Ympäristölautakunta 11.12.2012

1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÄÄTÖS Ympäristölautakunta 11.12.2012 Annettu julkipanon jälkeen NCC ROADS OY/ YMPÄRISTÖLUPA JA ALOITUSLUPA, KALLION LOUHINTA, MURSKAUS, KIVIAINESTEN VARASTOINTI JA PINTAMAIDEN VASTAANOTTO, TILA RAJAKORPI 543-413-9-5, NURMIJÄRVI ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kallion louhintaa, kalliokivilouheen murskausta, kiviainesten varastointia sekä pintamaiden vastaanottoa Nurmijärven kunnan Uotilan kylässä tilalla Rajakorpi 543-413-9-5. Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA NCC Roads Oy Äyrintie 8 C, 01510 Vantaa puh. 010 507 6800 MAANOMISTAJA NCC Roads Oy TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Nurmijärven Uotilan kylä, tila Rajakorpi 543-413-9-5 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000) 28.1, ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) 1.1 kohdat 7c ja 7 e, kivenlouhinta ja murskaus. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA YSA 7.1 :n kohdan 7a ja 7b perusteella lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (Nurmijärven ympäristölautakunta). ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 8.8.2011. Hakemusasiakirjoja on täydennetty 21.11.2011. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Alue on tällä hetkellä maa- ja metsätalouskäytössä ja alueella on voimassa Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava sekä oikeusvaikutukseton yleiskaava. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa alueelle on useita merkintöjä. Alueelle on sijoitettu muun muassa kaasuputken linjaus. Lähistöllä sijaitsee myös jätteiden käsittelylle varattu alue sekä ulkoreitin

2 tilavaraus. Suunnittelun kohteena oleva alue on merkitty alueeksi, jolla on merkittäviä kiviainesvarantoja. Oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa alue on merkitty merkinnällä M2 maa- ja metsätalousvaltainen alue. Hankealueen läheisyydessä ei sijaitse asemakaavoitettuja alueita. Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan 22.6.2010. Vaihemaakuntakaavassa on tarkasteltu toimintoja, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja jotka edellyttävät keskinäistä yhteensovittamista. Vaihemaakuntakaavan mukaan kiviainesvarantomerkinnällä (kva) osoitetaan alueita, joilla sijaitsee maakunnan kiviaineshuollon kannalta merkittäviä sora-, hiekka- tai kalliokiviainesvaroja. Vaihemaakuntakaavan tarkoittamiksi merkittäviksi kiviainesvarannoiksi on osoitettu Nurmijärvellä Mäntymäen, Ilvesvuoren ja Rajakorven alueet. Kaavan mukaan alueiden rajaukset ovat yleispiirteisiä ja ne tarkentuvat arvioitaessa ottamisedellytyksiä maa-aineslain edellyttämällä tavalla. Vaihemaakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan kva -alueen maankäyttöä suunniteltaessa on kiinnitettävä huomiota kiviainesten ottoedellytysten säilymiseen. Itäpuolella sijaitsevan Metsä-Tuomelan kaatopaikan ympärille on suunnitteilla asemakaavaalue, josta etäisyyttä suunnitelma-alueen rajalle tulisi noin 600 m. Kaava-alueelle on tarkoitus osoittaa jätemateriaalin hyödyntämiseen liittyvää tai alueelle muuten soveltuvaa yritys- ja teollisuustoimintaa. Tilalla Rajakorpi ei ole ollut aikaisemmin maa-ainesten otto- tai ympäristölupia. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ NCC Roads Oy:n suunniteltu kallion louhinta- ja murskausalue sijaitsee Nurmijärven kunnan Uotilan kylässä. Alueella ei ole ollut vastaavaa toimintaa aiemmin. Alue sijaitsee noin 4 5 km:n päässä Nurmijärven Kirkonkylästä, noin 1,8 km tien 1321 (Perttulantie) pohjoispuolella. Alueen läheisyydessä toimii Metsä-Tuomelan jätteenkäsittelykeskus, jolle etäisyyttä tulee noin 800 metriä. Suunnitelma-alue sisältää tilan RN:o 9:5 Rajakorpi kokonaisuudessaan ja louhinta-alue on tilan sisäpuolella. Tilan omistaa NCC Roads Oy. Alueelle haetaan ympäristöluvan lisäksi maa-aineslupaa. Tila Rajakorpi laajuudeltaan yhteensä 18,88 ha. Louhinta-alue käsittää tästä noin 8,6 ha alueen. Tilan sijainti on esitetty hakemuksen liitteessä 3. Suunnitelma-alueelle on teetetty luontoselvitys ja ympäristömeluselvitys, joiden perusteella hakemuksen mukainen toiminta on mahdollista. Alueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita, Natura-alueita, muinaismuistoja tai muita museolain tarkoittamia suojeltuja kohteita eikä muita merkittäviä luontokohteita muutamaa luonnontilaista puroa lukuun ottamatta. Asutus Ottamisalueen ympärillä sijaitsee asuinrakennuksia sekä loma-asutusta lähimmillään noin 200 metrin etäisyydellä ottoalueesta. Lähimpään asuinrakennukseen on ottoalueen rajalta matkaa noin 230 metriä ja lähimpään lomakäytössä olevaan rakennukseen noin 200 metriä. 300 metrin etäisyydellä suunnitelma-alueen rajasta on kahdeksan asuin- tai lomakäytössä olevaa rakennusta. Ottamisesta aiheutuvat haitat jäävät hakemuksen mukaan luvanhakijan esittämin toimin kohtuulliselle tasolle näissä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Lähialueen rakennukset ovat esitetty hakemuksen luontoselvityksen kuvassa 7.

3 Ympäristö, luonto ja maisema Hakemuksen liitteenä on Ramboll Oy:n 6.10.2010 päivätty luontoselvitys koskien NCC Roads Oy:n Rajakorven maa-ainesten ottoaluetta. Suunnitelma-alue ja sen lähialueet ovat maa- ja metsätalouskäytössä olevia peltoja ja sekametsää. Suunnitelma-aluetta luonnehtii vanha hakkuuala, jolla kasvaa varttunut sekapuutaimikko. Aluetta peittävät pintamaat ovat keskimäärin paksuudeltaan noin 0,1 2 metriä ja alueella on myös kalliopaljastumia. Suunnitelma-alueen korkeustasot vaihtelevat välillä +66...+97 m. Suunnitellulla toiminnalla ei arvioida oleva merkittäviä tai haitallisia vaikutuksia maisemaan tai lähialueen luontoon. Toiminnan vaikutuksista luontoon ja maisemaan on käsitelty alueelle tehdyssä luontoselvityksessä, joka on lupahakemuksen liitteenä. Luontoselvityksen mukaan maa-ainesten ottaminen alueelta on mahdollista. Lähialueilla ei ole Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita. Lähimpään Natura-alueeseen on etäisyyttä noin 2 km. Lähialueilla ei myöskään ole luonnonsuojelualueita, mutta vesilain suojaamia puronvarsialueita on lähistöllä. Alueen toiminnassa otetaan nämä pienvesialueet huomioon eikä niiden tila toiminnan vuoksi muutu. Suunnitelma-alueella ei ole harjujensuojelukohteita tai muita maa-aineslain kanssa ristiriidassa olevia asioita kuten muinaismuistoja. Noin kilometrin päässä suunnitelma-alueen itäpuolella kulkee ulkoreittivaraus, jonne suunnitelma-alueen näkyvyys on kuitenkin vähäinen maaston muotojen ja puuston takia. Alueen itäpuolella sijaitsee myös Alttarikallion alue, jolla ei kuitenkaan ole erityisiä luontoarvoja. Lisäksi kaatopaikan läheisyys vähentää Alttarinkallion virkistyskäyttöä. Nurmijärven kunta on teettänyt läheisestä Metsä-Tuomelan alueesta luontoselvityksen, joka sisältää myös maa-ainesten ottoon suunnitellun alueen. Selvitys, joka on tehty syksyllä 2010 ja keväällä 2011, tukee osaltaan myös NCC Roadsin teettämää luontoselvitystä. Selvityksen mukaan suunnitelma-alueella ei ole luonnonsuojelulailla suojeltavia luontotyyppejä tai uhanalaisia luontotyyppejä. Alueen eteläpuolella sijaitseva Lepolan puro sekä pohjoispuolella sijaitseva Liimatunoja on luokiteltu paikallisesti arvokkaiksi pienvesiksi, jotka otetaan huomioon maanoton suunnittelussa. Selvityksen mukaan alueelta ei löydetty myöskään merkkejä liito-oravasta tai muita uhanalaisia lajeja. Noin 600 m päässä suunnitelma-alueen pohjoispuolella sijaitsee Liimatunojan liito-orava-alue, jossa on havaittu liito-oravan jättämiä jälkiä. Maa-ainesten ottoon suunnitellulla alueella ei kuitenkaan ole liito-oraville soveltuvaa puustoa eikä suunniteltu toiminta vaikuta liito-oravien liikkumismahdollisuuksiin. Pohjavesi, maa- ja kallioperä Alueelta poistettavat pintamaat koostuvat pääosin moreeneista, jotka ominaisuudeltaan voivat vaihdella kitkamaasta koheesiomaahan riippuen hienoainespitoisuudesta. Suunnitelma-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella ja lähimpään luokiteltuun pohjavesialueeseen (Kiljavan I luokan pohjavesialue) on etäisyyttä noin 2,5 km. Arvio toiminnan vaikutuksista suunnitelma-alueen pohjavesiin ovat vähäiset. Antoisan pohjaveden pinta alueen kalliossa on arviolta tasolla +67...+70. Alueella ei ole tehty tarkkoja tutkimuksia kallion rikkonaisuudesta eikä kalliopohjaveden korkeudesta ja virtaussuunnasta. Alueella ei ole paljon kalliopaljastumia, joiden perusteella kallion rikkonaisuutta voisi parhaiten tutkia ennakkoon. Maaperä kohoaa suunnitelma-alueella selvästi ympäröivistä peltoalueista, mikä viittaa kallion olevan varsin ehjää ja näin ollen kalliopohjaveden

