ASEMAKAAVAN MUUTOS KASKITIE 16

1(13) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Kaavoitus PL 70 49401 HAMINA ASEMAKAAVAN MUUTOS KASKITIE 16 SELOSTUS NRO 552

2(13) Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 tunnistetiedot... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 1.3 Asemakaavan tarkoitus... 4 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Kaavan keskeinen sisältö... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1.1 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.2 Suunnittelualueen luonto ja maisema... 5 3.1.3 Maanomistus... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 6 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1 Asemakaavan muutoksen tarve ja tavoitteet... 9 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 9 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 10 4.3.1 Osalliset... 10 4.3.2 Vireilletulo... 10 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 10 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 11 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 12 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus... 12 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET... 12 6.1 Ekologiset vaikutukset... 12 6.2 Taloudelliset vaikutukset vaikutukset yhdyskuntatalouteen... 12 6.3 Sosiaaliset vaikutukset... 13 6.4 Kulttuuriset vaikutukset... 13 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 13

3(13) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavakartan päiväys: 10.10.2018 Piirrosnumero: 552 Asemakaavan nimi: Asemakaavan muutos Uudessa-Summassa Summan kylän tiloilla 5:275 ja 5:292 korttelissa 40 sekä tähän rajautuvilla Asemakaavan laatija: vs. kaupunginarkkitehti Milla Koskivirta, kaavoitus Käyntiosoite: Puistokatu 2 Postiosoite: PL 70 49401 HAMINA Puhelin: 0400 485 531 E-mail: milla.koskivirta@hamina.fi Tullut vireille: 23.5.2018 11 Kaupunkikehitysvaliokunta: 13.12.2018 96 Kaupunginhallitus: Kaupunginvaltuusto: Lainvoimaisuus: 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Uudessa-Summassa, Summan kylän alueella tiloilla 5:275 ja 5:292 sekä niihin rajautuvilla. Muutosalue sijaitsee noin neljän kilometrin päässä keskustasta Tenkkiilintien ja Kaskitien kulmauksessa. Alueen sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa. Kuva 1. Sijaintikartta

4(13) 1.3 ASEMAKAAVAN TARKOITUS Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty kiinteistönomistajan aloitteesta. Kaavamuutoksen tarkoituksena on liittää teollisuustonttiin viereistä kaupungille tarpeetonta puistoaluetta muuttamalla puistoalue teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Tontin pohjoispuolella Kaskitien varrella sijaitsevasta puistoalueesta on tarkoitus liittää noin neljän metrin levyinen kaistale, loput puistoalueesta muutetaan katualueeksi. Liikenne teollisuusrakennusten korttelialueelle on kulkenut pohjoispuolisen puistoalueen kautta, joten kaavamuutos mahdollistaa jo olevan käytön. Kaavamuutos mahdollistaa maakaupat teollisuustonttiin liitettävien alueiden osalta kiinteistönomistajan ja kaupungin kesken. 1.3.1 Luettelo kaavaselostuksen liitteistä Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Seurantalomake 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Asemakaavan muuttaminen perustuu kaavamuutosanomukseen. Kaavamuutos on tullut vireille 25.7.2018 kaupunginarkkitehdin päätöksellä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu 8.10.2018 ja kaavamuutosluonnos 10.10.2018. Vireilletulosta ja OAS:in sekä luonnoksen nähtäville asettamisesta ilmoitettiin kuulutuksella kaupungin internetsivuilla, ilmaisjakelulehti Reimarissa ja asiakaspalvelun ilmoitustaululla 17.10.2018, sekä lähinaapureille lähetetyillä kirjeillä. OAS ja kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä 17.10. - 15.11.2018. 2.2 KAAVAN KESKEINEN SISÄLTÖ Kaavassa merkitty käyttötarkoitus yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (TTV) muutetaan teollisuusrakennusten korttelialueeksi, jolle ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-1). Luonnontilassa säilytettävä puistoalue (PL) korttelialueen 40 eteläpuolella poistuu ja alue liitetään tonttiin. Samoin korttelin 40 pohjoispuolinen puistoalue(pl) poistuu ja siitä tontin levyinen, n. 4 metrin kaistale liitetään teollisuustonttiin. Loppuosa tontin pohjoispuolelta poistettavasta puistokaistaleesta liitetään Kaskitien katualueeseen. Rakennusoikeuden määrää ei ole tarpeen nostaa, vaan ainoastaan tontin pinta-ala kasvaa. Tontin käyttötarkoituksen ja rakennusoikeuden määrittävät merkinnät päivitetään. Puistoalueen poistuessa korttelin 40 ja 32 väliltä, korttelinumero 40 poistuu ja teollisuustontti liitetään kortteliin 32.

