Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 YHTEENVETO: Keskeisimmät toimintaympäristön ilmiöt

Transkriptio

1 Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 YHTEENVETO: Keskeisimmät toimintaympäristön ilmiöt

2 Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 YHTEENVETO: Keskeisimmät toimintaympäristön ilmiöt Väestö ja väestönmuutokset Espoon väestöennusteet Maankäyttö, asunnot ja rakentaminen Yritykset, työpaikat, työllisyys, työttömyys Kuntapalvelut Espoossa Sivistystoimen palvelut Hyvinvointi Ekologisesti kestävä kehitys Kaupungin talous, tilinpäätös 2018 Kaupungin henkilöstö Toimintaympäristön tila Espoossa

3 Väestö ja väestönmuutokset Kuvasarjan alkuun 3

4 Espoon väkiluku oli asukasta vuoden 2019 alussa. Espoo kasvaa vuosittain keskimäärin 4500 asukkaalla. Vuonna 2018 väestö kasvoi asukkaalla eli 1,6 prosenttia. Väestönkasvusta 75 prosenttia oli vieraskielistä. Vieraskielinen väestö kasvaa enemmän kuin kotimaankielinen. Toimintaympäristön tila Espoossa

5 Viime vuosina luonnollinen väestönlisäys on pienentynyt alenevan syntyvyyden vuoksi. Kotimainen muuttovoitto oli lähes yhtä suurta kuin ulkomainen muuttovoitto vuonna Ulkomainen muuttovirta on ollut voitollista lähes koko 2000-luvun. Luonnollinen väestönlisäys tarkoittaa elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotusta. Nettosiirtolaisuus on maahanmuuton ja maastamuuton erotus. Toimintaympäristön tila Espoossa

6 Espoo saa eniten muuttovoittoa työikäisistä ja lapsista. Kaikissa ikäryhmissä vieraskielisten muuttovoitto on suurempaa kuin kotimaankielisten. Kotimaankielisten muuttotase on tappiollinen 45-vuotiaista lähtien. Toimintaympäristön tila Espoossa

7 Espoon väestöstä valtaosa on työikäisiä vuotiaita. Espoolaisista 17 prosenttia oli vieraskielisiä vuodenvaihteessa 2018/2019. Vieraskielinen väestö painottuu työikäisiin ja lapsiin. Työikäisestä väestöstä 19,8 prosenttia oli vieraskielistä, lapsista 19 prosenttia. Ikäryhmä Kotimaankielinen väestö 2018/2019 lkm, (osuus ikäryhmästä) Vieraskielinen väestö 2018/2019 lkm, (osuus ikäryhmästä) Lapset (0 17-v) Nuoret (18 24-v) Työikäiset (25 64-v) Ikääntyneet (81,0 %) (19,0 %) (82,9 %) (17,1 %) (80,2 %) (19,8 %) (96,7 %) (3,3 %) (97,8 %) 363 (2,2 %) (97,9 %) 87 (2,1 %) Yhteensä (83,0 %) (17,0 %) Toimintaympäristön tila Espoossa

8 Espoon väestöennusteet Kuvasarjan alkuun 8

9 Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot Espoon väestönkasvu alkoi 1950-luvulla ja jatkuu myös tulevaisuudessa Väestö kasvaa keskimäärin asukkaalla vuodessa vuoteen 2060 mennessä Suurin ikäryhmä on vuotiaat ja se myös säilyy suurimpana Työikäisten määrä kasvaa Nuoria työikäisiä on iäkkäämpiä enemmän 0-6-vuotiaiden ikäryhmä kasvaa lapsella ja 7-15-vuotiaiden ikäryhmä lapsella 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa Espoon ruotsinkielinen väestö vähenee asukkaalla vuoteen 2060 mennessä. Lähes kaikki ikäryhmät pienenevät. Kasvu on kuitenkin voimakas 80 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä. Espoon väestöllinen huoltosuhde heikentyy 2030-luvulta alkaen 52 huollettavasta vuoden 2060 noin 63 huollettavaan 100 työikäistä kohden

10 Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Espoon vieraskielisen väestön määrä kasvaa kaikissa ikäryhmissä. Vieraskielisistä suurin osa on työikäisiä. Alle kouluikäisten lasten, perusasteen koululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden määrät kasvavat Työikäisten määrä kasvaa Nuorten työikäisten ryhmä kasvaa asukkaalla. Kantaväestö pienenee 800 asukkaalla ja vieraskielisten ryhmä kasvaa asukkaalla. Vanhempien työikäisten ryhmä kasvaa asukkaalla. Kantaväestö 700 ja vieraskieliset asukkaalla. 65 vuotta täyttäneiden ryhmä kasvaa asukkaalla, joista on vieraskielistä. 75 vuotta täyttäneiden ryhmä kasvaa asukkaalla, joista on vieraskielistä 85 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa asukkaalla, joista 300 on vieraskielistä Espoon vuosittainen väestönlisäys vuoteen 2035 on keskimäärin asukasta. Kantaväestön määrä väestönlisäyksessä pienenee ja vieraskielisten määrä kasvaa. Vieraskielisen väestön kasvu on voimakkainta muun Aasian ja Lähi-Idän ja Pohjois- Afrikan kieliryhmissä. Näissä suurimmat kielet ovat kiina, vietnam, intian kielet, arabia, kurdi, farsi (persia) ja turkki

11 Espoon väestöennuste Espoon väestö oli ja vuoden 2028 alussa asukasta Espoon väestö kasvaa ennustekaudella asukkaalla Lasten ja nuorten määrät kasvavat v lapsella 7-15-v lapsella v nuorella Työikäisten määrä kasvaa asukkaalla Iäkkäiden määrät kasvavat yli 65-vuotiaat asukkaalla yli 75-vuotiaat asukkaalla yli 85-vuotiaat asukkaalla

12 Espoon väestöennuste Väestönkasvu suuralueittain: - Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Suur-Leppävaara ja Suur-Espoonlahti ovat suurimmat alueet. Pienalueista eniten kasvavat Suurpelto 3 600, Perkkaa 3 200, Otaniemi 2 700, Niittykumpu ja Iivisniemi asukkaalla

13 Espoon väestöllinen huoltosuhde heikentyy luvulta alkaen 52 huollettavasta vuoden 2060 noin 63 huollettavaan 100 työikäistä kohden Väestöllinen huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden määrän suhde vuotiaiden määrään. Lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohti

14 Maankäyttö, asunnot ja rakentaminen Kuvasarjan alkuun 14

15 Vuonna 2018 Espooseen valmistui 3852 asuntoa, vapaarahoitteisen tuotannon osuus oli 84 % Toimintaympäristön tila Espoossa

16 Vuosina Espooseen arvioidaan valmistuvan vuosittain keskimäärin asuntoa. Tulevasta asuntotuotannosta 85 % valmistuu kerrostaloihin. (*vuodet 2019 ja 2020 arvioitu rakennuslupien ja alkaneen tuotannon perusteella vuodet keskimäärin 3300 asuntoa/vuosi) Valmistumisvuosi Kaikki yhteensä Talotyyppi 2019* 2020* % Keskiarvo/vuosi KERR , RIVI ,1 216 OMA ,4 331 Pientalot yhteensä ,5 547 Pientalojen osuus % 15,6 19,5 14,3 12,6 14,9 16,6 15,8 16,7 14,8 14,9 14,2 Kaikki yhteensä Lähde: Asuntoyksikkö Toimintaympäristön tila Espoossa

17 Asemakaavoituksen painopiste on kestävin kulkutavoin hyvin saavutettavilla alueilla Vuonna 2018 kunnassa hyväksytyt asemakaavat sisälsivät uutta asumisen kerrosalaa yhteensä k-m². Kaavoitustavoite saavutettiin. Kerrosalasta noin 75 % sijoittui hyville saavutettavuusvyöhykkeille I-III. Toimintaympäristön tila Espoossa

18 Yritykset, työpaikat, työllisyys, työttömyys Kuvasarjan alkuun 18

19 Yritysten määrä Espoossa on kasvanut viime vuosina Yritysrekisterin mukaan Espoossa oli yritystä vuoden 2018 alussa. Luvuissa on mukana mm. asunto-osakeyhtiöt ja pöytälaatikkoyritykset. Asunto-oy:t sekä maa-, metsä ja kalatalous pois lukien yrityksiä oli vuoden 2017 lopulla noin Lähteet: Tilastokeskus, Yritysrekisteri YritysEspoo Oy Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Toimintaympäristön tila Espoossa

