Oulun kaupungin liikuntavirasto. Talousarvion suvaus

Y-tunnus 2101519-9 INNI voimavarakeskus Oy, Tuirantie 5, 90500 Oulu sinni@sinni.fi Oulun kaupungin liikuntavirasto Talousarvion suvaus heinäkuu 2007

isällysluettelo 1. Yleistä sukupuolivaikutusten arvioinnista 2 ukupuolivaikutusten arviointi mitä se on? aikeasti havaittava välillinen syrjintä Milloin suvata? Miten suvata? Talousarvion suvaus uvaus liikuntatoimessa 2. ukupuolivaikutusten arviointi Oulun kaupungin liikuntatoimen vuoden 2008 talousarvioon 7 Arviointi - Toimintasuunnitelma - Liikuntapaikat - Toiminta-avustukset - Päätösvalta Lopuksi 3. Lähteet 19 4. LIITE 1 Toimeksianto 20 5. LIITE 2 trategisten päämäärien tasa-arvorelevanssi taulukko (erillinen tiedosto) 21 6. LIITE 3 Koonti vuonna 2005 kymmenen eniten tukea saaneista seuroista 22 Dokumentti tuotettu Oulun kaupungin Liikuntatoimelle Käyttö ilman lupaa kielletty Leena Teräs/INNI voimavarakeskus Oy www.sinni.fi 2

1. YLEITÄ UKUPUOLIAIKUTUTEN ARIOINNITA ukupuolivaikutusten arviointi mitä se on? ukupuolivaikutusten arviointi (suva/suvaus) on tasa-arvon valtavirtaistamisen menetelmä, jonka avulla suunniteltua toimenpidettä arvioidaan naisten ja miesten kannalta. uvauksen avulla voidaan selkeyttää monipuolisemmin ongelmaa, johon haetaan ratkaisua konkretisoida tavoitteita täsmentää toimenpiteitä tehostaa tuloksia arvioida toimenpiteiden kohdistumista 1 Kyseessä on väline, jolla voidaan tehostaa ja tehdä näkyväksi resurssien kohdentuminen. uvaus voidaan nähdä siis kustannustehokkuutta lisäävänä tekijänä sekä myös normaalina oman työn seurantana. ukupuolivaikutusten arviointi on nimenomaan päätöksenteon väline. asta, kun suunnitellun toimenpiteen vaikutukset on arvioitu, on päätöksentekoon riittävät perusteet. Ilman arviointia päätöksenteko tehdään ylimalkaisten, usein tiedostamattomien oletusten varassa, jolloin käytännössä vain uskotaan, että toimenpiteellä on oletetun suuntaiset vaikutukset. 2 ukupuolivaikutusten arviointi liittyy keskeisesti myös Tasa-arvolakiin 3, joka velvoittaa erityisesti viranhaltijoita, mutta myöskin työnantajia, edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Arvioinnin voidaan katsoa tukevan Tasa-arvolaissa kirjattua viranomaisvelvoitetta 4 iranomaisen velvollisuus edistää tasa-arvoa (17.2.1995/206) iranomaisten tulee edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti erityisesti muuttamalla niitä olosuhteita, jotka estävät tasa-arvon toteutumista. uvauksen avulla voidaan estää tiedostamaton epätasa-arvoisen tilanteen uusintaminen ja nostaa esiin muutosta kaipaavat toimintatavat. uvauksen tarkastelunäkökulmaa voi myös laajentaa koskemaan tasa-arvoa muullakin tavalla jaoteltujen ryhmien osalta. Tällöin toteutetaan Yhdenvertaisuuslain 4 velvoitteita, jotka ovat viranomaistahoille samansuuntaisesti velvoittavia kuin tasa-arvolainkin. Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautuneisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Myös alueellisen tasa-arvon toteutumista voidaan suvausprosessin yhteydessä tarkastella. uvauksen tavoitteet 5 yhtäläisten mahdollisuuksien turvaaminen välillisen syrjinnän estäminen toiminnan laadun parantaminen hallinnon läpinäkyvyyden lisääminen toiminnan vaikutusten läpinäkyvyys taloudellisten yms. resurssien kohdentaminen tehokkaasti toteuttaa Tasa-arvolakia ukupuolivaikutusten arvioinnilla pyritään edistämään nimenomaan mahdollisuuksien tasa-arvoa (equal opportunities). Tällöin katsotaan, että yhteiskunnan tehtävänä on luoda yhtäläiset mahdollisuudet yksilölle toteuttaa omaa inhimillistä potentiaaliaan 6. Ihmisestä itsestään tulee olla kiinni käyttääkö hän mahdollisuuksiaan hyväkseen ja millä tavoin. 1 Teräs 2007 2 Teräs 2007 3 Tasa-arvolaki ks. liite 4 Lähteet 4 Yhdenvertaisuuslaki ks. liite 4 Lähteet 5 Onwen-Huma 2006 6 Holli et al. 2002 3

Julkisen sektorin resurssien jakautumisen suuntautumisen arvioinnilla ja seurannalle voidaan myös lisätä resurssien oikeudenmukaista jakoa. On merkityksellistä, että yhteisesti kerätyillä verorahoilla tuetaan tasapuolisesti eri ihmisryhmien hyvinvointia. Maailmanlaajuisesti suomalaisessa työelämässä on se erikoispiirre, että määrällisesti naisia ja miehiä on työelämässä lähes saman verran. uomessa 15-74 -vuotiaiden naisten työllisyysaste oli 67% ja vastaavasti miesten 70% 7. Koska naiset ja miehet osallistuvat verovarojen keräämiseen yhtä runsaasti, on myös tärkeää pitää huolta siitä, että julkisin varoin kustannettuja palveluita kohdennetaan molemmille sukupuolille yhtämääräisesti. 8 aikeasti havaittava välillinen syrjintä uvauksen avulla voidaan nostaa esiin myös välillinen syrjintä, joka on vaikeasti havaittavissa ilman erityistä tarkastelua. yrjivät käytännöt ovat usein hienovaraisia tai totuttuja toimintatapoja, joita mahdollisesti vain ei ole tarkasteltu moninaisesta näkökulmasta. älillisenä syrjintänä pidetään sitä, että näennäisesti puolueeton sääntö, peruste tai käytäntö saattaa henkilöt näiden [sukupuolen] rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vamman, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella epäedulliseen asemaan muihin henkilöihin nähden, paitsi jos käytännöllä on puolueettomasti perusteltavissa oleva oikeutettu tavoite 9. älilliset vaikutukset voivat olla resurssien jakautumisen näkökulmasta aivan vastaavaa merkitysluokkaa kuin suorat vaikutukset. Esimerkiksi näennäisesti sukupuolineutraali investointi tieverkon parantamiseen paljastaa tarkemmassa arvioinnissa suuria hyötyeroja työllistymisen ja elinkeinon kannattavuuden suhteen. Kun työelämä on voimakkaasti segregoitunut naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin, niin tiestön rakentaminen kuin myös sen ammattikäyttö tukee nimenomaan miesvaltaisten alojen työllistymistä ja liikevaihtoa. Milloin suvata? ukupuolivaikutusten arviointia voidaan käyttää kaiken päätöksenteon välineenä, kun halutaan tarkentaa ja tehostaa resurssien kohdentumista ja vaikutuksia. uvaus tulisi ehdottomasti tehdä aina, kun toimenpide kohdistuu ihmisryhmiin. Myös silloin on suvattava, kun toimenpide kohdentuu sellaisille alueille, joilla naisten ja miesten välillä on merkittäviä eroja, kuten taloudellinen asema vanhemmuus, työn- ja perheen yhteensovittaminen koulutus työllistyminen ammatillinen ja urakehitys yhteiskunnalliset vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet terveys ja sairastavuus sekä niihin liittyvien palveluiden tarve turvallisuus ja väkivallan uhka ajankäyttö, harrastukset ja virkistystarve 10 uvauksen avulla voidaan niin poliittisia kuin hallintoprosessejakin arvioida, kehittää ja uudelleen organisoida siten, että sukupuolten tasa-arvo otetaan huomioon läpäisyperiaatteena. Ihannetilassa tämä tapahtuu kaikissa toimissa, kaikilla tasoilla ja kaikissa tilanteissa. Toiminnallisena tavoitteena on, että arvioinnin suorittavat ne toimijat, jotka kyseisiä toimintoja muutoinkin harjoittavat. Kyseessä on siis eräänlainen jatkuva oman toiminnan arviointi 11. 7 Tilastokeskus 2007; aaka vaaterissa ukupuolten tasa-arvo 2006 8 Teräs 2007 9 Moninaisuuden puolesta syrjintää vastaan kampanjasivut, ks. liite 4 Lähteet 10 Onwen-Huma 2006 11 Teräs 2007 4

