Vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutus eläkkeelle siirtymiseen Roope Uusitalo HECER, Helsingin yliopisto Aktuaariyhdistys 23.10. 2013
Tutkimuksen tavoite Arvioidaan vuoden 2005 uudistusten kokonaisvaikutus eläkkeelle siirtymisikään ja lähellä eläkeikää olevien työllisyyteen Arvioidaan erikseen uudistuksen eri elementtien vaikutusta Käytetään hyväksi eläkeuudistuksen aikaansaamia muutoksia mitattaessa taloudellisten kannustimien vaikutusta eläkkeelle siirtymiseen
Uudistus pähkinänkuoressa Siirryttiin yleisestä 65 vuoden eläkeiästä joustavaan eläkeikään 63-68 Otettiin käyttöön kannustinkarttuma, muutettiin varhennusvähennyksiä ja lykkäyskorotuksia Yksilöllinen varhaiseläke lakkautettiin Työttömyyseläke korvattiin työttömyysturvan lisäpäivillä Työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden ikäraja nousi 57:stä 59 vuoteen (putken ikäraja 55:stä 57:ään) Eläkkeitä alettiin leikata elinaikakertoimella
Tulokset (1) Eläkkeelle siirtymisiän odote harhaanjohtava mittari. Sen kasvu selittyy lähinnä työttömyyseläkkeiden korvaamisella työttömyysturvan lisäpäivillä Parempi indikaattori eläkeikää koskevien tavoitteiden seuraamiselle olisi ikävakioitu ja työtuntikorjattu työllisyysaste esim. ikäluokassa 55-74
Tulokset (2) Yksilöllisen varhaiseläkkeen lakkauttaminen ja työttömyysputken ikärajan nosto ovat lykänneet efektiivistä eläkkeellesiirtymisikää Vaikutus Työllisyyteen +.09 vuotta Työttömyyteen (ml. tyött. eläke) -.43 vuotta Eläkkeellä vietettyyn aikaan +.36 vuotta
Tulokset (3) Vanhuuseläkkeelle siirtymisen kannustimet muuttuivat karttumaprosenttien ja varhennusvähennysten / lykkäyskorotusten vuoksi eri suuntiin riippuen eläkekarttumansuuruudesta (työuran pituudesta) ja palkkatasosta. Tyypillisesti työssä jatkamisen kannustimet heikkenivät 63 64 vuotiailla ja paranivat 62- ja yli 65-vuotialla Kannustimien muutos selittää hyvin vanhuuseläkkeelle jäämisen muutoksia Keskimäärin kannustimien muutos kasvatti lievästi vanhuuseläkkeelle jäämisen todennäköisyyttä
Eläkkeelle siirtymisiän odote
Osa muutoksesta näennäistä: Työttömyyseläkkeen poistaminen kasvatti pitkäaikaistyöttömien määrää 8000 60 64 vuotiaat työttömät ansiopäivärahan keston mukaan 7000 6000 5000 4000 3000 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 1000 0 0 4 5 12 13 26 27 52 53 104 105
Eläkkeelle siirtymisiän odote, jos työttömyyseläkeläiset lasketaan työttömiksi Työttömyyseläkeläiset koodattu työttömiksi Odote 61 61.5 62 62.5 63 2000 2005 2010 Eläkkeellesiirtymisvuosi Työttömyyseläkeläiset työttömiä, mutta vanhuuseläkkeelle 63 tai 64v Odote 61 61.5 62 62.5 63 2000 2005 2010 Eläkkeellesiirtymisvuosi
Parempi mittari eläkeiän muutoksille 40% 55-74 -vuotiaiden työllisyysaste 35% 30% 25% 20% 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Työllisyysaste Ikävakioitu Tuntikorjattu Tuntikorjattu, ikävakioitu