20 Tuorein virallinen Espoon työpaikkamäärä on vuonna Työpaikkaprojektion mukaan vuonna 2019 Espoossa on noin työpaikkaa. Seuraavan kymmenen vuoden aikana määrä kasvaa tasaista reilun tuhannen työpaikan vuosivauhtia. Vuonna 2030 työpaikkoja olisi noin Lähteet: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto sekä Uudenmaan ja Helsingin seudun työpaikkaprojektio 2018 (Kaupunkitutkimus TA Oy) Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Toimintaympäristön tila Espoossa

21 Espoon työllisyysaste 70,3 % vuoden 2017 lopussa Vantaalla 70,6% ja Helsingissä 69,1 % Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Toimintaympäristön tila Espoossa

22 Työttömyys on vähentynyt jo kolmatta vuotta, mutta vauhti on hidastunut viimeisen vuoden aikana. Helmikuussa 2019 työttömyysaste 7,7 % (0,5 %-yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin) työttömiä työnhakijoita (626 henkeä ja 5,4 % vähemmän kuin vuotta aiemmin) pitkäaikaistyöttömiä 3482 (561 henkeä ja 13,9 % vähemmän kuin vuotta aiemmin) Alle 25 v. työttömiä 938 (53 henkeä ja 5,3 % vähemmän kuin vuotta aiemmin Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Toimintaympäristön tila Espoossa

23 Kuntapalvelut Espoossa Kuvasarjan alkuun 23

24 Vertailukaupungit Alueet Espoo Espoolaisten tyytyväisyys palveluihin on vertailukaupunkien keskiarvoa korkeampi Laaja asuinkuntaindeksi, 54 palvelua Laaja asuinkuntaindeksi sisältää 54 asumiseen, terveydenhuoltoon, koulutukseen, harrastusmahdollisuuksiin, infrastruktuuriin ja liikenteeseen liittyvää asiaa, joita mitataan asteikolla 1 5. Indeksiä laskettaessa poistetaan en osaa sanoa -vastaukset ja käytetään painokertoimia. Terveyskeskuksen lääkäripalveluiden ja peruskoulun painokerroin on viisi, sairaalapalveluiden, hammaslääkäripalveluiden ja lasten päivähoidon kerroin on kolme ja kaikilla muilla palveluilla kerroin on yksi. 1=erittäin huonosti, 5=erittäin hyvin 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 5,0 Espoo, 2018 (n=644) Espoo, 2016 (n=1265) Espoo, 2012 (n=646) Espoo, 2005 (n=993) Espoo, 2001 (n=1997) Leppävaara, 2017 (n=142) Tapiola, 2017 (n=99) Matinkylä-Olari, 2017 (n=118) Espoonlahti, 2017 (n=138) Espoon keskus, 2017 (n=120) Helsinki, 2016 Lahti, 2015 Oulu, 2018 Turku, 2018 Vantaa, 2016 Keskiarvo 3,76 3,76 3,59 3,55 3,47 3,80 3,77 3,76 3,78 3,70 3,73 3,55 3,47 3,65 3,56 3,59 Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset Toimintaympäristön tila Espoossa

25 Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin pysynyt hyvällä tasolla 5 Laaja asuinkuntaindeksi, 54 palvelua Laaja asuinkuntaindeksi sisältää 54 asumiseen, terveydenhuoltoon, koulutukseen, harrastusmahdollisuuksiin, infrastruktuuriin ja liikenteeseen liittyvää asiaa, joita mitataan asteikolla 1 5. Indeksiä laskettaessa poistetaan en osaa sanoa -vastaukset ja käytetään painokertoimia. 4,5 4 3,5 3 3,47 3,61 3,55 3,59 3,51 3,57 3,56 3,60 3,59 3,64 3,70 3,81 3,76 3,78 3,76 Terveyskeskuksen lääkäripalveluiden ja peruskoulun painokerroin on viisi, sairaalapalveluiden, hammaslääkäripalveluiden ja lasten päivähoidon kerroin on kolme ja kaikilla muilla palveluilla kerroin on yksi. 2,5 2 1, Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset Toimintaympäristön tila Espoossa

26 Laaja asuinkuntaindeksi, 54 palvelua Tyytyväisyys palveluihin on lisääntynyt ja tyytyväisyyserot alueiden välillä ovat tasoittuneet Laaja asuinkuntaindeksi sisältää 54 asumiseen, terveydenhuoltoon, koulutukseen, harrastusmahdollisuuksiin, infrastruktuuriin ja liikenteeseen liittyvää asiaa, joita mitataan asteikolla 1 5. Indeksiä laskettaessa poistetaan en osaa sanoa -vastaukset ja käytetään painokertoimia. Terveyskeskuksen lääkäripalveluiden ja peruskoulun painokerroin on viisi, sairaalapalveluiden, hammaslääkäripalveluiden ja lasten päivähoidon kerroin on kolme ja kaikilla muilla palveluilla kerroin on yksi. Leppävaara 2018, n= , n= , n= n , n= , n= , n=184 Tapiola 2018, n= , n= , n= n , n= , n= , n=135 Matinkylä-Olari 2018, n= , n= , n= n , n= , n= , n=113 Espoonlahti 2018, n= , n= , n= n , n= , n= , n=153 Espoon keskus 2018, n= , n= , n= n , n= , n= , n=143 3,77 3,80 3,86 3,81 3,67 3,8 3,77 3,76 3,76 3,76 3,74 3,76 3,71 3,82 3,60 3,78 3,78 3,73 3,80 3,78 3,71 3,70 3,73 3,76 3, Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset Toimintaympäristön tila Espoossa

27 Vuonna 2017 Suurten kaupunkien terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset pysyivät keskimäärin edellisvuoden tasolla Eniten kustannukset kasvoivat Espoossa Suurten kaupunkien (Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa) väliset erot terveydenhuollon kustannuksissa jatkoivat kasvuaan. Vuonna 2017 kustannuksiltaan suurimman ja pienimmän kaupungin välinen ero oli 345 /asukas, kun se vuonna 2016 oli 318 /asukas. Lähde: Kuntaliitto, Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2017 Vertailukuntien joukossa Espoon ikävakioidut kokonaiskustannukset olivat toiseksi pienimmät eli 4,7 % mediaanikustannuksia matalammat. Ne kuitenkin kasvoivat edellisvuodesta 1,6 %, mikä vuoden 2017 rahassa on 3,3 %. Toimintaympäristön tila Espoossa

28 Espoon ja Vantaan terveydenhuollon kustannukset suurista kaupungeista alhaisimmat vuonna 2017, Helsingin kustannukset lähellä mediaania Terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset euroa/asukas vuonna 2017 Suurten kaupunkien (Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vantaa) joukossa Espoon ikävakioidut kokonaiskustannukset olivat vuonna 2017 toiseksi pienimmät. Vuonna 2017 Espoossa terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset asukasta kohden nousivat vuodesta Lähde: Kuntaliitto, Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2017 Toimintaympäristön tila Espoossa

29 Espoossa vuonna 2017 suurista kaupungeista korkeimmat yksityisen terveydenhuollon kustannukset asukasta kohti Suurten kaupunkien Kelan korvaaman yksityisen terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset euroa/asukas Espoo Helsinki Turku Vantaa Tampere Pori Oulu Kouvola Jyväskylä Kuopio Kaikki Mediaani Lähde: Kuntaliitto, Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2017 Toimintaympäristön tila Espoossa

30 Kaikissa kuusikkokunnissa perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaita alle puolet väestöstä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin potilaat yhteensä, % väestöstä Espoo 42,1 Helsinki 44,2 Oulu 40,4 Tampere 44,5 Turku 46,9 Vantaa 44,0 Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet

31 Säännöllisessä kotihoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä kuusikkokunnissa pienin Espoossa ja suurin Oulussa Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 v. täyttäneet 2017, % vastaavanikäisestä väestöstä Espoo 6,8 Helsinki 12,0 Oulu 12,5 Tampere 11,9 Turku 12,3 Vantaa 8,7 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet Toimintaympäristön tila Espoossa

32 Ympärivuorokautisessa hoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä Espoossa kuusikkokuntien pienin Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 v. täyttäneet 2017, % vastaavanikäisestä väestöstä Espoo 6,6 0,5 Helsinki 6,0 2,0 Oulu 6,8 1,9 Tampere 6,2 2,6 Turku 7,0 2,9 Vantaa 7,4 0,8 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Tehostettu palveluasuminen Laitoshoito Ympärivuorokautisessa hoidossa olevien kokonaisprosenttilukua varten laskettava yhteen sekä tehostetun palveluasumisen että laitoshoidon prosentit. Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet Toimintaympäristön tila Espoossa