Miten suvata? ukupuoli- ja laajemmin tasa-arvovaikutusten arviointi edellyttää tietoisuutta sukupuolen merkityksestä ja rakentumisesta sekä tasa-arvokäsitteestä yleisemminkin 12. Tämä tarkoittaa mm. sukupuolijärjestelmän tuntemista. Myös tutkimuskentän sekä lainsäädännön tuntemus on tärkeää. uvausta varten tarvitaan myös tietoa (mm. tutkimuksia, tilastoja) kyseiseltä toimialalta. Erityisesti tilastointi on merkityksellistä, sillä sen avulla voidaan kerätä jatkuvaa tietoa, jolloin nähdään myös valittujen toimenpiteiden kohdentuminen ja tehokkuus pidemmällä aikavälillä. uomessa tilastoinnissa onkin edelleen kehittämisen varaa, koska monin paikoin keskeiset muuttujat (sukupuoli, ikä, etniset ryhmät, liikuntarajoitteisuus jne.) puuttuvat tiedonkeräämisen tarkastelunäkökulmista. Täysimääräisesti suvausta ei voida tehdä ilman asianmukaista alakohtaista tietoa. Tilastoinnin ollessa vajavaista, voidaan osoittaa sukupuoli- ja tasa-arvorelevanssi, eli nostaa esiin ne kohdat, joissa todennäköisesti on eroja niin sukupuolen mukaisesti kuin muilla tavoin jaettujen ryhmien välillä kyseiseltä toimialalta tehtyjen selvitysten ja tutkimusten avulla tehdä johtopäätöksiä todennäköisistä vaikutuksista. Talousarvion tasa-arvorelevanssin tunnistamisella pyritään identifioimaan ne menoerät ja tavoitteet, joiden suoranaisena tavoitteena on vaikuttaa naisten ja miesten väliseen asemaan ne kohdentuvat muista syistä siten, että ne todennäköisesti vaikuttavat naisten ja miesten asemaan eri tavalla. 13 Talousarvion suvaus Talousarvion sukupuolivaikutusten arviointi voidaan karkeasti jakaa neljään osaan 14 : 1) talousarviomomentista ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä johtuvat sukupuolivaikutukset (määrärahapanokset) 2) menojen kohdentaminen ja hyvinvoinnin tuotantoprosessit sukupuolten näkökulmasta 3) aikaansaadut tulokset ja niiden jakautuminen naisille ja miehille tulonsiirtoina, palveluina jne. 4) mahdolliset laajemmat kerrannaisvaikutukset Lisäksi liikunnan tasa-arvoselvityksissä on pohdittu miten paljon investointien ja etujen kohdentumiseen vaikuttaa päätöksentekijöiden sukupuoli 15. Tällöin tulee kiinnittää huomiota sukupuolijakaumaan seuraavilla päätöksenteon ja päätösten valmistelujen sekä toimeenpanon tasoilla julkisen sektorin liikuntatoimen viranhaltijat liikuntalautakunnan sukupuolijakauma tuettujen hankkeiden työryhmät/ohjausryhmät ja asiantuntijat toimintatukea saavien seurojen päätöksentekoelimet sekä valmennus- ja toiminnan ohjaajat 16 Koska suvaus on nimenomaan tasa-arvon valtavirtaistamisen väline, ihannetilassa arviointi tapahtuisi samanaikaisesti strategioita tai toimenpidesuunnitelmaa laadittaessa. Parhaimmillaan sen tekee sama ihminen/työryhmä, joka tekstiä työstää muutoinkin (oman työn arviointi). aihtoehtoisesti prosessi voidaan rakentaa vuorovaikutteisena, jolloin suvaus voidaan ulkoistaa asiantuntijan tehtäväksi. Tällöinkin olisi pyrittävä siihen, että suvausta tehdään vuorovaikutteisesti rinnan tekstin tuottamisen kanssa. Poiketen totutusta arviointiperinteestä tarkoituksena siis ei ole se, että vasta valmiista tekstistä tehdään jälkikäteen arvio. Tavoitteena nimenomaan on se, että tasa-arvo tulisi huomioonotetuksi ja sisällytetyksi toteuttamissuunnitelmiin. ukupuolivaikutusten arvionti tarvitsee tilastomateriaalia ja kyseiseltä hallinnonalalta tehtyjä selvityksiä, joissa sukupuolten välistä suhdetta on arvioitu. Mikäli tätä tietomateriaalia ei ole olemassa, olisi suvausprosessiin liitettävä myös tietoaineksen kerääminen. Jotta suvauksesta saataisiin myös pitkäkestoinen hyöty, on seurantatietojen keräämistä myöskin kehitettävä ja jatkettava. Täten säännöllisesti tapahtuva sukupuolivaikutusten arviointi toisi tarkkuutta ja tehokkuutta resurssien kohdentumiseen ja auttaisi päätöksentekijöitä tekemään tarkemmin suunnattuja sekä tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä. 12 Hakulinen 2005 13 Haataja et al 2006 14 Haataja et al 2006 15 mm. Tasapeli; Miehet ja naiset liikunnassa 16 Tasapeli 5

uvaus liikuntatoimessa Liikuntalaissa 17 on määritelty tavoitteiksi tasa-arvo, suvaitsevaisuus ja kulttuurien moninaisuus. Myös opetusministeriön Tasapeli 18 selvityksen keskeisenä tavoitteena on sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen siten, että kummallakin sukupuolella on samat oikeudet, velvollisuudet ja mahdollisuudet liikkua ja kilpailla sekä osallistua päätöksentekoon liikuntasektorilla. Lisäksi erityishuomio kohdistetaan tilastointikäytäntöihin. 19 Tasapeli -selvityksessä esitetyissä toimenpide-ehdotuksissa suositellaan kuntien liikuntatoimille sukupuolivaikutusten arviointimenettelyn käyttöönottoa budjettivalmisteluissa sekä palvelutarjonnassa. Erityisesti tämä tulisi huomioida liikuntapaikkarakentamisessa sekä käyttäjäpolitiikassa. 20 Liikunnan alalla on tehty suunnitelmallista järjestelmällistä työtä sukupuolten välisen tasa-arvon lisäämiseksi 1990 luvun puolivälistä alkaen. Opetusministeriö on käyttänyt vuodesta 1994 sukupuolten välistä tasa-arvoa eräänä arviointikriteerinä myöntämissään valtionavustuksia valtakunnallisten ja alueellisten liikuntajärjestöjen toimintaan. Lisäksi se on asettanut useita työryhmiä ja rahoittanut tutkimuksia, joilla on haettu ratkaisuja liikunnan alueella ilmenevään epätasa-arvoon. uomen Liikunta- ja urheilu ry on vastaanottanut vuodesta 1995 vuosittaisen määrärahan sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen liikunnassa ja urheilussa. Järjestö on rahoituksen turvin tukenut monia tasa-arvohankkeita ja verkostoja, käynnistänyt toimenpiteitä, jakanut vuosittaisia palkintoja sekä rahoittanut kartoituksia. 21 Talousarvion sukupuolivaikutusten arvioinnissa on olennaista tarkastella päätettyjä investointeja ja niihin liittyvää päätöksentekoa sukupuolinäkökulmasta. Koska liikuntatoimen toiminnassa on kysymys kuntalaisille suunnatuista palveluista, on kaikilla toimenpiteillä joko välittömiä tai välillisiä vaikutusta ihmisryhmiin ja siten sukupuoliin. Täten liikuntatoimen talousarvion suvauksessa on syytä selvittää liikuntapaikkarakentamisen kohteet ja lajit, joita kohteissa voi harrastaa rakentamishankkeiden johtoryhmän kokoonpano ja käytetyt asiantuntijat toiminta-avustukset liikuntajärjestöille ja avustusten jakoperusteet käyttövuorojen jakautuminen ja vuorojen jakoperusteet tuettujen liikuntajärjestöjen lajitarjonta ja jäsenistö hyödynsaaja-liikuntajärjestöjen päätösvallan jakautuminen sukupuolen perusteella tarkasteltaessa päätösvallan jakautuminen sukupuolen perusteella tarkasteltaessa liikuntatoimen viranhaltioissa ja liikuntalautakunnan jäsenistössä 22 17 Liikuntalaki, ks. Lähteet 18 verkkojulkaisun osoite, ks. Lähteet 19 Tasapeli 2005, s. 50-51 20 Tasapeli 2005, s. 54 21 Tasapeli 2005, s. 30 22 osin lähdeperusteinen listaus (Tasapeli; Miehet ja naiset liikunnassa ja urheilussa) 6

