TVÖ M SLINKeiNOMlNłSTeRIO (weers OCH ыйгаыобминэтешет MINBTHVOPBMPLOVMeWTRNDTVffiieCONOMV 3.5.2012 ТЕМ/1104/08.10.02/2012 DIREKTIIVIN 2009/28/EY 22 ARTIKLAN MUKANEN SUOMEN EDISTYMISKERTOMUS
1. Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian alakohtaiset osuudet ja kokonaisosuudet sekä tosiasiallinen kulutus kahden viime vuoden aikana (η-l ja n-2, esim. 2010 ja 2009) {direktiivin 2009/28/EY22 artiklan 1 kohdan a alakohta). Taulukoihin täytetään uusiutuvan energian tosiasialliset osuudet ja tosiasiallinen kulutus kahden viime vuoden ajalta. Taulukko 1: Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian alakohtaiset osuudet (sähkö, lämmitys ja jäälidytys sekä liikenne) ja kokonaisosuudet 1 mmm mm Uttórallivaetìiigìa--Lämmitys ja 45,2.46,4 yüsiutóva^oergiá- 27,2 27,6 Sähkontuotamo^ {%) Uusiüfava energia *- Üik^ine* t%) 4,0, 3,8 UuSiuftivaft enaltan 32,0,33,1 kokonaisosuus (%} Josta yhleisiva>tiekanisiñíen iäüttä b (%j Taulukko la: Laskentataulukko kankin sektorin uusiutuvan energian käytön osuudesta energian loppukulutuksesta (ktoe) 8 {A)UusiutyvÍsíaíaíiteista'pKBÍsinolevan : eneis!aii. 5623,64S0 kokomisj^^ukuiutug^tibnitykseisljajaatidytyksessi (Sì Uusiutuvista lähteistä tuotetun MihkÖnTtokonaisloppukübt^ im 1) ;2t62ļ): (С) Uusiutuvista ÎShteista peräisin olevan energian 1661) 167 1) kokonaisroppukuitüus lijlcgiįgaisft' 1Р)Ш5ш1иуай'спёг^1 а"п-кокопа15ки1ии<8 ' 7741 2) 87882) (E) Uusiutuvan eñs'gi.an sí4no(tpísíínjäsenyallioiiiin 0 0 (F) Uusiutuvan ená^ían siirrot loisista jâsenvattioista ja kolmansista maišia (G) Uusiutuvan energian kulutus inukautettìina tavoitteeseen 7741 2) 8788 2) ФНЕЖЕ) l> Luvut sisältävät junien uusiutuvan sähkön (Π ktoe vuonna 2009 ja 18 ktoe vuonna 2009) "Luvut sisältävät junien Uusiutuvan sähkön vain yhteen kertaan 1 Heipottaa vertailua.fcansahisten tpimi'ntasuunniteetņicņ tauļtļkoihm 3 ją 4a. " Uusiutuvan energian osuüs lämrnttyksessä. jâ jäähdytyksessä: ttusiutüvista iähteistä peräisin olevan, çnergjan. kokonaistopp.ukututus lämmityksessä ;ja jäähdytyksessä (siten kuiħ se on ffiämteity direktiivin 2Ö09/2S/EY 5 artikian 1 kóhdan b alakohdassa ja 5 artiklan 4; kohdassa) jaettuna lättinlttykseeft jā jäähdytykseen käytetyn energian kokonaisloppukutuluksella: Sovelletaan Samaa menettelyä kuin kansallisten toimintasuunnitelmien taulukossa 3. i Uusiutuvan energian osuus sähkqntuotannossa:.uusiutuvista., lähteistä tuotetun sähkön kokonaisloppukulutus. (siten kuin se on määritelty direktiivin 200.9Й8/Ё 5 ;artikían I kohdan a alakohdassa- ja, 5 artiklan 3 kohdassa) jaettuna sähkön, kokonaisloppukulutuksella. Sovelletaan samaa raenettelyakyin kansaîlisten toimintasuunnitelmientaulukossa-3. 4 Uusiutuvan energian osuus itikemeessä: uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian loppukulutus liikenteessä {ks. direktiivin 2009/28/EY 5 artiklan 1 kohdan с alakohta ja 5 artiklan 5 kohta) jaettuna liikenteessä käytetyn l ) bensiinin, 2) dieselin, 3) maantie-ja rautatieliikenteessä käytettyjen biopolttoaineiden jä 4) maalükenteessä käytetyn sähkön kulutukselìa. įnakyy taulukon 3 rivillä 3). Sovelletaan samaa menettelyä kuin kansallisten toämintasuunnttehmen.taulukossa 3. 3 Uusiutuvan energian osuus energian kokonaisioppukulutuksesta. Sovelletaan samaa menettelyä kuin kansallisten iomiintasuurmitėjimen taulukossa 3. * Prosentteina uusiutuvan energian kokonaisosuudesta. Prosentteina uusiutuvan energian kokonaisosuudesta. 8 Helpottaa vertailua kansallisten Ěoimintasuunmteímien taulukkoon 4a. ^Direktiivin 2009/28/EY 5 artiklan I kohdan mukaan uusiutuvista energialähteistä tuotettu kaasu, sähköjä vety on otettava huomioon vain kerran. Kaksinkertaista laskentaa ei sallita.
Taulukko 1 h-. Kunkín uusiutuviin energialähteisiin liittyvän teknologian tosiasiallinen kokonaispanos (asennettu kapasiteettia sähkön kokonaistuotanto) [jäsen valtiossa J vuoden 202(1 pakollisten tavoitteiden ja ohjeellisen kehityspolun saavuttamisessa liittyen uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuuteen sähköntuotannossa ]l} Vesivoima' 11 : muuta kilin 3120 13898 3140 13S77 pumppu voi maa <! MfY 31 138 31 137 l A4W-~10MW 2S5 1269 305: 1354. iomw 2804 12490 2804 123.92 pumppuvoimaa 0 0 yhdistetyr' Geoterminen energia Aurinkoenergļa: aurinkosähkö - kesfáfíaífòaúrínkolampo VHomvesisaaìms menenergi a Tuulivoima: 147 279 3.14 mpatta 147.ж..:314 mereltä Bramassa 13 ; 1807 10718 røo kiinteä biomassa Í8Ö7 10686 19:10 J0S59 biokaasit J2 89 biofíésieet VHTEENSA 5080 :;22899 '5245 25144 josta säiikõnja lämmön 7949 n.a, 9288 'vbtebħiorànioa Taulukko Ie: Kunkin uusiutuviin energialähteisiin liitcyvãff teknologian tosiasíaílínen koķouaispanos (energian loppukulutus^4) fjasenvalriossal vuoden 2020 pakollisten tavoitteiden ja ohjeellisen kehityspolun saavuttamisessa liittyen uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energian osuuteen tämmitvksessä ia jäähdytyksessä (ktoe)' s CöJlerminen energia (pois luettuna matalan lämpotiäan geotenņinen iämpo lämpõpumptnisoveliuksissai 'BioWssa'*: 5423 6251 kiihieä biomassa '$ 7 6203 biokaasii 20 bionesteel. :.25 40 LämpöpLimpuistö saatu.20.0 229 Tiiisiiituva aiei^ia^ josta: - aemíermístä - geotermistä - hydrotemiistâ VHTEENSA 562Î 6480 jostu kaukolämpö S574 : 4 348 10 Helpottaa vertailua kansaihsten toimiritasuunnitelmicri táüliikkpon IQa. n. Nonjialisoitu direktiivin 2009/28ÆY ja Eurostatin menettelyn: ifmkaisesti. 12 Eurostatin uuden menettelyn mukaisesti. ^Huomioon otetaan ainoastaan soveilettavat kestävyyskriteerit täyttävä biomassa, ks. direktiivin 2009/28/EY 5 artiklan 1 kohdan viimeinen alakohta, 14 Direktiivin 2Û09/28/EY 5 ardkian 4 kohdassarnäaŕítelty suora käyttö ja. kaukolämmitys. ' ^Helpottaa vertailua kansallisten toimintasuunniteimien taulukkoon 11. 16 Huomioon otetaan ainoasiaan sovellettavat kestävyyskriteerit, täyttävä biomassa,-ks. direktiivin 2Ö09/28/EY 5 artiklan 1 kohdan viimeinen alakohta-