4 muodostumisen vähäistä. Ruhjeiset kohdat sijaitsevat yleensä kalliokohoumien väleissä alavammilla alueilla, kuten esimerkiksi suunnitelma-alueen länsipuolella sijaitsevalla peltoalueella. Suunnitelma-alueen kalliopohjaveden korkeus (+67...+70 m) on arvioitu noin 200 m päässä alueen eteläpuolella sijaitsevan lammen vedenpinnan tason (+67,7) perusteella. Koska alueen pintamaat poistetaan kallion louhinnan tieltä, vähenee maaperään imeytyvän sadeveden määrä ja alueen hulevedet lisääntyvät. Hulevesien virratessa paljaan kallion päällä, lisääntyy veden imeytyminen kallioperään, mikä saattaa paikallisesti nostaa pohjaveden pintaa. Ympäristön pohjavesien laskeminen ei ole mahdollista ja pohjaveden pinnan merkittävä nousukin on hyvin epätodennäköistä. Alueen pintavesien ja pinnanmuotojen perusteella voidaan arvioida alueen pohjavesien virtaussuuntaa. Noin 700 m suunnitelma-alueen pohjoispuolella on lampi, jonka pinnantaso on +72,5. Parin kilometrin etäisyydellä luoteessa sijaitsee Sääksjärvi (+99,8 m), jonka eteläpuolella sijaitsee Vaaksinjärvi (+90,0 m). Lisäksi pari kilometriä suunnitelma-alueesta etelään virtaa Luhtajoki (pinnantaso noin +50...+55 m) etelän suuntaan. Näin ollen voidaan suuressa mittakaavassa ennustaa pohjaveden virtaavan etelän suuntaan. Suunnitelma-alueen pohjavesien voidaan kuitenkin olettaa virtaavan jossain määrin myös länteen päin samoin kuin alueen etelä- ja pohjoispuolitse virtaavat purot, johtuen ympäristön pinnanmuodoista. Todennäköisesti suunnitelma-alueen kalliopohjavedet virtaavat siis ensin alueelta pois suurin piirtein lounaan suuntaan, jonka jälkeen ne virtaavat etelään päin alavampaa peltoaluetta pitkin. Tämän perusteella toiminnan aiheuttamat mahdolliset pohjavesivaikutukset ovat suurimmat alueen eteläpuolella sijaitsevalla lomakiinteistöllä. Länsipuolella sijaitsevien asuinrakennusten talousvesikaivoihin vaikutuksia toiminnasta tuskin aiheutuu, koska rakennusten ja toimintaalueen väli on useita satoja metrejä ja väliin mahtuu esimerkiksi alava peltoalue. Pintavesi Suunnitelma-alueen eteläpuolella sijaitsevan lammen pinnantaso on +67,7 metriä. Alueen eteläpuolella sijaitseva Lepolan puro sekä pohjoispuolella sijaitseva Liimatunoja on luokiteltu paikallisesti arvokkaiksi pienvesiksi, jotka otetaan huomioon maanoton suunnittelussa. Pintavesivaikutukset on minimoitu saostusaltaalla, johon johdetaan louhoksessa syntyvät pinta- ja hulevedet. Näiden hulevesien syntyminen louhoksessa on melko vähäistä ja hienoaineksen saostumista tapahtuu jo louhoksessa itsessään, joten hienoainesta ei kulkeudu hulevesien mukana alueelta pois. Louhinta-alueelle satavat pintavedet johdetaan louhoksen pohjan kallistuksilla alueen pohjoisosassa sijaitsevaan laskeutusaltaaseen. Laskeutusaltaaseen kerääntyvät vedet pumpataan alueen pohjoispuolella virtaavaan ojastoon. Laskeutusaltaasta ojastoon johtavaa ojaa ei ollut esitetty hakemuksen liitteissä olleissa piirroksissa, mutta hakemuksen täydennyksen liitteenä 2 olevassa päivitetyssä asemapiirroksessa on esitetty kyseisen ojan sijainti. LUPAHAKEMUSTA KOSKEVA TOIMINTA Yleiskuvaus Lupaa haetaan kallion louhintaan, kalliokivilouheen murskaukseen, kiviainesten varastointiin ja pintamaiden vastaanottoon. Murskaus tapahtuu siirrettävällä murskauslaitoksella, eikä alueelle pystytetä pysyviä laitteita tai rakenteita. Murskauslaitos on tavallisesti kolmivaiheinen ja koostuu esi-, väli- ja

5 jälkimurskaimesta sekä seulastosta. Eri vaiheet on yhdistetty toisiinsa hihnakuljettimilla. Lokotrack-murskaimen käyttöenergia tuotetaan laitteessa kiinteästi olevalla dieselmoottorilla, mutta energia voidaan tuottaa myös erillisellä aggregaatilla. Murskauslaitoksen sijainti alkuja loppuvaiheessa on esitetty hakemuksen asemapiirroksessa. Tuotteet, tuotanto, tuotantoajat ja kapasiteetti Hakemuksen mukaan toimintaa on 15 vuotta ja hakemuksen mukaista toimintaa on vuosittain. Kallion louhintaa ja murskausta on 4 9 kk/a, 1.9. 31.5. välisenä aikana. Kuljetuksia ja myyntitoimintaa on 12 kk/vuodessa. Arvioitu vuosituotanto on keskimäärin 150 000 t/a, maksimissaan 400 000 t/a. Taulukko 1. Toimintojen ajankohdat Toiminto Keskimääräinen toiminta-aika (h/a) Päivittäinen toiminta-aika (klo) Viikoittainen toiminta-aika Murskaaminen 1 000 7-22 ma pe klo 7 22, ei arkipyhinä Poraaminen 400 7-21 ma pe klo 7 22, ei arkipyhinä Rikotus 700 8-18 ma pe 8 18, ei arkipyhinä Räjäyttäminen 0,1 8-18 ma pe 8 18, ei arkipyhinä Kuormaaminen ja kuljetus 400 6-22 ma pe klo 6 22, la 7 18, ei arkipyhinä Ajallinen vaihtelu toiminnassa 4 9 kk/a, 1.9. 31.5. välisenä aikana 3 kk/a, 1.9. 31.5. välisenä aikana 4 9 kk/a, 1.9. 31.5. välisenä aikana 3 kk/a, 1.9. 31.5. välisenä aikana 12 kk/a Taulukko 2. Tuotannossa käytettävät raaka-aineet ja polttoaineet, sekä muut tuotannossa käytettävät aineet Käytettävä raaka-aine Keskimääräinen kulutus (t tai Maksimikulutus (t tai m³/a) m³/a) Toiminta-alueella tuotettava 150 000 t/a 400 000 t/a kiviaines Kevyt polttoöljy 81 216 Öljyt 0,8 2 Voiteluaineet 0,2 0,5 Vesi 2 5 Räjähdysaineet: dynamiitti, ano, kemiitti 90 240 Arvio sähkönkulutuksesta on 0,93 GWh/a. Sähkö tuotetaan aggregaatilla.

6 Raaka-aineiden, tuotteiden ja polttoaineiden varastointi Louhe varastoidaan penkassa rintauksen vieressä noin kahden viikon tarve kerrallaan. Kiviainestuotteet varastoidaan varastokasoilla, tuotteiden varastokierto pyritään pitämään mahdollisimman nopeana, enintään noin vuoden mittaisena. Kylmässä kiviaineksessa vallitseva luonnollinen kosteus estää tehokkaasti kiviainesten varastokasojen pölyämisen. Kuivana aikana varastokasojen pinnat saattavat kuitenkin kuivua, tällöin pölyämistä voidaan estää suihkuttamalla varastokasojen päälle vettä. Varastokasat pyritään sijoittamaan siten, että ne vähentävät melun ja pölyn leviämistä. Alueella käytetään vain kaksivaippaisia polttoainesäiliöitä. Tankkauksessa käytettävä polttoainesäiliö on lukittava ja varustettu lapon- ja ylitäytönestimellä. Voiteluaineet säilytetään valuma-altaallisessa lukittavassa kontissa. Vedenhankinta ja käyttö Pölynsidonnassa käytettävä vesi otetaan laskeutusaltaasta. Henkilökunnan alueella käyttämä vesi ja tarvittaessa pölynsidontavesi tuodaan toisen toimipisteen vesipisteestä säiliöllä. Liikenne ja työkoneiden huolto Alueelle kuljetaan Perttulantieltä (tie 1321) Iivarin Metsätielle ja siitä edelleen ottoalueelle johtavalle yksityistielle. Suunnitelma-alueelle ei tällä hetkellä mene tietä perille vaan olemassa olevaa metsäautotietä joudutaan parantamaan ja rakentamaan sille jatke. Perttulantie ja Iivarin metsätie ovat asfalttipäällysteisiä. Suunnitelma-alueelle johtava metsäautotie on pohjamaahan tehty. Alueen uusi kulkutie ja olemassa oleva metsäautotie tulevat kivimurskepintaisiksi. Pölyntorjuntaa tehdään kastelemalla kulkureittejä ja käyttämällä tarvittaessa pölynsidonta-aineita. Laitosalueen kuljetustiet muuttuvat ottotoiminnan edetessä, eikä teitä päällystetä. Alueella käytetään pölyntorjunnassa suolausta ja kastelua. Myyntitoiminnasta aiheutuu raskasta liikennettä keskimäärin noin 20 käyntiä/d. Tuotantojaksoihin liittyen kaluston siirtoa noin 10 kuljetusta ennen ja jälkeen tuotannon sekä tuotantojakson aikana 1 huoltokäynti/d. Promethor Oy:n ympäristömeluselvityksen mukaan kiviaineksen poiskuljetus tapahtuu klo 7 22 välisenä aikana. Raskaiden ajoneuvojen määrä sisältäen tulevat ja lähtevät on 46 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne on huomioitu melukarttaliitteissä. Tukitoiminta-alueella on pysäköinti, työkoneiden tankkaus, öljyjen ja voiteluaineiden varastointi sekä siirrettävät sosiaalitilat. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Aggregaatissa ja työkoneissa käytetään matalarikkipitoista polttoöljyä. Hiukkaspäästöä vähennetään tuotannossa pölynsidonnalla ja -torjunnalla. Porauskalusto on varustettu pölynsuodattimella. Murskauslaitoksella pölyä syntyy murskauksesta, seulonnasta sekä kiviaineksen pudotuksista. Pölyn leviämistä torjutaan suihkuttamalla prosessiin vettä sekä tarvittaessa suojaamalla kuljettimet ja muut suurimmat pölyn lähteet kattein, peittein ja koteloinnein. Lisäksi murskauslaitoksen sijoittelulla on suuri vaikutus pölyn leviämiseen. Sijoittamalla