2. UKUPUOLIAIKUTUTEN ARIOINTI (suvaus) OULUN KAUPUNGIN LIIKUNTATOIMEN vuoden 2008 TALOUARIOON Arvioitava dokumentti - kaupungin liikuntatoimen Liikuntalautakunnalle kesäkuussa 2007 esiteltyä dokumentti, jossa oli kirjattu isio 2015 Naisten ja miesten välillä ei ole juurikaan eroa liikunnan harrastusaktiivisuudessa, joskin miehissä on kaksi kertaa enemmän niitä, jotka karttavat kaikenlaista liikuntaa. Myöskään tyttöjen ja poikien välillä ei ole juuri eroja liikunnallisessa aktiivisuudessa, määrällisiä eroja on jonkin verran. e, mikä erottaa sukupuolet ja ikäryhmät toisistaan, on liikkumisen tapa ja harrastetut liikuntalajit. Miehet ja pojat harrastavat enemmän voimaperäistä, kilpailuperiaattein rakentunutta liikuntaa, naiset ja tytöt taas terveys- ja sosiaalista liikuntaa. uosituimpia liikuntapaikkoja kaikilla ihmisryhmillä on kevyen liikenteen väylät ja aikuisilla lisäksi ulkoilureitit sekä maantiet ja vastaavasti lapsilla piha-alueet. Nämä tukevat hyvin omatoimista liikuntaa sekä iäkkäiden liikuntaharrastusta. Naiset ja tytöt käyttävät voimistelusaleja, kun taas miehet ja pojat palloilusaleja ja jäähalleja. Yhteisesti lähimmäksi kotia toivotaan uimahallia. 23 uomalaisilla on keskimäärin 46 tuntia vapaa-aikaa viikossa; miehillä tosin on kolme tuntia enemmän kuin naisilla 24. Tämä johtunee siitä, että edelleen kotityöt ovat pääosin naisten vastuulla 25. Tämän ajankäytöllisen eroavaisuuden voidaan olettaa vaikuttavan sekä miesten varsinaiseen liikuntaharrastukseen käyttämään aikaan että vapaaehtoistoimintaan. Kuukaudessa miehet käyttävät vapaaehtoistoimintaan 12 tuntia ja naiset vastaavasti 9. Liikunnan vapaaehtoistyössä olevista on naisia kuitenkin 43%, mutta heidän toimintansa suuntautuu lapsi- ja nuorisotoiminnan sekä harrastus- ja kuntoliikunnan alueille. Tämä toiminta, niin oleellista kuin se onkin seurojen toiminnan jatkuvuuden ja tulevien harrastajasukupolvien luomisen näkökulmasta, ei kuitenkaan ole kovin arvostettua tai esimerkiksi median noteeraamaa toimintaa. [..] suomalainen liikunnan rahoitusjärjestelmä suosii [..] miesmallista kilpa- ja huippu-urheilua 26. Naisten panos liikunnassa jää helpommin vähemmän arvostetuksi sekä näkymättömäksi, jota on arveltu erääksi perussyyksi epätasa-arvoiseen liikunnan rahoitusjakoon. Näkymättömyyttä selitetään myös seuraavilla perusteilla - länsimaisen liikunnan historia ja toimintakulttuuri on miehinen - naiset osallistuvat miehiä vähemmän organisoituun liikuntaan, kilpaurheiluun ja penkkiurheiluun - naisten näkyvyys liikunta- ja urheilumediassa on vähäinen - naisia ei ole riittävästi liikunnan johto- ja päätöksentekotehtävissä 27 Lajien osalta liikunnassa on vallalla perinteinen sukupuolijako. Naiset ja tytöt harrastavat voimistelua, aerobicia, tanssia, taitoluistelua sekä erityisesti tytöt ratsastusta. Pojat ja miehet taas harrastavat huomattavassa määrin palloilulajeja, myös moottoriurheilu sekä ampumaurheilu ovat erittäin miesvoittoisia lajeja. Yhteiskunnallisesti tarkasteltuna liikuntakulttuuri pönkittää vahvasti sukupuolten välisen perinteisen roolijaon olemassa oloa. 28 Tasaarvon tavoitteena liikunnassakaan ei tule olla se, että kaikki (naiset) harrastavat samoja (miesten) lajeja, vaan tavoitteena tulee olla harrastusmahdollisuuksien varmistaminen mahdollisimman laajoille ihmisryhmille. Esimerkiksi sukupuolten väliset kiinnostuserot nähdäänpä ne sitten kulttuurisesti tai biologisesti määräytyvinä on hyväksyttävä ja otettava huomioon. amalla on kuitenkin varmistuttava siitä, että erot eivät johdu tarjonnan vinoutumisesta tai yksipuolisuudesta tai toimintaa ohjaavista rakenteellisista tekijöistä. 29 Liikunta-alan selvityksissä ja tutkimuksissa on 1990-luvulta alkaen noussut esille toistuvasti tietyt teemat, joihin tulisi kiinnittää huomiota tasa-arvotoimenpiteissä. Näitä ovat olleet liikunta-alan päättäjien ja valmentajien sukupuolijako, sukupuolen mukaisesti jakautuneet lajit, liikuntapaikkarakentaminen, toiminta-avustusten jakoperusteet ja sukupuolen mukaiset käyttäjätilastoinnit. Näiden osalta on Opetusministeriön johdolla kokoonnuttu työryhmissä, tehty kehittämisprojekteja ja ohjelmia ja annettu suosituksia. Muutosta tasa-arvoisempaa suuntaan onkin tapahtunut, erityisesti julkisella sektorilla sekä liikuntajärjestöjen valtakunnallisella tasolla. 23 Kansallinen liikuntatutkimus Aikuiset; Lapset 24 Koivisto 2004b, s. 58 25 Tasa-arvobarometri 2004 26 Aalto 2003, s. 24 27 Aalto 2003, s. 23 28 Heikkinen 2005, s.102 29 Tasapeli, s.52 7

ukupuolivaikutusten arvioinnilla (suvaus/suva) on nimensä mukaisesti pyritty nostamaan esiin listattujen toimenpiteiden, tavoitteiden ja investointien vaikutus ensisijaisesti sukupuolten väliseen, mutta soveltuvin osin myös eri tavoin jaoteltujen ihmisryhmien väliseen tasa-arvoon 30. Arvioinnin voidaan katsoa toteuttavan Tasa-arvolain 31 ja Yhdenvertaisuuslain 32 viranomaistavoitetta 33, mutta myös Liikuntalaissa 34 määriteltyjä tavoitteita tasa-arvo, suvaitsevaisuus ja kulttuurien moninaisuus. Niin ikään Opetusministeriön Tasapeli 35 selvityksen keskeisenä tavoitteena on sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen siten, että kummallakin sukupuolella on samat oikeudet, velvollisuudet ja mahdollisuudet liikkua ja kilpailla sekä osallistua päätöksentekoon liikuntasektorilla. Lisäksi erityishuomio kohdistetaan tilastointikäytäntöihin. 36 Talousarvion sukupuolivaikutusten arvioinnissa on olennaista tarkastella päätettyjä investointeja ja niihin liittyvää päätöksentekoa sukupuolinäkökulmasta. Koska liikuntatoimen toiminnassa on kysymys kuntalaisille suunnatuista palveluista, on kaikilla toimenpiteillä joko välittömiä tai välillisiä vaikutusta ihmisryhmiin ja siten sukupuoliin 37. Kun resursointien hyötyjät saadaan näkyväksi, nähdään - onko resurssien jakautumisessa epäoikeudenmukaisuutta sukupuolten ja ikäryhmien ym. välillä, - tarvitaanko toimenpiteiden uudelleen suuntausta resurssien oikeudenmukaisemmalle jaolle - halutaanko ohjata kentän toimintaa esim. vain toiselle sukupuolelle suunnatuilla toimenpiteillä. ARIOINTI Talousarvion suvauksessa on syytä selvittää - liikuntapaikkarakentamisen kohteet ja lajit, joita kohteissa voi harrastaa - rakentamishankkeiden johtoryhmän kokoonpano ja käytetyt asiantuntijat - toiminta-avustukset liikuntajärjestöille ja avustusten jakoperusteet - käyttövuorojen jakautuminen ja vuorojen jakoperusteet - tuettujen liikuntajärjestöjen lajitarjonta ja jäsenistön jakautuminen sukupuolten näkökulmasta - hyödynsaaja-liikuntajärjestöjen päätösvallan jakautuminen sukupuolen perusteella tarkasteltaessa - päätösvallan jakautuminen sukupuolen perusteella tarkasteltaessa liikuntatoimen viranhaltioissa ja liikuntalautakunnan jäsenistössä 38 Toimintasuunnitelma Oulun kaupungissa on meneillään organisaation muutosprosessi, jossa vanhoja toimintamalleja uudelleen järjestetään. Tämä suo mahdollisuuden myös tasa-arvoisten toimintamallien käyttöönottoon niin organisaation sisäisissä, yksikkökohtaisissa, yksikköjen välisissä kuin ulkoisissakin toimintatavoissa. Organisaation muutosprosessiin liittyen liikuntatoimen Tilaaja-Tuottaja mallissa toimintoja eriytetään seuraavasti: - liikunnan kehittämispalvelut (tilaaja) - liikunnan ohjauspalvelut - liikuntalaitospalvelut - ulkoliikuntapalvelut ukupuolivaikutusten arviointi kohdistuu ensisijaisesti liikunnan kehittämispalveluyksikön toimintoihin ja joiltakin osin liikunnan ohjauspalveluihin. 30 viittaus Tasa-arvolaki ja Yhdenvertaisuuslaki 31 Tasa-arvolaki laki sukupuolten välisestä tasa-arvosta, ks. julkaisutiedot Lähteet 32 Yhdenvertaisuuslaki kaikenlaisen syrjinnän kieltävä laki, ks. julkaisutiedot Lähteet 33 ks. tarkemmin Yleistietoa sukupuolivaikutusten arvioinnista 34 Liikuntalaki, linkki lakitekstiin, ks. 4 Lähteet 35 ks. tarkemmat julkaisutiedot Lähteet 36 Tasapeli, s. 50-51 37 ks. Yleistä sukupuolivaikutusten arvioinnista 38 osin lähdeperusteinen listaus (Tasapeli; Miehet ja naiset liikunnassa ja urheilussa) 8