5(13) 3 LÄHTÖKOHDAT Kaavamuutos koskee jo rakennettua yritystonttia sekä siihen rajautuvia puistoalueita Uudessa-Summassa. Suunnittelualue rajautuu lännessä Tenkkiilintiehen, pohjoisessa Kaskitiehen, idässä Ojatiehen ja etelässä korttelin 32 AL-tonttiin, eli liikerakennusten korttelialueeseen, jolla saa olla asuntoja vain sen huollosta huolehtivaa henkilökuntaa varten. Suunnittelualueen lähiympäristön yhdyskuntarakenne on toteutunut 1940-50-luvulta alkaen vaiheittain. Uuden Summan asuinalueella on laajojen virkistysalueiden lisäksi myös pienteollisuusalueita yrityksineen, ja palveluita kuten koulu, hoivaasumista sekä ruokakauppa. Suunnittelualueen länsipuolella kulkee Tenkkiilintie, joka on Uuden-Summan alueen pääkokoojakatu. Entiselle Summan tehdasalueelle ja satamaan suuntautuvalle liikenteelle on rakennettu Ensontien väylä Haminan Satamantien jatkeeksi, joten tämä yhdessä Summan paperitehtaan lakkauttamisen myötä on vähentänyt huomattavasti, erityisesti raskasta liikennettä Tenkkiilintiellä. 3.1.1 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Uusi-Summa on syntynyt paperiteollisuuden sijoituttua Summaan noin 1950-luvulta alkaen. Uuden-Summan asemakaava-aluetta on laajennettu vähitellen ja viimeisimmät toteutuneet alueet ovat 2000-luvulta. Lähialueilla toimii myös mm. metallisorvaamo ja kuljetusliikkeitä. Suunnittelualueen halli- ja varastorakennukset on rakennettu 1970- luvun lopulta 1980-luvun puoliväliin sijoittuvalla ajanjaksolla. Suunnittelualueella ja sen lähialueella ei ole rakennushistoriallisesti merkittäviä kohteita. 3.1.2 SUUNNITTELUALUEEN LUONTO JA MAISEMA Asemakaava-alueen lähistön luonnonympäristö koostuu pääosin asemakaavaalueiden lähivirkistysalueista, jotka ovat aktiivisessa käytössä. Kaavamuutosalueen puistoalueet eivät kuitenkaan sisälly tai liityt näihin em. virkistysalueisiin. Liitettävät puistoalueet ovat pinta-aloiltaan pieniä ja irrallisia, eikä niillä ole virkistysarvoa tai muuta käyttöä. Myöskään suurta ekologista merkitystä niillä ei arvioida olevan alueen viheralueverkoston kokonaisuuden kannalta. Eteläpuolella sijaitseva puistoalue on puustoinen. Pohjoispuolisella puistoalueella sijaitsee jäteveden pumppaamo, ja se liittyy katualueeseen ollen suurelta osin korttelin 40 tonttiliittymää. Suunnittelualueen maisemaa hallitsee pääosin katumaisema ja liikennealueet. Suunnittelualue sijaitsee Uuteen-Summaan saavuttaessa alueen kokoojakadun, eli Tenkkiilintien pohjoispäässä, rajoittuen länsireunaltaan tähän. Katuympäristön ohella lähiympäristössä on pääosin omakotitonttien pihapiirejä ja niiden kasvillisuutta.

