Munaistenmetsän kaatopaikka Kaatopaikantie 1, 23500 UUSIKAUPUNKI Hakijan liike- ja yhteisötunnus: 0144036-6

1(33) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 29 YLO LOS-2004-Y-769-121 Annettu julkipanon jälkeen 26.4.2005 ASIA Päätös ympäristösuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Uudenkaupungin Munaistenmetsän kaatopaikan nykyisen toiminnan jatkamista sekä kaatopaikan laajentamista. Ympäristölupapäätös sisältää myös ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun päätöksen noudattamisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Uudenkaupungin kaupunki PL 20, 23501 UUSIKAUPUNKI LAITOS JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Munaistenmetsän kaatopaikka Kaatopaikantie 1, 23500 UUSIKAUPUNKI Hakijan liike- ja yhteisötunnus: 0144036-6 Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentti kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 3 momentti Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus - Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohta 12a Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle 23.9.2004. Samalla on haettu lupaa toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Uudenkaupungin seudun kansanterveystyön kuntainliiton terveyslautakunta - Sijoituspaikkalupa 10.5.1989 Lounais-Suomen ympäristökeskus - Ympäristölupa nro 5 YS/28.1.1997 kaatopaikkatoiminnalle, ongelmajätteiden vastaanottoon ja välivarastointiin sekä jätteiden kompostointiin. - Päätös 30 YLO/5.6.2001 kaatopaikan hoito- ja käyttösuunnitelman, perustilaselvityksen sekä vesien- ja kaatopaikkakaasujen tarkkailun hyväksymisestä. Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Puh. (02) 525 3500 Faksi (02) 525 3509 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/los Valtakatu 6, 28100 Pori Puh. (02) 525 3500 Faksi (02) 525 3759 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/los Valtakatu 6, FI-28100 Björneborg, Finland Tfn (02) 525 35 00 Fax (02) 525 37 59 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.miljo.fi/los Självständighetsplan 2 PB 47, FI-20801 Åbo, Finland Tfn +358 2 525 35 00 Fax +358 2 525 35 09 kirjaamo.los@ymparisto.fi www.miljo.fi/los

2/33 Alue on entisessä seutukaavassa ER:1 aluetta eli yhdyskuntateknisen huollon aluetta. Merkinnällä osoitetaan mm. voimaloita, suurmuuntoalueita, vesi- ja jätehuoltolaitoksia sekä kaatopaikka-alueita. Alue on Uudenkaupungin keskeisen alueen yleiskaavassa varattu kaatopaikka-alueeksi (EK). Kaatopaikkaa ympäröivät alueet on kaavassa merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M), lähivirkistysalueeksi (VL) sekä teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Alueen asemakaavan laadinta on käynnissä. Kaavassa alue suunnitellaan varattavaksi kaatopaikka-alueeksi. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Munaistenmetsän kaatopaikka sijaitsee n. 5 km etäisyydellä Uudenkaupungin keskustasta itään, Kalannin asemalle johtavan maantien varrella kiinteistöillä 895-453-1-190 ja 895-406-1-20. Kaatopaikan lähiympäristö on havupuuvaltaista metsää. Alueen länsipuolella pääosin kapeahkon metsävyöhykkeen takana on peltoaukea. Lähimmät asuinrakennukset ovat n. 300-500 m etäisyydellä alueen pohjois-, luoteis- ja kaakkoispuolella. Sannon asuinalue sijaitsee n. 500 m alueen luoteispuolella ja Salmen pientaloalue n. 600-1 000 m alueen länsipuolella. Alueen maaperä sekä pinta- ja pohjavesisuhteet Maaperä Kaatopaikka-alue sijaitsee kallioisen mäkialueen reunaosassa, jossa kallio on paljastuneena tai ohuen moreenikerroksen peittämä. Kaatopaikan itäisin osa on kalliolouhosaluetta, joka on jätetäytön laajennusaluetta. Lounaispuolella kallioalue rajoittuu luode-kaakkosuuntaiseen, savipeitteiseen Mourunojan maastopainanteeseen. Pintavedet Kaatopaikkavesien muodostumisalueen pinta-ala on n. 11 ha. Kaatopaikkavedet kerätään ojilla, salaojilla ja viemäreillä alueen pohjoisosassa olevalle pumppaamolle, josta ne pumpataan kaupungin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Kaatopaikan huoltorakennus on myös viemäröity pumppaamolle. Kaatopaikka-alueen ulkopuoleiset vedet johdetaan niskaojin alueen länsipuoleiseen Mourunojaan. Louhinta-alueen puhtaat pintavedet johdetaan toiselle pumppaamolle, jolla ne pumpataan Mourunojaan laskevaan ojaan. Alueen luoteisosasta kaatopaikan pintavesiä pääsee purkautumaan myös Mourunojan suuntaan laskevaan ojaan. Yhteys ojasta Mourunojaan on putkitettu. Pohjavedet Irtomaakerrosten kerrospaksuudesta johtuen kaatopaikka-alueella ei tavata maaperän pohjavettä. Maastohavaintojen perusteella alueen kallioperä on

verrattain tiivistä ja heikosti vettä johtavaa ja alueella muodostuvan kalliopohjaveden määrä on vähäinen. 3/33 Lähimmät vedenhankintakäytössä olevat kallioporakaivot sijaitsevat kaatopaikan koillis- ja kaakkoispuolilla n. 400 m:n etäisyydellä. Alue ei sijaitse tärkeällä eikä muullakaan yhdyskuntien vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Kasvillisuus ja eläimistö Ilmasto ja ilmanlaatu Alue on vuodesta 1974 lähtien ollut kaatopaikkakäytössä joten alueen alkuperäinen kasvillisuus ja eläimistö ovat hävinneet alueelta. Kaatopaikka-alueella ei ole tehty ilman laatuun liittyviä selvityksiä. Kaatopaikka-alueen ympäristön voidaan kuitenkin katsoa edustavan normaalia alueellista taustatasoa. Itse kaatopaikka-alueen ilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä ovat lähinnä kaatopaikkatoiminnasta sekä lietteen ja biojätteen aumakompostoinnista aiheutuvat vähäiset hajuhaitat. Kaatopaikkakaasusta aiheutuvia hajuhaittoja vähentävät kaatopaikkakaasun keräysjärjestelmä ja kerätyn kaasun soihtupoltto. Melu Alueella ei ole tehty meluselvityksiä. Toiminnasta aiheutuva melu on liikenteen ja kaatopaikkakoneiden aiheuttamaa ja rajoittuu kaatopaikka-alueelle ja sen välittömään läheisyyteen. LAITOKSEN TOIMINTA Yleistä Munaistenmetsän kaatopaikka on otettu käyttöön v. 1974. Iniön, Kustavin, Pyhärannan ja Taivassalon kunnat liittyivät kaatopaikan käyttäjiksi 1980-luvun puolivälissä, Laitilan kaupunki heinäkuussa 1996 ja Vehmaan kunta v. 1997 alussa. Finström ja Brändö liittyivät yhteistyöhön v. 2001. Nykyisestä täyttöalueesta joudutaan luopumaan marraskuuhun 2007 mennessä, jolloin astuvat voimaan valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen määräykset kaatopaikkojen pohjantiiveydestä kaikkien tällöin käytössä olevien kaatopaikkojen osalta. Kaatopaikan nykyinen täyttöalue ei täytä kaatopaikkapäätöksen pohjantiiveysvaatimuksia. Hakemuksen mukaan lupaa haetaan kaatopaikkatoiminnalle ja jätteiden aumakompostointiin, kotitalouksien jätteiden ja ongelmajätteiden pienerien vastaanottoon, lievästi pilaantuneiden maamassojen käsittelyyn ja käyttöön kaatopaikkarakenteissa sekä jätteiden loppusijoitusalueen rakentamiseen ja käyttämimiseen. Jätteiden määrä ja laatu Alueelle on vuosina 1998-2003 vastaanotettu jätteitä seuraavasti: Jätelaji 1998 1999 2000 2001 2002 2003 t/a t/a t/a t/a t/a t/a Puristinjäte 7 009 6 960 6 789 6 658 6 928 6 735 Siirtolavajäte 5 200 5 192 5 929 6 120 6 696 5 505