Tutkimusaineisto 10%:n otos Eläketurvakeskuksen tutkimusrekisteristä Tietoja 50 69 vuotiaista suomalaisista vuosilta 2000 2011 Eri eläkkeillä olevat, eläkkeiden suuruus, tiedot Eri eläkkeillä olevat, eläkkeiden suuruus, tiedot vuosiansioista, karttunut eläke vuoden 2004 lopussa, tietoja työ-ja työttömyyspäivien määrästä vuosittain, koulutus, ikä, sukupuoli, työuran pituus, sairaspäivärahat
OSA 1: Eläkkeiden alkavuus Lasketaan eläkealkavuuksien perusteella 50-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote samalla tavalla kuin virallisessa ETK:n laskelmassa Pidetään muiden eläkkeiden alkavuus vuoden 2001 tasolla ja muutetaan yhden eläkelajin alkavuutta kerrallaan toteutuneen kehityksen mukaisesti Lasketaan kunkin eläkelajin alkavuuden kontribuutio eläkkeelle siirtymisiän odotteen muutokseen
Eläkkeiden alkavuus datasta Eläkealkavuus 0.2.4.6 2001 2006 2011 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70
Eläkealkavuus, kaikki eläkkeet Eläkealkavuus 0.2.4.6.8 2000 2005 2010 Eläkkeen alkamisvuosi < 60 60 61 62 63 64 65 > 65
Eläkealkavuus, vanhuuseläkkeet Eläkealkavuus 0.2.4.6.8 2000 2005 2010 Eläkkeen alkamisvuosi < 60 60 61 62 63 64 65 > 65
Eläkealkavuus, työkyvyttömyyseläkkeet Eläkealkavuus 0.01.02.03.04 2000 2005 2010 Eläkkeen alkamisvuosi < 60 60-62 63-64
Eläkealkavuus, työttömyyseläkkeet Eläkealkavuus 0.05.1.15.2 2000 2005 2010 Eläkkeen alkamisvuosi 60 61 62 63 64
Alkavuuden kontribuutio odotteeseen Odote 61 61.5 62 62.5 Odotteen muutos Odote 61 61.5 62 62.5 Vanhuusel. alkavuuden kontribuutio 2000 2005 2010 Eläkkeellesiirtymisvuosi 2000 2005 2010 Eläkkeellesiirtymisvuosi Odote 61 61.5 62 62.5 Tyött. el. alkavuuden kontribuutio Odote 61 61.5 62 62.5 Työkyv. el. alkavuuden kontribuutio 2000 2005 2010 Eläkkeellesiirtymisvuosi 2000 2005 2010 Eläkkeellesiirtymisvuosi
OSA II, varhaiseläkkeiden ikärajamuutosten vaikutus Eläkeuudistus poisti yksilöllisen varhaiseläkkeen (aiemmin ikäraja 58) Ja korotti työttömyysputken ikärajaa 55:stä 57:ään vuoteen Arvioidaan muutosten vaikutusta dif-in-dif asetelmalla vertaamalla eläkkeelle, työttömyyteen siirtymisten muutoksia erilaisen järjestelmän piirissä olevien kohorttien välillä kontrolloiden samalla ikää ja havaintovuotta
Varhaiseläkemuutosten vaikutus (2) Tutkitaan siirtymiä työllisyyden, työttömyyden, työkyvyttömyyden ja muiden eläkkeiden välillä Eläkkeeltä ei paluuta, sen sijaan työttömäksi jääneet voivat työllistyä uudelleen Todennäköisyydet MLOGIT- mallista Tilariippuvuus viivästetyillä muuttujilla, ei havaitsematonta heterogeenisyyttä, vaihtoehdot riippumattomia kovariaattien kontrolloimisen jälkeen Vaikutus työllisyyteen, työttömyyteen ja eläkkeelle jäämiseen dynaamisesta simulaatiosta, lähtöarvot 50- vuoden iässä lasketusta jakaumasta