6(13) 3.1.3.1 Luontokohteet Suunnittelualueelta ei ole tiedossa uhanalaisten lajien levähdys- tai lisääntymisalueita eikä muitakaan arvokkaita luontokohteita. Suunnittelualueesta itään, lähimmillään n. 125 metrin etäisyydellä, sijaitsee Summan I-luokan pohjavesialue (0591751). Kaavamuutoksella ei arvioida olevan vaikutusta pohjavesialueeseen. 3.1.3.2 Pilaantuneen maaperän kohteet Suunnittelualueen lähistöllä on useita kohteita, lähinnä olemassa olevilla teollisuusalueilla, joiden alueella maaperä on mahdollisesti pilaantunut. Yleiskaavaa varten tehdyssä selvityksessä mainitut kohteet sijaitsevat tähän kaavamuutokseen sisältyvän suunnittelualueen ulkopuolella. Itse suunnittelualueella ei ole tiedossa olevia pilaantuneen maaperän kohteita. 3.1.3 MAANOMISTUS Suunnittelualueella sijaitseva teollisuustontti on yksityisen maanomistajan, eli kaavamuutoksen hakijan omistuksessa. Kaavamuutosalueen puistoalueet ovat Haminan kaupungin omistuksessa. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.4.2018. Valtioneuvosto päätti tavoitteiden uudistamisesta 14.12.2017. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden kautta valtioneuvosto linjaa koko maan kannalta merkittäviä alueidenkäytön kysymyksiä. Tavoitteilla varmistetaan, että valtakunnallisesti merkittävät asiat huomioidaan kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Tavoitteiden uudistamisella pyritään vastaamaan alueidenkäytön tulevaisuuden haasteisiin ja edistämään kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa. Uudistetut tavoitteet jakautuvat viiteen kokonaisuuteen, jotka ovat: toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen tehokas liikennejärjestelmä terveellinen ja turvallinen elinympäristö elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat ja uusiutumiskykyinen energiahuolto.

7(13) Asemakaavan muutoksen ei katsota olevan ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden kanssa. Maakuntakaava Kymenlaakson liitto on laatinut maakuntakaavan Taajamat ja niiden ympäristöt, jonka maakuntavaltuusto hyväksyi 12.6.2006. Ympäristöministeriö on vahvistanut tämän 1. vaihemaakuntakaavan 28.5.2008 ja 18.1.2010 tehdyillä vahvistuspäätöksillä. Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen, jolla on säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita (A/s). Muutosalueella ei ole ko. säilytettäviä rakennuskulttuurikohteita. Muissa vahvistetuissa maakuntakaavoissa (Maaseutu ja luonto, Kauppa ja merialue sekä Energiamaakuntakaava) ei ole suunnittelualueelle kohdistuvia merkintöjä tai määräyksiä. Maakuntakaavan tavoitteet ja määräykset huomioidaan asemakaavasuunnittelussa. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Kaavamuutos on maakuntakaavan mukainen. KAAVAMUUTOS- ALUE Kuva 2. Ote Kymenlaakson maakuntakaavasta. Kokonaismaakuntakaavan, eli Kymenlaakson maakuntakaavan 2040, laatiminen on käynnissä. Kaavaluonnos oli nähtävillä 27.8.-7.10.2018. Siinä tätä asemakaavamuutosta koskevalle suunnittelualueelle ei ole esitetty merkittäviä muutoksia.