trategiset päämäärät Arvioitavaan dokumenttiin on kirjattu Oulun liikuntatoimen tavoitteeksi mm. [..] huolehtii siitä, että liikuntapalvelut ovat mahdollisimman monen saavutettavissa riippumatta iästä, sukupuolesta, varallisuudesta, taidoista tai liikuntaaktiivisuudesta. Lähtökohtaisesti dokumenttiin on kirjattu tavoitteita, jotka toteutuessaan vaikuttavat myönteisesti tuotettujen palveluiden tasa-arvoiseen jakautumiseen ja tasa-arvoisen toimintakulttuurin lisääntymiseen. Lisäksi tavoitteisiin on kirjattu julkisen sektorin mahdollisuus toimia laajemminkin ohjaavassa roolissa: [..] kehittää toimintojaan asiakaslähtöisesti, oikeudenmukaisesti ja vastuullisesti edellyttäen näitä arvoja myös yhteistyökumppaneiltaan. trategian yksilöidyimmistä tavoitteista tarkasteltiin niiden tasa-arvorelevanssia, joka purettiin erilliseen taulukkoon (ks. liite 2). Tarkastelussa oli esitettyjen toimenpiteiden suorat (symboli ) ja epäsuorat (=välilliset, piiloiset) vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Lisänäkökulmana tarkasteltiin niin alueellista kuin Yhdenvertaisuuslaissa mainittuja eri perustein jaettujen ryhmien välistä tasa-arvoa. Taulukkoon on listattu kysymyksiä, joiden avulla on pyritty avaamaan tasa-arvonäkökulmaa konkreettisemmin. Toimenpiteissä on merkittävässä määrin otettu tasa-arvonäkökulma huomioon. Erityisen hyvää on se, että strategiassa on tunnistettu ja nostettu esiin sukupuoli yhtenä eriarvoisuutta tuottavana tekijänä. Lisäksi strategian tavoitteisiin on otettu mukaan julkisen sektorin ohjausmahdollisuus 39 tasa-arvon valtavirtaistamiseksi myös yhteistyökumppaneiden kanssa. Myös maininnat tasa-arvosuunnitelman tekemisestä ja sen suhteuttamisesta kaupungin vastaavan suunnitelman kanssa luovat dokumenttiin tavoitteellisen otteen tasa-arvon lisäämiseksi. Toimintasuunnitelman painopisteet ja toimenpiteet uoden 2007 painopisteiden osalta tulee nostaa seuraavat kohdat lähempään tarkasteluun, sillä niiden avulla voidaan eri ryhmien tasa-arvoisuutta lisätä. - sähköisten asiointimahdollisuuksien lisääminen tulisi varmistaa, henkilökohtaisen palvelun saatavuus esim. iäkkäät ihmiset tarvitsevat todennäköisemmin henkilökohtaista palvelua samoin etniseltä taustaltaan ei-suomalaiset tarvinnevat henkilökohtaista ja kielitaitoista palvelua - hinnasto mm. uimahallit ovat eräs käytetyimmistä liikuntapaikoista erityisesti liikunnallisesti syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien taholta (iäkkäät ihmiset, ylipainoiset jne.), jolloin valitulla hintapolitiikalla on merkittävä ohjaava vaikutus - terveysliikuntatietoisuus erityisesti tarvitaan miehille suunnattuja toimenpiteitä, kuten valistusta ja ohjausta terveysliikuntaan - strategian mukaisen johtamisjärjestelmän kehittäminen johtamisen (sekä sisäisten että ulkoisten toimintojen johtaminen) ote tulisi olla sukupuolitietoinen (ymmärretään että sukupuolella on merkitystä ja että johdolla on taipumus esim. jakaa työtehtäviä sukupuolistereotypioiden mukaisesti) - liikuntapaikkasuunnittelun uudelleenjärjestäminen millaisten lajien harrastuspaikkoja kunta omistaa ja ylläpitää, ketkä voivat tehdä liikuntapaikkasuunnitteluun liittyviä aloitteita ja keitä kuullaan asiantuntijoina, mikä on liikuntapaikoissa harrastettavien lajien sukupuolijako - kumppanuuden ja verkostoitumisen avulla uusien toimintamallien edellytysten luominen liikuntapalveluiden varmistamiseksi uusiin toimintamalleihin ja yhteistyökumppanuuksiin voi sisällyttää kuntien ohjaavan roolin myös vaatimalla yhteistyökumppaneilta tasa-arvoisia toimintatapoja. Opetusministeriön kokemusten mukaisesti tasa-arvo etenemiseksi edellytetään julkiselta sektorilta ohjausta. Lainsäädäntö-, rahoitus- ja informaatio-ohjauksella voidaan toimijoita ja yhteistyökumppaneita tukea tasa-arvon edistämispyrkimyksissä o lainsäädäntöohjaus: lakien avulla säädetään tavoitteet ja toimenpiteet o rahoitusohjaus: rahoituksen myöntämiseen liitetään tavoitteita, kannusteita, ehtoja ja rajoituksia o informaatio-ohjaus: asioiden tilasta tehdään tutkimuksia ja arviointeja 40 39 Julkisen hallinnon ohjauskeinot ovat lainsäädäntöohjaus, rahoitusohjaus ja informaatio-ohjaus. Tasapeli, s. 50-52 40 Tasapeli, s. 50-51 9

- kehitetään vaikuttavuusmittareita liikuntapalveluiden vaikuttavuuden mittaamiseksi ja arvioimiseksi mittareiden kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää sukupuolivaikutusten arvioinnin näkökulmasta ja pitkäkestoisten vaikutusten seurannan näkökulmasta 41 - arkiympäristön suunnittelu- ja kaavoitusprosesseihin panostaminen monipuolisia lähiliikuntapaikkoja, jotta iäkkäät ihmiset, pienten lasten vanhemmat, yksinhuoltajat, lapset ja naiset voivat vaivattomammin (ja edullisesti) harrastaa liikuntaa Toimintasuunnitelmassa on käsitelty sangen monipuolisesti toimenpiteitä, joilla strategiaa pyritään toteuttamaan. Monilla toimenpiteillä on vaikutusta tasa-arvoon, mutta sinällään tasa-arvotavoitteita ei ole toimenpidetasolla ole konkretisoitu. Dokumentissa mainittu tasa-arvon edistämiseksi jaettava kehittämispalkinto on hyvä kannustin ja sen avulla liikuntatoimi voi ohjata seurojen toimintaa ja osoittaa konkreettisesti tasa-arvon tärkeys ja lisätä sen painoarvoa. 42 Liikuntapaikat Rakentaminen Liikunnan kehittämispalvelut määrittelevät liikuntapaikkarakentamisen tarpeet, suunnittelevat ja tilaavat ne liikuntalaitospalvelulta ottaen huomioon liikuntapalveluiden asiakaskunnan tarpeet sekä strategiset tavoitteet liikuntaan kannustavan ympäristön luomiseksi. Kevyen liikenteen väylät, ulkoilureitit ja maantiet ovat ehdottomasti suosituimmat liikuntapaikat uomessa. Naisilla (67%) mittavammassa määrin kuin miehillä (53%). Niitä suosivat myös tytöt (25%) ja jonkin verran pojat (13%). 43 Näistä liikuntaympäristöistä vain ulkoilureitit kuuluvat liikuntatoimen hallinnonalaan. uoden 2005-2006 Kansallisessa liikuntatutkimuksessa on niiden painoarvo kuitenkin hieman vähentynyt ja vastaavasti sisäliikuntatilojen suosio kasvanut. isäliikuntatiloista miehet ja pojat käyttävät kaikkia tiloja enemmän kuin naiset ja tytöt. Poikkeuksen muodostavat voimistelusalit, joissa tytöt ja naiset käyttävät miehiä/poikia enemmän sekä uimahallit, joita aikuiset käyttävät yhtämääräisesti, tyttöjen ollessa niukasti käyttäjätilastojen kärjessä. 44 Arvioitavassa dokumentissa on liikuntapaikkarakentamisen osalta kirjattu toimenpiteitä ja investointeja seuraaviin kohteisiin - Raatin liikuntakeskus - Ylikiimingin monitoimikeskus - Linnanmaan kuntorata - Kaakkurin liikuntakeskus - Oulujoen moottorikelkkareitti - Heinäpään palloiluhalli - Tekojääkenttä - Pesäpallostadion - Ulkoilureitit (ankivaara-kallioselkä, Kaakkuri-Kempele, Herukka-irpiniemi) Taulukkoon on kerätty arvioitavassa dokumentissa esitetyt investointikohteet. Kohteita on tarkasteltu harrastettavien lajien ja niiden sukupuolijakautuman näkökulmasta. Täten yksinkertaisella tavalla voidaan havainnollistaa miten suunnitellut investoinnit näyttäisivät tukevat sukupuolten liikuntaharrastusta. Kunkin liikuntapaikan osalta on etsitty harrastettavat lajit käyttämällä avuksi Oulun kaupungin liikuntaviraston kotisivuja. Harrastettavien lajien sukupuolijakauma on määritelty käyttäen aineistona Kansallista liikuntatutkimusta 2005-2006 Aikuiset 19-65 vuotiaat sekä Lapset ja nuoret. Lisäksi soveltuvin osin on käytetty selvitystä: Tasa-arvoselvitys liikuntatoimen palveluista ja niiden käyttäjistä 45, joka on tehty Oulun kaupungin liikuntatoimessa. harrastettavat lajit harrastajien sp-jakauma investointi tytöt/naiset pojat/miehet Raatin liikuntakeskus yleisurheilu X 5400 41 ks. Yleistä sukupuolivaikutusten arvioinnista 42 Tasapeli, s. 29 43 Kansallinen liikuntatutkimus 2001-2002 44 Kansallinen liikuntatutkimus 2001-2002 45 Hyttinen 2006 10

jalkapallo X uinti X X kilpauinti X X taitouinti X urheilusukellus X vesivoimistelu X kuntosaliharjoittelu X Monitoimikeskus Ylikiiminki moottoriurheilu X 3480 ampumaurheilu X pienlentokenttä X Linnanmaan kuntorata juoksulenkkeily X 200 kävelylenkkeily X Kaakkurin liikuntakeskus jalkapallo X 200 pesäpallo X X yleisurheilu X hiihto (valaistu latu) X X Oulujoen moottorikelkkareitti moottorikelkkailu X - Heinäpään palloiluhalli jalkapallo X - Tekojääkenttä kaukalopallo X - jääkiekko X vapaa luistelu X X Pesäpallostadion pesäpallo X X - eudulliset ulkoilureitit kävelylenkkeily X 100 maastopyöräily X Raatin liikuntakeskus palvelee monipuolista lajikirjoa, jossa on molempien sukupuolten harrastamia lajeja. Täsmällistä prosentuaalista käyttäjäkunnan sukupuolijakoa on hankala sanoa johtuen puutteellisista käyttäjätilastoista. Ylikiimingin monitoimikeskuksen hyödynsaajia ovat miehet, sillä alueella harrastettavat lajit ovat erittäin miesvaltaisia. Linnanmaan kuntoradan kunnostamisen hyöty jakautuu molemmille sukupuolille ja hyvin monille käyttäjäryhmille (myös iäkkäät, omatoimiset liikkujat). Kaakkurin liikuntakeskuksen lajivalikoiman perusteella liikuntapaikka näyttäisi hyödyttävän jonkin verran runsaammin miehiä ja poikia. Moottorikelkkailu on erittäin miesvaltainen harrastus. Heinäpään palloiluhalli on suunnattu ensisijaisesti jalkapalloilijoille, joka on hyvin miesvaltainen harrastus, joten investointi lisää poikien ja miesten käytössä olevaa liikuntapaikkaverkostoa. Tekojään harrastajaryhmät ovat enimmäkseen miehet ja pojat, joten tämäkin investointi lisää miesten ja poikien käytössä olevia liikuntapaikkoja. Pesäpallojoukkueita on suunnilleen sama määrä tarjolla molemmille sukupuolille, joten pesäpallostadionin voi katsoa palvelevan tasapuolisesti sekä naisia/tyttöjä että miehiä/poikia. Kävelylenkkeily on erityisesti naisten ja iäkkäiden suosima liikkumisen muoto. Lisäksi ulkoilureittien käyttäjiä ovat perheet, retkeilijät, maastopyöräilijät jne., joten seudullisten ulkoilureittien kunnostus voi katsoa palvelevan laaja-alaisesti molempia sukupuolia sekä erilaisia ihmisryhmiä. 11

