1.1 Johdon katsaus...1 1.1.1 Puolustusministerin katsaus...1 1.1.2 Kansliapäällikön katsaus...2

PUOLUSTUSMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006 FI.PLM. 167341 1361/2520/2006

Puolustusministeriön tilinpäätös vuodelta 2006 sivu 1. TOIMINTAKERTOMUS... 1 1.1 Johdon katsaus...1 1.1.1 Puolustusministerin katsaus...1 1.1.2 Kansliapäällikön katsaus...2 1.2 Vaikuttavuus...3 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus...3 1.2.2 Siirtomenojen vaikuttavuus...5 1.3 Toiminnallinen tehokkuus...6 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus...6 1.3.2 Maksullinen toiminta...8 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta...9 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen...17 1.6 Tilinpäätösanalyysi...20 1.6.1 Rahoituksen rakenne... 20 1.6.2 Talousarvion toteutuminen... 20 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma... 20 1.6.4 Tase... 21 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma...22 1.8 Arviointien tulokset...22 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä...22 2. TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA... 23 3. TUOTTO- JA KULULASKELMA... 24 4. TASE... 25 5. LIITETIEDOT... 27 6. ALLEKIRJOITUS... 31

1 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus 1.1.1 Puolustusministerin katsaus Vuosi 2006 oli puolustusministeriölle aktiivisen kansainvälisen yhteistyön vuosi. Suomi toimi vuoden jälkimmäisen puoliskon Euroopan Unionin puheenjohtajamaana. Puolustushallinnon painopistealueita puheenjohtajuuskaudella oli neljä: kriisinhallintaoperaatiot, voimavaratyö, siviili-sotilasyhteistyön edistäminen kriisinhallintaoperaatioissa ja EU:n suhteet kolmansiin osapuoliin kriisinhallinnassa. Puheenjohtajuusagendan lisäksi Suomi tuki aktiivisesti Euroopan puolustusvirastoa sen työssä. Merkittäviä puolustusviraston tuloksia olivat puolustushankintojen käytännesäännöt, joiden avulla pyritään vapauttamaan puolustusvälinemarkkinoita sekä puolustusviraston pitkän tähtäyksen visio asiakirja, jolla kuvataan tulevaisuuden voimavaratarpeita sekä niiden edellyttämiä toimenpiteitä. Suomi osallistui vuoden 2006 aikana kahteen EU-operaatioon. Bosnia-Hertsegovinan tilanne on selvästi vakiintunut, mistä osa-ansio kuuluu maassa oleville EU:n kriisinhallintajoukoille. EU tuki Yhdistyneiden Kansakuntien pyynnöstä presidentinvaalien järjestämistä Kongon Demokraattisessa Tasavallassa. Suomi osallistui tähän lyhytaikaiseen onnistuneeseen operaatioon lääkintäyksikön voimin. Voimavaratyössä painopiste on ollut unionin taisteluosastojen luomisessa. Suomi osallistuu Alankomaiden kanssa Saksan johtamaan taisteluosastoon, jonka päivystysvuoro on alkanut 1.1.2007. Osaston kokoaminen, kouluttaminen ja harjoituttaminen ovat tapahtuneet suunnitelmien mukaisesti. Puolustusministeriö toteutti asevientipolitiikkaa hallitusohjelman ja hallituksen strategiaasiakirjan mukaisesti. Asevientipäätöksissä otettiin huomioon pyrkimys EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamiseen myös asevientikysymyksissä. Puolustusministeriö tuki ulkoasiainministeriön EU-puheenjohtajuutta vientivalvontayhteistyössä. Suomi myötävaikutti myös siihen, että kasvavaa huomiota on kiinnitetty siviili-sotilas - yhteistyön tiivistämiseen EU:n johtamissa kriisinhallintaoperaatioissa. Tämä kehittämistyö jatkuu tulevien puheenjohtajamaiden toimesta. Vietimme vuonna 2006 suomalaisen rauhanturvatoiminnan 50-vuotisjuhlavuotta monin eri tavoin. Ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat lähtivät YK-johtoiseen operaatioonsa Suezille joulukuussa 1956. Sen jälkeen olemme tehneet lukuisissa operaatioissa eri puolilla maailmaa lähes 50.000 sotilaan voimin. Suomi on omalla toiminnallaan luonut vakautta ja turvallisuutta moniin kriiseihin ja konflikteihin. Vuonna 2006 suomalaisia joukkoja palveli Bosnia- Hertsegovinan ja Kongon EU-operaatioiden lisäksi Nato-operaatioissa Kosovossa ja Afganistanissa sekä YK-operaatiossa Libanonissa. Yhteensä olimme mukana 12 operaatiossa. Kotimaassa olemme jatkaneet vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon täytäntöönpanoa. Varuskuntarakennetta on uudistettu selonteossa sovitun mukaisesti. Olemme onnistuneet vastaamaan hyvin meille asetettuun tavoitteeseen sopeuttaa puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmä turvallisuusympäristössämme tapahtuneisiin muutoksiin. Henkilöstöön vaikuttavissa puolustusvoimien rakennetta ja toimintamalleja koskevissa muutoksissa olemme noudattaneet hyvän työnantajan menettelytapoja. Selonteon pohjalta jatkettiin myös puolustusvoimien materiaalisen suorituskyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen tähtääviä hankkeita. Merkittävimpiä kertomusvuoden aikana tehtyjä yksittäisiä puolustusmateriaalin hankintasopimuksia olivat kolmen miinatorjunta-aluksen hankinta merivoimille, Hämeenmaa luokan miinalaivojen modernisointia koskeva hankinta, raskaan raketinheitinjärjestelmän hankinta osana maavoimien iskukyvyn kehittämistä sekä kahden kuljetuskoneen hankinta ilmavoimille korvaamaan nykyistä kuljetuskonekalustoa. Näillä toimenpiteillä olemme ylläpitäneet ja kehittäneet kykyämme huolehtia päätehtävästämme, suomalaisen yhteiskunnan sotilaallisesta turvallisuudesta vastaamisesta.

Pidän erityisen tärkeänä sitä, että marraskuussa 2006 saatiin valmiiksi yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian päivitys. Tämä liittyy yhteen päätehtäväämme, kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamiseen. Puolustushallinnon kannalta on olennaista, että pyrimme tehostamaan entisestään valmiuksiamme tukea muuta yhteiskuntaa esimerkiksi antamalla pyynnöstä virka-apua muille viranomaisille. Vuosi 2006 on ollut myös lainsäädäntötoiminnan kannalta vilkas vuosi. Huhtikuussa 2006 tuli voimaan uusi laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta. Vuoden 2006 aikana saatiin eduskunnan käsittelyyn myös hallituksen esitykset asevelvollisuuslain ja puolustusvoimista annetun lain kokonaisuudistuksista ja vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Ne kaikki ovat osa vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon täytäntöönpanoa. 1.1.2 Kansliapäällikön katsaus Puolustusministeriön hallinnonalan vuoden 2006 tulostavoiteasiakirjassa ministeriön toiminnalle asetetuissa keskeisissä tavoitteissa saavutettiin merkittävää edistymistä. Puolustusministeriö keskittyi kansainvälisessä puolustuspolitiikassa ja kansainvälisessä materiaaliyhteistyössä Suomen EU-puheenjohtajuuskauden toimeenpanoon. Puheenjohtajuuskaudelle asetetut tavoitteet saavutettiin kokonaisuudessaan erinomaisesti. Puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistamiseen ja rakennemuutoksen toteuttamiseen liittyvä ohjaus, toiminnan säätely ja päätökset saatiin vuoden 2006 aikana toteutettua pääosin suunnitelmien mukaisesti. Puolustuskyvyn kehittämiseksi vuoden 2006 aikana annettiin puolustusvoimille pitkän aikavälin suunnittelua tukevaa ohjausta. Hallinnonalan strategista suunnittelua jatkettiin laatimalla vuoden 2006 aikana alakohtaiset osastrategiat. Tällä pyritään edistämään pitkän aikavälin sekä keskipitkän- ja lyhyen aikavälin suunnittelun välistä yhteyttä ja tavoitteiden asettamisen johdonmukaisuutta sekä pitkäjänteisyyttä. Sotilaallisen kriisinhallinnan ohjausta toteutettiin ulkoasianministeriön, puolustusministeriön sekä pääesikunnan välisellä kiinteällä yhteistyöllä sekä viemällä sotilaallisen kriisinhallinnan toimintalinjaukset oikea-aikaisesti poliittiseen päätöksentekoon. EU:n puolustusmateriaalialan ja -teollisuuden kehittämiseen liittyvät kysymykset sekä puolustusmateriaalihankintoihin liittyvät markkina- ja sääntelyhankkeet olivat keskeisellä sijalla materiaalialan toiminnassa. Puolustusvoimien toiminnan ja talouden tasapainottamiselle asetetut tavoitteet otettiin huomioon hallinnonalan taloussuunnittelussa. Tehdyistä rationalisointitoimenpiteistä huolimatta näillä ei saavutettu kaikilta osin riittävää vaikutusta, jonka avulla resurssien riittävyys suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja tehtäviin olisi kyetty varmistamaan. Uusia kustannuspaineita aiheutui vuoden 2006 aikana mm. polttoaine- ja energiahintojen kasvusta sekä puolustusvoimien rakenne- ja muiden muutosten aiheuttamista investointitarpeista. Puolustushallinnossa jatkettiin tilaajan ja tuottajan eriyttämiseen pohjautuvan toimintamallin hyödyntämistä tuki- ja yleishallintopalvelujen tuottamisessa. Puolustusvoimien palvelutuotantoa koottiin ja keskitettiin hallinnonalan sisäisiin palvelukeskuksiin. Samalla käynnistettiin uuden taloushallinnon palvelukeskushankkeen (TASE III) toteutusvaihe, jonka tavoitteena on parantaa puolustusministeriön hallinnonalalla toimivan palkka- ja taloushallinnon palvelukeskuksen edellytyksiä toimia osana valtakunnallista palvelukeskusverkostoa. 2