osta biomassan käyttö kotitalouksissa 11 nu 1434 Taalukko M: Kunkin uusiutuviin energiaïahteisim liittyvän teknologian tosiasiallinen kokonaispanos [jäsenvaltiossa] vuoden 2020 pakoüisteii tavoitteiden ja ohjeellisen kehityspolun saavuttamisessa liittyen uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuuteen liikennesektorilla (ktoe) 19,20 Bioelanoli/bio-ETBE Ш. '1,5. josta bìopoiitoaineira 2 ' (21 artik/an 2 kolua) 8* wlftífeísjéíi;; sr justa luolaa f5.3 71,5. Biodiesd it 56,2 60,0 jostá biopoutoameita" (21 artiklan 2'kohta) 3sr josta tuotuja IJ 3.7 Tjilsiutuvisla eneflli'álähfeista'iuotett» vety ^Uasiutuvistaaiereialāhteiaa tuot eito sähkö joita maanuelìikèntcessa josta mùitssà kùm maaniieltììieìiieessa í 6,0' Muut (kuten biokaasu, kasviöljyt', jne.) - taiiceimettava joslń biopoltfoaineuď 1, (2 f artiklan 2 kófìia} mi YHTEENSÄ ISO fi -ISTįl- 2. Kahden viime vuoden aikana toteutetut ja/tai SUttnuitélIiit kansalliset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on edistää uusiutuvista ląhteista peräisin olevan ęhiargian käytoft kasvua ottaen huomioon ohjeellinen kehityspolku uusiutuvan energian osuutta koskevien, kansatüsëssa toimintasuunnitelmassa hahmoteltujen kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi (äirektiivin 2ÖÕ9/28/EY22 artiklan Í kohdan ä (tukuhiä) Taulukko 2: Yïaskuva politiikoista ja toimenpiteistä V: 2012 määräykset MaankäyBö ja rakennuslain muuttaminen Biopolttoaineiden jakeiuvelyoite.{laki biopolttoaineiden käytön ed.istämisestä liikenteessä Sääntelyyn perustuva Sääntelyyn perustuva Sääntelyyn perustmva Velvoitetta Vastaava osuus biopolttoaineita ulktshäliinto, suunnittelijat, arktótehdit Tuulivoiman Ιμο tanto, tuulivoiman huomioiminen kaavoituksessa Biopolttoaineiden käyttö liikenteessä Määräykset annettu 30.3.2011 Kuynnissä- Uudisrälientamisla koskeva! rakennusten energia määräykset voimaan 7/2012; määråyskokoelman osatp2jad3 Lainmuutos voimaan 1.42011, 134У20'11 Lainmüirtos voimaani 11.2011, 1420/2010 '' KaukoiäinmitykseEi ja/tai -jäähdytyksen osuus uusiutuvan energian kokonaiskulutuksesta lämmitykseen ja jäähdytykseen. 18 Osuus uusiutuvan energian kokonaiskulutuksesta lämmitykseen ja jäähdytykseen. i5 Biopolttoaineista otetaan huomioon ainoastaan kestävyyskriteeri E täyttävät biopolttoaineet, JCSĻ direktiivin.2ö09/2s/ey 5 artiklan.ī kohdan viimemen ajakohta. 20 Helpottaa vertailua kansallisten teimintašuunnitelxnien'taulukkoon 12. 21 Direktiivin 20Ö9/28/EY 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut biopolttoaineet. ï2.bioetanol in/bio-etb En kokonaismäärästä. M Direktiivin 2009/28/EY 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut biopolttoaineet. Bibdteselin kokonaismäärästä. 25 Direktiivin 2009/28/EY 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut biopolttoaineet.
446/2007) Biopolttoaineiden ja bionestejden kestav yyskriteetit (Hallituksen esitys laiksf biöpoittoaioerdenja frønesteiden kestävy^friteereist Sääntelyyn peťvistuva Biopolttoaineiden tuottajat ja jakelijat, biopoiijaisęt polttoaineet ja polttonesteet Valmistdu käynnissä Syksy 2012 Asentajien sertk fiptntijįijestelma; Tuulivoiman tuotantotuki (laki uusiutuvilla. energiatähteitiälüoielunsëhkor» tuotantotuesta, iäee/zöio} Biokaasun tuotantotuki ^tókluusluuiyïlla energiajähteilla tuotetun sähkön tuotantotuesta, 1396/20ÍD) Pien-CHP;ri tuotantotuki (laki uusiutuvilla enérgiaiähteíllä tuotetun sähkön 'tuotantotuesta, 1306/20101 Metsä hakkeen tuotetńtotbki (laîti uušiutüvüla 5 елегдшамйпщ tuotetun sähkön tuotantotuesta, 1396/201 Oí Energiatuki {valtioneuvoston asetüs ; energiatuen myöntäini^h yfeisisiä ehdoista Vna 13Í 3^007) Polttoaineverot (LakrnesícínäíSten poiuöaíneldbn vaimisteveròsta 1472/1094 setta laki sähkön ja eräiden poittoaineiden valmisteverosta 1260/1996) Maatilojen investointituet Biokaasulaitosten' invėstoffttiavustijs (valtioneuvoston asetus bioenergiatuotannon avustamisesta, vha 607/2003) Maatilojen energiaohjeirna (mom- 30.01.40, Informaatío-ohjaus Taloudellinen TaloudeHineń TalûuddJineo Taäoi)(äelIinen Talotļdetlinai TaJoüddimën Tatoüdelíinen Tatoudetlinen Taloudellinen ja informatiivinen 2500 MVA ja 6 TWh vuonna 2020 19 MVA ja 0,7 TWh vuonna 2020 t60r-210ívtvaja 1 1 ;,5 TWh vuonna 2020 5y3 TWÌ vuonna 2O20 Asentajat; väliiiisenä kohderyh-. mänä myös asennuksia iiiaavat loppukävttäjät Energian tuottajat, tuulivbima Energian tuottajat, bjukaasusahkö" Eneigiantuottajat, puupolttoaineet Ertergian taottajat, metsähakesähkä ja välillisesti metsäiiake- HPlëmpö Energian tuottajat, ja käyttäjät, kaikki uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä; lisäävät toimenpiteet Energian tuottajat ja loppukäyttäjät Uusiutuvia energialähteitä tai jätelämpöä hyödyntävät maattlojen lämpölaitokset sekä biokaasulaitokset Biokaasulaitosten rakentamisen edistäminen maatalouden yhteydessä alueilla, jossa on paljon eläimiä. Maatilojen energiatehokkuuden seka uusiutuvan ener Suunnittelu käynnissä ", vahîtistèilianiuutös, jossa.tvuòírtioídaatí turpeen veruít koropiksai vaikutiistuen taipeeseen ;, valmisteilla tukijärjcstelinän uudistus, valtiontukihyväksyn. tā voimassa 2012 loppuun Kayimissa, ħallitusoiijelmassa sovittiin tiffpeen vferon korottamisesta Pitottikoulutus 9/2010, sertif. järjestelmä valmis 12/2012 Järjestelmä Voilnaän: : 25.3;20"tl JEneaebRäVöjmaan Järjestelmä voimaan; 253:2011" jimjestdimävoiisiaan ä'5';3:'2ó"11 Uusittu jänestelmä voinrassa2013 alkaen Uudistettu verorakërine voimaan' lakimuut<ašel1a201 1,1393/2010(3 140Ô/2011>. Turpeen veron korotl»20l3ja 2015 alkaen. 2009 2016
