Laadittu: Mömossenin jäteaseman seuranta- ja tarkkailusuunnitelma

Transkriptio

1 Laadittu: Mömossenin jäteaseman seuranta- ja tarkkailusuunnitelma

2 Sisällysluettelo 1 Yleistä Käsiteltäviksi hyväksyttävät jätteet Vastaanotettavien jätteiden laadun tarkastaminen Jätteen vastaanotto Siirtoasiakirja Maankaatopaikalle vastaanotettavat jätteet Ylijäämämaat Betoni- ja tiilijäte Kuormien käännyttäminen Käsittelyprosessit ja toiminta häiriö-, vaara- ja poikkeustilanteissa Pienjäteasema ja vastaanotto Vaarallisten jätteiden vastaanotto Puun ja risun haketus Ylijäämämaan loppusijoitus Jätettä sisältävien maiden seulonta Jätetäyttöalueet Vesien ja kaasun hallinta Haittaeläinten torjunta Tarkkailu Vesien tarkkailu Kaatopaikkakaasun tarkkailu Hajutarkkailu Poikkeamien hallinta Käsittelyssä syntyvät jätteet Vastuuhenkilöt Muuta huomioitavaa... 8 Liitteet... 10

3 2 1 Yleistä Mömossenin jäteaseman toimintoja seurataan, valvotaan ja dokumentoidaan järjestelmällisesti. Valvonnan ja seurannan tarkoituksena on varmistaa jätteen turvallinen vastaanotto ja käsittely ja ympäristölupamääräysten toteutuminen. Tässä seuranta- ja tarkkailusuunnitelmassa kuvataan jätelain (646/2011) 120 :n, jäteasetuksen (VNa 179/2012) 25 :n sekä kaatopaikka-asetuksen (VNa 331/2013) 47 :n mukaiset tiedot. Ympäristöluvan mukaisessa vesientarkkailussa noudatetaan päivättyä velvoitetarkkailuohjelmaa. Lisäksi päivittäisessä toiminnassa noudatetaan Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n toimintajärjestelmään liittyviä työohjeita. Poikkeuksellisia tilanteita ja niihin varautumista on kuvattu pelastuslain ja asetuksen mukaisessa Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n pelastussuunnitelmassa, joka sisältää toimintaohjeita erilaisiin tilanteisiin. Toiminta vesienhallinnan poikkeuksellisissa tilanteissa on kuvattu Mömossenin huolto- ja tarkastusohjelmassa. Tiedot tämän suunnitelman mukaisesta seurannasta ja tarkkailusta toimitetaan vuosiraportoinnin yhteydessä Uudenmaan ELY-keskukselle sekä Porvoon ja Sipoon ympäristönsuojeluviranomaisille. 2 Käsiteltäviksi hyväksyttävät jätteet Mömossenin jäteasemalla toimii pienjäteasema ja puhtaiden ylijäämämaiden maankaatopaikka. Pienjäteasemalla vastaanotetaan ja välivarastoidaan seuraavia jätteitä: - Sekalainen yhdyskuntajäte ( ) - Rakennusjäte ( ) - Vaaralliset jätteet ( *, *, *, *, *, *, *, *, * *, *, *, *, *, *, *, *, * *, *, *, *, *) - Ajoneuvojen renkaat ( ) - Sähkö- ja elektroniikkalaitteet ( *, *, ) - Haravointijäte ( ) - Kyllästetty puu ( *) - Lasi ( , ) - Kartonki ( ) - Paperi ( ) - Metalli (17 04 luokan metallit pl * ja *, , ) - Paristot ja pienakut ( *, ) - Betoni ( ) - Tiili ( , , ) (mukana keramiikkalaatat ym.) - Asfaltti ( ) - Tekstiilit ( ) Pienjäteasemalla vastaanotetaan seuraavia jäteasemalla käsiteltäviä jätteitä: - Puu ( , , ) - Risut ( , )