Mikään arvioitavassa dokumentissa ilmoitetuista investoinneista ei kohdennu yksinomaan nais- ja tyttövaltaisten lajien liikuntapaikkojen rakentamiseen, mutta miesvaltaisille lajeille kylläkin. Tästä selkein esimerkki on Ylikiimingin monitoimikeskus. Arvioitavana olleen dokumentin perusteella on todettava, että Oulun liikuntatoimen vuoden 2008 talousarviossa suunnitellut investoinnit kohentavat miesten ja poikien suosimien lajien harrastusmahdollisuuksia. Miehet ja naiset liikunnassa ja urheilussa selvityksessä todettiin, että Julkinen liikuntapaikkarakentaminen palvelee enemmän miesten ja poikien liikuntaa. 46 Arvioinnin perusteella voidaan todeta Oulun toimivan samansuuntaisesti. Kunta pystyy merkittävästi suuntaamaan liikunnan harrastamista liikuntapaikkarakentamisella ja omistamisella. uonna 1997 tehty selvitys 47 seurojen sisäliikuntatilojen käytöstä kertoo kunnan olevan ylivoimaisin liikuntatilojen omistaja. elvityksen mukaan sisäliikuntatiloja käyttävistä seuroista 92% käytti kunnan omistamia tiloja. Miesten ja poikien ryhmiä oli 61%:ssa ja naisen/tyttöjen ryhmiä 48%:ssa seuroja. Jo vuonna 1988 esitti työryhmä, joka valmisteli altakunnallisen liikuntapaikkasuunnitelman, että erityisesti naisten harrastamien liikuntamuotojen vaatimat tilat ja olosuhteet tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon liikuntapaikkojen suunnittelussa ja rahoitusta koskevassa päätöksenteossa 48. Erityisesti lähiliikuntapaikkoja tulisi lisätä naisten näkökulmasta. Lisäksi niiden tulisi olla sellaisia liikuntaympäristöjä, joihin ei ole vuoroja jaettu. Tämän katsotaan kertovan sitä, että naisilla ei ole edelleenkään mahdollista irrottautua elämänpiirinsä muista vastuista (esim. lastenhoito) kovin pitkiksi aikaa ja säännöllisesti tiettyyn aikaan päivästä 49. [..] naiset ja miehet käyttävät lähes yhtäpaljon sellaisia liikuntapaikkoja, joihin ei ole vuoroja jaettu.[..], joilla vuorot jaetaan, käyttöajan saavat miehet. 50 Toisaalta etäisyys on merkityksellistä myös siitä näkökulmasta, että naiset kulkevat liikuntapaikoille useimmiten kävellen (vrt. miehet kulkevat yksityisellä moottoriajoneuvolla) 51. Liikuntapaikkarakentamista ohjaa usein kilpa- ja huippu-urheilun tarpeet 52, jonka voi katsoa johtuva siitä, että suomalainen liikunnan rahoitusjärjestelmä suosii [..] ns. miesmallista kilpa- ja huippuurheilua. 53 oidaankin kysyä, että onko julkisen sektorin investoinneilla rakennettava ja ylläpidettävä harrastuspaikkoja kohtuullisen kapealle harrastajajoukolle kansantaloudellisesti ja erityisesti kansanterveydellisesti järkevää? Kilpaurheilu hyvin rajatun harrastajajoukon (16-40 -vuotiaiden, fyysisesti terveiden, paljon harjoitelleiden, hyväkuntoisten nuorten, pääosin miesten) toimintaympäristö, mutta kuitenkin kilpaurheilun tarpeet ohjaavat liikuntapaikkarakentamista. amalla se antaa suuntaviivat lasten liikuntaharrastamiselle niin seuroissa kuin myös koulussa. Toki kilpaurheilu on isojen ihmismäärien viihdykettä, mutta päätöksenteossa voidaan miettiä, halutaanko/pystytäänkö sijoittamaan sitä suuruusluokkaa olevia investointeja viihdeteollisuuden hyväksi, vai tulisiko se jättää yritystoiminnalla pyöritettäväksi? Julkisella sektorilla on mahdollisuus, jopa velvollisuus tehdä linjauksia, jotka tukevat asukkaiden hyvinvointia pitkällä tähtäimellä. Onko kilpaurheilun arvostuksen korostaminen kansanterveydellisesti kestävää toimintaa? oisiko olla mahdollista panostaa keskeisesti terveyden ja hyvinvoinnin kannalta sellaiseen toimintaan, joka ei olisi kytköksissä kilpailemisen kanssa? Kilpailullisuuden väistyminen mm. koululiikunnasta loisi myönteistä suhdetta oman terveyden ylläpitoon ja sosiaaliseen kanssakäymiseen kuntoliikunnan myötävaikutuksella. Tällöin voisi jopa sen ihmisryhmän laajuus, jotka totaalisesti karttavat liikuntaa, myös vähetä (miehissä kaikenlaista liikuntaa karttavia kaksi kertaa enemmän kuin naisissa 54 ). Rakentamishankkeiden johtoryhmän sekä käytettyjen asiantuntijoiden sukupuolijako altakunnallisissa liikunnan alueella tehdyissä tasa-arvon kehittämistöissä on havaittu rakentamishankkeiden johtoryhmien sekä käytettyjen asiantuntijoiden yksipuolinen sukupuolijakauman. Kun tarkastellaan kahden 46 Miehet ja naiset liikunnassa ja urheilussa, s.37 47 Koski ja aris 1997 Liikuntaseurat sisäliikuntatilojen käyttäjinä 48 Aalto 2003, s. 22 49 Koivisto 2004b, s. 5 50 Aalto 2003, s. 22 51 Koivisto 2004b, s. 37 52 Aalto 2003, s.24 53 Aalto 2003, s. 24 54 Tasapeli 12

investoinniltaan suurimman hankkeen: Raati ja Ylikiiminki, projektisuunnitelmaa havaitaan, että niin johtoryhmä kuin käytetyt asiantuntijatkin koostuvat miespuolisista edustajista 55. Käyttäjävuorot ja hinnoittelu Liikuntatoimella on keskeinen rooli sen osalta, miten vuoroja jaetaan kuntalaisille ja seuroille. 56 Tilojen hinnoittelulla vaikutetaan merkittävästi harrastusmahdollisuuksiin ja liikuntapaikkojen omistaja voi hintapolitiikallaan ohjata eri lajien kasvumahdollisuuksia. Arvioitava dokumentti ei anna viitteitä siitä, miten vuoroja jaetaan tai hinnoitellaan, tästä syystä toimintamallia ja päätöksiä ei voida myöskään arvioida. Urheiluseurojen toimintaa osallistuu 12% suomalaisista, näistä miehiä on 60% ja naisia 40%. astaavasti omatoimista liikuntaa harrastetaan ehdottomasti eniten 57 - aikuiset o yksin 75% o ryhmässä 45% - lapset o yksin 40% o ryhmässä 58% Näiden harrastajien osalta on merkittävää, että liikuntapaikoilla on tarjolla myöskin ns. vapaavuoroja. Käyttäjätilastoinnin kehittäminen siten, että ne sisältäisivät erittelyn myös sukupuolen mukaan, on ollut parinkymmenen vuoden ajan monen tutkimuksen, selvityksen ja kehittämisohjelman keskeinen kehittämissuositus. iten saataisiin eksaktia tietoa siitä, miten tilojen käyttäminen jakautuu sukupuolten välillä ja tietoa voitaisiin käyttää hyväksi mm. liikuntapaikkarakentamisen resursointeja mietittäessä ja pyrittäessä toteuttamaan mm. vuoden 1988 suositusta erityisesti naisten harrastamien liikuntamuotojen vaatimat tilat ja olosuhteet tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon liikuntapaikkojen suunnittelussa ja rahoitusta koskevassa päätöksenteossa. 58 Oulun liikuntatoimessa vuonna 2005 tehty Tasa-arvoselvitys liikuntatoimen palveluista ja niiden käyttäjistä 59 tulisikin ottaa vuosittaiseksi käytännöksi ja selvitystä tulisi laajentaa sellaiseksi, että sen avulla voitaisiin seurata tehtyjen päätösten tasa-arvovaikutuksia. Naiset harrastavat tai joutuvat harrastamaan kustannuksiltaan keskimäärin halvempaa liikuntaa kuin miehet 60. oidaan miettiä onko naisten suosimat kävelylenkkeily tai kansalaisopistojen vetämät jumpat suosiossa juuri edullisten kustannustensa vuoksi, naisten liikuntaharrastamista rajoittaa miehiä useammin sopivien liikuntalajien ja paikkojen puute ja kalleus 61. Koska julkinen sektori ei naisten suosimia liikuntapalveluja tarjoa, on yksityiselle sektorille avautuneet suuret markkinat. 62 Naiset (74%) käyttävät huomattavasti miehiä (26%) enemmän yksityisten yritysten liikuntapalveluja 63. Kuitenkin juuri naisilla on vähemmän sekä aikaa että rahaa käytettävissä liikuntaan. Miehet sijoittavat liikuntaharrastuksiinsa 542 euroja ja naiset 313 euroa 64 ja miehet käyttävät liikuntaan viikoittain 1 h 10min enemmän aikaa 65. Kun tähän tarkasteluun otetaan mukaan vielä työmarkkinoilla naisten ja miesten välillä oleva 20% palkkaero 66, voidaan todeta, että todellinen asiakaskunta yksityisille liikuntamarkkinoille olisi nimenomaan miehet. Näin olisi, ellei siis julkinen sektori jo tarjoaisi miesten liikuntapalvelut. 55 Liikuntalautakunnan pöytäkirjat (julkaistu kotisivuilla) 56 Koivisto 2004b, s.4 57 Kansallinen liikuntatutkimus 2005-2006 58 Aalto 2003, s. 22 59 Hyttinen 2006 60 Aalto 2003, s. 22 61 Aalto 2003, s. 24 62 Aalto 2003, s.22 63 Miehet ja naiset liikunnassa ja urheilussa, s.6 64 Kansallinen liikuntatutkimus - aikuiset 65 Miehet ja naiset liikunnassa ja urheilussa, s. 6 66 aaka vaaterissa ukupuolten tasa-arvo uomessa 2006 13

