Palvelut Kuuden suurimman kaupungin vertailut ja palvelutyytyväisyys Sivistystoimen palvelut: perusopetus, lukiot, varhaiskasvatus Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Sivistystoimi 10.4.2019
Palvelut Kuuden suurimman kaupungin vertailut ja palvelutyytyväisyys Terveydenhuolto Vanhuspalvelut Lastensuojelu Toimeentulotuki Espoo yritysten toimintaympäristönä Palvelutyytyväisyys Arjen ongelmat Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus Perusopetus Lukiot Ruotsinkieliset sivistyspalvelut Kulttuuri, liikunta ja nuorisopalvelut 10.4.2019 2
Palvelut Kuuden suurimman kaupungin vertailut ja palvelutyytyväisyys Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot 10.4.2019 Sisällysluetteloon
Keskeisiä ilmiöitä Suurten kaupunkien terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset pysyivät keskimäärin edellisvuoden tasolla, eniten kustannukset nousivat Espoossa Espoon ja Vantaan terveydenhuollon kustannukset olivat suurista kaupungeista alhaisimmat vuonna 2017, Helsingin kustannukset lähellä mediaania Espoossa oli vuonna 2017 suurista kaupungeista korkeimmat yksityisen terveydenhuollon kustannukset asukasta kohti Kaikissa kuusikkokunnissa perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaita oli alle puolet väestöstä Turussa kuusikkokunnista eniten perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntejä asukasta kohti, Oulussa vähiten Helsingissä ja Espoossa kuusikkokuntien alhaisimmat perusterveydenhuollon avohoidon (pl. suun terveydenhuolto) käyttökustannukset vuonna 2017 Espoossa kuusikkokunnista vähiten somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäiviä vuonna 2017 ja alhaisimmat erikoissairaanhoidon käyttökustannukset vuonna 2017 Espoossa kuusikkokuntien alhaisimmat suun terveydenhuollon käyttökustannukset vuonna 2017 10.4.2019 4
Keskeisiä ilmiöitä Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus Espoossa kuusikkokuntien matalin ja palvelujen kustannukset toiseksi matalimmat Sekä säännöllisessä kotihoidossa että ympärivuorokautisessa hoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä Espoossa kuusikkokuntien pienin Lastensuojelun asiakkuudet pääosin vähentyneet kuusikkokunnissa, Espoossa osuus saman ikäisestä väestöstä kasvoi hiukan, mutta on yhä kaikkein pienin Espoossa kuusikkokuntien pienin ja Vantaalla suurin osuus lastensuojelun avohuollon 0-17 vuotiaita asiakkaita (vastaavanikäisestä väestöstä) vuonna 2017, kokonaiskustannuksissa 0 20 -vuotiasta asukasta kohden suuria eroja kuusikkokuntien välillä Vantaalla ja Tampereella kuusikkokuntien suurimmat prosenttiosuudet toimeentulotukea saaneita henkilöitä vuonna 2017 Vuodessa 10 12 kuukautta toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien osuus vuoden aikana tukea saaneista kotitalouksista kuusikkokuntien suurin Helsingissä ja Vantaalla 10.4.2019 5
Palvelutyytyväisyys Espoolaisten tyytyväisyys palveluihin on Kuntapalvelututkimuksen mukaan vertailukaupunkien keskiarvoa korkeampi Pitkällä aikavälillä tyytyväisyys palveluihin on lisääntynyt ja tyytyväisyyserot alueiden välillä ovat tasoittuneet Parhaimmin hoidettuina pidettiin juomavettä, asuinalueiden turvallisuutta, yleistä järjestystä ja turvallisuutta, ulkoilualueita ja puistoja sekä kirjastopalveluita. Myös koulut ja liikenneolot saivat hyviä arvioita Tyytyväisyys terveyskeskusten lääkäripalveluihin ja hammaslääkäripalveluihin pysyi hyvällä tasolla ja tyytyväisyys sairaalapalveluihin lisääntyi Tyytyväisyys koulupalveluihin pysyi hyvänä Tyytyväisyys joukkoliikenteeseen ja yritystoiminnan edistämiseen on kuitenkin laskenut 10.4.2019 6
Arjen ongelmat 26 % Kuntapalvelututkimuksen kyselyyn vastanneista kokee oman tai perheenjäsenen sairauden vaikeuttavan jokapäiväistä arkielämästä selviytymistä Lähes neljäsosa Espoolaisista kokee kiireen ja ajan puutteen ongelmallisena joko itselleen tai jollekin perheenjäsenelleen Liian suuri työmäärä vaikeuttaa elämää 23 %:lla vastanneista tai heidän läheisistään Seuraavaksi eniten vastaajien tai heidän läheistensä elämää vaikeuttavat taloudelliset ongelmat (15 %), työttömyys (14 %) ja asumiseen liittyvät ongelmat (12 %) Moniin arjen ongelmiin ei haeta apua, vaan niistä yritetään selvitä itse. Tällaisia olivat tyypillisesti esimerkiksi ajankäytön ongelmat, ongelmat työn hallinnassa, yksinäisyys ja taloudelliset ongelmat 10.4.2019 7
Vertailukaupungit Alueet Espoo Espoolaisten tyytyväisyys palveluihin on vertailukaupunkien keskiarvoa korkeampi Laaja asuinkuntaindeksi, 54 palvelua Laaja asuinkuntaindeksi sisältää 54 asumiseen, terveydenhuoltoon, koulutukseen, harrastusmahdollisuuksiin, infrastruktuuriin ja liikenteeseen liittyvää asiaa, joita mitataan asteikolla 1 5. Indeksiä laskettaessa poistetaan en osaa sanoa -vastaukset ja käytetään painokertoimia. Terveyskeskuksen lääkäripalveluiden ja peruskoulun painokerroin on viisi, sairaalapalveluiden, hammaslääkäripalveluiden ja lasten päivähoidon kerroin on kolme ja kaikilla muilla palveluilla kerroin on yksi. 1=erittäin huonosti, 5=erittäin hyvin 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Espoo, 2018 (n=644) Espoo, 2016 (n=1265) Espoo, 2012 (n=646) Espoo, 2005 (n=993) Espoo, 2001 (n=1997) Leppävaara, 2017 (n=142) Tapiola, 2017 (n=99) Matinkylä-Olari, 2017 (n=118) Espoonlahti, 2017 (n=138) Espoon keskus, 2017 (n=120) Helsinki, 2016 Lahti, 2015 Oulu, 2018 Turku, 2018 Vantaa, 2016 Keskiarvo 3,76 3,76 3,59 3,55 3,47 3,80 3,77 3,76 3,78 3,70 3,73 3,55 3,47 3,65 3,56 3,59 Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset 10.4.2019 8
Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin pysynyt hyvällä tasolla 5 Laaja asuinkuntaindeksi, 54 palvelua Laaja asuinkuntaindeksi sisältää 54 asumiseen, terveydenhuoltoon, koulutukseen, harrastusmahdollisuuksiin, infrastruktuuriin ja liikenteeseen liittyvää asiaa, joita mitataan asteikolla 1 5. Indeksiä laskettaessa poistetaan en osaa sanoa -vastaukset ja käytetään painokertoimia. 4,5 4 3,5 3 3,47 3,61 3,55 3,59 3,51 3,57 3,56 3,60 3,59 3,64 3,70 3,81 3,76 3,78 3,76 Terveyskeskuksen lääkäripalveluiden ja peruskoulun painokerroin on viisi, sairaalapalveluiden, hammaslääkäripalveluiden ja lasten päivähoidon kerroin on kolme ja kaikilla muilla palveluilla kerroin on yksi. 2,5 2 1,5 1 2001 2003 2005 2006 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset 10.4.2019 9
Laaja asuinkuntaindeksi, 54 palvelua 1 2 3 4 5 Tyytyväisyys palveluihin on lisääntynyt ja tyytyväisyyserot alueiden välillä ovat tasoittuneet Laaja asuinkuntaindeksi sisältää 54 asumiseen, terveydenhuoltoon, koulutukseen, harrastusmahdollisuuksiin, infrastruktuuriin ja liikenteeseen liittyvää asiaa, joita mitataan asteikolla 1 5. Indeksiä laskettaessa poistetaan en osaa sanoa -vastaukset ja käytetään painokertoimia. Terveyskeskuksen lääkäripalveluiden ja peruskoulun painokerroin on viisi, sairaalapalveluiden, hammaslääkäripalveluiden ja lasten päivähoidon kerroin on kolme ja kaikilla muilla palveluilla kerroin on yksi. Leppävaara 2018, n=150 2017, n=142 2016, n= n. 300 2015, n=167 2014, n=163 2013, n=184 Tapiola 2018, n=102 2017, n=99 2016, n= n. 200 2015, n=98 2014, n=134 2013, n=135 Matinkylä-Olari 2018, n=99 2017, n=118 2016, n= n. 180 2015, n=90 2014, n=104 2013, n=113 Espoonlahti 2018, n=147 2017, n=138 2016, n= n. 240 2015, n=108 2014, n=128 2013, n=153 Espoon keskus 2018, n=131 2017, n=120 2016, n= n. 210 2015, n=127 2014, n=141 2013, n=143 3,77 3,80 3,86 3,81 3,67 3,8 3,77 3,76 3,76 3,76 3,74 3,76 3,71 3,82 3,60 3,78 3,78 3,73 3,80 3,78 3,71 3,70 3,73 3,76 3,68 2018 2017 2016 2015 2014 Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset 10.4.2019 10
Terveydenhuolto - Kuuden suurimman kaupungin vertailut - Palvelutyytyväisyys Sisällysluetteloon Strategiayksikkö
Vuonna 2017 Suurten kaupunkien terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset pysyivät keskimäärin edellisvuoden tasolla Eniten kustannukset kasvoivat Espoossa Suurten kaupunkien (Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa) väliset erot terveydenhuollon kustannuksissa jatkoivat kasvuaan. Vuonna 2017 kustannuksiltaan suurimman ja pienimmän kaupungin välinen ero oli 345 /asukas, kun se vuonna 2016 oli 318 /asukas. Lähde: Kuntaliitto, Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2017 Vertailukuntien joukossa Espoon ikävakioidut kokonaiskustannukset olivat toiseksi pienimmät eli 4,7 % mediaanikustannuksia matalammat. Ne kuitenkin kasvoivat edellisvuodesta 1,6 %, mikä vuoden 2017 rahassa on 3,3 %. 10.4.2019 12
Espoon ja Vantaan terveydenhuollon kustannukset suurista kaupungeista alhaisimmat vuonna 2017, Helsingin kustannukset lähellä mediaania 2600 2500 2400 2300 2200 2100 2000 1900 Terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset euroa/asukas vuonna 2017 Suurten kaupunkien (Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa) joukossa Espoon ikävakioidut kokonaiskustannukset olivat vuonna 2017 toiseksi pienimmät. Vuonna 2017 Espoossa terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset asukasta kohden nousivat vuodesta 2016. Lähde: Kuntaliitto, Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2017 10.4.2019 13