33 Espoolaisten vastaajien tyytyväisyys peruskouluun on pysynyt hyvällä tasolla Miten hyvin peruskoulu on hoidettu asuinkunnassa? Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, %. En osaa sanoa -vastaukset poistettu. Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset Toimintaympäristön tila Espoossa

34 Kantaa ottaneiden espoolaisten mielestä Espoossa lukiot on hoidettu hyvin Miten hyvin lukio on hoidettu asuinkunnassa? Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, %. En osaa sanoa -vastaukset poistettu. Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset Toimintaympäristön tila Espoossa

35 Espoossa asiasta mielipiteensä ilmaisseet tyytymättömämpiä julkiseen liikenteeseen kuin vertailukaupungeissa keskimäärin Miten hyvin julkinen liikenne on hoidettu asuinkunnassa Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, % Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset

36 Kysely selvittää mielikuvia Espoon kaupungista yritysten toiminnan näkökulmasta. Tavoitteena on tuoda esille yritysten odotuksia ja näkemyksiä siitä, miten Espoon tulisi parantaa toimintaansa ja palveluitaan. Espoossa yritykset ovat tyytyväisimpiä toimitilojen saatavuuteen, liikenneyhteyksiin ja alihankkijoiden ja osatoimittajien saatavuuteen. Tyytymättömimpiä ollaan yritysneuvontaan, julkisiin hankintoihin ja niiden kilpailuttamiseen sekä kaavoitukseen. Sopivan työvoiman saatavuus on ongelma lähes kolmannekselle yrityksistä. Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu Espoossa yritystoiminnan kannalta? ESPOO 2018 (n=310) (järjestys 'Espoo 2018' keskiarvon mukaan) 0% 50% 100% ka. Toimitilojen saatavuus ,69 Liikenne ja yhteydet Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus Espoon näkyminen medioissa ,44 3,37 3,19 Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluin. Verotus Yrityksellenne sopivan työvoiman saatavuus ,17 3,06 Noin puolet vastanneista arvioi yritystoiminnan edellytykset kokonaisuudessaan hyviksi tai erittäin hyviksi. Lupakäytännöt yritystoiminnassa Kaavoitus yritystoiminnan kannalta Julkiset hankinnat ja niiden kilpailuttaminen n=kaikki vastaajat Yritysneuvonta , ,90 2, ,86 5=erittäin hyvä 4 3 Ei osaa sanoa 2 1=erittäin huono Lähde: Kantar TNS, Espoo yritysten toimintaympäristönä -tutkimus 2018 Toimintaympäristön tila Espoossa

37 Espoossa yritysneuvonta saa heikon arvion, sopivan työvoiman saatavuus ja alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus ovat heikentyneet Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu Espoossa yritystoiminnan kannalta? Kysely selvittää mielikuvia Espoon kaupungista yritysten toiminnan näkökulmasta. Tavoitteena on tuoda esille yritysten odotuksia ja näkemyksiä siitä, miten Espoon tulisi parantaa toimintaansa ja palveluitaan. Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluin. ESPOO 2018 (n=310) (järjestys 'Espoo 2018' keskiarvon mukaan) Toimitilojen saatavuus Liikenne ja yhteydet Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus Espoon näkyminen medioissa 1=erittäin huono 5=erittäin hyvä 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Verotus Yrityksellenne sopivan työvoiman saatavuus Lupakäytännöt yritystoiminnassa Kaavoitus yritystoiminnan kannalta Julkiset hankinnat ja niiden kilpailuttaminen Yritysneuvonta 3,69 3,44 3,37 3,19 3,17 3,06 3,00 2,90 2,87 2,86 2,82 2,95 2,86 3,06 3,06 3,30 3,21 3,14 3,413,20 3,03 2,92 2,92 3,44 2,94 3,67 3,78 3,42 3,57 3,70 Heikentynyt Heikentynyt n=kaikki vastaajat ESPOO 2018 (n=310) ESPOO 2017 (n=301) ESPOO 2016 (n=310) Lähde: Kantar TNS, Espoo yritysten toimintaympäristönä -tutkimus 2018 Toimintaympäristön tila Espoossa

38 Espoossa yritysneuvonta saa heikon arvion, sopivan työvoiman saatavuus ja alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus ovat heikentyneet Miten hyvin tai huonosti seuraavat asiat on toteutettu Espoossa yritystoiminnan kannalta? Kysely selvittää mielikuvia Espoon kaupungista yritysten toiminnan näkökulmasta. Tavoitteena on tuoda esille yritysten odotuksia ja näkemyksiä siitä, miten Espoon tulisi parantaa toimintaansa ja palveluitaan. Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluin. ESPOO 2018 (n=310) (järjestys 'Espoo 2018' keskiarvon mukaan) Toimitilojen saatavuus Liikenne ja yhteydet Alihankkijoiden/osatoimittajien saatavuus Espoon näkyminen medioissa 1=erittäin huono 5=erittäin hyvä 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 Verotus Yrityksellenne sopivan työvoiman saatavuus Lupakäytännöt yritystoiminnassa Kaavoitus yritystoiminnan kannalta Julkiset hankinnat ja niiden kilpailuttaminen Yritysneuvonta 3,69 3,44 3,37 3,19 3,17 3,06 3,00 2,90 2,87 2,86 2,82 2,95 2,86 3,06 3,06 3,30 3,21 3,14 3,413,20 3,03 2,92 2,92 3,44 2,94 3,67 3,78 3,42 3,57 3,70 Heikentynyt Heikentynyt n=kaikki vastaajat ESPOO 2018 (n=310) ESPOO 2017 (n=301) ESPOO 2016 (n=310) Lähde: Kantar TNS, Espoo yritysten toimintaympäristönä -tutkimus 2018 Toimintaympäristön tila Espoossa

39 Eniten Länsimetron valmistumisesta ovat hyötyneet henkilömäärältään suurimmat yritykset, joista 42 % arvioi vaikutuksen myönteiseksi Kuinka myönteinen tai kielteinen vaikutus Länsimetron valmistumisella on ollut yrityksellenne? ESPOO 2018 (n=310) 0% 50% 100% ka. ESPOO 2018 (n=310) ,31 TOIMIALA: Teollisuus (n=32) Tukkukauppa (n=62) Vähittäis- ja erikoiskauppa (n=18) n=kaikki vastaajat Asiantuntija ym. (n=92) Muut palvelut (n=82) Rakentaminen (n=24) YRITYKSEN KOKO: Yksinyrittäjät (n=56) 2-9 henkilöä (n=56) henkilöä (n=129) 50+ henkilöä (n=69) Erittäin myönteinen (5) Melko myönteinen (4) Ei myönteinen eikä kielteinen (3) Ei osaa sanoa Melko kielteinen (2) Erittäin kielteinen (1) Lähde: Kantar TNS, Espoo yritysten toimintaympäristönä -tutkimus ,31 3,10 3, ,50 3,23 3,36 3,16 3,04 3,23 3,57 Toimintaympäristön tila Espoossa

40 Kyselyyn vastanneiden kuntalaisten tyytyväisyys yritystoiminnan edistämiseen Espoossa vuoden 2015 tasolla Miten hyvin yritystoiminnan edistäminen on hoidettu asuinkunnassa? Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, %. En osaa sanoa -vastaukset poistettu. Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset Toimintaympäristön tila Espoossa

41 Sivistystoimen palvelut Kuvasarjan alkuun 41

42 Vieraskielisten lasten määrä ja osuus kasvaa Varhaiskasvatusikäinen väestö vuosina (31.12.) Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Lähde: Tilastokeskus ja Espoo väestötilastot 42

43 Espoossa suurin osa 3-6 -vuotiaista lapsista on varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten osuus ikäluokittain vuonna 2018 (6-vuotiaat varhaiskasvatus ja esiopetus) Suomen-, ruotsin- ja vieraskieliset lapset Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Lähde: Tilastokeskus ja Espoo väestötilastot, varhaiskasvatuksen tilastot (Anne Peltonen) 43

44 Päiväkotien henkilöstörakenteen muutos nykytilasta lain edellyttämään tilaan Noin 470 lastenhoitajan tehtävää varhaiskasvatuksen opettajan tehtäväksi + noin 470 opettajaa Laskenta on tehty henkilöstön määrätilanteessa syksy 2018 Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Lähde: Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikkö 44

