentää Vatjusjärven valuma-alueitten metsäojitusalueilta tulevaa vesistökuormitusta
LisätiedotTyötä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut
Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäluonnon hoitohankkeet Luonnonhoitohankkeet ovat tärkeä osa
LisätiedotKollaja-hanke Kiinteistökyselyn tulokset. Anne Vehmas
Kiinteistökyselyn tulokset Anne Vehmas Kysely kiinteistöjen omistajille Tavoitteena kerätä tietoa nykytilanteesta miten hankkeeseen liittyviä alueita käytetään mitä asioita pidetään tärkeänä Kollaja-hankkeessa
LisätiedotLäsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja. Markku Mutanen Pro Polvijärvi ry/puheenjohtaja
1 Polvijärven kunnostuksen ohjausryhmä Aika: 05.09.2008 klo 9.00 11.00 Paikka: Polvijärven kunnantalo Läsnä: Pauli Vaittinen Polvijärven kunta, kunnanjohtaja Helena Kaasinen Polvijärven kunta, hallintojohtaja
LisätiedotJUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen
LisätiedotMONIMUOTOISET TULVAT
MONIMUOTOISET TULVAT - tulviin liittyviä ilmiöitä ja käsitteitä - Ulla-Maija Rimpiläinen Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat ja niiden vaikutukset Vantaan uusi valtuustosali ma 19.11.2012 klo 12:30 16:00
LisätiedotInarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina 2014 2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Juha-Petri Kämäräinen 17.9.2015 Keskiennusteen (15.9.2014) mukainen suunnitelma 15.9.2014 ennuste
LisätiedotPohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä
Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä 25.11.2013 Vesiasetus 11 Työkohteista sekä rakennelmista ja laitteista laadittavat piirustukset Alueesta, jolle vesitaloushankkeen
LisätiedotRUOPPAUS, MASSOJEN LÄJITTÄMINEN JA VESIJÄTÖN LUNASTUS ALAKYLÄN YHTEISEN VESIALUEEN OSAKASKUNTA VUOSIKOKOUS
RUOPPAUS, MASSOJEN LÄJITTÄMINEN JA VESIJÄTÖN LUNASTUS 20.4.2018 ALAKYLÄN YHTEISEN VESIALUEEN OSAKASKUNTA VUOSIKOKOUS RUOPPAUKSESTA HUOMIOITAVA KIINTEISTÖN EDUSTALLA EI OLE LUNASTAMATONTA VESIJÄTTÖÄ KIINTEISTÖN
Lisätiedot53 Kalajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro
LisätiedotMouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018
Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018 Vesistömallilaskennat tässä projektissa Mouhi- ja Kiikoisjärven säännöstelyselvitykseen osallistuminen.
LisätiedotISO-LAMUJÄRVEN KEHITTÄMISTARPEET
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 11.9.2014 Viite 1510007427 ISO-LAMUJÄRVEN KEHITTÄMISTARPEET 1 Tarkastus 16.6.2014 Päivämäärä 11.9.2014 Laatija Tarkastaja
LisätiedotKANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA
KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven
LisätiedotHANKKEEN KUVAUS 29.4.2015
Pihlavanlahden niitot ja pintaruoppaus 2015 1(5) KAUKAISEMPAA HISTORIAA Kokemäenjoen suu on siirtynyt vuosisatojen kuluessa länttä kohti. Joen suu oli Kivinin Kahaluodon kapeikon kohdalla noin sata vuotta
LisätiedotYmpäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015
Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänekosken Energia Oy:n hakemuksesta Ala-Keiteleeseen rakennettavan raakavesiputken Syvälahti - Häränvirta
LisätiedotPanumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry
Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Aili Jussila Panumajärvi ry 5.4.2016 Kuvat Toivo Miettinen ja Aili Jussila Panumajärvi Pudasjärven neljänneksi suurin järvi Pinta-ala 527 ha Keskisyvyys
LisätiedotJuha Laasonen 26.8.2013
1 (6) LOHIJÄRVEN MAAPADON MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS V.. PTL 19.2 MUKAINEN YHTEENVETO EDELLISEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN JÄLKEEN TEHDYISTÄ TÖISTÄ, TARKASTUKSISTA JA MITTAUKSISTA SEKÄ ALUSTAVA ARVIO PADON KUNNOSTA
LisätiedotIso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...