Valtio neuvoston asetus maatilojen energiasuunniteima tuesta, Ула 1000/2009) Pienpuun energiatuki tukijärjestelmat: anergta avustus, 1254/2010: : BioRefine UiKäet biomassatuoltmt 2007 2012 (Tekęsęifl,.oliielmal Groove ~ Uusiutuva ' energia, kasvua; kansainvälistymises tež0íi>20j4. (Tekesin DhĮelmaį Strategisen fiùipiiu (»āanļlsen keskittitoāt, Cleen Oy Kestävä enei^ia -. SüsEn {Suomen Akatemian ohļelma} Tąryeh^rkinfaišėt eņei-gta^jakpiļausavustukset pientaioiile (laki asuntojen koeļaus-, energia- ja terveýsftaiťta^vustuksista Ï1Ö4föoÖ5) Suhdanneluonteiset. energia-avustukset (liiki suhdanŕ«-. luonteisista avustuksista GrãíçJeh rakeiinüistëii korjauksiin 17SÍ2Ö09); Kotitaknjsyâbennys (tuloverolaki 1535/1992) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma mom. 30,10,61-63 sekä 30.20,43 Sähkön ajkiiperatakuu (Laki sähkön alkuperän vannentamisesta ja ilmoittamisesta 1129/2003) TaioudelHnen Talou eilinen TakHjdelltnftri/'" tuikimys ja kehitys Taipuaëlliöën/ ftjikimuaįa kehitys Taloudellinen/ tutkimus ja. kehays Taloudellinen/ Īūtkimusja kehitys TalouaeJĮmėn TalowJelHnęn Taloudelliiiien Tàloudellitien Informatiivinen ja sääntelyyn perustuva gíanímfannonja käytön edistäminen energiatehokkuuss opimuksilia ja tuetuilla energiasuunnitelmilla Metsähakkeen Ujolannon lisääminen nuorten metsien hoitokohteilla ja ensiharvennusm eteistä Kotitaloudet; tavoitteena on lisätä uusiutuvanenergian käyttöänottoa nm pientalojen päälammitysjärjesta Imien saneerausten yhteydessä; tukijärjestelmä kohdistettu, erityisesti pientaioille Biomassan jalustaminen ja toisen. sukupoliřen liikenteen btopoittoaineet UuSäutuven ener-, gran yritysten liiketöimintav&hiiuksien parantaminen Taloudellinen/ lutkirħusjakehitys Kestävä energiantuotanto Kotitaloudet, uusiutuvien energìamuotojen eäistäminen pientaloissa, energiatehokkuutta parantavat korjaukset; tukijärjestelmä kohdistettu erityisesti pientaloille Uusiutuvan energian käyttöönotto asuinrakennuksissa jotka käsittävät vã* hinlään 2 asuntoa Kotitaloudet, mm. uusiutuvan energian käyttöönotosta ja lämmitystapamuutoksista johtuvien kustannusten vähentäminen verotuksessa Maaseudun mikroyritykset Sähkön tuottajat, uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan sähkön marŕíkinoiííepääsyn Laki pienpuun energiatuesta hyväksytty (101/20/1.1), saatetaan voimaan aseįukselfe.kun. valtiontukihyyäksyn täqn : saatu, ; vaitioneuvosiön asetus asuntojen korjaus-, energiaija terveyshîûtta : avustuksista annetun asetuksen muuttamisesta (tfna1255/ž6lô) Kãynáissa KáyjHiisáa Кауяпйса Päättynyt Käynoissl Päättynyt, uusiutuvan energian direktiivin edellyttämät muuíoícšet Alkaen 2Ö12.äyksy Erityinen uusiutu* vāti energian käytön tėhostamiäeen suunnätiu energia-ävustus,öii baeťtavissa ensim^ maisen kerran у.. 201 l.avustgsmääri^ä päätetään vuosittain 2007 20í2 20107 2014 гооеигоп Avustusmääristä pästetään vuosrhain laki ja asetusmuutoksilta 2009^2010 2007^2013 2Ш4
Motivan tiedotus Energiatoimistot Puuenergianeuvojat Kuluttajien energianeuvoiita. harikkeet (yhteensä 1 5 Sltaan.jaTyö ja elinkeinominiaerion rahoittamaa banketta) Tuuliatlas Syneigja tafo Informaatio ohjaus Informatiivinen Mfohnatiivineh Infoimatiivin«! lnfomiátiivíñen lrrfo,tnraátkwjhlaús Infontiaatiçbphjaùs edistäminen Sijoittajat, loppukäyttäjät. julkishaüinto, suunnittelijat, arkkitehdit, asentajat, kansalaiset jne. Yritykset ja yhteisöt, energiahankkeet mm. uusiutuvan energian käytön edistämiseksi Yritykset, yhteisöt ja kuluttajat, puupohjaisen ja muun bioenergian käyttöönottoon iiittyvä neuvonta Kuluttajat, Energianeuvontah a rikkeiden kokonaisuus. Hankkeiden: keskeisenä tavoitteena on eríergiatehokkuěkjé ti edlstäminen.sekä uüsojluväa energiaa ja tämmitystepuja koskevan tiedon iakaminen Tuulivoiman tuotanto,. tuotantopaikkojen sóveléuyuüden kartoittaminen Sijçnttajat, iöpfiukäyttäjät, jüfflfishaliinto, suunnittelijat, arkkitehdit, aseņiaļat, kansalaiset jne. SuunnittelijaE; arkkitehdit. valmisteftavang Käynti issa Vaimtsmnui 2009 Kavnijíšsä Käynnésä Jatkuvaa toimintaa 2009 2011 U 2010 : toīmiņtaotijeiman: laatìminen ' 2003-2013 ' * Onko toimenpide (pääasiassajsääntelyyn pmiśtuva,:taloude)lirten vai "pehmeä" (esim. tiedotuskfirrípanju)'? ** Onko odotettu. bios;käyttayiyn>isen.muutt)s, inisi tuotamoliapasiteetti (MW; tonnia/vuosi) vai tuotettu energia'(ktoe)? *** Ketkä ovat ķomeheoķilot: sijöj^ arkkitehdit, asentajat jne.? Mikä on kohteena oleva toiminta/sektori: biopoittoaineen tuotanto, annan energiakäyttö jne/? **^.* Kofyafaahkotai^ydennetäänkötallätoimenpiteelläkaņsaHisen toimintasuunņite]man : tau3ijkqssa.5 olevia; toiiïienpi teitä? 2.a Kuvailkaa edistymistä ha[lintomenetteiyjeii arvioinnissa ja parantamisessa uusiutuvan energian kehityksen síi an t e! vili sten a muiden esteiden poistamiseksi (direktiivin 20&9/Μ/ΒΫ22 artiklan 1 kohdm e alakohta). Maankäyttö-ja räkennijsiakia onļnuutettu (Ļ134/20Ī1) siten, että yleiskaavoitusta on mahdollista käyttää aikaisempaa íaajemmuiítuultvoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena. Lakimuutos tuli voimaan 1.4.2011, Liikenteen turvaliisuusvirasto Trafi hyväksyi 14.12.2011 lentoestelausuntojen korkeusrajoitusten lieventämistä koskevan muutoksen käyttöönotettavaksi 15,12.201.1. Pïnavia on julkaissut 15,12 uudet paikkatietokannat tähän Hittyeii. Lausuntojen Ueventämtsellä edistetään tuulivoiman lisärakentamista uusien voimalahankkeiden lisääntyessä ja voimaloiden korkeuden kasvaessa. Pusissa lentoestekartoissa vapautuu alueita, joille on mahdollista rakentaa korkeita rakenteita ja tätä kautta vapautuu uusia alueita tuultvoimarakentamiseen.