Espoossa vuonna 2017 suurista kaupungeista korkeimmat yksityisen terveydenhuollon kustannukset asukasta kohti Suurten kaupunkien Kelan korvaaman yksityisen terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset euroa/asukas 250 200 150 100 50 0 Espoo Helsinki Turku Vantaa Tampere Pori Oulu Kouvola Jyväskylä Kuopio Kaikki Mediaani Lähde: Kuntaliitto, Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2017 10.4.2019 14
Espoon ikävakioidut terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset 4,7 % mediaania matalammat vuonna 2016 Asukasta kohti laskettujen ikävakioitujen terveydenhuollon kustannusten prosentuaalinen ero vertailukuntien mediaaniin, Espoo Vertailukunnat: Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa Euroissa kustannukset Espoossa olivat 30,0 milj. mediaanikustannuksia pienemmät (v. 2016 41,1 milj.). Lähde: Kuntaliitto, Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2017 10.4.2019 15
Kaikissa kuusikkokunnissa perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaita alle puolet väestöstä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaat yhteensä, % väestöstä 2017 36 38 40 42 44 46 48 Espoo 42,1 Helsinki 44,2 Oulu 40,4 Tampere 44,5 Turku 46,9 Vantaa 44,0 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet 10.4.2019 16
Turussa kuusikkokunnista eniten perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntejä asukasta kohti Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit asukasta kohti vuonna 2016 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 1,0 1,2 Espoo 0,9 Helsinki 1,0 Oulu 0,8 Tampere 1,0 Turku 1,1 Vantaa 1,0 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet 10.4.2019 17
Helsingissä ja Espoossa kuusikkokuntien alhaisimmat perusterveydenhuollon avohoidon (pl. suun terveydenhuolto) käyttökustannukset vuonna 2017 Perusterveydenhuollon avohoidon (pl. suun terveydenhuolto) käyttökustannukset /asukas vuonna 2017 260 280 300 320 340 360 Espoo 325 Helsinki 290 Oulu 336 Tampere 335 Turku 339 Vantaa 344 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet 10.4.2019 18
Espoolaisten vastaajien tyytyväisyys terveyskeskuksen lääkäripalveluihin on säilynyt ennallaan Miten hyvin kunnan terveyskeskuksen lääkäripalvelut on hoidettu asuinkunnassa? Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, %. En osaa sanoa -vastaukset poistettu. Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset 10.4.2019 19
Espoossa vähiten somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäiviä vuonna 2017 Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivät asukasta kohti vuonna 2017 0,00 0,20 0,40 0,60 0,80 1,00 1,20 Espoo 0,33 Helsinki 0,46 Oulu 0,42 Tampere 1,05 Turku 0,74 Vantaa 0,39 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet 10.4.2019 20
Espoossa kuusikkokuntien alhaisimmat erikoissairaanhoidon käyttökustannukset vuonna 2017 Erikoissairaanhoidon käyttökustannukset /asukas vuonna 2017 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 Espoo 1003 Helsinki 1140 Oulu 1284 Tampere 1513 Turku 1339 Vantaa 1060 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet 10.4.2019 21
Espoolaisista kantaa ottaneista 91 % oli sitä mieltä, että sairaalapalvelut on hoidettu hyvin Miten hyvin sairaalapalvelut on hoidettu asuinkunnassa? Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, %. En osaa sanoa -vastaukset poistettu. Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset 10.4.2019 22
Espoossa kuusikkokuntien alhaisimmat suun terveydenhuollon käyttökustannukset vuonna 2017 Suun terveydenhuollon käyttökustannukset /asukas vuonna 2017 0 20 40 60 80 100 120 140 Espoo 98 Helsinki 101 Oulu 121 Tampere 102 Turku 105 Vantaa 104 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet 10.4.2019 23
Hammaslääkäripalveluista mielipiteensä ilmaisseiden Espoolaisten tyytyväisyys on edelleen hyvällä tasolla Miten hyvin kunnan hammaslääkäripalvelut on hoidettu asuinkunnassa Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, % Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset 10.4.2019 24
Vanhuspalvelut - Kuuden suurimman kaupungin vertailut - Palvelutyytyväisyys Sisällysluetteloon Strategiayksikkö
Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus Espoossa kuusikkokuntien matalin Sosiaali- ja terveyspalveluja saaneiden 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä joulukuussa 2017 (ikävakioimaton ja ikävakioitu) Lähde: Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu 2017 10.4.2019 26
Säännöllisessä kotihoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä kuusikkokunnissa pienin Espoossa ja suurin Oulussa Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 v. täyttäneet 2017, % vastaavanikäisestä väestöstä Espoo 6,8 Helsinki 12,0 Oulu 12,5 Tampere 11,9 Turku 12,3 Vantaa 8,7 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 10.4.2019 27
Ympärivuorokautisessa hoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä Espoossa kuusikkokuntien pienin Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 v. täyttäneet 2017, % vastaavanikäisestä väestöstä Espoo 6,6 0,5 Helsinki 6,0 2,0 Oulu 6,8 1,9 Tampere 6,2 2,6 Turku 7,0 2,9 Vantaa 7,4 0,8 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Tehostettu palveluasuminen Laitoshoito Ympärivuorokautisessa hoidossa olevien kokonaisprosenttilukua varten laskettava yhteen sekä tehostetun palveluasumisen että laitoshoidon prosentit. Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet 10.4.2019 28
75 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset Espoossa kuusikkokuntien toiseksi matalimmat 75 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset vastaavan ikäistä asukasta kohti 2017 (ikävakioimaton ja ikävakioitu) Lähde: Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu 2017 10.4.2019 29
Vanhusten kotihoidosta mielipiteensä ilmaisseet espoolaiset arvioivat sen paremmaksi kuin vertailukuntien asukkaat, mutta tyytyväisyys on laskenut Miten hyvin vanhusten kotihoito on hoidettu asuinkunnassa? Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, % En osaa sanoa -vastaukset poistettu. Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset 10.4.2019 30
Lastensuojelu - Kuuden suurimman kaupungin vertailut - Palvelutyytyväisyys Sisällysluetteloon Strategiayksikkö
Espoossa kuusikkokuntien pienin ja Vantaalla suurin osuus lastensuojelun avohuollon 0-17 vuotiaita asiakkaita (vastaavanikäisestä väestöstä) vuonna 2017 Lastensuojelun avohuollon asiakkaat, 0-17-vuotiaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 Espoo 3,8 Helsinki 4,7 Oulu 4,3 Tampere 4,4 Turku 5,3 Vantaa 7,6 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet 10.4.2019 32
Lastensuojelun asiakkuudet pääosin vähentyneet kuusikkokunnissa, Espoossa osuus saman ikäisestä väestöstä kasvoi hiukan, mutta on yhä kaikkein pienin Lastensuojelun 0 17 -vuotiaiden asiakkaiden osuus saman ikäisestä väestöstä 2013 2017 Lastensuojelun asiakkuuden määritelmä muuttui 1.4.2015, mistä johtuen avohuollon ja samalla koko lastensuojelun asiakasmäärä väheni. Lähde: Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017 10.4.2019 33
Lastensuojelun kokonaiskustannuksissa 0 20 - vuotiasta asukasta kohden suuria eroja kuusikkokuntien välillä Lastensuojelun kokonaiskustannukset 0 20 -vuotiasta asukasta kohden vuosina 2013 2017. Korotettu vuoden 2017 arvoon julkisten menojen hintaindeksillä sosiaalitoimelle. Lastensuojelun asiakkuuden määritelmä muuttui 1.4.2015, mistä johtuen avohuollon ja samalla koko lastensuojelun asiakasmäärä väheni. Lähde: Kuuden suurimman kaupungin lastensuojelun palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017 10.4.2019 34
Toimeentulotuki - Kuuden suurimman kaupungin vertailut - Palvelutyytyväisyys Sisällysluetteloon Strategiayksikkö
Vantaalla ja Tampereella kuusikkokuntien suurimmat prosenttiosuudet toimeentulotukea saaneita henkilöitä vuonna 2017 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista, 2017 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 Espoo 9,9 Helsinki 12,3 Oulu 8,8 Tampere 12,6 Turku 10,1 Vantaa 14,3 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet 10.4.2019 36
Vuodessa 10 12 kuukautta toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien osuus vuoden aikana tukea saaneista kotitalouksista kuusikkokuntien suurin Helsingissä ja Vantaalla Vuodessa 10 12 kuukautta toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien osuus kaikista vuoden aikana tukea saaneista kotitalouksista vuosina 2008 2016 Lähde: Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki vuonna 2016 (v. 2018 tiedot valmistuvat kesällä 2019) 10.4.2019 37
Espoo yritysten toimintaympäristönä Sisällysluetteloon Strategiayksikkö
