HAKULOMAKE 2008 ALUEELLINEN MAASEUTUOSIO OHJELMAEHDOTUS

Transkriptio

1 HAKULOMAKE 2008 ALUEELLINEN MAASEUTUOSIO OHJELMAEHDOTUS

2 HAKULOMAKE 2008 ALUEELLINEN MAASEUTUOSIO OHJELMAEHDOTUS PERUSTIEDOT Hakija/hallinnoija Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus Yhteyshenkilö NIMI Pertti Pulli POSTIOSOITE Kauppalankatu 2 A, Loimaa PUH tai (02) Ohjelma-alue Asukasluku Maakunta Ohjelman kustannusarvio ALUEEN NIMI Loimaan seutukunta KUNNAT Alastaro, Aura, Koski Tl, Loimaa, Marttila, Mellilä, Oripää, Pöytyä, Tarvasjoki, Yläne / henkilöä Varsinais-Suomi ohjelmakaudella ,00 vuonna ,00 2. ALUEEN LYHYT KUVAUS (väestökehitys, elinkeinorakenne ja sen kehitys sekä arvio Alueen vahvuudet sekä osaamis- ja erikoistumisalat sekä kehittämishaasteet) Loimaan seutukunta sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnan pohjoisosissa, kolmion Turku Tampere Helsinki yhdellä sivustalla, Suomen toiseksi ja kolmanneksi suurimpien kaupunkikeskusten Turun ja Tampereen vaikutusalueiden solmukohdassa. Seutua halkovat valtatiet 9 ja 10 sekä kantatie 41. Seutukunnan pohjoisreunalla kulkee lisäksi valtatie 2 ja alueen halkaisee Turku Toijala Tampere-rataosuus. Loimaan seutukuntaan kuuluu kymmenen kuntaa: Alastaro, Aura, Koski Tl, Loimaa, Marttila, Mellilä, Oripää, Pöytyä, Tarvasjoki ja Yläne. Alueen keskuksena on Loimaan kaupunki, josta matkaa on Turkuun 65 km ja Tampereelle 100 km. Loimaan seutukunnan asukasluku on ( ). Vuonna 2000 asukkaita oli , joten lisäystä aikavälillä on tapahtunut 22 henkilöllä. Ennusteen mukaan seutukunnan asukasluku kasvaa kuitenkin tulevaisuudessa; vuonna 2010 väestömäärän ennustetaan yltävän :aan (Liite 1.). Eniten väestömäärä kasvaa Auranmaan kunnissa, jotka sijaitsevat Turun läheisyydessä. Yhden kunnan asukasluku on väliltä ja seutukunnan asukastiheys on 16,2 as / km2. Maapinta-ala on n km2. Seutukunnalla haja-asutusväestön määrä on henkilöä. Loimaan seutukunnasta löytyy n yritystä ja n maatilaa. Työpaikkoja seutukunnasta löytyy n Suurimmat työllistäjät ovat teollisuus, palveluala sekä maa- ja metsätalous. Alueella toimii runsaasti pieniä, muutaman hengen työllistäviä yrityksiä, joiden toimintaedellytysten ja innovaatiotoiminnan tukeminen luovat alueelle tulevaisuuden kehittymismahdollisuuksia. Loimaan seutukunnan merkittävimmät elinkeinot ovat maa-, riista- ja metsätalous, teollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut. Vuosien välillä yritystoimipaikkojen lukumäärä on kasvanut erityisesti maa-, riista- ja metsätaloudessa, rakentamisessa sekä muissa yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa. Huomattavaa on, että samalla aikavälillä työpaikkojen osuus maataloudessa on laskenut huomattavasti. Loimaan seutukunnan vahvoja osaamisaloja ovat erityisesti metalli- ja konerakennusteollisuus, rakennusmateriaaliteollisuus sekä kasvintuotanto ja elintarviketeollisuus. Loimaan seutukunnan vahvuutena on hyvä sijainti Etelä-Suomessa, Turun ja Tampereen kaupunkiseutujen välillä. Yritysintensiteetti on korkeampi kuin maassa keskimäärin (Vuonna 2005 Loimaan seutukunnalla 5,98 yritystä /100 henkeä, koko maassa luku on 5,05). Alueella toimii runsaasti pieniä, muutaman hengen työllistäviä yrityksiä, joiden toimintaedellytysten ja innovaatiotoiminnan tukeminen luovat alueelle tulevaisuuden kehittymismahdollisuuksia. Loimaan seutukunnan kehittämishaasteena on vastata yhä jatkuvaan rakennemuutokseen ja erityisesti maatalouden osalta tapahtuvaan työpaikkojen vähentymiseen. Toinen kehittämishaaste on väestön ikääntyminen ja siitä aiheutuva tarve löytää yrityksille jatkajia.