Teknologian tutkimuskeskiís VTT on kehittänyt tuulivoimarakentamisen tutkavaikutüsten arviointiin tehokkaan laskentatyokalun, jolla voidaan arvioida tuulivoimaloiden vaikutukset puolustusvoimien lakisääteisessä aiuevalvontatehtävässa käytettäviin vâlvontasensoreíbin. Sen avulla varmistetaan, ettei mulivoimarakentaminen heikennä puolustusvoimien vatvontajäfjestelmiea suorituskykyä. Uuden tiedon avulla voidaan perustellusti pienentää tapauskohtaisesti alueita,, joille piiolustusvoirmen toiminnan näkökulmasta ei voi rakentaa tuulivoimaloita. 2.b Kuvailkaa tpimenpiteitä, joiden tarkoituksena on varmistaa uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön siirto ja jakelu sekä parantaa yerkkoliitäntään ja verkon vahvistamiseen liittyvien kustannusten kantamista ja jakamista koskevia sääntöjä (direktiivin. 2009/28/ET22 artiklan Î kohdan f alakohta). Sähkömarkkinalaissa on säädetty siirtoa ja jakefoverkonhatøjoille verkon kehittämisvelvouisuus, jonka mukaan verkonhaltijan tulee ylläpitää, käyttöön ja kehikaä sähköverkkoaan sekä yhteyksiä toisiin verkkoihin asiakkaiden kohtuullisteil tarpeiden mukaisesti ja^ turvata osaltaan hyvälaatuisen sähkön saanti asiakkaille. Sähkön ^irtoverkonħaltija on lisäksi vastuussa.koko sähköjärjestelmän teknisestä toimivuudesta ja käyttövarmuudesta (iärjestelraävastuu). Jarjestelmävastimssa olevan siirtoverkotíhaltijan tulee yhapitää ja kehitti jäqestelmävastuun piiriin kuuluvia toimintojaan ja paīvebitaaņ sem'yuäpitäiä, käyťíää ja kehittää sähköverkkoaanjamuitejaxjestejinävastuun hoitamiseen tarvittavia laitteisīojaan sekä.yhteyksiä toisiin verkkoihin siten, eitä,edellyįkseit tehokkaasti toimiville sähkömarkkinoille voidaan turvata. Verkkopalvelujen myyntiehtojen sekä oiiden tuaämytymisperusteidea onoltava ta^puolisia ja s^jimättömiä kaikille verkon käyttäjille, Kiista saa poiketa уаш.erityisisiä syistä. Suomi soveltaa taattua verkkoonpääsymeflettelyä. Verkkoon liittyviä sähköntuotantolaitoksia koskevat kaikille, samat ja yhiälíiiseť säänaõt. Eli kaikkia liittļrjiaon sahköknarkkínalain mukaan kohdeltava tasapuolisesti. BnsisUaisialîîfântapiï^uksia taį;erikseen varattua liiťäntikapasiteeftia ei ole käytössä. VerkonhaiĄian:tuìee pyynnöstä ja коьшишзсакогуаийа vastaan liittää verkkoonsatekniset vaatimukset täyttävät sähkönlayööpaikatj$ sähköntuotantolaitokset toiminta-ahieellaan. Verkonhaltijan liittymiselle asettamien ehtien ja teknisten vaatimusten tulee.olla^ tasapuolisia sek&syrjmiattömiä. Verkonhaltijan velwllisuuksiin kuuluu^ että palvelusta^perittäväkorvaus on kohtuullinen ja ettì toimitetun sähkönmittaus järjestetåän aslanmúlaiselfetavalll Verkonhaltijalīe kuqluva ketóttamisveìyollisims. edellyttää, että verkonhaltijan on lisättävä tarvittaessa verkkonsa siirtokapasiteettia tuotannon verkkoon liittämisen^mahdollistamiseksi liittyjänä olevan asiakkaan kohtuullisen vaatimuksen mukaisesti. Sähköverkon kehittämisen aiheuttamat kustannukset katetaan siirtomaksuilla ja verkon laajeneminen sekä siitä johtuva vahvistaniinenliittymismaksuilla. Verkkoon liittymisen osalta verkonhaltijat laativat itselleen kirjalliset liietymien hinnoittelumenetelmätja -periaatteet, Naiden periaatteiden tulee noudattaa Energiamarkkinaviraston vahvistamia menetélmiäliittymiénhinnoittelun määrittämiseksi. Energiamarkkina\'irastott vahvistamat menetelmät ovat sisällöltään laudile sähkö verkonhaltijoille yhdenmukaiset. Jakeluverkon haltija perii liittyjältäyoimassa olevien omaa.jakelual«ettaan koskevien liittjtnismaksuperasteiden (líittymisehtojeű) mukaisen liitiymismaksun. Näissä ehdoissa on määritetty myös verkon teknisistä mukautuksista johtuvien kustannusten kantamista, ja jakamista koskevat säännöt. Liittymisehdot on hyväksytettävä EnėrgiaiaaikJanavirąstolla ennen niiden käyttöönottoa ja Energiamarkkinavirasto myös valvoo ehtojen tasapuolisuutta ja syijimättömyytta; Siirto- ja liittymismaksujen yleiset perusteet säädetään sähkömarkkinalaissa. Energiamarkkinavirasto oň ottanut vuonna 2011 käyttöön valtakunnallisesti yhdenmukaiset jakeluverkossa ja suurjännitteisessä jakeluverkossa sovellettavat menetelmät tuotannon liittämisestä perittävien maksujen määrittämiseksi. Merkittävin hinnoitteluun liittyvä muutos koskee kapasiteettivarausmaksun käyttöä jakeluverkossa, jonka osalta aiemmin ei ole ollut käytössä yhdenmukaista määrittelytapaa, vaan verkonhaltijat ovat itse määrittäneet kapasiteettivarausmaksun määrittämištavan. Tuotannon liittämisestä perittävien maksujen määräytymismenetelmien käyttöönoton yhteydessä on myös päivitetty kulutuksen liittämisestä perittävien maksujen määräytymisperiaatteiia siten että ne ovat yhdenmukaisia tuotannon liittämisestä perittävien maksujen määräytymisperiaatteiden kanssa.