Kumppanoituminen yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa eteni toteutukseen erikoissairaanhoidossa ja lääkehuollossa sekä vaatetushuollossa. Puolustushallinnon kiinteistöuudistuksesta laadittu kokonaisarvio saatettiin eduskunnan käsittelyyn ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kehittämisestä laadittiin kokonaistarkastelu. Säädösvalmistelussa saatettiin eduskunnan käsittelyyn neljä laajaa lakiesitystä. Tavoitteena on ollut saattaa ajan tasalle hallinnonalan keskeinen laintasoinen sääntely. Vuoden 2006 aikana kasvaneesta työmäärästä ja haasteista selvittiin käytettävissä oleviin henkilöstöresursseihin nähden hyvin. Kiitos tästä kuuluu koko henkilöstölle, josta kukin omalla paikallaan toteutti ansiokkaasti tehtävänsä kokonaisuuden hyväksi. 1.2 Vaikuttavuus 3 Puolustusministeriön hallinnonalan tulostavoiteasiakirjassa vaikuttavuustavoitteet on asetettu hallinnonalalle ja näin ollen puolustusministeriölle ei ole asetettu omia vaikuttavuustavoitteita. Puolustusministeriön toiminnan vaikuttavuutta on arvioitu sen perusteella, miten puolustusministeriö on tukenut hallinnonalan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista. 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus Puolustusministeriö on toiminnallaan tukenut puolustusministeriön toimialan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti: Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite: Uskottavan puolustuskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen, sotilaallisten turvallisuusuhkien ennaltaehkäisy ja -torjuntakyky sekä yhteistoimintakyky muiden yhteiskunnan turvallisuusviranomaisten kanssa. Puolustuskyvyn kehittämiseksi puolustusministeriö on laatinut alakohtaiset osastrategiat (9 kpl) ja niiden avulla on luotu aikaisempaa edellytykset paremmalle ohjaukselle ja seuraavan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon laatimiselle. Puolustusministeriö tuki toiminnallaan puolustusvoimien toiminnan ja talouden tasapainottamiseen tähtääviä toimia, joilla pyritään osaltaan varmistamaan edellytykset puolustuskyvyn ylläpitämiselle ja kehittämiselle. Uskottavan ja ajanmukaisen suorituskyvyn varmistamiseksi noin kolmannes puolustusbudjetista käytettiin materiaalihankintoihin. Puolustusvoimien materiaalihankinnoissa ja niihin liittyvässä ministeriön ohjauksessa kiinnitettiin huomiota hankittavan materiaalin kansainväliseen yhteistoimintakelpoisuuteen, riittävän kotimaisen ylläpito- ja ajanmukaistamiskyvyn luomiseen sekä kansainvälisiin yhteistoimintamahdollisuuksiin erityisesti Pohjoismaiden ja EU maiden kanssa. Lisäksi puolustusministeriö on toteuttanut tarkistettua YETT-strategiaa tarjoamalla muun yhteiskunnan käyttöön voimavarakartoituksessa selvitetyt resurssit sekä tekemällä aloitteen hallinnonalojen välisten voimavarojen kartoitustyöstä käynnistämällä toimenpiteet työn tekemiseksi sekä käynnistämällä tarkistustyön valtakunnallisten kohteiden suojaamisesta. Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite: Sotilaallisen huoltovarmuuden turvaaminen Sotilaallista huoltovarmuutta turvattiin kansallisin ja kansainvälisin keinoin. Puolustusministeriön päätöksissä ja hankeohjauksessa kiinnitettiin huomiota hankittavan materiaalin kansainväliseen yhteistoimintakelpoisuuteen sekä riittävän kotimaisen ylläpito- ja ajanmukaistamiskyvyn luomiseen. Teollisen yhteistyön vaatimuksella on luotu puolustusteollisuudelle edellytykset osallistua ulkomailta hankittavien järjestelmien hankintaan osatoimittajana tai vastuullisena toimittajana yli 10 milj. euron hankinnoissa.

Puolustusvoimat ja puolustusmateriaaliteollisuus ovat yhteistyössä ja puolustusministeriön tukemana valmistelleet keskeisiä osaamisalueita tukevien osaamiskeskusten luomista. Näiden eri teknologioiden osaamiskeskusten avulla parannetaan teollisuuden puolustusvoimatuntemusta ja osaamista sekä samalla muodostetaan edellytykset kotimaisen teollisuuden verkottumiselle. Huoltovarmuuden turvaamiseen on pyritty myös tiiviillä kansainvälisellä yhteistyöllä. Puolustushallinto on osallistunut aktiivisesti Euroopan puolustusviraston (EDA) toimintaan sekä puolustusmateriaaliyhteistyön käynnistämiseen ja kehittämiseen Euroopan unionissa. Euroopan puolustusviraston voimavaralähtöinen työ on omiaan tuottamaan eurooppalaisia, yhteensopivia tai yhteisiä voimavaroja sotilaallisen kriisinhallinnan ja kansallisen puolustuksen tarpeisiin. Erityisesti tämä koskee varautumista EDA:ssa eurooppalaisittain todettuihin voimavarapuutteisiin. Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite: Keskeisen sotilaallisen maanpuolustuksen lainsäädännön sekä puolustushallinnon tehtävien ja hallintojärjestelmän ajanmukaisuus Hallinnonalan keskeisen lainsäädännön kokonaisuudistukset ja kokonaan uusi sääntely vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta on valmisteltu ja annettu eduskunnalle suunnitellussa aikataulussa. Puolustusministeriö on ohjannut puolustusjärjestelmän kehittämistä ja puolustushallinnon rakenneuudistusta selontekojen mukaisesti siten, että tuottavuus paranee. Puolustusministeriön päätökset vuoden 2004 selonteon linjauksista puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistamiseksi ja rakennemuutoksen toteuttamiseksi sekä tukitoimintojen hallitulle rationalisoinnille tilaaja-tuottajamallin pohjalta saatiin pääosin tehtyä. Puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistamisessa ja rakennemuutoksen toimeenpanossa on toteutettu hallitusohjelman linjauksia valtion toimintojen alueellistamisesta. Puolustusministeriössä laadittu vuoteen 2011 ulottuva tuottavuusohjelma päivitettiin. Ohjelman lähtökohtana on puolustusvoimien toiminnan ja talouden tasapainottaminen selonteossa asetettujen suorituskykyjen rahoittamiseksi. Keinoina käytetään johtamis- ja hallintojärjestelmän rationalisointia, koulutusorganisaation keventämistä lakkauttamalla joukko-osastoja sekä varikko- ja varastointiorganisaation keskittämistä henkilötyövuosimäärän vähentämiseksi. Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite: Sotilaallisen maanpuolustuksen yleinen hyväksyttävyys ja kestävä maanpuolustustahto Puolustusministeriön osastot ja toimintayksiköt ovat toimintavuoden aikana järjestäneet seminaareja, antaneet asiantuntijalausuntoja ja kannanottoja, sekä pitäneet esitelmätilaisuuksia ja kirjoittaneet artikkeleita sekä antaneet haastatteluita mediaan. Merkittävänä mediatilaisuutena mainittakoon heinäkuussa 2006 julkaistun Puolustusministeriön hallinnonalan strategia Turvallisesti tulevaisuuteen, joka saavutti varsin laajan median huomion. Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite: Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen kaikissa tilanteissa sovittamalla yhteen julkisen sektorin eli valtioneuvoston, valtion viranomaisten ja kuntien sekä yksityisen sektorin toimenpiteet ja kansalaisten vapaaehtoinen toiminta. Puolustusministeriö toteutti Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa 2004 tarkistamalla valtioneuvoston periaatepäätöksen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiasta. Lisäksi puolustusministeriö järjesti yhdessä ministeriöiden valmiuspäälliköiden kanssa valtioneuvoston lintuinfluenssa- ja influenssa pandemia -harjoitukset sekä tuki ministeriöiden valmiuspäällikkökokousta sen laatiessa selvityksen hallinnonaloilla tehdyistä Ahtisaaren tutkimusryhmän raportin vaatimista Aasian luonnonkatastrofin esille nostamista varautumistarpeista ja niihin liittyvistä kehittämistoimista. 4