3 Loim aan seutukunnan asukasluku ja ennuste OHJELMAN TIIVISTELMÄ Painopistealueet: Kehityskäytävä, Tulevaisuusklubi, Loipolis, Maaseudun kehitys Saadun palautteen perusteella Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus on tarkentanut AMO ohjelmaansa. AMO ohjelmaa tarkastellaan Kehityskäytävä näkökulmasta. Kehityskäytävä näkökulma antaa oivallisen välineen rakentaa ja vahvistaa yhteistyörakenteista foorumia, joka toteuttaa AMOn tavoitteita.

4 Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen tarkennetut toimenpidekokonaisuudet ovat. 1. Kehityskäytävä Sisältö Kehityskäytävä toimintakokonaisuudessa Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus operoi kahden valtatien varrella VT 9 ja VT 10. VT 9:llä tuotetaan ns. Master Plan, jonka avulla hahmotellaan ne konkreettiset toimenpiteet, joiden avulla tuetaan käytävän elinkeinotoiminnan kehittymistä (toimivat ja uudet yritykset), uusien asukkaiden saamista ja turvataan työvoiman pysyvyys ja saatavuus. Master Planin avulla kehitetään myös se yhteistyöfoorumi, joka kattaa maantieteellisesti laajemman alueen kuin vain Loimaan seutukunta.(katso lomakkeen kohta 8) VT 10:llä tehdään samansuuntainen työ kuin mitä on aiemmin tehty VT 9:llä eli tuotetaan kuntien valitsemat paikallissuunnitelmat ja erityistä painoa asetetaan niiden teossa elinkeinotoimintaa palveleviin näkökohtiin. Sekä VT 9:llä että VT 10:llä tehtävä työ tuo esille sellaisia tarpeita, joita on mielekästä hankkeistaa ja hakea täten toteuttamista varten erillisrahoitusta. Toteutus Sekä VT 9:llä että VT 10:llä tehtävä työ toteutetaan ostopalveluina ja AMO ohjelmakoordinaattori toimii kuvatulla tavalla. (Katso liite Loimaan seutukunnan AMO -ohjelmakoordinaattorin toimenkuva) Kokonaiskustannus Toimintakokonaisuuden kokonaiskustannus on , Tulevaisuusklubi Sisältö Tulevaisuusklubista on tarkoitus kehittää elinkeinoelämän tueksi innovatiivinen tulevaisuustyökalu ja toimijaverkosto, joka kerää yhteen seudun eri alojen yritykset ja yrittäjät, oppilaitosten, yliopistojen, korkeakoulujen sekä viranomais- ja kehittämistahojen edustajat. Toteutus Tulevaisuusklubia kehitetään yhdessä Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuudentutkimuskeskuksen kanssa. AMO ohjelmakoordinaattori toimii kuvatulla tavalla. (Katso liite Loimaan seutukunnan AMO ohjelmakoordinaattorin toimenkuva) Kokonaiskustannus Toimintakokonaisuuden kokonaiskustannus on , LOIPOLIS Sisältö LOIPOLISin tavoitteena on tiivistää yhteistyötä Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen, Turun ammattikorkeakoulun Loimaan toimipisteen, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Loimaan työvoimatoimiston välillä.. Toteutus LOIPOLISia kehitetään yhdessä Turun Ammattikorkeakoulun Loimaan toimipisteen, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Loimaan työvoimatoimiston kanssa. AMO ohjelmakoordinaattori toimii kuvatulla tavalla. (Katso liite Loimaan seutukunnan AMO ohjelmakoordinaattorin toimenkuva) Kokonaiskustannus Toimintakokonaisuuden kokonaiskustannus on , Maaseudun kehitys: Biopolttoaineiden ja ruokaketjun innovaatio Sisältö Maaseudun kehitys -toimenpiteen toteuttamisen yhteydessä laaditaan analyysi Loimaan seutukunnan ruokaketjun ja sivuvirtojen hyödyntämisen tämän hetken tilanteesta ja keskeisistä kehittämistarpeista.

