Suonpohjan uusi elämä turvetuotannon jälkeen



Samankaltaiset tiedostot
Ajankohtaista turvetuotannossa

TASO-hankkeen esittely

Energiapuuta suonpohjilta? Jyrki Hytönen ja Olli Reinikainen

TOTEUTUS Tomi Yli-Kyyny Kolmen vuoden yhteenveto Vapon ympäristölupauksista

Paljonko koivussa on lehtiä? Koivun kasvattaminen lyhyellä kierrolla suonpohjilla

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

Soiden hiilivarastojen kehitys

Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot?

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

Turvetuotannosta poistuvien sulfidiriskialueiden jälkikäyttö. Saila Pahkakangas, Heini Postila, Mirkka Hadzic

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari Loppuyhteenveto Raimo Ihme

Miten metsittäisin turvepellon koivulle?

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Viljavuusanalyysin käyttö. Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu Petri Tähtinen

Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T.

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Peltomaan rakenteen arviointi

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta

Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Strategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Älyäkkönääenergiaa ; energiaa biomassoista

Metsätalouden vesiensuojelu

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

HAVAINTOKOHDE JOUHTENEENJÄRVI * Energiapuun korjuu päätehakkuulta * Tuhkalannoitus turvemaalla

ristöjen hoito - Vesilinnut

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen

LYHYTKIERTOVILJELY Esa Heino ja Jyrki Hytönen Metla/Kannuksen yksikkö

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla

Ojitusalueiden hoito

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa

SUOPOHJIEN METSITTÄMINEN

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

Mitkä ovat soiden kustannustehokkaat käyttömuodot?

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVAT/ 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Keuruu

Näkökulmia soidensuojelun täydennysohjelmaan

Metsänhoidon perusteet

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta

Paikkatiedon hyödyntämismahdollisuudet pienvesien tilan ja kunnostustarpeen arvioinnissa

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015

SUOT, TURVETUOTANTO JA SOIDENSUOJELU POHJANMAALLA 2011

Esiselvitys turvetuotannon jälkikäyttömuodoista ja niiden vesistökuormituksista

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin

Metsätalouden ja turvetuotannon vesienhoitotoimenpiteiden oppaiden päivitystilanne

TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari Leena-Marja Kauranne, YM

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero:

Marjanviljelyn edellytykset

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oja Hannu. Tulospalvelu Käyttäjätunnus: Salasana: Oja Hannu. Valtakatu 4, PL YLIVIESKA. Viljavuustietojen yhteenveto

Muutokset suometsien ravinnetilaan ja kasvuun kokopuukorjuun jälkeen - ensitulokset ja kenttäkokeiden esittely Jyrki Hytönen

Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista ( ) - seuranta 2014

Suosta on moneksi SUO, LUONTO JA TURVE - NÄKÖKULMIA MAAKUNTAKAAVAAN Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava

Peltomaan rakenteen arviointi

Uudistamisketjun vesiensuojelu

RAE- Ravinnehävikit euroiksi

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Kaakkois-Suomen alle 10 ha turvetuotantoalueiden kartoitus

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Turveristeily Kivihiilikasa kasvaa horsmaa ja POR-säiliöt on purettu. Matti Voutilainen / Kuopion Energia Oy

Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %

Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla

Metsätalouden vesiensuojelu

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Vesienhoidon toimenpiteiden toteutus, toteutusvastuu sekä yhteisten tavoitteiden saavuttaminen

TURVETUOTANTOALUEIDEN JÄLKIKÄYTTÖ KUINKA TIETO TAVOITTAA TARVITSEVAN?

Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin

Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Lähienergialla huoltovarmuutta sekä hyvinvointia maakuntaan

Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

Olli Ristaniemi 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVASEMINAARI

Tulisijojen puutuhka metsälannoitteeksi

jälkikäyttö Opas alan toimijoille

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Transkriptio:

Suonpohjan uusi elämä turvetuotannon jälkeen 22.10.2013 Suoseura Helsinki 15.10.2013 Olli Reinikainen 1

Suomen suo- ja turvemaiden käyttö Kokonaisala 9.29 miljoonaa ha Metsätalous Luonnontilassa 2 2 Turvetuotanto

Soiden ojitustilanne 3

Mikä asia yhdistää näitä kuvia? 4

Vastaus: Kaikki ovat entisiä turvetuotantoalueita 5

Mitä turvetuotannon jälkeen? 6

Turvekenttä tuotannon jälkeen Esimerkkejä 7

Suonpohjien jälkikäyttö = alueen uusi maankäyttömuoto Vuosittain turvetuotannosta poistuu n. 2500 ha pintaaloja Turvetuottaja vastaa turvetuotantoalueen jälkihoidosta ja maanomistaja jälkikäytöstä Yhteinen etu on aloittaa alueella uusi maankäyttö ja saada suonpohja kasvipeitteiseksi mahdollisimman nopeasti (ellei kysymykseen tule lintujärvi) Samalla tuotantoalueella yleensä useita jälkikäyttömuotoja Turvetuottaja hakee jälkihoitovaiheen toimenpiteille vahvistuksen ympäristölupavirastolta 8