8(13) Keskeisten alueiden yleiskaava Haminan keskeisten alueiden yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.3.2006 ja se on saanut lainvoiman 5.11.2008. Haminan keskeisten alueiden yleiskaavassa suunnittelualue on merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Kaavamuutoksen ei katsota olevan ristiriidassa voimassa olevan yleiskaavan periaatteiden kanssa. Kyseessä on yksittäinen jo olemassa oleva teollisuustontti pientalovaltaisella asuinalueella. Teollisuustontti muutetaan kaavamuutoksella teollisuusrakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Tontti sijaitsee alueen sisääntuloväylän varrella, sen alkupäässä. Sijainnistaan johtuen, sekä ottaen huomioon em. kaavamääräys, kaavassa osoitettu käyttötarkoitus katsotaan soveltuvan alueelle. SUUNNITTELU- ALUE Kuva 3. Ote Haminan keskeisten alueiden yleiskaavasta. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 15.8.1969 (360) vahvistettu asemakaava. Suunnittelualueelle on määritelty seuraavia kaavavarauksia: yhdistettyjen teollisuusja varastorakennusten korttelialue (TTV), luonnontilassa säilytettävät puistoalueet (PL).

9(13) KORTTELI 40 Kuva 4. Ote ajantasa-asemakaavasta asemakaavasta Haminan kaupunginvaltuuston hyväksymä rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2011. Alueesta on laadittu yksityiskohtainen pohjakartta mittakaavassa 1:1000. Pohjakartta täyttää JHS 185:n vaatimukset. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TARVE JA TAVOITTEET Asemakaavan muutokseen lähdettiin kiinteistönomistajan anomuksesta liittää puistoaluetta teollisuustonttiin. Kaavamuutos mahdollistaa kiinteistönomistajille tonttiin liitettävän lisämaan ostamisen kaupungilta ja yritystoiminnan laajentamisen tontilla. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Kaavamuutos on tullut vireille kaupunginarkkitehdin 23.5.2018 päätöksellä. ( 11/2018, Dnro Hamina/581/2017)

10(13) 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 4.3.1 OSALLISET Välittömiä osallisia ovat: - Suunnittelualueen naapuruston kiinteistönomistajat ja asukkaat - Alueella toimivat yritykset ja yhteisöt - Alueen rakentamiseen suoraan tai toimensa puolesta osallistuvat - Yhdyskuntateknisten järjestelmien rakentamisesta ja ylläpidosta vastaavat yhteisöt - Kunnan rakennusvalvonta- ja ympäristöviranomainen - Kunnan pelastus- ja paloviranomainen - Kunnan terveydensuojeluviranomainen - Kaakkois-Suomen ELY keskus, ympäristö ja luonnonvarat - Kaakkois-Suomen ELY keskus, liikenne Välillisiä osallisia ovat kaikki ne, jotka kokevat itsensä osallisiksi. 4.3.2 VIREILLETULO Kaavahanke on tullut vireille kaupunginarkkitehdin viranhaltijapäätöksellä 23.5.2018. Asemakaavan vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävillä olosta on ilmoitettiin kaupungin ilmoitustaululla, ilmaisjakelulehti Reimarissa sekä kaupungin internetsivuilla Viralliset kuulutukset -kohdassa 17.10.2018. Naapureille lähetettiin erilliset kirjeet (ns. maanomistajien kuuleminen) 10.10.2018. 4.3.3 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT Luonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat esillä kaavoitusyksikön ilmoitustaululla 17.10. - 15.11.2018. Yksi kirjallinen mielipide saapui luonnoksen nähtävilläolon aikana. Siinä toisella puolella kaupunkia asuvat kiinteistönomistajat ottavat kantaa kaupungin omistaman puistoalueen liittämisestä korttelin 40 teollisuustonttiin. He ovat tarjoutuneet ostamaan oman omakotitonttinsa vierestä kaupungin puistoaluetta, ja kokevat nyt joutuneensa eriarvoiseen asemaan. Heille on viime keväänä kaupungin toimesta ilmoitettu, ettei kaupunki myy eikä vuokraa puistoalueitaan. Kaavaselostuksessa on esitetty perustelut korttelin 40 viereisten puistoalueiden liittämiseksi teollisuustonttiin. Liittämisen vaikutukset on arvioitu ja huomioitu kaavaratkaisussa. Ko. puistoalueet ovat kaupungille tarpeettomia, eikä niillä ole virkistysarvoa tai luontokohteita. Myöskään ko. kaavamuutosalueen naapurit eivät ole vastustaneet kaavamuutosta.