Avo/umpijäte 1 794 363 414 0 0 0 Teoll./rak.jäte 2 402 1 207 1 143 666 617 535 Liete 4 549 4 467 4 169 4 541 4 425 4 419 Jätemaa/lievästi Pilaantunut maa 0 47 116 1 029 613 815 Peitemaa (valimohiekka) 10 357 17 740 21 909 8 652 12 746 11 478 Ylijäämämaa 1 046 104 0 886 432 789 Öljyvesiseos 3 0 3 0 0 0 Jäteöljy 0 0 0 7 10 10 Akut 0 38 34 33 21 21 Käteismaksu 0 467 0 0 0 0 Risut, kuoret 485 770 552 726 588 615 Erityisjäte 32 16 20 49 100 50 Biojäte 0 0 352 413 410 471 Yhteensä 32900 37400 41400 29800 33600 31500 4/33 Kaatopaikalle vastaanotettavien jätejakeiden jäteluokitus on seuraava: Jäte Jätenimike Yhdyskuntajäte 20 03 01 Puhdistamoliete 19 08 05 paperi, pahvi ja kartonki 20 01 01 metallit 20 01 40 lasi 20 01 02 muovi 20 01 39 puu 20 01 38 biohajoava jäte 20 02 01 SER-jäte 20 01 36 Rakennusjäte: betoni, tiilet ja keramiikka 17 01, lukuun ottamatta 17 01 06 puu, lasi ja muovit 17 02, lukuun ottamatta 17 02 04 metallit ja niiden seokset 17 04, lukuun ottamatta 17 04 09 ja 17 04 10 maa-ainekset 17 05 03 ja 17 05 04 Kotitalouksien ongelmajätteiden pienerät: ongelmajätteeksi luokiteltava sähkö- ja elektroniikkaromu 20 01 23 ja 20 01 35 akut ja patterit 20 01 33 ja 20 01 34 liuottimet, hapot ja emäkset 20 0113-20 01 15 loisteputket 20 01 21 maalit, pesu- ja puhd.aineet 20 01 27-20 01 30 lääkkeet 20 01 32 öljyt 20 01 26 torjunta-aineet 20 01 19 Peitemaat 17 05 03, 17 05 04, 20 02 02 ja 10 19 12 Erityisjätteet: asbesti 17 06 01 ja 17 06 05 sairaalajätteet 18 01 01 ja 18 01 14 Yhdyskuntajätteen määrä on vaihdellut välillä n. 12 500-14 000 t/a, teollisuus- ja rakennusjätteen määrä välillä n. 600-2 400 t/a ja lietteen määrä välillä n. 4 100-4 500 t/a. Erilliskerätyn biojätteen määrä on ollut n. 400 t/a. Hyötykäyttöön ja muuhun käsittelyyn toimitettavat jätteet Vuonna 2003 kaatopaikalta toimitettiin hyötykäyttöön tai muuhun käsittelyyn seuraavia jätejakeita:

Materiaali Määrä Käsittelijä/Kuljettaja 5/33 Kaatopaikkatoiminta Komposti 329 t/a Maanparannusaineeksi Akut 25 t/a Arvo Vuorinen Oy Jäteöljy 6 t/a Ekokem Oy Kylmälaitteet 15 t/a Arvo Vuorinen Oy Nykyinen täyttöalue Täyttösuunnitelma Täyttöalueen kokonaispinta-ala on n. 6 ha. Täyttö suoritetaan suunnitelmallisesti alueittain ja lohkoittain kerrostäyttönä. Täyttöpaikan valintaan täyttöalueella vaikuttaa mm. tieyhteyksien järjestäminen, kaasunkeräysjärjestelmän rakentaminen sekä tuuliolosuhteet. Erityisen tuulisina päivinä täyttö pyritään tekemään tuulen roskaava vaikutus huomioon ottaen. Täyttöalueen suunniteltu täyttökorkeus on enimmillään n. + 25 (N 60 ), kun ympäröivän maanpinnan korkeus vaihtelee välillä +12- +15 (N 60 ). Täyttöön eivät sisälly viimeistelyn pintarakenteet, sillä täytön arvioidaan painuvan käytön jälkeen niin, että lopullinen korkeustaso ei viimeisteltynäkään ylitä em. täytön suurinta korkeustasoa. Täytön luiskakaltevuus on enimmillään 1:3 ja kokonaistilavuus noin 490 000 m 3, josta on jäljellä n. 145 000 m 3. Jätetäytön kerrospaksuus on 1-2 m. Jätekuormat puretaan valmiin täyttökerroksen päälle ja murskataan sekä tiivistetään kaatopaikkajyrällä täyttöluiskaan. Täyttöpengertä ja luiskaa tasataan ja tiivistetään kaatopaikkajyrällä ajaen useaan kertaan. Tiivistetty jäte peitetään tarvittaessa 20-30 cm:n maakerroksella. Peitemaana käytetään ylijäämämaita, tarkoitukseen soveltuvia rakennusjätteitä, kompostoitua materiaalia tai erikseen hankittavia massoja, jotka käsittävät lievästi pilaantuneita maamassoja, joiden öljypitoisuus on < 1 000 mg/kg, tai rautavalimon valuhiekkajätettä. Alueella käytetään kaatopaikkajyrän lisäksi esim. traktorikaivurikuormaajaa mm. peitemaan siirtoihin ja täyttöön sijoitettavien erityisjätteiden sijoituskuoppien kaivamiseen sekä muihin tarpeellisiin jätteenkäsittely- ja kunnossapitotoimiin. Sulkemissuunnitelma Munaistenmetsän nykyisen täyttöalueen sulkemisen vaiheet ovat seuraavat: 1. Luiskien muotoilu 2. Jätetäytön tasaaminen ja mahdollinen lisätiivistys 3. Esipeittokerroksen rakentaminen 4. Pintakerrosten rakentaminen. Täyttöalue muotoillaan jätteellä ja maa-aineksella ja täytön luiskat rakennetaan kaltevuuteen 1:3-1:4. Jyrkät luiskat loivennetaan ja leikkausmassat käy-

tetään alueen tasauksiin ja muotoiluun. Tarvittaessa täyttöä lisätiivistetään ennen esipeittokerroksen rakentamista. 6/33 Tasattu jätetäyttö esipeitetään 20-30 cm maakerroksella ja tiivistetään huolellisesti esim. sorkkajyrällä. Peittomateriaalina käytetään työstämiskelpoisia materiaaleja, kuten esimerkiksi lievästi pilaantuneita maamassoja, ylijäämämaita tai muita maa-aineksia. Kerroksen rakentamisen yhteydessä täytön pinta muotoillaan niin, että pinnan joka kohdassa on pintavalunnan kannalta riittävä kaltevuus. Täyttöalueen saavutettua lopullisen korkeutensa sen päälle rakennetaan pintakerros, jonka rakennekerrokset ovat ylhäältä alaspäin seuraavat: pintakerros (kasvukerros) kuivatuskerros tiivistyskerros kaasunkeräyskerros Kaasunkeräyskerros rakennetaan esipeittokerroksen päälle johtamaan täytössä muodostuva kaatopaikkakaasu hallitusti kaasunpoistokaivoihin. Kerrosmateriaalina käytetään karkeaa lajittunutta maa-ainesta, geosynteettistä kerrosta tai rengasrouhetta. Maa-aineksesta tehtynä kerroksen paksuus on n. 0,3 m. Tiivistyskerros rakennetaan estämään sade- ja sulamisvesien imeytyminen jätetäyttöön ja ohjaamaan täytössä muodostuva kaatopaikkakaasu kaasunpoistokaivoihin. Kerroksen paksuus on 0,5 m ja kerroksen materiaalin vedenläpäisevyysarvo 10-8 m/s. Tiivistyskerroksen materiaalina käytetään esimerkiksi savea, murskebentoniittia tai kuitusavea. Materiaalista tehdään ennakkoon vedenläpäisevyys- ja tiivistyskokeet ja laadun vaihtuessa vedenläpäisevyys määritetään uudelleen. Kerroksen rakentamista, materiaalin tiivistymistä ja rakeisuutta sekä kosteutta seurataan tarkasti koko rakennustyön ajan. Kerrokseen kelpaamaton materiaali hylätään ja puutteellisesti tiivistetty kohta tiivistetään uudelleen. Tiivistyskerroksen päälle rakennettava kuivatuskerros alentaa alapuoliseen kerrokseen kohdistuvaa vesipainetta ja johtaa pintarakenteessa kasvukerroksen läpi suotautuvaa sade- ja sulamisvettä pois rakenteesta. Kerroksessa käytetään esim. soraa, jonka vedenläpäisevyys on 10-3 m/s. Kerroksen vahvuus on n. 0,5 m ja tarvittaessa kerros erotetaan ala- ja yläpuolisista rakennekerroksista suodatinkankaalla. Pintakerros muodostuu alaosan n. 0,7 m:n vahvuisesta perusmaakerroksesta ja yläosan n. 0,3 m:n vahvuisesta kasvukerroksesta, joka tehdään pintakerroksessa käytettävästä materiaalista sekoittamalla siihen esimerkiksi turverouhetta. Kaatopaikkakaasun käsittely Munaistenmetsän kaatopaikalla kaatopaikkakaasua on kerätty vuodesta 2002 lähtien. Kaatopaikalle on asennettu seitsemän kaatopaikkakaasun imukaivoa, joista pumpattu kaasu poltetaan soihtupolttimessa.