45 jan feb mars april maj juni juli aug sept okt nov dec Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen lasten ja toimintayksiköiden määrä pysyy vakiona, mutta koulutettua henkilöstöä tarvitaan lisää Varhaiskasvatusyksiköt 01/2019 Lasten määrä kunnallisissa ja ostopalveluyksiköissä Lasten jakautuminen toimintamuodon mukaan 01/ Varhaiskasvatushenkilöstön pätevyysaste Opettajat 65 % 61 % 67 % Lastenhoitajat 65 % 70 % 70 % Erityisopettajat 100 % 88 % 75 % Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Lähde: Svenska bildningstjänster

46 Ruotsinkielisissä kouluissa on suhteellisen vähän vieraskielisiä oppilaita. Suuri osa oppilaista on kaksikielisiä (ruotsi-suomi). Vieraskielisten oppilaiden määrä on kasvussa vaikka se on toistaiseksi suhteellisen pieni. Svebi tarjoaa ruotsi toisena kielenä-opetusta ja tarpeen mukaan valmistavaa opetusta. Pieni oppilasmäärä vaatii räätälöityjä ratkaisuja opetuksen järjestämisessä. Elever med annat modersmål än svenska eller finska (2018) Valtaosa ruotsinkielisten peruskoulujen oppilaista opiskelee äidinkielenomaista suomea (mofi). Elever med modersmålsinriktad finska och A-finska (2018) Elever med svenska eller finska som modersmål Elever med annat modersmål Modersmålsinriktad finska A-finska Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Lähde: Svenska bildningstjänster

47 Maahanmuuttajien määrä nostaa suomenkielisen opetuksen kuluja / oppilas Suomenkielinen perusopetus / oppilas (ei sis.psykologi- ja kuraattoripalveluita) Hallinto, opetus ja oppilashuollossa (=avustajapalvelut) suurin menoerä on opettajien ja avustajien henkilöstömenot TP TP TP TP Koulukuljetukset Kouluruokailu TA Kiinteistöjen hoito Hallinto, opetus ja oppilashuolto Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Lähde: Sivistystoimi/Talousyksikkö

48 Perusopetusikäisten määrä kasvaa voimakkaasti suuralueilla Leppävaara, Matinkylä, Vanha-Espoo ja vähenee suuralueella Pohjois-Espoo Perusopetusikäisten väestöennuste suuralueittain, kaikki kieliryhmät yhteensä (määrät ilmoitettu kunkin vuoden syksyn tilanteesta) Suuralue Muutos Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Yhteensä Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Lähde: Espoon väestöennuste (Espoon kaupunki, 2019) 48

49 Ennusteen mukaan vieraskielisten perusopetusikäisten osuus nousee 34 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä, vuonna 2018 osuus 16% Perusopetusikäisten (6-14 v) lkm. Espoossa äidinkielen mukaan , , , , , ,0 5000,0 0, Vieraskieliset Vieraskieliset % 16,1 17,5 18,8 20,1 21,4 22,9 24,2 25,4 26,7 27,9 28,9 29,9 30,7 31,5 32,1 32,8 33,4 34,1 Kantaväestö Kantaväestö % 83,9 82,5 81,2 79,9 78,6 77,1 75,8 74,6 73,3 72,1 71,1 70,1 69,3 68,5 67,9 67,2 66,6 65,9 Lähde: Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste (Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, 2019)) Toimintaympäristön tila Espoossa

50 Tyttöjen, poikien ja S2-oppilaiden lukutaidossa on merkittäviä eroja ja 4. luokalla erot ovat vielä suurempia kuin 2. luokalla 100 ALLU*-tulokset 2018: Kuinka suuri osa (%) saavutti testissä riittävän lukutaidon tason luokka luokka 20 0 Kaikki Tytöt Pojat S2-oppilaat* *ALLU on suomenkielisessä perusopetuksessa käytetty 2. ja 4. luokan luetun ymmärtämisen ja teknisen lukutaidon tasoa mittaava standardoitu lukutesti *S2-oppilaat suomea toisena kielenä opiskelevat maahanmuuttajataustaiset oppilaat Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Lähde: Suomenkielinen opetustoimi 50

51 Oman äidinkielen opetuksen oppilasmäärät kasvussa Oppilasmäärät vuosina Lukuvuonna oppilaita osallistui eniten venäjän (732), arabian (519), somalin (376), mandariinikiinan (272), englannin (257) ja viron (197) kielen opetukseen. Peruskoulussa opetettavat kielet lukuvuonna albania, amhara, arabia, bengali, bulgaria, englanti, espanja, farsi/dari, hindi, hollanti, indonesia, italia, kreikka, kurdi, kurmandzi, liettua, malajalam, mandariinikiina, nepali, norja, pashtu, portugali, puola, ranska, romani, romania, saksa, serbokroatia, somali, suahili, tagalog, tamili, thai, tsekki, turkki, unkari, urdu, venäjä, vietnam, viro. Yhteensä 40 kieltä. Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Lähde: Suomenkielinen opetustoimi, perusopetuslinja 51

52 Suomenkielisen lukion opiskelijamäärä kasvaa 1821 oppilaalla v Peruskoulun päättävät Espoo Lisäopetus LUVA Lukion valmistava koulutus Peruskoulun päättävät Kauniainen Peruskoulun päättävät Espoo ja Kauniainen yhteensä Espoo % 63,96 % 63,96 % 63,96 % 63,96 % 63,96 % 63,96 % 63,96 % 63,96 % 63,96 % Paikkatarve Espoo + Kauniainen Ykköset Kauniainen Ykköset Espoo Aloituspaikkamäärän muutos Espoo Lukiolaisia Espoossa Kasvu vuodesta Peruskoulun päättävien nuorten määrän arvioidaan lisääntyvän vuoden 2019 tasosta seuraavina vuosina merkittävästi. Jos lukiopaikkoja varataan vuodesta 2019 lähtien 63,96 %:lle perusopetuksen päättävistä nuorista, vuoteen 2027 mennessä tarvitaan 382 aloituspaikkaa lisää vuoteen 2019 verrattuna. Lähde: Peruskoulun päättävät: POR-tilasto ; Lukiolaisten määrä, arvio Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö Toimintaympäristön tila Espoossa 2019

53 Kirjastot vastaavat asukkaiden moninaisiin toiveisiin - Lasten ja nuoren kirjojen lainausmäärät kovassa kasvussa Kaupunginkirjasto on kohdannut vuoden 2018 aikana 80 % espoolaisista 4,3 miljoonaa kävijää (3,7 milj. v. 2016). Kahden vuoden aikana kasvua yli 15 %. Sähköisiä asiointitapahtumia oli vuoden aikana yli 2,6 miljoonaa. Lainamäärät voimakkaassa kasvussa erityisen voimakasta kasvua lastenkirjallisuudessa Uusien kirjastokorttien määrä on kasvanut edellisestä vuodesta 21 %. Kirjastokorttiaan vuoden aikana käyttäneiden määrä on kasvanut 22 % aiemmasta vuodesta. 4,2 miljoonaa fyysistä aineistolainaa sekä yli e-kirjalainaa. Kirjalainojen osalta kasvu edellisestä vuodesta 7%. Kaupunginkirjaston ja koulujen yhteistyö lasten ja nuorten lukemisen lisäämiseksi kantanut hedelmää Lastenkirjojen lainamäärät kasvaneet eniten (kasvu 10 % vuodesta 2016 ja peräti 25 % vuodesta 2015). 58 % vuoden 2018 hankintamäärärahasta lasten- ja nuortenkirjallisuuteen. Omatoimikirjastopalveluiden saatavuus parani entisestään Omatoimikirjastojärjestelmä mahdollistaa kirjastopalveluiden käyttämisen kirjastokortilla silloinkin kun paikalla ei ole henkilökuntaa. Vuoden 2018 lopussa omatoimikirjastopalveluita oli tarjolla kymmenessä espoolaiskirjastossa. Palvelut vastasivat hyvin kuntalaisten toiveita ja odotuksia Espoolaisista 89 % piti kirjastopalveluja hyvin hoidettuina, vain 1% sitä mieltä, että ne on hoidettu huonosti (EOS 10 %). Käyttäjien antamien arvosanojen (asteikko 1-5) keskiarvo 4,55 ja kaikkien arvioiden keskiarvo 4,50 Kuntaliiton ja Kirjastoseuran Vuoden kirjastokunta -palkinto myönnettiin heti palkinnon ensimmäisenä myöntämisvuonna Espoon kaupunginkirjastolle. Lähteet: Espoon kaupunginkirjaston toimintatilastot sekä Kaupunki- ja kuntapalvelututkimus 2018 Toimintaympäristön tila Espoossa