5 Toteutus Maaseudun kehitys toimenpidekokonaisuutta kehitetään yhdessä Satafood Ry:n kanssa. AMO ohjelmakoordinaattori toimii kuvatulla tavalla. (Katso liite Loimaan seutukunnan AMO ohjelmakoordinaattorin toimenkuva) Kokonaiskustannus Toimintakokonaisuuden kokonaiskustannus on , Miten suunnitelma on sovitettu yhteen maakuntaohjelman, aluekeskusohjelman osaamiskeskusohjelman ja saaristo-ohjelman, mahdollisen seutuohjelman sekä muiden alueella toteutettavien aluekehityksen kannalta keskeisten ohjelmien kanssa? Miten suunnitelmassa hyödynnetään rakennerahasto-ohjelmia ja EU:n maatalousrahaston maaseutuohjelmaa? Varsinais-Suomen liiton laatimassa maakuntaohjelmassa painopisteiksi on valittu: 1. Osaamisella ja luovuudella varmistetaan maakunnan kilpailukyky Tämä painopiste on huomioitu sekä Tulevaisuusklubi- että LOIPOLIS toimenpiteissä. 2. Elinkeinoelämän kehittämisellä turvataan maakunnan menestyminen Tämä painopiste on huomioitu kokonaisuudessaan Kehityskäytävä ajattelussa sekä Tulevaisuusklubi- että LOIPOLIS ja Maaseudun kehitys -toimenpiteissä. 3. Varsinais-Suomesta kehitetään merkittävä Itämeren keskus Tämä painopiste on huomioitu Tulevaisuusklubi toimenpiteessä. 4. Lisätään aktiivisia toimenpiteitä hyvinvoinnin turvaamiseksi Tämä painopiste on huomioitu LOIPOLIS toimenpiteessä. 5. Ympäristöstä tehdään maakunnan vetovoimatekijä Tämä painopiste on huomioitu kokonaisuudessaan Kehityskäytävä ajattelussa. Aluekeskusohjelman osaamiskeskusohjelmassa Loimaan seutukunnalle on alustavasti hahmoteltu elintarvikeklusterin vetovastuuta. Asia tulee ajankohtaiseksi keväällä Loimaan seutukunta sijaitsee sisämaassa, joten saaristo-ohjelman kanssa ei ole kuin välillisiä kontakteja esim. matkailun kautta. Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus hallinnoi seutukuntien tukihanketta Loimaan seutukunnalla. Rakennerahastojen mahdollisuuksia tullaan hyödyntämään suunniteltujen Kasvun avain- ja Seutukunnallinen markkinointi hankkeiden kautta, jotka ovat EAKR rahoitteisia. Alustavia ESR rahoitteisia hankkeita on kaavailtu, mutta ne ovat vielä idea asteella. Maatalousrahaston maaseutuohjelman kanssa AMO ohjelma tulee tekemään yhteistyötä MASVA -työn kautta. 5. Miten alue on hyödyntänyt päättyneen EU-ohjelmakauden/kansallisen ohjelmakauden ohjelmia ja mitkä ovat olleet keskeiset tulokset?

6 Loimaan seutukunta on ollut aktiivisesti mukana erilaisissa ohjelmissa ja toteuttanut useita hankkeita. Ohjelmakaudella seutu on kuulunut mm. Tavoite 2, Valma sekä Leader+ -ohjelmiin. Näiden kautta seutukunnalle on kanavoitu tukia yhteensä yli 15 miljoonaa euroa, joiden avulla on toteutettu noin 500 hanketta. Ohjelma Lukumäärä Tuki yhteensä Tavoite Tavoite VALMA Kansalliset Leader+ (I samma båt rf) Leader+ (V-S jokivarsikumppanit ry.) ELMA YHTEENSÄ Tukien avulla saatu työpaikkavaikutus on seuraavanlainen: SUMMA Uudet Uudistetut Projektin aikana Summa Alueella on käynnistetty useita toimijoita ja tahoja yhdistävä tulevaisuustyöskentely, jonka avulla haetaan seudulle keinoja kehittää nykyisiä toimintoja sekä pyritään löytämään myös uusia avauksia elinkeino- ja palvelurakenteen kehittämiseen. Osaamistason nostoon sekä korkeakoulutasoisen tutkimus- ja kehittämispanoksen tuomiseen alueen toimijoiden tueksi rakennetaan yhteistyöväyliä korkeakouluihin. Tätä yhteistyötä halutaan syventää ja kehittää erityisesti Turun ja Tampereen aluekeskusten ja korkeakoulujen kanssa tehtävän yhteistyön avulla. Loimaan seutukunta kuuluu myös sisäasiainministeriön ja Suomen Kuntaliiton käynnistämään Seutukuntien tuki, SEUTU-hankkeeseen. Loimaan seutukunta on yksi ohjelmaan valitusta viidestätoista alueesta. Konkreettisia tuloksia on Loimaan seutukunnalla saatu SEUTU-hankkeen aikana mm. elinkeinopoliittisen edunvalvonnan kehittämisessä, seudun yhteisen liikennestrategian ja sitä toteuttavan aiesopimuksen laadinnassa sekä kuntien välisen yhteistyön kehittämisessä (esim. aluearkkitehtitoiminta, virtuaalinen seutukirjasto, ohjelmistojen yhteishankinnat, yhteinen henkilöstökoulutus). 6. Miten ohjelmaehdotus edistää yhteistyötä seutukuntatasolla ja toiminnallisen seutukunnan vahvistamista?