Mielikuva Espoon yritysilmastosta säilynyt positiivisena vuonna 2018, 60 % espoolaisista vastanneista yrityksistä arvioi kaupungin yritysilmaston vähintään hyväksi Kysely selvittää mielikuvia Espoon kaupungista yritysten toiminnan näkökulmasta. Miten arvioisitte Espoon kaupungin yritysilmastoa? Arvioikaa asteikolla, missä 1 on erittäin huono, 5 erittäin hyvä, ja muut numerot siltä väliltä. ESPOO 2018 (n=310) ESPOO 2018 (n=310) 0% 50% 100% 9 45 32 7 7 ka. 1 3,57 Tavoitteena on tuoda esille yritysten odotuksia ja näkemyksiä siitä, miten Espoon tulisi parantaa toimintaansa ja palveluitaan. ESPOO 2017 (n=301) ESPOO 2016 (n=310) ESPOO 2015 (n=298) 4 6 9 44 50 51 31 30 26 11 7 6 7 7 6 2 1 2 3,62 3,53 3,50 Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluin. ESPOO 2014 (n=311) 7 49 31 6 5 3 3,56 n=kaikki vastaajat 5=erittäin hyvä 4 3 Ei osaa sanoa 2 1=erittäin huono Lähde: Kantar TNS, Espoo yritysten toimintaympäristönä -tutkimus 2018 21.3.2019 39
Helsinkiläisten, vantaalaisten ja ympäristökuntien yritysten mielikuva Espoon yritysilmastosta oli vuonna 2017 jotakuinkin ennallaan Kysely selvittää mielikuvia Espoon kaupungista yritysten toiminnan näkökulmasta. Tavoitteena on tuoda esille yritysten odotuksia ja näkemyksiä siitä, miten Espoon tulisi parantaa toimintaansa ja palveluitaan. Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluin. Helsingissä ja ympäristökunnissa Espoon saamat huono tai erittäin huono -arviot ovat lisääntyneet jonkin verran vuodesta 2015. Millainen mielikuva Teillä on Espoon kaupungin yritysilmastosta? 0% 50% 100% ka. 2017: KAIKKI 2017 (n=212) 6 33 27 28 3 3 3,49 2015: KAIKKI 2015 (n=212) 4 39 34 18 5 3,51 2014: KAIKKI 2014 (n=203) 3 34 32 29 2 3,55 2017: ESPOO 2017 (n=301) 9 51 26 6 7 2 3,62 2015: ESPOO 2015 (n=298) 4 50 30 7 7 2 3,50 2014: ESPOO 2014 (n=311) 7 49 31 6 5 3 3,56 2017: Helsinki (n=60) 8 37 25 22 5 3 3,53 2015: Helsinki (n=58) 4 48 28 14 6 1 3,55 2014: Helsinki (n=46) 2 42 38 16 2 3,52 2017: Vantaa (n=51) 2 30 29 36 2 3,50 2015: Vantaa (n=54) 4 35 44 16 2 3,47 2014: Vantaa (n=44) 5 14 42 37 2 3,35 2017: Ympäristökunnat yhteensä (n=101) 6 32 26 28 3 5 3,44 2015: Ympäristökunnat yhteensä (n=100) 2014: Ympäristökunnat yhteensä (n=103) 5 3 36 40 32 22 22 33 5 2 3,50 3,67 5=erittäin hyvä 4 3 Ei osaa sanoa 2 1=erittäin huono Lähde: Kantar TNS Espoon yritystutkimus 2017 10.4.2019 40
Kysely selvittää mielikuvia Espoon kaupungista yritysten toiminnan näkökulmasta. Tavoitteena on tuoda esille yritysten odotuksia ja näkemyksiä siitä, miten Espoon tulisi parantaa toimintaansa ja palveluitaan. Espoossa yritykset ovat tyytyväisimpiä toimitilojen saatavuuteen, liikenneyhteyksiin ja alihankkijoiden ja osatoimittajien saatavuuteen. Tyytymättömimpiä ollaan yritysneuvontaan, julkisiin hankintoihin ja niiden kilpailuttamiseen sekä kaavoitukseen. Sopivan työvoiman saatavuus on ongelma lähes kolmannekselle yrityksistä. Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu Espoossa yritystoiminnan kannalta? ESPOO 2018 (n=310) (järjestys 'Espoo 2018' keskiarvon mukaan) 0% 50% 100% ka. Toimitilojen saatavuus 17 43 20 8 10 2 3,69 Liikenne ja yhteydet Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus Espoon näkyminen medioissa 4 13 11 29 27 41 34 44 25 2 15 8 14 8 12 4 5 3 3,44 3,37 3,19 Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluin. Verotus Yrityksellenne sopivan työvoiman saatavuus 3 9 24 27 51 29 4 22 10 10 9 2 3,17 3,06 Noin puolet vastanneista arvioi yritystoiminnan edellytykset kokonaisuudessaan hyviksi tai erittäin hyviksi. Lupakäytännöt yritystoiminnassa Kaavoitus yritystoiminnan kannalta Julkiset hankinnat ja niiden kilpailuttaminen n=kaikki vastaajat Yritysneuvonta 3 2 2 17 18 16 3 9 26 32 30 12 6 3,00 29 31 27 28 17 16 7 7 2,90 2,87 44 12 5 2,86 5=erittäin hyvä 4 3 Ei osaa sanoa 2 1=erittäin huono Lähde: Kantar TNS, Espoo yritysten toimintaympäristönä -tutkimus 2018 10.4.2019 41
Espoossa yritysneuvonta saa heikon arvion, sopivan työvoiman saatavuus ja alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus ovat heikentyneet Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu Espoossa yritystoiminnan kannalta? Kysely selvittää mielikuvia Espoon kaupungista yritysten toiminnan näkökulmasta. Tavoitteena on tuoda esille yritysten odotuksia ja näkemyksiä siitä, miten Espoon tulisi parantaa toimintaansa ja palveluitaan. Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluin. ESPOO 2018 (n=310) (järjestys 'Espoo 2018' keskiarvon mukaan) Toimitilojen saatavuus Liikenne ja yhteydet Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus Espoon näkyminen medioissa 1=erittäin huono 5=erittäin hyvä 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Verotus Yrityksellenne sopivan työvoiman saatavuus Lupakäytännöt yritystoiminnassa Kaavoitus yritystoiminnan kannalta Julkiset hankinnat ja niiden kilpailuttaminen Yritysneuvonta 3,69 3,44 3,37 3,19 3,17 3,06 3,00 2,90 2,87 2,86 2,82 2,95 2,86 3,06 3,06 3,30 3,21 3,14 3,413,20 3,03 2,92 2,92 3,44 2,94 3,67 3,78 3,42 3,57 3,70 Heikentynyt Heikentynyt n=kaikki vastaajat ESPOO 2018 (n=310) ESPOO 2017 (n=301) ESPOO 2016 (n=310) Lähde: Kantar TNS, Espoo yritysten toimintaympäristönä -tutkimus 2018 10.4.2019 42
Eniten Länsimetron valmistumisesta ovat hyötyneet henkilömäärältään suurimmat yritykset, joista 42 % arvioi vaikutuksen myönteiseksi Kuinka myönteinen tai kielteinen vaikutus Länsimetron valmistumisella on ollut yrityksellenne? ESPOO 2018 (n=310) 0% 50% 100% ka. ESPOO 2018 (n=310) 10 20 64 3 3 3,31 TOIMIALA: Teollisuus (n=32) Tukkukauppa (n=62) Vähittäis- ja erikoiskauppa (n=18) n=kaikki vastaajat Asiantuntija ym. (n=92) Muut palvelut (n=82) Rakentaminen (n=24) YRITYKSEN KOKO: Yksinyrittäjät (n=56) 2-9 henkilöä (n=56) 10-49 henkilöä (n=129) 50+ henkilöä (n=69) 4 4 5 6 9 7 9 12 17 14 13 19 15 17 19 21 22 21 24 23 Erittäin myönteinen (5) Melko myönteinen (4) Ei myönteinen eikä kielteinen (3) Ei osaa sanoa Melko kielteinen (2) Erittäin kielteinen (1) 71 68 77 69 63 71 61 62 55 57 1 5 2 5 4 4 3 5 5 5 3 4 5 3 4 2 3,31 3,10 3,27 3 2 3,50 3,23 3,36 3,16 3,04 3,23 3,57 10.4.2019 43
Kyselyyn vastanneiden kuntalaisten tyytyväisyys yritystoiminnan edistämiseen Espoossa vuoden 2015 tasolla Miten hyvin yritystoiminnan edistäminen on hoidettu asuinkunnassa? Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, %. En osaa sanoa -vastaukset poistettu. Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset 10.4.2019 44
Palvelutyytyväisyys Sisällysluetteloon
Vertailukaupungit Alueet Espoo Espoolaisten tyytyväisyys palveluihin on vertailukaupunkien keskiarvoa korkeampi Laaja asuinkuntaindeksi, 54 palvelua Laaja asuinkuntaindeksi sisältää 54 asumiseen, terveydenhuoltoon, koulutukseen, harrastusmahdollisuuksiin, infrastruktuuriin ja liikenteeseen liittyvää asiaa, joita mitataan asteikolla 1 5. Indeksiä laskettaessa poistetaan en osaa sanoa -vastaukset ja käytetään painokertoimia. Terveyskeskuksen lääkäripalveluiden ja peruskoulun painokerroin on viisi, sairaalapalveluiden, hammaslääkäripalveluiden ja lasten päivähoidon kerroin on kolme ja kaikilla muilla palveluilla kerroin on yksi. 1=erittäin huonosti, 5=erittäin hyvin 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Espoo, 2018 (n=644) Espoo, 2016 (n=1265) Espoo, 2012 (n=646) Espoo, 2005 (n=993) Espoo, 2001 (n=1997) Leppävaara, 2017 (n=142) Tapiola, 2017 (n=99) Matinkylä-Olari, 2017 (n=118) Espoonlahti, 2017 (n=138) Espoon keskus, 2017 (n=120) Helsinki, 2016 Lahti, 2015 Oulu, 2018 Turku, 2018 Vantaa, 2016 Keskiarvo 3,76 3,76 3,59 3,55 3,47 3,80 3,77 3,76 3,78 3,70 3,73 3,55 3,47 3,65 3,56 3,59 Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset 10.4.2019 46
Edellisestä tutkimuskerrasta tyytyväisten osuus on laskenut kaksi prosenttiyksikköä. Tyytyväisten osuus on vertailuryhmän keskiarvoon nähden korkea, joskin Helsingissä tyytyväisyys on suurempaa. En osaa sanoa vastausten määrä on suuri. Kuntalaisten vaikuttamisen mahdollisuuksia hyvinä ja huonoina pitäneiden osuudet lähes saman suuruiset Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset 10.4.2019 47
Edellisestä tutkimuskerrasta tyytyväisten osuus on laskenut yhden prosenttiyksikön. Kysymyksestä ei ole vertailutietoa muista kaupungeista. En osaa sanoa vastausten määrä on suuri. Ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyvien uhkien torjuntaan ollaan Espoossa useammin tyytyväisiä kuin tyytymättömiä Miten hyvin ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyvien uhkien torjunta on hoidettu asuinkunnassa? Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset 10.4.2019 48
Espoolaisten vastaajien tyytyväisyys terveyskeskuksen lääkäripalveluihin on säilynyt ennallaan Miten hyvin kunnan terveyskeskuksen lääkäripalvelut on hoidettu asuinkunnassa? Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, %. En osaa sanoa -vastaukset poistettu. Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset 10.4.2019 49
Espoolaisista kantaa ottaneista 91 % oli sitä mieltä, että sairaalapalvelut on hoidettu hyvin Miten hyvin sairaalapalvelut on hoidettu asuinkunnassa? Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, %. En osaa sanoa -vastaukset poistettu. Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset 10.4.2019 50
Hammaslääkäripalveluista mielipiteensä ilmaisseiden Espoolaisten tyytyväisyys on edelleen hyvällä tasolla Miten hyvin kunnan hammaslääkäripalvelut on hoidettu asuinkunnassa Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, % Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset 10.4.2019 51
