MAASEUTUPOLIITTISEN ERIYISTOHJELMAN ALUEELLINEN MAASEUTUOSIO 2007 2010
1. Alueen nimi, määrittely, kunnat, asukasluku ja sen kehitys 2000-2005 sekä arvio 2006-2010, asukastiheys, haja-asutusväestön määrä sekä pinta-ala. Alue ja asukkaat Kaustisen seutukuntaan kuuluu seitsemän Perhonjoen ja Lestijoen jokilaakson kuntaa; Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Ullava ja Veteli. Seutukunnassa asuu 17871 henkilöä (31.12.2006 kk-tilasto). Seutukunta on osa Suomenselän aluetta ollen harvaan asuttu, vailla suuria asutuskeskuksia ja perustaen aluetalouden suurelta osin maa- ja metsätalouteen. Alueen erityispiirteenä on vahva, perinteikäs ja elävä kulttuuri. Kaustisen seutukunta sijaitsee Suomen länsiosassa kuuluen hallinnollisesti Länsi-Suomen lääniin. Seutukunta on osa Keski-Pohjanmaan hallinnollis-taloudellista maakuntaa. Seutukunta muodostuu itsenäisistä, läheistä yhteistyötä tekevistä kunnista. Seutukunnan kehittämishallinto organisoitui Lestijärven kunnan yhdeksi lautakunnaksi vuonna 2000. Seutukunnan ylintä päätösvaltaa käyttävä lautakunta käyttää itsestään nimeä Seutuvaltuusto. Seutukunnan johtoryhmä valmistelee seutuvaltuuston päättämät asiat ja EUtavoiteohjelmaan ja sen toteuttamiseen liittyvää työtä. Johtoryhmä muodostuu muun muassa kuntien johtajista, Keski-Pohjanmaan liiton sekä rahoittajien edustajista. Kaustisen seutukunta -lautakunnan tavoitteena on kuntien yhteistoiminnan syventäminen, elinkeinotoiminnan seudullinen kehittäminen, seudun edunvalvonnan tehostaminen ja yhteisten tehtävien ja päätösvallan siirtäminen seudulliselle toimielimelle. Kaustisen seutukunta osallistuu seutuyhteistyökokeiluun (L1199/2004). Sisäasianministeriö on vahvistanut Kaustisen seutukunnan kokeiluseutusopimuksen siten, että vahvistaminen tuli voimaan 1.7.2005.
Kunta Väkiluku Väkiluku Väkiluku Arvio Asukastiheys Pintaala Hajaasutus 2000 2005 2006 Väkiluku 2010 2005 km² väestö 2005 Halsua 1 547 1 441 1 408 1 380 3,33 433 Kaustinen 4 414 4 348 4 332 4 365 12,15 358 Lestijärvi 1 040 955 941 909 1,71 559 Perho 3 155 3 044 3 002 2 751 3,92 776 Toholampi 3 797 3 667 3 649 3 387 6,37 576 Ullava 1 095 995 996 946 5,53 180 Veteli 3 811 3 593 3 543 3 436 6,90 521 Kaustisen seutukunta 18 859 18 043 17 871 17 174 5,30 3 403 12 024 2. Elinkeinorakenne ja sen kehitys 2000-2005 sekä arvio 2006-2010. Alueen vahvuudet sekä osaamis- ja erikoistumisalat sekä kehittämishaasteet. Elinkeinorakenne Elinkeinorakenne 2000-2004 (työpaikat toimialoittain) Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto Toimialat 2000 2002 2004 2005 2006 2010 Kaikki toimialat yhteensä 6627 6811 6641 0 0 0 Alkutuotanto (Tol A ja B) 2049 1815 1723 Teollisuus ja rakentaminen (Tol C, D, E ja F) 1242 1416 1334 Palvelut (Tol G, H, I, J ja K) 1238 1289 1297 Julkinen ala (Tol L ja M) 793 776 774 Terveyden huolto ja sosiaalipalvelut (Tol N) 824 821 909 Muut 322 400 349 Tuntematon 159 294 255
Kaustisen seutukunnan Vahvuudet (elinkeinostrategia 2007-2013): - vahva, monipuolinen ja monialainen elinkeinorakenne, puu, metalli, veneala, elintarviketeollisuus, kaivostoiminta, turkistarhaus - alkutuotannon keskittymä, mahdollisuus myös bioenergiassa - kulttuurinen identiteetti, Kaustinen ilmiö ja nimi on tunnettu brändi - hyvä väestörakenne ja hyvät ihmiset, korkea työmoraali - sijainti; useita kasvukeskuksia, satama, lentokenttä, rautatie - luonnonrikkaudet, hyvät pohjavesivarat - hyvä palvelutaso, peruspalvelut kunnossa - kohtuuhintaiset asunnot, joustava tonttipolitiikka, turvallinen asuinympäristö - tietoverkko - maakunnassa laaja koulutuskirjo - yrittäjyysilmapiiri - paluumuuttajille löytyy töitä 3. Miten alue on hyödyntänyt päättyneen EU-ohjelmakauden/kansallisen ohjelmakauden ohjelmia ja mitkä ovat olleet keskeiset tulokset? Seudulla on toteutettu päätyneellä ohjelmakaudella