Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely ja vesioikeudellisen yhteisön sääntöjen vahvistaminen,

Transkriptio

1 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 12/2016/2 Dnro ISAVI/1278/2015 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely ja vesioikeudellisen yhteisön sääntöjen vahvistaminen, Siilinjärvi Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstelyn vesioikeudellinen yhteisö HAKEMUS Hakija on aluehallintovirastossa vireille panemassaan, , ja täydennetyssä hakemuksessa pyytänyt lupaa asiakohdassa sanottuun hankkeeseen. Kevätön ja Pöljänjärvi sijaitsevat Siilinjärven keskustan tuntumassa valtatien nro 5 länsipuolella. Pöljänjoki laskee viitostien ja Varpaisjärventien (tie nro 576) ali itäpuolella sijaitsevaan Sulkavanjärveen. Hakemukseen sisältyviä toimenpiteitä ovat Pöljänmyllyn uuden säännöstelypadon rakentaminen, Pöljänjoen perkaus, Pöljänmyllyn luvan muuttaminen säännöstelyn ja padon osalta sekä Kevättömän ja Pöljänjärven vedenkorkeuden ja menovirtaaman säännöstely rakennustöiden aikana. Lisäksi hakija on pyytänyt pysyvää käyttöoikeutta hankkeen seurauksena pysyvästi veden alle jääviin alueisiin, jotka eivät ole säännöstely-yhteisön jäsenten omistuksessa, pysyvästi Pöljänmyllyn säännöstelypadon rakenteiden alle jääviin alueisiin sekä kulkuoikeutta tilojen RN:o kautta säännöstelypadon huoltoa ja korjausta varten. Lupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevana. Hakijan mielestä hankkeesta ei aiheudu sellaisia vesilain 3 luvun 20 :n tarkoittamia merkittäviä haittoja, joiden takia luvan vesiympäristöä ja sen käyttöä koskevat lupamääräykset tulisi määrätä tarkistettavaksi määräajassa. Hakemukseen sisältyy pyyntö Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstelyn vesioikeudellisen yhteisön sääntöjen vahvistamiseksi. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE puh fax kirjaamo.ita@avi.fi Mikkelin päätoimipaikka Maaherrankatu 16 Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Postiosoite: PL 50, Mikkeli Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 2 (32) Lupatilanne Nykyinen myllypato Kevättömän ja Pöljänjärven vedenkorkeutta on laskettu vuonna Pöljänjoessa noin 1,6 kilometrin päässä Pöljänjärven luusuasta on yksityisomistuksessa oleva myllypato, jolla voidaan vaikuttaa Pöljänjärven vedenkorkeuksiin. Kuopion läänin maaherra on antanut päätöksen Pöljänkosken vesilaitoksen (mylly) uudestaan rakentamisesta ja käyttämisestä. Hakemukseen on liitetystä päätöskopiosta ilmenevät seuraavat määräykset: 1:0 Hakija oikeutetaan perustamaan uusi vesilaitos Pöljänkosken itärannalle vanhan myllyn paikalle. Vesilaitosta varten saadaan vettä johtaa kosken niskalta 45 metrin pituisella ja 0,84 metrin läpimittaisella putkella, jonka yläpään pohja tulee olla korkeudella 13,12; 2:0 Kosken kummankin haaran ylitse saadaan paalun kohdalle tehdä kiinteä pato, johon on länsihaarassa jätettävä 3,00 metrin levyinen ja itähaarassa 3,25 metrin levyinen tulva-aukko, jonka kynnyskorkeus tulee olla korkeudella 13,12 ja harjakorkeus korkeudella 13,87; 3:0 Vedenpinta padon luona saadaan, veden vapaata juoksua silti estämättä, pitää korkeudella 13,87 m. Milloin vesipinta on edellä mainittua sallittua padotuskorkeutta ylempänä, ovat padon tulva-aukot pidettävät täysin avoimina; 4:0 Puutavaran uitto saa vapaasti ja korvauksetta tapahtua joko padon tulva-aukkojen tai vesilaitoksen omistajan rakennuttaman ja kunnossapitämän tarkoituksenmukaisen uittoruuhen kautta. Sitä paitsi on vesilaitoksen omistajan vedenkulutusta vesilaitoksessaan supistamalla huolehdittava siitä, että uiton aikana on uittoon käytettävän uittoaukon kynnyksellä ja vesilaitoksen kohdalla olevassa koskessa uitolle riittävä vesisyvyys. Lisäksi on vesilaitoksen omistajan rakennettava ja kunnossapidettävä ne laitteet, jotka ehkä tarvitaan vesilaitoksen ja sen padon suojelemiseksi uiton mahdollisesti aiheuttamalta vahingolta; 5:0 Vesilaitoksen omistajan on kosken länsihaaran padon viereen tehtävä ja kunnossapidettävä kalaporras, jonka leveys on vähintäin 0,75 m ja sen pohja korkeudella 13,12. Kalaportaan piirustukset ja tarkempi sijoitus sekä siihen mahdollisesti tehtävät muutokset ovat jätettävät maataloushallituksen kalatalousosaston hyväksyttäviksi. 6:0 Vesilaitospadon yläpuolelle on vesilaitoksen omistajan näkyvälle ja hyvin luoksepäästävälle paikalle asetettava ja kunnossapidettävä vedenkorkeusmittari, johon sallittu padotuskorkeus 13,87 m on selvästi merkitty. 7:0 Kaikki edellämainitut korkeudet ovat verrattavat kosken niskalla olevaan kiveen ristinmuotoiseksi hakatun ja kartalla K.P:-llä merkittyyn kiintopisteeseen, jonka korkeus on 14,87 m; ja tulee vesilaitoksen omistajan huolehtia siitä, ettei tätä kiintopistemerkkiä muuteta tai hävitetä. Myllyn käyttö on päättynyt. Itä-Suomen vesioikeuden päätöksellä nro 91/Va/73 on oikeutettu poistamaan määräyskohdassa 1:0 mainittu vesilaitokselle johtavan tuloputken jäännökset ja sulkemaan sen padossa oleva nieluaukko. Lisäksi päätöksessä on määritelty lupamääräyksessä 7:0 poiketen korkeuksien vertaamisesta vuonna 1972 valmistuneen uuden maantiesillan tukimuuriin siirrettyyn kiintopisteeseen, jonka korkeus on 14,62 metriä. Pöljän myllyn nykyinen säännöstelypato on kaksiaukkoinen. Toisen aukon leveys on kolme metriä ja kynnyskorkeus N ,41 metriä, toisen vastaavasti 3,3 metriä ja N ,16 metriä. Kynnykset ovat kallistuneet, jolloin kynnysten toiset päät ovat edellä esitettyjä korkeammalla. Myös padon yläosat ovat eri tasoilla, joista alin on tasolla N ,26 metriä ja ylin tasolla N ,41 metriä. Länsihaaran länsireunassa on kalaporras. Padosta lähtee nykyisin halkaisijaltaan 0,6 metrin putki, jonka kautta vesi on en-