Vanhusten kotihoidosta mielipiteensä ilmaisseet espoolaiset arvioivat sen paremmaksi kuin vertailukuntien asukkaat, mutta tyytyväisyys on laskenut Miten hyvin vanhusten kotihoito on hoidettu asuinkunnassa? Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, % En osaa sanoa -vastaukset poistettu. Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset 10.4.2019 52
Espoossa asiasta mielipiteensä ilmaisseet tyytymättömämpiä julkiseen liikenteeseen kuin vertailukaupungeissa keskimäärin Miten hyvin julkinen liikenne on hoidettu asuinkunnassa Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, % 10.4.2019 53
Vertailukunnat Espoon alueet Espoo Espoolaiset kokevat yleisen järjestyksen ja turvallisuuden useimmin hyväksi Vastaajista 89 % piti yleistä järjestystä ja turvallisuutta Espoossa hyvin hoidettuna. Osuus on vertailuryhmän keskiarvoon nähden korkea. Edellisestä tutkimuskerrasta tyytyväisten osuus on pienentynyt kuusi prosenttiyksikköä. % vastaajista Espoo 2017, n=620 Espoo 2016, n=1265 Espoo 2015, n=606 Espoo 2014, n=564 Espoo 2013, n=626 Espoo 2012, n=1380 Espoo 2011, n=663 Espoo 2010, n=692 Espoo 2006, n=880 Espoo 2005, n=1731 Espoo 2003, n=950 Leppävaara 2017, n=142 Tapiola 2017, n=97 Matinkylä-Olari 2017, n=117 Espoonlahti 2017, n=137 Espoon keskus 2017, n=119 Helsinki 2016, n=1054 Lahti 2015, n=464 Oulu 2016, n=518 Turku 2016, n=581 Vantaa 2016, n=1040 VERTAILUKUNNAT, ka.=3,94 0 Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 89 95 91 89 89 91 83 84 87 86 8892 93 87 88 87 90 86 89 89 82 87 6 5 232 7 9 2 7 5 2 7 10 7 96 77 5 7 7 53 8 63 4 7 6 9 3 8 6 4 6 4 10 45 86 Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2017 Asukastyytyväisyystulokset 10.4.2019 54 4 13 9 K Keskia 4,0 4,1 4,1 4,0 4,0 3,9 3,9 3,9 3,9 3,9 3,9 4,0 4,0 4,0 4,1 3,9 4,0 3,8 3,9 4,0 3,8 3,9
Vertailukunnat Espoon alueet Espoo Tyytyväisten osuus on hiukan pienempi kuin vuonna 2015. Matinkylä-Olarin alueella tyytyväisyys oli pienintä ja Tapiolassa suurinta. Espoolaiset kokevat, että oman asuinalueen turvallisuutta hoidetaan hyvin Miten hyvin asuinalueen turvallisuus on hoidettu asuinkunnassa? % vastaajista Espoo 2017, n=619 Espoo 2016, kysymys ei mukana Espoo 2015, n=605 Espoo 2014, n=566 Espoo 2013, n=626 Espoo 2012, n=1381 Espoo 2011, n=665 Espoo 2010, n=693 Espoo 2006, n=880 Espoo 2005, n=1735 Espoo 2003, n=946 Leppävaara 2017, n=141 Tapiola 2017, n=97 Matinkylä-Olari 2017, n=118 Espoonlahti 2017, n=137 Espoon keskus 2017, n=118 Helsinki 2012, n=1549 Lahti 2015, n=464 Oulu 2012, n=420 Turku 2012, n=569 Vantaa 2012, n=135822 VERTAILUKUNNAT, ka.=4,07 Hyvin Ei osaa sanoa Huonosti 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 0 0 90 93 92 90 91 88 87 89 89 90 9094 85 91 90 87 92 89 91 83 88 5 43 6 2 5 6 3 7 6 76 7 46 6 5 4 6 42 6 4 8 8 46 54 3 10 3 68 32 7 8 9 Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2017 Asukastyytyväisyystulokset 10.4.2019 55 4 5 8 Kesk Keskiarvo 4,15 4,27 4,20 4,13 4,15 4,05 4,07 4,10 4,11 4,11 4,13 4,23 4,10 4,15 4,13 4,00 4,13 4,07 4,06 4,09 4,07
Väestöryhmien välisten hyvien suhteiden edistämistä positiivisesti arvioineiden osuus on laskenut Miten hyvin väestöryhmien välisten hyvien suhteiden edistäminen on hoidettu asuinkunnassa? Edellisestä tutkimuskerrasta tyytyväisten osuus on pienentynyt viisi prosenttiyksikköä Asiasta ei ole vertailutietoa muista kaupungeista En osaa sanoa -vastausten määrä on suuri Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset 10.4.2019 56
Alueelliset erot tyytyväisyydessä päihde- ja väkivaltaongelmien ehkäisyyn suuria Miten hyvin päihde- ja väkivaltaongelmien ehkäisy on hoidettu asuinkunnassa? Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, %. En osaa sanoa -vastaukset poistettu. Vastaajia 630, joista kantaa ottaneita 37%. (Espoo 2013-2018) Tyytyväisyys on pienintä Espoon keskuksessa Asiasta ei ole vertailutietoa muista kaupungeista En osaa sanoa -vastausten määrä on suuri (Espoo 2013-2018) Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2019 Asukastyytyväisyystulokset 10.4.2019 57
Alueelliset erot vastauksissa ovat selkeitä, arviot huonoimmat Espoon keskuksessa Syrjäytymisen estämisen hoidon huonoksi arvioineiden vastaajien osuus kuusi prosenttiyksikköä suurempi kuin sen hyväksi arvioineiden, osuus laski vuodesta 2017 Miten hyvin syrjäytymisen estäminen on hoidettu asuinkunnassa? Asiasta ei ole vertailutietoa muista kaupungeista En osaa sanoa -vastausten määrä on suuri Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset 10.4.2019 58
Vastanneista 45 % pitää koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ja palotapaturmien ehkäisyä hyvin hoidettuna Miten hyvin koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ja palotapaturmien ehkäisy on hoidettu asuinkunnassa? Asiasta ei ole vertailutietoa muista kaupungeista En osaa sanoa -vastausten määrä on suuri ja asiaa huonosti hoidettuna pitävien määrä on pieni Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset 10.4.2019 59
Arjen ongelmat Sisällysluetteloon
Arjen ongelmina useimmin sairaudet, aikapula, liian suuri työmäärä tai taloudelliset ongelmat Moniin näistä ei haeta apua vaan ongelmista yritetään selvitä itse Asian ongelmana maininneiden osuus, % vastaajista (koko palkki) ja avun saaminen arjen ongelmiin, % vastaajista (värit) Elämää vaikeuttava sairaus 5 13 7 1 Aika ei riitä 19 2 1 1 Liikaa työtä 17 2 1 0 Taloudellisia ongelmia 9 1 4 1 Työttömyys 4 5 4 1 Asumiseen liittyviä ongelmia 7 2 2 1 Työttömäksi joutumisen pelko 9 1 1 0 Yksinäisyys 9 1 0 Liian suuria lainoja hoidettavaksi 7 1 1 1 Ihmissuhdevaikeudet 7 1 1 0 Vaikeus järjestää vanhuksen hoito 4 1 1 0 Kiusaaminen 3 1 2 0 Liikaa aikaa, ei tekemistä 5 1 0 Liiallinen päihteiden käyttö 3 1 1 0 Pitkäaikainen lomautus 4 0 Vaikeus saada päivähoitopaikkaa 3 0 1 0 Nälkä, puute ruuasta 3 0 1 0 Oma yritys talousvaikeuksissa 4 0 Peliongelma 3 0 Perheväkivalta 2 0 0 5 10 15 20 25 30 Ei haettu Saatu riittävästi Ei saatu riittävästi Ei saatu lainkaan 10.4.2019 61 Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset
Neljä viidestä on tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa Väitteen Olen tämän hetkiseen taloudelliseen tilanteeseeni tyytyväinen. kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 80 % vastaajista. Tyytyväisten osuus on pysynyt lähes ennallaan. Espoon keskuksessa ja Leppävaarassa tyytyväisyys on muuta Espoota vähäisempää. 10.4.2019 62 Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018
Joka kymmenes tinkii terveydenhoidosta rahapulan vuoksi Väitteen "Olen rahapulan vuoksi joutunut viime aikoina tinkimään lääkkeistä tai muusta terveydenhoidosta. kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 9 % vastaajista. Edellisestä tutkimuskerrasta osuus on pienentynyt kolme prosenttiyksikköä. Tapiolassa vastaajat ovat joutuneet tinkimään lääkkeistä tai terveydenhoidosta hyvin harvoin. 10.4.2019 63 Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018
Joka kuudennen rahat eivät riitä harrastuksiin Väitteen "Minulla ei ole taloudellisten syiden vuoksi juurikaan mahdollisuuksia käyttää rahaa omiin tai lasten harrastuksiin." kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 16 % vastaajista. Osuus ei ole muuttunut edellisestä tutkimuskerrasta. Tapiolassa osuus on huomattavasti pienempi. Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 10.4.2019 64
Rahapula vaikeuttaa joka kymmenennen kouluttautumista Väitteen "Taloudellinen tilanteeni rajoittaa omia tai lapseni koulutusmahdollisuuksia." kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 10 % (¹) vastaajista. Osuus on pysynyt vuoden 2015 tasolla. Tapiolalaisten vastaajien osalta ero muihin alueisiin on tilastollisesti merkitsevä. Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 10.4.2019 65
Palvelut Sivistystoimen palvelut: Varhaiskasvatus Perusopetus, lukiot Kulttuuri Liikunta- ja nuorisopalvelut + OMNIA Espoon kaupunki, sivistystoimi 5.4.2019 Sisällysluetteloon
Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatusikäiset suomenkielinen varhaiskasvatus Sivistystoimi, Suomenkielinen varhaiskasvatus Lähteet: Tilastokeskus, Espoon tietohallinto/strategia ja kehittämisyksikkö, Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen tilastot (Anne Peltonen), Kaupunkija kuntapalvelut Espoossa 2018, asukastyytyväisyystulokset. 5.4.2019 Sisällysluetteloon
Varhaiskasvatusikäiset ja varhaiskasvatuspalvelut Suomen- ja vieraskielisten lasten (10 kk-6v) määrä on vähentynyt Espoossa, lähtee uudelleen kasvuun. Varhaiskasvatukseen osallistuvien määrä ja osuus kasvaa Vieraskielisten lasten määrä ja osuus kasvaa Uusi varhaiskasvatuslaki korostaa erityisesti pedagogiikkaa. Varhaiskasvatukseen osallistumista halutaan lisätä Espoon varhaiskasvatusikäisistä 76,2 % oli vuoden 2018 lopussa varhaiskasvatuksessa. Espoossa suurin osa 3-6 -vuotiaiden lasten ikäluokista on varhaiskasvatuksessa Päiväkotien henkilöstörakenteen muutos nykytilasta lain edellyttämään tilaan. Noin 470 lastenhoitajan tehtävää varhaiskasvatuksen opettajan tehtäväksi Henkilöstön saatavuuden haasteet Espoolaisten tyytyväisyys varhaiskasvatukseen on yhä hyvällä tasolla 10.4.2019 68