7 murskauslaitos suojaiseen paikkaan pystytään olennaisesti vähentämään pölyn leviämistä pölynlähteestä ympäristöön. Pölyä syntyy myös vähäisessä määrin työmaakoneiden aiheuttamasta liikenteestä sekä tuotteiden kuormaamisesta ja kuljettamisesta tuotantopaikalta. Kylmässä kiviaineksessa vallitseva luonnollinen kosteus vähentää pölyämistä, lisäksi sitä voidaan vähentää varastokasoja kastelemalla. Taulukko 3. Tiedot päästöistä ilmaan. Päästöt Päästömäärä (t/a) Hiukkaset (sis. pöly) 0,024 Typen oksidit (NOx) 0,25 Rikkidioksidi (SO2) 0,14 Hiilidioksidi (CO2) 265,1 Melu ja tärinä Merkittävimmät melua aiheuttavat työvaiheet murskauslaitoksella ovat kallion poraus, ylisuurten lohkareiden rikotus sekä murskaus. Louhinta ja murskaus aloitetaan alueen pohjoisosasta, jossa melun ja tärinän haittavaikutukset jäävät vähäisimmiksi. Ympärille rakennetaan meluvallit, joita siirretään toiminnan edetessä etelään ja länteen päin. Melun vaikutuksia on tarkasteltu tarkemmin hakemuksen liitteenä olevassa Promethor Oy:n laatimassa ympäristömeluselvityksessä. Louhintatärinää tarkkaillaan tärinämittauksilla louhintojen aikana ja melua melumittauksilla lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Meluselvityksen mukaan suoritettujen mallinnusten mukaan louhinta- ja murskaustoiminnan yhdessä aiheuttama keskiäänitaso alittaa valtioneuvoston asetuksen (800/2010) melun rajaarvot kaikissa mahdollisesti häiriintyvissä kohteissa kaikissa laskentatilanteissa, kun meluntorjunta on toteutettu. Tiedot maaperän, pohjavesien ja pintavesien suojelemiseksi tehtävistä toimista Alueella käytetään vain kaksivaippaisia polttoainesäiliöitä. Tankkauksessa käytettävä polttoainesäiliö on lukittava ja varustettu lapon- ja ylitäytönestimellä. Voiteluaineet säilytetään valuma-altaallisessa lukittavassa kontissa. Alueella on jokaisessa työkoneessa varattuna öljynimeytysainetta mahdollisen öljyvahingon varalle. Tukitoimintojen alueelle keskitetään alueella tapahtuva tankkaus sekä poltto- ja voiteluaineiden varastointi, koneiden säilytys sekä varastointi. Poltto- ja voiteluaineiden säilytys sekä tankkaus tapahtuvat katetussa tilassa suojassa sadevesiltä. Maanpinta asfaltoidaan ja muotoillaan siten, että tukitoiminta-alueen hulevedet valuvat alueelle rakennettavaan öljynerotuskaivoon. Öljynerotuskaivoon kulkeutuneet hulevedet käsitellään Suomen ympäristökeskuksen ohjeen 25/2010 mukaisesti. Alueelle laaditaan myös toimintaohjeistus ympäristövahinkojen varalle. Työkoneissa tapahtuvista rikkoontumisista aiheutuva riski pohjavedelle minimoidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisella laitteistolla sekä säännöllisillä huolloilla. Ottoalueen pohjoisosaan rakennetaan laskeutusallas, jonne pintavedet johdetaan kaivannon pohjan kallistuksilla. Laskeutusaltaasta vedet pumpataan toiminnan aikana ojaan, jota pitkin pintavedet poistetaan hallitusti alueelta. Alueelle rakennettava oja ei ole pitkä ja tämän jälkeen vesien annetaan kulkeutua olemassa olevaa ojastoa pitkin. Pintavedet johdetaan suodatuspenkereen läpi, jolla varmistetaan, ettei hienoainesta pääse valumavesien mukana alueelta pois. Laskeutusallasta ja suodatuspenkerettä tarkkaillaan säännöllisesti ja ne

8 puhdistetaan tarvittaessa. Lisäksi silmämääräisesti tarkkaillaan lähtevän veden laatua ja tarvittaessa tästä otetaan näytteitä laadun varmistamiseksi. Tuotannon aikana alueella olevien sosiaalitilojen jätevedet kerätään umpisäiliöön ja toimitetaan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Tuotannossa ei synny jätevesiä. Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen Jäteöljyt kerätään valuma-altaallisessa metallikontissa sijaitseviin tynnyreihin, jotka jäteöljyn käsittelyyn erikoistunut yritys noutaa ja toimittaa ongelmajätelaitokselle. Muut syntyvät ongelmajätteet kerätään erillisiin astioihin, jotka tyhjennetään kyseisen jätelajin käsittelyyn erikoistunut yritys tai jätteet toimitetaan itse ongelmajätteiden keräyspisteisiin. Taulukko 4. Tiedot syntyvistä jätteistä, niiden ominaisuuksista ja määristä sekä käsittelystä Jätenimike Arvioitu määrä (kg/a) Käsittely- tai hyödyntämistapa Sekajäte 400 Kerätään jäteastiaan ja toimitetaan kaatopaikalle Metalliromu 2 000 Kerätään erilliselle kuormalavalle Ongelmajäte 800 Kerätään ongelmajätteiden säilytykseen tarkoitettuun konttiin NCC Roads Oy pitää ongelmajätteiksi luokiteltavista jätteistä kirjanpitoa, josta ilmenee jätteen laatu, varastointi, loppuvastaanotto sekä tapahtumapäivämäärät. Kirjanpito arkistoidaan NCC Roads Oy:n toimintajärjestelmän ohjeiden mukaisesti vähintään kolmeksi vuodeksi. Jätteiden käsittelyssä noudatetaan jätelakia ja -asetusta sekä kunnan jätehuoltomääräyksiä. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) SEKÄ YMPÄRISTÖN KANNALTA PARHAIDEN KÄYTÄNTÖJEN (BEP) SOVELTAMISESTA Toiminnassa käytetään matalarikkipitoista kevyttä polttoöljyä. Tuotannosta syntyvää hiukkaspäästöjä vähennetään pölyn osalta kastelemalla prosessia sekä käyttämällä tarvittaessa katettuja kuljettimia ja pudotuskohtien suojauksia. Toiminnan aiheuttama melupäästö on mallinnettu ja todettu, ettei se aiheuta kohtuutonta haittaa ympäristöön. Melun leviämistä torjutaan laitoksen, varastokasojen ja pintamaavallien sijoittelulla sekä laitteiden säännöllisellä huollolla. Murskaamossa käytetään pääosin koteloituja kuljettimia ja seulastoja. Myös toiminta-ajan rajoittaminen päiväaikaiseksi rajoittaa melupäästöä. ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN Lähimmät asuin- ja lomarakennukset sijaitsevat 200 300 m päässä ottoalueesta. Alueelle tehdyn melumallinnuksen mukaan toiminnasta aiheutuva melu pystytään vaimentamaan toimintojen suunnitellun ja meluvallien avulla asetettujen VNp 993/1992 raja-arvojen alle. Toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa, jonka avulla varmistetaan, että

9 melu, pöly ja tärinä pysyvät sallituissa rajoissa. Räjäytykset tehdään pääosin päivällä klo 9 15. Alueella toimitaan Valtioneuvoston asetuksen 800/2010 mukaisten raja-arvojen sisällä. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Hakemuksen liitteenä on Ramboll Oy:n 6.10.2010 päivätty luontoselvitys Rajakorven maaainestenottoalueesta. Luontoselvityksen mukaan merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät melun ja pölyn leviämiseen. Noin 300 metrin etäisyydellä tai sitä lähempänä selvitysaluetta sijaitsee yhteensä kahdeksan loma- tai vakituista asuinrakennusta, joihin hankkeen vaikutukset voivat erityisesti kohdistua. Selvitysalueen pohjoisinta kulmaa sivuaa uoma, joka selvitysalueen pohjoispuolella jatkuu luonnontilaisena purona. Selvitysalueen pohjoispuolella kohde täyttää vesilain mukaisen luonnontilaisen puron tunnusmerkit. Kohde on inventoitu maakaasuputken selvitysten yhteydessä (Enviro 2009). Maa-ainesten ottoalueen pohjoispuolelle sijoittuva puronotkelma on tällöin todettu paikallisesti arvokkaaksi puronvarsilehdoksi ja vesilain mukaiseksi kohteeksi. Selvitysalueen eteläpuolella sijaitsee myös purouoma, joka vaikuttaa luonnontilaiselta ja siten on vesilain 1 luvun 17 a :n suojaama pienvesi. Puron lähiympäristö on metsälain 10 :n mukainen erityisen arvokas elinympäristö. Hankealueen länsipuolella sijoittuu Liimatunoja, joka toimii kokoojauomana useille alueen puroille ja ojille. Luontoselvityksen mukaan Liimatunojaa on paikoin suoristettu, mutta paikoin se mutkittelee luonnontilaisena. Luontoselvityksen mukaan selvitysalueella ei havaittu erityisiä luontoarvoja. Selvitysalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee useita luonnontilaisia pienvesiä, jotka tulee huomioida alueen jatkosuunnittelussa. Myös maisemalliset vaikutukset rajoittuvat pääosin ottoalueen läheisyyteen. Kumpuilevista maaston muodoista johtuen ottoalueelle voi muodostua näkymiä myös läheisten mäkialueiden rinteiltä. Etäisyydestä johtuen maa-ainestenottoalueella ei ole luonnonsuojelualueisiin kohdistuvia vaikutuksia. Vaikutukset maaperään, pintavesiin ja pohjaveteen Ottotoiminnan merkittävimmät vaikutukset maaperään liittyvät pintamaiden poistoon. Pintamaiden poiston myötä pintamaasta tulee kaivannaisjätedirektiivin mukaista kaivannaisjätettä, josta on tehtävä kaivannaisjätehuoltosuunnitelma. Suunniteltu alue ei sijaitse pohjavesialueella tai sellaisella alueella, jossa olisi runsaat pintavesiesiintymät. Lähimpään luokiteltuun pohjavesialueeseen on matkaa noin 2,5 km. Tästä johtuen ei tarkempia tutkimuksia toiminnan vaikutuksista ole luvanhakijan näkökulmasta ennakkoon tarpeen esittää. Toiminnan vaikutukset ympäristön pinta- ja pohjavesiin arvioidaan olevan vähäiset. Toiminnalla ei voida olettaa olevan haitallisia vaikutuksia vesistöihin tai niiden käyttöön. Ympäristössä sijaitsevat luonnontilaiset pienvedet pyritään pitämään entisellään. Vaikutus ilmaan Kivenmurskauslaitosta ei sijoiteta alueelle kiinteästi eikä se ole jatkuvasti toiminnassa, joten siitä aiheutuva päästä on ajoittaista. Merkittävin murskauksesta aiheutuva ilmapäästö on murskauksesta syntyvä pöly. Murskauksessa syntyvä pöly on melko karkeaa ja pääosa siitä