3 3 (32) nen mennyt myllyyn. Nykyisin putken kautta johdetaan vettä vanhan myllyn vieressä olevaan kalalammikkoon. Jos putki otetaan tulevaisuudessa uudestaan vesivoimakäyttöön, putken kautta menevä virtaama on noin 1,5 m/s virtausnopeudella 0,4 m 3 /s. Alkuperäisen luvan mukaisella 0,84 metrin putkella virtaama olisi noin 0,8 m 3 /s. Tausta Kevätöntä ja Pöljänjärveä on kunnostettu 1990-luvun lopulla Siilinjärven kunnan ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksen yhteistyönä ravintoverkkokunnostuksena eli särkikalojen tehopyyntinä. Kuntalaiset ovat olleet vuodesta 2007 alkaen yhteydessä Siilinjärven kuntaan Kevättömän ja Pöljänjärven vedenkorkeuden alenemisesta. Pöljänjärven rantaasukkaat ovat tehneet vuonna 2009 Pohjois-Savon ympäristökeskukselle joukkovetoomuksen järven poikkeuksellisen alhaisista vedenkorkeuksista. Joukkovetoomukseen annetussa vastineessa on todettu, että Pöljänjärven purku-uomassa ei ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka olisivat aiheuttaneet järvien vedenpinnan alenemista. Vedenpinnat ovat kyllä olleet 2000-luvulla usein poikkeuksellisen alhaalla, mutta syynä tähän ovat olleet keskimääräistä vähäsateisemmat vuodet, eikä tilanne järvillä ole poikennut muiden alueen järvien tilanteesta. Kevättömän ja Pöljänjärven vedenkorkeus laskee kuivakausina virkistyskäytön kannalta haitallisen alas. Vedenkorkeuksien lasku kiihdyttää myös järvien umpeenkasvua ja heikentää sitä kautta järvien linnustonsuojelullisia arvoja. Kesän alhaiset vedenkorkeudet edesauttavat etenkin ruovikon leviämistä. Tulvat aiheuttavat haittaa alaville rantaalueille. Pöljänmyllyn säännöstelypato on erittäin huonokuntoinen ja säätölaitteet ovat käsikäyttöisiä. Nykyinen säännöstelyn yläraja on 0,25 metriä alempana kuin järvien tavoitealivesi. Pöljänjoki on paikoin liettynyt, mikä haittaa veden virtausta ja veneilyä. Hamulan ja Pöljän osakaskunnat ovat tehneet aloitteen Siilinjärven kunnanhallitukselle Pöljänjärven ja Kevättömän kesäaikaisten alivedenpintojen nostamisesta rakentamalla pohjapato Pöljänjärven luusuaan. Kunnanhallitukselle on saapunut 34 henkilön allekirjoittama kirjelmä, jossa vaaditaan Pöljänjoen ruoppaamisen ja myllypadon kunnostamisen sisällyttämistä Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostamista koskevaan hankkeeseen. Kunnanhallitus on kokouksessaan edellyttänyt, että myllypadon kunnostussuunnitelma huomioidaan hankesuunnitelmassa. Kunnostushankkeen suunnittelun ohjausryhmään on kuulunut Pohjois-Savon ELYkeskus, Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, Siilinjärven kunnan tekniset palvelut, Siilinjärven kunnan maankäyttö- ja konsernipalvelut (kunnan maanomistuksen edustus), Pöljän osakaskunta, Hamulan osakaskunta, Harjamäen osakaskunta, Kasurilan eteläisen osakaskunta, Pöljänmyllyn padon omistajat ja maanviljelijöiden edustus. Alkuperäisen suunnitelman mukaan Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenpinnan nostaminen suunniteltiin tehtäväksi Pöljänjoen luusuaan rakennettavalla pohjapadolla. Suunnitellun pohjapatopaikan painokairauksissa havaittiin järven luusuassa olevan noin 19 metriä paksu löyhä pehmeikkö pintakerroksen alla. Vaikeat perustamisolosuhteet olisivat nostaneet merkittävästi kustannuksia ja päätettiin selvittää, voidaanko alivesipintoja nostaa Pöljän myllypadon avulla sen säännöstelyä kehittämällä. Yhteenvetoraportti Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostamisvaihtoehdoista ( ) on liitetty hakemukseen.

4 4 (32) Suunnittelun aikana on käyty keskusteluja muun ohella vesistön käyttäjien kanssa. Siilinjärvellä pidettiin yleisötilaisuus, jossa oli mukana noin 28 henkeä. Tilaisuudessa keskusteltiin aliveden nostamisvaihtoehdoista. Suunnitelmaluonnosta esiteltiin pidetyssä yleisötilaisuudessa, jossa oli mukana noin 40 henkeä. Suunnittelua on jatkettu säännöstelypatovaihtoehdon mukaisena siten, että tavoitealivesikorkeus on nostettu tasoon N 60+90,40 metriä. Suunnitelmassa on käytetty N 60- korkeusjärjestelmää paitsi lupaehtoesityksessä, jossa korkeudet on ilmoitettu N korkeusjärjestelmässä. N 60- ja N korkeusjärjestelmien ero alueella on 28,5 senttimetriä. Säännöstelyn kehittämiseen liittyvien toimenpiteiden suunnittelemiseksi on laadittu virtausmalli Pöljänjärven luusuan ja Pöljänmyllyn välille. Mallin aineistona ovat olleet maastomittaukset vuosilta 1975, , 2009 ja Mallia on kalibroitu Kevättömällä vuosien välisenä aikana tehtyjen vedenkorkeusmittauksien ja laskettujen virtaamien sekä vuonna 2012 tehtyjen vedenkorkeusmittauksien ja mittauspäivien arvioitujen virtaamien avulla. Koko suunnittelualue on laserkeilattu maanmittauslaitoksen toimesta vuonna Tulosten mukaan olisi mahdollistaa nostaa Kevättömän ja Pöljäjärven alimpia vedenkorkeuksia korottamalla myllypadon ylintä sallittua padotuskorkeutta. Käytännössä Pöljän myllypadon padotuskorkeuden nosto edellyttää myllypadon uudelleen rakentamista. Tavoitteet Valittujen kunnostustoimenpiteiden tavoitteena on nostaa Kevättömän ja Pöljänjärven alimpia vedenkorkeuksia uusimalla Pöljänmyllyn säännöstelypato ja korottamalla padotuskorkeutta siten, ettei tulvakorkeuksiin kajota. Alivedenpinnan vakiinnuttamisella parannettaisiin järvien kesäistä virkistyskäyttökelpoisuutta ja hidastettaisiin matalien alueiden umpeenkasvua. Hankkeen suunnittelutavoitteena on ollut alivedenkorkeuden nostaminen noin tasoon N ,40 metriä. Tarkastelussa ei ole otettu huomioon poikkeuksellisen kuivaa vuotta Ylimpien vedenkorkeuksien nousua ei merkittävästi synny. Pöljän myllyn säännöstelypadon kynnyskorkeutta nostetaan 0,25 metriä tasoon N ,40 metriä eli Kevättömän ja Pöljänjärven tavoitealiveden korkeudelle. Sitä alemmilla vedenkorkeuksilla juoksutus Pöljän myllyn säännöstelypadolla on 0,07 m 3 /s. Kevättömän ja Pöljänjärven kannalta säännöstely muodostuisi nykyistä paremmaksi, jos padon juoksutus olisi sidottu padon yläpuolella olevan vedenkorkeuden sijasta Pöljänjärven vedenkorkeuteen. Hankkeessa Pöljän myllypadolle Pöljänjärven vedenkorkeuteen sidottu juoksutusohje ottaa huomioon sekä yläpuolisen jokiuoman että järven vedenkorkeudet. Pöljänjoen ruoppausten tarkoituksena on estää järvien tulvakorkeuksien nouseminen alivedenpinnan noususta aiheutuvan varastotilan pienenemisen takia. Ruoppauksilla voidaan myös vähentää rankkasateista aiheutuvien kesätulvien riskiä, mutta niillä ei kuitenkaan tavoitella kevättulvien alentamista. Uoman perkausta tehdään vain pahimmissa tukkopaikoissa, jolloin kustannukset ja työnaikaiset vaikutukset pysyvät kohtuullisina. Suunnitellut perkaukset kasvattavat virtauskapasiteettia Pöljänjoessa järven ja säännöstelypadon välillä, jolloin säännöstely vaikuttaa nykyistä nopeammin ja helpommin Kevättömän ja Pöljänjärven vedenkorkeuksiin. Tämä estää tulvahuippujen nousua ja tulvan laskuvaiheen pidentymistä.