Suomen- ja vieraskielisten lasten (10 kk-6v) määrä vähentynyt Espoossa, lähtee uudelleen kasvuun Varhaiskasvatukseen osallistuvien määrä ja osuus kasvaa 69 Lähde: Espoon väestöennuste 2019 2028 (Espoon kaupunki, 2019), varhaiskasvatuksen tilastot (Anne Peltonen) 10.4.2019
Vieraskielisten lasten määrä ja osuus kasvaa Varhaiskasvatusikäinen väestö vuosina 2000 2018 (31.12.) 10.4.2019 70
Uusi varhaiskasvatuslaki korostaa erityisesti pedagogiikkaa. Varhaiskasvatukseen osallistumista halutaan lisätä Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka (Varhaiskasvatuslaki 540/2019 2 ) Varhaiskasvatus on osa koulutusjärjestelmää Päiväkotien henkilöstörakenne muuttuu opettajapainotteiseksi vuoteen 2030 mennessä Suomessa varhaiskasvatukseen osallistumisaste on alhaisempi kuin muissa OECD-maissa Tavoitteena on, että yhä suurempi osa varhaiskasvatusikäisistä lapsista osallistuu varhaiskasvatukseen 10.4.2019 71
Espoon varhaiskasvatusikäisistä 76,2 % oli vuoden 2017 lopussa varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatusikäisten (10 kk- 6v) jakautuminen varhaiskasvatuksen järjestämismuotoihin joulukuussa 2017, prosenttia varhaiskasvatusikäisistä Lähde: Kuuden suurimman kaupungin varhaiskasvatuksen palvelut ja kustannukset vuonna 2017, Kuusikko-työryhmä, Lasten varhaiskasvatus, Marianne Forsell ja Aino Hiekkavuo, julkaisusarja 5/2018 10.4.2019 72
Espoossa suurin osa 3-6 -vuotiaista lapsista on varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten osuus ikäluokittain vuonna 2018 (6-vuotiaat varhaiskasvatus ja esiopetus) Suomen-, ruotsin- ja vieraskieliset lapset 10.4.2019 73
Päiväkotien henkilöstörakenteen muutos nykytilasta lain edellyttämään tilaan Noin 470 lastenhoitajan tehtävää varhaiskasvatuksen opettajan tehtäväksi + noin 470 opettajaa Laskenta on tehty henkilöstön määrätilanteessa syksy 2018 10.4.2019 74
Henkilöstön saatavuuden haasteet Päiväkotien henkilöstörakennetta muutetaan kaikissa kunnissa Varhaiskasvatukseen osallistumista edistetään kaikissa kunnissa Eläkeiän saavuttavien varhaiskasvatuksen opettajien määrä kasvaa lähivuosina Varhaiskasvatuksen opettaja -koulutusta ei järjestetä riittävästi etenkään pääkaupunkiseudulla Muualta Suomesta siirtyvää henkilöstöä ei ole riittävästi 10.4.2019 75
Espoolaisten tyytyväisyys varhaiskasvatukseen on yhä hyvällä tasolla Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista,92 %. En osaa sanoa -vastaukset poistettu. Tyytyväisten osuus noussut edellisestä tutkimuskerrasta kolme prosenttiyksikköä Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset 10.4.2019 76
Sivistystoimen palvelut Perusopetus Lähteet: Sivistystoimi: Suomenkielinen opetustoimi (Juha Nurmi, Lauri Ovaska, Leena Lemiläinen-Honkanen, Teea Kankaanpää, Astrid Kauber, Mari Silvennoinen, Mona Feodoroff), Suomenkielinen varhaiskasvatus (Minna Kokora), Sivistystoimen talousyksikkö (Kirsti Askolin), Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018, asukastyytyväisyystulokset. 5.4.2019 Sisällysluetteloon
Suomenkielinen perusopetus 1/2 Maahanmuuttajien määrä nostaa suomenkielisen opetuksen kuluja / oppilas Perusopetusikäisten määrä kasvaa 2018-2028 voimakkaasti suuralueilla Leppävaara, Matinkylä, Vanha-Espoo ja vähenee suuralueella Pohjois-Espoo Ennusteen mukaan vieraskielisten perusopetusikäisten osuus nousee 34 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä, vuonna 2018 osuus 16% Tyttöjen, poikien ja S2-oppilaiden lukutaidossa on merkittäviä eroja ja 4. luokalla erot ovat vielä suurempia kuin 2. luokalla Vieraskielisten oppilaiden osuus tehostetun ja erityisen tuen oppilaissa kantaväestöä korkeampi 10.4.2019 78
Suomenkielinen perusopetus 2/2 Oman äidinkielen opetuksen oppilasmäärät kasvussa Iltapäivätoiminnan huojennuksista ja vapautuksista iso osa vieraskielisille Taiteen perusopetuksen tilanne on vakaa, sen opetustarjonta on laajentunut Espoolaisten vastaajien tyytyväisyys peruskouluun on pysynyt hyvällä tasolla 10.4.2019 79
Maahanmuuttajien määrä nostaa suomenkielisen opetuksen kuluja / oppilas Suomenkielinen perusopetus / oppilas (ei sis.psykologi- ja kuraattoripalveluita) 12 000 Hallinto, opetus ja oppilashuollossa (=avustajapalvelut) suurin menoerä on opettajien ja avustajien henkilöstömenot. 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 TP- 2015 TP- 2016 TP- 2017 TP- 2018 Koulukuljetukset 197 140 147 166 171 Kouluruokailu 485 484 485 497 523 TA- 2019 Kiinteistöjen hoito 2 830 2 845 2 760 2 692 2 841 Hallinto, opetus ja oppilashuolto 5 978 5 997 5 738 5 839 5 977 10.4.2019 80
Perusopetusikäisten määrä kasvaa 2018-2028 voimakkaasti suuralueilla Leppävaara, Matinkylä, Vanha-Espoo ja vähenee suuralueella Pohjois-Espoo Perusopetusikäisten väestöennuste suuralueittain, kaikki kieliryhmät yhteensä (määrät ilmoitettu kunkin vuoden syksyn tilanteesta) Suuralue 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 Muutos 2018-2028 1 Suur-Leppävaara 7932 8103 8206 8352 8451 8591 8729 8918 9002 9074 9151 1219 2 Suur-Tapiola 4928 4977 5065 5111 5205 5226 5223 5241 5237 5263 5357 429 3 Suur-Matinkylä 4156 4341 4503 4627 4746 4889 4972 4967 5001 5076 5079 923 4 Suur-Espoonlahti 6812 6845 6897 7031 6983 7001 7019 7061 7088 7119 7186 374 5 Suur-Kauklahti 1596 1636 1688 1734 1760 1771 1853 1870 1868 1871 1879 283 6 Vanha-Espoo 4970 5045 5049 5071 5124 5176 5198 5304 5349 5438 5488 518 7 Pohjois-Espoo 1783 1774 1776 1745 1721 1687 1683 1686 1656 1634 1611-172 Yhteensä 32177 32720 33184 33671 33989 34341 34676 35047 35202 35475 35751 3574 10.4.2019 81
Ennusteen mukaan vieraskielisten perusopetusikäisten osuus nousee 34 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä, vuonna 2018 osuus 16% Perusopetusikäisten (6-14 v) lkm. Espoossa äidinkielen mukaan 2018-2035 35000,0 30000,0 25000,0 20000,0 15000,0 10000,0 5000,0 0,0 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 2035 Vieraskieliset 5262 5842 6394 6963 7444 7991 8414 8822 9233 9590 9884 10191 10474 10793 11030 11372 11703 12034 Vieraskieliset % 16,1 17,5 18,8 20,1 21,4 22,9 24,2 25,4 26,7 27,9 28,9 29,9 30,7 31,5 32,1 32,8 33,4 34,1 Kantaväestö 27394 27529 27644 27636 27291 26889 26373 25923 25315 24772 24363 23935 23589 23477 23351 23314 23286 23230 Kantaväestö % 83,9 82,5 81,2 79,9 78,6 77,1 75,8 74,6 73,3 72,1 71,1 70,1 69,3 68,5 67,9 67,2 66,6 65,9 Lähde: Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2018 2035 (Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, 2019)) 10.4.2019 82
Tyttöjen, poikien ja S2-oppilaiden lukutaidossa on merkittäviä eroja ja 4. luokalla erot ovat vielä suurempia kuin 2. luokalla 100 ALLU*-tulokset 2018: Kuinka suuri osa (%) saavutti testissä riittävän lukutaidon tason 80 60 61 62 59 67 59 52 2. luokka 40 33 26 4. luokka 20 0 Kaikki Tytöt Pojat S2-oppilaat* *ALLU on suomenkielisessä perusopetuksessa käytetty 2. ja 4. luokan luetun ymmärtämisen ja teknisen lukutaidon tasoa mittaava standardoitu lukutesti *S2-oppilaat suomea toisena kielenä opiskelevat maahanmuuttajataustaiset oppilaat 10.4.2019 83
Vieraskielisten oppilaiden osuus tehostetun ja erityisen tuen oppilaissa kantaväestöä korkeampi 20.9.2018 Perusopetuksen oppilasmäärä 20.9.2017 28 002 oppilasta 20.9.2018 28 799 oppilasta Yleisen tuen oppilaita 22 500 (80,4 %) 22 872 (79,4 %) Tehostetun tuen oppilaita 3 085 (11,0 %) 3 374 (11,7 %) Erityisen tuen oppilaita 2 417 (8,6 %) 2 553 (8,9 %) Vieraskielisten oppilaiden osuus 4 863 oppilasta 5 414 oppilasta Yleisen tuen oppilaita 2 385 (49,0 %) 2 597 (48,0 %) Tehostetun tuen oppilaita 1 750 (36,0 %) 1 950 (36,0 %) Erityisen tuen oppilaita 728 (15,0 %) 867 (16,0 %) 2553 3374 867 1950 22872 2597 Suomenkielisten oppilaiden osuus 23 139 oppilasta 23 385 oppilasta Yleisen tuen oppilaita 20 115 (86,9 %) 20 275 (86,7 %) Tehostetun tuen oppilaita 1 335 (5,8 %) 1 424 (6,1 %) Erityisen tuen oppilaita 1 689 (7,3 %) 1 686 (7,2 %) 1424 10.4.2019 Lähde: Suomenkielinen opetustoimi, tukipalvelut 1686 20275 84
Oman äidinkielen opetuksen oppilasmäärät kasvussa Oppilasmäärät vuosina 2012-2018 5000 4000 3000 2000 1000 0 2400 2759 3001 3004 3400 3820 4336 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Lukuvuonna 2018-2019 oppilaita osallistui eniten venäjän (732), arabian (519), somalin (376), mandariinikiinan (272), englannin (257) ja viron (197) kielen opetukseen. Peruskoulussa opetettavat kielet lukuvuonna 2018-2019 albania, amhara, arabia, bengali, bulgaria, englanti, espanja, farsi/dari, hindi, hollanti, indonesia, italia, kreikka, kurdi, kurmandzi, liettua, malajalam, mandariinikiina, nepali, norja, pashtu, portugali, puola, ranska, romani, romania, saksa, serbokroatia, somali, suahili, tagalog, tamili, thai, tsekki, turkki, unkari, urdu, venäjä, vietnam, viro. Yhteensä 40 kieltä. 10.4.2019 Lähde: Suomenkielinen opetustoimi, perusopetuslinja 85