5 Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite: Valtakunnan itsenäisyyden ja kansalaisten elinmahdollisuuksien turvaaminen omalta osaltaan. Puolustusministeriö järjesti yhdessä valmiuspäällikkökokouksen kanssa erityistilanteiden seurannan ja niiden vaatimien toimenpiteiden yhteensovittamisen vuoden aikana tapahtuneissa erityistilanteissa. Lisäksi EU-puheenjohtajuuskauteen liittyen annettiin ohjeet virka-avun järjestelyistä puolustusvoimissa sekä toteutettiin voimankäyttöön ja tilannekuvaan liittyvät päivystysjärjestelyt puolustusministeriössä ja Valtioneuvoston kansliassa. Puolustusministeriö antoi toimintaan yhdeksän henkilötyökuukautta vastaavan henkilöstöresurssien määrän. 1.2.2 Siirtomenojen vaikuttavuus Puolustusministeriö jakoi vuoden 2006 talousarviossa momentille 27.10.50. (Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen) myönnettyä määrärahaa 1 650 000 euroa maanpuolustusjärjestöille. Momentin selvitysosan mukaan määrärahaa käytetään puolustusvalmiutta tukevaan puolustushallinnon ulkopuoliseen vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen sekä vapaa-ehtoisen maanpuolustusjärjestelmän alue- ja paikallistason toimintaan. Valtaosa avustuksesta (1 565 000 euroa) myönnettiin Maanpuolustuskoulutus ry:lle käytettäväksi yhdistyksen toimihenkilöiden palkkaukseen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen kurssitoimintaan sekä piiri- ja paikallistason omaehtoiseen toimintaan. Maanpuolustuskoulutus ry:n kursseja toteutettiin yhteensä 1 343, mikä on noin 5% enemmän, kuin edellisenä vuonna. Kurssimäärän kehitys vuosina 2000-2006 Kurssien jakauma 2006 1600 1400 1200 1000 kpl 800 600 916 883 1025 1181 1203 1275 1344 Johtamis- ja kouluttajakoulutus 16 % (15 %) Varautumiskoulutus 11 % (13 %) Muu koulutus 4 % (3 %) Sotilaaallinen koulutus 51 % (50 %) 400 200 Turvallisuuskoulutus 18 % (19 %) 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Kurssien jakautuminen eri koulutusaloille noudatti edellisvuoden jakaumaa. Osallistujamäärän kehitys vuosina 2000-2006 Kurssilaisten jakauma 2006 40000 35000 30000 25000 kpl 20000 23114 23711 24473 29177 32842 32965 34034 Nuor et 7 % (10 %) M uut 13 % (9 %) Resups 18 % (18 %) 15000 10000 Naiset 18 % (23 %) Resau 28 % (27 %) 5000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Resmieh 16 % (13 %)

Osallistujien kokonaismäärä oli kasvanut 3,2 % edellisvuodesta. Kurssilaisista oli reserviläisiä 62 %, naisia 18 %, alle 20-vuotiaita nuoria 7% ja muita henkilöitä 13 %. Muihin henkilöihin sisältyvät yli 20-vuotiaat asepalveluksen suorittamattomat miehet ja yli 60 vuotiaat miehet. Oppilastyytyväisyys pysyi erittäin korkealla tasolla. Kurssilaisilta saadun palautteen keskiarvo oli 4.38 asteikolla 1-5. 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 6 1.3.1 Toiminnan taloudellisuus ja tuottavuus Toimintamenomäärärahan käytön kehitys Puolustusministeriön toimintamenomäärärahaa käytettiin yhteensä 12,92 milj. euroa jossa on kasvua edellisvuoteen 2,9 %. Kuluerien jakaumassa edellisvuoteen verrattuna ei tapahtunut merkittäviä muutoksia investointeja lukuun ottamatta. Investointeihin käytetyn määrärahan väheneminen johtui käyttöomaisuuteen kirjattavan omaisuuden rajan nostamisesta 10 000 euroon, jolloin pääosa ministeriön hankinnoista alitti em. rajan, ja on kirjattu kulutileille. Tämä näkyy myös aineet, tarvikkeet ja tavarat kulujen osuuden kasvuna. Kuluerien osuus toimintamäärärahan käytöstä vuosina 2002-2006 60 50 40 56 56 53 53 53 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökulut % 30 28 Vuokrat 20 10 0 25 24 18 17 13 12 10 10 9 8 11 6 4 6 7 5 4 3 2 2 2 1 0 2002 2003 2004 2005 2006 Palvelujen ostot Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Muut kulut Vuosi Toimintamäärärahan käyttö kuluerittäin vuosina 2002-2006 (1 000 ) 7 000 6 500 6 000 5 500 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 843 183 5 562 2 802 441 128 6 063 2 662 409 401 262 6 589 2 963 1 057 1 082 787 642 437 6 615 2 089 1 599 1 244 2002 2003 2004 2005 2006 Vuosi 251 759 6 809 2 307 1 500 1 374 914 11 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökulut Vuokrat Palvelujen ostot Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Muut kulut

Palvelujen ostot ovat kasvaneet edellisvuodesta 0,218 milj. euroa, joka aiheutuu pääosin puolustusministeriön lähiverkon uudistamisen aiheuttamista menoista sekä painatuspalvelujen ja ravitsemispalvelujen menojen kasvusta. Vuokramenojen väheneminen aiheutuu lähes kokonaan ministeriön toimitiloista maksettavan pääomavuokran pienenemisestä (0,08 milj. euroa). Puolustusministeriön toimintamenomäärärahaa käytettiin yhteensä 0,24 milj. euroa Suomen EU-puheenjohtajuuden aiheuttamiin menoihin, joka oli 34,8 % Suomen EU- puheenjohtajuudesta puolustusministeriölle aiheutuneista kokonaismenoista 0,69 milj. euroa (ml. momentilta 28.80.26.EU-puheenjohtajuus rahoitetut menot). Toimintamenomäärärahan käyttö toimintayksiköittäin noudattaa muiden kuin puolustuspoliittisen osaston ja erillisten toimintayksiköiden osalta vuoden 2005 käyttöä. Henkilöstövoimavarojen lisäys sisäisen tietohallinnon ja tekniikan toimivuuden varmistamiseksi näkyy erillisten toimintayksiköiden määrärahan käytön lisäyksenä. Puolustuspoliittisen osaston määrärahan käytön lisäys johtuu pääosin Suomen EU-puheenjohtajuudesta aiheutuvasta osaston matkakulujen (16,8 %) ja palvelujen ostojen (59,9 %) kasvusta. 7 Toimintamäärärahan käyttö toimintayksiköittäin vuosina 2004-2006 Resurssipoliittinen osasto 2,32 2,31 1,9 5 Hallintopoliittinen osasto 2,02 2,03 2,92 2006 Puolustuspoliittinen osasto 1,8 1 1,6 2 1,51 2005 Erilliset toimintayksiköt 5,77 6,55 6,40 2004 Puolustusministeriön ylin johto 0,21 0,20 0,35 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 6,00 7,00 milj.euroa Työpanos ja kustannukset tulosalueittain Työpanos (henkilötyövuodet) vuosina 2005-2006 Tulosalue 2005 2006 Muutos 2005-2006 Yhteiskuntapolitiikan strategiat ja seuranta EU- ja kansainväliset asiat Lainsäädäntöhankkeiden valmistelu ja seuranta Hallinnonalan ohjaus ja toiminta- ja taloussuunnittelu Ministeriön strategiset hallintotehtävät Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen Sotilaallinen kriisinhallinta- ja rauhanturvaamistoiminta Ministeriön sisäiset tuki-ja tilivirastotehtävät 20,5 12,2 5,8 36,2 3,9 5,2 1,3 49,0 20,0 16,8 6,0 29,3 5,1 4,1 1,9 53,4-0,5 4,6 0,2-6,9 1,2-1,1 0,6 4,4 Yhteensä 134,1 136,6 1,9 Suomen EU-puheenjohtajuuden johdosta välttämättömän lisähenkilöstön palkkaus näkyy tulosalueen EU- ja kansainväliset asiat työpanoksen nousuna 4,6 htv:lla vuodesta 2005. Muita merkittäviä muutoksia ovat Hallinnonalan ohjaus ja toiminta- ja taloussuunnittelu tulosalueen työpanoksen väheneminen 6,9 htv:lla ja Ministeriön sisäiset tukitehtävät työpanoksen lisäys 4,4 htv:lla vuodesta 2005. Jälkimmäinen johtuu henkilöstövoimavarojen lisäyksestä sisäisen