Toiminta-avustukset Arvioitavassa dokumenttiluonnoksessa ei ollut summaa tai erittelyä liikuntaseuroille jaettavista toiminta-avustuksista. Liikuntajärjestöt ovat kuitenkin hyvin merkittävässä asemassa niin liikuntapalveluiden käyttäjinä kuin tuottajinakin, ja siten monet seuratasolla tehdyt päätökset vaikuttavat liikunta-alan sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumiseen. Toiminta-avustuksissa liikuntatoimi voisi käyttää ohjausmahdollisuuttaan 67 sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistamiseksi. Tämä tarkoittaisi tasa-arvokriteerien sisällyttämisen avustusperusteiden määrittelyihin esimerkiksi Opetusministeriön mallin mukaisesti. Opetusministeriössä on vuodesta 1994 ollut käytäntö, että sukupuolten välinen tasa-arvo on yksi arviointikriteeri myönnettäessä valtionavustuksia liikuntajärjestöjen toimintaan. 68 eurojen päätäntävallan jakautuminen sukupuolen näkökulmasta on merkityksellistä usean liikunta-alan tutkimuksen mukaan. Niiden perusteella organisaatioiden päätöksentekijöiden sukupuolijakaumalla olisi vaikutusta seuran toimintaperiaatteisiin sekä resurssien jakautumiseen kuin myös harrastettaviin lajeihin 69. Pikainen tarkastelu vuonna 2005 70 eniten toiminta-avustusta saaneiden seurojen toimintalukuihin (lajivalikoima, toimintaryhmien määrä/sukupuoli, päätösvallan sukupuolijako; tiedot katsottu ko. seurojen kotisivuilta, tarkemmat erittelyt ks. liite 5) osoittaa, että - palloilulle suunnattiin 43% toimintatuesta, Palloilu on nimenomaan poika- ja miesvaltainen laji. Jos kaikki palloilulajit 71 lasketaan yhteen, on se harrastajamäärältään myös suurin (28%). uonna 2005 eniten tukea saaneista seuroista puhtaasti palloiluseuroja oli neljä ja niiden saama tuki yhteensä 18.115 kokonaispotista, joka oli näille kymmenelle seuralle yhteensä 47.256 72. Lisäksi Oulun NMKY:ssä harrastettiin yleisurheilun ja suunnistuksen lisäksi lentopalloa ja koripalloa. Jos karkeasti arvioidaan, että kyseisen seuran saamasta avustuksesta noin puolet suunnataan palloiluun, saadaan palloiluun suunnatun avustusmäärän summaksi 20.379 euroa, joka on lähes puolet (43%). Palloilun osalta, seurojen sivuillaan ilmoittaman tilanteen mukaisesti, seuroilla on miesten/poikien joukkueita 78 ja naisten/tyttöjen joukkueita 16. Hyvin yleistä on, että seuralla on vain yksi joukkue naisille/tytöille. Oulun NMKY oli ainoa, joka kertoi panostavansa tyttöjen lentopalloon yhdeksällä joukkueellaan. Oulun verkkopalloseura (tennis) harrastajalukuja ei ollut saatavissa. Palloiluseuroissa ja jaoksissa päätösvalta on tiukasti miesten hallussa. euran puheenjohtajina ja varapuheenjohtajina ovat miehet 100%:sti. Lisäksi johtokunnan jäsenistöistä 29 jaossa olleista paikoista 93,1% on miesten hallussa 73. almentajien osalta oli nähtävissä selkeä miesenemmistö (lähes 100%), joskin tiedot olivat puutteelliset. Yhteenveto %-osuus myönnetystä tuesta v.-05 naisten /tyttöjen joukkueita % kok.määrästä puheenjohtaja naisia miehiä % % naisia % johtokunta miehiä % 43 17 0 100 7 93 o palloilulle suunnattiin 43% toimintatuesta o joukkueista naisten/tyttöjen joukkueita 17% o vain yksi seura (NMKY) ilmoitti keskittyvänsä tyttöjen palloiluun (lentopallo) o palloiluseurojen puheenjohtajista miesten osuus 100% o palloiluseurojen johtokunnasta miesten osuus 93,1%, kahdella seuralla ei ainoatakaan naista johtokunnassa 74 67 ks. tarkemmin sivu 9: lainsäädäntöohjaus, rahoitusohjaus, informaatio-ohjaus 68 Tasapeli, s. 39 69 mm. Miehet ja naiset liikunnassa ja urheilussa, s. 8 70 Tasa-arvoselvitys liikuntatoimen palveluista ja niiden käyttäjistä, Hyttinen 2006 71 jalkapallo, salibandy, lentopallo, koripallo, keilailu, jääkiekko, kaukalopallo, Hyttinen 2006, s. 9 72 Hyttinen 2006, s. 17 73 Merikosken BT ei ilmoittanut toimihenkilöitään kotisivuillaan, puheenjohtajan nimi peräisin uomen salibandyliiton sivuilta. 74 Oulun luistinseura, Oulun NMKY, Merikosken BT:n tilannetta ei tiedossa 14

- uinnille 27%, Uinti on lajina sekä naisten että miesten suosiossa ja se on myös tyttöjen ja poikien liikuntaharrastusten kärkipäässä. Lähiliikuntapaikoista se on toivelistan ykkönen 75. Jäsenmäärältään uintiseurat yltävät hopealle heti aerobicin ja voimistelun jälkeen (13% eniten harrastettujen lajien harrastajista) 76, mutta jäsenistön sukupuolijakoa ei ole tiedossa. uonna 2005 jaettujen seuratukien TOP 10:ssä oli kolme uintiseuraa, joiden saaman tuen yhteismäärä ylsi 12.602 euroon (27%). Merkittävää on, että päätösvalta seuroissa kääntyy niukasti naisten hyväksi (52%) ja yhdessä seurassa on jopa naispuolinen puheenjohtaja. almentajien osalta seurojen antamissa tiedoissa oli puutteita, mutta seura, jolla oli tiedot esillä naisvalmentajien/ohjaajien osuus oli huomattava (70%). Näiden osalta oli kuitenkin painotus perinteinen: naiset ohjasivat lapsia ja erityisryhmiä, miehet kilpailijoita. Yhteenveto %-osuus myönnetystä tuesta v.-05 naisten /tyttöjen joukkueita % kok.määrästä puheenjohtaja naisia miehiä % % naisia % johtokunta miehiä % 27? 33 67 52 48 o uinnille 27% jaetusta tuesta o uintiseurojen puheenjohtajana myös yksi nainen o seurojen johtokunnissa naisilla niukka enemmistö 52% - voimistelulle 14% ja oimistelu on suosituin laji Oulussa Liikuntatoimen palveluista ja käyttäjistä tehdyn selvityksen mukaan 77 (20%), joskaan harrastajien sukupuolijakaumaa ei ole saatavilla. Kuitenkin voimistelu on useiden selvitysten mukaan naisvaltainen laji, joten miesharrastajat muodostanevat pienen marginaalisen ryhmän. Toimintatuen saajien kärkikymmenikössä oli yksi voimisteluseura (Oulun Naisvoimistelijat) sekä yksi monilajiseura (Oulun Pyrintö). Koska Pyrintö ilmoittaa toimintaa neljässä lajissa, jaetaan sen saama avustus myöskin neljään, jolloin voidaan karkeasti arvioida voimisteluun myönnetyksi toimintatueksi kokonaisuudessaan 6.841 euroa, joka on 14% kärkikymmenikölle myönnetystä kokonaistuesta. Oulun naisvoimistelijat on ainoa seura, jossa päätösvalta on 100%:sti naisten käsissä. almennuspuolen tietoja ei ole tarkasti saatavissa, joskin ON:n ilmoittama valmentaja/ohjaajamäärä on naisia 43, miehiä 1. Yhteenveto %-osuus myönnetystä tuesta v.-05 naisten /tyttöjen joukkueita % kok.määrästä puheenjohtaja naisia miehiä % % naisia % johtokunta miehiä % 14? 50 50 69 31 o voimistelulle 14% myönnetystä tuesta o yksi naispuolinen puheenjohtaja o voimisteluseuroissa päätösvalta 69% naisten hallussa, toisessa seurassa 100%:sti päätösvalta naisilla - muille lajeille noin 2-9%. Muita tukea saaneita lajeja olivat monilajiseuroissa harrastettavat yleisurheilu, paini, painonnosto sekä suunnistus. Yleisurheilua harrastetaan kahdessa seurassa, joten laskennallisesti niiden osuudeksi kokonaistuen määrästä saadaan 9%, painille ja painon-nostolle molemmille 4% ja suunnistukselle 2%. Näiden lajien osalta päätäntävalta seuraa palloilulajien linjausta eli on äärimmäisen miesvaltainen. Yhteenveto o monilajiseurojen puheenjohtajista miesten osuus 100%:a o päätäntävalta monilajiseurojen johtokunnissa sekä lajijaoksissa on miehillä (87%) elvityksessä mainitaan, että eräs suuri seura unohti hakea avustusta ja se muutti avustuslukuja huomattavasti edellisvuosista. Katsauksesta on selkeästi havaittavissa, että toimintatukia suunnattiin vuonna 2005 enemmän poikien ja miesten liikuntaharrastuksen avustamiseen. Tähän vaikutti palloiluseurojen saama suuri avustusosuus ja kyseisten seurojen harrastajien sukupuolijakauma. Tyttöjen ja naisten palloiluharrastukseen ei erityisemmin panostettu vuonna 2005 75 Koivisto 2003b, s. 37 76 Hyttinen 2006, s.9 77 Hyttinen 2006, s. 9 15