11(13) Nyt laadittavana oleva kaavamuutos ei vaikuta sijaintinsa takia mielipiteensä jättäneiden kiinteistönomistajien elinoloihin. Kaupunki ei katso kohdelleen kiinteistönomistajia eriarvoisesti. Mielipiteen jättäneille on viimeisen 9 vuoden aikana tehty 2 asemakaavamuutosta, joista ensimmäisessä 7.1.2011 lainvoiman saaneessa kaavamuutoksessa liitettiin viereistä puistoaluetta heidän omistamaansa erillispientalotonttiin. Jälkimmäisessä 4.5.2017 lainvoiman saaneessa kaavamuutoksessa hakijat olisivat halunneet liittää korttelin keskellä sijainneen viereisen puistoalueen kokonaisuudessaan omaan tonttiinsa. Tällöin naapurit vastustivat puistoyhteyden katkeamista ja tontteihinsa rajautuvan puistoalueen liittämistä hakijoiden tonttiin, joten kaavaratkaisuksi valittiin vaihtoehto, jossa rakennusoikeutta nostettiin ilman tontin levittämistä puistoalueelle ja ilman useampaan tonttiin rajautuvan puistoalueen poistamista. on linjannut, ettei se myy eikä vuokraa puistoalueitaan yksityisille. Mikäli puistoalue on kuitenkin kaupungille tarpeeton, eikä sillä ole virkistys- tai muuta erityisarvoa, kuten tässä tapauksessa Uuden-Summan korttelin 40 viereisillä, on kaavaprosessin kautta mahdollista selvittää, voidaanko merkitykseltään ja vaikutukseltaan vähäinen puistoalue liittää korttelialueeseen. Mikäli osallisten mielipiteet, viranomaisten lausunnot ja vaikutustenarviointi huomioiden kaavaprosessin lopputulos on, että puistoalue voidaan liittää kortteliin, on kaupungilla tämän jälkeen mahdollisuus myydä kaavassa liitetty maa-alue kiinteistönomistajalle. Kaupantekovaiheessa kaupunki ei myy tai vuokraa puistoaluetta, vaan tonttimaata, joka on jo kaavamuutoksella liitetty kortteliin. Asemakaavamuutoksen ehdotus asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään tarvittavat viranomaisten lausunnot ja osallisten mielipiteet. Kaavan nähtävillä oloaikoina esillä on myös kaavan mahdollista lähtöaineistoa ja kaavoitusta varten laaditut selvitykset. 4.3.4 VIRANOMAISYHTEISTYÖ Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot. Lausuntoja saapui 2 kpl. Kaakkois- Suomen ELY-keskuksella ei ollut erityistä kommentoitavaa tai huomautettavaa kaavaluonnoksesta eikä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Lausunnossa kuitenkin pyydettiin harkitsemaan TY-1 ja sen eteläpuolella sijaitsevan AL-tontin välisen rakennusalan ulkopuolisen alueen osoittamista istutettavaksi tontin osaksi. Kaavoittaja ei näe erityistä tarvetta istutettavan tontinosan merkitsemiseksi kaavaan ns. suojakasvillisuusvyöhykkeeksi, koska viereinen AL-tontti on liikerakennusten korttelialuetta, jolla asuminen ei ole pääkäyttötarkoitus ja jolla asuntoja saa olla vain liiketontin huollosta huolehtivaa henkilökuntaa varten. Molemmin puolin tonttien välistä rajaa on luonnonpuustoa. Valitettavan usein teollisuustontin istutukset jäävät vaille hoitoa. ELY-keskuksen lausunnon mukaan kaavamuutoksesta ei ole tarpeen pitää viranomaisneuvotteluja eikä pyytää ELY-keskukselta ehdotusvaiheen lausuntoa. Ympäristön ja rakentamisen valvonnan yhteislausunnossa ei ollut kaavasta huomautettavaa.