10 laskeutuu 300 m matkalla. Arviolta toiminnasta aiheutuvat ilmapäästöt eivät ylitä ilmanlaadulle asetettuja ohjearvoja. Melun ja tärinän vaikutukset Hakemuksen liitteenä on Promethor Oy:n 9.2.2011 päivätty ympäristömeluselvitys koskien kiviainesten ottoa ja murskausta tilalla Rajakorpi 9:5. Melumallinnuksen mukaan melutaso ei ylitä valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisia sallittuja meluarvoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Toiminnan aikaisia melumittauksia ei ole suunniteltu tehtäväksi. Teetettyjen selvitysten mukaan toiminnan aiheuttama melu, pöly ja tärinä eivät aiheuta kohtuutonta häiriötä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Toiminta suunnitellaan ja mitoitetaan siten, että haitat jäävät alle raja-arvojen. Alueelle rakennetaan poistettavista pintamaista sekä vastaanotettavista puhtaista pintamaista meluvalli siten, että se estää melun leviämistä lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Melun leviämistä on mallinnettu hakemuksen liitteen 10 ympäristömeluselvityksessä ja mallin mukaan melu jää alle raja-arvojen lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Meluvallien rakentamiseen otetaan vastaan puhtaita pintamaita enintään 40 000 tonnia vuodessa. Osa meluvallien rakentamiseen tarvittavasta maa-aineksesta saadaan alueen omista pintamaista, joita on arvioitu olevan noin 150 000 m³. Meluvallien maa-aines käytetään louhinnan jälkeen alueen muotoiluun ja jälkihoitoon. Hakemuksen täydennyksen liitteessä 2 on esitetty maiden vastaanottoon tarkoitetut alueet meluvallien rakentamiseksi ottamisalueen reunoille. Alueelle vastaanotettavien maiden ensisijainen käyttötarkoitus on toiminnan meluntorjunnan kannalta välttämättömien meluvallien rakentaminen. Meluvallit rakennetaan melumallinnuksessa esitettyjen vaiheiden mukaisesti. Toiminnan alussa rakennetaan alueen pohjoisosaan noin 180 m pitkä valli, josta 100 m osuus on 5 m korkea ja 80 m osuus on 6 m korkea. Toisessa vaiheessa rakennetaan alueen luoteisosaan noin 180 m pitkä ja 6 m korkea valli. Kolmannessa vaiheessa rakennetaan alueen koillisosaan noin 140 m pitkä ja 5,5 korkea valli. Viimeisessä vaiheessa rakennetaan alueen itäosaan noin 240 m pitkä ja 10 m korkea valli sekä eteläosaan noin 220 m pitkä ja 6 m korkea valli. Meluvallien korkeudet ja pituudet on määritelty siten, että ne antavat optimaalisen suojan lähimmissä häiriintyvissä kohteissa toiminnasta syntyvää melua vastaan. Koska louhinnan painopiste alueella siirtyy toiminnan edetessä, voitaisiin meluvallien rakentamiseen periaatteessa käyttää turhaksi jääneen meluvallin maa-ainesta. Tämä ei kuitenkaan ole ympäristöllisesti eikä taloudellisesti kannattavaa, vaan meluvallit joita ei enää tarvita käytetään jo louhitun alueen muotoiluun ja maisemointiin. Näin myös toiminnan vaiheittainen eteneminen toimii parhaiten. Ensimmäisen vaiheen maavalleihin tarvitaan 19 820 34 340 t maa-aineksia. Toisen vaiheen maavalleihin kuluu 23 330 40 820 t maa-aineksia. Kolmannen vaiheen maavalleihin kuluu15 593 27 027 t maa-aineksia ja viimeisen vaiheen valleihin kuluu 106 270 194 460 t maa-aineksia. Laskelmat perustuvat maa-aineksen irtotiheydelle 1,8 t/m³. Näiden laskelmien mukaan maa-aineksia kuluu maavalleihin yhteensä noin 165 000 295 000 t. Koska alueella on tarjolla pintamaita noin 150 000 m³ (80 000 t), kaikkea meluvalleihin käytettävää maa-ainesta ei tarvitse tuoda alueen ulkopuolelta. Vastaanotettavan maa-aineksen tarve alueelle on siis noin 85 000 215 000 t. Koska maa-aineksen tarvetta ei etukäteen voida tarkemmin arvioida, on erittäin tärkeää, että vastaanottolupa myönnetään riittävän suurelle määrälle ja tarvittava meluntorjunta pystytään järjestämään.

11 Louhinnan päätyttyä meluvallien maa-aines käytetään alueen jälkihoitoon ja maisemointiin. Ennen kuin louhinta- ja murskaustoiminta alueella voidaan aloittaa, on välttämätöntä rakentaa alueen pohjoisosaan meluvallit kokonaisuudessaan. Myös alueen muiden meluvallien rakentaminen täytyy aloittaa ennen kyseisten vaiheiden louhintaa. Maiden vastaanotto ja pohjoisen meluvallin rakentaminen tulee siis aloittaa välittömästi alueen toiminnan käynnistyttyä. Vuotuisen maksimimäärän (40 000 t) mukaan laskettuna maa-ainesten vastaanoton vaatima raskaan liikenteen määrä alueella vastaisi noin 5 kuorma-autoa päivässä. Koska alueen maa-ainesten ottamisaika on suunniteltu 15 vuodeksi, jää eteläosien meluvallien rakentamiseen aikaa noin 5 10 vuotta toiminnan aloittamisesta, joten maiden vastaanottoa aiotaan jatkaa vähintään 5 vuotta. Rakentamisen vilkkautta ja siten myös vastaanotettavien maa-ainesten saatavuutta on vaikea arvioida yli 5 vuoden päähän, jolloin tarkempaa aikataulua toiminnalle on hankala määrittää. Alueelle vastaanotettavat maa-ainekset ovat rakentamisessa ylijääviä maita, kuten savea, kivennäismaita tms. Ennen toiminnan aloittamista tehdään katselmukset lähimpiin häiriintyviin kohteisiin, jolloin mahdolliset louhinnan aiheuttamat vahingot voidaan todentaa jälkeenpäin. Toiminnan aiheuttaman tärinän suuruutta pystytään arvioimaan toiminnan alkaessa porauksessa saatujen vastetietojen sekä niiden mukaan tehtävien koeräjäytysten avulla. Jos räjäytysten aiheuttama tärinä osoittautuu liian suureksi, pystytään tärinää alentamaan panostusta muuttamalla. Lisäksi Gasum Oy:n vaatiessa, tärinää tullaan tarkkailemaan suoritettaessa louhintaa maakaasuputken läheisyydessä. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Toiminnasta pidetään tuotantojaksojen aikana normaalia työmaapäiväkirjaa. Lisäksi työnjohtaja tekee viikoittain alueella ns. murskamittarin, jossa arvioidaan toiminnan vaatimusten mukaisuuden tasoa. Vuosi-ilmoitukset päästöistä sekä muista lupamääräyksistä edellytetyistä ilmoituksista tehdään vuosittain lupaviranomaisille. Toimintaa raportoidaan ja tarkkaillaan viranomaisen lupapäätöksessä edellyttämällä tavalla. Pinta- ja pohjavesien tarkkailu Pinta- ja pohjavesien osalta ei ole tehty suunnitelmia toiminnan aikaiselle tarkkailulle. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä alueen lähiympäristössä sijaitse merkittäviä pintavesiä kahta luonnontilaista puroa lukuun ottamatta. Toiminnan vaikutukset ympäristön pinta- ja pohjavesiin arvioidaan olevan vähäiset. Tarvittaessa pinta- ja pohjavesien laatua voidaan tarkkailla ympäristöluvan ehtojen mukaisesti esimerkiksi lähialueen kaivoista ja puroista. Pintavesien osalta mahdollisia tarkkailtavia kohteita voivat olla esimerkiksi alueen laskeutusallas sekä pohjoispuolella virtaava oja, johon laskeutusaltaan vedet johdetaan. Vaikutuksia pohjaveteen voidaan tarkkailla tarvittaessa alueen eteläpuolella sijaitsevasta lammesta sekä alueen länsipuolella sijaitsevien asuinrakennusten talousvesikaivoista. Meluntarkkailu Melun osalta on tehty melumallinnus, jonka mukaan melutaso ei ylitä VNp 993/1992 mukaisia sallittuja meluarvoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Toiminnan aikaisia melumittauksia ei ole suunniteltu tehtäväksi.