Mallin rakenne Työllinen 50 51 52 53 65 Työtön Tyky Eläke
Estimaatteja, työllisten tdkpäätyä työttömäksi tai eläkkeelle (marg. eff.) Työhön Työttömäksi Työkyvyttömyys Muu eläke YVE oikeus -.0007.0027.0073 -.0093 (.0019) (.0014) (.0008) (.0011) Putki oikeus -.0242.0203 -.0013.0052 (.0033) (.0015) (.0010) (.0029) Ka 92.2 2.7 1.4 3.6 N 340 629 R2 0.29 Kovariaatit Ikädummyt, Vuosidummyt, Sukupuoli, Koultus, Sairaspäivät, Kunnan työttömyysaste, Edellisen periodin työllisyys
Estimaatteja, työttömien tdkpäätyä työhön tai eläkkeelle (marg. eff.) Työhön Työttömäksi Työkyvyttömyys Muu eläke YVE oikeus -.0221 (.0064).0760 (.0080) -.0022 (.0031) -.0516 (.0045) Putki oikeus -.0873 (.0067).0561 (.0195) -.0071 (.0033).0383 (.0187) Ka 9.2 74.7 2.5 13.7 N 46 596 R2 0.47 Kovariaatit Ikädummyt, Vuosidummyt, Sukupuoli, Koulutus, Sairaspäivät, Kunnan työttömyysaste, Edellisen periodin työttömyys
Simulaatiotuloksia, vaikutus työllisyyteen tyoll_aste 0.2.4.6.8 50 55 60 65 ika_el Vuoden 2000 säännöt Vuoden 2005 säännöt
Simulaatio, vaikutus työttömyyteen (ml. työttömyyseläkkeet) tyott_osuus 0.1.2.3 50 55 60 65 ika_el Vuoden 2000 säännöt Vuoden 2005 säännöt
Simulaatio, vaikutus muulla kuin työttömyyseläkkeellä olevien osuuteen elakkella_osuus 0.2.4.6.8 1 50 55 60 65 ika_el Vuoden 2000 säännöt Vuoden 2005 säännöt
Varhaiseläkkeiden muutoksen kokonaisvaikutus työllisten, työttömien ja eläkkeellä olevien osuuteen Työllisyysaste Työttömien osuus Eläkkeellä olevien osuus Vuoden 2000 säännöt Vuoden 2005 säännöt 64,1% 9,7% 26,1% 64,6% 7,0% 28,3% Muutos, %-yksikköä +0,5% -2,7% +2,2% Muutos, henkilötyövuotta 0,087-0,430 0,356
OSA III: Taloudellisten kannustimien vaikutus vanhuuseläkkeelle jäämiseen Lasketaan karttumatietojen ja eläkesääntöjen avulla eläkkeen suuruus kussakin mahdollisessa eläkkeelle jäämisiässä 62-70. Tehdään eläkelaskelmat käyttäen dataa vuoden 2005 jälkeiseltä ajalta erikseen vanhoilla ja uusilla säännöillä (varhennusvähennys/lykkäyskorotus vs. kannustinkarttuma) Verrataan eläkealkavuuden muutoksia ennen ja jälkeen 2005 uudistusta eri ryhmissä kannustimien muutokseen samoissa ryhmissä
Esimerkkilaskelmia kannustimista: Yhden lisätyövuoden vaikutus kuukausieläkkeeseen, %
Esimerkkilaskelmia kannustimista: Yhden lisätyövuoden vaikutus kuukausieläkkeeseen, %
Esimerkkilaskelmia kannustimista: Yhden lisätyövuoden vaikutus kuukausieläkkeeseen, %
Kannustimien mittaaminen Ennustetaan tulokehitys. Lasketaan eläkkeet tuloennusteen avulla. Lasketaan elinkaaritulojen (työtulot+eläketulot) nykyarvo kussakin mahdollisessa eläkkeelle jäämisiässä (indeksoituna, diskontattuna ja painotettuna hengissäolotodennäköisyydellä) Lasketaan yhden lisätyövuoden vaikutus loppuelämän aikaisiin tuloihin (accrual)