Tietohallinto ja tekniikka sektoreille ja Hallinnonalan ohjaus ja toiminta- ja taloussuunnittelun osalta muutos aiheutuu pitkään avoinna olleista viroista, siirtymisestä osa -aikasen työn tekemiseen ja pitkistä poissaoloista. 8 Tulosalueiden kustannukset (1 000 ) Tulosalue 2005 2006 Muutos 2005-2006 Yhteiskuntapolitiikan strategiat ja seuranta + osuus ministeriön sisäiset tukitehtävät kustannuksista Yhteensä 1 971,7 1 216,5 3 188,2 2 056,0 1 372,6 3 428,6 240,4 EU- ja kansainväliset asiat + osuus ministeriön sisäiset tukitehtävät kustannuksista Yhteensä 1 276,4 724,0 2 000,4 1 857,1 1 153,0 3 010,1 1 009,7 Lainsäädäntöhankkeiden valmistelu ja seuranta + osuus ministeriön sisäiset tukitehtävät kustannuksista Yhteensä 765,5 344,1 1 109,6 717,9 411,8 1 129,7 20,1 Hallinnonalan ohjaus ja toiminta- ja taloussuunnittelu + osuus ministeriön sisäiset tukitehtävät kustannuksista Yhteensä 3 145,6 2 148,1 5 293,7 2 780,9 2 010,9 4 791,8-501,9 Ministeriön strategiset hallintotehtävät + osuus ministeriön sisäiset tukitehtävät kustannuksista Yhteensä 254,4 231,4 485,8 321,3 350,0 671,3 185,5 Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen + osuus ministeriön sisäiset tukitehtävät kustannuksista Yhteensä 405,7 308,6 714,3 351,9 281,4 633,3-81.0 Sotilaallinen kriisinhallinta- ja rauhanturvaamistoiminta + osuus ministeriön sisäiset tukitehtävät kustannuksista Yhteensä 180,4 77,1 257,5 206,1 130,4 336,5 79,0 Ministeriön sisäiset tuki- ja tilivirastotehtävät (kustannukset vyörytetty em. tulosalueille) 5 049,9 5 710,0 660,1 Yhteensä 13 049,5 14 001,3 951,8 Muutokset tulosalueiden kustannuksissa johtuvat pääosin Suomen EU-puheenjohtajuuden aiheuttamista kustannusten kasvusta sekä henkilöstömenojen muutoksista, jotka aiheutuvat edellä mainituista syistä. 1.3.2 Maksullinen toiminta Puolustusministeriön maksullisen toiminnan tuotot olivat 25,5 tuhatta euroa. Tuotot kertyvät lähes kokonaan puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta annetussa laissa (242/90) tarkoitetusta, maastavientilupahakemukseen annetusta puolustusministeriön päätöksestä perityistä maksusta. Puolustusministeriön maksullisen toiminnan tuotot vuosina 2004-2006 (euroa) 2004 2005 2006 Tuotot maksuperustelain mukaisista liiketaloudellisista suoritteista Tuotot maksuperustelain mukaisista julkisoikeudellisista suoritteista 638,06 570,50 443,75 20 600,00 20 403,00 25 519,00

9 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Puolustusministeriön hallinnonalan tulostavoiteasiakirjassa vuodelle 2006 puolustusministeriölle asetetut tuotoksia ja laadunhallintaa koskevat tulostavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tulosalue: Yhteiskuntapolitiikan strategiat ja seuranta Tulostavoite: Ohjataan puolustusjärjestelmän kehittämistä ja puolustushallinnon rakenneuudistusta selontekojen mukaisesti siten, että kehittämiselle ja resurssien uudelleenkohdentamiselle asetetut tavoitteet saavutetaan. Selonteon toimeenpano jatkui ministeriön ohjauskirjeen mukaisesti. Esitetyt tavoitteet ja velvoitteet sekä määrärahojen mitoitusta ja uudelleenkohdentamista koskevat puolustusvoimien esitykset ja puolustusministeriön johdon linjaukset on huomioitu vuoden 2006 aikana laadituissa hallinnonalan talouden- ja toiminnanohjauksen asiakirjoissa (TAE 2007, TTS 2008-2011, vuosien 2008-2011 kehysehdotus, tulossopimukset). Puolustusministeriön päätökset puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistamiseksi ja rakennemuutoksen toteuttamiseksi sekä toimintojen sijoittamiseksi on saatu pääosin tehtyä ja puolustusvoimissa on käynnistynyt päätösten toimeenpano. Puolustusministeriö ohjasi puolustusjärjestelmän kehittämistä valmistelemalla alakohtaisia osastrategioita, joilla pyritään jalkauttamaan Puolustusministeriön strategia 2025 ja syventämän eri toimialojen strategista suunnittelua ja kehittämislinjauksia. Uudelleenjärjestelyyn liittyvä ministeriön päätöksenteko on toteutunut suunnitellun mukaisesti ja toimeenpano puolustusvoimissa on edennyt hallitusti. Toiminnan ja talouden tasapainottaminen on osoittautunut haasteelliseksi ja siihen asetettuja tavoitteita ei ole täysin saavutettu. Järjestelyillä tavoitellut uudelleenkohdennettavat resurssit kertyvät arvioitua hitaammin ja samalla on ilmennyt uusia menopaineita. Tulostavoite: Kehitetään hallinnonalan toimintaa siten, että tuottavuus paranee. Tuottavuusohjelmaan liittyvät toimenpidesuunnitelmat on päivitetty ja niiden toteuttamiseen on sitouduttu pitkäjänteisesti. Tuottavuusohjelmaan sisältyvä henkilötyövuosimäärän vähentäminen on suunniteltu ja toteutunee asetetun tavoiteaikataulun mukaisesti. Puolustushallinnossa jatkettiin tilaajan ja tuottajan eriyttämiseen pohjautuvan toimintamallin hyödyntämistä tuki- ja yleishallintopalvelujen tuottamisessa. Puolustusvoimien palvelutuotantoa koottiin ja keskitettiin hallinnonalan sisäisiin palvelukeskuksiin. Kumppanoituminen yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa eteni toteutukseen erikoissairaanhoidossa ja lääkehuollossa sekä vaatetushuollossa. Selvitykset ja valmistelut kumppanuuden laajentamisesta materiaalin korjaamo-, huolto- ja kunnossapitotoimintaan etenivät ja valmistuvat vuonna 2007. Hallinnonalalla käynnissä oleva rakennemuutos sekä tukitoimintasektorin uudelleenjärjestelyt ovat keskeinen osa puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelmaa. Niiden toimeenpanoon liittyvät puolustusministeriön päätökset saatiin pääosin tehtyä ja ne luovat hyvän pohjan tuottavuuden kehittymiselle ja hallinnonalan henkilöstön määrän hallitulle supistamiselle asetetussa määräajassa. Tuottavuuden paranemista tulostavoitteen edellyttämällä tavalla ja tähän liittyvän ministeriön ohjauksen riittävyyttä tulee arvioida hallinnonalan tuottavuusohjelman seurannan yhteydessä.