3. Kuvailkaa käyttöön otettuja tukijärjestelmiä ja muita toimenpiteitä, joita sovelletaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian edistämiseksi ja raportoikaa käynnistettyjen toimenpiteiden edistymisestä suhteessa kansalliseen toimintasuunnitelmaanne (direktiivin 2009/28/EY 22 artiklan 1 kohdun b alakohta). Komissio muistuttaa jäsenvaltioita siitä, että kaikkien kansallisten tukijärjestelmien on oltava EU;n toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklassa määrättyjen vältiontukisääntöjen mukaisia. Direktiivin 20Q9/28/EY 22. artiklan mukainen kertomus ei korvaa EU;n toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja J08 mukaista ilmoitusta valtiontuesta. Ehdotetaan, että taulukossa 3 annetaan yksityiskohtaisempia Hetoja, käytössä olevista tukijärjestelmistä ja erìlaìsìm uiłśiutman- energian fekńołogioihin sovelletuista tukitasoista. Jäsényáltioita kannvstktaän : ahtamaan tietöa rnenetelmįstai joita käytetään uusiutuvan energian tukijärjestelmien tason ja suunnittelun määriilglemiseksl Taulukko 5: Uusiutuvan energian tukijärjestelmät Väfine (anne tasil. īiedot.íarvíttaess Biopoltťmmeiden.velvoitè/kraitìo {%} 6%.20Π.-> 20% 2020 S^raaimsrøuytøut: -optío/biíy-out' -hinta! Seflifikaatin'keskiÍHitta, S^vapaHtLis-'vaOnpalaiiħJS Invwíomtiíueí (päaomatuki täi tón'at) t&yksikkfį) Eňtíi-gi'átuki Tuoîaniokannustïmet: Syõttötai-in) 3,1й\ Ì alkaen laulivoinislfė, biokaaswsãlikõlleja pien CHP:llc puusia ìiukuya pi-eemio-syollötarinï Toimituspalkkiot Taijcmskilpailut ä määritelfävissä: Tavoitehinta 83,5 ШШ, tuuhvoimaíie 2ÖÍ5 īoķpuun Saakka tawiřtdiinťá 105^ /MWh js biokaäsusahkö!le Jampöprceinio 50 gwwhjapien GHP:lle2Ö rlvíw]i *aoíin 20l2 itíyeätouititúki. Uusiutuvalle energialí&-34 'MÉ, ļiifceriteoī biòpdìttóaineìcjen demolahokselle 100 M, bíopoíttoaineiďai kehittamisohķimaue 7 Mrį energjatdiokkuudelle i 5 Мб SyC>ttotariffîinvaFaHu:vuoden.20l2 : «itiîon budjelissa 97 milj. Arvidit«vuotiiinîSî kokonaistuki sähköseklönha loqmel^tötariffi kohdenłutf sabkön:fti0.tannol!^ mutta välillisesti SE eciistää iny^ uusiurivan lämmön tuotantoa) Aidoita vuotuinen kokonaistuki lamitiityssektortlla ii ме Arvioilií vuotuinen kokonaistuki lakennesektoriha. Ί07Μ Sen' energian' määrä, jotieyksikköftohfaistä tukea oti mýnntietty, afttaa viittéita'tüen ^hpkkuudesta kussakin tekno!ogiatyypissä- Biomassan käyttö sähkön ia lämmöntuotannossa Biomassa käyttö sähkön -ja lammöntuotatmossa on edennyřlransalíisessa toimintasuunnitelmassa ėimakoitua пореаштт (NREAP:ssa vuodelle 2010 biomassaan perustuva sähköntuotanto 8090 ktoe sekä lämmitys ja jäädytys 4990 ktoe, toteuma sähköntuotannossa 107.18 ktoe sekä lämmityksessä ja jäähdytyksessä 5423 ktoe). Maaliskuussa 2011 käyttöönotettu metsähakkeeha tuotetun sähkön muuttuvatuotantotuki on kasvattanut metsähakkeen käyttöä etfeíleen. Energiatuella (investointituki uusiutuvan energian investointeihinļ on tuettu vuosüia.2009 ja 2010 merkittävästi etenkin biopolttoamelämpökattiloita. joilla on korvattu öljykattiloita.
Tuulivoima Tuulivoiman rakentaminen on edennyt ennakoidusti vuosina 2009 ja 2010. Maaliskuussa 2011 käyttöönotettu tuulivoiman tuotantotuki on maatuulivoiman osalta riittävä, mutta hankkeet eivät ole edenneet ennakoidusti muiden kuin taloudeïlisten esteiden vuoksi. Lentoestelupiin ja tutkavaikutusiin liittyvät esteet ovat ratkenneet (katso kohta 2a), Muiden esteiden osalta työ- ja elinkemoministeriö on nimittänyt selvitysmiehen tekemään ehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Selvitysmiehen raportti valmistuu 31.3-2011. Biopolttoaineet ia bionesteet Jakeluvelvoite Liikenteen biopolttoaineiden tärkein edistämistoimenpide on niiden jakeluvelvoite, joka on ollut voimassa vuodesta 2008. Vuonna 2010 jakeluvelvoitelakia (laki 446/2007) muuteltiin siten, että vuotuinen jakeiuvelvoite aseiettim vuosille 201Î-2020. Jakeïuvelvoitteen suuruus määritellään markkinoille toimitettujërl biopolttoaineiden energiasisällön osuutena toimitetun bensîinin^dieseimja.biopoïttoainetde«kokonaisenergiasta. Vuotuinen jakeluvelvoite on seuraava: 20.11-2014 2015 2016.-2017.2018 20Ï9 2020-> Vuosi 6% 8% 10% 12% 15%. 18 % 20% Velvoite Jakeluvelvoitteeseen sovelletaan RES -direktiivin, kaksoislaskentøa jätteistä,, tähteistä, syöiäväksi keìpaamattomasla selluloosasta ja lignosefluloosasta tmjtetbjee bíopoutoameíden osalta, Jakěíuveívdítelaki: myös edellyttää, että jakeïuvelvoitteen piiriin hyväksyttävien biopolttoaineiden tuke täyttää RlS-direktiiViSSa asetetut kestävyyskriteerit ja toimijoiden tulee osoittaa kestävyys direktiivin mükaiscšfi: Polttoaineverotus Vuonna 2010 valmisteltiin energiaverouudistus, joka tuli voimaan vuoden 2011 alusta. Uudistuksen tärkein elementti on kaikkien polttoaineiden, myös Uikennepolttoaineiden, verotuksen perustaminen miden energiasisältöön sekä hiilidioksidipäästöihin. Verrattuna aiempaan järjestelmään, jossa biopolttoaineilla oli samalitrakoħtamen vero kuin fossiilisilla polttoaineilla, parani biopolttoaineiden asema uudessa verorakenteessa* koska se ottaa huomioon biopolttoaineiden, erityisesti etanolin alemman energras/sähön. Myös hiilidioksidipäästöjen huomioon ottaminen antøa.etua biopölttoaineiíle, Biopoktoaineiden hfilidioksidiveronpohjana ovat niiden elinkaaren aikaiset hiilidioksidipäästöt verrattuna fossiilisiin vastineisiinsa. Polttoaineverolaki määrittelee, että kestämättömistä biopolwoameísta;kannetaan sama hiilidioksidivero kuin fossiilisista poīttoameista, kestävistä biopolttoaineista kannetaan 5U % vastaavan fossiilisen polttoaineen hiilidioksidiverosta ja RES-direktiivin mukaisista ns, kaksoīslaskettavisīa biopolttoaineista ei kanneta lainkaan hiilidioksidiveroa. Hiilidioksidiveron laskentaperustaksi otettiin vuoden 2011 alussa 50 блсоз ja vupden 2012 alustatama nousee 60 /tcö2, Uudella verorakenteella pyritään etmen muuta ohjaamaan biopolttoaineiden käyttöä toisen sukupolven vaihtoehtoihin. Myös bionesteisiin sovelletaan vastaavaa verorakennetta, mutta : lammityspolttoaineilla sekä energiasisältövero että hiilidioksidivero ovat selvästi alhaisempia kuin liīkennepolttoaitieilk. Muita toimia Biopolttoaineiden tuotantoa on lisäksi pyritty edistämään lisäämällä voimakkaasti määrärahoja uusien biopolttoaineteknologioiden investointitukiin sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan. 10