4 3 Ylijäämämaiden maankaatopaikalla vastaanotetaan seuraavia jätteitä: - Puhtaat ylijäämämaat ( ) - Louhos/kivet ( ) - Betoni ( ) Mömossenin jäteasemalla ei ole tällä hetkellä tavanomaisen jätteen tai teollisuusjätteen kaatopaikkatoimintaa. 3 Vastaanotettavien jätteiden laadun tarkastaminen 3.1 Jätteen vastaanotto Kaikki Mömossenin pienjäteasemalle ja maankaatopaikalle vastaanotettavat kuormat kulkevat vaa an kautta, jossa kuormat tarkastetaan (sisältö ja asiakirjat) ja ohjataan kullekin jätejakeelle varattuun vastaanottopaikkaan. Vaa alla tehtävän kuormantarkastuksen lisäksi vastaanotettavia kuormia tarkastetaan myös vastaanottopaikoissa. Suurin osa kotitalouksien tuomista kuormista vastaanotetaan tilavuusperusteisesti. Yritysten tuomat maksulliset jätteet punnitaan vastaanotettaessa pois lukien maankaatopaikalle kuutioperusteisella hinnalla vastaanotettavat kuormat. Vastaanotetut jätekuormat sijoitetaan laadun mukaisesti omille sijoituspaikoilleen, jotka kirjautuvat vaakaohjelmaan. Aluepäällikkö valvoo, että jäteasemalle tuodut jätteet vastaanotetaan sekä käsitellään oikeissa paikoissa. 3.2 Siirtoasiakirja Alueelle vastaanotettavista yritysten tuomista rakennusjäte-, painekyllästetty puu-, puu-, betoni-, tiili-, asfaltti- ja vaarallisten jätteiden kuormista vaaditaan siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjana käytetään Itä- Uudenmaan Jätehuolto Oy:n omaa siirtoasiakirjaa tai muuta siirtoasiakirjaa, joka sisältää vastaavat, jäteasetuksen (VNa 179/2012) 24 :n mukaiset tiedot. Maakuormat vastaanotetaan kuormakirjoilla. 3.3 Maankaatopaikalle vastaanotettavat jätteet Ylijäämämaat Mömossenin maankaatopaikalle vastaanotetaan vain puhtaita ylijäämämaita, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat alle VNa 214/2007 alempien ohjearvojen. Jos ylijäämämaiden epäillään tulevan kohteesta, jossa maaperä voi olla pilaantunutta, vaaditaan asiakkaalta ennen maiden vastaanottoa luotettavat tutkimustulokset maiden puhtaudesta. Maakuormista tarkistetaan, että ne eivät sisällä jätettä. Jos vastaanottopaikalle kipatuissa kuormissa on jätettä, jätteiden määrästä ja laadusta riippuen joko jätteet poistetaan tai kuormat ajetaan pois Betoni- ja tiilijäte Puhdasta betoni- ja tiilijätettä voidaan vastaanottaa maankaatopaikka-alueen ulkopuolella olevissa tie- ja tukirakenteissa hyödynnettäväksi. Betoni- ja tiilijätteestä tulee ennen vastaanottoa toimittaa VNa 403/2009