12 Tärinän tarkkailu Ennen toiminnan aloittamista tehdään katselmukset lähimpiin häiriintyviin kohteisiin, jolloin mahdolliset louhinnan aiheuttamat vahingot voidaan todentaa jälkeenpäin. Toiminnan aiheuttaman tärinän suuruutta pystytään arvioimaan toiminnan alkaessa porauksessa saatujen vastetietojen sekä niiden mukaan tehtävien koeräjäytysten perusteella. Jos räjäytysten aiheuttama tärinä osoittautuu liian suureksi, pystytään tärinää alentamaan panostusta muuttamalla. Lisäksi Gasum Oy:n niin vaatiessa, tärinää tullaan tarkkailemaan suoritettaessa louhintaa maakaasuputken läheisyydessä. Pölypäästöjen tarkkailu Pölyn leviämistä ympäristöön tarkkaillaan toiminnan aikana aistinvaraisesti kokemukseen perustuen toiminnasta vastaavan henkilöstön toimesta. Pölyn leviämisen estämiseksi toiminnan aikana käytetään parhaita käyttökelpoisia menetelmiä, jolloin pölyn leviämistä pystytään rajoittamaan riittävästi. Jos toiminnan aikana ilmenee liiallista pölyn leviämistä ympäristöön, sen syy määritellään ja tehdään tarvittaessa mittauksia, joiden perusteella suunnitellaan toimenpiteet pölypäästöjen ehkäisemiseksi. Tarvittaessa pölyn leviämistä voidaan toiminnan aikana tarkkailla myös säännöllisesti, jos ympäristölupaehdot niin vaativat. Muu tarkkailu Alueen toimintaa varten ei edellä mainittujen kohtien lisäksi ole suunniteltu muita ympäristövaikutuksiin liittyviä tarkkailuja. Kaikkien ympäristövaikutusten toiminnan aikaista tarkkailua tullaan tekemään ympäristölupaehtojen mukaisesti. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Nykyaikaisiin säännöllisesti huollettuihin laitoksiin liittyy hyvin vähän riskejä. Henkilövahinkojen estämiseksi alueella toimivilta henkilöiltä edellytetään suojaimien käyttöä sekä turvasäännösten osaamista ja noudattamista. Murskauslaitoksilla työskentelevä henkilökunta osallistuu työturvallisuuskoulutukseen työsuhteen alussa. Ympäristöriskeistä suurimpia ovat öljyvuodot. Öljyvuotojen estämiseksi laitteiden säännöllinen huolto ja oikea käyttö ovat tärkeässä asemassa. Öljyvuotojen riskit pyritään minimoimaan jo ennakolta käyttämällä kaksivaippaisia öljysäiliöitä, kunnostamaan ja huoltamaan laitteisto säännöllisesti sekä tarkkailemaan toimintaa jatkuvasti. Mahdollisten öljyvuotojen varalta kaikkiin työkoneisiin on varattu imeytysainetta. Tulipalojen varalta viranomaisten määräämä ensisammutuskalusto on jatkuvasti saatavilla mahdollisten syttymispaikkojen läheisyydessä. Mahdollisista onnettomuuksista ja häiriötilanteista tehdään vaadittavat ilmoitukset Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA Rajakorven suunniteltu tuotantoalue on kalliolouhos, jossa louhitaan ja murskataan kalliota. Toiminta-alue on laajuudeltaan noin 10 ha. Ottamistoiminta Rajakorven tuotantoalueella tulee kestämään noin 15 vuotta. Rajakorven tuotantoalue on perustettu alueelle, jossa ei ole aiemmin ollut maa-ainesten ottoa eikä muutakaan tuotantotoimintaa. Alue on ollut metsätalouskäytössä. Kaivannaisjätedirektiivin mukaisesti oton yhteydessä syntyvä luonnollisesti esiintyvä mineraalinen tai orgaaninen aines on kaivannaisjätettä. Kaivannaisjätteen synty liittyy tuotantoalueen pintamaiden poistoon. Kaivannaisjätteet läjitetään ottoalueen länsi- ja

13 eteläpuolelle. Pintamaat poistetaan vaiheittain pohjoisesta aloittaen. Kaivannaisjätteeksi luokiteltavan aineksen synty liittyy ainoastaan pintamaiden poistoon, sillä louhinta- ja murskaustoiminnassa ei synnyt hyödyntämätöntä kiviainesta. Arvio koko alueella olevan pintamaan määrästä on noin 150 000 m³. Pintamaita kuorittaessa ensimmäisenä poistetaan maanpinnassa oleva kasvillisuutta sisältävä kenttäkerros, josta poistetaan kannot, juurakot sekä muut suurikokoista orgaanista kiinteätä ainesta sisältävät kappaleet. Kappaleet varastoidaan omalle kasalleen ja esimerkiksi haketetaan käytettäväksi energiatuotannossa. Poistettavat pintamaat läjitetään varastokasoille tuotantoalueen reunaosiin. Toiminnan alkuvaiheessa läjityksen painopiste on tuotantoalueen pohjoisosissa, jonka jälkeen aloitetaan meluvallin rakentaminen alueen länsi- ja eteläosiin. Meluvallia siirretään toiminnan edetessä. Meluvallin korkeudeksi tulee eri vaiheissa 5 10 metriä. Meluvalleja varten alueelle myös vastaanotetaan puhtaita pintamaita enintään 40 000 tonnia vuodessa. Alueelta kuoritut ja alueelle vastaanotetut pintamaat käytetään toiminnan päätteeksi alueen tasaukseen, luiskien muotoiluun ja maisemointiin. Pintaosista kuorittu kenttäkerros pyritään mahdollisuuksien mukaan käyttämään mahdollisimman lyhyen varastointiajan jälkeen maisemointiin. Alueelta poistettava pintamaa on inerttiä epäorgaanista ainesta. Aineksen aiheuttamat ympäristövaikutukset liittyvät lähinnä maa-aineksesta sateen tai tuulen aiheuttaman eroosion myötä liikkeelle lähtevään hienoainekseen. Hienoaineksesta ei kuitenkaan aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, sillä mahdollisesti irtoava aines on samaa mineraalista ainesta, josta alueen maaperä koostuu. Louhosalueen hulevedet johdetaan ojastoon laskeutusaltaan kautta. Laskeutusaltaan tarkoituksena on muodostaa vesiallas, jossa veden virtaus on niin hidas, että suspensiossa oleva hienoaines sedimentoituu altaan pohjalle. Altaan pohjalle kertyvä hienoaines poistetaan säännöllisin väliajoin ja läjitetään kaivannaisjätealueille. Arviolta yli 95 % toiminnallisen alueen pintavesistä saadaan johdettua laskeutusaltaan kautta alueelta pois. Jätealueeksi laskettavan alueen koko huomioon ottaen vaikutus alueen vesitaseeseen on marginaalisen pieni. Alueelta kuorittavien pintamaiden vaikutukset veden laatuun alueen ulkopuolella tulevat olemaan hyvin vähäiset. Ottaen huomioon, että alueelle ei olla varastoimassa jätettä, josta aiheutuu ympäristöön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita, ei alueen pintamaiden läjitystoiminta vaadi erillistä analyyttistä seurantaohjelmaa. Sen sijaan koko toiminnan vaikutuksia vesistöön seurataan lupaviranomaisten hyväksymän tarkkailuohjelman avulla. Vesistövaikutuksia pinta- ja pohjavesiin tarkkaillaan laadullisesti näytteenotoin ja analyysein sekä pohjaveteen lisäksi määrällisesti pinnankorkeusmittauksin. Pintamaita läjitettäessä huomioidaan, ettei läjityskasoja tehdä liian jyrkin luiskin, jolloin on vaarana luiskan murtuminen. Läjitettyjen pintamaakasojen pysyvyyttä tarkkaillaan silmämääräisesti koko toiminnan ajan. Kun maa-ainesten ottamistoiminta alueella päättyy, muutetaan louhos jälkikäytön edellyttämään tilaan. Pinta- ja pohjavesien koko toiminta-ajan jatkuvalla tarkkailulla ollaan selvillä myös toiminnan vaikutuksista alueen maaperän laatuun, sillä maaperässä mahdollisesti olevat haitalliset aineet vaikuttavat myös pinta- ja pohjaveden laatuun. Erillistä analyyttistä tutkimusta alueen pintamaille ei toiminnan päätteeksi ole tarpeen tehdä. Kaivannaisjätteenä pidettävät pintamaakasat puretaan toiminnan päätteeksi ja levitetään tasoitetulle louhoksen pohjalle ja luiska-alueille. Ennen pintamaiden levittämistä kaikki maa-

14 ainesten ottamistoimintaan liittyvät laitteet ja rakenteet poistetaan ja varmistetaan, ettei alueelle jää mitään sinne kuulumatonta materiaalia. Pintamaat pyritään parhaan mukaan levittämään siten, että luonnontilaisena päällimmäisenä ollut kenttäkerros levitetään kivennäismaakerroksen päälle, jolloin maaperän luontainen pohjavettä suojaava mikrobitoiminta käynnistyy nopeammin kuin levitettäessä elotonta kivennäismaata. Mikäli alueella toiminnan aikana tapahtuu onnettomuus tai häiriötilanne, jossa maaperään joutuu sinne kuulumattomia mahdollisesti ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita, on maaperän puhtauden tutkimuksen tarve arvioitava myöhemmin uudelleen. ALOITUSLUPAHAKEMUS NCC Roads Oy hakee ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista lupaa aloittaa toiminta ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemus on kuulutettu Nurmijärven kunnan ilmoitustaululla 25.1. 23.2.2012 välisenä aikana ja asiakirjat ovat tämän ajan olleet yleisesti nähtävillä Nurmijärven kunnanviraston kaavoituksen asiakaspalvelussa osoitteessa Keskustie 2 B, 01900 Nurmijärvi. Lupahakemuksen vireilläolosta on ilmoitettu Nurmijärven Uutiset -lehdessä 25.1.2012. Hakemuksen johdosta on kuultu rajanaapurit sekä muut tiedossa olevat asianosaiset. Osa muistuttajista pyysi lisäaikaa muistutukseen antamiseen 8.3.2012 asti. Lisäaika myönnettiin. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Alueella tehtiin maastokäynti 5.12.2012. Lausunnot Lupahakemuksesta pyydettiin lausunnot Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarayksiköltä ja Nurmijärven kunnan kuntakehitys ja yleiskaavoitus -osastolta. Gasum Oy:lle varattiin 16.10.2012 tilaisuus antaa myös lausunto lupahakemuksista. Gasum Oy ilmoitti 16.10.2012, ettei se anna lausuntoa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ei antanut lausuntoa määräaikaan mennessä. Kuntakehitystoimikunta antoi lausuntonsa 27.3.2012 NCC Roads Oy:n maa-aines- ja ympäristölupahakemuksesta tilalle Rajakorpi RN:o 9:5 Uotilan kylässä. Lausunnossa mainitaan seuraavaa. Alueelta on laadittu luontoselvitys ja ympäristömeluselvitys, joiden perusteella maa-ainesten ottaminen alueelta on mahdollista. Alueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luokitettuja pohjavesialueita, Natura-alueita, museolain suojelemia kohteita tai muita merkittäviä luontokohteita lukuun ottamatta muutamaa luonnontilaista puroa. Hakemuksen mukaan ottamisalueen ympärillä sijaitsee asuinrakennuksia jo 200 metrin päässä alueesta, ja 300 metrin etäisyydellä sijaitsee kahdeksan asuin- tai lomakäytössä olevaa rakennusta. Etäisyys suunnittelualueen reunasta lähimpään loma-asutukseen on alle 80 metriä