eniten tukea saaneiden seurojen keskuudessa. Yhteenvedon perusteella voidaan pohtia mm. vaikuttaako päätösvallan sukupuolijako toteutettavan toiminnan suuntaamiseen miehille/pojille ja naisille/tytöille, vaikuttavatko avustukset toimintamahdollisuuksiin ja toiminnan suuntaamiseen ensisijaisesti miehille/pojille, ja lisäksi miten harrastusvuorojen jakoperusteet 78 vaikuttavat lajien harrastuneisuuteen eri sukupuolten välillä. [..] on kuitenkin varmistuttava siitä, että erot [kiinnostus- ja harrastuserot] eivät johdu tarjonnan vinoutumisesta tai yksipuolisuudesta tai toimintaa ohjaavista rakenteellisista tekijöistä. 79 Päätösvalta Yhteinen maali tasa-arvo-ohjelmassa vuodelta 1998 esitettiin, että liikunnan ja urheilun päätöksentekoelimissä tulisi olla vähintään 40%:n edustus miehillä ja naisilla. 80 Tämä tavoite onkin saavutettu, sillä vuonna 2003 kuntien liikuntalautakuntien kokoonpano sukupuolten suhteen oli 53% - 47% siten, että miehillä oli lievä enemmistö. 81 Oulun kaupungin liikuntalautakunnan kokoonpanon 82 sukupuolijakauma lkm nainen mies puheenjohtaja 1 varapuheenjohtaja 1 jäsen 5 4 varajäsen 6 7 KH edustaja 1 Liikuntatoimen viranhaltijoiden sukupuolijakauma Oulussa lkm naisia miehiä johtajat 1 päällikkötason nimikkeet 1 3 suunnittelijatason nimikkeet 1 1 mestaritason nimikkeet 1 sihteeritason nimikkeet 9 ohjaajat 5 2 isännöitsijät x muut 3 2 Päätöksenteon sukupuolijakautuman osalta voidaan sanoa, että liikunnan päätöksenteko on edelleen vahvasti miesten käsissä, vaikka liikuntalautakunnan jäsenistön kokoonpano onkin ihanteellisesti tasan sukupuolten välillä. Tässäkin tapauksessa päätösvalta keikahtaa perinteiseen valta-asetelmaan, sillä molemmat puheenjohtajuudet ovat miehillä. Myös valtakunnallisesti lautakuntien puheenjohtajat 70%:sti miehiä. 83 Oulun liikuntatoimen viranhaltijoissa johtajamestaritason nimikkeiden osalta miehillä on 80%:a viroista. amoin on tilanne valtakunnallisesti. Kuntien liikuntatoimien ylimmät viranhaltijat ovat suurelta osin miehiä, mm. liikuntatoimen johtajista 88% oli miehiä (naisia 12%) vuonna 2003. Naisten osuus vuonna 1994 oli 22%, joten kehityssuunta on ollut huonompaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistymisen näkökulmasta. 84 Myös vuonna 2005 toiminta-avustusta eniten saaneiden liikuntaseurojen puheenjohtajisto ja johtokuntien kokoonpano on selkeästi miesvoittoinen. Poikkeuksen muodostavat ainoastaan voimistelujärjestö Oulun naisvoimistelijat ry. sekä uimaseura Oulun Lohet ry., joissa puheenjohtajana on nainen. Uimaseuroissa muutoinkin johtokunnan edustus on tasapuolinen, molempia sukupuolia lähes yhtä paljon kaikissa tarkastelussa olleissa seuroissa. amoin uimaseuroissa on saatavilla olevien tietojen perusteella valmentajina huomattava määrä naisia. Yleisesti juuri kilpailu- ja valmennustoiminta ovat urheiluseuroissa miehisiä linnakkeita 85. Muiden seurojen osalta myös johtokunta sekä 78 Harrastusvuorojen jakoperusteista ei ollut tietoa arvioitavassa dokumentissa 79 Tasapeli, s. 52 80 Tasapeli 2005, s. 31. 81 Miehet ja naiset liikunnassa ja urheilussa 82 tiedot katsottu Oulun kaupungin kotisivuilta 83 Miehet ja naiset liikunnassa ja urheilussa 84 Miehet ja naiset liikunnassa ja urheilussa 85 Koivisto 2003b 16

valmennus ovat voimakkaasti miesten käsissä. Liikuntapäättämisen yksipuolisen sukupuolijakauman on arveltu aiheuttavan myös liikunnan rahoituksen suuntautumista ensisijaisesti poikien ja miesten toiminnan tukemiseen 86. euraneuvottelukunta Oulussa on toiminut vuodesta 1992 lähtien eri urheiluseuroista muodostettu seuraneuvottelukunta, jonka tarkoituksena on - saada aikaan seurojen välille toiminnallista yhteistyötä, - lisätä vuorovaikutusta seurojen ja liikuntaviraston välille, o käsitellä resursseihin liittyviä asioita, o lisätä yhteistyötä ja seurojen asiantuntemuksen käyttöä niin hanke- ja liikuntapaikkarakentamisen suunnittelussa kuin toiminnan järjestämisessäkin - edistää lasten ja nuorten liikunnan harrastamiseen liittyviä asioita, euraneuvottelukunta muodostuu 10:stä lajiryhmästä, joista jokainen ryhmä valitsee keskuudestaan yhden varsinaisen ja varajäsenen. Lisäksi edustus Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ry:stä (PoPLi) ja liikuntavirastosta, koordinoijana PoPLi ry. ukupuolijakauma ja lajiedustus seuraneuvottelukunnan vuoden 2007 edustustossa edustetut seurat edustaja saatu lajit mies/naisvaltainen avustus laji seuran hallinto nainen mies 2005 nainen mies nainen mies Merikosken BT x 3938 salibandy x x Oulun Judokerho x? judo x? PPLi x? x Oulun pyrintö x 6891 yleisurheilu x x paini x p-nosto x voimistelu x Oulun invalidit x? erityisliik?? x x P Pesis x? pesäpallo x x Telemark Team x? tanssi x x x Oulun kärpät x? jääkiekko x x Oulun uimarit x? uinti x x x x uimahypyt x x Oulun golfkerho x? golf x? Oulun merenkävijät x? purjehdus x x ARALLA Oulun hiihtoseura X? maastohiihto x x x ampumahiih x x Hengitysyhdistys X? erityisliik?? Northern Lights X? palloilu x x Patelan voimistelijat X? voimistelu x x OuluPowerTeam X? painonnosto x x Oulun Luistinkerho X? taitoluistelu x? Oulun uimaseura X 4726 uinti x x x x taitouinti x Boulistit X???? cuderia Palas X??? Pikainen tarkastelu osoittaa myös seuraneuvottelukunnan toteuttavan samaa kaavaa päätäntävallan sukupuolittumisen suhteen: 10 miesedustajaa ja 1 naisedustaja, joten miehillä on edustajapaikoista 91%. Kaiken kaikkiaan miesvaltaiset lajit ovat hyvin edustettuina neuvottelukunnassa. oidaan siis todeta, että päätöksentekijöiden sukupuoli näyttäisi korreloivan selkeästi niin liikuntapaikkarakentamisen kuin toiminta-avustusten suuntautumisen suhteen. 86 Koivisto 2003b, s. 8 17