Iltapäivätoiminnan huojennuksista ja vapautuksista iso osa vieraskielisille Huojennuksia/vapautuksia 2018 (2017) myönnettiin 572 (413) oppilaalle, joista vieraskielisiä 285 (184) oppilasta. Huojennukset/vapautukset jakautuivat alueittain 2018 (2017) Espoonlahti 106 (73) Itäinen Leppävaara 108 (71) Keski-Espoo 123 (92) Läntinen Leppävaara 56 (57) Matinkylä-Olari 102 (62) Pohjois-Espoo 24 (19) Tapiola 52 (36) Muuttaneet/Muu 1 (3) Lukuvuonna 2018-2019 vuosiluokkien 1. ja 2. oppilaista 2529 ei osallistunut iltapäivätoimintaan. Heistä vieraskielisiä on 626 oppilasta. 10.4.2019 Lähde: Suomenkielinen opetustoimi, tukipalvelut 86
Taiteen perusopetuksen tilanne on vakaa, sen opetustarjonta on laajentunut* Espoossa voi opiskella arkkitehtuuria, kuvataidetta, käsityötä, musiikkia, sanataidetta, sirkusta, tanssia ja teatteria (sanataide v. 2018 alkaen) Vuonna 2018 suomenkielisiä oppilaitoksia on yhteensä 17, ja ruotsinkielisiä 1. Kaupungin varhaiskasvatusyhteistyötä järjestetään 72 yksikössä Annettujen opetustuntien määrä on noussut v. 2017 noin 113 000:sta vuoden 2018 reiluun 185 000:een Taiteen perusopetukseen osallistuvat lapset ja nuoret Taiteen perusopetuksessa opiskelevien määrä on pysynyt noin 14 000:ssa Vapaaoppilaspaikkoja on noin 160 Taiteen perusopetukseen osallistuvista noin 95 % on lapsia ja nuoria Taiteen perusopetuksen opetuspisteet: Taideopetukseen varhaiskasvatukseen osallistuvat lapset** 2018 yhteensä 1668 lasta, joista vapaaoppilaspaikka tai maksuhuojennus 140 (8,4%) lapsella. 2017 yhteensä 1745 lasta, joista vapaaoppilaspaikka tai maksuhuojennus 125 (7,2%) lapsella. * Oppilaitosten ilmoittaminen tietojen mukaan. ** Taiteen perusopetusta toteutetaan varhaiskasvatuksessa kunnallisten ja yksityisten päiväkotien lisäksi myös ostopalvelupäiväkodeissa. Lähde: Suomenkielinen opetustoimi, Suomenkielinen 10.4.2019 varhaiskasvatus 87
Espoolaisten vastaajien tyytyväisyys peruskouluun on pysynyt hyvällä tasolla Miten hyvin peruskoulu on hoidettu asuinkunnassa? Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, %. En osaa sanoa -vastaukset poistettu. Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset 10.4.2019 88
Sivistystoimen palvelut Lukiot, suomenkielinen opetustoimi Lähteet: Sivistystoimi: Suomenkielinen opetustoimi (Jaakko Turpeinen, Lauri Ovaska), Sivistystoimen talousyksikkö (Kirsti Askolin), Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018, asukastyytyväisyystulokset. 5.4.2019 Sisällysluetteloon
Suomenkieliset lukiot muutoksessa Suomenkielisessä lukiokoulutuksessa opiskelija maksaa 8000 euroa vuodessa joka kolmas euro kiinteistökuluihin Suomenkielisen lukionopiskelija määrä kasvaa 1821 oppilaalla 2019-2027 Espoon lukiolaisten määrä kasvanut nopeasti Kantaa ottaneiden espoolaisten mielestä Espoossa lukiot on hoidettu hyvin 10.4.2019 90
Suomenkielisessä lukiokoulutuksessa opiskelija maksaa 8000 euroa vuodessa joka kolmas euro kiinteistökuluihin 9 000 Suomenkielinen lukiokoulutus / opiskelija (ei sis.psykologi- ja kuraattoripalveluita) Kiinteistökulujen merkittävin osa ovat vuokrat (sisäiset ja ulkoiset), muita kiinteistökuluja tulee mm. siivouksesta. 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 TP-2015 TP-2016 TP-2017 TP-2018 TA-2019 Kouluruokailu 446 443 458 399 377 Kiinteistöjen hoito 2 375 2 438 2 328 2 283 2 540 Hallinto, opetus ja oppilashuolto 5 229 5 308 5 235 5 223 5 284 10.4.2019 91
Suomenkielisen lukion opiskelijamäärä kasvaa 1821 oppilaalla v. 2019-2027 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 Peruskoulun päättävät Espoo 2795 2818 2949 3111 3143 3175 3130 3360 3376 Lisäopetus 71 80 80 80 80 80 80 80 80 LUVA Lukion valmistava koulutus Peruskoulun päättävät Kauniainen Peruskoulun päättävät Espoo ja Kauniainen yhteensä 11 20 20 20 20 20 20 20 20 119 119 119 119 119 119 119 119 119 2996 3037 3168 3330 3362 3394 3349 3579 3595 Espoo % 63,96 % 63,96 % 63,96 % 63,96 % 63,96 % 63,96 % 63,96 % 63,96 % 63,96 % Paikkatarve Espoo + Kauniainen 1916 1942 2026 2130 2150 2171 2142 2289 2299 Ykköset Kauniainen 134 134 134 134 134 134 134 134 134 Ykköset Espoo 1782 1808 1892 1996 2016 2037 2008 2155 2165 Aloituspaikkamäärän muutos Espoo 121 26 84 104 20 20-29 147 10 Lukiolaisia Espoossa 5163 5189 5273 5377 5397 5418 5389 5536 5546 Kasvu vuodesta 2019 0 26 136 350 584 839 1065 1438 1821 Peruskoulun päättävien nuorten määrän arvioidaan lisääntyvän vuoden 2019 tasosta seuraavina vuosina merkittävästi. Jos lukiopaikkoja varataan vuodesta 2019 lähtien 63,96 %:lle perusopetuksen päättävistä nuorista, vuoteen 2027 mennessä tarvitaan 382 aloituspaikkaa lisää vuoteen 2019 verrattuna. Lähde: Peruskoulun päättävät: POR-tilasto 20.9.2018; Lukiolaisten määrä, arvio 20.9.2019. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö 25.3.2019. 10.4.2019 92
Espoon lukiolaisten määrä kasvanut nopeasti Espoon lukioissa oli vuonna 2018 5406 opiskelijaa, joista ruotsinkielisessä Mattlidenin lukiossa 563. Vieraskielisten opiskelijoiden määrä on noussut vuosittain, mutta on edelleen vähäinen verrattuna peruskoulun päättävien vieraskielisten määrään 2017: 363 opiskelijaa (7,8 %), 2018: 414 (8,5 %) Espoon suomenkielisten päivälukioiden opiskelijat 2016-2018 Vuosi 2016 2017 2018 lukumäärä %-osuus lukumäärä %-osuus lukumäärä %-osuus Ulkopaikkakuntalaisia 552 12 % 556 12 % 630 13 % Vieraskielisiä 282 6 % 363 8 % 414 9 % Tyttöjä 2352 52 % 2418 52 % 2571 53 % 4. vuoden opiskelijoita 238 5 % 220 5 % 174 4 % Opiskelijoita yhteensä 4525 4643 4843 Lähde: Primus tilastointipäivänä 20.9. Lukiopaikkoja tarjotaan Espoossa 64 %:lle peruskoulun päättävästä ikäluokasta (Helsinki 60 %, Vantaa 54 %) Espoolaisista 2. asteen koulutukseen 2018 valituista 74 % sai lukiopaikan (valtakunnallinen keskiarvo 56 %) Lähde: Suomenkielinen 10.4.2019 opetustoimi, lukiolinja. 93
Kantaa ottaneiden espoolaisten mielestä Espoossa lukiot on hoidettu hyvin Miten hyvin lukio on hoidettu asuinkunnassa? Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, %. En osaa sanoa -vastaukset poistettu. Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset 10.4.2019 94
Sivistystoimen palvelut Svenska bildningstjänster Lähteet: Sivistystoimi: Svenska bildningstjänster (Ida Stolt-Haglund), Sivistystoimen talousyksikkö (Kirsti Askolin), Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018, asukastyytyväisyystulokset. 5.4.2019 Sisällysluetteloon
Ruotsinkieliset sivistyspalvelut Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen lasten ja toimintayksiköiden määrä pysyy vakiona, mutta koulutettua henkilöstöä tarvitaan lisää Ruotsinkielisen perusopetuksen oppilasmäärä kääntyy hitaaseen laskuun. Yksittäisten koulujen oppilasmäärä voi muuttua merkittävästi. Ruotsinkielisissä kouluissa on suhteellisen vähän vieraskielisiä oppilaita. Suuri osa oppilaista on kaksikielisiä (ruotsi-suomi). Ruotsinkielisessä perusopetuksessa palveluverkko ja koulujen koko nostavat kustannuksia / oppilas Ruotsinkielisen lukiokoulutuksen hallinto, opetus ja oppilashuolto hieman suomenkielistä kalliimpaa, kiinteistö halvempi. Ruotsinkielistä toisen asteen koulutusta järjestetään Mattlidenin lukiossa, missä myös Prakticum on järjestänyt merkonomikoulutusta vuodesta 2016 Esbo Arbis, kulttuuri ja nuorisopalvelut ovat osa ruotsinkielisiä sivistyspalveluja 10.4.2019 96
jan feb mars april maj juni juli aug sept okt nov dec Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen lasten ja toimintayksiköiden määrä pysyy vakiona, mutta koulutettua henkilöstöä tarvitaan lisää Varhaiskasvatusyksiköt 01/2019 Lasten määrä kunnallisissa ja ostopalveluyksiköissä 2016-2018 4 6 Lasten jakautuminen toimintamuodon mukaan 01/2019 72 74 26 1482 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Varhaiskasvatushenkilöstön pätevyysaste 2016 2017 2018 2016 2017 2018 Opettajat 65 % 61 % 67 % Lastenhoitajat 65 % 70 % 70 % Erityisopettajat 100 % 88 % 75 % 10.4.2019 97
Ruotsinkielisen perusopetuksen oppilasmäärä kääntyy hitaaseen laskuun. Yksittäisten koulujen oppilasmäärä voi muuttua merkittävästi. Skola 2018-2019 2019-2020 2020-2021 2021-2022 2022-2023 2023-2024 2024-2025 2025-2026 Bemböle 43 41 31 31 24 23 23 25 Boställ 96 98 91 93 96 86 95 97 Finno 264 273 252 250 239 234 231 204 Karamalmen 203 193 194 180 184 181 170 160 Kungsgård 122 123 117 119 113 98 88 92 Lagstad 512 503 526 524 506 504 499 438 Mattliden 696 716 713 691 702 685 673 602 Rödskog 46 50 52 46 42 34 28 26 Smedsby 119 104 92 93 80 82 75 79 Storängen 672 661 694 697 682 639 615 541 Vindängen 215 206 200 187 161 149 135 131 Totalt 2988 2968 2962 2911 2829 2715 2632 2395 10.4.2019 98
Ruotsinkielisissä kouluissa on suhteellisen vähän vieraskielisiä oppilaita. Suuri osa oppilaista on kaksikielisiä (ruotsi-suomi). Vieraskielisten oppilaiden määrä on kasvussa vaikka se on toistaiseksi suhteellisen pieni. Svebi tarjoaa ruotsi toisena kielenä-opetusta ja tarpeen mukaan valmistavaa opetusta. Pieni oppilasmäärä vaatii räätälöityjä ratkaisuja opetuksen järjestämisessä. Elever med annat modersmål än svenska eller finska (2018) Valtaosa ruotsinkielisten peruskoulujen oppilaista opiskelee äidinkielenomaista suomea (mofi). Elever med modersmålsinriktad finska och A-finska (2018) 57 1017 1994 2938 Elever med svenska eller finska som modersmål Elever med annat modersmål Modersmålsinriktad finska A-finska 10.4.2019 99