54 Kulttuurin saavutettavuutta edistetään monin tavoin: lapset ja nuoret Kulttuurineuvola vie kulttuuria neuvoloiden odotustilaan. Kulttuurineuvolan tavoittamat asiakkaat: Kerhomuotoisia helposti saavutettavia taideharrastuksia (ns. HOP-kerhot) kehitettiin ja kokeiltiin 2018 eri alueilla eri ikäisille lapsille ja nuorille. Keväällä 2018 toimi 14 eri kerhoa, syksyllä 2018 yhteensä 8 kerhoa. Kulttuurin ja varhaiskasvatuksen yhteistyöhanke Hankkeessa luodaan pysyvä kulttuurin yhteistyörakenne ja kulttuurikasvatussuunnitelma kaikille Espoossa varhaiskasvatukseen osallistuville lapsille. Syksyllä 2018 toimintaa pilotoitiin 27 päiväkodissa. Pilottiin osallistui yhteensä 964 lasta ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan jäsentä. Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Lähde: Kulttuurin tulosyksikön tilastot

55 Kulttuurin saavutettavuutta edistetään monin eri tavoin: seniorit ja uudet kansalaiset Kulttuuritarjotin vie kulttuuria seniorien palvelukeskuksiin ja hoivakoteihin Kulttuuritarjottimen kautta toteutettiin yhteensä 210 esitystä ja työpajaa, jotka tavoittivat 6500 asiakasta (2017:5681 / 2016:5244) Vapaaehtoisia kulttuurikavereita voi pyytää tueksi ja seuraksi mukaan kulttuuriesityksiin. Vuonna 2018 toteutui 328 kulttuurikaveritoiminnan asiakaskäyntiä (2017:332 / 2016:390) Uusien kansalaisten kulttuuriedun 2018 saivat yhteensä 1084 espoolaista, jotka olivat edellisenä vuonna saaneet Suomen kansalaisuuden uusien kansalaisten kulttuurietuun kuului mm. puolen vuoden maksuton sisäänpääsy 9 espoolaiseen museoon, maksuttomia esityksiä Espoon kulttuuritaloissa, Tapiola Sinfoniettan konserteissa, Espoon Kaupunginteatterissa ja Teatteri Hevosenkengässä, Urkuyö ja Aaria -festivaalilla, April Jazz Clubille ja Tapiolan kuoron joulukonserteissa. Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Lähde: Kulttuurin tulosyksikön tilastot

56 Espoon uimahallien vesipinta-ala riittämätön hallien kävijämäärät korkeat ja eri käyttäjäryhmät moninaiset Espoossa on allaspinta-alaa 9.9 m 2 tuhatta asukasta kohden. Vastaavasti Helsingissä 12.4, Oulussa 15.5, Turussa 14.6, Vantaalla 12.8 ja Tampereella 15,7. Vuonna 2018 uimahallikäyntejä (2017= ) - Espoonlahden uimahalli, käyntimäärä (2017= ) - Keski-Espoon uimahalli, käyntimäärä (2017= ) - Leppävaran uimahalli, käyntimäärä (2017= ) - Leppävaaran maauimala, käyntimäärä (2017= ) - Olarin liikuntakeskuksen uimahalli, käyntimäärä (2017=14 723) - Tapiolan uimahalli suljettu 6/2016 lähtien Erityisryhmien uimarannekkeiden määrä (2017=2 902) ja erityisryhmien uimahallikäynnit (2017=81 382) +68 uintia uimahalleissa tuetaan uintiystävä-edulla, jossa rannekkeen haltija voi ottaa maksutta mukaan 18 vuotta täyttäneen uintiystävän. Uintiystäväkäyntejä kirjattiin (2017=17 650) Omaishoitajat maksutta uimaan 844 käyntiä ja kuntosalille 126 käyntiä (2017=563 ja 46) Alakoulujen uimaopetus käyntiä. 7 valvottua uimarantaa. Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Lähde: Liikunta ja nuorisopalvelut 56

57 +68 rannekkeen käyttäjämäärät kasvaneet kaikissa tarjotuissa liikuntamuodoissa +68 ranneke mahdollisti ikäihmisten liikkumisen maksutta kaupungin uimahalleissa, kuntosaleilla, ohjatuissa liikuntaryhmissä ja kesällä kaupungin saaristoveneliikenteessä. Vuonna rannekkeella oli (2017=9 501) käyttäjää. (+41%) +68 uimahalliliikuntakäyntejä kirjattiin (2017= ). (+6,5%) 68 vuotta täyttäneille ikäihmisille tarjottiin 103 ohjattua +68 liikuntaryhmää viikossa ja 16 ohjattua +75 liikuntaryhmää viikossa. +68 saaristoveneliikennekäyntejä kirjattiin (2017=2 443) ja näillä 1492 kertaa mukana oli saaristoystävä. (+39%) Rannekkeen haltija voi ottaa maksutta mukaan 18 vuotta täyttäneen saaristoystävän. Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Lähde: Liikunta ja nuorisopalvelut 57

58 Nuorisopalveluissa kohdattujen nuorten määrä kasvoi 5,5 % Nuorten kohtaamiskerrat Nuorisopalveluilla on 16 nuorisotilaa ja Gräsassa toimiva kädentaitojen keskus. Toimintaa järjestettiin lisäksi Mankkaan makasiinilla, Laajalahden nuortentilassa ja sateenkaarevassa nuorisotila Kirjavassa. Muita toimintamuotoja nuorisotiloilla tehtävän työn ohella ovat jalkautuva nuorisotyö, liikkuva nuorisotyö (Nuori Espoo -paku), pop up-toiminta ja digitaalinen nuorisotyö Nuorisopalvelujen liikkuvassa ja jalkautuvassa nuorisotyössä nuorten kohtaamiskertoja oli , joka on 20 % suurempi kuin edellisvuonna. Luku sisältää Raiteilla-tiimin, NE pakutoiminnan ja mopotoiminnan kohtaamiskerrat. Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Lähde: Nuorisopalveluiden tilastot

59 Ohjaamotalon toimintaa kehitettiin Ohjaamotalon keskeisenä mittarina on asiakkaiden työllisyyden muutos Vuonna asiakasta, joille tehtiin työllistymis- tai aktivointisuunnitelma. Heistä 411 on sijoittunut työhön, työllistämistä edistäviin toimenpiteisiin tai opiskeluun. Ohjaamotalon rekrytointitilanteisiin osallistui 399 ja kesärekry-tilaisuuteen 563. Ohjaamotalossa aktivointisuunnitelmia tehtiin yhdessä sosiaaliohjaajien kanssa 185. Suomenkielisellä etsivällä nuorisotyöllä Espoossa ja Kirkkonummella oli 959 asiakasta. Ohjaamotalon asiakkaan ohjaustilanteista 30 % oli monialaisia ja asiakastilanteissa 26 %:ssa asiakas oli vieraskielinen. Lukujen vertailutietoa ei vielä ole saatavilla. Ohjaamotalo-toiminta siirtyi Omnialta nuorisopalveluiden vastuulle aiemman ESR-hankkeen päätyttyä. Ohjaamotalon palvelukonseptin kehittäminen oli yksi ydintoimintamme vuonna Keskeinen yhteistyökumppani Ohjaamotalossa on Te-toimisto, joka toimii valtion rahoittamien Ohjaamo-asiantuntijoiden työnantajana. Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Lähde: Nuorisopalveluiden tilastot 2018

60 OMNIAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJOIDEN ÄIDINKIELESSÄ SUURI MUUTOS (23 %) muut kielet ja tuntematon Omnian vieraskielisten opiskelijoitten osuus oli vuonna %, vuonna 2009 osuus oli 10% (10 %) ruotsi (3 %) (4 %) suomi (sis. saame) Luvut sisältävät ammatillisen perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon opiskelijat (86 %) (74 %) Toimintaympäristön tila Espoossa Lähde: Omnia

61 ERI KIELIRYHMIEN TYÖLLISTYMISESSÄ EROJA: AMMATILLISEN TUTKINNON SUORITTANEIDEN SIJOITTUMINEN VUODEN JÄLKEEN VALMISTUMISESTA ÄIDINKIELEN MUKAAN OMNIA 2016 Yhteensä 0,6 % 8,2 % 16,1 % 6,1 % 69,0 % Muu 0,9 % 7,8 % 4,3 % 18,3 % 67,8 % Ruotsi Suomi 5,3 % 10,5 % 5,3 % 0,5 % 8,4 % 15,8 % 6,3 % 68,9 % 78,9 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Lähde: Vipunen