15 ja ottoalueen reunasta 180 metriä. Etäisyys lähimpään vakituiseen asuntoon suunnittelualueen reunasta on alle 150 metriä ja ottoalueen reunasta noin 180 metriä. Kuntakehitystoimikunnan lausunnon mukaan alueen käyttö on suunniteltava siten, että se voidaan sovittaa ajallisesti ja alueellisesti yhteen kiinteistön itäpuolella sijaitsevan Metsä- Tuomelan jätteenkäsittelyalueen jätehuollon toimintojen kanssa. Metsä-Tuomelan länsipuolelle on osoitettu alue, jolla sijaitsee merkittäviä kiviainesvaroja. Suunnittelumääräysten mukaan kiviainesten ottoa suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon maakuntakaavassa tai muussa oikeusvaikutteisessa suunnitelmassa osoitettu alueen varsinainen käyttötarkoitus. Korjauksena hakemukseen kuntakehitystoimikunta toteaa, että aluetta koskevan Uudenmaan maakuntakaava ja 1. vaihemaakuntakaava. Kulku alueelle on suunniteltu Perttulantieltä Iivarin metsätielle ja siitä edelleen ottoalueelle johtavalle yksityistielle. Tilalla 9:5 ei ole tieoikeutta ottoalueen itäpuolella olevien tilojen alueella, joiden kautta suunniteltu tieyhteys kulkisi. Hakemusasiakirjoissa ei ole myöskään näiden tilojen omistajien suostumuksia kulkuun heidän tilojensa kautta. Tilalla ei ole myöskään kulkuoikeutta Iivarin Metsätiellä. Näin ollen ainoa tällä hetkellä laillinen kulkuoikeus suuntautuu Uotilantielle, joka ei rakenteeltaan kestä ottotoiminnan aiheuttamaa raskasta liikennettä. Uotilantien varrella on paljon vakituista asutusta, ja osa taloista sijaitsee vain 30 metrin päässä Uotilantiestä. Uotilantien varrella olevista taloista lapset kuljetetaan kouluun Uotilantien ja Perttulantien risteyksestä, koska Perttulantie on todettu vaaralliseksi koulutieksi. Mikäli ottoalueelta tuleva raskas liikenne käyttää Uotilantietä, heikentyy sen liikenneturvallisuus olennaisesti, ja kaikki Uotilantien varrella asuvat koululaiset tulee kuljettaa kouluun. Kuntakehitystoimikunta esittää, ettei hakemuksen mukaista maa-ainesten ottolupaa tule myöntää. Alueen nykyinen asutus sijaitsee liian lähellä ottoaluetta ja hakemuksen mukainen kiviaineksen ottaminen, käsittely ja kuljettaminen aiheuttaisivat asutukselle kohtuutonta haittaa. Hakemuksessa ei ole esitetty riittävää selvitystä kulkuyhteydestä ottoalueelle, jonka toteuttamiskelpoisuudesta voitaisiin varmistua. Ottoalueen liikennettä ei voida ohjata kulkemaan Uotilantietä pitkin vaarantamatta liikenneturvallisuutta. Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen kuitenkin myönnetään, tulee luvan hakijan toimesta parantaa Uotilantietä sekä rakentaa jalankulku- ja pyörätie Uotilantielle ottoalueelta Perttulantielle asti. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksen johdosta annettiin 43 muistutusta. Muistutuksissa todetaan mm. seuraavaa. 1, 7.3.2012. Asianajotoimisto Ympäristölaki Oy on tehnyt muistutuksen asianomaisten valtuuttamana. Muistuttaja katsoo, ettei lupahakemuksen perusteella voida katsoa, ettei toiminta aiheuttaisi YSL 43 :ssä mainittuja haittoja. Hakemuksen puutteellisuuden vuoksi hakemuksen perusteella ei myöskään voida arvioida riittävästi hankkeen vaikutuksia pohja- ja pintavesiin tai muihin luonnonarvoihin. Koska tehdyt selvitykset ovat puutteellisia, eivät toiminnanharjoittajan YSL:n mukaiset selvilläolovelvollisuus ja varovaisuusperiaate toteudu, eikä vaikutusten vähentämismahdollisuuksia ole voitu riittävästi hahmottaa. Sijaintinsa vuoksi hankkeen vaikutukset useille kiinteistöille ja vähentäisivät olennaisesti alueen luonnon- ja virkistysarvoja. Muistuttaja toteaa, ettei hankkeen vaikutuksia pohja- ja pintavesiin voida hakemuksen perusteella luotettavasti arvioida. Muistuttaja viittaa Pöyry Finland Oy:n johtavan pohjavesiasiantuntijan Jukka Ikäheimon asiantuntijalausuntoon, jossa todetaan, että kalliopohjaveden pinnan taso tulisi selvittää kahdella pohjavesiputkella. Lisäksi lähialueen kaivot tulisi kartoittaa, ottaa vesinäytteet ja mitata vedenpinnat. Mikäli lupa myönnettäisiin, tulisi vedenpintoja ja laatua seurata koko toiminnan ajan. Louhinnan räjäytysainejäämistä aiheutuviin nitraattipäästöihin ei hakemuksessa myöskään ole otettu kantaa.

16 Toiminnasta aiheutuvat liikenteen ympäristövaikutukset olisivat mittavat, mutta niitä ei ole käsitelty riittävästi hakemuksessa. Meluselvityksessä ei ole huomioitu räjäytyksistä aiheutuvaa melua. Valtioneuvoston asetuksen 800/2010 mukaan kivenmurskaamo voidaan sijoittaa alle 300 metrin päähän häiriölle alttiista kohteista vain, jos voidaan luotettavasti osoittaa, ettei melu häiriintyvissä kohteissa ylitä Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 ohjearvoja. 300 m etäisyydellä suunnitelma-alueen rajasta sijaitsee 8 vakituista tai lomaasuntoa. Pölyhaittojen ehkäisemisen osalta hakemus on puutteellinen. Selvitysalueen läheisyydessä sijaitsee paikallisesti arvokas Lepolan puro ja liito-oravalle sopivat metsäkuviot ja haaparyhmä. Muistuttajan mukaan jotta toiminnanharjoittaja voisi täyttää YSL 6 :n mukaisen selvilläolovelvollisuutensa, hankkeelle pitäisi tehdä YVA-menettely hankkeen ominaisuuksien vuoksi. Perusteena selvityksen tekemiselle ovat mm. hankkeen sijainti, vaikutukset luontoon, harjualueen geologiseen edustavuuteen, maisemakuvaan, alueen pohjavesioloihin sekä alueen asukkaiden elinoloihin. Vaikka kaivualueen pinta-ala ja ottomäärät eivät YVA:n tekemiseen velvoita, on tiedossa mm. tapaus, jossa Euroopan yhteisöjen tuomioistuin katsoi, että arvioinnin tarvetta ei voida määritellä pelkästään näillä perusteilla, ja Uudenmaan ELY-keskuksen tulee arvioida sen tarve. Hankkeen vaikutuksia tulisi tarkastella kokonaisuutena ja huomioiden mm. valtakunnallinen kaasuputken linjaus ja 800 m päässä hankealueesta sijaitseva jätteenkäsittelykeskus. Muistuttaja katsoo, että YSL:n ja MAL:n mukaiselle aloitusluvan myöntämiselle ei ole perusteita, koska hankkeen toteuttaminen johtaisi peruuttamattomiin muutoksiin ympäristössä ja tekisi siten muutoksenhaun hyödyttömäksi. Yhteenvetona muistuttaja toteaa, etteivät hankkeen lupaedellytykset täyty, ja lupahakemukset tulee hylätä. Toissijaisesti vaaditaan, että hankkeen vaikutukset arvioidaan YVAmenettelyssä, ja jos lupa sen jälkeen myönnettäisiin, lupamääräyksissä tulisi huomioida erityisesti räjähdysainejäämiin liittyvät seikat ja niiden ympäristövaikutusten minimointi. Myös meluvallien rakenteeseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, ettei sen rakentamisesta aiheudu esimerkiksi riskiä pohjaveden laadulle. Asianajotoimisto Ympäristölaki Oy on pyytänyt lausunnon Itä-Suomen yliopiston melulaboratoriosta koskien alueelle tehtyä meluselvitystä. Lausunnon mukaan meluselvitys ei anna edustavaa ja luotettavaa kuvaa melutilanteesta, eikä äänitason saaminen selvityksessä mainituin toimenpitein ohjearvon alapuolelle vähän ääntä vaimentavissa olosuhteissa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ole mahdollista. Keskiäänitaso ylittää lähimmässä häiriintyvässä kohteessa ohjearvon, eivätkä esitetyt melua vaimentavat tekijät käytännössä vaimenna ääntä kuten on esitetty. Lisäksi laskelmiin tulee lisätä räjäytysmelu impulssikorjauksineen. 2, 7.3.2012. Muistuttaja viittaa Asianajotoimisto Ympäristölaki Oy:n tekemään muistutukseen. Muistuttajan mukaan hankkeelle ei tule myöntää maa-ainesten ottolupaa, ympäristölupaa eikä ennakkoaloituslupaa toiminnan naapurustolle aiheuttaman kohtuuttoman haitan ja peruuttamattomien ympäristövaikutusten vuoksi. Suunnitelmien mukaiset meluvallit ja paras mahdollinen tekniikka eivät riittäisi rajoittamaan melua alle sallittujen desibeliarvojen, eikä melumallinnuksessa ole huomioitu 5 db:n impulssikorjausta. Kiviainesten ottotoiminta rikkoisi tässä tapauksessa myös naapuruussuhdelakia siitä aiheutuvan kohtuuttoman haitan vuoksi. Maa-aineslupahakemuksessa ei ole esitetty riittävää selvitystä toiminnan vaikutuksista alueen pinta- ja pohjavesiin. Muistuttaja vaatii, että tieyhteys Iivarin metsätielle varmistetaan jo hankkeen selvitysvaiheessa. Näin varmistetaan, ettei raskas liikenne käytä tarkoitukseen sopimatonta Uotilantietä, johon Rajakorven tilalla on tieoikeus. Hakemuksen mukaiset liikennemäärät ovat suuria, ja aiheuttavat turvallisuusriskin ja suuren rasituksen tielle. Muistuttaja vaatii, että mikäli toiminnalle myönnetään lupa, on