5 mukaiset tulokset, jotka osoittavat betoni- ja tiilijätteen alittavan asetuksessa peitetylle rakenteelle annettujen kokonaispitoisuuksien ja liukoisuuspitoisuuksien raja-arvot. Liukoisuustutkimukset tehdään kaksivaiheisella ravistelutestillä (SFS-EN ). Betoni- ja tiilijätteestä täytetään lisäksi perusmäärittelylomake, josta tulee olla IUJ:n allekirjoituksella varustettu ja siten hyväksytty kopio mukana tuotaessa kuormaa jäteasemalle. Näin vastaanottohenkilö tietää, että kuorman voi vastaanottaa. Mikäli kuorman mukana ei ole IUJ:n hyväksymää ja allekirjoittamaa perusmäärittelylomaketta, ei kuormaa saa vastaanottaa. Betoni- ja tiilijäte ei saa sisältää jätteitä, kuten muovia, lasia, kaakeleita eikä hyötykäyttöä haittaavia rautoja jne. Betoni- ja tiilijätteen tulee olla raekooltaan tarkoitukseen soveltuvaa. Vastaanotetusta betoni- ja tiilijätteestä pidetään taulukkoa, josta käy ilmi kohteen nimi, vastaanotettu määrä, mihin tarkoitukseen jätettä on käytetty ja että jätteestä on toimitettu tutkimustulokset. 3.4 Kuormien käännyttäminen Jos pienjäteasemalle tai maankaatopaikalle tuotava kuorma sisältää jätettä, joka ei sovellu laadultaan, teknisesti tai muusta syystä vastaanotettavaksi, käännytetään kuorma pois ja mahdollisuuksien mukaan ohjeistetaan jätteen tuojaa mahdollisista vastaanottopaikoista. Jäteaseman henkilökunta ilmoittaa suunnittelijalle (sijainen aluepäällikkö) jäteasemalta kääntyneet tai käännytetyt kuormat. Suunnittelija kirjaa kuormat ja ilmoittaa niistä Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kääntyneistä ja käännytetyistä kuormista laaditaan yhteenveto vuosiraporttiin. 4 4 Käsittelyprosessit ja toiminta häiriö-, vaara- ja poikkeustilanteissa 4.1 Pienjäteasema ja vastaanotto Kaikki pienjäteasemalle tulevat kuormat vastaanotetaan vaakarakennuksella, josta ne ohjataan jätejakeittain oikeisiin tyhjennyspaikkoihin. Eri jätejakeet vastaanotetaan ja varastoidaan pienjäteasemalla soveltuvissa astioissa tai kentällä niin, että jätejakeet eivät sekoitu keskenään. Välivarastoitavat jätteen toimitetaan joko Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n Domargårdin jätekeskukseen tai suoraan jatkokäsittelyyn jätejakeesta riippuen. Pienjäteaseman toimintaan liittyviä mahdollisia häiriö-, vaara- ja poikkeustilanteita ovat mm. tulipalo jätelavalla, erilaiset tapaturmat ja liikenteestä aiheutuvat vaaratilanteet. Tulipalojen ja tapaturmien ehkäisyyn liittyvät toimenpiteet ja toiminta tulipalo- tai tapaturmatilanteissa on kuvattu ja ohjeistettu pelastussuunnitelmassa. Liikenteestä aiheutuvia vaaratilanteita ehkäistään mm. alueen alhaisella nopeusrajoituksella ja talvella liukkauden torjunnalla. Alueella liikkuu samanaikaisesti henkilöautoja ja raskaan liikenteen ajoneuvoja. 4.2 Vaarallisten jätteiden vastaanotto Vaaralliset jätteet vastaanotetaan pienjäteasemalla asianmukaisiin lukittuihin kontteihin tai astioihin. Vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavat sähkö- ja elektroniikkalaitteet vastaanotetaan lukittaviin kontteihin.