62 OMNIAN OSAAMISKESKUKSEN TOIMINTA ALKOI 2019 Asiakasmäärät: TE-toimistosta tammikuusta lähtien ohjattu 150 asiakasta Tilanne : kartoituksessa tai koulutuksessa 92, vuositavoite yleisesti 500 Yrityskoordinaattoreilla ohjauksessa 30 asiakasta Henkilökunta: 3 uraohjaajaa, 3 yrityskoordinaattoria, Sosiaaliohjaaja, S2 opettajat 2,5 htv, Työelämävalmentaja, Erityisopettaja, Opinto-ohjaaja, Assistentti ja Palvelupäällikkö TE-asiantuntija 2 htv Toiminta on käynnistyi Omnian Espoon keskuksessa, Kirkkokadun toimipisteessä Henkilöstön taustoista: Työntekijöillä eri kieli- ja kulttuuritaustoja Rekrytoinnit ovat onnistuneet (edellytys soveltuva korkeakoulututkinto) Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Lähde: Omnia

63 Hyvinvointi Kuvasarjan alkuun 63

64 Hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä: Väestö- ja perherakenne Espoon väkiluku oli vuoden 2019 alussa asukasta. Väestö kasvoi asukkaalla eli 1,6 prosenttia vuoden 2018 aikana. Viime vuosina väestö on kasvanut keskimäärin asukkaan vuosivauhtia, väestönlisäyksestä valtaosa on vieraskielistä. Viime vuosina luonnollinen väestönlisäys on ollut laskussa, kotimainen ja ulkomainen muuttovoitto ovat olleet samaa suuruusluokkaa. Väestöstä yli puolet on työikäisiä vuotiaita. Vieraskielisten osuus väestöstä painottuu lapsiin, nuoriin ja työikäisiin. Vieraskielisten osuudet ovat suurimpia kaupunkikeskuksissa, vieraskielisten määrä kasvaa lähes kaikilla alueilla. Puhutuimmat vieraat kielet Espoossa ovat venäjä, viro, arabia ja englanti. Yleisin perhetyyppi Espoossa on aviopari ja lapsia. Yhden vanhemman lapsiperheitä oli 21 prosenttia lapsiperheistä vuonna Yksinasuvien osuus asuntokunnista on Espoossa pienempi kuin koko maassa. Kuolleisuus ja sairastavuus on Espoossa matalampaa kuin muissa kuusikkokunnissa. Espoossa vain muutamilla alueilla sairastavuus on lähellä koko maan keskiarvoa. Toimintaympäristön tila

65 Väestöstä yli puolet on työikäisiä vuotiaita. Vieraskielinen väestö painottuu työikäisiin ja lapsiin. Ikäryhmä Kotimaankielinen väestö 2018/2019 lkm, (osuus ikäryhmästä) Vieraskielinen väestö 2018/2019 lkm, (osuus ikäryhmästä) Lapset (0 17-v) Nuoret (18 24-v) Työikäiset (25 64-v) Ikääntyneet (81,0 %) (19,0 %) (82,9 %) (17,1 %) (80,2 %) (19,8 %) (96,7 %) (3,3 %) (97,8 %) 363 (2,2 %) (97,9 %) 87 (2,1 %) Yhteensä (83,0 %) (17,0 %) Toimintaympäristön tila

66 Vieraskielisten osuudet ovat suurimpia kaupunkikeskuksissa, vieraskielisten määrä kasvaa lähes kaikilla alueilla Toimintaympäristön tila

67 Hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä: Koulutus, työ ja toimeentulo Yli puolella vuotiaista espoolaisista on korkea-asteen tutkinto. Korkea-asteen tutkinnon suorittaminen on kuusikkokunnista yleisintä Espoossa. Työttömyyden tilanne helmikuussa 2019 Espoossa: työtöntä työnhakijaa, 626 henkeä (5,4 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysaste oli 7,7 % (0,5 %-yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin). Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste (tammi-helmikuun keskiarvo) oli 6,9 % (0,3 %-yksikköä vuodentakaista alhaisempi). Ulkomaalaisten työttömyysaste oli 18,6 % (tammi-helmikuun keskiarvo). Samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2017 kuusikkokuntien korkeimmat mediaanitulot oli Espoossa. Pienituloisuusaste Espoossa on noussut, asuntokuntien pienituloisuus yleisintä kaupunkikeskuksissa ja rantaradan vyöhykkeellä. Perustoimeentulotukea saaneiden määrä on kasvanut. Valtaosa asukkaista on tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa. Toimintaympäristön tila

68 Espoon työttömyysaste on kuuden suurimman kaupungin alhaisin Työttömyyden tilanne helmikuussa 2019 Espoossa: työtöntä työnhakijaa, 626 henkeä (5,4 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin. -Työttömyysaste oli 7,7 % (0,5 %- yksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin). -Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste (tammi-helmikuun keskiarvo) oli 6,9 % (0,3 %-yksikköä vuodentakaista alhaisempi). -Ulkomaalaisten työttömyysaste oli 18,6 % (tammi-helmikuun keskiarvo). Samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Toimintaympäristön tila

69 Pienituloisuusaste Espoossa on kääntynyt nousuun vuonna 2016 Toimintaympäristön tila

70 Perustoimeentulotukea saaneiden määrä on kasvanut Perustoimeentulotukea saaneiden vieraskielisten määrä on kasvanut. Perustoimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä on hieman noussut. Toimintaympäristön tila

71 Neljä viidestä on tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa Väitteen Olen tämän hetkiseen taloudelliseen tilanteeseeni tyytyväinen. kanssa osittain tai täysin samaa mieltä oli 80 % vastaajista. Tyytyväisten osuus on pysynyt lähes ennallaan. Espoon keskuksessa ja Leppävaarassa tyytyväisyys on muuta Espoota vähäisempää. Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Toimintaympäristön tila

72 Hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä: asuminen Espoossa rakennetaan ennätysmäärä asuntoja: viime vuonna aloitettiin uuden asunnon rakentaminen. Määrä on yli 500 asuntoa enemmän kuin edellisenä vuonna. Suomen asunnottomista yli puolet on pääkaupunkiseudulla. Väestönkasvusta huolimatta asunnottomien määrä ei ole kasvanut merkittävästi. Asunnottomuuden kasvua on pystytty ehkäisemään toteuttamalla asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelmaa Yksinäisten maahanmuuttajataustaisten ja pitkäaikaisasunnottomien määrä kasvoi vuonna 2018 Kaupungin vuokra-asuntoa hakevien määrä pääkaupunkiseudun kunnissa on kasvanut viime vuodesta Keskimäärin 80 % kaupungin vuokra-asunnon hakijoista kuuluu yhden tai kahden hengen talouksiin Kaupungin vuokra-asunnon saa vuosittain keskimäärin hakijataloutta Toimintaympäristön tila

73 Asunnottomien osuus on suurin Helsingissä, jossa asuu yli puolet Suomen asunnottomista. Espoossa osuus on koko maan arvoa suurempi Toimintaympäristön tila Lähde: Kuntien asuntomarkkinaselvitykset (ARA)

74 Hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä: elinympäristö Matkustajien tyytyväisyys HSL-alueen joukkoliikenteeseen laski keväällä 2018, mutta nousi taas syksyllä Espoolaisista 70% on tyytyväisiä julkisen liikenteen hoitoon Pyöräilyn suosio on kasvanut merkittävästi ja myös kävelyn suosio on lisääntynyt Liikenneolot jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kannalta on espoolaisten vastaajien mielestä hoidettu hyvin ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuus on parantunut Ilmansaasteiden pitoisuudet ovat laskeneet Tyytyväisyys ilman laatuun on parantunut viime vuosina Meluntorjuntaan tyytyväisten osuus kasvaa hitaasti Maankäytön suunnittelussa huomioidaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Toimintaympäristön tila

75 Espoolaisista 70% on tyytyväisiä julkisen liikenteen hoitoon Julkiseen liikenteen hoitoon tyytymättömien osuus kasvoi kaikilla alueilla vuonna Eniten tyytymättömiä oli Espoonlahden alueella, lähes 60 %. Tapiolassa muutokset olivat pienimpiä, tyytyväisten osuus on lähes 70 %. Toimintaympäristön tila 2019 Lähde: FCG, KAPA kaupunki- ja kuntapalvelut

76 Ilmansaasteiden pitoisuudet ovat laskeneet Toimintaympäristön tila Lähde: Ilmanlaadun seurantaindeksi, HSY, Espoon ympäristökeskus