Tulostavoite: Edistetään kansalaisten kestävää maanpuolustustahtoa (mittari: vähintään 75 % kannattaisi puolustautumista vaikka tulos näyttäisi epävarmalta). Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS), teki laajan mielipidetutkimuksen, missä selvitettiin suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä maanpuolustukseen liittyvistä kysymyksistä. Marraskuussa 2006 julkistetun tutkimuksen mukaan 77 % kansalaisista on sitä mieltä, että mikäli Suomeen hyökättäisiin, suomalaisten olisi puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa vaikka tulos näyttäisi epävarmalta ( vuonna 2005 77 %) Vuoden 2006 aikana MTS järjesti kaksi journalistiseminaaria, Rovaniemellä ja Helsingissä, lisäksi tutustumismatkan Porin Prikaatiin, missä tutustuttiin mm. Suomen EUBG koulutukseen. MTS:n 30-vuotisjuhla- seminaari Propagandasta informaatiosodankäyntiin järjestettiin 31.5.2006. Lisäksi yhteistyössä nuorisojärjestöjen kanssa pidettiin seminaari: Asevelvollisuus miesten juttu vai yhteinen asia?. Maanpuolustustahtoa, joka sinällään terminä ei ole selkeästi määritelty, on tutkittu jo vuodesta 1964 lähtien. Vuoden 2006 tulos on lähes identtinen vuoden 2005 tuloksen kanssa, joten siltä osin voidaan tuloksen todeta olevan hyvä. MTS:n toiminnassa huomioitiin toiminnan 30- vuotinen juhlavuosi. Seminaareissa oli hyvin osanottajia ja teemat kiinnostivat laajasti. Tulostavoite: Kohdennetaan tutkimus- ja arviointitoimintaa siten, että se tukee kiinteästi strategista päätöksentekoa ja hallinnonalan kokonaiskehittämistä sekä edistää tutkimusyhteistyön toimintaedellytyksiä. Tutkimus- ja arviointitoimintaa on kohdennettu vuoden 2004 selonteosta syntyviin tutkimustarpeisiin sekä tulevan selonteon valmistelua tukeviin tutkimus- ja arviointihankkeisiin. Hankkeet käynnistyivät vuonna 2006, mutta valmistuvat pääosin vuonna 2007. Lisäksi toiminnassa on painottunut yhteiskunnallisen vaikuttavuuden hahmottaminen arvioinnin keinoin. Kuluneena vuonna tutkimus- ja arviointitoiminta keskittyi tutkimukseen puolustusmateriaaliteollisuuden kehitysnäkymistä ja puolustusmateriaalipolitiikan vaikuttavuudesta, asevelvollisuusjärjestelmän yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointiin kansantalouden näkökulmasta sekä selvitykseen Suomi rauhanturvaajana 1991-2006. Tutkimusyhteistyön toimintaedellytyksiä on parannettu osallistumalla mm. EU:n seitsemännen puiteohjelman turvallisuustutkimukseen liittyvään työhön. Tutkimus-, ja arviointitoiminnan osalta on saavutettu tulos, jonka syntymiseen on vaikuttanut vahvasti käytössä olevien resurssien vaje vuonna 2006. Resursseista huolimatta on tuotettu onnistuneita hankkeita, jotka tukevat päätöksentekoa ja kehittämistä. Tulostavoite: Yhteensovitetaan puolustushallinnon tietohallinto erityisesti turvallisuusviranomaisten hankkeisiin. Vuoden 2006 aikana päivitettiin hallinnonalan tietohallintostrategia ja osallistuttiin yhteistyöryhmissä turvallisuusviranomaisten yhteisen SecNet -hankkeen valmisteluun. Turvallisuusviranomaisten hankkeiden tavoitteet on liitetty hallinnonalan tietohallintostrategiaan. Tietohallintostrategian periaatteita on ryhdytty toteuttamaan hallinnonalan sisäisissä hankkeissa ja hallinnonalojen yhteistyöryhmissä. Puolustushallinnon tietohallinnon yhteensovittaminen on linjattu ja toimeenpano on suunniteltu tietohallintostrategiassa. Tietohallinnon yhteensovittaminen turvallisuusviranomaisten hankkeisiin saavutettiin turvallisuusviranomaisten hankkeiden etenemisen laajuudessa. Saavutetut tulokset ovat hyviä suhteessa käytettyihin resursseihin ja ovat jo vaikuttaneet hallinnonalan sisäisiin hankkeisiin. Tavoitteen saavuttaminen jatkossa vaatii laajaa yhteisymmärrystä sekä hallinnonalalla että koko valtionhallinnossa ja erityisesti valtiovarainministeriössä sekä turvallisuusviranomaisten keskuudessa. 10

11 Tulosalue: EU- ja kansainväliset asiat Tulostavoite: Osallistutaan Suomen EU-puheenjohtajuuskauden toimeenpanoon ja sille asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen. Puolustusministeriö oli aktiivisesti yhteydessä Suomea edeltäviin ja seuraaviin puheenjohtajavaltioihin, muihin jäsenmaihin ja EU-instituutioihin Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ETPP) alaan liittyvien kysymysten edistämiseksi. Kansallisesti puolustusministeriö toimi läheisessä yhteistyössä etenkin valtioneuvoston kanslian, ulkoasiainministeriön ja pääesikunnan kanssa valtionhallinnossa yhteisesti määriteltyjen EU-puheenjohtajakauden tavoitteiden saavuttamiseksi. Puheenjohtajakauden aikana puolustusministeriö osallistui kaikkiaan kymmenen merkittävän tapahtuman järjestelyihin niin Brysselissä kuin Suomessakin. Suurin ministeriön järjestämä tapahtuma oli Levin epävirallinen puolustusministerikokous lokakuussa 2006. Puolustusministeriö kantoi myös päävastuun kolmesta Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ETPP) alaan kuuluvasta asiantuntijaseminaarista, joissa käsiteltiin siviili-sotilas -yhteistyötä EUoperaatioissa, EU:n taisteluosastoja ja strategisen kuljetuskyvyn haasteita. Materiaalipolitiikan osalta Suomi saavutti puheenjohtajuuskaudellaan lähes kaikki asettamansa tavoitteet. Suomi pyrki puheenjohtajana aktiivisesti kompromissiin puolustusviraston budjettikysymyksessä. Neuvostossa ei kuitenkaan päästy yhteisymmärrykseen kolmen vuoden budjettikehyksestä. Ulkoasiainministeriötä tuettiin EU-työryhmätyöskentelyssä (COARM) puheenjohtajakaudelle asetettujen suunnitelmien mukaisesti. Työryhmäkokousten lisäksi osallistuttiin epävirallisten (Helsinki, Praha ja Bryssel) COARM -seminaarien etukäteisvalmisteluihin ja käytännön järjestelyihin. Puolustusministeriön puheenjohtajuustiimi osallistui aktiivisesti puheenjohtajakauteen liittyvään tiedotukseen ja siten Suomen painopisteiden ja saavutusten esiin tuomiseen (Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa käsitellyt esite, neljä uutiskirjettä ja useita lehtiartikkeleita). Kaiken kaikkiaan puolustusministeriö kasvatti rooliaan ETPP-kysymysten sisällöntuotannossa ja edistämisessä Suomessa. Suomen EU-puheenjohtajakaudelle asetetut tavoitteet saavutettiin pääosin. Ongelmia oli lähinnä EDA:n budjettikehyksen hyväksynnässä, jossa Suomi puheenjohtajana teki parhaansa ratkaisuun pääsemiseksi. Tulosalue: Lainsäädäntöhankkeiden valmistelu ja seuranta Tulostavoite: Saatetaan ajan tasalle keskeinen sotilaallisen maanpuolustuksen normisto. Puolustusministeriön keskeisimmät lainsäädäntöhankkeet olivat sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain (voimaan 1.4.2006) valmisteleminen, asevelvollisuuslain ja puolustusvoimista annetun lain kokonaisuudistukset sekä uusi laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta, joita koskevat hallituksen esitykset saatiin valmiiksi ja eduskunnan käsiteltäviksi vuoden 2006 aikana. Huhtikuussa vahvistettiin laki terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetun lain muuttamisesta, jolla toteutettiin puolustusvoimien terveydenhuollon kokonaisuudistus. Puolustusvoimat luopui itse tuotettavasta tavanomaisesta erikoissairaanhoidosta koko maassa ja hankkii tarvittavat erikoissairaanhoidon palvelut tilaaja- tuottaja mallin mukaisesti yleisen terveydenhuollon organisaatioilta. Lisäksi puolustusministeriö asetti maaliskuussa 2006 työryhmän, jonka tehtävänä on erillislain säätäminen puolustusmateriaalihankinnoista sekä Euroopan käytännesääntöjen suhteen ja soveltamismahdollisuuden selvittäminen kansalliseen lainsäädäntöön. Työryhmässä on edustus kauppa- ja teollisuusministeriöstä, valtiovarainministeriöstä ja sisäasiainministeriöstä. Työryhmän määräaikaa on jatkettu 30.4.2007 saakka.