6 Vaarallisten jätteiden vastaanottoon liittyviä mahdollisia häiriö-, vaara- ja poikkeustilanteita ovat mm. tulipalo vaarallisten jätteiden varastokontissa, räjähdys vaarallisten jätteiden varastokontissa ja vaarallisten aineiden vuodot. Tulipalon todennäköisyys vaarallisten jätteiden varastossa on pieni. Vaarallisten jätteiden varastoitavat määrät ovat niin pieniä, että vaikutukset mahdollisessa tulipalotilanteessa jäävät paikallisiksi. Vaara-, häiriö- ja poikkeustilanteita vaarallisten jätteiden varastossa ehkäistään jätteiden huolellisella käsittelyllä ja asianmukaisella varastoinnilla yhtiön sisäisten ohjeiden mukaisesti. Vaarallisten jätteiden lajittelu tehdään vaarallisten jätteiden käsittelyyn perehdytetyn jäteasemanhoitajan toimesta. Vaarallisten jätteiden varastointiastioiden kuntoa tarkkaillaan vuototilanteiden ehkäisemiseksi. Tulipalojen ja vaarallisten kemikaalien aiheuttamien vaaratilanteiden ehkäisyyn liittyvät toimenpiteet ja toiminta tulipalo- tai vaarallisten kemikaalien aiheuttamissa vaaratilanteissa on kuvattu ja ohjeistettu pelastussuunnitelmassa. 4.3 Puun ja risun haketus Puu- ja risujäte vastaanotetaan omiin kasoihinsa. Jätemäärän kasvaessa riittävän suureksi puu- ja risujäte haketetaan. Haketuksessa käytetään ulkopuolista urakoitsijaa. Haketuksen kesto on yleensä noin 5 päivää. Haketus tehdään jäteaseman aukioloaikojen puitteissa. Haketettu puu- ja risujäte toimitetaan edelleen pääasiassa energiahyötykäyttöön. Polttoon toimitettavan hakkeen laatua tarkkaillaan kappaleessa 6.1 esitetyn mukaisesti. Jäteasemalta lähtevä puu- ja risuhake punnitaan ja määrät raportoidaan viranomaisille vuosiraportoinnin yhteydessä. Puu- ja risujätteen haketukseen liittyviä mahdollisia häiriö-, vaara- ja poikkeustilanteita ovat mm. hakkeen varastoinnin aikana itsesyttymisen aiheuttama tulipalo, materiaalin pölyäminen esim. poikkeuksellisissa sääolosuhteissa ja haketuksesta mahdollisesti lentävien kappaleiden aiheuttamat vaaratilanteet. Häiriö-, vaara- ja poikkeustilanteita pyritään ennaltaehkäisemään seuraamalla haketusyrittäjän toimintaa, pitämällä haketetun jätepuun varastokasat mahdollisimman pieninä ja varastointiajat mahdollisimman lyhyinä ja suorittamalla haketus sellaisessa paikassa, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän melua ja pölyämistä. Koneita tai laitteita, joissa on syttymisriski, ei varastoida puujäte- tai hakekasojen lähellä. Haketus pyritään suorittamaan paikassa, jossa ei liiku pientuojia. Oma henkilöstä ja alueella toimivat urakoitsijat käyttävät huomiovaatetusta ja noudattavat varovaisuutta haketuslaitteiden läheisyydessä liikkuessaan. Toiminta tulipalotilanteessa on kuvattu pelastussuunnitelmassa. Mikäli haketuksesta aiheutuu poikkeavaa pölyämistä esim. sääolosuhteiden takia, haketus keskeytetään ja sitä jatketaan, kun olosuhteet muuttuvat. 4.4 Ylijäämämaan loppusijoitus Ylijäämämaiden loppusijoitus maankaatopaikalle toteutetaan täyttösuunnitelman mukaisesti. Ylijäämämaiden loppusijoitukseen liittyviä mahdollisia häiriö-, vaara- ja poikkeustilanteita ovat mm. maapenkan sortumat, ajo penkan reunan yli ja pilaantuneen maa-aineksen päätyminen maankaatopaikalle. Maapenkan sortumia ennaltaehkäistään alueen suunnitelmallisella täytöllä. Maankaatopaikan täyttösuun- 5