77 Lähiympäristön turvallisuus Espoolaiset pitävät yleistä järjestystä ja turvallisuutta pääsääntöisesti hyvin hoidettuna. Katuturvallisuusindeksin mukaan Espoo on kuusikkokunnista turvallisin. Rikoslakirikosten määrä suhteutettuna asukaslukuun on pysynyt pienempänä kuin muissa vastaavan kokoisissa kaupungeissa. Omaisuusrikosten määrä asukaslukuun suhteutettuna on pysynyt tasaisena useita vuosia ja on kuusikkokuntien alhaisin. Pahoinpitelyrikosten määrä asukaslukuun suhteutettuna on pysynyt tasaisena viime vuosina. Määrä selvästi pienempi kuin kuusikkokunnissa. Kotihälytysten määrä asukaslukuun suhteutettuna on pysynyt tasaisena. Luvut ovat kuusikkokunnista selvästi alhaisimmat. Tieliikenneonnettomuuksien määrä suhteessa asukaslukuun on pienentynyt viime vuosina ja määrä on selvästi koko maan keskiarvoa pienempi. Rakennuspalojen ja rakennuspalovaarojen määrä oli viime vuosia pienempi. Toimintaympäristön tila

78 Espoon katuturvallisuusindeksi on kuusikkokuntien paras 160,00 Katuturvallisuusindeksi: 140,00 120,00 100,00 80,00 60,00 40,00 20,00 0, Helsinki Vantaa Espoo Tampere Turku Oulu Painokertoimella 10 - törkeä pahoinpitely, ryöstö, törkeä ryöstö Painokertoimella 5 - pahoinpitely, lievä pahoinpitely Painokertoimella 1 - rattijuopumus, törkeä rattijuopumus, vesiliikennejuopumus - vahingonteko, törkeä vahingonteko, lievä vahingonteko Lähde: Polstat Indeksi on muutosta ilmaiseva suhdeluku. Suhteellista arvoa verrataan jonkin vuoden koko maan suhteelliseen arvoon, joka on 100. Yleensä suurempi arvo eli yli 100 tarkoittaa parempaa arvoa kuin vertailuvuoden arvo. Katuturvallisuusindeksi lasketaan ilmoitettujen rikosten ja asukasluvun avulla. Tietyt nimikkeet saavat painokertoimen. Asukasluku jaetaan painotetulla rikosmäärällä. Luku suhteutetaan tietyn vuoden koko maan arvoon Toimintaympäristön tila

79 Sairastavuus ja kuolleisuus Sairastavuus on kuusikkokuntia vähäisempää. Espoon eri alueiden välisessä tarkastelussa sairastavuus on vain muutamilla alueilla lähellä koko maan keskiarvoa. Espoolaisten kuolleisuus on kuusikkokuntia vähäisempää 65 vuotta täyttäneiden espoolaisten kuolleisuus on kuusikkokuntia vähäisempää Toimintaympäristön tila

80 Sairastavuus kuusikkokuntia vähäisempää Vain muutamilla alueilla sairastavuus lähellä koko maan keskiarvoa Sairastavuusindeksi, ikävakioitu 107,3 96,5 97,9 88,5 88,6 76,1 Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla pyritään havainnollistamaan sitä, miten tervettä tai sairasta alueen väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Vakioinnilla ikäja sukupuolirakenteen vaikutus indeksilukuun voidaan poistaa, mikä mahdollistaa alueittaisen vertailun alueiden välisistä ikä- ja sukupuolirakenteen eroista huolimatta. Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16 64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Niistä kukin on suhteutettu maan väestön keskiarvoon. Sairastavuusindeksi on näiden kolmen osaindeksin keskiarvo. Lähde: Kelan tilastot 2017 Toimintaympäristön tila

81 Kuolleisuus on kuusikkokuntia vähäisempää Kuolleisuus / asukasta Vantaa 616,7 Turku Tampere Oulu 626, , Helsinki 788, Espoo 520, Koko maa 975, Lähde: Kuolleiden tilasto (Tilastokeskus) Toimintaympäristön tila

82 65 vuotta täyttäneiden kuolleisuus kuusikkokuntia vähäisempää Toimintaympäristön tila

83 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi Terveys Elämäntavat Hyvinvointikartta-kyselyn tulosten perusteella 8.-luokkalaisilla ja lukion 1. vuosikurssin opiskelijoilla on huolia erityisesti uneen, masentuneisuuteen sekä seksuaaliterveyteen liittyen. Vieraskielisillä nuorilla on huolia masentuneisuuteen liittyen enemmän kuin kantaväestöllä. Nuorten tupakointi ja humalajuominen ovat vähentyneet ja raittius lisääntynyt 2000-luvulla. Samanaikaisesti nuuskan käyttö ja kannabiskokeilut ovat lisääntyneet. Ammattiin opiskelevilla tupakointi ja päihteiden käyttö on huomattavasti yleisempää kuin samanikäisillä lukiolaisilla. Hyvinvointikartasto-kyselyssä 20 %:lla vastaajista oli päihteisiin liittyviä huolia jonkin verran tai paljon. Kiireellisiä sijoituksia tehtiin lapsen tai nuoren päihteidenkäytön vuoksi yhä enemmän. Varhaiskasvatus, koulunkäynti, opiskelu Vuonna 2018 kaikille perusopetuksen päättäneille tarjottiin koulutuspaikkaa. Espoolaisista 2. asteen koulutukseen 2018 valituista 74 % sai lukiopaikan (valtakunnallinen keskiarvo 56 %). Vanhempien hyvinvoinnin haasteet vaikuttavat lasten ja nuorten hyvinvointiin Lastensuojelun asiakkuuksien yleisimmät syyt olivat lapsen ikätasoisen kehityksen vaarantuminen, merkittävät perheristiriidat sekä kasvatuksesta vastaavan psyykkinen terveydentila. Toimintaympäristön tila

84 Masentuneisuuteen liittyviä huolia erityisesti vieraskielisillä nuorilla Masentuneisuus (perusopetuksen 8.lk ja lukion 1.vsk) Vuosi Äidinkieli suomi Äidinkieli ruotsi Muu äidinkieli % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Toimintaympäristön tila 2019 Lähde: Hyvinvointikartta

85 Alle prosentti yhdeksäsluokkalaisista jäi ilman päättötodistusta Lukuvuosi Päättötodistuksen saaneet Päättötodistus jäi saamatta ,4 % (n=2767) 17 oppilasta ,3 % (n=2779) 20 oppilasta ,8 % (n=2729) 34 oppilasta ,8 % (n=2695) 33 oppilasta Lähde: Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö ja Svenska bildningstjänster - Vuonna 2018 kaikille perusopetuksen päättäneille tarjottiin koulutuspaikkaa - Espoolaisista 2. asteen koulutukseen 2018 valituista 74 % sai lukiopaikan (valtakunnallinen keskiarvo 56 %) - Espoon lukioissa oli vuonna opiskelijaa, joista ruotsinkielisessä Mattlidenin lukiossa Vieraskielisten opiskelijoiden määrä on noussut vuosittain, mutta on edelleen vähäinen verrattuna peruskoulun päättävien vieraskielisten määrään : 363 opiskelijaa (7,8 %), 2018: 414 (8,5 %) Toimintaympäristön tila

86 Väkivaltaa perheessä Toimeentulo Merkittävät perheristiriidat Lapsen väkivaltaisuus Lapsen terveydentlia Lapsen sosiaaliset suhteet Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Lapsen päihteiden käyttö tai muu riippuvuus Lapsen psyykkinen terveydentila Lapsen peliriippuvuus Lapsen pahoinpitely Lapsen lainvastainen toiminta Lapsen laiminlyönti Lapsen itseään vanhingoittava käyttäytyminen Lapsen ikätasoisen kehityksen vaarantuminen Lapsen huolto- tai tapaamisoikeus Lapsen haitallinen työnteko/vastuunotto Lapsen fyysinen terveydentila Lapsen eristäytyminen Lapseen kohdistuva henkinen väkivalta Koulunkäynti tai opiskelu Kasvatuksesta vastaavan terveydentila Kasvatuksesta vastaavan päihteiden käyttö tai muu Kasvatuksesta vastaavan psyykkinen terveydentila Kasvatuksesta vastaavan lainvastainen toiminta Kasvatuksesta vastaavan fyysinen terveydentila Huoltajan kuolema/lapsen jääminen ilman huoltajaa Asuminen Asiakkuuden siirto toiseen yksikköön Lastensuojelun asiakkuuksien yleisimmät syyt olivat lapsen ikätasoisen kehityksen vaarantuminen, merkittävät perheristiriidat sekä kasvatuksesta vastaavan psyykkinen terveydentila Lastensuojelun uudet asiakkuudet (n=1108) ja asiakkuuksien syyt vuonna 2018 Toimintaympäristön tila Lähde: Effica