7/33 Suurimmillaan laskennallinen kaasun tuotto on n. 190 m 3 /h vuoden 2008 paikkeilla, mikä vastaa 70 % kaasuntuotannolla n. 700 kw polttoainetehoa. Huipputuoton jälkeen kaasuntuoton arvioidaan laskevan nopeasti niin, että v. 2016 jäljellä on enää n. 50 % huipputuotosta. Määrän arvioidaan olevan vähäinen hyötykäyttöä ajatellen. Nykyisen täyttöalueen viimeistelyjen yhteydessä kaasunkeräysjärjestelmää laajennetaan kattamaan koko täyttöalue. Lisäkaivoja rakennetaan kuusi kappaletta. Sulkemisen jälkeinen pinta- ja kaatopaikkavesien käsittely Käsiteltävien kaatopaikkavesien määrän pienentämiseksi viimeistellyiltä alueilta tulevat puhtaat pintavedet johdetaan kaatopaikkavesien keräilyjärjestelmän ohi niskaojiin. Jätetäytöstä suotautuva vesi johdetaan ympäryssalaojaan. Pintarakenteeseen kuuluva kaasunkeräyskerros johtaa vesiä salaojaan ja purkaa suotovesipainetta täytön luiskien juuressa. Ympäryssalaojasta vesi johdetaan jätehuoltoalueen muiden vesien kanssa tasausaltaaseen ja edelleen kaupungin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Laajennusalue Yleistä Ympäristölupaa haetaan tavanomaisen jätteen kaatopaikkatoiminnalle enimmäisjätemäärällä 18 000 t/a, joka määrä ei sisällä peitemaita. Täyttötilavuuden arvioidaan riittävän em. jätemäärällä n. 23 vuotta. Keskimääräisellä noin 10 000 t/a jätemäärällä alueen käyttöiäksi arvioidaan n. 40 vuotta. Täyttöalueen kokonaispinta-ala on n. 4,6 ha. Rakentaminen Laajennusalueen rakentaminen aloitetaan louhitun alueen tasaamisella. Tasauksessa käytetään tarkoitukseen soveltuvia ylijäämämaita. Läjitysalueen alin pohjataso on n. + 5 m (N 60 ). Täyttöalueen pohja tasataan 1:100-1:150 alueen keskelle ja tasausaltaalle päin viettäväksi. Rakentaminen tehdään kahdessa vaiheessa täyttövaiheiden I ja II mukaisesti siten, että koko alue tasataan vaiheessa I, mutta tiivis pohjarakenne rakennetaan ensin vain täyttövaiheelle I. Täyttövaiheen I aikana täyttöalueelta II muodostuvat puhtaat pintavedet ohjataan tasausaltaan ohi ja pumpataan muiden puhtaiden pintavesien kanssa purkuojaan. Täyttöalueen suotovedet ohjataan kallistuksin tasausaltaaseen. Aluksi rakennetaan vaiheen I mukainen täyttöalue sekä kaatopaikkavesien hallintajärjestelmä ja tasausallas. Vaiheen rakentamisen arvioidaan kestävän louhintoineen n. 12 kuukautta. Jätetäytön edistymisen mukaan rakennetaan täyttövaihe II, jonka rakentamisen arvioidaan kestävän kaksi kuukautta. Täyttöalueen pohjarakenteet toteutetaan valtioneuvoston päätöksen 861/1997 kaatopaikoista tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetettujen pohjantiivistysvaatimusten mukaisesti.

8/33 Louhintaseinämät eristetään jätetäytöstä maabentoniittiin perustuvalla rakenteella. Täyttöalueen suunniteltu korkeus on enimmillään n. + 32 (N 60 ), kun maanpinnan korkeus louhoksen reunalla on + 15 + 20 (N 60 ). Täyttöön eivät sisälly viimeistelyn pintarakenteet, sillä täytön arvioidaan painuvan käytön jälkeen niin, että lopullinen korkeustaso ei viimeisteltynäkään ylitä em. täytön suurinta korkeustasoa. Täyttöalueen kokonaistäyttötilavuus on n. 700 000 m 3 ja täytön luiskakaltevuus on enimmillään 1:3. Jätetäyttö tehdään kerroksittain täyttösuunnitelman mukaan. Kaatopaikkakaasu Laskennallisesti kaatopaikkakaasun arvioidaan olevan suurimmillaan noin 53 m 3 /h vuoden 2015 paikkeilla, mikä vastaa 70 % kaasusaannolla noin 185 kw polttoainetehoa. Huipputuoton jälkeen kaasuntuotto laskee noin kymmenen vuoden ajan, mutta kääntyy uudelleen nousuun v. 2025 paikkeilla. Kaasuntuoton hidas kasvu jatkuu aina v. 2050 paikkeille, jonka jälkeen kaasuntuotto alkaa laskea nopeasti. Laajennusalueelle rakennetaan samanlainen kaasunkeräysjärjestelmä kuin nykyisellä kaatopaikalla, eli se koostuu pystykaivoista ja pintarakenteen keräysjärjestelmästä. Laajennusalueen kaasunkeräysjärjestelmä yhdistetään nykyiseen kaasunkeräysjärjestelmään. Tarvittaessa rakennetaan oma kaasunkeräyspumppaamo. Alustavasti kaasukaivoja on suunniteltu rakennettavaksi kymmenen kappaletta. Kaatopaikkavesien käsittely Kaatopaikkavesien käsittelyä tehostetaan keräämällä koko alueen jätevedet keskitetysti yhteen tasausaltaaseen, josta vedet pumpataan kaupungin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Nykyisen kaatopaikan viimeistelyn jälkeen kaatopaikalta muodostuvan jäteveden määräksi arvioidaan n. 23 000 m 3 /a. Alueen vedet kerätään tasausaltaaseen, joka louhitaan nykyisen täyttöalueen ja laajennusalueen väliin. Allas on mitoitettu kevätylivaluman mukaisessa tilanteessa käsiteltävän veden määrällä n. 30 m 3 /h, jolloin allastilavuus on noin 3 000-4 000 m 3. Tasausaltaan yhteyteen rakennetaan pumppaamo suotovesille sekä alueelta poisjohdettaville puhtaille pintavesille, jotka johdetaan purkuojaan purku- ja näytteenottokaivon kautta. Kaivoon rakennetaan kolmiomittapato vesimäärien mittausta varten. Ulkopuolisten puhtaiden pintavesien pääsy laajennusalueelle estetään niskaojin ja patopenkerein.