7 nitelman mukaan täytön stabiliteetti varmistetaan tekemällä tarpeellisin välein täyttöalueen sisälle tukipenkereitä. Sadevedet pyritään ohjaamaan täytönaikaisen ojituksen avulla mahdollisimman tehokkaasti laskeutusaltaaseen. Valuvat maat vastaanotetaan erilleen muista maista ja niiden annetaan kuivua riittävästi ennen uutta täyttökerrosta. Maapenkan, kippauspaikan reunojen ja luiskien kuntoa seurataan. Pilaantuneen maa-aineksen päätymistä maankaatopaikalle ennaltaehkäistään vastaanottokäytännöillä. Maakuormat tarkastetaan vastaanotettaessa ja maiden laatua seurataan myös täyttöalueella. Jos vastaanottopaikalle kipatun maan epäillään olevan pilaantunutta, vaaditaan asiakasta ottamaan kyseisistä kuormista näytteet laboratorioanalyysejä varten. Maat pidetään erillään omassa kasassa kunnes laboratoriotulokset on toimitettu. Analyysituloksia verrataan VNa 2014/2007 ohjearvoihin ja tulosten perusteella toimitaan seuraavasti: - Haitta-ainepitoisuudet alle kynnysarvon: maat voidaan levittää ja maan vastaanotto kohteesta voi jatkua - Haitta-ainepitoisuudet yli kynnysarvon ja alle alemman ohjearvon: maat voidaan levittää. Ennen kuin maiden vastaanottoa voidaan jatkaa, tulee asiakkaan selvittää mistä kohonneet haittaainepitoisuudet johtuvat. Jos kohteessa on syytä epäillä maaperän pilaantuneisuutta, keskeytetään maan vastaanotto kunnes asiakas toimittaa kohteesta kunnostuspäätöksen ja Mömossenille toimitettavista maista luotettavat tutkimustulokset maiden puhtaudesta. - Haitta-ainepitoisuudet yli alemman ohjearvon: jo vastaanotetut maakuormat toimitetaan pois asiakkaan tai IUJ:n toimesta. Asiasta ilmoitetaan ELY-keskukselle ja Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja mahdollisen pilaantumisriskin selvittämiseksi toimitaan viranomaisten ohjeistuksen mukaisesti. Kohteesta voidaan vastaanottaa maita vain, jos asiakas toimittaa kohteesta kunnostuspäätöksen ja Mömossenille toimitettavista maista luotettavat tutkimustulokset maiden puhtaudesta Jätettä sisältävien maiden seulonta Maankaatopaikalle voidaan louhosalueen maapohjalle tai loppusijoitettujen puhtaiden maiden päälle vastaanottaa käsiteltäväksi puhtaita maita, jotka sisältävät jätekappaleita, kuten puuta, muovia, metallia, tiiliä ja betonia. Jätettä sisältävät maat seulotaan tai käsitellään muulla erottelumenetelmällä. Menetelmä ja kalusto valitaan tarpeen mukaan. Käsittelyn jälkeen maa-ainekset sijoitetaan maankaatopaikalle tai toimitetaan hyötykäyttöön. Erotetut jätteet toimitetaan loppusijoitukseen tai hyötykäyttöön Domargårdin jätekeskukseen tai muuhun vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa ko. jätteitä. Maa-ainesten seulontaan liittyviä mahdollisia häiriö-, vaara- ja poikkeustilanteita ovat mm. maa-aineksen pölyäminen käsittelyn aikana ja pilaantuneen maa-aineksen päätyminen käsittelyyn. Jätettä sisältävien maa-ainesten laatua seurataan kuten muidenkin puhtaiden maa-ainesten. Pilaantuneen maa-aineksen päätymistä seulontaan ennaltaehkäistään ja mahdollisissa poikkeustilanteissa toimitaan edellä kappaleessa 4.4 esitetyllä tavalla. 4.6 Jätetäyttöalueet Jäteaseman alueella on teollisuusjätteen kaatopaikka, jolle ei ole sijoitettu jätettä vuoden 2013 jälkeen. Alueelle ei ole enää tarkoitus vastaanottaa jätettä. Jäteaseman alueella on syyskuussa 2011 suljettu tavanomaisen jätteen kaatopaikka. Lisäksi alueella on ympäristölupa tavanomaisen jätteen kaatopaikan raken-