Lisätiedot+77.75 +77.91 +77.97 +77.70 +77.93 +78.03 +77.95 +81.03 56.25 76.25 +77.82 +77.79 +78.27 +77.78. Op+76.60 +77.95 +77.63 +77.77 +77.
+77.93 +77.94 Rummunharja+78.42 78.73 +78.49Op+76.57 +78.7 +77.82 +77.85 +77.93 6 1 Uoma 6a+77.75 +78.17 +77.91 +78.12 7 2 1 8 3 2 9 +77.57 Eristysoja +81.3 +78.3 Op+76.3 +77.95 +77.65 +77.68 +77.66 +77.82
LisätiedotVantaanjoen yläosan virtausmallinnus Mallin päivitys Peltosaaresta Väinö Sinisalon kadulta alkaen m Herajoen liittymäkohdan alapuolelle
17.12.2015 Vantaanjoen yläosan virtausmallinnus Mallin päivitys Peltosaaresta Väinö Sinisalon kadulta alkaen 100 200 m Herajoen liittymäkohdan alapuolelle Hämeen ELY-keskus Ympäristötekniikan insinööritoimisto
LisätiedotLAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II
LAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II 5.11.2013 ASIANTUNTIJA-ARVIOINNISSA JA TYÖPAJASSA II KÄYTETYT ARVIOINTIASTEIKOT 1. TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN MERKITTÄVÄLLÄ TULVARISKIALUEELLA
LisätiedotKysely Kollajan kiinteistönomistajille. Liite 2 Alueittaiset tarkastelut. Joonas Hokkanen Anne Vehmas Seela Sinisalo
Kysely Kollajan kiinteistönomistajille Liite Alueittaiset tarkastelut Joonas Hokkanen Anne Vehmas Seela Sinisalo % Tulvahaitat kiinteistöllä, N= Ei 1 Kyllä, katkonut kulkuyhteyksiä 1 Kyllä, vahingoittanut
Lisätiedot26.9.2014. Asiakohdassa sanottu hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa 4.4.2013.
Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 64/2014/2 Dnro ISAVI/24/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 26.9.2014 ASIA HAKIJA Hovinjoessa olevan luvattoman kivikynnyksen poistaminen Pieni-Ahvenaisen vedenkorkeuden ja vedenjuoksun
LisätiedotTurun kaupunki Paimionjoen säännöstelijänä Irina Nordman/Liisa Piirtola 15.6.2011/27.5.2013
Turun kaupunki Paimionjoen säännöstelijänä Irina Nordman/Liisa Piirtola 15.6.2011/27.5.2013 Lupatilanne Säännöstely perustuu Länsi-Suomen vesioikeuden 26.3.1964 antamaan päätökseen (Nro S-81/706), jonka
LisätiedotKohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue
Kohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue Rutumin alueella eniten korkeuseroja Lukuisia pohjapatoehdotuksia ja mahdollisuuksia luoda toimivia kokonaisuuksia Kaikkien varsinaisten
LisätiedotVesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,
Vesistö ja keskivedenkorkeus Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, 7.4.2017 Sisältö Vesistö Rantaviiva Keskivesi Näiden keskinäiset yhteydet 2 Vesistö Vesilain 1. luvun
LisätiedotYmpäristölautakunta Valitus maalaiturista. Ympltk Ympltk
Ympäristölautakunta 10 28.03.2018 Valitus maalaiturista Ympltk 28.03.2018 10 Ympltk 26.04.2016 9 Valmistelija ympäristönsuojelusihteeri Eeva-Maija Savola Lappajärven Kalastuskunta on siirtänyt 11.3.2016
LisätiedotRantaniityt ja niiden hoito laiduntaen. Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT
Rantaniityt ja niiden hoito laiduntaen Ympäristökuiskaaja koulutus Tornio 29.11.2011 Marika Niemelä, MTT 30.11.2011 Esityksen sisältö Rantaniityistä yleensä Tulvaniityt Hoidon hyödyt Erilaisia hoitotapoja
LisätiedotTIIROSTA TERVOON, VAIHE II
TIIROSTA TERVOON, VAIHE II Pyhäjoen suiston tulvasuojelu ja virkistyskäytön rakenteet Tulvasuojelu Pyhäjoki 1.12.2011 Lähtökohdat Suunnitteluvaiheessa valittiin merkittävimmät ja vaikuttavimmat toimenpiteet
LisätiedotKunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla
Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla Kunnostusojitukset taustaa Kunnostusojitusten tavoitteena
LisätiedotSOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA
SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE
LisätiedotMynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku
Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku Mynälahti Pintavesien ekologinen tila 2014: välttävä Ruovikkoa: xx ha USGS/NASA Landsat Program Sensori: Landsat 8 OLI,
LisätiedotPirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittämisselvitys (PIRSKE) - Kysely vesistön käyttäjille ja ranta-asukkaille
Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittämisselvitys (PIRSKE) - Kysely vesistön käyttäjille ja ranta-asukkaille Johanna Lantto 1, Diar Isid 1, Sari Väisänen 2, Turo Hjerppe 2 ja Tanja Dubrovin
LisätiedotTeuvanjoen pohjapatojen rakentaminen