Alustava sulkemissuunnitelma 9/33 Sulkemistoimenpiteet Kaatopaikan viimeistely ja pintarakenteet tehdään vaiheittain. Pintarakenteiden toteutuksessa otetaan huomioon niiden päätarkoitus, eli: jätetäyttöön suotautuvan sadeveden määrän minimointi. ilmakehään purkautuvan kaatopaikkakaasun määrän minimointi. kaasunmuodostukselle sopivan jätetäytön kosteuden turvaaminen. Pintarakenteiden lisäksi viimeistelytoimiin kuuluvat: jätetäytön suotovesien kerääminen ja johtaminen käsittelyyn. viimeistellyn täyttöalueen puhtaiden pintavesien johtaminen. kaatopaikkakaasun keräysjärjestelmät. Viimeistelyn pintarakenteet tehdään valtioneuvoston päätöksen 861/1997 kaatopaikoista tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetettujen pintarakennevaatimusten mukaisesti. Jälkihoito ja tarkkailu Kaatopaikan jälkihoito- ja tarkkailuvaiheen pituus on vähintään 30 vuotta. Tänä aikana seurataan kaatopaikan viimeistelyrakenteiden kuntoa ja huolehditaan niiden kunnossapidosta sekä tarkkaillaan kaatopaikan ympäristövaikutuksia valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen mukaisesti. Jälkihoitovaiheessa tarkkailuohjelma muutetaan kaatopaikan jälkitarkkailuohjelmaksi. Jätetäytön painumista ja liikkeistä johtuvien vaurioiden edellyttämän tarkkailun lisäksi pintarakenteet vaativat normaalia kuntotarkkailua. Tarkkailu järjestetään säännöllisillä tarkastuskäynneillä laadittavan tarkastusohjelman mukaisesti. Tarkastettavia kohteita ovat mm. kaatopaikkakaasun imukaivot, kaatopaikan suotovesien salaojien ja viemäreiden tarkastuskaivot sekä kaatopaikan pintavesien ojitukset ja rummut. Tarkastuksista laaditaan pöytäkirjat ja havaitut puutteet korjataan viivyttelemättä. Lievästi pilaantuneiden maiden käyttö kaatopaikkarakenteissa ja peitemaana Kaatopaikkarakenteissa ja peitemaina käytetään ylijäämämaita, tarkoitukseen soveltuvia rakennusjätteitä, kompostoitua materiaalia sekä erikseen hankittavia maamassoja. Erikseen hankittavat maamassat käsittävät lievästi öljyllä pilaantuneita maita, joiden öljypitoisuus on < 1 000 mg/kg sekä rautavalimon valuhiekkajätettä. LAJITELTUJEN JÄTTEIDEN VASTAANOTTO JA KÄSITTELY Hyötyjätteet Jätteenkäsittelykeskukseen rakennetaan lajiteltujen hyötyjätteiden vastaanotto- ja välivarastointijärjestelyt (hyötyjätekenttä). Vastaanotettavia hyötyjätteitä ovat mm. paperi ja pahvi, lasi, metalliromu, risut ja puutarhajäte sekä kyllästämätön puujäte.

Kotitalouksien ongelmajätteiden pienerät 10/33 Erityisjätteet Ylijäämämaat Rakennusjäte Jätteenkäsittelyalueelle otetaan vastaan kotitalouksien kaikkia ongelmajätteitä ja mahdollisesti yritystoiminnan pienempiä ongelmajäte-eriä. Ongelmajätevarastorakennus on lukittu ja osittain lämpöeristetty. Ongelmajätevaraston yhteydessä on jäteöljyn vastaanotto. Vastaanotettu jäteöljy varastoidaan säiliöön ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Eritysjätteitä ovat mm. rasvanerotuskaivojen sakat, betoniasemien hienoainepitoiset pesuvedet, ioninvaihtimien sakat, sairaaloiden tartuntavaaraton jäte ja tullin määräämät elintarvike-erät. Osa jätteistä on runsaasti vettä sisältäviä. Koska valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen mukaan kaatopaikalle ei ole saanut sijoittaa nestemäisiä jätteitä v. 2002 alusta lukien, kaatopaikalla ei enää oteta vastaa nestemäisiä erityisjätteitä. Muut erityisjätteet pyritään mahdollisuuksien mukaan käsittelemään täyttöalueella muun jätteen joukossa. Ainoastaan poikkeustapauksissa erityisjätteet sijoitetaan täyttöön tehtäviin kaivantoihin, jotka peitetään välittömästi tai päivittäin. Ylijäämämaat käytetään peitemaina tai kaatopaikkarakenteina. Jätteenkäsittelylaitoksella otetaan vastaan rakennusjätettä, joka tulee olla suuremmilta työmailta valtioneuvoston rakennusjätepäätöksen 295/1997 mukaisesti lajiteltua. Lietteiden ja biojätteiden kompostointi Lietteiden ja biojätteiden asfaltoidun kompostointikentän pinta-ala on noin 0,8 ha. Kentällä muodostuvat likaantuneet pinta- ja suotovedet viemäröidään käsiteltäviksi jätevedenpuhdistamolle. Kompostoinnissa koneellisesti kuivattu puhdistamoliete, n. 3 500 m 3 /a, ja biojäte, n. 350 t/a, sijoitetaan tukikerroksena käytettävän kuorikkeen päälle, jonka jälkeen materiaalit sekoitetaan ja aumataan. Biojäte sekoitetaan samana päivänä, kun sitä on toimitettu aumaan ja sen jälkeen vähintään kerran viikossa kolmen viikon ajan. Talviaikana liete ajetaan yleensä päällystämättömälle alueelle varastoitavaksi ja liete kompostoidaan keväällä niin, että se kompostoituu seuraavaan syksyyn mennessä. Kompostointityö tehdään niin, että kompostoitumisaika on pääsääntöisesti alle yhden vuoden. Valmista kompostituotteesta jalostetaan käyttötarpeen mukaan erilaisia maanparannustuotteita tai kompostituote käytetään sellaisenaan tai seulottuna kaatopaikan täyttöalueen viimeistelyssä.

Kierrätyskeskus 11/33 Kaupungin jätehuollon kehittämissuunnitelmassa tarkastellaan kierrätyskeskuksen toimintaa ja kehittämistä. Eräänä vaihtoehtona on ympäristöpaja- ja kierrätyskeskustoiminnan siirtäminen Munaistenmetsän kaatopaikan alueelle, kaatopaikan vastaanottotoimintojen läheisyyteen. Kierrätyskeskustoiminta edellyttää riittävien toimitilojen rakentamista. Nykyisin kierrätyskeskus toimii n. 550 m 2 :n toimitiloissa. KÄYTTÖSUUNNITELMA JA TEKNINEN HUOLTO Kaatopaikka on avoinna arkisin viitenä päivänä viikossa. Aukioloajat määritetään niin, että ne takaavat riittävän palvelutason jätteenkuljetusurakoitsijoille ja yksityisille jätteentuojille. Aukioloaikoina kaatopaikalla työskentelee kaksi henkilöä, joista toinen jätteen vastaanotossa ja punnituksessa ja toinen täyttöalueen kaatopaikkakoneella. Kaatopaikkajyrää ja muita kaatopaikkakoneita säilytetään ja huolletaan tähän erikseen varatulla alueella. Alue on liitetty sähkö-, vesi- ja viemäriverkkoon. Alue on osittain aidattu ja varustettu lukitulla portilla. Käytettävistä raaka-aineista on merkittävin peitemaana käytettävä ylijäämämaa. Kompostoinnissa käytetään paikalle tuoduista risuista ja oksista tehtyä haketta. Energiaa kuluu toimistorakennuksen lämmitykseen ja aluevalaistukseen sekä työkoneiden käyttöön. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Yleistä Kaatopaikan päästöt voidaan jakaa syntytavan perusteella seuraavasti: kaatopaikalle sijoitettujen jätteiden hajoamisesta ja suotovesistä muodostuvat päästöt; kompostoinnista aiheutuvat päästöt; kaatopaikan sulkemisesta aiheutuvat päästöt; sekä liikenteestä ja koneiden käytöstä aiheutuvat päästöt. Päästöt vesiin Kaatopaikan lähiympäristössä ei ole vedenhankinnan kannalta merkittäviä pohjavesiesiintymiä. Vuonna 1998 laaditun kaatopaikan perustilaselvityksen mukaan kaatopaikan vaikutusta ei näy lähialueen pohjaveden laadussa, mutta pintavesien osalta kaatopaikka aiheuttaa lievää kuormitusta purkuvesistöön. Pintavedet Kaatopaikan pintavesivaikutuksia on tarkkailtu vuodesta 1986 lähtien. Tarkkailuohjelman mukaisesti kaatopaikan pintavesiä on vuonna 2004 tarkkailtu