Ruotsinkielisessä perusopetuksessa palveluverkko ja koulujen koko nostavat kustannuksia / oppilas Ruotsinkielinen perusopetus / oppilas (ei sis.psykologi- ja kuraattoripalveluita) 12 000 Hallinto, opetus ja oppilashuollossa (=avustajapalvelut) suurin menoerä on opettajien ja avustajien henkilöstömenot. 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 TP-2015 TP-2016 TP-2017 TP-2018 TA-2019 Koulukuljetukset 100 135 116 132 117 Kouluruokailu 534 511 508 519 538 Kiinteistöjen hoito 3 789 3 684 3 491 3 458 3 562 Hallinto, opetus ja oppilashuolto 6 103 5 849 5 700 5 843 6 017 10.4.2019 100
Ruotsinkielisen lukiokoulutuksen hallinto, opetus ja oppilashuolto hieman suomenkielistä kalliimpaa, kiinteistö halvempi. IB-lukiokoulutus kasvattaa kustannuksia. 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 Ruotsinkielinen lukiokoulutus / opiskelija (ei sis.psykologija kuraattoripalveluita) 0 TP-2015 TP-2016 TP-2017 TP-2018 TA-2019 Kouluruokailu 391 377 368 373 325 Kiinteistöjen hoito 2 036 1 930 1 921 1 918 1 833 Hallinto, opetus ja oppilashuolto 5 608 5 727 5 438 5 627 5 783 10.4.2019 Lähde: Sivistystoimen talousyksikkö 101
Ruotsinkielistä toisen asteen koulutusta järjestetään Mattlidenin lukiossa, missä myös Prakticum on järjestänyt merkonomikoulutusta vuodesta 2016 Mattlidenin lukiossa oli vuonna 2018 563 opiskelijaa, joista 146 IB-lukiolaista. Ensisijaiset hakijat/aloituspaikat 2016: 1,33 2017: 1,42 2018: 1,18 (25 aloituspaikkaa lisättiin) Mattlidenin lukiossa myös Prakticumin opetusryhmiä. 10.4.2019 102
Esbo Arbis, kulttuuri ja nuorisopalvelut ovat osa ruotsinkielisiä sivistyspalveluja Esbo Arbis: kursseihin osallistuneet 2016-2018 2016 2017 2018 4317 4251 4153 Esbo Arbis: opetustunnit 2016-2018 2016 2017 2018 7902 7689 7693 Svebin kulttuuritapahtumien osallistujat ja tapahtumien määrät 2016-2018 2016 2017 2018 Osallistujat 7598 5334 8132 Tapahtumat 176 160 131 Ruotsinkieliset nuorisopalvelut - 4 nuoriso-ohjaajaa - Säännöllistä avointa nuorisotoimintaa: Sökö ungdomslokal ja Lagstads skola - Kouluyhteistyötä - Nuoriso-ohjaajat osallistuvat säännöllisesti jalkautuvaan nuorisotyöhön ja Ison Omenan Starttipisteen toimintaan - SVEPS vastaa Espoon osalta ruotsinkielisestä pajatoiminnasta ja etsivästä nuorisotyössä. 10.4.2019 103
Sivistystoimi Kulttuuri, liikunta ja nuorisopalvelut hyvinvoinnin tukena Lähteet: Sivistystoimi: Kulttuurin tulosyksikön tilastot 2015-2018, Espoon kaupunginkirjaston tilastot 2018 (Helena Sarjakoski), Liikunta- ja nuorisopalveluiden tilastot 2016-2018, Espoo liikkuu 2030, Liikunta- ja nuorisopalveluiden tuloskortti, Lipas (Virpi Mikama, Petra Sorvasto) 5.4.2019 Sisällysluetteloon
Kulttuuri, liikunta- ja nuorisopalvelut ja hyvinvoinnin tukena Kirjastot vastaavat asukkaiden moninaisiin toiveisiin. - Lasten ja nuoren kirjojen lainausmäärät kovassa kasvussa. Espoon kulttuurilaitosten ja -tapahtumien vetovoima on korkea. Kaikukortti mahdollistaa kulttuuripalveluiden käytön myös taloudellisesti tiukassa tilanteessa KULPS! -kulttuuri- ja liikuntapolku tuo elämyksiä peruskoululaiselle ja tekee palvelut tutuiksi Uusi kohdeavustus taideharrastamisen käynnistämiseen ja kehittämiseen Kulttuurin saavutettavuutta edistetään monin tavoin: lapset ja nuoret 10.4.2019 105
Kulttuuri, liikunta- ja nuorisopalvelut ja hyvinvoinnin tukena Kulttuurin saavutettavuutta edistetään monin eri tavoin: seniorit ja uudet kansalaiset Espoon uimahallien vesipinta-ala riittämätön hallien kävijämäärät korkeat ja eri käyttäjäryhmät moninaiset Espoossa on tarjolla monipuolisia liikuntamahdollisuuksia: Sisäliikuntatilat ovat pääsääntöisesti riittämättömät (tuetut jäähallit) Espoossa on tarjolla monipuolisia liikuntamahdollisuuksia: Sisäliikuntatilat ovat pääsääntöisesti riittämättömät Kasvava määrä matalan kynnyksen liikuntaa - Espoo liikkuu +68 rannekkeen käyttäjämäärät kasvaneet kaikissa tarjotuissa liikuntamuodoissa Ohjaamotalon toimintaa kehitettiin 10.4.2019 106
Kirjastot vastaavat asukkaiden moninaisiin toiveisiin - Lasten ja nuoren kirjojen lainausmäärät kovassa kasvussa Kaupunginkirjasto on kohdannut vuoden 2018 aikana 80 % espoolaisista 4,3 miljoonaa kävijää (3,7 milj. v. 2016). Kahden vuoden aikana kasvua yli 15 %. Sähköisiä asiointitapahtumia oli vuoden aikana yli 2,6 miljoonaa. Lainamäärät voimakkaassa kasvussa erityisen voimakasta kasvua lastenkirjallisuudessa Uusien kirjastokorttien määrä on kasvanut edellisestä vuodesta 21 %. Kirjastokorttiaan vuoden aikana käyttäneiden määrä on kasvanut 22 % aiemmasta vuodesta. 4,2 miljoonaa fyysistä aineistolainaa sekä yli 78 000 e-kirjalainaa. Kirjalainojen osalta kasvu edellisestä vuodesta 7%. Kaupunginkirjaston ja koulujen yhteistyö lasten ja nuorten lukemisen lisäämiseksi kantanut hedelmää Lastenkirjojen lainamäärät kasvaneet eniten (kasvu 10 % vuodesta 2016 ja peräti 25 % vuodesta 2015). 58 % vuoden 2018 hankintamäärärahasta lasten- ja nuortenkirjallisuuteen. Omatoimikirjastopalveluiden saatavuus parani entisestään Omatoimikirjastojärjestelmä mahdollistaa kirjastopalveluiden käyttämisen kirjastokortilla silloinkin kun paikalla ei ole henkilökuntaa. Vuoden 2018 lopussa omatoimikirjastopalveluita oli tarjolla kymmenessä espoolaiskirjastossa. Palvelut vastasivat hyvin kuntalaisten toiveita ja odotuksia Espoolaisista 89 % piti kirjastopalveluja hyvin hoidettuina, vain 1% sitä mieltä, että ne on hoidettu huonosti (EOS 10 %). Käyttäjien antamien arvosanojen (asteikko 1-5) keskiarvo 4,55 ja kaikkien arvioiden keskiarvo 4,50 Kuntaliiton ja Kirjastoseuran Vuoden kirjastokunta -palkinto myönnettiin heti palkinnon ensimmäisenä myöntämisvuonna Espoon kaupunginkirjastolle. Lähteet: Espoon kaupunginkirjaston toimintatilastot sekä Kaupunki- ja kuntapalvelututkimus 2018 10.4.2019 107
Espoon kulttuurilaitosten ja -tapahtumien vetovoima on korkea Kulttuuritalot Espoon kulttuurikeskus, Sellosali, Karatalo, Kannusali, Lasten kulttuurikeskus Aurora, Vindängen 2018 kävijöitä 310404 (2017:321512 / 2016:262120 / 2015:312362) 2018 tilaisuuksia 2352 (2017:2605 / 2016:2449 / 2015:2466) Museot Näyttelykeskus WeeGeen museot EMMA, KAMU, Lelumuseo Hevosenkenkä ja Kellomuseo; Helinä Rautavaaran museo, Talomuseo Glims, Saaristomuseo Pentala, Koulumuseo Lagstad, Huvilamuseo Rulludd, Gallen-Kallelan Museo 2018 museokäyntejä 447496 (2017:423497 / 2016:367415 / 2015:354705) Espoon kaupunginorkesteri Tapiola Sinfonietta 2018 kuulijoita 39687 (2017:40601 / 2016:32917 / 2015:31345) 2018 esityksiä 182 (2017:166 / 2016:134 / 2015:124) Ammattiteatterit Espoon kaupunginteatteri, Teatteri Hevosenkenkä, Unga Teatern, TotemTeatteri, Tanssiteatteri Glims & Gloms 2018 kävijöitä 95078 (2017:91813 / 2016:89085 / 2015:102983) 2018 esityksiä 781 (2017:750 / 2016:740 / 2015:716) Festivaalit April Jazz, Espoo Ciné, JuuriJuhla-RotFest, Urkuyö ja aaria, PianoEspoo, VocalEspoo 2018 kävijöitä 45086 (2017:44726 / 2016:53995 / 2015:44428) 2018 tilaisuuksia 427 (2017:488 / 2016:426 / 2015:330) Kaupunkitapahtumia Espoo-päivä 2018: kävijöitä 70000 (2017: 75000 / 2016:40000 / 2015:35000) Itsenäisyyspäivän juhlakonsertti 2018: kuulijoita Areenalla 6000 (2017:6500 / 2016: 6500 / 2015: 5000) Uusivuosi Espoossa -tapahtuma 2018: kävijöitä 25000 10.4.2019 108
Kaikukortti mahdollistaa kulttuuripalveluiden käytön myös taloudellisesti tiukassa tilanteessa Kaikukortilla taloudellisesti tiukoilla olevat voivat hankkia maksuttomia pääsylippuja Espoon kulttuurilaitosten palveluihin. Kaikukortin 2018 saaneiden asiakkaiden elämäntilanne Vuonna 2018 Kaikukortissa oli mukana 29 espoolaista kulttuuritoimijaa. 2% 7% 7% Vuonna 2018 Kaikukorttia luovuttivat asiakkailleen 28 espoolaista sote-alan toimijaa. työssäkäyvä/yrittäjä Vuonna 2018 Kaikukortteja jaettiin sosiaalisin perustein 1443 asiakkaalle (2017:1347 /2016:1320). 20% 27% työtön/lomautettu Vuonna 2018 Kaikukortin saaneista 14% oli vieraskielisiä (2017:12,8% / 2016: 16,5%). opiskelija tai koululainen Vuonna 2018 Kaikukortin saaneista naisia oli 63 % ja miehiä 37 %. Kaikukortti-toiminnan ainoat kaupungille tulevat kustannukset muodostuvat tarvittavista printtimateriaaleista. Vuonna 2018 kustannukset olivat 5600 euroa. 29% 8% työkyvyttömyyseläkkeellä / pitkäaikaisesti sairas eläkkeellä iän / työvuosien perusteella tai työttömyyseläkkeellä omaa kotitaloutta hoitava muu 10.4.2019 109
Oppilaan osallistumisia Oppilaan osallistumisia Oppilaan osallistumisia KULPS! mahdollistaa peruskoululuokille kirjastojen, liikunnan ja kulttuurin palveluiden hyödyntämisen oppimisympäristöinä koulupäivän aikana. 60000 50000 40000 KULPS! -kulttuuri- ja liikuntapolku tuo elämyksiä peruskoululaiselle ja tekee palvelut tutuiksi Kulttuuripolku KULPS! polkujen oppilaskäynnit yhteensä 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 25000 20000 15000 10000 18254 16075 16126 syksy 2014 13068 kevät 2015 10003 syksy 2015 14661 12862 11034 kevät 2016 syksy 2016 Kirjastopolku 15184 15403 13715 kevät 2017 18536 17713 15762 17080 Syksy 2017 14387 Kevät 2018 Syksy 2018 18711 20267 5000 30000 0 syksy 2014 kevät 2015 syksy 2015 kevät 2016 syksy 2016 kevät 2017 Syksy 2017 Kevät 2018 Syksy 2018 20000 Liikuntapolku 10000 0 syksy 2014 kevät 2015 syksy 2015 kevät 2016 syksy 2016 kevät 2017 Syksy 2017 Kevät 2018 Syksy 2018 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 9398 syksy 2014 15264 kevät 2015 9956 syksy 2015 14460 kevät 2016 10663 11215 10632 11732 11167 syksy 2016 kevät 2017 Syksy 2017 Kevät 2018 Syksy 2018 10.4.2019 110