Pohjois-Suomen Tavoite 1 ohjelmaa. EU:n ja Suomen valtion rahoittamia projekteja on toteutettu valtava määrä. Strategia on ollut mahdollistava, laajasti eri toimialat kattava. Toisin sanoen kaikki hyvät hakemukset on rahoitettu rahoituskehysten puitteissa. Elinkeinojen kehittymisen osalta parhaat tulokset ovat puutoimialan kehittämisessä. Alueen elinvoimaisuuden kannalta merkittävä linjaus on ollut seutuverkon rakentamisen hankkeistus, johon on laitettu paljon voimavaroja. Jatkossa seutu- ja maakuntaverkosta muodostuu seudun entistä vahvempi vetovoimatekijä.. 4. Miten suunnitelma on sovitettu yhteen maakuntaohjelman, aluekeskusohjelman, osaamiskeskusohjelman ja saaristo-ohjelman sekä muiden alueella toteutettavien aluekehityksen kannalta keskeisten ohjelmien kanssa ja miten mahdollisesti verkostoidutaan toisiin alueisiin? Miten suunnitelmassa hyödynnetään rakennerahasto-ohjelmia ja EU:n maatalousrahaston maaseutuohjelmaa? Seutukunnan kehittämisohjelmassa on yksi neljästä painopisteestä yhteistyön kehittäminen. Amoohjelmalla keskitytään mm. tähän strategiseen alueeseen. Maakuntaohjelmatyön toteuttamiseen on Keski-Pohjanmaalla luotu innovatiivinen toimintamalli ja tämän työn koordinointi erityisesti seutukunnan kannalta on nostettu amo-ohjelmassa esiin. Amo-koordinaattorin tehtävänä tältä osin
on organisoida seutukunnan toimintamalli ja yhteistyön muotoja, jonka tuloksena seutukunnan painoarvo maakuntaohjelman toteuttamisessa kasvaa. Tällä hetkellä maakunnalliset toimijat keskittyvät maakuntakeskuksen eli Kokkolan alueen kehittämiseen eivätkä toimi riittävästi vielä maaseudun kehittämisen eteen. Jatkossa siis tavoitellaan monipuolista vaikuttamismekanismia maakuntaohjelmatyön toteuttamiseen ja sen valmisteluun. Aluekeskusohjelma ja osaamiskeskusohjelma ovat tärkeitä kumppaneita. Yhteensovitus ei tässä yhteydessä kuvaa suhdetta parhaalla mahdollisella tavalla, vaan pikemminkin vuorovaikutuksen synnyttäminen. Em. ohjelmat ovat myös keskittyneet vahvasti maakuntakeskuksen kehittämiseen, mutta rajapintoja maaseudun ja kaupunkialueen yhteistyölle on mahdollista löytää. 5. Toimintasuunnitelma kustannusarvioineen haettavine ja omine rahoituksineen ja aikatauluineen. AMO -ohjelmaehdotusten saama palaute ja AMO -ohjelmahaussa esillä olleet kriteerit muodostavat selkeän linjan, joka osoittaa AMO-ohjelman laajan kehitystehtävän kohdistuen koko elinkeinotoiminnan kenttään. Palautteen johdosta seutukunta ja maaseutuopisto ovat linjanneet AMOohjelman toteuttamista Kaustisen seutukunnan alueella ja yhteinen johtopäätös on, että seutukunta ottaa toteuttamisvastuun AMO-ohjelmasta Kaustisen seutukunnan alueella kokonaisuudessaan. Seutukunta on paras vaihtoehto ohjelman mukaisen toiminnan toteuttajaksi, koska se on ainoa taho, joka voi koordinoida elinkeinopoliittisia kehittämistoimia sekä niihin välittömästi liittyviä osaamisen kehittämisen toimintoja kokonaisvaltaisesti. Sekä seudullisen kehittämisen tarve että AMO -ohjelman kriteerit kohtaavat hyvin muutamissa keskeisissä teemoissa. Esimerkki tällaisesta teemasta on maakunnallisten toimijoiden sitouttaminen myös maaseudun kehittämiseen Keski-Pohjanmaalla. Hankkeeseen on myös mahdollista sisällyttää vuoden 2008 osalta suunnittelutehtäviä koskien maakunnallisen elinkeinojen kehittämiseen keskittyvän organisaation rakentamiseksi. Vuoden 2008 osalta on kyse siirtymävaiheesta, koska ohjelmaperusteisen kehittämistyön rakenteet uudistuvat jatkossa. Seudullinen toiminta hakee vuonna 2008 suuntaa. Merkittävin muutos on seutukokeiluhankkeen päättyminen ja käytännössä sen toimintojen sulautuminen PARAS -hankkeen yhteyteen. Tästä seuraa, että seudullinen toiminta keskittyy jatkossa entistä vahvemmin elinkeinopoliittisiin toimenpiteisiin. Tämä työ organisoidaan AMO ohjelmaa hyväksikäyttäen.