1 Teuvan kunta Etelä-Pohjanmaan Euroopan yhteisö Liitto Rakennerahastot Teuvanjoen pohjapatojen rakentaminen 2 Hankkeen tausta Teuvanjoki saa alkunsa Teuvan kunnan pohjoisosasta ja laskee Karijoen kunnan
LisätiedotPielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu
Pielisen säännöstelyselvitykset Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu 16.6.2014 Pielinen ympäristöineen SYKE ja Maanmittauslaitos 7/MML/10 Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013
LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 1 ASIA LUVAN HAKIJA Taivallammen kunnostus, Salla Sallan yhteismetsä Tapio Sinkkilä Kuusamontie 25 98900 Salla SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotHulauden vesialueen järvien kunnostushanke
Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke Yleisötilaisuus 15.6.2012 Mika Niemelä Hankepäällikkö Hulauden Vesialueen Kunnostusyhdistys ry Agenda Tervetulotoivotus Puheenjohtaja Heikki Kulmala, Hulauden
LisätiedotHeinijärven Suojeluyhdistyksen kokemuksia hankeyhteistyöstä
Heinijärven Suojeluyhdistyksen kokemuksia hankeyhteistyöstä Seminaari Tammelan kunnan vesistöjen kunnostushankkeista 30.9.2014 Marja Mäkelä, Jouko Elomaa Heinijärvi Matala ja runsasravinteinen humusjärvi
LisätiedotNURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto
82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.
LisätiedotHouhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014
Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014 Houhajärvi 2014 yhdistyksen viidestoista toimintavuosi Vedenkorkeus (Liite 1) Vuosi 2014 oli vedenkorkeuden suhteen sikäli poikkeuksellinen, että vähälumisen talven vuoksi
LisätiedotRYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA
RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA TOIMENPIDESELITYS 29.9.2014 Heli Kanerva-Lehto, Jussi Niemi, Heidi Nurminen 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualueen kuvaus Paskajärvi sijaitsee
LisätiedotKyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA
Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan
LisätiedotIlmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013
Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun
LisätiedotLIITE 5. KOSTEIKKOHTEIDEN KUVAUS. PERUSTETTAVAT KOSTEIKKOKOHTEET (kuvaus Paakkonen 2014)
LIITE 5. KOSTEIKKOHTEIDEN KUVAUS PERUSTETTAVAT KOSTEIKKOKOHTEET (kuvaus Paakkonen 2014) 3: Kurosenlahden rannalla alavaa peltoa, ympärillä kohteelle loivasti viettävää rinnepeltoa. Hyvin potentiaalia kosteikoksi,
LisätiedotKopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011
Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 HAKIJA Säviän vesiosuuskunta ASIA Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Nilakan Kärväslahteen
LisätiedotWENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET
Sivu 1/8 WENDA-30kW KAMIINAN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET Puh: 02-4870258, Web: www.wenda.fi, E-Mail: sales@wenda.fi Sivu 2/8 Kamiinan perustiedot: Kamiina on valmistettu merivettä kestävästä alumiinista,
LisätiedotVesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 16.4.2013 1 Erilaisia tavoitteita 1. Virkistyskäyttö - Haittaava kasvillisuus, liettyminen, kalastus-
LisätiedotCOD Mn mg/l. chl-a. Kok P ,
Taulukko 1. Heinijärven vedenlaatuhaavainnot (Hertta-ympäristötietojärjestelmä). Paikka Heinijärvi Linnasaari et Heinijärvi, koillisosa 1 Aika Syvyys m Alkaliniteetti mmol/ l Happi % mg/l COD Mn mg/l chl-a
LisätiedotPekka Vuola Porin kaupunki / TPK. Porin tulvasuojelusta
Pekka Vuola Porin kaupunki / TPK Porin tulvasuojelusta 1 Tulvista ja tulvavaarasta 2 Mahdollinen tulva-alue 50 km 2 3 Pahimmat tulvat ja tulvavaaratilanteita *) 1899 kevät, ns. valapaton tulva 1924 kevät
LisätiedotSäännöstelyluvan muuttaminen
Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen
LisätiedotPohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905
LisätiedotUusi opas alimpien suositeltavien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi
Uusi opas alimpien suositeltavien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi Rakentamisen ohjauksen seminaari 13.11.2013 22.11.2013 1 Ympäristöopas 52 - Suositus alimmista rakentamiskorkeuksista (1999) Ympäristöhallinnossa
LisätiedotAlueella havaittiin runsaasti korentoja, sekä vaalea haikara (mahdollisesti harmaahaikara?) ja haukkoja.