5 5 (32) Lisäksi tavoitteena on turvata Kevättömän ja Pöljänjärven linnustonsuojelulliset ja virkistyskäyttöarvot. Kun vesipinnan lasku estetään, paranee Kevättömän ja Pöljänjärven kalatalous vesitilavuuden kasvun takia ja vesilintujen elinolosuhteet turvataan avovesialueiden pysyessä paremmin avoimina Tällöin myös järven virkistyskäyttöedellytykset paranevat ja loivien rantojen käyttömahdollisuudet paranevat vedenkorkeuden vaihtelun pienentyessä. Pöljänjoen perkauksilla kompensoidaan varastotilavuuden pienenemisestä johtuvaa tulvariskien lisääntymistä. Vesienhoitosuunnittelun tilatavoitteet on määritelty valtioneuvoston asetuksen (1303/2004) mukaisilla vesienhoitoalueilla, joille on laadittu vesienhoitosuunnitelmat. Kevätön ja Pöljänjärvi ovat vesienhoitosuunnitelmaa täydentävän Pohjois-Savon vesienhoidon vuosien toimenpideohjelman ( ) kohteita. Toimenpideohjelman mukaan Pöljänjärvi on luokiteltu ekologiselta tilaltaan tyydyttävään luokkaan ja Kevätön välttävään luokkaan. Vesienhoidon toimenpiteillä järvien tila tulisi saattaa hyväksi vuoteen 2021 mennessä. Hanke tukee vesienhoidon suunnittelun tavoitteita, koska alivedenpinnan nostaminen voi parantaa veden laatua alivesien aikaisen vesitilavuuden kasvaessa. Vesistö Kevätön ja Pöljänjärvi kuuluvat Vuoksen päävesistöalueen (0.4) Nilsiän reitin vesistöalueen (0.46) Siilinjoen vesistöalueen (04.65) Pöljänjoen valuma-alueeseen (04.652). Pöljänjoen valuma-alueen koko on 84,55 neliökilometriä ja järvisyys 10,9 prosenttia. Kevättömän ja Pöljänjärven yhteenlaskettu pinta-ala noin 6,7 neliökilometriä vastaa noin kahdeksaa prosenttia koko valuma-alueesta. Kevätön ja Pöljänjärvi laskevat Pöljänjokea pitkin Sulkavanjärveen ja sieltä Pieni-Sulkavan ja Siilinjärven kautta Juurusveteen. Kevättömästä on vedenkorkeushavaintoja vuodesta 1990 alkaen. Havaitut Kevättömän vedenpinnan korkeuden tunnusluvut ovat (N60 +metriä): Ylin vesi (HW) +91,18 +91,01 Keskiylivesi (MHW) +90,94 +90,79 Keskivesi (MW) +90,48 +90,46 Keskialivesi (MNW) +90,28 +90,26 Alin vesi (NW) +90,17 +90,11 Pöljänjärvestä on eripituisia havaintojaksoja vuosilta Järvet ovat likipitäen samassa tasossa. Viime vuosien havaintojen mukaan järven vesipinta on ollut yli 22 prosenttia ajasta suunnitellun tavoitealivesipinnan N 60+90,40 alapuolella. Pöljänjärven menovirtaamaa on mitattu lukuisia kertoja ja mittauksista laadittu Pöljänjärven purkautumiskäyrä on liitetty hakemukseen. Tulvavirtaamat on arvioitu Kaiteran ja Kuusiston nomogrammien perusteella.

6 6 (32) Maankäyttö ja kaavoitus Linnusto Pöljänjoessa esiintyvien virtaamien tunnusluvut ovat: Ylivirtaama HQ 1/20 7,5 m 3 /s. Keskiylivirtaama MHQ 4,7 m 3 /s keskivirtaama MQ 0,8 m 3 /s keskialivirtaama MNQ 0,12 m 3 /s alivirtaama NQ 0,066 m³/s Pohjois-Savon vesienhoidon vuosien toimenpideohjelman mukaan Pöljänjärvi on luokiteltu ekologiselta tilaltaan tyydyttävään ja Kevätön välttävään luokkaan. Merkittävimmin järviä kuormittavat sisäkuormitus, maatalous ja haja-asutus. Molemmat järvet kuuluvat tyypiltään runsasravinteisiin ja runsaskalkkisiin järviin. Järven virkistyskäyttömuotoja ovat kalastus, sorsastus, uinti ja pienveneily. Kevätön ja Pöljänjärvi kuuluvat vahvistetun Pohjois-Savon maakuntakaavan alueeseen. Kevätön kuuluu kokonaisuudessaan valmisteilla olevaan Kevätön-Pyylampi yleiskaava-alueeseen, johon kuuluu myös osa Pöljänjokea Pöljänjärven luusuan ja viitostien myötäisesti kulkevan rautatien länsipuolelle sijoittuvalta osalta. Kevättömän itäpuolella oleva Panninniemi on osaksi asemakaavoitettu. Lisäksi Kevätön ja osa Pöljänjärveä ja Pöljänjokea sijoittuvat kunnan rakennusjärjestyksessä osoittamaan suunnittelutarvealueeseen. Hankkeen vaikutusalueella on yhteensä noin 180 kesämökkiä ja vakituista asuntoa. Näistä Kevättömän ja Pöljänjärven ranta-alueilla on noin 120 kappaletta. Lisäksi Pöljänjärven ja Pöljän myllyn välisen joen varrella noin 10, Maaninkalammen rannassa 2, Pyylammen rannalta 10, Pitkäjärven rannalla 35 ja Pulasteen rannalla 3 rantarakennuspaikkaa. Huomattava osa järvien ranta-alueista on maa- ja metsätalouskäytössä. Pöljänjärven luusuan tuntumassa itärannalla on kolme muinaisjäännöskohdetta. Kevättömän ja Pöljänjärven läheisyydessä sijaitsevat vedenhankinnan kannalta tärkeät Harjamäki-Kasurila sekä Kärängänmäki -pohjavesialueet, joilta ei kuitenkaan ole hydrologista yhteyttä järviin. Järvien läheisyydessä ei ole muita erityisalueita Kevätön kuuluu valtioneuvoston vahvistamaan lintuvesiensuojeluohjelmaan. Järven arvokkaimmilla linnustoalueilla on neljä suojelualuetta. Kevätön ei kuulu Natura ohjelman alueisiin eikä Suomen tärkeiden lintualueiden FINIBA -kohteisiin. Kevättömällä ja Pöljänjärvellä on runsaasti vesikasvillisuutta. Kevättömän vesi- ja rantakasvillisuus on selvitetty vuonna Nykyisessä tilanteessa vedenkorkeuden lasku kiihdyttää järvien umpeenkasvua ja voi siten heikentää järvien linnustonsuojelullista arvoa. Etenkin ruovikko hyötyy loppukesän matalista vedenkorkeuksista. Suunnitellussa tilanteessa alivedenkorkeudet nousevat, jolloin umpeenkasvu hidastuu. Vaikka vedenkorkeusvaihtelut siis pienenevät nykyiseen verrattuna, alivedenkorkeuden nouseminen on linnuston suojeluarvojen säilymisen kannalta myönteistä.