8 7 tamiselle, mutta sen toteuttaminen ei ole suunnitelmissa. Täyttöalueisiin ei liity erityisiä häiriö-, vaara- ja poikkeustilanteita, koska jätteiden loppusijoitustoimintaa tai muutakaan toimintaa alueilla ei ole. 4.7 Vesien ja kaasun hallinta Pientuoja-alueen ja suljetun yhdyskuntajätteen loppusijoitusalueen likaiset vedet johdetaan viemäriputkia pitkin yhdyskuntajäteveden tasausaltaaseen ja teollisuusjätealueen jäteveden teollisuusjätealueen tasausaltaaseen. Tasausaltaiden vedet yhdistyvät ennen pumppaamokaivoa, josta ne pumpataan Sipoon kunnan viemäriverkkoon. Yhdyskuntajätteen suljetulta loppusijoitusalueelta tulevat puhtaat valumavedet johdetaan niskaojien avulla maastoon. Maankaatopaikan vedet ohjataan pintakallistusten, täytönaikaisten ojien ja alueen keskelle rakennettavan louhesalaojan avulla laskeutusaltaaseen. Laskeutusaltaan päätypenkereen läpi suotautuvat vedet johdetaan maastoon. Suljetun yhdyskuntajätealueen kaatopaikkakaasu kerätään seitsemään kaasukaivoon keräysputkien avulla. Kaasu kulkee keräysputkissa omalla paineellaan (keräysjärjestelmään ei tuoteta alipainetta koneellisesti). Kaivoihin kertyvä kaasu ohjataan biosuotimeen salaojaputkien avulla. Biosuotimessa kaasun metaani muuttuu biologisesti hiilidioksidiksi ja vesihöyryksi. Vesienhallinnan poikkeustilanteissa toimitaan huolto- ja tarkastusohjelman mukaisesti. 4.8 Haittaeläinten torjunta Jäteaseman toimintojen vuoksi jäteasemalla oleskelevia lintuja ei ole yhdyskuntajätetäytön sulkemisen jälkeen enää esiintynyt. Mahdollisia rottia jätekeskuksessa torjutaan neljällä syöttiasemalaatikolla, joihin torjunta-ainetta sijoitetaan säännöllisesti. 5 Tarkkailu 5.1 Vesien tarkkailu Vesien tarkkailu toteutetaan velvoitetarkkailuohjelman mukaisesti kaksi kertaa vuodessa pinta- ja pohjavesipisteistä sekä neljä kertaa vuodessa suljetun jätetäytön kuivatuskerroksen vesien osalta. Tulokset raportoidaan vuosiraportoinnin yhteydessä. Oma henkilöstö suorittaa kerran viikossa tasausaltaiden toimivuuden tarkastuksen sekä suotoveden sähkönjohtokyvyn mittauksen. Kerran vuodessa käydään läpi kaikkien viemärilinjojen ja tarkastuskaivollisten salaojaviemärien toimivuus. Tulokset merkitään käyttöpäiväkirjaan. Suotoveden sähkönjohtokyvyn mittaustulokset raportoidaan vuosiraportoinnin yhteydessä. 5.2 Kaatopaikkakaasun tarkkailu Vuonna 2007 suljetun yhdyskuntajätetäytön kaatopaikkakaasun koostumusta tarkkaillaan velvoitetarkkailuohjelman mukaisesti sulkemisrakenteiden yhteydessä rakennetuista seitsemästä kaasukaivosta kaksi kertaa vuodessa. Kaasukaivoista määritetään kaasun paine, kaasun ja ulkoilman lämpötila, metaanipitoisuus,