Kannustimien muutoksen jakauma Frequency 0 1000 2000 3000 4000-20000 0 20000 40000 Muutos lisätyövuoden vaikutuksessa eläkevarallisuuteen
Kannustimien muutos ikäluokittain 500 1000 1500 2000 62 63 Frequency 0 500 1000 1500 2000 0 64 65-20000 -10000 0 10000 20000-20000 -10000 0 10000 20000 Muutos lisätyövuoden vaikutuksessa eläkevarallisuuteen
Kannustimien muutoksen vaikutus Eläkkeelle jäämisriskin muutos -.6 -.4 -.2 0.2.4 64 64 64 63 64 63 64 63 63 64 63 66 63 67 65 66 62 62 62 62 66 65 65 65 65 66 66 67 66 62 65 -.01 0.01.02.03 Suhteellinen muutos lisätyövuoden vaikutuksessa eläkevarallisuuteen
Kannustimien vaikutus Log (Eläkevarallisuuden kasvu) (1) (2) (3) (4) -13,93*** -13,48*** -5,18** -5,77** (1,76) (1,62) (2,20) (2,10) Log (Eläkevarallisuus) 4,41** 2,17* (1,64) (1,12) R 2.91.93.98.98 N (ryhmiä) 76 76 76 76 Painojen summa 40 994 40 994 40 994 40 994 Muut muuttujat Ikäryhmät * sukupuoli * työura, vuosi Ikäryhmät * sukupuoli * työura, Ikäryhmät * vuosi, sukupuoli * vuosi, työura * vuosi Selitettävän muuttujan keskiarvo 0.28 0.28
Elinaikakerroin Estimaattien perusteella voidaan laskea esim. 8,3% (ennustettu elinaikakertoimen vaikutus 2025) eläketason pienennyksen vaikutus Tällaisella muutoksella eläkkeelle siirtymiseen negatiivinen tulovaikutus ja positiivinen substituutiovaikutus Estimaattien perusteella laskettuna vaikutus eläkkeelle jäämisriskiin -5,77*0,008 + 2,17*-0,083= -0,24 (=0,5 vuotta)
Eläkkeellä työssäkäynti Eläkkeellä olevista työssä, 50-69-vuotiaat, % 14 12 10 8 6 4 2 työpäiviä vuoden aikana työssä 31.12 0
Eläkkeellä työssä olevien tulot 0 2 Density 4 6 0.5 1 1.5 2 Tulot suhteessa eläkkeeseen
Mahdollisia laajennuksia I Mallikehikolla suhteellisen suoraviivaista arvioida mahdollisten ikärajamuutosten vaikutuksia työllisyyteen esim. työttömyysputken ikäraja Mahdollista laskea eläkeuudistuksen vaikutuksia eläkkeiden jakaumaan Sekä staattisessa että dynaamisessa käyttäytymisvaikutukset huomioon ottavassa kehikossa
Mahdollisia laajennuksia II Eläkeuudistus kohtelee eri ryhmiä eri tavalla ja vaikuttaa siksi mm. eläkkeelle siirtymisen lykkäämiseen eri tavalla eri ryhmissä Eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta ei ole yhdentekevää jatkavatko työssä iso/pienituloiset, pitkään elävät/pian kuolevat Kuitenkin kestävyyslaskelmissa keskitytään lähinnä keskimääräisiin eläkkeelle siirtymisiän muutoksiin
Mahdollisia laajennuksia III Eläkejärjestelmällä on ulkoisvaikutuksia muuhun talouteen. Jo lisäämällä malliin verotus, voitaisiin paremmin arvioida eläkeuudistuksen vaikutuksia koko julkiseen sektoriin Ideaalitilanteessa pyrittäisiin arvioimaan, miltä näyttäisi optimaalinen eläkejärjestelmä Kannustinvaikutukset ja budjettirajoite ovat tällaisen mallin rajoitteita, tavoitteena on maksimoida hyvinvointi näillä rajoitteilla