12/33 neljässä pisteessä. Pisteistä kaksi on kaatopaikan viereisessä Mourunojassa (ylä- ja alapuoliset pisteet) sekä pisteet kaatopaikalta ja louhosalueelta Mourunojaan johtavissa ojissa. Vuoden 2004 tutkimusten mukaan Mourunojaan laskevan ojan vesi on ammoniumtyppipitoisuuden perusteella ollut likaantunutta tai voimakkaasti likaantunutta, mutta BOD 7ATU -arvon perusteella puhdasta luonnontilaisiin ojavesiin verrattuna. Veden hygieeninen tila oli hyvä tai lievästi likaantunut. Virtaama-arvioiden mukaan laskettu vesistökuormitus vastasi BOD 7ATU -arvon osalta alle yhdestä kuuden, fosforin osalta alle yhden ja yhden sekä typen osalta 4-56 asukkaan puhdistamattomia asumajätevesiä. Suotovedet Kaatopaikan suotovedet ja likaantuneet pintavedet pumpataan käsiteltäväksi kaupungin jätevedenpuhdistamolla. Nykyisin puhdistamolle pumpattu vesimäärä on n. 40 000 m 3 /a. Nykyisen täyttöalueen viimeistelyn ja laajennusalueen käyttöönoton yhteydessä tehtävien toimenpiteiden avulla viemäriin pumpattavan vesimäärän arvioidaan vähenevän n. 23 000 m 3 :in vuodessa. Vuonna 2004 puhdistamolle johdettavan suotoveden arseeni- ja tutkitut raskasmetallipitoisuudet olivat pieniä. Suotoveden kloridi-, COD Cr - ja TOCpitoisuudet vastasivat keskimääräistä ja väkevää puhdistamatonta asumajätevettä, mutta kokonais- ja ammoniumtyppi- ja rautapitoisuudet sekä sähkönjohtavuus olivat moninkertaisia puhdistamattomaan asumajäteveteen verrattuna. Öljypitoisuus oli pieni. Laajennusalueen käyttöönoton ei arvioida lisäävän kaatopaikkaveden kokonaismäärää, koska nykyisen täyttöalueen viimeistelytoimenpiteet tapahtuvat samanaikaisesti. Tiiviiden pintakerrosten johdosta vanhasta jätetäytöstä muodostuvan suotoveden määrä vähenee olennaisesti. Pohjavedet Kaatopaikan pohjavesivaikutuksia seurataan kolmesta kallioporakaivosta. Kaatopaikan koillispuolella sijaitsevan kaivon K1 vesi täytti yksityisen talousveden laatuvaatimukset ja suositukset veden sameutta, väriä ja kloridipitoisuutta lukuun ottamatta. Veden sameus johtuu usein raudasta tai savesta ja väri raudasta, mangaanista tai savesta eikä näillä ominaisuuksilla ole haitallisia terveysvaikutuksia. Kloridipitoisuus kuvaa veden suolaisuutta eikä tälläkään tiedetä olevan haitallisia terveysvaikutuksia, mutta ne aiheuttavat veteen makua 200-300 mg/l pitoisuuksissa. Melko korkea kloridipitoisuus ja sähkönjohtavuus voivat viitata kaatopaikkavaikutukseen. Kaatopaikan kaakkoispuolella sijaitsevan kaivon K2 vesi täytti yksityisen talousveden laatuvaatimukset ja suositukset lukuun ottamatta veden COD Mn -, rauta- ja mangaanipitoisuutta, jotka eivät aiheuta sellaisinaan terveydellistä vaaraa. Vedestä löytyi koliformisia bakteereja, jotka ovat yleisiä maaperässä ja pintavesissä. Bakteerien esiintymisestä ei välttämättä aiheudu välitöntä terveydellistä vaaraa veden käyttäjille, mutta niiden pääsy talousveteen olisi kuitenkin syytä estää. Havaitut epäkohdat kaivovedessä eivät kuitenkaan todennäköisesti viittaa kaatopaikan vaikutuksiin. Kaatopaikan etelä-kaakkoispuolella olevan kaivon K3 vesi täytti kesällä yksityisen talousveden laatuvaatimukset ja suositukset lukuun ottamatta

Päästöt ilmaan 13/33 veden sameutta, väriä, COD Mn -arvoa ja rautapitoisuutta. Kevään tarkkailukerralla vedestä löytyi lisäksi maaperässä ja pintavedessä esiintyviä kolibakteereja sekä yksi ulosteperäinen kolibakteeri, jolloin vesi ei täyttänyt yksityisen talousveden laatuvaatimuksia ja suosituksia. Havaitut epäkohdat kaivovedessä eivät kuitenkaan todennäköisesti viittaa kaatopaikan vaikutuksiin. Päästöjen vähentäminen Kaatopaikan kunnostustöiden, nykyisen täyttöalueen sulkemisen ja laajennusalueen käyttöönoton arvioidaan vähentävän jätehuoltoalueen haitallisia pinta- ja pohjavesivaikutuksia. Kaatopaikalla päästöjä ilmaan aiheutuu jätteiden hajoamisessa muodostuvista kaasuista sekä lietteiden ja biojätteiden kompostoinnista, liikenteestä ja kaatopaikan työkoneista (pöly, happamoittavat kaasut). Kaatopaikkakaasua Munaistenmetsän kaatopaikalla on kerätty seitsemästä kaasun imukaivosta vuodesta 2002. Kerätty kaasu käsitellään soihtupolttimessa polttamalla. Biojätteen ja lietteen kompostoinnista aiheutuvista päästöistä paikallisesti merkittävimpiä ovat mm. jätteen hajoamisesta syntyvä ammoniakki ja rikkivety. Aumakompostoinnissa ilmapäästö on luonteeltaan hajapäästö. Kaatopaikan sulkemisen vaikutukset ilmaan rajoittuvat lähinnä pölypäästöihin, jota muodostuu mm. liikenteestä sekä maa-ainesten käsittelyistä. Kuljetuksista ja konetöistä syntyy typen oksidien ja rikkidioksidien päästöjä, joilla on myös haitallisia paikallisia vaikutuksia kasvistoon ja eliöstöön. Päästöjen vähentäminen Kaatopaikkakaasun vapautumista ilmakehään vähentää kaatopaikan sulkemisen jälkeenkin jatkettava kaatopaikalla järjestettävä kaasunkeräys- ja käsittely. Jätteiden käsittelystä johtuvaa pölyämistä vähennetään kaatopaikan hoidon keinoin, muun muassa peittämällä jätteet nopeasti. Fossiilisista polttoaineista aiheutuvia päästöjä vähentävät laite- ja ym. valinnoissa huomioon otettava energiakäytön tehokkuus. Haju Kaatopaikan hajuhaitat aiheutuvat joko itse jätteestä tai sen hajoamistuotteista eli mm. kaatopaikkakaasusta. Kaatopaikkakaasun epämiellyttävän hajun aiheuttavat lähinnä merkaptaanit ja rikkivety. Kompostoinnissa muodostuvat ammoniakki ja rikkivety aiheuttavat mm. hajuhaittoja. Aumakompostoinnissa hajun kannalta ongelmallisia vaiheita ovat varsinaisen kompostointivaiheen lisäksi jälkikompostointi ja tuotteenvälivarastointi. Massoista haihtuvat hajukaasut saattavat muodostua ympäristöä häiritseviksi. Hajuhaitat ovat suurimmillaan kompostiaumoja käännettäessä.