9 hiilidioksidipitoisuus ja happipitoisuus. Tulokset raportoidaan vuosiraportoinnin yhteydessä. Tarkkailukonsultti suorittaa näytteenoton yhteydessä myös aistinvaraisen haistelun kunkin kaivon ympärillä. Oma henkilöstö tekee alkutalvesta lumen tultua silmämääräisen tarkistuskierroksen kaikkien kaivon ympärillä mahdollisten vuotokohtein havaitsemiseksi. 5.3 Hajutarkkailu Jäteaseman hajuja tarkkaillaan aukiolopäivinä jäteaseman henkilökunnan toimesta ja havainnot kirjataan käyttöpäiväkirjaan ja raportoidaan vuosiraportissa. 5.4 Poikkeamien hallinta Jäteaseman poikkeustilanteet kuten ympäristövaikutukset, roskaantuminen, ilkivalta ja onnettomuudet merkitään käyttöpäiväkirjaan sekä merkittävimmät käyttöpäiväkirjan lisäksi intran sähköiseen poikkeamajärjestelmään. Viranomaiskynnyksen ylittävistä poikkeustilanteista ilmoitetaan Uudenmaan ELY-keskukseen ja Sipoon ympäristönsuojeluviranomaiselle Vahti-järjestelmän kautta. 8 6 Käsittelyssä syntyvät jätteet Haketuksessa syntyvän, poltettavaksi toimitettavan puu- ja risuhakkeen laatu selvitetään standardin SFS 5875 "Jätteen jalostaminen kiinteäksi polttoaineeksi" mukaan. Puu- ja risuhake toimitetaan pääsääntöisesti haketusurakoitsijan toimesta energiahyötykäyttöön. 7 Vastuuhenkilöt Mömossenin jäteaseman toiminnasta vastuussa olevat henkilöt ovat käyttöpäällikkö, aluepäällikkö ja laatuja ympäristöpäällikkö. Käyttöpäällikkö vastaa alueen toiminnasta, ympäristöluvista ja rakennushankkeista sekä toimii alueen vastaavana hoitajana. Aluepäällikkö vastaa jäteaseman päivittäisestä toiminnasta ja jäteaseman työntekijöiden perehdyttämisestä. Laatu- ja ympäristöpäällikkö vastaa ympäristötarkkailusta ja työsuojeluasioista. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n toimitusjohtajalla on kokonaisvastuu yhtiön toiminnasta. Vastuuhenkilöt perehdytetään työtehtäviinsä Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n perehdytyssuunnitelman mukaisesti. 8 Muuta huomioitavaa Mömossenin jäteaseman toiminnassa pyritään noudattamaan jätelain 8 2 momentin mukaisesti etusijajärjestystä. Vastaanotetut jätteistä toimitetaan materiaalihyötykäyttöön ne jätejakeet, joille löytyy hyödyntäjä. Muut jakeet ohjataan jätteen laadun mukaisesti energiahyötykäyttöön tai loppusijoitukseen. Sekalaiset yhdyskunta- ja rakennusjätteet toimitetaan Domargårdin jätekeskukseen lajiteltavaksi tai loppusijoitettavaksi. Näiden jätejakeiden hyödyntämiselle etsitään aktiivisesti uusia ratkaisuja.

10 Maankaatopaikan toiminnassa vastaanotetuista maa-aineksista pyritään täyttösuunnitelman mukaisesti laadultaan paremmat massat hyödyntämään täyttöalueen rakenteissa ja loppusijoittamaan ensisijaisesti hyödyntämiskelvottomat massat. Maankaatopaikalla on myös mahdollista välivarastoida maita ns. maapankkiperiaatteella, mikäli se on tarkoituksenmukaista ja toiminnalle on edellytyksiä. 9

11 10 Liitteet Liite 1. Mömossenin jäteaseman tarkkailuohjelma Liite 2. Pelastussuunnitelma ja toimintaohjeistus poikkeustilanteisiin, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Liite 3. Mömossenin maankaatopaikan täyttösuunnitelma Liite 4. Mömossenin jäteaseman huolto- ja tarkastusohjelma