3.1- Antakaa tietoja siitä, miten tukea saava sähkö jakautuu loppukäyttäjille direktiivin 2Θ03/54/ΕΥ 3 artiklan 6 kohdan soveltamiseksi (äirektiivin 2009/28/EY 22 artiklan 1 kohdan b alakohta). Sähkömarkkinat on vapautettu ja uusiutuvilla energialähteillä tuotettu sähkö ei ole erityisasemassa sähkökaupassa. Uusiutuvan tuoiannon kannattavuutta tuetaan tukijärjestelmillä. Myös uusiutuvista energialähteistä tuotettu sähkömyydään sähköpörssiin, sähkön jälleenmyyjille tai myös suøraah loppukäyttäjille. Alkuperämeridttyä sähköä myydään vähän eikä tuettua ja lukematonta sähköä ole eritelty. Yhtiöt myyvät uusiutuvista energialähteistä tuotettua sähköä eri tuotemerkeillä (norppasähkö, hyöfysähkö. -. ), myöskään näistä sähkötuotteista ei ole tiedossa tuetun sähkön määrää. 4. Antakaa tarvittaessa tietoja siitä, millä keinoin tukijärjestelmissä otetaan huomioon sellaiset uusiutuvan energian sovellukset; joista saadaan lisähyötyjä mutta joiden kustannukset ovat vastaavasti suuremmat; tällaiseksi sovellukseksi katsotaan esimerkiksi biopolttoaineiden valmistaminen jätteistä, tähteistä, muusta kuiņ elintarviketuotannon selluloosasta sekä lignoselluloosasta (direktiivin 2009/28/EY 22 artiklan 1 kohdan с alakohta). Kuten kohdan 3 VäStaukseSäa oņ.ken;ottu i kehittyneempien tnuttakahiiinpien.biopölttoaioeiden käyttöönottoa pyritiään edistämään RES-direktiiViii ns. kakspislaskentaa käyttämällä sekä uuden poīttoameveroiīīkenteen ; avulla- 5. Antakaa tietoja uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sekä lämmityksen ja jäähdytyksen älkuperätäkuujärjestelmän toiminnasta sekä toimenpiteistä järjestetmän luotettavuuden yarmîstamiseksî ja sen suojaamiseksi väärinkäytöksiltä (direktiivin 2009/28/EY 22 artiklan 1 kohdan d alakohta), Suomess^álkuperäťaícuujägestelmäa sovelletaan vain sähkön alkuperätakuisiih mukaaîuiifcëin tehokkaalla yhteistuotannolla tuotettu sähkp. Järjestelmä toimii hyvin ja REŠ-dírektii-wnIv^tteíajtñuutpiísia nykyiseen jäijestelnåan, ollaan viemässä lainsäädäntöön. Järjestelmän luotettavuus on varanstettu siten, että alkuperatakuiden myöntämien on annettu j än'estelmävastaa Vanhasta verkonhaltijan tehtäväksi. M)^nnetyt alkuperäiakuut perustuvat voirnalaitpfeseft luotantotavan ja senifcäyttäniien energialähteiden varmentamiseen sekä tuotetun sähkön mittaamiseeni, Energiamarkkinavirasto salvoo.uusiutuvilla energialähteillä tuotetun šähköh tuotantotuesta arnietim lain noudattamista. Sähkön mittauksen luotettavuuden takaavat osaltaan Suomessa voimassa olevat mittaussaännökset, jotka edellyttävät sähkpntuobnnonja suurten kulutuskohteiden etäluentaa ja tuntimittaustā. Lisäksi; yuorinä 2009 oii annettu asetus, joka velvoittaa jakelu verkonhaltijat siirtymään tiintimättaukseen siten» että vuoden..2014 alkuān mennessä vähintään 80 % sahkönkayttöpaikoísta on etäluettavan; tuntímíttauksen ja kuoimanohjausmahdollismiden piirissä. Π
6. Kuvailkaa, miten biomassavarojen saatavuus ja käyttö energiantuotantoa varten on kehittynyt kahden viime vuoden aikana (direktiivin 2009/28/EY 22 artiklan 1 kohdan g alakohta). Ehdotetaan, että taulukoissa 4 ja 4a annetaan yksityiskohtaisempia tietoja biomassan saatavuudesta. Taulukko 4: Biomassan saatavuus energiantuotantoa varten Puubiomaösan suora.lanoilta metsistä j a muilta îiïeîsaraailta energiantuota fíťoon (hakkuut jne.)** Puubiomassan qjasuora tarjonta (puuteollisuud esta peräisin olevat tähteet ja sivutuotteet jne.)** 10,785 miy;. k-m 3. Kallaa lärapö -ja ' yoima laitost «ιtcãytrâ ľťmii itìéts^ bakke «Ï sekä piëntai ojén poktor υρη. sisutaä myøs tuonti puun, 9,372 milj, к-пл Kattaa lämpö Oa voima, laitost en ; fcäýttä.raãft tnetsät colisu uden sivutu otėpuu n {puuta lideha^ ke, puru, kuohj, puupet letit ja 1 ],602 ķ-m s. Katiaa lãmpõjä vqtmaf ^metsäh aķkeen sekä ii OJ«l pölttoi" aakapu un. Sisältä ä myös tuontip uun. 11,117 milj. k-m'. Katua 'lampo* ]а_ vpi mal aítoste n käyttä ibäň metsät eolisij ude«sivutu otepuu ņ (puutii lûjeha kė, pum, kuoii), puupel ìetitja 86,745 PJ = 2071,9 ktoe. Sisältä ä myös tuonti puun. 67,11.8 PJ- 1603,1 ktoe. Sisältä ä myös tuonti; puuri:. 95,101 PJ- 2271,4 ktoe. Sisältä ä myös iik)nti puun. 7S;270 PJ = 1869,5 ktoe. Sisältä ä myös tuonti pum. briketi tja kiirat ysptju biiketi tja kierrät yspiiu 12
Energiakasvit (heinät jne ; ) ja iyhytkiertoinė n energiapuu (tarkentakaa) Maatalouden sivutuotteet/ jalostetut tähteet ja" kalastuksen siýutuófteet n sekä pientai ojén jätepol Itòpuu n. s.isãitã ä: myös ïiiontî puun.. 5X22$ īi.a. n sekä piental pjrø jatkoi ttopuu n. SisäHä a myös; tuontip. aun. ņ.a. n.a 22 n.a o.a. rt.a n.ł n.a ituna n.a. n.a n.a. n.a n.a. п.a n.a. n.a n:a. n.a n.a. ti.a Jätteestä peräisin oleva biomassa (yiidyškuntaja te, iėoihsuuąjate jne.}** Muut! (tarkentakaa) ' :;:Äm/«&S^B^#«^ '.-.C}. -ŇL.:;::.; J.. /"..;. :..:^..; ;. : "Γ^ΐκ^ίτ ^. -.^ Biopolttoainei 270 si.a.. 0,092 n.a. n.à; n.a. n.a. n.a. n.a. n.a. n.av n:a. na kãyteífâvat yleiset peltokasvit (taikeniakaa tärkeimmät lajit) Biopoitīoamei n,a. n.a. л-а. n. a. n.a. n.a. n.a. n.a. 'rta. :n.a- a,a. a.a. namyiettävä energiäkasvit (heinäťjne.) ja Iyhytkiertoinė. n energiapuu (tarkentakaa tärkeirarqät ląjit) Muut (tarkentakaa) * Jos mahdollista, raaka-aineen määrä ilmoitetaan metsätaloudesta peräisin olevan biomassan osalta kuutioina ja maataloudesta, kałatatoitdesta ja jätteestä peräisin olevan biomassan osalta tonneina. ** Tämän bioinassaiuokan määritelmän olisi katsottava vastaavan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin.2009/28/ey makaisien kansallisten uusiutuvaa energiaa käsittelevien toimmtasuimniteïmim malhsta tehdyssä komission pääiövsessä K(2009} 5Ï74 olevassa 4.6J osassa, esitettyä taulukkoa 7. 13