Uusi EU:n ohjelmakausi alkaa käytännössä vuoden 2008 alkupuolella. Keski-Pohjanmaalla käynnistyy koko maakunnan yhteinen ohjelma, kun aiemmin Kokkolan seutukunta kuului Tavoite 2- ohjelmaan ja Kaustisen seutukunta Tavoite 1-ohjelmaan. Yhteinen ohjelma merkitsee mahdollisuutta toteuttaa aiempaa vaikuttavampia projekteja, mutta se merkitsee myös uutta toimintakulttuuria, jossa yhteistyön merkitys korostuu. Yhdessä tekemisen kulttuuri ei muun muassa erillisistä tavoiteohjelmista johtuen ole maakunnassa riittävän pitkälle kehittynyttä. Toiminta Miten AMO sovitetaan muuhun kehittämistyöhön? Seutukunta hakee ohjelmasta resurssia elinkeinopoliittisten toimintojen koordinointiin. AMO ohjelma sovitetaan kehittämistyön kenttään siten että ohjelman toteuttamisella on merkittävä rooli kehittämistyön koordinoinnissa. Kehittämistyöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkia niitä yritysten kehittämiseen liittyviä toimia ja palveluita, joita eri koulutus- ja kehittäjäorganisaatiot tarjoavat. AMO ohjelma asettuu em. kehittämistyötä koordinoivaan rooliin seutukunnan alueella. Seudullinen yrityspalvelupiste tekee Kaustisen seutukunnan alueella elinkeinojen kehittämisen perustyön. Se toimii käytännön läheisesti yritysten pariin jalkautuen. Yrityspalvelupisteen toiminnan yhteyteen tarvitaan koordinaattoria, joka kytkee yhteen yritysneuvojien tiedot yritysten kehittämistarpeista sekä kehittämisen asiantuntijaorganisaatioiden toiminnan suunnittelun ja toteutuksen. Työkenttä on seutukunnan alueella toteuttavien projektien sisältöjen valmistelu ja rahoitusten haku, hankkeiden kuntarahoituspäätösten valmistelu ja projektien käynnistyttyä niiden ohjaukseen liittyvät tehtävät. Koordinaatiotehtävä kohdistuu kehittäjäorganisaatioihin mutta koordinaattori työskentelee keskeisesti myös suoraan yritysten kehityshankkeiden parissa yritysten tarpeiden mukaan. Työtehtäviin voi kuulua myös jonkin verran yritysten perusneuvontaa. Toiminnan tavoitteet vuonna 2008 Keski-Pohjanmaan maakunnassa on suuria maakunnallisia toimijoita kuten esimerkiksi Yliopistokeskus, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän aikuisopisto, Ammattikorkeakoulu ja Ketek, joka keskittyy teknologisiin innovaatioihin. Näiden kaikkien toiminnassa korostuu maakuntakeskeisyys ja jalkautumisessa koko maakunnan alueelle on vielä parannettavaa. Koordinaattorin työn yksi keskeinen haaste on olla sitouttamassa näitä kehittämisen asiantuntijaorganisaatioita toimimaan myös Kaustisen seutukunnan alueella entistä tehokkaammin. Maakunnalliset toimijat ovat yhdessä sopimassa vuoden 2008 aikana kehittämistyön pelisäännöistä ja erityisesti kunkin roolista. Tarkoitus on päästä pois liiallisesta kilpailusta eri rahoituskanavien osalta,