87 Työikäisten hyvinvointi Työikäisten terveydentila ja työkyky ovat keskimääräistä parempia Sekä sairauspäivärahaa että mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden määrät kääntyivät kasvuun. Osuudet ovat edelleen kuitenkin keskimääräistä pienempiä. Lääkekorvauksia saavien osuus on keskimääräistä pienempi. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevia on keskimääräistä vähemmän. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus on vähentynyt tasaisesti viime vuosina. Mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus ei ole kuitenkaan pienentynyt samassa suhteessa. Kokemus omasta terveydestä ja hyvinvoinnista on keskinkertainen 25 % kokee terveytensä keskinkertaiseksi tai tätä huonommaksi Lähes 40 % on tyytymätön elämänlaatuunsa 9 % tuntee itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti 30 % ilmoittaa käyttävänsä liikaa alkoholia Koetusta hyvinvoinnista ja terveyskäyttäytymisestä on saatavissa uutta tietoa huhti-toukokuussa Em. tiedot perustuvat vuoden 2017 Hyvinvointi-koosteeseen. Arjen haasteet Tyypilliset arjen ongelmat liittyvät sairauksiin, aikapulaan, liian suureen työmäärään tai taloudelliseen tilanteeseen. Moniin näistä ei haeta apua, vaan ongelmista yritetään selvitä itse. Toimintaympäristön tila

88 Sairauspäivärahaa saavien määrä kääntyi kasvuun. Osuus pienempi kuin maassa ja kuusikkokunnissa keskimäärin 140 Sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 40 Koko maa Lähde: Tilastot sairauspäivärahasta (Kela) Toimintaympäristön tila

89 Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saavien määrä kääntyi kasvuun 30 Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavan ikäistä Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku 10 Vantaa Koko maa Lähde: Tilastot sairauspäivärahasta (Kela) Toimintaympäristön tila

90 Arjen ongelmina useimmin sairaudet, aikapula, liian suuri työmäärä tai taloudelliset ongelmat Moniin näistä ei haeta apua vaan ongelmista yritetään selvitä itse Asian ongelmana maininneiden osuus, % vastaajista (koko palkki) ja avun saaminen arjen ongelmiin, % vastaajista (värit) Elämää vaikeuttava sairaus Aika ei riitä Liikaa työtä Taloudellisia ongelmia Työttömyys Asumiseen liittyviä ongelmia Työttömäksi joutumisen pelko Yksinäisyys Liian suuria lainoja hoidettavaksi Ihmissuhdevaikeudet Vaikeus järjestää vanhuksen hoito Kiusaaminen Liikaa aikaa, ei tekemistä Liiallinen päihteiden käyttö Pitkäaikainen lomautus Vaikeus saada päivähoitopaikkaa Nälkä, puute ruuasta Oma yritys talousvaikeuksissa Peliongelma Perheväkivalta Toimintaympäristön tila Lähde: FCG Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2018 Asukastyytyväisyystulokset Ei haettu Saatu riittävästi Ei saatu riittävästi Ei saatu lainkaan

91 Oma tai perheenjäsenen sairaus vaikeuttaa noin joka neljännen elämää Espoossa Onko Teillä tai jollakin perheenjäsenellänne ollut ongelmia, jotka vaikeuttavat jokapäiväisestä arkielämästä selviytymistä? Oma tai perheenjäsenen sairaus Toimintaympäristön tila

92 Ikäihmisten hyvinvointi Elinolot Suuri osa ikäihmisistä elää itsenäistä ja aktiivista elämää. Vain pieni osa tarvitsee varsinaisia vanhuspalveluja. Yksinasuvien 65 vuotta täyttäneiden osuus on Espoossa pienempi kuin kuusikkokunnissa 75 vuotta täyttäneiden kotona asuminen on Espoossa hieman keskimääräistä yleisempää 65 vuotta täyttäneiden kuolleisuus on kuusikkokuntia vähäisempää 65 vuotta täyttäneiden määrä on kasvanut ja tulee kasvamaan lähes kaikilla alueilla Terveydentila ja toimintakyky Ikäihmisten hyvinvointi on ollut useiden osoittimien osalta parempi kuin kuusikkokunnissa tai maassa keskimäärin. Tiedot löytyvät vuoden 2017 Hyvinvointi-koosteesta. Uutta tietoa ikääntyneiden koetusta hyvinvoinnista ja terveyskäyttäytymisestä on saatavissa huhti-toukokuusssa Toimintaympäristön tila

93 65 vuotta täyttäneiden määrä on kasvanut ja tulee kasvamaan lähes kaikilla alueilla Toimintaympäristön tila

94 Espoossa kotona asuu hieman keskimääräistä useampi 75 vuotta täyttänyt 94 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä ,6 91, ,2 90,8 90,3 90,6 89,5 89,4 92,9 92,3 91,9 91,6 91,8 91,1 90,6 90,7 90,9 Koko maa Espoo 88 Helsinki Oulu Tampere 86 Turku Vantaa Toimintaympäristön tila 2019 Lähde: Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterit (THL)

95 Järjestöt tärkeä kumppani asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä Järjestöjen toimintaan kohdennetaan huomattava määrä julkista rahaa Kaupungin myöntämät avustukset järjestötoimintaan vuonna 2017 Sote Kulttuuri Nuoriso Liikunta tilatuki Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) vuonna 2019 myöntämät tuet Espoon alueella tapahtuvaan toimintaan. Tukea sai 102 järjestöä. Tilatukea ei ole laskettu avustusten yhteissummaan Lähde: Kumajan kuntakartoitus 2018 ja STEA Toimintaympäristön tila

96 Ekologisesti kestävä kehitys Kuvasarjan alkuun 96

97 Kasvihuonekaasupäästöt laskevat edelleen, kokonaispäästöissä vuoden 1990 lähtötaso lähes saavutettu vaikka asukkaita lisää Kasvihuonekaasupäästöt Espoossa, tonnia CO 2 -ekv Maatalous Jätteiden käsittely Teollisuus ja työkoneet Liikenne Kulutussähkö Sähkölämmitys Öljylämmitys Kaukolämpö Lähde: HSY Toimintaympäristön tila Espoossa

98 Espoolaiset investoivat maalämpöön poratut kaivot yhteensä kpl Toimintaympäristön tila Espoossa

99 milj. ajoneuvokm / vuosi Liikennesuorite on tasaantunut vaikka asukasmäärä kasvaa asukasluku Espoon asukasluku ja liikennesuorite v liikennesuorite asukasluku Lähde: Espoon kaupunki, liikennesuunnittelu Toimintaympäristön tila Espoossa

100 Kaupungin talouden toimintaympäristö Tilinpäätös 2018 Kuvasarjan alkuun 100

101 Kaupungin keskeiset tunnusluvut Toimintakate heikentynyt Toimintakatteen eli nettomenojen muutos-% 2,5 % 3 % parantunut (vrt.kelp 2017) Toimintatuotot/kulut 21,7 19,4 parantunut Verotulojen kasvu-% 0,8 % 1,3 % heikentynyt Vuosikate/poistot % 121,3 159,9 hyvä +100 % Omavaraisuusaste % 72,1 71,6 hyvä +70 % Suhteellinen velkaantuneisuus %* 54,0 57,1 parantunut Lainanhoitokate** 3,2 3,6 hyvä yli 2 Nettoinvestoinnit kasvaneet Investointien tulorahoitus % 72,3 86,7 heikentynyt Lainakanta, tp /asukas parantunut Pitkäaikainen lainakanta, M kasvanut Kaupungin talouden tunnusluvut heikentyivät vuodesta 2017 *Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo kuinka suuri osuus kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. **Lainanhoitokate kertoo kunnan/konsernin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun Toimintaympäristön tila Espoossa

102 Konsernin keskeiset tunnusluvut Toimintakate heikentynyt Toimintatuotot/kulut 46,3 44,7 Vuosikate/poistot % 98,7 119,2 heikentynyt Tilikauden tulos -6,1 52,5 heikentynyt Omavaraisuusaste % 40,5 40,9 heikko (hyvä +70%) Suhteellinen velkaantuneisuus %* 143,5 147,3 parantunut Lainanhoitokate** 1,8 2,0 tyydyttävä 1-2 Investointien tulorahoitus% 65,4 56,2 Pitkäaikainen vieras pääoma (milj. ) Lainakanta eur/as heikentynyt * Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo kuinka suuri osuus kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. ** Lainanhoitokate kertoo kunnan/konsernin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Toimintaympäristön tila Espoossa

103 Verotulojen rakenne ja kehitys Espoossa Toimintaympäristön tila Espoossa