7 7 (32) Kulkuyhteydet, johdot, kaapelit, rakenteet Uusi säännöstelypato Pöljänjoessa on järven ja Pöljän myllyn välillä kuusi siltaa. Myllyn yläpuolella on betoninen Varpaisjärventien silta, jonka vapaa-aukko on 7,6 metriä ja siitä alavirtaan päin on kevyenliikenteen silta. Noin 700 metriä myllypadon yläpuolella on Kuopio Iisalmi tien betoninen silta, jonka vapaa-aukko on 6 metriä ja siitä ylävirtaan päin on kevyenliikenteen betoninen silta, jonka vapaa-aukko on 9,5 metriä. Noin 140 metriä viitostien yläpuolella on betoninen rautatiesilta, jonka vapaa-aukko on 6,3 metriä. Pöljänjärven luusuan alavirranpuolella on betoninen Itäkalliontien silta, jonka vapaa aukko on 5,2 metriä. Pöljänjoen perkausalueilla on kolme vesistöalitusta (Pöljän vesiosuuskunnan putkia), joiden tarkka korkeusasema ei ole tiedossa. Ruoppauksissa nämä huomioidaan tekemällä mahdollisesti tarpeelliset muutokset hankkeen kustannuksella putkien omistajan hyväksymällä tavalla. Uusi säännöstelypato ja kalatie rakennetaan tilojen RN:o , ja (Kasurilan eteläinen osakaskunta) alueille. Betonisen padon pituus on noin 24 metriä ja siinä on 3 metriä leveä kynnyskorkeudeltaan N 60+89,40 metriä oleva myöhemmin automatisoitava moottoroitu luukkuaukko, 2 metriä leveä kynnyskorkeudeltaan N ,15 metriä oleva käsikäyttöinen setti/luukkuaukko sekä kalatiehen 0,17 metriä leveä pystyrako. Säännöstelypadon tiivisteseinä rakennetaan teräsponteista. Tiivisteseinä liittää uuden säännöstelypadon ja kalatien pohjamaahan ja rantaluiskiin. Juoksutusaukkojen yli ja osittain kalatien päälle rakennetaan kävelyritilätasot ja kaiteet. Betonipadon harja on tasolla N 60+90,65. Patoaukkojen alavirran puoli kivi/louhosverhotaan. Nykyinen 0,6 metrin vedenottoputki katkaistaan uuden padon kohdalta ja se liitetään vesitiiviisti patoon. Yläveden puolelle rakennetaan settiura, johon voidaan asentaa putken virtauksen säätöluukku. Uuden kalatien rakenne ja toiminta mitoitetaan siten, ettei kalatien takia heikennetä hankkeen tavoitteita. Koska vettä on käytettävissä rajallisesti ja Pöljänjoen kalakanta on perinteistä sisävesien kalastoa, pystyrakojen leveys valitaan suositusten mukaiseksi minimiksi. Kalatie on pystyrakotyyppinen betoninen kalatie, jossa on viisi 0,17 metriä leveää pohjaan asti auki olevaa pystyrakoa. Putous pystyraossa on 0,18 metriä. Altaiden pituus on 1,6 metriä ja leveys 1,2 metriä. Pystyrakojen alapuolella alinta rakoa lukuun ottamatta on virranohjain. Virtaama kalatiessä on noin 0,23 m 3 /s yläveden ollessa tasolla N ,40 metriä. Pitkinä kuivakausina padon alinta pystyrakoa suljetaan osittain ja minimijuoksutus 0,07 m 3 /s johdetaan kalatien kautta lukuun ottamatta kala-altaan kautta juoksutettavaa noin 10 l/s virtaamaa. Kalojen ohjaamiseksi kalatien alapäähän johdetaan viereisen setti/luukkuaukon yli houkutusvettä. Ylimmän setin yläpinnan ollessa tasolla N ,30 metriä ylivirtaus on noin 0,09 m 3 /s, tasolla N ,20 metriä ylivirtaus on 0,26 m 3 /s ja tasolla N ,10 metriä ylivirtaus on 0,5 m 3 /s. Kalan nousuaikana kalatien haaraan pyritään johtamaan vähintään 50 prosenttia kokonaisvirtaamasta.

8 Uusi juoksutusohje 8 (32) Hakemukseen liitettyjen Pöljänmyllyn säännöstelypadon ja kalatien purkautumiskäyrien (täysi avaus) perusteella padon virtausaukkojen yhteenlaskettu purkautumiskyky uudella padotuskorkeudella on hieman suurempi kuin nykyisten aukkojen purkautumiskyky nykyisellä padotuskorkeudella. Nykyisin Pöljän myllypadolle on määritelty kiinteä padotuskorkeus (N ,15 metriä), jonka yläpuolella pato on pidettävä auki. Padotuskorkeus on sidottu Varpaisjärventien sillassa olevaan kiintopisteeseen. Mitään alarajaa lupaehtoihin ei sisälly. Kevättömän ja Pöljänjärven vedenkorkeuksien kannalta juoksutuksen padolla tulisi määräytyä padon yläpuolella olevan vedenkorkeuden sijasta Pöljänjärven vedenkorkeuteen. Suunnitelman mukaisessa juoksutuksessa juoksutusta rajoitetaan matalilla vedenkorkeuksilla nykyiseen purkautumiskäyrään verrattuna, mutta vedenkorkeustasoilla N ,50 90,80 metriä juoksutus on jonkin verran nykyistä suurempaa. Tämä hidastaa tulvien nousemista ja nopeuttaa tulvien laskua sekä pienentää hiukan kesätulvia. Tason N ,80 yläpuolella juoksutus vastaisi nykyistä, joten tulvakorkeudet säilyvät nykyisellään. Hakemuksen suunnitelmassa esitetty uuden padon juoksutusohje on: Vedenkorkeus Virtaama Luukkujen asennot N 60 +m m 3 /s kalatie setti/luukku moottori/automaattiluukku <90,4 0,06 alin rako 90,41 0,08 suljettu tasoon 90,42 0,12 N 60+90,00 m kiinni kiinni 90,43 0,2 90,44 0,3 90,45 0,4 90,46 0,55 0,01 auki 90,47 0,75 harja 0,03 90,48 0,95 N 60+90,20 m 0,06 90,49 1,1 0,07 90,5 1,2 0,06 90,52 1,37 0,07 90,54 1,48 0,09 90,56 1,6 0,11 harja 90,58 1,7 N 60+90,10 m 0,12 90,6 1,8 0,13 90,62 1,9 0,14 90,64 2 0,16 90,66 2,1 0,17 90,68 2,2 0,18 90,7 2,3 0,19 90,72 2,37 0,2 90,74 2,43 0,21 90,76 2,49 0,22 90,78 2,57 0,22

9 9 (32) 90,8 2,7 0,24 90,82 2,86 0,27 90,84 3,05 0,29 90,86 3,2 0,31 90,88 3,4 0,33 90,9 3,6 0,36 90,92 3,8 0,38 90,94 4 0,41 90,96 4,2 0,43 90,98 4,4 0, ,6 0,48 91,02 4,81 0,51 91,04 5,03 0,54 91,06 5,25 0,55 91,08 5,47 0,65 91,1 5,7 auki 91,12 5,9 harja N 60+90,00 m 91,14 6,1 harja N 60+89,95 m 91,16 6,3 harja N 60+89,85 m 91,18 6,52 harja N 60+89,80 m 91,2 6,75 harja N 60+89,75 m Rakennustyön toteutus Kevättömän ja Pöljänjärven vedenkorkeustiedot tulevat uuden säännöstelypadon keskusyksikköön tai padon hoitajalle, jotka huolehtivat moottoroidun/automatisoidun luukun säädöstä. Suurilla tulvilla avataan lisäksi käsikäyttöistä setti/luukkupatoa. Pato rakennetaan kahdessa vaiheessa työpatojen suojassa kuivatyönä. Säännöstelypato rakennetaan kesällä/syksyllä valmiiksi ennen pakkaskautta kahdessa vaiheessa ohijuoksutuksen järjestämisen takia. Säännöstelypadon töiden arvioitu kestoaika on n. 2 2,5 kuukautta. Rakentaminen aloitetaan joen länsipuolelta. Ensin rakennetaan luukku/settiaukko ja kalatie työpadon suojassa. Töiden aikana minimijuoksutus padolta on 0,07 m 3 /s. Ensivaiheessa juoksutus hoidetaan itäpuoleisen tulva-aukon kautta. Toisessa vaiheessa rakennetaan uusi luukkuaukko nykyisen padon toimiessa työpatona ja juoksutus hoidetaan uuden luukku/settiaukon kautta. Työnaikainen kulkuyhteys Pöljänmyllyn säännöstelypadolle ja kalatielle rakennetaan länsipuolelta kevyenliikenteen väylältä tilojen RN:o joen oikealta (länsipuolelta) Varpaisjärventieltä (RN:o ) maanomistajan kanssa sovittavaa reittiä pitkin