17 Perttulantien kevyenliikenteen väylä rakennettava Hongisojantien ja Lopentien välille valmiiksi ennen toiminnan aloittamista. Hanke aiheuttaisi merkittävän arvonalennuksen alueen kiinteistöille, joille asukkaat ovat muuttaneet rauhallisen ympäristön vuoksi. Toiminnasta aiheutuisi rasitusta kiinteistöille, ja siitä aiheutuvien haittojen minimointi vaatisi muutoksia mm. talojen ääneneristävyyteen. Muistuttaja vaatii, ettei toiminnalle myönnetä lupaa yli viideksi vuodeksi. Muistuttaja katsoo, että luonnolle ja naapureille aiheutuvien haittojen vuoksi ainut mahdollinen aika ko. toiminnalle olisi 1.9. 31.10., ja toiminta-aikoja tulee rajoittaa. Muistuttaja edellyttää, että mm. hankkeen melu- ja pölypäästöjen arvioinnissa ja valvonnassa käytetään esteetöntä, ulkopuolista asiantuntijaa. Muistuttaja varaa mahdollisuuden täydentää muistutustaan, mikäli hakija täydentää hakemustaan. 3, 7.3.2012. Muistutus on sama kuin muistus numero 2. 4, 7.3.2012. Muistuttaja viittaa Asianajotoimisto Ympäristölain muistutukseen. Suunnitelmien mukaisten meluvallien ja parhaan mahdollisen tekniikan käyttäminenkään ei riittäisi rajoittamaan melua alle sallittujen desibeliarvojen. Kohde on meluteknisesti vaativa, sillä lähellä louhosta sijaitsee loma-asuntoja sekä vakituisia asuintaloja korkealla. Hankkeen aiheuttamat meluvaikutukset olisivat sietämättömät verrattuna aiempaan rauhalliseen ja hiljaiseen ympäristöön. Koska alueen asukkaat käyttävät aluetta virkistäytymiseen ja vapaaaikansa viettoon, olisi perusteltua käyttää melun ohjearvona 45 db:ä. Naapuruussuhdelain mukaan naapurille ei saa aiheuttaa pysyvää kohtuutonta rasitusta. Louhostoiminta olisi immissiokiellon vastaista huomioiden toiminnan aiheuttamat rasitukset, lähtötilanne ja kestoaika. Hanke alentaisi huomattavasti kiinteistöjen arvoa. Lisäksi luontoselvitys on tehty epäedullisena ajankohtana syksyllä. 5, 8.3.2012. Muistutus on sama kuin muistutus numero 2. 6, 7.3.2012. Muistuttaja viittaa Asianajotoimisto Ympäristölain muistutukseen. Kun impulssikorjaus tehdään oikein, hanke aiheuttaisi useissa häiriintyvissä kohteissa 993/1992 valtioneuvoston päätöksen ohjearvojen ylityksiä. Maa- aines- ja ympäristölupaa ei tule myöntää, koska se rikkoisi naapuruussuhdelakia. 7, 7.3.2012. Muistus on sama kuin muistutus numero 6. 8, 7.3.2012. Muistuttaja viittaa Asianajotoimisto Ympäristölain muistutukseen. Louhinta-alue hankaloittaa merkittävästi metsästyksen harjoittamista alueella. Alue on laajin yhtenäinen asumaton metsäalue Perttulassa ja täten merkittävä riistan oleskelu- ja lisääntymisalue. Alueella on havaittu mm. metso ja luontoselvityksen mukaan lähialueella on liito-oravan pesä. Hakemuksen mukainen jatkuva ja monivuotinen louhintatyö karkottaa riistan alueelta kokonaan. 9, 7.3.2012. Muistuttaja viittaa Asianajotoimisto Ympäristölain muistutukseen. Suunnitelmaalueelle ei ole tieyhteyttä tällä hetkellä. Kiinteistöllä, jolle lupaa haetaan, on tieoikeus Uotilantiehen, eikä alueen itäpuolella kulkevaan yksityistiehen jolle toiminnasta aiheutuvaa liikennettä on suunniteltu. Selvityksiä ei voi tehdä perustuen kuviteltuun tieyhteyteen, jolle kiinteistöllä ei ole oikeutta. Liikenneselvitys on virheellinen, eikä siinä ole käsitelty muuta louhokselle tulevaa liikennettä tai liikenteen vaikutuksia mm. turvallisuuteen. Todellinen toiminnasta aiheutuva liikennemäärä olisi järkyttävä ja vaarallinen mm. Uotilantietä kulkeville koululaisille. Mikäli liikenne käyttää Uotilantietä, on hakijan levennettävä tie ja rakennettava kevyen liikenteen väylä. Esitetty kuljetusten melutaso ei vastaa todellisuutta, ja meluselvityksen liitteissä on esitetty vain alarajoja melutasolle. On syytä miettiä, tulisiko hakijalle asettaa vaatimuksia keskiäänitason lisäksi myös enimmäisäänitasosta. Meluarvioissa tulee huomioida myös melua vaimentavien metsien todennäköiset hakkuut hankkeen toiminta-ajan sisällä. Hakemuksessa ei

18 ole huomioitu impulssimaisia ääniä kuten räjäytyksiä eikä arvioihin ole tehty impulssikorjausta. Melu aiheuttaa haittoja yksilöllisesti, ja pitkä altistus aiheuttaa lisääntyvää todennäköisyyttä henkisten ja fyysisten oireiden esiintymiselle. Hakijan on järjestettävä toiminnan aikainen melunseuranta. Lupaehtoihin on laitettava vaatimus pölyn leviämisen tarkkailusta, mikä on suoritettava puolueettoman tahon toimesta. Lisäksi toimivat toimenpidesuunnitelmat pölyn torjumiseksi on oltava kaikille vuodenajoille. Hakemuksesta puuttuu täysin tärinävaikutusten arviointi, jolla voitaisiin huomioida tärinästä aiheutuvien vahinkojen mahdollisuus. Myöskään maaperätutkimuksia ei ole tehty lainkaan. Myöskään toiminnan vaikutuksia pohjaveden laatuun ja määrään ei ole selvitetty. Hankealueen arseenipitoisuus tulisi selvittää ennen luvan myöntämistä. Tehty luontoselvitys on puutteellinen ja väärään aikaan tehty, eikä siinä ole huomioitu mm. lähellä kiinteistöä esiintyviä liito-oravia ja vaskitsoita. Hankealueella sijaitsee myös lehtomainen metsikkö, joka tarjoaa elinympäristön mm. monille uhanalaisille selkärangattomille eläimille. Alueen pintavedet on suunniteltu johdettaviksi saostusaltaasta vesilain suojaamiin pienvesialueisiin. Maakuntakaavassa hankealueen itäpuolelle sijoittuu ulkoilureitti, jonka toteuttamisedellytykset on turvattava kaava-alueen suunnittelumääräysten mukaan. Muistuttajaa kiinnostaa, millaisia ovat talojen kartoitukset joista hakijan edustaja on keskustelutilaisuudessa 2.2.2012 kertonut ja kuinka laajalla alueella niitä tehdään. Hakemuksessa ei ole esitetty vakuuksia toiminnan haittavaikutusten varalta. Toiminnalle haettava 15 vuoden toiminta-aika on kohtuuttoman pitkä. Hakemuksessa ei ole käsitelty räjäytyksistä tiedottamista. Siinä ei ole myöskään toimintasuunnitelmaa suuronnettomuuksien varalta, joka saattaisi aiheutua lähellä sijaitsevan kaasuputken vahingoittumisesta. Alueelle vastaanotettavien pintamaiden puhtauden valvomisesta ei ole esitetty uskottavaa suunnitelmaa. Muistuttaja vaatii, että hakija valvoo toimintansa vaikutuksia rakennuksilleen, kaivovedelleen ja jos toiminnasta aiheutuu haittaa, on hakijan korvattava se. Jos toiminnan liikenne käyttää Uotilantietä, on hakijan rakennettava sille kevyenliikenteenväylä. Puolueettoman tahon on tehtävä melu-, pöly- ja tärinämittauksia. Räjäytysten ajan talolla, jota ei ole suunniteltu kestämään tärinää, pitää olla tärinämittarit. Jos ympäristövaikutusten rajaarvot ylittyvät, on louhoksen toiminnan loputtava. Muistuttaja vaatii, että hänen talonsa arvon romahtaminen on hyvitettävä, mikäli hän joutuu myymään talonsa louhostoiminnan seurauksena. Toiminnalle ei tule myöntää lupaa. Alue ei sovellu hakemuksen mukaiselle toiminnalle erityisesti asukkaille aiheutuvien haittojen vuoksi. Tällainen toiminta tulisi sijoittaa kaavamääräyksin soveltuvammille alueille. 10, 7.3.2012. Muistuttaja viittaa Asianajotoimisto Ympäristölain muistutukseen. Muistuttaja vastustaa hanketta, koska se haittaa kohtuuttomasti asumisviihtyvyyttä, luontoarvoja ja liikenneturvallisuutta. Toiminta viikonloppuisin on kiellettävä ja toiminta-aikoja jolloin melua aiheutuu, on kohtuullistettava. Kulkuyhteys hakemuksen mukaiselle toiminta-alueelle on selvitettävä, ja Uotilantien käyttö tulee estää. Lähiasutuksen talousvesikaivojen veden laatu on tutkittava ja jos lupa myönnetään, on sitä myös seurattava. Mikäli lupa myönnetään, tulee edellyttää urakoitsijan velvollisuutta melumittausten suorittamiseen ja kieltoa meluarvojen ylittämiseen. Melun kulkeutuminen vastapäätä sijaitsevalle kiinteistölle on selvitettävä. Louhinnasta aiheutuvan pölyn leviämisestä on tehtävä selvitys. Mikäli lupa myönnetään, on pölyn leviämisen lisäksi seurattava louhinnasta ja murskauksesta aiheutuvaa tärinää. Luontoselvitys on tehtävä alueella uudestaan, tarkemmin ja huomioiden vesistövaikutukset. Lisäksi tulee huomioida kiinteistöjen ja tonttien arvon lasku. 11, 7.3.2012. Muistuttaja viittaa Asianajotoimisto Ympäristölain muistutukseen. Ympäristötai maa-ainestenottolupaa ei tule myöntää, koska se laskee alueen kiinteistöjen, tonttien ja metsäomaisuuden arvoa. Ympäristölupaa ei tule myöntää perustuen tieyhteyteen, jota ei ole