Taulukko 4a: Kotimaisen maatalousmaan käyttö energiakasvien viljelyyn (ha) Maankäyttö Pinta-ala. (Ал) 2ÖÓ9 : 2öiö\ T "7;' Ī. Yleisten peltokasvien (véhria, sokerimoko jne.) ja öljykasvien (rypsi, auringonkukka jne.) viljelyyn käytetty maa (Tärkeimraäi lajit:-rypsi ja.kaura) n.a. 332 2. Lyhytkiertoisen energiapulin (paj«, poppeli) viljelyyn käytetty maa {Tärkeimfflat lajit; paju) 30 18 3. Ęnergiakasvieii kuteįi heinien (mokqħelpi, luutahirssi^ Miseanthųs) ja durran viljelyyn.läytettymäa (Tärkeimmät lajit: ruqfcohélpî) 16 640-16894 7. Antakaa tietoja Suomessa kahden viime vuoden aikana mahdollisesti havaituista perushyödykkeiden hinnoissa jią maankäytössä tapahtuneista muutoksista, jotka liittyvät biomassan ja muiden Uusiutuvista lähteistä peräisin olevien energiamuotojen käytön Msäänilymiseen. Jos mahdollista, ilmoittakaa viitteet kyseisiä Suomessa havaittuja vaikutuksia käsitteleviin, asiakirjoihin (direktiivin 2009/28/EY 22 artiklan 1 kohdan k alakohta)* Perushy?Q Í}>kkeide& hintmäíkutusten arvioimiseksi ehdotetaan vähintään seuraavien hyödykkeiden ottamista huomioon: yleiset mvïntp-la rehukasvit, energiapuu, pelletit Kuvassa 1 on esitetty шеййаккеея hintakehitys kä^tippäikalla ja kuvassa 2 pelkttien hmtâbihítys, UusÍutuvien, energialähteiden fcaytön lisääminen ei olė vaikuttanut metsähakkeen eikä pellettien hintakehitykseen. Peltobiomassojen hyödynttminen on välisiä; Suomessa jòten uusiutuvien energialähteiden käytön lisäänjmen ei ole vaikuttanut myöskään ravinto- ja rehukasvien hintoihin: Metsähske ĘUWMWh Koko Suomi 19,5 ļ ie,s 17,6- # \^ í» s u? * ^ -î ^ ^ ^ / Kuva 1: Metsähakkeea hintakehitys elokuu 2009-huhtikuu 2011, /M Wh H
Grade Index Value Change Confidence Interval Peüet Nordic CIF EUIüMWb 29.89 SEETMWh 273Д6-1Ш -1.62 25^2-3056 РЕК Indexes Pelet NorcSC, Cif Index History SEKMWh nxktunch 300 /280 260 240 22 b '" ï- я ü к -fe«в к'sk s я як i'ė ь ь. а.ъ b-ī.īttī.-.v.^'v ^20 сэ о о:с о. о Q ел ä о ö.o ^ о, ö о о о *^ * ч-ļ.v«**^ ч^ **.» ^ ^ ^ τ^α»ν :# Ľ>,*J. ByFOEXtoJwesL«' Fór boïsuwjjse Kuva 2: Pellettien liintakťintys tammikuu IttOT-matľaskuu 2(Hļ, /lviwħ S. Kuvailkaa jätteistä, tähteistä, muusta küin elintarviketuotannon selluloosasta sekä Ugnò selluloosasta valmistettujen: biopoutoäinéiďeu kebitystä ja osuutta (direktimn 2Ö09/28/EY 22 artmiķn 1 kohdan i alakohia), RES-direktiivin 21 art. Zkqħi&fttu&aisten-bk^ ei^îinënvuotta 2011 ollut merkityksellistä eikä ko. biopolttoaineita óitekönsáhisesíí märitelty, joten vuosilta 2009 ja 2010 ei ole käytettävissä tilastoja niiden tuotannosta ja käytöstä. Taulukko Sì-- 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen biopolttoaineiden tuotanto ja kulutus (Ktoe)?21!а?$ы?ш'^! ШЙШ*^^ ^ttāstīļtri:; ; íl0sínľtl. Tuotanto - Tyyppiä Xoleva poħtoaineltarfcerttalraa) Kulutus " Tyyppiä Xoleva pūlttoairc.(iarkenakaa) 21 arliklati 2 kohdassa tarkoitettuign^iopoittoaineiden bņfconaistutfanto 21 artíktaas kohdassa taauit^uignbiopoitttf^nà'den'kbkohàisbalutus 21 artiklan 2 kohdassa tarköttettajên jxjltt6a n.eídén %-йяшк tìikcntccasa käyietyii 9. Aūtakaa tietoja biöpolttoairieiden ja bionesteiden tuotannon arvioiduista vaikutuksista Suonien luonnon monimuotoisuuteen, vesivaroihin, veden laatuun ja maaperän laatuun kahden viime vuoden aikana. Antalċaa tietoja Siitä, miten näitä vaikutuksia arvioitiin, ja Ilmoittakaa viitteet kyseisiä Suomessa havaittuja vaikutuksia käsitteleviin asiakirjoihin (direktiivin 2009/28/EY22i artiklan 1 kohdan j alakohta). Toistaiseksi biopolttoaineiden ja -nesteiden tuotanto Suomessa perustuu valtaosm tuontiraaku-aineisiin ja jossain määrin kotimaisiin jäte- ja tälideraaka-aineisim. Tämän vuoksi voidaan arvioida, ettei biopolttoaineiden tuotannolla ole ollut vaikutuksia mihinkään kysytyistä tekijöistä Suomessa. Jätteistä, tähteistä, muiden kuin ruokakasvien selluloosasta ja Hgnoseliuloosasta tuotetut biopolttoaineet. 15
10. Arvioikaa uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttämisestä saadut kasvihuonekaasupäästöjen nettosäästöt (direktiivin 2009/28/EY 22 artiklan J kohdan k alakohta). Uusiutuvan energian käyttämisestä saatujen laskentaan ehdotetaan seuraavaa menettelyä; kasvihuonekaasupäästöjen nettosäästöjen Biopolttoaineet: direktiivin 20Ù9/2S/EY 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Sähkön ja lämmiíyl en osalta laskennassa ehdotetaan käytettävän EU:n laajuisia fossiilisten polttoaineiden vertailukohtia, sellaisina kuin ne on vahvistettu kertomuksessa kestävyyteen liittyvistä vaatimuksista kiinteiden ja kaasumaisten biomassalähteiden käytössä sähköhtuotännossa, lämmityksessä ja jâähdytyl essä, ellei tuoreempia arvioita ole saatavilia. Jos Suomi päättää olla käyttämättä ehdotettua męnęttelyą kasvihuonekaasupäästöjen nettosäästöjen laskemisehi, kuvailkaa, mitä muuta menettelyä näiden säästöjen arvioimiseksi on.käyietty. Seuraava kasvihijqnekaasupäästöjen Mettosaästöjen arviointi; on teoreeitmen. Metsäteollisuuden sähkön ja JämmÖn tuotanto perustuu biomassaan, jotasyntyy teollisuuden prosessin sivuvirtana. Etenkin metsäteollisuuden psalta.on lähtökohtaisesti virheellistä olettaa, että tepilisuudeatfuivitsema sähkö, ja lämpö tuotettaisiin fossiiusuīā polttoaineilla tai turpeella. Mikäli bíqínassan.käytto,inetsäťeolh5uuden sähkön ja lämmön tuotannossa ei öíisí mahdollista. Suomeen èi piisi syntynyt metsätehollisuutta. Uusiutuvan energian käytt&nisesiä saaduista k^vihuonekaasnpäästijjen;nettosääst6jen arvioinneissa on oletettu seuraavaa: - Biopolttoaineet: direktiivin 2GQ9/28/EY 22 artíklan 2 kohdan mukaisesti EriHisen sahköntuotaihlpíi osalta (vesivoima, tuulivoima, aurinkosähkö ja bioenergialla tuotettu erillinen sähköntuotanto) nettosäästöfon a^mtopää^ökertoimella 0,0951 Mt CÖ2/PJ. Päästökerroin vastaa Suomen fossiilisiin polttoaineisiin ja turpeeseen perustuva erillisen. laumetuötannon keskimääräistä päästökerromta. Vesivoiman, tuulivoiman ja aurinkosähkön kulutussuhteeksi on oletettu 2,4.. Bioenergiaan perustuvan erillisen lämmöntuotannon osalta nettosäästöt on arvioitu päastökertoimella 