10 10 (32) Säännöstelypadon ja kalatien valmistuttua alue siistitään. Mahdolliset ylimääräiset massat muotoillaan paikan päällä. Kaikki kiviaines käytetään padon alapuolen verhouksiin ja tarvittaessa kalatien alapuolen kalannousu-uran kiveämiseen. Työalueelta kaivettavat ylimääräiset massat ja työpadot kuljetaan pois alueelta. Patorakennustyöt tehdään vesirakennusalan kokeneen valvojan johdolla. Työtä seuraa ja tarvittaessa ohjaa myös kalatalouspuolen asiantuntija. Pöljänjoen perkausten mitoitus ja suunnitelma Hankkeen tavoitteiden toteuttamiseksi tehtävien perkausten mitoitus on tehty Pöljänjoen virtauskapasiteetin lisäämiseksi järven ja säännöstelypadon välillä, jolloin säännöstelyllä voidaan nykyistä nopeammin ja helpommin vaikuttaa Kevättömän ja Pöljänjärven vedenkorkeuksiin. Toimenpiteellä vähennetään tulvahuippujen nousua ja nopeutetaan tulvan laskuvaihetta. Pöljänjoen perkaukset tehdään Kasurilan eteläisen osakaskunnan vesialueella ja Pöljän eteläisen osakaskunnan vesialueella Kulkureitit työalueille sovitaan kirjallisesti ennakolta maanomistajien kanssa. Ruoppauskohteet ovat: Kohde/Poikkileikkausväli Leveys Taso Massat Saitalammen yläpuoli (185 m) 3,5 m N ,60 m 430 m 3 ktr Saitalammen ja rautatiesillan väli (40 m) 4 m N ,50 m 90 m 3 ktr 5-tien sillan alapuoleisen kevyenliikenteen sillasta alavirtaan (80 m) 4 m N ,50 m 320 m 3 ktr Varpaisjärventien sillasta ylävirtaan (230 m) 3 m N ,30 m 360 m 3 ktr Ruopattavat massat ovat pehmeää/keskikovaa silttiä, jonka päällä on vesikasvien juuristokerros. Käytettävä luiskakaltevuus on 1:1. Työn lopputulos todetaan työn edetessä jatkuvalla työtuloksen mittauksella, minkä jälkeen perkausalueita ei harata. Alueella jokaisen puun poistotarve harkitaan erikseen työmaan valvojan kanssa. Hyötypuu jää maaomistajalle ja raivausjäte viedään pois. Ruoppausmassoja syntyy yhteensä noin m 3 ktr. Massat kuljetaan pois erikseen sovittavalle läjitysalueelle. Ylikaivusta ja löyhtymisestä johtuen irtomassoja tulee yhteensä m 3 itd. Pöljänjoen perkaukset kestävät alle kuukauden ja ne tehdään talvella jään päältä. Samentumishaittojen vähentämiseksi kaivutyön aikana juoksutus Pöljän myllyn säännöstelypadolta on mahdollisimman pieni ja vähintään 0,07 m 3 /s.

11 11 (32) Vaikutukset Vedenkorkeudet Kevättömän ja Pöljänjärven havaitut vedenkorkeudet tarkkailujakson aikana sekä tulevat uuden säännöstelyn mukaiset simuloidut (sama laskentajakso) vedenkorkeudet ovat (N 60 +metriä): Tunnusluku Nykyinen Tuleva Muutos Ylin vedenkorkeus (HW) +91,01 +91,04 +0,03 metriä Keskiylivesi +90,79 +90,85 +0,06 metriä Keskivesi +90,46 +90,52 +0,06 metriä Keskialivesi +90,26 +90,41 +0,15 metriä Alin vesi +90,11 +90,30 +0,19 metriä Hakemukseen liitetyn vedenkorkeuden pysyvyyskäyrän mukaisesti vedenkorkeuden pysyvyys tavoitellun alarajan N ,40 metriä yläpuolella kasvaa reilusta 50 prosentista yli 90 prosenttiin. Virtaamat Hakemukseen on liitetty seuraava laskelma virtaaman muutoksista (nykyiset ja tulevat tunnusluvut laskentajaksolla ): Tunnusluku Nykyinen Tuleva Ero Ylin virtaama (HQ) 4,76 m 3 /s 5,03 m 3 /s +0,27 m 3 /s Keskiylivirtaama (MHQ) 3,0 m 3 /s 3,3 m 3 /s +0,3 m 3 /s Keskivirtaama (MQ) 1,04 m 3 /s 1,04 m 3 /s 0 m 3 /s Keskialivirtaama (MNQ) 0,39 m 3 /s 0,22 m 3 /s -0,17 m 3 /s Alin virtaama (NQ) 0,066 m 3 /s 0,07 m 3 /s +0,004 m 3 /s Keskimääräistä suurempien virtaamien pysyvyys kasvaa jonkin verran ja sitä alempien pienenee. Kaikkein ylimpien virtaamien pysyvyys ei muutu, joten muutoksesta ei aiheudu tulvahaittoja, ja alivirtaama pysyy samalla tasolla kuin nykyisin. Virtaamamuutoksista ei arvioida aiheutuvan haittaa tai vahinkoa Pöljänjoen alajuoksulla. Hankkeen vaikutuksesta keskivedenkorkeus (MW) nousee noin 6 senttimetriä. Keskivesipinnan noustessa Kevättömän ja Pöljänjärven vesipinta-ala kasvaa noin 6,8 hehtaaria ja vesitilavuus kasvaa noin 0,4 milj.m 3 eli noin 2,1 prosenttia. Vedenlaatu Hanke vaikuttaa todennäköisesti kuivakausina suotuisasti veden laatuun, sillä järven vesitilavuuden kasvaessa järveen tuleva kuormitus laimenee suurempaan vesimassaan. Vedenpinnan nousu kevättalvella vaikuttaa myös positiivisesti talven happitilanteeseen. Hankkeen vedenlaatuvaikutukset ovat kuitenkin melko vähäiset. Kasvillisuus Vesisyvyyden kasvamisen seurauksena avovesialueiden pinta-ala voi lisääntyä jonkin verran. Loppukesän vedenkorkeuksien nousu voi vaikuttaa etenkin ruovikon leviämiseen, sillä tutkimusten mukaan ruoko hyötyy loppukesän matalista vedenkorkeuksista,

12 12 (32) Kalasto Järviin on istutettu viime vuosina siikaa ja kuhaa. Nykyisin Pöljän myllyn säännöstelypato on ajoittain kaloille nousueste. Kalastus on kotitarve- ja virkistyskalastusta. Pöljän myllyn padon alapuolella Pöljänjoessa esiintyy jokirapua. Hankkeen seurauksena avovesikauden vedenkorkeuden vaihtelu pienenee ja rannoilla kasvavan sarakasvillisuusvyöhykkeen syvyys pienenee jonkin verran. Veden minimisyvyys saraikossa hauen lisääntymisen aikana pienenee sarakasvillisuusvyöhykkeen kapenemisen seurauksena. Vedenkorkeus hauen lisääntymisaikana ei kuitenkaan muutu ja vettä on sarakasvillisuusvyöhykkeessä yhdeksänä vuotena kymmenestä. Kevättömän ja Pöljänjärven tyyppisissä runsaasti kasvillisuutta sisältävissä järvissä saraikon merkitys hauen lisääntymisalueena on pienempi kuin karummissa järvissä, joten muutoksen vaikutus hauen lisääntymiseen lienee hyvin vähäinen eikä se todennäköisesti näy millään tapaa järvien haukikannoissa. Alueen kalasto hyötyy hankkeesta avovesialueiden lisääntyessä ja veden happitilanteen parantuessa. Talvella jään alla on suurempi vesitilavuus kuin nykyisin. Pöljänjoen alimpien virtaamien pysyvyys ei juuri muutu eikä alivirtaama pienene, joten hanke ei vaikuta juurikaan rapujen elinoloihin. Virkistyskäyttö ja maisema Virkistyskäyttöolosuhteet paranevat vesisyvyyden kasvaessa ja paremman vedenlaadun kehityksen ansiosta ja avovesialueen lisääntyessä. Avovesialueiden lisääntyminen voi myös parantaa järvien maisemakuvaa. Etenkin alavien rantojen käytettävyys paranee virkistyskäytön kannalta liian alhaisten vedenkorkeuksien vähentyessä merkittävästi. Vesivoima Pöljän myllyn vesivoiman tuotantomahdollisuudet lisääntyvät jäljempänä esitetyllä tavalla. Alempana Siilinjoen vesistössä on Ilkka Lankisen omistama Siilinkosken pato ja voimalaitos. Padolla säännöstellään Sulkavanjärven vedenkorkeutta Itä-Suomen vesioikeuden antaman ja Itä-Suomen aluehallintoviraston tarkistaman luvan mukaisesti. Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstelyhankkeen vaikutukset Sulkavanjärven tulovirtaamiin ovat niin pienet, että hankkeella ei ole sanottavaa vaikutusta Siilinkosken vesivoimalaitoksen tuotantoon. Suojelukohteet Hankkeella ei ole vaikutusta alueen ympäristön pohjavesi- tai erityiskohteisiin. Työnaikaiset haitat Töiden aikana esiintyy vähäistä veden samentumista työalueen läheisyydessä, mutta tästä ei ennalta arvioiden aiheudu merkittävää haittaa tai vahinkoa. Työnaikaista samentumista seurataan jäljempänä esitetyllä tavalla.