Niittotarveselvitykset Pieksämäki Letvetlampi Letvetlampi on matala, lähes umpeenkasvanut lampi, jonka läpi laskee Törmäjoki Härkäjärvestä Siikalahteen. Vedenkorkeus oli selvitystä tehtäessä noin 20-30
LisätiedotKauvatsanreitin vesitaloudellinen kehittäminen. Verkkokyselyn yhteenveto
Kauvatsanreitin vesitaloudellinen kehittäminen Verkkokyselyn yhteenveto 30.10.- 13.11.2018 Verkkokysely Verkkokyselyn tavoitteena oli kerätä paikallistuntemukseen perustuvaa tietoa Kauvatsajoen reitin
LisätiedotYmpäristöpäällikkö Jukka Kotola
Eeva-Kaarina Aaltonen Pohjanmaan vesi ja ympäristö PL 87 68600 PIETARSAARI Asia: ESITYS PARHAAKSI POHJALAISEKSI VESISTÖTEOKSI Esitän Parhaaksi Pohjalaiseksi vesistöteoksi Kuortaneen Porraslammella toimivan
Lisätiedot1 18-30 v 2 31-50 v 3 51-65 v 4 yli 65 vuotta. 4. Kuinka kauan olette asunut tai lomaillut hankealueella? (merkitkää pidempi aika)
Asukaskysely Kollaja-hankkeen YVA TAUSTATIEDOT 1 T 1. Sukupuolenne 1 Nainen 2 Mies 2. Tämänhetkinen elämäntilanteenne? 1 Yksin asuva 2 Pariskunta 3 Lapsiperhe 3. Ikäryhmänne 1 18-30 v 2 31-50 v 3 51-65
LisätiedotTulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät
Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa
LisätiedotKiinteistön RN:o 1:32 ranta-alueen ja pengerryksen kunnostamisen pysyttäminen Vehkasaaressa Hakalehdon kylässä, Espoo
Etelä-Suomi Päätös Nro 39/2011/4 Dnro ESAVI/417/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.2.2011 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Kiinteistön RN:o 1:32 ranta-alueen ja pengerryksen kunnostamisen pysyttäminen
LisätiedotKarvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset
Kuva: Sirpa Ala-Rämi Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset Kati Martinmäki ja Ilkka Sammalkorpi, Suomen ympäristökeskus Karvianjoki-seminaari 11.10.2012 KarTuTa 11.10.2012 Turo
LisätiedotKasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä
Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki
LisätiedotKotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko
Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Piirrokset: Jari Kostet, Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi -
LisätiedotLAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN
LisätiedotPäihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014
Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen
Lisätiedot1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla
KYRÖNJOEN TULVATYÖPAJA III 31.1.2014, KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla VE1 Pengerrysalueiden muutos 1/50 1/100 1/250 hyvä hyvä/ koht huono Muut alueet
LisätiedotVESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet
VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei
LisätiedotVESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN
VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Parainen 9.5.2012 9.5.2012/ Lähtökohta (VL 2:6): Yleisen oikeuden mukaisen ruoppauksen toteuttamiseen ei tarvitse
LisätiedotVesistöjen säännöstelyn haasteet
Vesistöjen säännöstelyn haasteet Olli-Matti Verta, 30.3.2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.4.2010 1 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin
LisätiedotMÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA
MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 261/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUE
Lisätiedot