Jälkikäyttövaihtoehtojen valintaan vaikuttavia tekijöitä: Alueen vesitalous ja topografia Suonpohjan ominaisuudet, maalaji, kivisyys Alueen sijainti: ympäröivä maankäyttö, lähiympäristön, asukkaiden ja yritystoiminnan tarpeet Taloudelliset tekijät Jäljellä oleva turvemäärä Ympäristönäkökohdat: vesiensuojelu, maisematekijät jne Resurssit: rahoitus, tuet, henkilöstö jne 9

Ennen turvetuotantoa ja sen aikana SOISTU- NUTTA METSÄ- MAATA SOISTU- NUT VESISTÖN UMPEEN- KASVUNA TURVETUOTANTO -ALUE LAMPI 10

Jälkikäyttö sulkee ympyrän METSITYS KOSTEIKKO 22.10.2013 TURVETUOTANTO -ALUE MUINAINEN VESISTÖ MUINAINEN METSÄ LAMPI LAMPI 11

22.10.2013 12

Pohjamaan laadun vaikutus jälkikäyttöön Lähde: Päivi Pickenin väitöskirja 100 % 80 % ei suositella 60 % 40 % 20 % sopiva erikoistekniikoilla sopiva (isoja lohkareita) 0 % metsitys peltokäyttö tekojärvet uudelleensoistaminen sopiva (lohkarekoko vähäinen) hyvin sopiva

Pohjamaan sulfidiriskit otettava huomioon jälkikäytössä Suuria sulfidimääriä on sekä savessa että muissa maalajeissa! Yllättävän suuria rikkipitoisuuksia on löydetty myös sisämaan hiekkapohjaisilta kohteilta 14

Esimerkkejä: Suonpohja alempana kuin ympäristö alue jää märäksi Lintujärvi Kosteikko Uudelleen soistunut alue 15

Suonpohjasta kosteikko, esimerkki 16

Suonpohjasta kosteikko, esimerkki 17

Esimerkkejä: Uutta maankäyttöä alavalla alueella 22.10.2013 Kosteikko ja lintujärvi Hirvinevalla 18

Rastunsuo, lähtötilanne 1995 19

20 Lintujärvi, Rastunsuo

Kosteikko Jälkikäyttökosteikko Vesiensuojelukosteikko 21

Esimerkkejä: Turvetuotantoalueen uudelleen soistaminen vedenkorkeutta säännöstelemällä Turvetuotanto päättymässä 22.10.2013 Veden patoaminen 2 vuotta myöhemmin Sama alue 5 vuotta patoamisen jälkeen kesällä 2012 Sama alue 6 vuotta patoamisen jälkeen toukokuussa 2013 22

Esimerkkejä: Turvetuotantoalueen uudelleen soistaminen rahkasammalta levittämällä 22.10.2013 23

Esimerkkejä: Rahkasammalen uudelleen kasvu 58 vuoden aikana turvetuotannon jälkeen 22.10.2013 24

Sukkessio: Lintujärvi kosteikko suo Vesistön ompeenkasvu Suokasvillisuuden kehittyminen aikatekijä Kehitys vie ajan kuluessa kohti uudelleensoistumista 25

Esimerkkejä: Kuiva alue tuotannon jälkeen Peltoviljely 22.10.2013 26

Suonpohjat pelloiksi Vesitalous Happamuus (kalkitus) Ravinnetalous (lannoitus, vars P ja K) Pohjamaan laatu Pellon tasaisuus, kivettömyys Ei rikkakasveja Tiestö kunnossa 27

Kyllä kasvaa, kun oikein toimitaan! 28

Tuhkalannoituksen vaikutus Turvekerros pohjamaa N P, K, Ca, Mg, hivenrav. Tuhkassa: P, K, Ca, Mg, hivenravinteet 29 Tuhkatietoisku Olli Reinikainen

Tuhkalannoituksen vaikutus Tilanne syyskuussa 2013 Ei mitään Tuhkalannoitus Keväällä 2012 30 Tuhkatietoisku Olli Reinikainen

METSITYS: PAKSUTURPEINEN -- OHUTTURPEINEN 22.10.2013 CO 2 Taimen pitää selvitä annetuilla ravinteilla niin kauan, että juuret tavoittavat kivennäismaan 31

Esimerkkejä: Kuiva alue tuotannon jälkeen Metsitys 22.10.2013 Tuotannon loppumisen jälkeen Sama alue 11 vuotta myöhemmin 25 vuotta vanhaa koivikkoa entisellä turvetuotantoalueella 32

Turvetuotantoalueen metsittäminen esimerkki tuhkalannoituksen vaikutuksesta 22.10.2013 Hirvineva 7 vuotta tuhkalannoituksesta, etualalla ei tuhkalannoitusta v.2007 Sama alue 3 vuotta myöhemmin v. 2010 Sama alue 6 vuotta myöhemmin v. 2013 33

Energiapuun intensiivikasvatus suonpohjalla 26 25.5.2010 elokuu 2011 26.9.2013 22.10.2013 Tuhkallann + hiko kylvö energiapaju 34

Kiitos! 35