13 13 (32) Hyödyt ja menetykset Arvio hyödyistä Hankkeesta saatavat rahassa mitattava hyöty on vähintään euroa. Hankkeella on lisäksi rahassa vaikeasti arvioitavia hyötyjä. Hankkeen hyötyjä ovat järven ja rantojen virkistysmahdollisuuksien parantuminen, kalaston elinolosuhteiden paraneminen sekä alueen linnostonsuojelualueiden arvojen turvaaminen. Hanke tukee vesienhoidon tavoitteita, sillä alivedenpinnan nostaminen voi parantaa järvien veden laatua alivesien aikaisen vesitilavuuden kasvaessa. Pöljän mylly saa voimataloushyötyä 0,25 metrin padotuskorkeuden nousuna. Nykyistä myllyn vedenottoputkea käytettäessä (virtaama noin 0,4 m 3 /s) lisäteho on 0,82 kilowattia. Laitosta voidaan ajaa noin 60 prosenttia ajasta täydellä teholla ja arviolta 35 prosenttia ajasta keskimäärin puolella teholla. Energiamäärä on noin kwh vuodessa, jonka rahallinen arvo sähkön hinnalla euroa ja vesilain mukaisesti pääomitettu arvo on euroa (pääomituskerroin 20). Kevättömän ja Pöljänjärven rannalla ja rannan tuntumassa olevien vakituisten ja rakennettujen ja rakentamattomien loma-asuntokiinteistöjen arvo nousee järven virkistyskäyttömahdollisuuksien ja maiseman parantumisen ansioista, koska kesävedenkorkeus on nykyistä korkeammalla. Virkistyskäytön parantumisesta saatavaa hyötyä tarkastellaan kiinteistöihin kohdistuvana arvon nousuna. Vuoden 2011 kiinteistöjen kauppahintatilastoon perustuvan kauppahinta-arvion perusteella rantatilojen arvon nousu on yhteensä vähintään euroa. Arvio menetyksistä Maa-alueesta vesialueeksi muuttuvat alueet Tilakohtaiset vahinkoaluekartat veden alle jäävistä maa-alueista ja vahinkolaskelmat on esitetty hakemussuunnitelman liitteessä 11. Pysyvästi veden alle jäävät alueet on arvioitu laserkeilausaineiston ja peruskartan rantaviivan perusteella käyttäen maanmittauslaitoksen numeerista kiinteistörekisterikarttaa. Useimmissa tapauksissa rantarajankäyntiä ei ole koskaan tehty, joten kiinteistörekisterikartan rantaraja ei ole tarkka. Vesijätön lunastaneita kiinteistöjä lukuun ottamatta rantaraja määräytyy isojaon aikaisen veden ja maan välisen rajan perusteella. Kevättömän ja Pöljänjärven vedenkorkeutta on laskettu 1900-luvun alussa noin metrillä, joten isojaon aikainen rantaraja on ollut noin metrin korkeammalla kuin nykyinen rantaraja. Hankkeessa toteutuva kuuden senttimetrin vedenpinnan nousu ulottuu vain vesijättöä lunastaneiden kiinteistöjen alueille ja niiden rantaraja on määritetty vesijättötoimituksen yhteydessä. Muiden kiinteistöjen kohdalla maa-alueesta vesialueeksi muuttuva alue on osakaskuntien omistamaa vesijättöaluetta, joka palautuu vesialueeksi. Säännöstely-yhteisössä mukana olevien osakaskuntien omistamat pysyvästi veden alle jäävät alueet on arvioitu rantaviivan pituuden ja keskimääräisen maastomallin antaman rannan kaltevuuden perusteella. Hakemuksen täydennyksessä on esitetty yh-

14 14 (32) teenvetotaulukko hankkeeseen osallistuvien osakaskuntien omistamien vesialueeksi muuttuvien alueiden pinta-aloista. Taulukko on muodostettu lisäämällä alkuperäisessä suunnitelmassa esitettyihin osakaskuntien vesialueeksi muuttuviin alueisiin vastaavat alueet niiltä kiinteistöiltä, jotka eivät ole lunastaneet vesijättöä: Kiinteistörekisteriyksikkö , Harjamäen osakaskunta , JOKILAHDEN OSAKASKUNTA , SAIJAN OSAKASKUNTA , NIEMISPELLON OSAKASKUNTA , TAIVALLAHDEN OSAKASKUNTA , Hamulan osakaskunta ( , ) , Pöljän eteläinen osakaskunta , PÖLJÄN POHJOINEN OSAKASKUNTA , PYYLAMMEN OSAKASKUNTA( , , ) , Juurus-Jälän osakaskunta ( , ) , Kasurilan eteläinen osakaskunta , Kevättömän vesijätöt 599 Yhteensä Vesialueeksi palautuvat vesijätöt neliömetriä 5,6 hehtaaria Vesijättöä lunastaneiden järvenrantakiinteistöjen osalta maa-aluetta muuttuu vesialueeksi Kevättömän ja Pöljänjärven vedenkorkeuden noston seurauksena. Taulukko näiden alueiden pinta-aloista ja hakijan arvio kyseisille kiinteistöille aiheutuvan vahingon euromääräisestä arvosta on esitetty hakemuksen täydennyksessä Vahinkolaskelmassa on käytetty joutomaan arvoa 500 euroa hehtaarilta ja tonttimaan arvoa 15 euroa neliömetriltä: Kiinteistö Vesialueeksi muuttuvat maa-alueet suostumus neliömetriä maapohja haitta (euroa) , Sovila 996 joutomaa 50 on , KORHOLA 611 joutomaa 31 on 1 tontti 19 on , KOIVURANTA 82 joutomaa 4 ei , PIMPULA 167 tontti ei , Petäjäniemi 294 tontti on , KESÄMAA 18 tontti 274 ei , POSSAKKA 104 tontti on , RANTAMÖKKI 53 tontti 798 on , KETOMELLA 79 tontti on , KOIVURANTA 196 joutomaa 10 on , HEPOHEINÄ 30 tontti 443 ei , SAIJA 37 joutomaa 2 on , Alapiha 256 joutomaa 13 on , KIVINIEMI 58 tontti 864 on , KETUNPESÄ 140 tontti ei