7 Kehityskäytävä ajattelu edistää ylikunnallista tarkastelutapaa elinkeinojen kehittämisessä samalla tavalla kuin mitä SEUTU hanke on tehnyt Loimaan seutukunnalla kuntien muiden toimintojen kohdalla. 7. miten ohjelmaehdotus edistää yhteistyötä ohjelma-alueen sisällä eli vahvistaa kuntien sekä julkisen ja yksityisen sektorin sekä eri hallinnon tasojen kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä? Kehityskäytävä ajattelu luo yhteisen foorumin eri osapuolille tarkastella samoja asioita nykyhetken ja tulevaisuuden näkökulmista. Tulevaisuusklubi antaa välineen eri osapuolille rakentaa hedelmällinen vuorovaikutussuhde. LOIPOLIS kokoaa yhteen merkittävää tieto-taito osaamista hyödyntämään sekä julkisia että yksityisiä toimijoita yhdessä ja erikseen.

8 8. Miten ohjelmaehdotus edistää alueiden välistä yhteistyötä eli alueen vuorovaikutusta ja verkostoitumista maakunnallisesti, ylimaakunnallisesti ja aluekeskusohjelma-alueiden kanssa elinkeino- ja osaamisperustan kehittämistyössä. Kehityskäytävä ajattelu yhdistää Loimaan seutukunnan lähialueisiin Turun, Tampereen, Huittisten ja Forssan suuntiin. Mainitut suunnat merkitsevät maakunnallisesti yhteistyötä neljän eri maakunnan (Varsinais-Suo-mi, Pirkanmaa, Satakunta ja Kanta-Häme) välillä. Mikäli Kehityskäytävä ajattelua viedään maantieteellisesti eteenpäin, niin yhteisverkostoon on mahdollista liittää vielä Keski-Suomen maakunta. Seutukunnallisesti yhteistyöverkosto ulottuu Porin, Etelä-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan ja Forssan seutukuntiin. Luotava yhteistyöfoorumi antaa välineitä best practise käytännön hyödyntämiseen ja ylikunnallisten, - seutukunnallisten ja maakunnallisten toimenpiteiden toteuttamiselle. 9. Miten AMO organisoidaan ja millainen on siihen sitoutuneiden toimijoiden työnjako? Paikallisena linkkinä seutukunnalta yhteistyökumppaneihin ja yhteistyökumppaneista seudulle päin toimii Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus. Yhteydenpito keskeisiin yhteistyökumppaneihin rakennetaan asia- /teemakohtaisesti kytkemällä se mahdollisuuksien mukaan joko olemassa oleviin rakenteisiin ja neuvotteluverkostoihin tai perustamalla tarpeen niin vaatiessa uusia foorumeja. Tärkeitä yhteistyökumppaneita AMO:n toteuttamisessa ovat lähiseutukuntien kehittämiskeskukset ja AKO koordinoijat, yritykset, kunnat, yliopistot ja korkeakoulut sekä paikallisesti toimivat kehittäjäyksiköt kuten Turun ammattikorkeakoulun Loimaan toimipiste ja Loimaan Ammatti- ja aikuisopisto, elintarviketurvallisuusviraston Loimaan yksikkö, Loimaan työvoimatoimisto ja Suomen maatalousmuseo Sarka. Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksessa toimii osa-aikainen ohjelmakoordinaattori ja mikäli on tarvetta myöhemmin, koordinaattori toimii kokopäiväisenä vuoden 2009 alusta. 10. Miten alue on sitoutunut AMOn ja sen edellyttämien toimintamallien toteuttamiseen?

9 Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen hallitus on varannut Kehittämiskeskuksen budjettiin vuodelle 2008 tarvittavan omarahoitusosuuden. Lisätietoja Edellä olevat tiedot oikeaksi vakuuttaa nimen selvennys LIITE: 1. TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA 2008