Roskaantuminen Melu ja tärinä Muut vaikutukset 14/33 Ympäristön kannalta kompostoinnista aiheutuvat hajuhaitat ovat keskeisimpiä jätehuoltoalueesta aiheutuvia haittoja. Tämän johdosta kompostoinnin järjestämiseen ja hoitoon kiinnitetään erityistä huomiota. Jätteiden kuljetuksen, kuormien purkamisen ja jätetäytön tiivistämisen yhteydessä voivat kevyet jätejakeet, kuten muovipakkaukset levitä alueelle ja sille johtavien teiden varsille. Alueen roskaantumista estetään: jätekuormien huolellisella peittämisellä aitaamalla alue ja käyttämällä täyttöalueella tilapäisiä suoja-aitoja tiivistämällä ja peittämällä täyttöalueelle sijoitettu jäte mahdollisimman nopeasti järjestämällä säännöllinen siivous esim. alueelle johtavan tien varsilla Kaatopaikan toiminnassa, biojätteen erilliskäsittelyssä ja kaatopaikan sulkemistoimissa melu- ja tärinähaitat aiheutuvat pääasiassa kuljetusliikenteestä ja jätteenkäsittely- ja maansiirtotoiminnoista. Haittoja ei voida pitää kovin merkittävinä. Ihmisten terveys, elinolot ja viihtyvyys Lähialueen asukkaat kokevat jätteenkäsittelytoiminnasta aiheutuvista haitoista välittömimmin melun, pölyn, hajun ja roskaantumisen sekä linnuista aiheutuvan haitan. Pinta- ja pohjaveden tai maaperän pilaantuminen ei ole yhtä yksiselitteisesti todettavissa ihmisten elinpiirissä. Vaikka haittoja ei esiintyisikään, ympäristön pilaantumisen riski aiheuttaa pelkoja heikentäen siten ihmisten viihtyvyyttä. Myös kiinteistöjen arvon laskua voidaan pelätä. Yhdyskuntarakenne ja suunniteltu maankäyttö Alue on osoitettu seutu- ja yleiskaavassa sekä osoitetaan laadittavassa asemakaavassa kaatopaikkatarkoitukseen, joten esitetty toiminta noudattaa suunniteltua maankäyttöä. Koska alue on jo nykyisin suunniteltua vastaavassa käytössä, esitetyn toiminnan ei voida olettaa vaikuttavan merkittävästi yhdyskuntarakenteeseen. Kasvillisuus ja eläimistö Alueella luonnonvaraisina olevat eläimet siirtyvät yleensä pois alueelta melun ja elinolosuhteiden muutoksen seurauksena. Toiminnasta hyötyvät mm. rotat ja lokit, jotka pystyvät hyödyntämään kaatopaikalla ja biojätteen kompostialueella käsiteltävän jätteen sisältämiä ruuan tähteitä. Alue on jo pitkään ollut kaatopaikkakäytössä, joten luonnonvaraiset eläimet ovat siirtyneet alueelta. Alueen luonnollinen kasvillisuus on tuhoutunut.

RISKITILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN 15/33 Jätetäytön sortumat Rakenteiden vauriot Kaatopaikan pohja on kantava, joten mahdolliset riskit liittyvät jätetäytön vakavuuteen. Täytön sortumia ehkäistään mm. luiskakaltevuuksia pienentämällä. Pintarakenteiden eroosiosuojaukseen varaudutaan materiaalivalinnoilla. Nykyisellä täyttöalueella ei ole erityisiä pohjarakenteita. Kovalla pohjamaalla oleva kompostointikenttä on päällystetty asfaltilla ja mahdolliset rakenteiden vauriot on suhteellisen helposti korjattavissa siirtämällä toiminta korjattavalta kohdalta väliaikaisesti pois. Alueella muodostuvien likaisten pintavesien käsittelyyn tarkoitettujen rakenteiden (mm. tasausallas) vauriot voivat johtua esim. painumista. Kompostointikentän ja vesienkäsittelyrakenteiden kuntoa ja toimivuutta seurataan alueen muun tarkkailun yhteydessä ja mahdolliset vauriot korjataan välittömästi. Kaatopaikan sulkemisen jälkeen viimeistellyllä täyttöalueella tulee tapahtumaan painumia. Myös liikenne kaatopaikan pinnalla saattaa aiheuttaa vaurioita. Vaurioita ennalta ehkäistään suljetun kaatopaikan tarkkailulla esimerkiksi seuraamalla kaatopaikan pinnan muotoutumista. Mikäli poikkeamia ja muutoksia huomataan, ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin. Asiaton liikkuminen alueella estetään. Kaatopaikan sulkemisen jälkeen maisemoidun kaatopaikan täyttöalueen kasvillisuus sitoo maa-ainesta vähentäen eroosiota. Koska kasvien juuristo saattaa vaurioittaa pintarakenteen tiivistyskerrosta, maisemoinnissa suositaan matalajuurisia kasvilajeja ja syväjuuristen puiden (esim. mänty) kasvu alueella estetään. Laitteiden toimintahäiriöt Jätteenkäsittelyalueella on jätevesi- ja kaasupumppaamo sekä kaatopaikan työkoneet. Jätevesipumpun rikkoontuessa tasausaltaan ollessa täynnä pääsee käsittelemätöntä vettä purkuvesistöön. Häiriötilanne jää kuitenkin ajallisesti rajalliseksi, koska käytettävät pumput ovat vakiolaitteistoa, joilla on nopea huoltopalvelu. Sähkökatkon yhteydessä ja mikäli kaasupumppaamon kompressori tai muu laite rikkoutuu, pääsee kaatopaikkakaasua purkautumaan ilmaan. Päästö jää yleensä ajallisesti lyhytkestoiseksi. Kaatopaikkajyrän rikkoutuessa jätettä ei voida käsitellä (tiivistää). Jäte voidaan kuitenkin peittää maa-aineksella väliaikaiseksi ja käsitellä myöhemmin.

Tulipalot ja räjähdykset 16/33 Kaatopaikkapalon yhteydessä savun muodostus on yleensä voimakasta, joten kaatopaikkapalo voi heikentää lähialueiden ilman laatua merkittävästi. Laajempaa haittaa aiheuttavat kaatopaikkapalojen yhteydessä ilmaan vapautuvat haitalliset aineet. Sammutusvedestä aiheutuu kuormitusta jätevedenpuhdistamolle. Palovaaraa kaatopaikalla vähentää jätteiden tehokas koneellinen käsittely (jätteiden murskaus, tiivistys ja peittäminen). Ongelma- ja riskijätteen joutuminen täyttöalueelle Ongelma- ja riskijätteen joutuminen täyttöalueelle estetään selkeillä jätehuoltomääräyksillä, riittävällä tiedotuksella, jätekuormien huolellisella tarkastuksella punnituksessa sekä jätekuormien tyhjennyksen valvonnalla. Tulvat Vesien pääsy laajennusalueen kalliokaivantoon estetään patopenkereillä ja muilla vastaavilla tavoilla, jolloin alueen tulviminen ulkopuolisten vesien vaikutuksesta estyy. VALVONTA JA TARKKAILU Yleistä Kaatopaikan nykyisen toiminnan hoito- ja käyttösuunnitelma sekä perustilaselvitys ja vesien- ja kaatopaikkakaasun tarkkailuohjelma on hyväksytty Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätöksellä 30 YLO/5.6.2000. Kaatopaikan laajennusalueen valvonta ja tarkkailu käsittää käyttö-, päästöja vaikutustarkkailut sekä niihin liittyvien tietojen kirjaamisen ja raportoinnin. Käytönjälkeinen tarkkailu käsittää kaatopaikan laajennusalueen tarkkailun toiminnan jälkeen. Jätteiden vastaanotto ja laaduntarkkailu Alueelle tulevat jätekuormat punnitaan ja tarkastetaan. Tuotavista jäte-eristä vaaditaan kaatopaikkakelpoisuusselvitykset valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen mukaisesti. Tarvittaessa jätekuormista otetaan näytteitä. Tarkistuksista tehdään pöytäkirjat mahdollisista poikkeamista ilmoitetaan ympäristöviranomaiselle. Jätteistä pidetään jätelajikohtaisesti kirjaa. Vastaanotetun jätteen lisäksi kirjataan alueelta pois toimitetun hyöty- ym. jätteen määrät. Alueen tarkkailu ja valvonta Alueen yöaikaisesta valvonnasta vastaa vartiointiliike, jonka toimesta jätehuoltoalueelle tehdään yöaikana tarkastuskäyntejä. Alueen ympäristö ja alueelle johtavien teiden ympäristö siivotaan säännöllisesti. Alueella suoritetaan tarvittavat rakennusten ja rakenteiden kuntotarkastukset ja niissä tarpeellisiksi katsotut kunnostustyöt.