15 15 (32) , Seppola 83 tontti on , RANTA-AHO 141 joutomaa 7 on , Kaunisharju 86 tontti ei , MAANINKAKUM- PU 71 tontti on , LAAJALAHTI 1848 joutomaa 92 on , SÄRKINIEMI 3709 joutomaa 185 on , SALMEN- SAVOLA 29 joutomaa 1 on , AURINKORINNE 23 tontti 344 ei , MAANINKALAHTI 3035 joutomaa 152 ei , HAUKELA 80 tontti ei Yhteensä 1,2 hehtaaria Arvio menetyksistä ja korvausesitys Kevättömän ja Pöljänjärven sekä niiden kanssa samassa tasossa olevien lampien rannoilla veden alle jäävien alueiden laskennalliset haitat ja vahingot ovat edellä esitetyn mukaisesti euroa. Haitoista valtaosa kohdistuu rakennetuille kiinteistöille, joille aiheutuvat haitat ovat euroa. Rakennetut kiinteistöt myös hyötyvät hankkeesta kaikkein eniten, koska järven ja rantojen virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat alivedenkorkeuden noston seurauksena. Rakennettujen rantakiinteistöjen osalta laskennallisista vahingoista vähennettävä hyöty on hakemussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti euroa/kiinteistö. Muilla kuin rakennetuilla kiinteistöillä laskennalliset haitat ovat yhteensä 547 euroa. Myös maa- ja metsätalous hyötyy hankkeesta, koska tulvajaksojen kestoa lyhennetään ja keväällä vedenpinnan korkeus laskee aikaisempaa nopeammin. Tehtyjen selvitysten mukaan maataloudelle haitallinen vedenkorkeus on N ,50 metriä, mitä alemmat vedenkorkeudet eivät haittaa peltoviljelyä. Uusi säännöstely ei lisää tätä korkeampien vedenkorkeuksien pysyvyyttä, vaan jopa hieman vähentää sitä. Tämän arvioinnin perusteella maataloudelle ei aiheudu hankkeesta vettymis- tai muita haittoja. Myös metsätalous tulee hyötymään hankkeesta, sillä metsän kasvua haittaavat tulvat saadaan laskettua aikaisempaa nopeammin. Edellä esitetyn perusteella hakija on esittänyt, ettei laskelmien perusteella järvenrantakiinteistöille aiheutuvia haittoja ole korvattava rahana, koska kiinteistöille saatavat hyödyt ovat samoille kiinteistöille aiheutuvia haittoja suuremmat. Tästä poiketen Pöljänjokivarressa padon ja Vitostien alapuolella olevan suvannon välissä olevien kiinteistöjen osalta hakija on esittänyt korvattavaksi vahinkoarviolaskelman mukaiset haitat maa-alueen muuttumisesta vesialueeksi. Tämä siksi, että kyseisellä jokiosalla vedenpinnan nousu on suurempi kuin muualla Pöljänkosken padon padotuskorkeuden 0,25 metrin noston seurauksena. Kevättömän ja Pöljänjärven vedenpinnan laskeminen 1900-luvun alussa ei todennäköisesti ole laskenut kyseisen alueen vedenpintaa yhtä paljon kuin järvellä. Pöljänkoskessa on ollut myllyjä jo ennen isojakoa. Isojaon aikainen vedenpinta joessa lieneekin ollut lähellä nykytasoa. Padotuskorkeuden nosto vaikuttaa lähinnä alimpiin vedenkorkeuksiin, joten hakijan käsityksen mukaan padotuskorkeuden nostosta ei kuitenkaan aiheudu vettymishaittoja kyseisille kiinteistöille, vedenpinnan pysyessä jatkossakin haittaa aiheuttavan korkeuden alapuolella. Alla olevas-

16 16 (32) sa hakemuksen täydennykseen liitetyssä taulukossa on esitetty jokivarren kiinteistöihin kuuluvat vesialueeksi muuttuvat alueet, niille aiheutuvat euromääräiset haitat, suostumustilanne ja maksettavat korvaukset: Kiinteistö Vesialueeksi muuttuvat alueet suostumus korvaus (euroa) neliömetriä maapohja haitta (euroa) , PILVILINNA 41 tontti 615 on , MONREPOS 62 tontti 926 on , KOSKENSAARI 11 joutomaa 1 ei , JOKILAAKSO 14 tontti 212 ei , KALLIO 30 tontti 457 on , VAINIO 116 joutomaa 6 on 9 Yhteensä Alla olevassa hakemuksen täydennykseen liitetyssä taulukossa on esitetty patoalueen kiinteistöt, joille hakija on pyytänyt käyttöoikeutta padon rakentamista, käyttöä ja kunnossapitoa varten, käyttöoikeusalueen pinta-ala, euromääräinen haitta sekä maksettavat korvaukset. Kiinteistön Koskela osalta hakija ei ole esittänyt korvausta maksettavaksi, koska sen omistaja on säännöstely-yhteisön jäsen ja on sopimuksella luovuttanut korvauksetta käyttöoikeuden padon rakentamista, käyttöä ja kunnossapitoa varten tarvittavaan alueeseen: Kiinteistö Padon alle jäävät alueet sopimus korvaus neliömetriä maapohja haitta (euroa) (euroa) , SIILINJÄRVI- 18 maantie 1 ei 1 VARPAISJÄRVI , KOSKELA 199 tontti 2988 on , PÖLJÄNMYL- 19 tontti 282 ei 423 LY , KASURILAN 250 vesialue 13 ei 19 ETELÄINEN OSAKASKUNTA Yhteensä Jokivarren tiloille ja patoalueen kiinteistöille aiheutuvat haitat ovat yhteensä euroa. Maksettavaksi esitettävät korvaukset ovat yhteensä euroa, missä on otettu huomioon korvausten puolitoistakertaisuus. Yhteenveto hankkeen hyödyistä ja menetyksistä Hakemuksen täydennyksessä on esitetty yhteenvetona, että hankkeen seurauksena Pöljänjoen yläosan sekä Kevättömän ja Pöljänjärven ja niiden kanssa samassa tasossa olevien lampien rannalla jää pysyvästi veden alle noin 6,8 hehtaaria, josta hakijana olevan säännöstely-yhteisön jäsenet omistavat noin 5,6 hehtaaria eli yli 80 %. Vajaat 20 % vesialueeksi muuttuvasta alueesta on vesijättöä lunastaneiden rantakiinteistöjen alueella. Niiden omistajista 60 % on antanut suostumuksensa hankkeen toteuttamiseen ja pysyvän käyttöoikeuden myöntämiseen veden alle jääviin alueisiin ilman korvausta. Suostumukset kattavat yli 70 % veden alle jäävistä rantakiinteistöihin kuuluvista alueista.