12 Säädöskokoelmassa julkaistuja PLM:n alan säädöksiä vuosina 2004-2006 2004 2005 2006 muutos % Tietolähde 2005-2006 6 10 23 130 % säädöskokoelma Kertomusvuonna saatettiin ajan tasalle hallinnonalan keskeisen laintasoisen sääntely. Valmistelutyö, joka sitoi merkittävän osan säädösvalmisteluyksikön henkilöstöstä, toteutettiin suunnitellun aikataulun mukaisesti. Tulosalue: Hallinnonalan ohjaus ja toiminta- ja taloussuunnittelu Tulostavoite: Ylläpidetään kotimaisen puolustusmateriaaliteollisuuden tuotantoedellytyksiä, integroidutaan eurooppalaiseen puolustusmateriaaliyhteistyöhön ja varmistetaan materiaalin kansainvälinen yhteistoimintakelpoisuus. Vuonna 2006 valmisteltu uusi materiaalipoliittinen strategia asettaa vaatimukset materiaalin yhteistoimintakyvylle sekä painottaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä materiaalipolitiikan tavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi strategia korostaa kotimaisen teollisuuden merkitystä huoltovarmuuden turvaamisessa ja edellytysten luomista kotimaisen teollisuuden tulevaisuudelle. Puolustusministeriö teetti konsulttityönä selvityksen kotimaisen puolustusmateriaaliteollisuuden tuotantoedellytysten turvaamisesta. Selvitystyön loppuraportti valmistuu vuoden 2007 alussa ja sitä hyödynnetään puolustusministerin vuonna 2006 asettamassa työryhmässä, jonka tehtävänä on laatia vuoden 2007 aikana erillinen puolustus- ja turvallisuusteollisuuden tulevaisuutta turvaava strategia. Kotimaisen puolustusvälineteollisuuden toimintaedellytyksiä pyrittiin turvaamaan riittävillä kotimaisilla tilauksilla ja tuotekehityshankkeilla. Tällaisia ovat olleet mm. Hämeenmaa -luokan modernisointi ja F-18 torjuntahävittäjien ylläpitopäivitykset. Puolustusministerille esiteltiin hyväksyttäväksi yhteensä 27 eri hankintaa, joista 17 kohdistui kokonaan tai osaksi kotimaassa toimiville yrityksille. Kotimaisen puolustusvälineteollisuuden asemaan on kiinnitetty lisäksi huomiota mm. edellyttämällä teollista yhteistyötä ulkomaille suuntautuvien, yli 10 milj. euron puolustusmateriaalihankintojen yhteydessä ja parantamalla teollisuuden tietoisuutta tulevista materiaalihankkeista. Teollisuuden vientiponnisteluja tuettiin mm. järjestämällä yhteistyössä Suomen puolustus- ja ilmailuteollisuus ry:n (PIA) kanssa teollisuusseminaarit Malesiassa, Singaporessa, Arabiemiirikuntien liitossa ja Kuwaitissa. Puolustusministeri osallistui Malesian ja Singaporen seminaareihin ja kansliapäällikkö Arabiemiirikuntien liiton ja Kuwaitin seminaareihin Vuoden 2006 ensimmäisessä lisätalousarviossa poistettiin puolustusvoimille asetettu tulostavoite, jonka mukaan vähintään puolet puolustusmateriaalihankintoihin käytettävissä olevista määrärahoista tuli kohdistaa kotimaahan ottaen huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset. Muutoksen taustalla oli alan eurooppalainen kehitys, joka ei enää mahdollista tällaista linjausta. Puolustusministeriön ohjeistuksen mukaan puolustusvoimien tulee kuitenkin seurata kotimaisten materiaalihankintojen osuutta ja raportoida siitä vuosittain vakiintuneen käytännön mukaisesti. Puolustusministeriö arvioi, että sen omat toimenpiteet em. tulostavoitteen toteuttamiseksi olivat riittäviä. Kyse on puolustushallinnon materiaalipolitiikan kannalta keskeisestä tulostavoitteesta, jonka toteuttamista jatketaan tulevina vuosina.

Tulostavoite: Laaditaan puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen tarkoituksenmukaisuudesta kokonaisarvio. Kiinteistöuudistuksen tarkoituksenmukaisuudesta laadittiin kokonaisarvio, joka käsiteltiin eduskunnassa, ja kokonaisarviosta tehdyt johtopäätökset otettiin osaksi puolustushallinnon toiminnan ja talouden suunnittelua. Kokonaisarvion mukaisesti laadittiin myös Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kehittämistä koskeva kokonaistarkastelu. Rakennuslaitoksen kehittämistä jatketaan edelleen vuoden 2007 aikana. Tulostavoite saavutettiin suhteellisen hyvin. Kiinteistöuudistuksen tarkoituksenmukaisuutta pohtineen parlamentaarisen neuvottelukunnan kokonaisarviossa yksimielisesti todetut rahoitusta koskevat määrärahatarkistukset toteutuivat kuitenkin vain osittain, joten tähän liittyviä täydentäviä määrärahatarkistuksia on tarkoitus esittää tulevien vuosien kehys- ja talousarviovalmistelujen yhteydessä. Tulosalue: Ministeriön strategiset hallintotehtävät Tulostavoite: Puolustustarvikkeiden vientivalvontaan liittyen mm. kehitetään edelleen vientivalvontalainsäädäntöä, lupaviranomaistoimintoja ja maastavientityöryhmän toimintaa sekä osallistutaan kansainväliseen vientivalvontayhteistyöhön. Lisäksi mm. tuetaan ulkoasiainministeriötä EU-puheenjohtajakaudella COARM-työ-ryhmän toiminnassa. Asetetut tavoitteet saavutettiin. Maastavientiluvat hoidettiin tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi lupaviranomaistoimintoja kehitettiin ottaen huomioon käytettävissä olevat henkilöstöresurssit. Ulkoasiainministeriötä tuettiin EU- työryhmätyöskentelyssä (COARM) puheenjohtajakaudelle asetettujen suunnitelmien mukaisesti. Työryhmäkokousten lisäksi osallistuttiin epävirallisten (Helsinki, Praha ja Bryssel) COARM -seminaarien etukäteisvalmisteluihin ja käytännön järjestelyihin. 13 Vientivalvontapäätökset vuosina 2004-2006 2004 2005 2006 käsitellyt maastavientilupa-asiat (kpl) 240 270 300 myönnetyt luvat (kpl) 216 212 264 EU-työryhmätyöskentelyn lisäksi kansainväliseen vientivalvontayhteistyöhön osallistuttiin Wassenaar -järjestelyssä. Tavoitteiden saavuttaminen edellytti runsaasti ylityötä (n. 144 h) vuonna 2006. Tulosalue: Kansainvälinen rauhanturvaamistoiminta Tulostavoite: Osallistutaan sotilaallisen kriisinhallinnan suunnitteluun ja toimeenpanoon niin, että puolustushallinnon keskeisimmät tavoitteet saavutetaan. Sotilaallisen kriisinhallinnan ohjausta on toteutettu toiminta- ja taloussuunnittelun ja talousarviovalmistelun avulla, ulkoasianministeriön, puolustusministeriön sekä pääesikunnan välisellä kiinteällä yhteistyöllä sekä hyväksyttämällä sotilaallisen kriisinhallinnan toimintalinjaukset oikea-aikaisesti poliittisessa päätöksenteossa. Puolustusvoimat on tuottanut vuoden 2006 loppuun mennessä Saksalais-Hollantilais- Suomalaisen EU:n taisteluosaston suomalaiset osat annettujen vaatimusten mukaisesti ja asettanut ne päivystysvalmiuteen 1.1.2007 alkaen. Vuonna 2006 on laadittu suunnitelmat ja aloitettu valmistelut seuraavan EUBG:n tuotannon aloittamiseksi niin, että suomalaiset osat ovat tuotetut vuoden 2008 alkuun mennessä.