19 olemassa. Maanomistajat eivät aio myydä maitaan, joiden läpi suunniteltu tieyhteys kulkee. Murskeen kastelulla saattaa olla ympäristövaikutuksia, jotka kohdistuvat mm. Lepolan puroon. 12, 8.3.2012. Muistuttaja viittaa Asianajotoimisto Ympäristölain muistutukseen. Meluselvitys on virheellinen, koska siinä ei ole huomioitu impulssikorjausta eikä räjäytyksiä melulähteenä. Lupia toiminnalle ei tule myöntää, sillä se rikkoisi naapuruussuhdelakia ja olisi immissiokiellon vastainen. Pohjavesiselvitykset ovat puutteelliset ja myös alueen kaivot tulee selvittää. Otettavat maa-aineksien määrä ja laatu tulee selvittää, nykyisellään luvan myöntämisedellytykset ei täyty. Hakijan tulee tehdä tieyhteys- ja liikennemääräselvitys. Lupia tai ennakkoaloituslupaa ei tule myöntää, ennen kuin YVA-menettelyn poisjättämisen laillisuus ja tarpeellisuus on selvitetty. Tehty luontoselvitys on puutteellinen ja se on tehtävä uudelleen sopivampana ajankohtana. Toiminta alentaisi kiinteistöjen arvoa huomattavasti. Ympäristöministeriössä on selvityksen alla uuden lain valmistelu, eikä ympäristö- tai maaainestenottolupaa tule myöntää ennen kuin se on saatu valmiiksi. 13, 8.3.2012. Muistuttaja viittaa Asianajotoimisto Ympäristölain muistutukseen. Meluselvitys on impulssikorjauksen osalta virheellinen. Kohde on louhokselle sopimaton. Kohteen yläpuolella, 300 m etäisyydellä kohteesta sijaitsee asuinrakennus, jolle hankkeesta aiheutuisi kohtuutonta haittaa. Lupien myöntäminen toiminnalle rikkoisi naapuruussuhdelakia muuttaen elinympäristöä täysin. Alueella sijaitsevia taloja rakennettaessa ei ole osattu varautua hankkeen tuomiin vaikutuksiin kuten tärinään ja meluun. Pohjavesiselvitys on puutteellinen ja alueen kaivot tulee kartoittaa. Tieliikenneselvitys ja luontoselvitys tulee tehdä, sekä selvittää YVA-menettelyn tekemättä jättämisen laillisuus ja tarpeellisuus. Hanke alentaisi lähikiinteistöjen arvoa. Lupia tai ennakkoaloituslupaa ei tule myöntää ennen kuin ympäristöministeriön selvitys uuden lain valmistelusta on saatu valmiiksi. 14, 7.3.2012. Muistuttaja viittaa Asianajotoimisto Ympäristölain muistutukseen. Lupahakemuksia ei voida hyväksyä toiminnan ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvien vaikutusten vuoksi. 15, 7.3.2012. Muistuttaja viittaa Asianajotoimisto Ympäristölain muistutukseen. Ympäristötai maa-ainestenottolupaa ei tule myöntää, sillä suunnitellusta ottoalueesta 500 m pohjoiseen on todettu liito-orava-alue vuonna 2011 valmistuneessa luontoselvityksessä. Peruutussummerin aiheuttamaa melua ei ole terveydensuojelulain tarkoittamaa melua, mutta aiheuttaa kuitenkin huomattavaa haittaa alueen asukkaille. Toiminta aiheuttaa pohjavesien ja kaivovesien pilaantumista kilometrinkin päässä toiminta-alueelta. Louhinta pilaisi alueen ympäristön ja merkittävän virkistysalueen. Mahdollinen raskaan liikenteen lisääntyminen Iivarin metsäteiltä Perttulantielle lisää riskiä liikenneonnettomuuksille erityisesti kevyen liikenteen osalta. Lepomahdollisuus myös vuorotyötä tekeville ihmisille on taattava. 16,6.3.2012. Muistutuksessa on liitteenä Asianajotoimisto Ympäristölain muistutus sekä Pöyry Oy:n lausunto siihen liittyen. Meluselvitykset ovat puutteellisia etenkin liikenteen osalta. Hakemuksessa esitetty pölyn sitominen vedellä ei ole riittävä pölyntorjuntatoimenpide varsinkaan liikenteen osalta. Hakemuksessa esitetty liikennemäärä on selkeästi aliarvioitu esitettyihin kiviainesmääriin verrattuna. Työmaalle ei ole toimivaa liikenneyhteyttä. Tehty luontoselvitys ei ole kelvollinen, ja uusi selvitys tarvitaan ehdottomasti. Suunniteltu toiminta turmelee laajan metsäalueen tehden sen virkistyskäytön puhumattakaan luonnonvaraisten eläinten asuinympäristöstä mahdottomaksi. 17, 5.3.2012. Hakemuksen mukainen toiminta romahduttaisi alueen eteläpuolella sijaitsevan lammen rahallista ja virkistyskäyttöarvoa. Muistuttajan mukaan louhinnan etelärajaa tulee siirtää pohjoiseen. Hakija ei ole louhintasuunnitelmissaan huomioinut Valtioneuvoston antamaa asetusta kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010). Hakemuksessa esitetty laskeutusaltaan purkuojan johtaminen pohjoiseen on mahdollista ainoastaan pumppaamalla korkeussuhteiden vuoksi.

20 Suunnitellusta itään suuntautuvasta tieyhteydestä ei ole kysytty suostumusta alueen maanomistajilta. Toiminnan vaikutuksia ei ole monilta osin tutkittu tarpeeksi. Hakemuksia ei tule käsitellä ennen kuin alueelle ja lähiympäristöön on asennettu riittävä määrä pohjavedenhavaintoputkia. 18, 22.2.2012. Hakemuksen mukainen toiminta vaarantaisi liikenneturvallisuuden ja alueen hevos- ja ratsastuselinkeinon. Raskaan liikenteen lisääntyminen voi aiheuttaa hevosen pelästymisen ja sen kautta pahimmassa tapauksessa jopa ratsastajan kuoleman. Mikäli louhos vastustuksesta huolimatta perustetaan, muistuttaja toivoo, ettei raskas liikenne käyttäisi Uotilantietä ja Kyläjoentietä. 19, 20.2.2012. Muistuttaja ei hyväksy hakemuksia lainkaan melu-, pöly-, vesi- ja liikennehaittojen vuoksi ja koska toiminta tulee liian lähelle asutusta. Kohteen lähimmän asunnon pihassa melu- ja pölyarvot ylittyvät todennäköisesti. 20, 19.2.2012. Selvitysalueen läheisyydessä sijaitsee kaksi vesilain suojelemaa purouomaa. Nämä alueet on todettu myös merkittäviksi luontokohteiksi. Metsä-Tuomelan luontoselvityksessä on todettu, että Lepolan purouoma on paikallisesti arvokas luontokohde ja ettei paikallisesti arvokkaille luontokohteille tai aivan niiden lähelle tulisi osoittaa uutta rakentamista. Pinta- ja pohjavesien osalta ei ole tehty suunnitelmia toiminnan aikaiselle tarkkailulle. Suunnitelman mukaan alueelta lähtevän veden laatua tarkkaillaan vain silmämääräisesti. Ympäristöarvojen suojelemiseksi veden tarkkailumenetelmät on määriteltävä ja tarkkailun tekijäksi on edellytettävä puolueeton taho. Lupaehdoissa on oltava vaatimus korjaaviin toimenpiteisiin, mikäli veden laadussa havaitaan poikkeamia. Maaainesten ottamissuunnitelma kokonaisuudessaan perustuu olettamukseen, että tieyhteys kohteeseen kulkee kyseisten vesilain suojaamien pienvesikohteiden läpi. Maa-ainesten ottolupa ja ympäristölupa eivät voi perustua tällaiseen olettamukseen. Maakuntakaavaan merkitty ulkoilureitti on jätetty tarkastelussa huomioimatta. Hanke estäisi alueen käytön virkistykseen ja metsästykseen. Luonto- ja ympäristöselvityksissä tulisi ottaa huomioon, että suunniteltu tieyhteys ei perustu kiinteistön tieoikeuteen eikä siitä ole sopimuksia maanomistajien kanssa tai muitakaan suunnitelmia. Vilkkaan, huomattavasti kasvavan raskaan liikenteen merkitys alueen eläimistölle ja kasvillisuudelle on jätetty huomiotta. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta aiheutuvan raskaan liikenteen vaikutusta mm. Perttulantien liikenteeseen ei ole huomioitu. Vaikutusten arvioinnissa tulisi käyttää ajoneuvojen oletettavaa maksimimäärää eikä keskiarvoa. Ympäristöselvitykset on tehty perustuen 46 ajoneuvoon vuorokaudessa. Melumittaukset ja niiden perusteella mahdolliset korjaavat toimenpiteet tulee esittää vaatimuksina ympäristölupaehdoissa. Lupamääräyksissä on vaadittava syntyvän melun toteaminen puolueettomin mittauksin, impulssimaiset äänet huomioiden sekä melutason rajoittaminen sallittuihin arvoihin. Lupaehtoihin on saatava vaatimus myös pölyn tarkkailusta. 21, 19.2.2012. Muistutus on sama kuin muistutus numero 20. 22, saapunut 21.2.2012. Muistutus on sama kuin muistutukset 20 ja 21. 23, 22.2.2012. Muistuttaja yhtyy muistutukseen numero 20. Toiminnan tieyhteys on suunniteltu kiinteistön tieoikeuden vastaisesti. Jos suunniteltu tieyhteys toteutuisi, se aiheuttaisi alueen metsän taloudellisen, luonto- ja virkistyskäyttöarvonsa. 24, 20.2.2012. Muistuttaja vaatii, että naapuruussuhdelain mukainen immissiohaitta tulee ottaa huomioon. Muistutuksen perusteluiksi muistuttaja esittää puutteita ja virheitä hakemuksessa. 25, 22.2.2012. Muistuttaja vastustaa hanketta sen aiheuttamien kohtuuttomien haittojen vuoksi. Aloituslupaa ennen päätöksen lainvoimaisuutta ei tule myöntää ja kulkuyhteys alueelle tulee selvittää. Työskentely viikonloppuisin on kiellettävä ja työskentelyaikoja on kohtuullistettava. Mikäli lupa myönnetään, pitää Uotilantie kunnostaa liikenteelle sopivaksi ja