0,0746 Mt C02/PJ, P^stökeiroin vastaa Suomen fossiilisiin polttoaineisiin ja turpeeseen perustuvan erillisen lämmöntuotannon keskimääräistä päästökerrointa. Yhdistetyn sähkön-ja lämmön tuotannon osalta nettosäästöt on arvioitu päastökertoimella 0,0776. Mt C02/PJ. Päästökerroin vastaa Suomen fossiilisiin polttoaineisiin ja turpeeseen perustuvan yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon keskimääräistä päästökerrointa. Edellä esitetyissä kertoimissa on huomioitu komission raportin littteen Π mukaiset oletusarvot biomassan päästöille. ТанЫкко 6: Arvio uusiutuvan energian käyttämisestä saaduista kasvihuonekaasupäästöjen nettosäästöistä (t ČOŽekv.) шшшшшшт, Arvio uusiutuvan energian käyttämisestä saaduista kasvihuonekaasupäästöjen kokattaisnettosäästöistä'* - Arvio uusiutuvista iiihtdsts tuotetun sähkön käyttämisestä saaduista kas v ihuqn ekaasu päästcj m n etl osaastöistä - Arvio uusiutuvista lähteistä tuotetun, läminityfesem ja jäähdytykseen kaytettaysn enei-gian käyttämisestä saaduista kasviliuooekaasupäästöjen nettosaasicdsiä -Arvio uusiutuvista lähteistä Ulotetun, liikenteessä käytetiävän enet^ian k^yttäinisestä saaduista kasvihuotiekai^iupaasïöjgil nettosäästöistä mwrn löimt.20,4 Mt 0,3 Mt штш ÍŐ.O Mt 23,5 Mt 0,3 Mt 2 '' Kertomus saatavilla Internetissä osoitteessa: http://cc-euroda.eu/energy/ren6wable&' : transparencv platform/cloc/2üiq report/ċom 2010.001 i 3 report.pdf. 28 Uusiutuvista energialähteistä tuotetun kaasun, sähkön ja vedyn osuus olisi ilmoitettavii toppukiiytöstä. riippuen {sähkö, lämmitys ja jäähdytys tai tukenne) ja otettava vain kerran huomioon arvioitujen kasvihuonekaasupäästöjen nettosäästöjen laskennassa: 16
11. Ilmoittakaa (kahden viime vuoden aialtai ja arvioikaa (tulevien vuosien osalta vuoteen 2020 asti) uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian tuotannon arvioitu ohjeellisen kehityspolun ylittävä ja/tai alittava määrä, joka voitaisiin siirtää toisiin jäsenvaltioihin taikka tuoda toisista jäsenvaltioista tai kolmansista maista, sekä arvioidut valmiudet toteuttaa yhteishankkeita vuoteen 2020 mennessä (direktiivin 2ÖÖ9/28/EY22 artiklan 1 kohdan Ija m alakohta). HaUitus valmistelee energia-ja iimastostrategian päivityksen vuoden 2012 loppuun mennessä.strategiassa päivitetään skenaariotarkastelut ja oietaan kantaa uusiutuvien energialähteiden eáistämiskeinoihín. ÌCevaallM- 2010 teħdyn skenaariotarkastelun mukaan Suomi ei hankkisi muista maista eikä toiraittaisi. muìliìa iftaihffl uusiutuvaa energiaa yhteistyömekanismeiila. Taulukko 7: Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian tuotaonontosìasianinen ja arvioitu ohjeellisen kehityspolun ylittävä ja/tai alittava (-) maarä, joka voitaisiin Ц asen valtiossa] siirtää toisiin jasenvaltioiħin ja/tai tuoda toisista jäsenvaltioista/kolmansista maista (ktoe) 2 *" 3 " JÍ.1. Antakaa yksityiskohtaiset tiedot tilastollisista Siirroista, yhteishankkeista ja yhteisiä tukijärjestelmiä koskevien päätösten säännöistä. Siíóníi eioletdteuiíánuť tilastollisia siirtoja, yhteishankkeita, eikä. ybteisiätt^ijäijestdmiä muiden maidenjcaiissa vuosilla 2009 jâ 201,0. 'Suomi, ei ole tehnyt myöskään tällaisia sopimuksia tulevien vuosien osalta.. 12. Esittäkää tiedot siitä, miten biologisesti hajoavien jätteiden osuus energiantuotantoon käytettävistä jätteistä on arvřoitu ja mihin toimenpiteisiin on ryhdytty täliaisteh arvioiden parantamiseksi ja tarkistamiseksi (direktiivin 2009/28/EY 22 artiklan 1 kohdan n alakohta). Biqlogisesti hajoavien jätteiden osuus energiantuotantoon käytettävistä jätteistä on arvioitu olevan 60 %,.Arvio perustuu otantatutkimuksiin. Huomatkaa, että jäsenvaltioita kehotetaan ensimmäisessä edistymiskertomukse^man (vuodffn 20Π kertomus) ilmoittamaan aikeistaan 22 artiklan 3 kohdan a~c alakohdassa käsiteltyjen kysymysten suhteen. Lisäksi Jäsenvaltiot voivat antaa muita tietoja, jotka katsotaan merkityksellisiksi uusiutuvan energian kehiltämiseen liittyvän maakohtaisen erityistilanteen kannalta. Artiklan 22(3) kysymykset: 20 Käyttäkää tosiasiallisia lukuja raportoidaksenne ohjeellisen kehityspolun yhttavästä määrästä kertoiniikseti jättämisiä edeltävinä kahtena vuonna, ja antakaa arviot tuleville vuosille vuoteen 2020 asti. Jäsenvaltio voi kussakin keiloin uksessa oikaista aiemmissa kertomuksissa olleet tiedot 10 Ohjeellisen kehityspolun alittava tuotannon määrä merkitään taulukkoon miinusmerkkisin kivuin (esim. -x ktoe). 17
aikooko Suomi perustaa yksittäisen hallintoelimen vastaamaan uusiutuvan energian tuotantolaitosten valtuutus-, hyväksyntä- ja toimilupahakemusten käsittelystä ja hakijoiden neuvonnasta; Ei aio. Suomessa ei ote energiantuotannossa muita kuin ympäristö- ja maankäyttöönjiittyviä lupia. NäistäJuvista vastaavat viranomaiset vastaavaf toiminnasta myös uusiutuvan energian osalta. Uusiutuvien energiaîahteiden tukien osalta hakijoita neuvovat tukija myöntävät viranomaiset. päättää, että uusiutuvan energian laitoksen suunnittelu- ja lupahakemus katsotaan automaattisesti hyväksytyksi, jos iupaviranomainen ei ole vastannut asetetussa määräajassa; tai Ei aio» Jòs lain nojalla edellytetään lupaa, Vaatii lupahakemus asianomaisessa laissa säädetyn lupakäsittelyn ja toimivaltaisen viranomaisen päätöksen. Suunnitteluhakemusta ėi ole tunnistettavissa kansallisessa laittéääciännpssä. osoittaa maankäytön suunnittelussaan tiettyjä maantieteellisiä alueita šoveltmáksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian tuotantoon sekä kaukolämmitykseen ja jäähdytykseen. Kunnan alueiden käytpn järjestämiseksi ja ohjaamiseksi laaditaan yleiskaavoja ja asefliakaavoja. Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pääpiirteet kunnasisa. Asemakaavassa osoitetaan iunnan «sa-älueen; käytön ja rakeniamisenjäfjestämineil Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueellä: Valtioneuvosto voi hyväksyä alueiden käyttöä ja alùérakemietta koskevia vaítakwmaüisja tavoitteita. Kaavoissa voidaan osittaa tuulivoimalle tai energian tuotannolle soveltuvia alueita.