Kaatopaikan vesistö- ja kaatopaikkakaasun tarkkailu 17/33 Kaatopaikan 5.6.2000 hyväksytyn kaatopaikan vesien tarkkailusuunnitelman mukaan kaatopaikan suoto- ja valumavesiä tarkkaillaan kolme kertaa vuodessa kaatopaikkavesipumppaamolta otettavin vesinäyttein. Näytteistä tehdään vuosittain suunnitelman mukainen 16 analyysiä sisältävä normaali tutkimus ja joka kolmas vuosi laajempi 25 analyysiä sisältävä tutkimus. Kaatopaikkaveden määrä ja sähkönjohtavuus mitataan kahden viikon välein. Kaatopaikan sisäisen veden korkeutta seurataan kaksi kertaa vuodessa kolmesta täyttöön asennetusta tarkkailuputkesta. Suoto- ja valumavesien vaikutusta alueen pintavesissä tarkkaillaan kahdesta Mourunojan pisteestä sekä kahdesta Mourunojaan laskevasta ojasta kolme kertaa vuodessa otettavin vesinäyttein. Näytteistä tehdään vuosittain suunnitelman mukainen 17 analyysiä sisältävä normaali tutkimus ja joka kolmas vuosi laajempi 25 analyysiä sisältävä tutkimus. Mourunojaan laskevassa pohjoisemmassa ojassa oleva mittapato luetaan näytteenoton yhteydessä. Muiden ojapisteiden virtaamat arvioidaan tai mitataan näytteenoton yhteydessä. Kaatopaikkakaasun laatua tarkkaillaan kaksi kertaa vuodessa kolmesta täyttöalueelle asennetusta tarkkailuputkesta ja kunkin tarkkailukerran yhteydessä asennettavasta viidestä huokosilmaputkesta. Mittaukset suoritetaan kenttämittauslaitteella ja mitattavat suureet ovat metaani, hiilidioksidi ja happi. Raportointi Käyttöpäiväkirja Jätehuoltoalueella pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon merkitään aukiolopäivittäin jätemääriin, jätteiden sijoitukseen, käsittelyalueen käyttöön, jatkuvaan seurantaa ja ympäristötarkkailuun sekä muuhun käsittelytoimintaan liittyvät tiedot. Raportointi viranomaisille Jätteenkäsittelystä laaditaan vuosittain kaatopaikkamääräysten mukainen seuranta- ja tarkkailuraportti, jossa esitetään: tiedot vastaanotetun ja palautetun jätteen laadusta ja määrästä asiantuntija-arvio jätteen kaatopaikkakelpoisuusselvityksistä tiedot jätetäytöstä ja muusta jätteenkäsittelystä tiedot kaatopaikkavesistä tiedot pohjavesistä tiedot kaatopaikkakaasusta selostus kaatopaikan ympäristökuormituksesta ja haittojen torjunnasta selvitys poikkeuksellisista tapahtumista ja poikkeamisesta hyväksytyistä suunnitelmista Raportissa esitetään myös ehdotukset seuranta- ja tarkkailuohjelmaan mahdollisesti tarvittavista muutoksista.

Seuranta- ja tarkkailuraportti toimitetaan valvontaviranomaisille vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. 18/33 Kompostoinnin seuranta ja tarkkailu Kompostointitoimintaa valvoo ympäristökeskus, mutta ulkopuoliseen myyntiin liittyen kompostointi on Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen laaduntarkkailun piirissä. Lietteen ja biojätteen aktiivivaiheessa olevien kompostiaumojen toimivuutta seurataan lämpötilamittauksin. Aumojen käännöt määräytyvät lämpötilojen perusteella ja niistä pidetään kirjaa. Kompostoinnin vesi- ja ympäristötarkkailu järjestetään viranomaisen edellyttämällä tavalla. Seuranta ja tarkkailu yhdistetään kaatopaikan jatkokäytön aikaiseen tarkkailuun. Kaatopaikkatoimintaa jatketaan nykyisen täyttöalueen sulkemisen jälkeen rakennettavalla uudella laajennusalueella, jolloin kompostoinnin tarkkailu yhdistetään kaatopaikan jatkoaikaiseen tarkkailuun. Sulkemisen aikainen ja sen jälkeinen tarkkailu Sulkemistöiden laadunvalvonta Tiivistyskerrokseen käytetään savea ja tiivistä moreenia. Materiaalien kelpoisuus todetaan ennen käyttöönottoa kenttäkokein. Kuivatuskerroksen kelpoisuus todetaan koeseulonnoin ja vedenläpäisevyyskerroin määritetään seulontakäyrän perusteella. Kaikista laadunvarmistuksen toimenpiteistä pidetään jatkuvasti kirjaa, jossa todetaan tehdyt materiaalien kelpoisuusselvitykset ja työmaalla tehtyjen tarkkailu- ja varmistustoimenpiteiden tulokset. Näistä laaditaan työn loppuvaiheessa yhtenäinen raportti, joka toimitetaan mm. ympäristökeskukselle. Sulkemisen aikainen tarkkailu Suljetulle kaatopaikalle tehdään säännöllisesti tarkkailukäyntejä, joiden yhteydessä: tutkitaan pintarakenteiden ja muiden viimeistelyrakenteiden (mittaus- ja tarkkailukaivot, ojitukset, kaasunpoistokaivot, ym.) kunto ja järjestetään tarvittaessa niiden korjaus. seurataan maisemoidun kaatopaikan kasvillisuuden muutoksia ja poistetaan syvälle juuria kasvattavat puuntaimet (esim. mänty). Puut poistetaan katkomalla. mikäli kaatopaikan luvatonta käyttöä todetaan, ryhdytään toimiin sen ehkäisemiseksi. Kaatopaikkatoiminta jatkuu nykyisen kaatopaikan sulkemisen jälkeen alueelle rakennettavalla uudella täyttöalueella, vesi- ja ympäristötarkkailu järjestetään viranomaisten edellyttämällä tavalla. Viimeisteltävän täyttöalueen jälkitarkkailu yhdistetään uuden alueen ympäristötarkkailuun.

ARVIO KÄYTETTÄVÄSTÄ TEKNIIKASTA 19/33 Munaistenmetsän kaatopaikalla käytettävä tekniikkaa ja toteutettavia rakenteita pidettään parhaana käyttökelpoisena tekniikkana (BAT), sillä: loppusijoitusalueiden ja varastoalueen pohja- ja muut eristerakenteet tehdään voimassa olevien vaatimusten mukaisina. kaatopaikkavesien tasausallas tehdään tiiviiksi voimassa olevien vaatimusten mukaisesti; vesien keräilyssä ja johtamisessa käytettävät putket ja laitteet ovat jätevesitekniikassa yleisesti käytettyjä ja käyttöön hyväksyttyjä. kaatopaikkavedet johdetaan kaupungin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. kaatopaikkakaasun keräysjärjestelyissä käytetään ajanmukaisia ja koeteltuja rakenteita; kerätty kaatopaikkakaasu käsitellään polttamalla soihtupolttimessa.. kaatopaikan viimeistelyrakenteet tehdään valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen edellyttämällä tavalla. kaatopaikka-alue aidataan ja sitä valvotaan jatkuvasti; alueen tiet kestopäällystetään; koko alue valaistaan. kaatopaikalla on kattava ympäristövaikutusten tarkkailujärjestelmä, joka täyttää valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksessä esitetyt vaatimukset. AIKATAULU VAKUUS Kaatopaikan laajennusalue tarvitaan käyttöön 1.11.2007, sillä tällöin nykyisen täyttöalueen käytöstä joudutaan luopumaan, kun valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen määräykset kaatopaikan pohjarakenteista tulevat voimaan. Kaupunki esittää ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaiseksi vakuudeksi kaatopaikan jälkihoitorahastoa, johon rahastoitavat varat kerätään kaatopaikan jätteidenkäsittelymaksuista. Jälkihoitorahasto on kaupungin talousarvion pakollinen varaus. Vuosittain rahastoitava jälkihoitovaraus on n. 23 000. Jälkihoitovaraus kattaa laajennusalueen sulkemisesta, jälkihoidosta ja jälkitarkkailusta aiheutuvat kustannukset. Nykyisen täyttöalueen sulkemisen ja jälkihoidon varat on tarkoitus kerätä täyttöalueen loppuaikana. Vakuus nykyisen täyttöalueen osalta esitetään hoidettavaksi niin, että nykyisen täyttöalueen sulkemiseen ja jälkihoitoon on kerätty v. 2004 loppuun mennessä yhteensä n. 210 000. Nykyisen täyttöalueen loppukäyttöaikana kerätään jälkihoitovaroja n. 169 000 /a siten, että v. 2007 lopussa tehtyä jälkihoitovarausta on n. 71 000. Jäljelle jäävät täyttöalueen sulkemisen, jälkihoidon ja tarkkailun kustannukset maksetaan pankkilainalla, joka rahoitetaan laajennusalueen vastaanottomaksun yhteydessä kerättävällä maksulla. TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Uudenkaupungin kaupunki hakee toiminnan aloittamislupaa lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Nykyisen kaatopaikan ympäristölupa päättyy marraskuun alussa vuonna 2007. Hankkeen aikataulu on pyritty suunnittelemaan siten, että myös lupia koskevat mahdolliset valitukset pystyttäisiin käsittelemään ennen laajennusalueen aiottua käyttöönottoajankohtaa. Ympäristölupapäätöksen mukaisen toiminnan aloitta-