12(13) 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE JA MITOITUS Kaavamuutosalue on laajuudeltaan noin 4229 m2. Kaavassa merkitty käyttötarkoitus yhdistettyjen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (TTV) muutetaan teollisuusrakennusten korttelialueeksi, jolle ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY-1). Voimassa olevan kaavan mukainen luonnontilassa säilytettävä n. 506 m2:n puistoalue (PL) tilan 5:292 eteläpuolella liitetään tonttiin. Samoin kiinteistön 5:275 pohjoispuolella sijaitsevasta puistoalueesta (PL) n. 160 m2:n kokoinen alue liitetään teollisuustonttiin. Loppuosa puistoalueesta, jolla sijaitsee myös jätevedenpumppaamo, liitetään Kaskitien katualueeseen. Teollisuustontin pinta-alaksi tulee 3934 m2. Tontin suurin sallittu kerrosluku (II) säilyy ennallaan. Rakennusoikeusmerkintä 30 % muuttuu tonttitehokkuusluvuksi e=0.25. Tontin pinta-ala kasvaa 666 m2, mutta rakennusoikeus säilyy lähes ennallaan. Rakennusoikeutta TY-1 tontille tulee 983 k- m2. Lisäys merkinnän pyöristyksestä johtuen on 7 k-m2. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset esitetään kestävän kehityksen ulottuvuuksiin ryhmiteltyinä kokonaisuuksina: 1. Ekologiset vaikutukset 2. Taloudelliset vaikutukset - vaikutukset yhdyskuntatalouteen 3. Sosiaaliset vaikutukset 4. Kulttuuriset vaikutukset 6.1 EKOLOGISET VAIKUTUKSET Asemakaavamuutoksen ekologiset vaikutukset luonnonympäristöön ovat pienialaisia. Yritystontti laajenee kaavassa viereisille puistoalueille. Teollisuustonttiin liitettävillä ei ole virkistysarvoa, eikä niillä ole havaittuja luonnonkohteita tai merkitystä näiden elinoloihin. Pohjavesialueisiin ei kaavamuutoksella arvioida olevan juuri vaikutusta. Kaavamuutos pienentää käyttötarkoitusmerkinnällään (TY-1) ympäristöön mahdollisesti kohdistuvia häiriöitä.

13(13) 6.2 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET YHDYSKUNTATALOUTEEN Asemakaavamuutoksen mukainen maankäyttö tukeutuu nykyisellään kaupunkirakenteeseen ja eheyttää alueen yhdyskuntarakennetta. Kaavamuutoksella ei ole yhdyskuntatalouteen juurikaan vaikutuksia. Se ei aiheuta kunnallisteknisiin verkostoihin muutoksia. Kaavamuutos mahdollistaa kiinteistönomistajalle tonttiin liitettävän lisämaan ostamisen kaupungilta sekä yritystoiminnan laajentamisen tontilla. 6.3 SOSIAALISET VAIKUTUKSET Kaavamuutoksella ei katsota olevan oleellisia ja merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. Kaksi pientä puistoaluetta liitetään kaavamuutoksella teollisuustonttiin TY-1. Tonttiin liitettävät puistokaistaleet ovat lähistön virkistysalueiden kokonaispinta-ala huomioiden pieniä eikä muutoksella ole vaikutusta luonnon virkistyskäyttöön alueella. 6.4 KULTTUURISET VAIKUTUKSET Haminan keskustan ympyräasemakaavaan perustuvaan kaupunkikuvaan ja identiteettiin kaavalla ei ole oleellista vaikutusta sijainnista johtuen. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista, kun kaavamuutos on saanut lainvoiman. Haminassa 3. päivänä joulukuuta 2018 HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Kaavoitus Milla Koskivirta vs. kaupunginarkkitehti