Lopuksi Oulun kaupungin liikuntatoimen talousarviossa vuodelle 2008 on strategia ja tavoitetasolla huomioitu vahvasti tasaarvon parantaminen erityisesti sukupuolten ja eri-ikäisten harrastajien osalta. Myös erityisryhmille on toimintaa suunniteltu suunnattavaksi. Etniset ryhmät ovat eräs ryhmä, johon ei ole spesifisti paneuduttu. Erityishuomionsa vaatisi esimerkiksi maahanmuuttajanaisten ja -tyttöjen liikunta-aktiivisuuden lisääminen. Toimintasuunnitelmassa sinällään on käsitelty sangen monipuolisesti toimenpiteitä, joilla strategiaa pyritään toteuttamaan. arsinaiset konkreettiset toimenpiteet naisten ja miesten erityishuomiointiin jäävät kuitenkin uupumaan. Esimerkiksi miesten liikuntaharrastuneisuutta leimaa kilpaurheilullinen harrastamisen tapa, joka käy ylivoimaiseksi iän karttuessa. Miehekkääseen tapaa liikkua tulisi mahtua myös terveysliikunta, sillä miesten elinikä on noin 7 vuotta lyhyempi kuin naisten ja terveyttä edistävällä kuntoliikunnalla voisi olla tähän myönteisiä vaikutuksia. Tasa-arvon osalta tasa-arvosuunnittelu ja tasa-arvopalkinto ovat konkreettiset toimenpiteet, jotka on mainittu dokumentissa. Mikäli tasa-arvoisuutta haluttaisiin täysipainoisesti ja vakavissaan edistää, tulisi se kulkea läpäisyperiaatteena kaikissa toiminnoissa. Liikunta-alan resurssien jakautumisessa on epätasapainoa. Niin liikuntapaikkarakentaminen kuin toimintatuet suuntautuvat suuressa määrin miesten ja poikien toiminnan tukemiseen. Tästä syystä on tehtävä suunnitelmallisia toimenpiteitä, jotta tilanne oikeudenmukaistuisi. Tasa-arvo ei etene ilman toimenpiteitä. Liikuntakulttuuri ja toimintamallit ovat muotoutuneet miesten toiminnan pohjalta ja ne tukevat tietynlaisen mieheyden mallia. ata vuotta sitten uomessa keskusteltiin liikunnan soveliaisuudesta naisille ja yleisesti epäiltiin, että nainen on fyysiseltä rakenteeltaan liian heikko. Noista päivistä on tilanne muokkautunut hieman sen osalta, että naisten harrastamien liikuntalajien kirjo on jo kohtuullisen laaja ja määrällisesti naiset harrastavat liikuntaa siinä missä miehetkin. Mutta edelleen törmätään keskusteluihin ja käytäntöihin, joissa sivutaan sadanvuoden takaisia argumentteja. Esimerkkeinä naisten jääkiekon taklauskeskustelu tai painonnosto: missä menee naisellisuuden raja (painonnoston kehittämät lihakset) ja kestääkö nainen missä määrin fyysistä rasitusta (taklaus). Naiset ovat edenneet hyvin yhteiskunnan muilla elämänalueilla ja tämä vaikuttaa myös liikuntaan. Päätösvallan miehiset linnakkeet näyttävät kuitenkin pitävän liikunta-alalla pintansa. Tasa-arvon tavoitteena ei ole tehdä naisista miesten kaltaisia tai päinvastoin, vaan luoda avoimien mahdollisuuksien kentän, jossa molempien sukupuolien edustajat voivat harrastaa erilaisia lajeja perustuen kiinnostukseen ja kokeilunhaluun, ei perinteisen sukupuoliroolin pönkittämiseen. Tavoitteena on, että lajien leimautuminen naisten ja miesten lajeiksi loppuisi. Nelli Koivisto, joka toimii uomen Liikunta ja Urheilu ry:n yhteiskuntavastuupäällikkönä, erityisalueenaan tasa-arvo, nostaa esiin artikkelissaan ukupuoli liikunnassa ja urheilussa, että tulisi keskustella myös liikunnan ja urheilun avulla välitetystä nais- ja mieskuvasta. Useinkaan ei tulla ajatelleeksi, että urheiluseura on paikka, jossa tytöt ja pojat oppivat sääntöjä, jotka kertovat mitä miehenä ja naisena oleminen tarkoittaa, ja mikä on eri sukupuolille mahdollista. Useimmat ihmiset haluavat tehdä sitä, mitä pidetään arvossa. Odotukset sisäistyvät eleisiin, olemukseen ja tuleviin valintoihin. 87 Päivi Aalto artikkelissaan Naisliikunnan rahoitus uomessa 88 listaa muutamia toimenpiteitä, joita tulisi tehdä, jotta naisten asemaa saataisiin tuettua liikunnan alalla. Näitä ovat - liikunnan sukupuolivaikutusten arviointikäytännön yleistäminen ja sen kirjaaminen Liikuntalakiin - tasa-arvovaltuutetun viran perustaminen liikuntapuolelle - tasa-arvosuunnitelmien laatiminen ja käyttäminen henkilöstökehittämisessä joka tasolla - liikunnan kysyntä-tarjonta akselin painottaminen julkisella sektorilla o naiset ovat liikunnallisesti yhtä aktiivisia kuin miehet, tällä perusteella olisi niin liikuntapaikkarakentaminen kuin toiminta-avustuksetkin suuntauduttava samassa suhteessa naisille kuin miehillekin - naisten liikunnan harrastamista rajoittavien tekijöiden vähentäminen o liikuntapalveluiden hintataso o liikuntapaikkojen sijainti o liikuntapaikkojen palveluiden kehittäminen: lasten omat liikuntaryhmät samaan aikaan - naisten liikuntajohtajuuden edistäminen 87 Koivisto 2004, s. 8 88 Aalto 2003, s. 25-28 18

3. LÄHTEET Aalto, Päivi 2003 Naisliikunnan rahoitus uomessa. Konferenssipaperi ukupuoli ja valta organisaatiot liikkeessä konferenssi. Helsingin kauppakorkeakoulu. http://project.hkkk.fi/gender-power/aalto.pdf Haataja, A., Järviö M-L., Mustonen, E. (2006) Talousarvion sukupuolivaikutusten arviointi Pilottihanke sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. osiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:1. Hakulinen, ilja (2005) Käytännön kokemuksia suvauksesta kunnallishallinnossa. Raportti löytyy osoitteesta http://www.minna.fi/minna/artikkelit/suvahakulinen.html Heikkinen, anna (2005a) Nainen, kilpaurheilu ja media. Luentomateriaali Oulun yliopiston naistutkimuksen luentosarjasta Kiltistä tytöstä valtautuneeksi naiskansalaiseksi urheilun ja liikunnan avulla. Heikkinen, anna (2005b) Hayley Wickenheiser miesten kaukalossa rehtiä kamppailua segregaatiota vastaan: Urheilu sukupuolieroja ja segregaatiota ylläpitävänä instituutiona. Teoksessa Teräs, Leena (toim.) Koulutus, sukupuolisosialisaatio ja teknologia näkökulmia segregaatioon. Rannikon Laatupaino Oy, Raahe. Holli, A-M., aarikoski, T. ja ana, E. (toim. 2002) Tasa-arvopolitiikan haasteet. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, TM. WOY. Hyttinen, Tiina (2006) Tasa-arvoselvitys liikuntatoimen palveluista ja niiden käyttäjistä. Oulun kaupunki. Liikuntavirasto. Kansallinen liikuntatutkimus 2005-2006 Aikuiset 19-65 vuotiaat. LU:n julkaisusarja 4/06. Kansallinen liikuntatutkimus 2005-2006 Lapset ja nuoret. LU:n julkaisusarja 4/06. Koivisto, Nelli (toim. 2004a) Miehet ja naiset liikunnassa ja urheilussa elvitys miesten ja naisten asemasta suomalaisessa liikuntakulttuurissa. uomen Liikunta ja Urheilu. LU-paino. Koivisto, Nelli (2004b) ukupuoli liikunnassa ja urheilussa. Artikkeli Minna tasa-arvoportaalissa. http://www.minna.fi/minna/artikkelit/liikuntakoivisto.html Koski, Pasi & aris, Minna (1997) Liikuntaseurat sisäliikuntapaikkojen käyttäjinä. uomen Kuntaliitto. Liikuntalaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19981054 Moninaisuuden puolesta syrjintää vastaan kampanjasivut http://www.stop-discrimination.info/2032.0.html Onwen-Hume, Hanna (2006) Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen sukupuolivaikutusten arviointi. Julkaisematon luonnos. Pirinen, Riitta (1998a) Liikkuva nainen ja jähmeä mies. ukupuolen rakentuminen painonnostossa ja Naisten kympistä kertovissa artikkeleissa. Naistutkimus lehti 2/11. Pirinen, Riitta (1998b) ukupuoli ja mediaurheilu. Teoksessa Halmesvirta, A. & Roiko-Jokela, H. (toim.) Urheilu, historia ja julkisuus. uomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja. Atena Kustannus, Jyväskylä. Tasa-arvobarometri 2004. osiaali- ja terveysministeriö. Tasa-arvolaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609 Tasapeli ukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ja sukupuolivaikutusten arviointi liikunta-alalla. Opetus-ministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:3. Yliopistopaino. Raportti löytyy verkosta osoitteesta http://www.minedu.fi/opm/julkaisut/2005/tasapeli_-_sukupuolten_valisen_tasa-arvon_edistaminen_ja_sukupuo Teräs, Leena (2005) Kiltistä tytöstä valtautuneeksi naiskansalaiseksi urheilun ja liikunnan avulla. Luentomateri-aali Oulun yliopiston naistutkimuksen luentosarjasta Kiltistä tytöstä valtautuneeksi naiskansalaiseksi urheilun ja liikunnan avulla. Teräs, Leena (2007) Onko sukupuolella väliä Pohjois-Pohjanmaalla? Maakuntaohjelman sukupuolivaikutusten arviointi kuvaus Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2007-2010 suvauksesta. Teoksessa Matinmikko, J. & Haataja M-L. (toim.) Tasa-arvo käytännöksi Työkaluja projektityöhön. Työministeriön julkaisusarja. Tilastokeskus 2007 aaka vaaterissa? ukupuolten tasa-arvo uomessa 2006. Tilastokeskus. unnari, appu & Teräs, Leena (2005) Kiltin tytön kapina kehollinen valtautuminen urheilun avulla. Luento-materiaali Oulun yliopiston naistutkimuksen luentosarjasta Kiltistä tytöstä valtautuneeksi naiskansalaiseksi urheilun ja liikunnan avulla. Yhdenvertaisuuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040021 19

LIITE 1 TOIMEKIANTO Oulun kaupunki Oulun liikuntatoimen talousarvion 2008 sukupuoli- ja tasa-arvovaikutusten arviointi INNI voimavarakeskus Oy, Leena Teräs TOIMEKIANTO 8.6.2007 Oulun kaupungin liikuntatoimen talousarvion 2008 sukupuoli- ja tasa-arvovaikutusten arviointi Aikataulu 8.6. tapaaminen Liikuntavirastossa (Mika Peltonen, Niina Epäilys, Mervi Uusimäki) o keskustelu toimeksiannosta aikataulutus, resurssit, sisällöt jne. o arvioitavan materiaalin toimitus Liikuntalautakunta isio 2015 dokumentti (versio 8.6., menossa lautakunnan käsittelyyn 15.6.) o liitemateriaalien toimitus Liikuntavirasto Toimintakertomus 2006 Liikuntapalvelut kevät 8.1.-11.5.2007 esite Ikääntyneiden, serioneiden ja pitkäaikaissairaiden liikunta, syksy 2006, kevät 2007 esite Nuorten liikuntaneuvonta esite Erityisliikuntapalvelut syksy 2006 ja kevät 2007 14.6. toimitetaan seuraavat luonnokset o yleistietoa suvauksesta (sukupuolivaikutusten arviointi) o lyhyt luonnos suvaustaulukosta, josta ilmenee isio 2015 dokumentin strategioiden sukupuoli- ja tasa-arvorelevanssi Luonnokset käsitellään liikuntalautakunnan kokouksessa 15.6. varsinainen suva-arviointi tehdään kokouksen jälkeen o huomioiden lautakunnan ja viranhaltijoiden kommentit o lopullinen versio valmis (elokuu?) lopputuotos: kirjallinen arviointi, tasa-arvorelevanssitaulukko talousarvioon liittyvän liikuntatoimen strategian toimenpiteistä 20