Tämä sopimus on askel eteenpäin mutta se ei takaa vielä kehittämistoimien toteuttamista tehokkaasti myös syvällä maaseudulla. AMO -koordinaattori on seutukunnan puolelta kehittämistyöhön osallistuva taho - neuvotteleva rajapinta - jota ilman kehittäjäorganisaatiot eivät toimi tehokkaasti koko maakunnan alueella. Eri toimijoiden yhteistyölle on luotava vuoden 2008 aikana konkreettinen toimintamalli ja jatkossa tähän on kytkettävä myös ylimaakunnalliset verkostot. Yksi tavoite vuodelle 2008 on seutukunnan osallistumisen organisointi maakuntaohjelmatyöhön. Keski-Pohjanmaalla on maakuntaliitossa rakennettu käytännönläheinen tapa toteuttaa maakuntaohjelmaa. Ohjelman toteuttamissuunnitelma kootaan vuosittain ja toimintalinjoittain viiden työryhmän voimin ja tähän työhön on seutukunnan on tulevaisuudessa osallistuttava järjestelmällisemmin ja aiempaa vaikuttavammin. Seutukunta käyttää AMO ohjelman resurssia myös tähän organisoitumistehtävään. Tiivistelmä vuoden 2008 toiminnoista AMO ohjelma-alueella Kaustisen seutukunta 1) Yrityspalvelupisteen toiminnallinen vahvistaminen 2) Elinkeinojen kehittämisen toimintojen koordinaatiotehtävä 3) Maakunnallisten toimijoiden sitouttaminen maaseudun kehittämiseen 4) TOTSU prosessin organisointi Kaustisen seutukunnan alueella 5) Maakunnallisen elinkeinojen kehittämisorganisaatiopilotin valmistelutyö 6) Maakunnallisten ja seutukunnallisten hankkeiden valmistelu. Budjetti 9.1.2008 15054 KAUSTISEN SEUTUKUNTA joä 150541 1 AMO eli alueellinen maaseutuosio EUROA 2008 2009 2010 Yhteensä 3115 Seutukunnan Kunnat 30 % 28 841 36 026 37 159 102 027 3310 Keski-Pohjanmaan liitto, 20 % 19 227 24 018 24 773 68 018 Omarahoitusosuus 48 068 60 044 61 932 170 044 valtio-sm perusrahoitus, 50 % 48 068 60 044 61 932 170 044 Yhteensä 96 136 120 088 123 865 340 089
2008 2009 2010 Yhteensä 4001 Henkilöstökulut 69 236 90 888 94 665 254 789 4004 Luottamushenkilöiden palkkiot 500 500 500 1 500 4005 elinkeinojohtaja, alkaen 1.4.2008 39 582 55 679 58 741 154 001 4060 Lomapalkkojen jaksotus 0 4102 KVTEL-maksut, 16,5 % 6 531 9 187 9 692 25 410 4110 sisäiset palkkakulut, 1.2.2008 alkaen 19 700 21 500 21 500 62 700 Kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksut, 3,831 4115 % 1 536 2 152 2 270 5 957 4116 Työttömyysvakuutusmaksut, 2 % 792 1 114 1 175 3 080 4130 Tapaturmavakuutusmaksut, 0,9 % 356 501 529 1 386 4150 Muut sosiaalivakuutusmaksut, 0,1 % 40 56 59 154 4160 Jaksotetut sosiaalivakuutusmaksut 0 4471 Työterveyshuolto 200 200 200 600 PALVELUJEN OSTOT 18 800 21 200 21 200 61 200 4341 Toimistopalvelut (hallinto, kopiot yms.) 1 200 1800 1800 4 800 Painatukset ja ilmoitukset (sis. Seutistiedotuslehti) 4350 8 600 7 100 7 100 22 800 4360 Posti- ja telemaksut ja tietoverkko 1 500 1 800 1 800 5 100 4410 Matkakulut 6 000 9 000 9 000 24 000 4425 Koulutuspalvelut 1 000 1 000 1 000 3 000 4942 Muut kulut (esim. lehdet, kirjat) 500 500 500 1 500 AINEET JA TARVIKKEET 3 600 2 000 2 000 7 600 4503 Toimistotarvikkeet 300 200 200 700 4580 Kalusto ja laitteet (PC ja matkapuhelin) 2 500 1 000 1 000 4 500 4941 Tilaisuudet ja kokoukset 800 800 800 2 400 VUOKRAT 4821 Vuokrat huoneistoista 4 500 6 000 6 000 16 500 Yhteensä 96 136 120 088 123 865 340 089