17 17 (32) Hankkeesta saatavat rahassa arvioitavissa olevat hyödyt ovat hakemussuunnitelman mukaan vähintään euroa. Vedenpinnan nostosta ja säännöstelypadon rakentamisesta aiheutuvat haitat ja vahingot ovat yhteensä euroa. Hyödyt ovat yli 13- kertaiset haittoihin nähden. Hankkeesta yleisille ja yksityisille eduille saatava hyöty on hakijan mielestä huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin, joten vesilain 3 luvun 4 :n mukaiset edellytykset luvan myöntämiseen ovat olemassa. Tarkkailu Työn aikainen tarkkailu Perkaustöiden ja säännöstelypadon rakennustöiden aiheuttamaa vesialueen samentumista tarkkaillaan päivittäin. Samentuman laajuutta ja voimakkuutta seurataan silmämääräisesti ja päivittäin merkitään samentuneen alueen laajuus sopivamittakaavaiselle kartalle, johon on merkitty perkausalue. Havainnot tehdään likimäärin samaan aikaan päivittäin. Perkausten ja säännöstelypadon rakennustöiden aikana työmaahenkilökunta pitää päiväkirjaa, johon kirjataan päivittäin suoritetut työvaiheet, käytettyjen koneiden tyyppi ja määrä, työskentelyaika ja Pöljänjoen virtaama. Töiden aikana samennus voidaan mitata näkösyvyysmittauksella. Sameus on kohdealueen oloissa todettavissa silmämäärin, kun näkösyvyys on 1 m tai sitä pienempi. Samentumatarkkailun perusteella voidaan tarkastella samentuneen alueen laajuutta ja sen pysyvyyttä. Veden laatua tarkkaillaan perkauksen ja säännöstelypadon rakentamisen aikana kahden viikon välein. Ennakkonäytteet otetaan ennen töiden alkamista ja jälkikontrollinäytteet noin viikko töiden päättymisen jälkeen. Perkaustöiden aikana otetaan näytteet kauharuoppaajan työskentelyalueen läheltä noin 20 metriä työalueesta alavirtaan, Pöljän myllyn säännöstelypadon yläpuolelta ja noin 120 metriä säännöstelypadon alapuolelta. Mikäli perkausalueelta havaitaan samentumaa, näytteenottoa tarkennetaan. Lisänäytteet otetaan samentuman leviämissuuntaan noin 100 metrin, 200 metrin, 500 metrin ja tästä 500 metrin välein, kunnes sameutta ei todeta. Näytteet otetaan vesikerroksen puolivälistä. Näytteenoton yhteydessä mitataan näkösyvyys ja tarkastetaan samentumistilanne. Näytteenotto ajoitetaan sellaisiin työvaiheisiin, joilla arvioidaan voivan olla vaikutuksia veden laatuun. Vesinäytteet analysoi julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos ja niistä analysoidaan sähkönjohtavuus, sameus ja kiintoaine. Rakennuttaja tiedottaa hankkeesta kalastajille ja ravustajille ja ilmoittaa yhdyshenkilön, jolle töistä mahdollisesti aiheutuvat haitat voidaan välittömästi ilmoittaa, jotta voidaan ryhtyä tarvittaessa jatkotoimenpiteisiin. Mikäli ilmoituksia töiden aiheuttamista haitoista ilmaantuu, vaikutusalueen kalastajia ja ravustajia (noin 3 5 kpl) haastatellaan heti ruoppauksen jälkeen, jotta saadaan tietoja mahdollisista välittömistä vaikutuksista kalastukseen, kuten pyydysten likaantumisesta ja pyynnin estymisestä. Tarkkailua edellyttävien työvaiheiden aloittamisesta ilmoitetaan hyvissä ajoin ennakolta Pohjois-Savon ELY-keskukselle ja Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

18 18 (32) Tarkkailutulokset toimitetaan Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Savon ELY-keskukselle heti niiden valmistuttua. Tarkkailun loputtua laaditaan raportti hankkeen vesistövaikutuksista, jossa esitetään myös kalastajien haastattelun tulokset, mikäli haastattelu on tehty. Raportti toimitetaan Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Tarkkailuun voidaan tehdä pieniä muutoksia sopimalla niistä Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen kesken. Vedenkorkeuksien tarkkailu Vedenkorkeuden tarkkailua varten Pöljänjärveen ja Pöljän myllyn säännöstelypadon läheisyyteen rakennetaan selvästi näkyviin esteettömiin paikkoihin vedenkorkeusasteikot. Myllypadon läheisyyteen tehtävään asteikkoon merkitään selvästi padon ylin sallittu padotuskorkeus. Kevättömän ja Pöljänjärven vedenkorkeus mitataan vähintään kerran viikossa, tulvaaikana joka toinen päivä. Havaintojen tulokset toimitetaan kerran kuukaudessa Siilinjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Pohjois-Savon ELY-keskukselle. Havainnot tallennetaan ympäristötietojärjestelmään (Hertta). Havainnot voidaan myös tehdä Pöljänjärveen rakennettavalla vedenkorkeuden automaattisella havaintoasemalla, jonka tulokset siirretään ympäristötietojärjestelmään. Hakijan esitys lupaehdoiksi Hakemukseen ja sen täydennykseen sisältyy seuraava esitys lupaehdoista: Kuopion läänin maaherran antaman päätöksen lupaehdot 2), 3), 5) ja 6) korvataan seuraavasti: 1. Pöljänmyllyn säännöstelypadon ja kalatien rakentaminen saadaan tehdä hakemussuunnitelman liitteenä olevan piirustuksen Pöljänmyllyn säännöstelypato ja kalatie Asemapiirustus ja leikkaukset osoittamalla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Säännöstelypatoon ja kalatiehen saadaan tehdä pieniä muutoksia Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla siten, ettei muutoksilla aiheuteta haittaa tai vahinkoa ulkopuolisille. 2. Pöljänmyllyn säännöstelypadon tulvaluukkujen yläreuna saa olla enintään korkeudella N ,79 (N ,50 m) ja padon harjan tulee olla vähintään korkeudella N ,94 m (N ,65) m. Minimijuoksutus Pöljänmyllyn padolta on vähintään 0,07 m 3 /s. Juoksutus säännöstelypadon kautta on hoidettava niin, ettei säännöstelystä aiheudu haittaa alapuolella oleville Pöljänjoen varsille. 3. Kevättömän ja Pöljänjärven vedenkorkeudet havaintaan Pöljänjärveen asennettavalta vedenkorkeuden havaintoasemalta tai -asteikolta. Järvien säännöstely Pöljänmyllyn padolla on hoidettava seuraavasti: A) Vedenkorkeus pyritään pitämään tavoitteellisen alarajan N ,69 (N ,40 m) yläpuolella. Alarajan alittumisen estämiseksi juoksutusta on ajoissa rajoitettava. Mikäli vedenpinta laskee tavoitteellisen alarajan alapuolelle, pato on pidettävä täysin kiinni lukuun ottamatta kalatien kautta juoksutettavaa kohdassa 2 mainittua minimivirtaamaa.

19 19 (32) B) Säännöstelypatoa riittävästi avaamalla pyritään estämään vedenkorkeuden nousu järvien keskimääräisen tulvakorkeuden N ,09 m (N ,80 m) yläpuolelle. Kevättulvan jälkeen järven vedenpinta pyritään pitämään avovesikauden tavoitteellisen ylärajan N ,79 m (N ,50 m) alapuolella. Juoksutus ei kuitenkaan saa ylittää hakemussuunnitelman liitteessä 6.1. olevaa uuden juoksutusohjeen mukaista virtaamaa. Vedenkorkeuden noustessa tason N ,39 m (N ,10 m) yläpuolelle pato on pidettävä täysin auki. 4. Luvan saajan on asennettava näkyvälle paikalle säännöstelypadon yläpuolelle vedenkorkeusasteikko, johon on selkeästi merkitty padotuskorkeus N ,69 (N ,40). Luvan saajan on asennettava näkyvälle paikalle Pöljänjärveen vedenkorkeusasteikko, johon on selkeästi merkitty korkeudet N ,69 (N ,40) ja N ,81 (N ,52). Itä-Suomen vesioikeuden antama päätös kumotaan. Uudet lupaehdot: 1. Pöljänjoen perkaus saadaan tehdä hakemussuunnitelman liitteenä olevan piirustuksen Pöljänjoen perkaus Asemapiirustus ja leikkaukset osoittamalla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Perkaukseen saadaan tehdä pieniä muutoksia Pohjois-Savon ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla siten, ettei muutoksilla aiheuteta haittaa tai vahinkoa ulkopuolisille. Rakentamisen ja perkausten aikana saadaan Kevätöntä ja Pöljänjärveä vähäisessä määrin säännöstellä työn toteutuksen helpottamiseksi. Vesipintaa ei saa pitää tarpeettomasti alhaalla. Vesipinta on nostettava heti normaalitasoon, kun se on työn kannalta mahdollista. Minimijuoksutus työn aikana on 0,07 m 3 /s. Perkausmassat saadaan läjittää maalla oleville läjitysalueille, joista on kirjallinen sopimus. 2. Luvan saajalle myönnetään pysyvä käyttöoikeus pysyvästi veden alle jääviin alueisiin ja säännöstelypadon rakentamisen seurauksena pysyvästi rakenteiden alle tarvittaviin alueisiin. Käyttöoikeus koskee seuraavia kiinteistöjä: Vesijättöä lunastaneet järvenrantakiinteistöt: Kiinteistötunnus Vesialueeksi muuttuvat maa-alueet (m 2 ) , Sovila , KORHOLA , KOIVURANTA , PIMPULA , Petäjäniemi , KESÄMAA , POSSAKKA , RANTAMÖKKI , KETOMELLA , KOIVURANTA , HEPOHEINÄ , SAIJA , Alapiha 256