Vuoden 2006 lopussa Suomi oli mukana yhteensä yhdessätoista sotilaallisessa kriisinhallintaoperaatiossa noin 850 rauhanturvaajalla. Merkittävin uuteen operaatioon osallistuminen oli UNIFIL-operaatio Libanonissa. Siihen Suomi lähetti n. 210 rauhanturvaajaa lokakuussa 2006. Bosnia-Hertsegovinassa toimivaan EU:n Althea-operaatioon osallistumista supistettiin noin 170 rauhanturvaajasta 100 henkeen. Kongon demokraattisen tasavallan vaaliprosessia tukeneeseen neljän kuukauden määräaikaiseen EUFOR RD Congo operaatioon Suomi lähetti kaksi lääkintäryhmää. Menestyksellisesti toimeenpantu operaatio päättyi marraskuun lopussa. Naton alaisuudessa toimivista operaatioista Suomi osallistui Kosovon KFOR-operaatioon n. 400 ja Afganistanin ISAF-operaatioon n. 100 rauhanturvaajalla. ISAFissa toiminnan painopiste siirrettiin Pohjois-Afganistaniin PRT-ryhmiin (Provincial Reconstruction Team). Lisäksi Suomi jatkoi osallistumista YK-operaatioihin Lähi-idässä (UNTSO), Kashmirissa (UNMOGIP), Liberiassa (UN- MIL), Etiopia-Eritreassa (UNMEE) ja Sudanissa (UNMIS ja EU/AMIS). Suomi järjesti NORD- CAPS-järjestelyn puitteissa kaksi sotilastarkkailijakurssia osana Pohjoismaiden puolustusministerien yhdessä sopimaa Nordic Initiative -hanketta. Vuodelle 2006 suunnitellut tulostavoitteet saavutettiin erittäin hyvin. UNIFIL- ja EUFOR RD Congo -operaatioihin osallistumisen takia vuodelle 2006 asetetut tavoitteet ylitettiin lisärahoituksen turvin. Tulosalue: Kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen Tulostavoite: Tarkistetaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta annettava valtioneuvoston periaatepäätös ja siihen liittyvä strategia vastaamaan VNS 2004:n linjauksia arvioituja 2010-luvun haasteita, VALHA-2005 harjoituksen kokemuksia sekä muita TPAK:n linjaamia perusteita. Toteutettu, periaatepäätös annettiin 23.11.2006. Tehtävänannossa annettu vaatimustaso ylitettiin tarkistamalla myös periaatepäätöksen rakenne sekä huomioimalla tarkistamisessa myös Aasian luonnonkatastrofin ja EU:n asettamat kehittämistarpeet. Tulostavoite: Pannaan toimeen VALHA-2005 harjoituksen kokemusten edellyttämät kehittämistoimet Kehittämistoimet on toteutettu tai käynnistetty hallinnonalojen varautumisessa, joista ministeriöt ovat raportoineet valmiuspäällikkökokoukselle. Tavoite on ylitetty, koska vastaavalla tavalla on huomioitu Aasian luonnonkatastrofin eri hallinnonalojen varautumistoiminnalle aiheuttamat kehittämistoimet, joista on raportoitu valmiuspäällikkökokoukselle sekä toimenpiteiden toteutumisesta myös eduskunnalle. 14 Tulosalue: Ministeriön sisäiset tuki- ja tilivirastotehtävät Tukipalvelut Puheenjohtajuuskauden valmisteluihin ja puheenjohtajuuskauteen liittyen puolustusministeri teki useita ulkomaan virkamatkoja sekä lyhyitä työvierailuja. Tukipalvelusektori tuotti puolustusministerin ja tämän seurueen matkajärjestelyt 18 vierailulle eri puolille maailmaa sekä käytännönjärjestelyt viiteen Suomeen suuntautuneeseen kansainväliseen ministerivierailuun. Puolustusministerille kertyi yhteensä yli 50 ulkomaan matkavuorokautta. Lisäksi tukipalvelusektori osallistui yhdessä puolustuspoliittisen osaston kanssa epävirallisen EU- puolustusministerikokouksen järjestelyihin Levillä. Levin ministerikokoukseen osallistui 17 Euroopan puolustusministeriä. Kokous oli suurin Suomessa koskaan järjestetty puolustusministerikokous. Puolustusministeriön ylimmän johdon sekä tukipalvelusektorin sihteeripalvelut pystyttiin toteuttamaan sujuvasti Suomen EU- puheenjohtajuuskauden aiheuttamista lisätöistä huolimatta. Virastomestaripalvelut toteutuivat suunnitelman mukaisesti. Postin jakelua kehitettiin mm. keskittämällä postin saapumiseen liittyvät järjestelyt pääesikuntaan. Samalla puolustusministeriön postiturvallisuutta parannettiin oleellisesti.

15 Henkilöstö- ja taloushallinto Palvelukeskushankkeeseen liittyen tehtiin ministeriön henkilöstö- ja taloushallinnon prosessien kustannus-hyötyanalyysi Valtiokonttorin käyttämän kustannus-hyötylaskelman avulla. Selvityksessä arvioidut tehostamishyödyt perustuvat tavoitetilaodotuksiin. Tavoitetila on arvioitu saavutettavan henkilöstöhallinnon osalta vuonna 2010 ja taloushallinnon osalta vuonna 2011. Analyysien johtopäätöksenä todettiin, että henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon prosessien tehtävistä 0-95 % osaprosessista riippuen voitaisiin siirtää palvelukeskukseen. Henkilöstöhallinnon osalta Tahti hanke eteni koko valtionhallinnossa ja puolustusministeriössä. Tahtijärjestelmään alettiin siirtää tietoja loppukesästä. Tietojen siirron osalta järjestelmä toimii, mutta raportteja ei järjestelmän avulla ole vielä pystytty tuottamaan. Ongelma on koko valtionhallintoa koskeva ja Valtiokonttorin selvitettävänä. Atk-työasemien sähköinen työpöytä, joka hyödyntää ministeriön käyttämää Prima- palkanlaskentajärjestelmän tietoja, saatiin valmiiksi. Sen tekninen käyttöönotto siirtyi seuraavalle vuodelle. Sähköisen työpöydän avulla ministeriön jokainen virkamies voi seurata itseään koskevia perustietoja (työura, koulutus, asevelvollisuus, kunniamerkit) sekä saada ajantasaisen tiedon omasta vuosilomatilanteestaan. Uusi palkkausjärjestelmä oli käytössä ensimmäisen kokonaisen vuoden v. 2005 puolivälissä tapahtuneen käyttöönoton jälkeen. Koko henkilöstölle järjestettiin järjestelmään liittyvä koulutus ja lisäksi esimiehille järjestettiin oma, kehityskeskusteluihin liittyvä valmennus. Uuden palkkausjärjestelmän käyttöönotto on sujunut ilman suuria ongelmia. Tiedonhallinta ja tietotekniikka Tiedonhallintasektorin toimintaa kehitettiin Puolustusministeriön kirjaamo-arkistoa koskeva selvitys selvitystyön sekä vuonna 2005 tehdyn asiakaskyselyn pohjalta. Toimintaa kehitettiin niin, että asiakaspalvelu ja asiakirjahallinto toimii myös normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Kirjaamon töiden ristiin osaamista lisättiin, laadittiin tiedonhallintasektorin sisäinen ohjeistus eri toiminnoille ja perustettiin manuaalinen kirjaamisjärjestelmä sähköisen järjestelmän varajärjestelmäksi. Asiakastyytyväisyyttä pyrittiin parantamaan mm. esittelemällä henkilöstölle sektorin toimintaa lisäämällä asianhallinta koulutusta ja päivittämällä asiahallinnan ohjeita sekä luetteloimalla arkistoon toimitetut kansalliset ja kansainväliset sopimukset. Lisäksi kirjaamon työskentelytilat ajanmukaistettiin ja Suomen Postista saapuvien kirjeiden ja pakettien läpivalaisu siirrettiin pääesikuntaan. Hankerekisterissä olevat hankkeet ja diaariin avatut asiat vuosina 2004-2006 2004 2005 2006 muutos % Tietolähde 2004-2005 HARE:ssa olevat hankkeet 11 16 8-50 HARE Avatut viralliset asiat 2 281 2 281 2 325 1,9 Diaari Tietotekniikan osalta vuosi 2006 oli murrosvaihe siirtymisessä oman tuotannon osalta ostopalveluiden käyttöön. Lisäksi yhteistyöhankkeena toteutettiin ns. VKP -hanke jonka keskeisenä tavoitteena oli puolustusministeriön teknologia-alustan ja ylläpitopalveluiden siirtäminen VNTHY:n haltuun. Tämän lisäksi käynnistettiin yhteistyötä VNTHY:n ja KTM:n kanssa tietoturvan, ATK-tuen ja Domino-teknologian koordinointipalvelun osalta.