Uusi kohdeavustus taideharrastamisen käynnistämiseen ja kehittämiseen 2018 otettiin käyttöön kulttuurin uusi kohdeavustusmuoto: avustus taideharrastamisen käynnistämiseen ja kehittämiseen. Avustusta jaettiin 2018 yht. 101 060. Jaetun summan jakautuminen alueittain / taiteenlajeittain: 10.4.2019 111
Kulttuurin saavutettavuutta edistetään monin tavoin: lapset ja nuoret Kulttuurineuvola vie kulttuuria neuvoloiden odotustilaan. Kulttuurineuvolan tavoittamat asiakkaat: 1100 1050 1000 950 900 850 800 979 906 1055 2016 2017 2018 Kerhomuotoisia helposti saavutettavia taideharrastuksia (ns. HOP-kerhot) kehitettiin ja kokeiltiin 2018 eri alueilla eri ikäisille lapsille ja nuorille. Keväällä 2018 toimi 14 eri kerhoa, syksyllä 2018 yhteensä 8 kerhoa. Kulttuurin ja varhaiskasvatuksen yhteistyöhanke 2017-19 Hankkeessa luodaan pysyvä kulttuurin yhteistyörakenne ja kulttuurikasvatussuunnitelma kaikille Espoossa varhaiskasvatukseen osallistuville lapsille. Syksyllä 2018 toimintaa pilotoitiin 27 päiväkodissa. Pilottiin osallistui yhteensä 964 lasta ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan jäsentä. 10.4.2019 112
Kulttuurin saavutettavuutta edistetään monin eri tavoin: seniorit ja uudet kansalaiset Kulttuuritarjotin vie kulttuuria seniorien palvelukeskuksiin ja hoivakoteihin. 2018 Kulttuuritarjottimen kautta toteutettiin yhteensä 210 esitystä ja työpajaa, jotka tavoittivat 6500 asiakasta (2017:5681 / 2016:5244) Vapaaehtoisia kulttuurikavereita voi pyytää tueksi ja seuraksi mukaan kulttuuriesityksiin. Vuonna 2018 toteutui 328 kulttuurikaveritoiminnan asiakaskäyntiä (2017:332 / 2016:390) Uusien kansalaisten kulttuuriedun 2018 saivat yhteensä 1084 espoolaista, jotka olivat edellisenä vuonna saaneet Suomen kansalaisuuden. 2018 uusien kansalaisten kulttuurietuun kuului mm. puolen vuoden maksuton sisäänpääsy 9 espoolaiseen museoon, maksuttomia esityksiä Espoon kulttuuritaloissa, Tapiola Sinfoniettan konserteissa, Espoon Kaupunginteatterissa ja Teatteri Hevosenkengässä, Urkuyö ja Aaria -festivaalilla, April Jazz Clubille ja Tapiolan kuoron joulukonserteissa. 10.4.2019 113
Espoon uimahallien vesipinta-ala riittämätön hallien kävijämäärät korkeat ja eri käyttäjäryhmät moninaiset Espoossa on allaspinta-alaa 9.9 m 2 tuhatta asukasta kohden. Vastaavasti Helsingissä 12.4, Oulussa 15.5, Turussa 14.6, Vantaalla 12.8 ja Tampereella 15,7. Vuonna 2018 uimahallikäyntejä 1 178 572 (2017=1 175 295) - Espoonlahden uimahalli, käyntimäärä 353 331 (2017=356 801) - Keski-Espoon uimahalli, käyntimäärä 224 828 (2017=233 629) - Leppävaran uimahalli, käyntimäärä 585 172 (2017=570 142) - Leppävaaran maauimala, käyntimäärä 197 275 (2017=156 897) - Olarin liikuntakeskuksen uimahalli, käyntimäärä 15 241 (2017=14 723) - Tapiolan uimahalli suljettu 6/2016 lähtien Erityisryhmien uimarannekkeiden määrä 2 964 (2017=2 902) ja erityisryhmien uimahallikäynnit 81 074 (2017=81 382) +68 uintia uimahalleissa tuetaan uintiystävä-edulla, jossa rannekkeen haltija voi ottaa maksutta mukaan 18 vuotta täyttäneen uintiystävän. Uintiystäväkäyntejä kirjattiin 24 743 (2017=17 650) Omaishoitajat maksutta uimaan 844 käyntiä ja kuntosalille 126 käyntiä (2017=563 ja 46) Alakoulujen uimaopetus 59 840 käyntiä. 7 valvottua uimarantaa. 10.4.2019 Lähde: Liikunta ja nuorisopalvelut 114
Espoossa on tarjolla monipuolisia liikuntamahdollisuuksia: Sisäliikuntatilat ovat pääsääntöisesti riittämättömät (tuetut jäähallit) Liikuntatoimen toimintamenot 135,8 /asukas v.2017 (2016 140 ) Investoinnit liikuntaan 27,4 /asukas v.2017 (2016 26,1 ) Liikuntapaikkojen määrä 1 163. 1 kaupungin ylläpitämä jäähalli, 100 jäädytettävää kenttää sekä 7 tekojäätä, 200 km hiihtolatua, 6 urheilupuistoa ja useita pallokenttiä. Uusia lisäyksiä: Juvanpuiston tekojää ja nurmi, Karhusuon tekonurmi, Matinkylän urheilupuiston BMX-rata, Suvelan tekonurmi, Tuuliniityn hiekkatekonurmi, Vanttilan tekonurmi, Espoonlahden tekonurmi (bio-fill) ja Puolarmaarin ulkoilukeskus. Saaristoveneliikenne tarjoaa mahdollisuuden virkistäytymiseen merellisessä Espoossa, käyttäjiä 41 430 (2017=32 677 ) 10 venesatamaa, joissa on yhteensä 4200 venepaikkaa. Talvisäilytys. Kalastaa voi kalastuksen yhtenäislupa-alueilla, joita on 8 000 ha. 10.4.2019 Lähde: Liikunta ja nuorisopalvelut 115
Espoossa on tarjolla monipuolisia liikuntamahdollisuuksia: Sisäliikuntatilat ovat pääsääntöisesti riittämättömät Liikuntaseuroja on noin 400, alle 20 vuotiaita harrastajia n. 44 600. Liikuntapalvelut myöntää käyttövuoroja 517 eri liikuntatilaan yhteensä yli 400 ryhmälle. Suurin syy tilojen tyhjillään oloon on, etteivät tilat sovellu harrastettaviin lajeihin. Käyttötarkoitukseen soveltuvista liikunta- ja jäähallitiloista on iso pula. Liikuntatoiminta-avustusta myönnetään 1 410 000 euroa, eli 31,50 euroa vuodessa/harrastaja. Liikuntatoiminta-avustus on noin 4% seurojen lasten ja nuorten toimintaan käyttämistä kokonaiskuluista. Erityisryhmien avustusta myönnetään 25 000 euroa. Vuokra-avustusta myönnetään 1 930 000 euroa. Nykyisellä summalla pystytään kattamaan hiukan alle 30% seurojen yksityisille maksamista tilavuokrista. 10.4.2019 Lähde: Liikunta ja nuorisopalvelut 116
Kasvava määrä matalan kynnyksen liikuntaa - Espoo liikkuu Lasten ja nuorten matalan kynnyksen liikuntaryhmiä tarjolla 253 ryhmää viikossa (2017=222) yhteistyökumppaneiden järjestämänä. WAU!, MUUVI ja JUMPPI ryhmien kävijämäärä 40 828 (2017=33 701): Töpinät 6 489, WAU 29 077, Muuvi 2 080, Jumppi 1 721 ja U6 1 461. Koululaisten loma-ajan avoimet liikuntatapahtumat: Talvilomaviikko 1 100 ja syyslomaviikko 915 käyntiä. Liikunta- ja nuorisopalveluiden kumppanuustapahtumien määrä 75. Matalan kynnyksen liikuntaryhmien määrä yhdistysten, liikuntaseurojen ja yritysten järjestämänä työikäisille 36, erityisryhmille 37, +68 senioreille 84 ja maahanmuuttajille 53 ryhmää viikossa. Liikkumisen tueksi liikuntaneuvontaa, jossa henkilökohtaista liikuntaneuvontaa sai 325 asiakasta (2017=388) ja 1700 kutsunta-ikäistä (2017=1500). 10.4.2019 Lähde: Liikunta ja nuorisopalvelut 117
+68 rannekkeen käyttäjämäärät kasvaneet kaikissa tarjotuissa liikuntamuodoissa +68 ranneke mahdollisti ikäihmisten liikkumisen maksutta kaupungin uimahalleissa, kuntosaleilla, ohjatuissa liikuntaryhmissä ja kesällä kaupungin saaristoveneliikenteessä. Vuonna 2018 +68 rannekkeella oli 13 418 (2017=9 501) käyttäjää. (+41%) +68 uimahalliliikuntakäyntejä kirjattiin 194 090 (2017=182 193). (+6,5%) 68 vuotta täyttäneille ikäihmisille tarjottiin 103 ohjattua +68 liikuntaryhmää viikossa ja 16 ohjattua +75 liikuntaryhmää viikossa. +68 saaristoveneliikennekäyntejä kirjattiin 3 392 (2017=2 443) ja näillä 1492 kertaa mukana oli saaristoystävä. (+39%) Rannekkeen haltija voi ottaa maksutta mukaan 18 vuotta täyttäneen saaristoystävän. 10.4.2019 Lähde: Liikunta ja nuorisopalvelut 118
Nuorisopalveluissa kohdattujen nuorten määrä kasvoi 5,5 % 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 108 164 Nuorten kohtaamiskerrat 2014-2018 150 259 143 070 142 409 135 397 Nuorisopalveluilla on 16 nuorisotilaa ja Gräsassa toimiva kädentaitojen keskus. Toimintaa järjestettiin lisäksi Mankkaan makasiinilla, Laajalahden nuortentilassa ja sateenkaarevassa nuorisotila Kirjavassa. Muita toimintamuotoja nuorisotiloilla tehtävän työn ohella ovat jalkautuva nuorisotyö, liikkuva nuorisotyö (Nuori Espoo -paku), pop up-toiminta ja digitaalinen nuorisotyö. 20 000 0 2014 2015 2016 2017 2018 Nuorisopalvelujen liikkuvassa ja jalkautuvassa nuorisotyössä nuorten kohtaamiskertoja oli 11 706, joka on 20 % suurempi kuin edellisvuonna. Luku sisältää Raiteilla-tiimin, NE pakutoiminnan ja mopotoiminnan kohtaamiskerrat. 10.4.2019 119
Ohjaamotalon toimintaa kehitettiin Ohjaamotalon keskeisenä mittarina on asiakkaiden työllisyyden muutos Vuonna 2018 516 asiakasta, joille tehtiin työllistymis- tai aktivointisuunnitelma. Heistä 411 on sijoittunut työhön, työllistämistä edistäviin toimenpiteisiin tai opiskeluun. Ohjaamotalon rekrytointitilanteisiin osallistui 399 ja kesärekry-tilaisuuteen 563. Ohjaamotalossa aktivointisuunnitelmia tehtiin yhdessä sosiaaliohjaajien kanssa 185. Suomenkielisellä etsivällä nuorisotyöllä Espoossa ja Kirkkonummella oli 959 asiakasta. Ohjaamotalon asiakkaan ohjaustilanteista 30 % oli monialaisia ja asiakastilanteissa 26 %:ssa asiakas oli vieraskielinen. Lukujen vertailutietoa ei vielä ole saatavilla. Ohjaamotalo-toiminta siirtyi Omnialta nuorisopalveluiden vastuulle 1.1.2018 aiemman ESR-hankkeen päätyttyä. Ohjaamotalon palvelukonseptin kehittäminen oli yksi ydintoimintamme vuonna 2018. Keskeinen yhteistyökumppani Ohjaamotalossa on Te-toimisto, joka toimii valtion rahoittamien Ohjaamo-asiantuntijoiden työnantajana. Lähde: Nuorisopalveluiden tilastot 2018 10.4.2019 120