misoikeus on kuitenkin tarpeen siltä varalta, että mahdollisten valitusten käsittely viivästyisi ennakoimattomalla tavalla. 20/33 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Mikäli jätteen vastaanottaminen Munaistenmetsän kaatopaikalla keskeytyy ja jätteet joudutaan kuljettamaan muualle käsiteltäviksi, voivat jätehuollon kustannukset nousta huomattavasti. Lupahakemuksen täydentäminen Hakija on täydentänyt lupahakemusta 26.11.2004 muun muassa perustelemalla lisää ympäristönsuojelulain 101 :n toiminnanaloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta ja tarkentanut ympäristönsuojelulain 42 :n mukaista vakuutta lisäselvityksellä sekä liittämällä hakemukseen Rauman-Laitilan- Uudenkaupungin seudun ilmanlaadun tutkimuksia vuosilta 1998 ja 2000 ja kaatopaikan valumavesien tarkkailun tutkimustuloksia vuosilta 2003 ja 2004. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuulutuksella Uudenkaupungin kaupungin ilmoitustaululla 3.12.2004-3.1.2005 ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 2.12.2004 sekä Uudenkaupungin Sanomatsanomalehdessä 9.10.2004. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu asianosaisille kirjeellä 2.12.2004. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Hakemuksen johdosta pidettiin 2.11.2004 neuvottelu Uudenkaupungin kaupungin virastotalolla ja tarkastus Munaistenmetsän kaatopaikalla, joista laadittu muistio on asiakirjojen liitteenä. Uudenkaupungin kaupungin ympäristölautakunta toteaa 25.1.2005 päivätyssä lausunnossaan, että laajennusalueen pohjarakenteet tulee tehdä valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen 861/1997 edellyttämällä tavalla ja kaikki kaatopaikka-alueen pintavedet tulee johtaa käsiteltäväksi. Jätteiden hyötykäyttöön ohjaamista tulee tehostaa kaatopaikalla. Kaatopaikalle tulee rakentaa lajiteltujen hyötyjätteiden vastaanotto- ja välivarastointipaikka. Kaatopaikan pitäjän tulee tarkistaa kaatopaikalle sijoitettavat jätekuormat, jotta kaatopaikalle ei joudu ongelma- tai hyötyjätteitä. Jäte-eristä on tarvittaessa vaadittava kaatopaikkakelpoisuustestit. Tämä koskee erityisesti teollisuudesta ja purkutyömailta tulevia jäte-eriä. Jätekuormista tulee tarpeen mukaan ottaa näytteitä. Tarkastuksista tulee tehdä pöytäkirja ja tarkastuksista havaituista poikkeamista on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kaatopaikan nykyisestä kompostoinnista aiheutuu ajoittain hajuhaittaa. Puhdistamolietteen ja biojätteen kompostointia kaatopaikalla tulee tehostaa si-

ten, että kompostoinnista ei aiheudu hajuhaittaa eikä eläinten aiheuttamaa haittaa. 21/33 Tuulisilla säillä kaatopaikalta on kulkeutunut roskia kaatopaikan ympäristöön. Kaatopaikan pitäjän tulee huolehtia siitä, että kaatopaikan ympäristö ei roskaannu. Roskaantumista tulee vähentää esimerkiksi aitaamalla tai jätteiden peittämisen tehostamisella. Mikäli roskaantumista tapahtuu, tulee kaatopaikan ympäristö siivota välittömästi. Kaatopaikan peitemaana ei saa käyttää pilaantuneiksi luokiteltuja maamassoja. Öljyllä lievästi pilaantuneita massoja voidaan käyttää peitemaana, mikäli niiden öljyhiilipitoisuus on alle 1 000 mg/kg. Kaatopaikan ympäristölupaan tulee sisällyttää myös mahdollinen kierrätystoimintaan liittyvä ongelmajätteiden käsittely ja vastaanotto. Tarkkailututkimusten tulokset ja vuosiyhteenvedot sekä jätteenkäsittelyn vuosiyhteenvetotiedot tulee toimittaa kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Uudenkaupungin kaupunginhallitus esittää 7.2.2005 päivättynä lausuntonaan, että sillä ei ole huomauttamista ympäristölupahakemuksen suhteen. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta on jätetty yksi muistutus, jonka on allekirjoittanut 24 henkilöä. Muistutuksessa todetaan muun muassa kaatopaikan huonosta hoidosta johtuvista ympäristöhaitoista haitallisimpana kaatopaikkajätteiden huonosta tai vajaasta peittämisestä johtunut runsas muovijätteiden leviäminen ympäristön pihoihin ja metsään. Lisäksi huonosta jätteen peittämisestä on johtunut lintujen uloste- ja äänihaittoja lähialueella. Kesäisin lähialueen asukkaat ovat kärsineet kaatopaikan hajusta. Lisääntyvän eloperäisen jätteen ja lietteen kompostoinnin arvioidaan lisäävän merkittävästi hajuhaittoja, mikäli kompostointia ei hoideta huolellisesti. Kaatopaikka-alueen aitaamisen katsotaan jääneen jyrkimmältä rinteeltä tekemättä tai olevan kesken. Kaatopaikkaalueen Peteksentien puoleiselta reunalta on eräiltä osin suora näköyhteys kaatopaikalle. Havaituista epäkohdista johtuen muistutuksessa vaaditaan, että lupahakemuksen käsittelyssä nykyisen toiminnan jatkamiseksi ja laajennusalueen rakentamiseksi ja sen käyttämiseksi otetaan huomioon myös lähiasukkaille kaatopaikan nykyisestä huonosta hoidosta syntyneet haitat. Jos ympäristölupa myönnetään, muistutuksessa edellytetään seuraavaa: 1. Kaatopaikalle on nimettävä hoidosta vastaava henkilö. 2. Kaatopaikan hoitoa valvotaan siten, että haittoja ympäristön asukkaille ei synny. 3. On suunnitelmallisesti estettävä ympäristön roskaantuminen ja eläinten aiheuttamat haitat. Kaatopaikka-alue on aidattava riittävän korkealla aidalla, että tuulen ja nousevien ilmavirtojen mukana kulkeutuvat muovija paperijätteet eivät leviä ympäristöön. Jos roskaantumista tapahtuu, roskien poiskeräämisestä on huolehdittava välittömästi. 4. Jos laajennusosa otetaan käyttöön, on se tienvierialue, josta on Peteksentieltä suora näkyvyys kaatopaikalle, metsitettävä nopeasti kasvavalla