16 Vuoden 2006 aikana toteutettiin seuraavat infrastruktuuri- ja kehittämishankkeet: 1. Lähiverkkokaapeloinnin uusiminen valokuidulla 2. Kriittisten tuotantopalvelimien virtualisointi ja levyresurssien konsolidointi 3. Windows 2003 Active Directory ympäristön alustava käyttöönotto 4. Työasemien vakiointi ja sovellusten paketointi 5. Office 2003 ja Windows XP toimistojärjestelmän käyttöönotto 6. Työasemien uusiminen ja vaihto 7. Älypuhelinten käyttöpalvelu Tiedotustoiminta Kertomusvuonna puolustushallinnolle valmistui viestintästrategia. Strategiaa on ryhdytty käyttämään hallinnonalan viestintäkoordinaation välineenä sekä projektikohtaisten viestintäsuunnitelmien laadintapohjana. Kolmikielinen viestintästrategia löytyy ministeriön ja hallinnonalan toimijoiden verkkosivuilta. Puolustusministeriön tiedotusyksikkö on toteuttanut puheenjohtajuuskauden viestintää tiiviissä yhteistyössä valtioneuvoston kansliassa toimivan EU-puheenjohtajuussihteeristön kanssa. Tiedotusyksikön panos Kittilän epävirallisen puolustusministerikokouksen yhteydessä oli merkittävä. Ulkopuolisen toimijan (Observer Finland) laatiman media-analyysin mukaan tiedotusvälineiden raportointi kokouksesta oli positiivista. Puolustusministeriössä on otettu käyttöön yhteistyössä pääesikunnan kanssa toteutettu mediaseurantajärjestelmä. Järjestelmän kattavuutta ja luotettavuutta on pyritty parantamaan systemaattisesti. Järjestelmä on virkamiesten käytössä intranetin kautta. Puolustusministeriön tiedotusyksikkö on ryhtynyt tuottamaan kuukausittain ilmestyvää mediaseurantaraporttia sekä tapahtumakohtaisia seurantaraportteja, jotka molemmat ovat luettavissa intranetin kautta. Ministeriön verkkosivujen sivulatauksia oli vuonna 2006 vuositasolla yli miljoona. Verkkosivujen tekninen alusta on uudistunut toukokuussa 2006, jonka seurauksena käyttäjätilastoinnin seurantaa on muutettu, joten sivulatauksien lukumäärät eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin kanssa. Puolustusministeriön www-sivujen sivunpyynnöt 2004 2006 Vuosi Internetsivujen sivulataukset 2006 1 029 612 2005 1 381 306 2004 1 380 845 Puolustusministeriö tuottamien erilaisten uutisaiheiden lukumäärä vuodessa on pysynyt edellisten vuosien tasolla eli keskimäärin noin 4 kpl viikoissa. Puolustusministeriön julkaisemat tiedotteet, uutiset, puheet ja lehtikirjoitukset vuosina 2004-2006 Vuosi Julkaistut Julkaistut Julkaistut Julkaistut Julkaistuja uutisia/vuosi tiedotteet uutiset puheet lehtikirjoitukset 2006 113 16 44 29 202 2005 128 22 37-187 2004 140 31 40-211

17 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Puolustusministeriön hallinnonalan tulostavoiteasiakirjassa vuodelle 2006 asetetut henkisten voimavarojen hallintaa ja kehittämistä koskevat tavoitteet toteutuivat seuraavasti: Tulostavoite: Varmistetaan työkyvyn kehittämisprosessin toimivuus ja osaamisen hallinta. Erityistä huomiota kiinnitetään esimiestaitojen kehittämiseen ja koko henkilöstön ammatillisuuden vahvistamiseen. Työkyvyn kehittämisessä aloitettiin kuntoutustoiminta yhteistyössä työterveyshuollon ja Kelan kanssa. Kuntoutukseen osallistui viisi henkilöä. Systemaattinen esimieskoulutus aloitettiin ja vuoden aikana oli kaksi koulutustilaisuutta, joissa paneuduttiin kehityskeskusteluprosessin kautta esimiesten valmentamiseen. Lisäksi kolme henkilöä aloitti Haus:in Just- esimieskoulutusprojektin. Muun henkilöstön koulutuksessa painopiste oli EU- puheenjohtajuusvalmennuksessa. Yksittäisten henkilöiden substanssiosaamisen kehittämistä tuettiin normaalin käytännön mukaisesti. Tavoite ei toteutunut täysimääräisesti, koska kaksi keskeistä vastuuhenkilöä oli virkavapaalla, toinen lähes koko vuoden ja toinen puoli vuotta eikä sijaisuuksia saatu täytettyä täysimääräisinä. Tulostavoite: Henkilöstön työkyvyn turvaamiseksi Tyky-toimintaprosessi otetaan täysimääräisesti käyttöön ja laaditaan osaamisen kehittämisohjelma. Tyky toimintaprosessi on otettu osittain käyttöön (mm. edellä mainittu kuntoutustoiminta), mutta osaamisen kehittämisohjelman käynnistäminen siirtyi seuraavalle vuodelle. Toteutumattomuuteen on syynä edellä mainittu kahden vastuuhenkilön virkavapaus. Tulostavoite: Työtyytyväisyysindeksin tulee ylittää muiden ministeriöiden keskimääräinen taso. Edellisen vuoden kaltaista työtyytyväisyyskyselyä (VMBaro) ei tehty kertomusvuonna johtuen osittain mainittujen kahden henkilön poissaolosta ja osittain siitä, että loppuvuodesta tehtiin henkilöstölle kysely ministeriön kehittämisen suuntalinjoista. Tämän kyselyn pohjalta on käynnistetty erillinen projekti. Viimemainittuun kyselyyn ei kuulunut varsinaisen työtyytyväisyysindeksin laskeminen. Henkilöstön määrä ja rakenne sekä henkilöstökulut Puolustusministeriön henkilöstömäärä vuoden 2006 viimeisenä päivänä oli 138 henkilöä, josta miehiä oli 51 % ja naisia 49 %. Lisäksi ministeriössä oli vuoden aikana korkeakoulu- ja sihteeriharjoittelijoita yhteensä 15 henkilöä. Henkilöstöstä 16 oli määräaikaisia (11,6 %) ja 10 oli viransijaisia (7,3 %), joilla ei ole ministeriössä taustalla vakinaista virkaa. Määräaikaisten ja viransijaisten määrään vaikutti osaltaan Suomen EU-puheenjohtajuus. Henkilöstöstä osaaikaeläkkeellä oli 3 henkilöä (2,2 %). Henkilöstön kokonaismäärä pysyi lähes samana eli vuoden vaihteen tilanteessa lukumäärä oli lisääntynyt 1 henkilöllä eli 0,7 %:lla edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

18 Henkilöstön määrä ja rakenne sekä henkilöstökulut vuosina 2004-2006 2004 2005 2006 Henkilöstön lukumäärä 132 137 138 Muutosprosentti edellisvuoteen % 3,9 3,8 0,7 Miesten määrä 73 74 70 Naisten määrä 59 60 68 Henkilötyövuodet 130 134 137 Henkilöstön keski-ikä v. 45,3 45,1 44,9 45 vuotta täyttäneiden osuus % 52,3 48,9 49,6 Vakinaisen henkilöstön määrä 114 114 112 Määräaikaisen henkilöstön määrä 18 23 26 Kokoaikaisten henkilöiden %-osuus 94,7 96,2 97,8 Henkilöstökulut sivukuluineen (1 000 euroa) 6 629,0 6 821,2 7 286,6 Sivukulujen osuus maksetuista palkoista ja palkkioista (%) 24,0 22,7 20,5 Henkilöstön keski-ikä ilman harjoittelijoita oli 44,9 vuotta, jossa on nuorennusta 0,2 vuotta edelliseen vuoteen verrattuna. Miesten keski-ikä oli 47,2 (nousi 0,7 vuodella) ja naisten 42,5 vuotta (laski 1 vuodella). Puolustusministeriön henkilöstön ikärakenne vuosina 2004 2006 Henkilöä 30 25 20 15 10 5 2004 2005 2006 Henkilötyövuodet toi- 0 < 30 v 30-34 v 35-39 v 40-44 v 45-49 v 50-54 v 56-59 v > 60 v mintayksiköittäin vuosina 2004-2006 45 40 35 Henkilöä 30 25 20 15 10 5 0 HA HO PO RO TI TPAK TR 2004 2005 2006 HA-hallintoyksikkö, HO-hallintopoliittinen osasto, PO-puolustuspoliittinen osasto, RO-resurssipoliittinen osasto, TI-tiedostus, TPAK-turvallisuus- ja puolustusasiainkomitean sihteeristö, TR-tarkastusyksikkö Työhyvinvointi Työterveyshuollossa jatkettiin pääpiirteissään edellisen vuoden tapaan, jolloin toimintaan tuli mukaan vapaaehtoiset terveydenseurantatarkastukset 45-50 -vuotiaille viiden ja yli 50 - vuotiaille kolmen vuoden välein. Lisäksi 5 henkilöä osallistui työterveyshuollon ja Kelan järjestämään kuntoutukseen. Ministeriössä otettiin käyttöön liikuntaseteli. Virkistyspalveluihin (mm. uimahallimaksut, jalkapallo- ja salibandy, teatteriliput jne.) käytettiin 265 euroa/htv. Lisäksi tehtiin koko talon kattava henkilöstökysely ministeriön kehittämisen suuntalinjoista. Tässä ky-