21.9.2018 Sirpa Pajunen Järjestö näkyy, kuuluu ja vaikuttaa! 1. Järjestöpäivät 7.-8.9.2018 2. Museokeskus Vapriikki 3. Tampere
Liiton toimintaa ohjaa laadittu strategia Strategia pitää sisällään näkemyksen toimintaympäristön ja liiton tulevaisuuden haasteista. Se on pitkän tähtäimen näkemys siitä, millä tavoitteilla ja keinoilla liiton visio, toiminta-ajatus ja arvot toteutuvat. Strategia voidaan nähdä liiton suunnan valinnan ohella myös menettelytapana, jonka avulla pyritään kohdentamaan resurssit oikeisiin kohteisiin, torjumaan uhkia ja hyödyntämään avautuvia mahdollisuuksia hyväksytyn vision ja asetettujen tavoitteiden suunnassa. Konkreettinen strategian toteutus suunnitellaan vuosittaisiin toimintasuunnitelmiin
Liiton visio Olemme rohkea yhteiskunnallinen vaikuttaja ja näkyvästi mukana ihmisten arjessa.
Strategiset tavoitteet - Parempien palveluiden ja hoitojen turvaaminen sairastuneille ja heidän läheisilleen edunvalvonnalla, vaikuttamis- ja kehittämistoiminnalla sekä alan keskeisenä asiantuntijana toimimalla. - Jäsenyhdistysten ja liiton toimintaedellytysten turvaaminen muuttuvassa toimintaympäristössä. - Järjestötyön hyvän hallinnon ja seurannan, sekä jäsenyhdistysten keskinäisen vuorovaikutuksen ja vertaisoppimisen kehittäminen. - Henkilöjäsenten, sairastavien ja kansalaisten kiinnostuksen, osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien sekä terveysjärjestötyön näkyvyyden kehittäminen. - Tavoitteellisen yhteistyön kehittäminen muiden järjestöjen ja yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa.
Ajatuksia liiton arvojen kautta Osallisuus Luotettavuus Rohkeus
Osallisuus Toimintamme perustuu aktiiviseen vuorovaikutukseen jäsenistön, jäsenyhdistysten ja liiton kesken. Olemme kiinnostuneita sairastuneiden ja läheisten odotuksista ja tarpeista. Haluamme tukea heitä arjessa. Kynnys on mahdollisimman matala tulla mukaan toimintaan ja vaikuttaa itseään koskettaviin asioihin. Arvostamme vapaaehtoisten työpanosta.
Järjestöjen volyymi sote-järjestöissä 1 300 000 jäsentä, 500 000 vapaaehtoista 260 000 vertaistukijaa, 50 000 ammattilaista 4 800 työllistettyä 10 000 yhdistystä, 200 valtakunnallista yhdistystä 1 000 palveluja tuottavaa järjestöä 70 palveluja tuottavaa järjestöomisteista yhtiötä 37 500 palveluja tuottavien järjestöjen työntekijää, joista 7 400 järjestöomisteisten yhtiöiden työntekijää
Luotettavuus Tutkittu tieto ja kokemustieto ovat toiminnan perusta. Haluamme, että kaikkien ulottuvilla on turvallista ja monipuolista tietoa arjen tueksi. Tieto on niin yksilön, suuren yleisön, päättäjien, asiantuntijoiden ja sidosryhmien käytössä. Toiminnan lähtökohtana on avoimuus ja läpinäkyvyys.
Mistä asiasta haluamme olla ohittamattomia asiantuntijoita Kaiken tiedon ei tarvitse perustua akateemiseen tutkimukseen Kokemus on yhtä todellista Liioittelu tai valehtelu ei kanna kauas Jos kaiken sanotaan tuhoutuvan, viesti latistuu (esim. Sote) Pitää tietää mitä tahtoo Konkretia: käytännön toimet ja eurot Eetospolitiikka ja sanahelinä eivät vie eteen päin
Rohkeus Haluamme olla rohkeita ja innovatiivisia, jotta pysymme ajan hermolla. Olemme avoimia muutoksille ja olemme valmiita tarttumaan haasteisiin. Rohkaisemme yksilöä toimimaan oman sekä yhteisen edun hyväksi. Tutkittu tieto ja arjenasiantuntijuus toimivat selkänojana rohkeudelle.
Toimintaympäristön luomat haasteet Toimintaedellytykset Rahapeliuudistus, avustusjärjestelmäuudistus Rahankeräyslaki Normitalkoot, odotukset Toimintaympäristö Sote-uudistus ja maakuntauudistus Tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunta - hyvinvointikunta, hyvinvointimaakunta Yhteiskuntapoliittiset uudistukset Perusturva Muut erityiskysymykset
SOSTEN sosiaalibarometrista tietoa: Osallistujat Sosiaali- ja terveysjohtajat, Kelan johtajat ja toimihenkilöt sekä sosiaalityöntekijät, tieto kerättiin 8.1.-18.2.2018. Vastausprosentit/ määrät (n): Sosiaali- ja terveysjohtajat 52 % (n 154). Kelan johtajat 50 % (n 109). Sosiaalityöntekijät 300 vastausta. Kelan toimihenkilöt (otos) 63 % (n 421). Lähes 1000 vastaajaa ympäri Suomen (Lähde SOSTE/ Sosiaalibarometri 2018, Ari-Matti Näätänen & Pia Londén )
Omat tutkimuket/selvitykset Selvitettiin pitkäaikaissairauksista koituvia kustannuksia sekä jäsenistön näkemystä siihen, miten maksujärjestelmää tulisi kehittää. Tutkimus toteutettiin sähköisenä tiedonkeruuna helmikuussa 2018. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat Reumaliiton, Psoriasisliiton, Crohn ja colitis ry:n sekä Allergia- iho ja astmaliiton jäsenet. Tutkimus perustuu 1898 jäsenen vastaukseen. Raportissa käytetty aineisto on painokertoimilla oikaistu vastaamaan liittojen suhteellisia kokoja.
SELVITYS PITKÄAIKAISSAIRAUKSIEN KUSTANNUKSISTA 2018 Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 36 % kokee pitkäaikaissairaudesta koituvat kustannukset melko tai erittäin suurena rasitteena kokonaistaloudelliseen tilanteeseensa. Erittäin suurena rasitteena kustannukset kokee 8 %. 30 % On pyytänyt toista, halvempaa lääkettä lääkkeen hinnan vuoksi. 27 % on siirtänyt lääkkeen hankkimista lääkkeen hinnan vuoksi 21 31 % 80 % käyttää vuodessa yli 600 korvattaviin, lääkärin määräämiin lääkkeisiin, jotka kerryttävät vuosittaista lääkekattoa. vastaajista kannattaa ajatusta lääkeomavastuun jaksottamista. 57 % kalliita lääkkeitä (yli 1000 ) käyttävistä kokee ostamisen aiheuttaneen taloudellisia haasteita liittyen vuosittaiseen omavastuuseen.
Siirrytään vaikuttamisen todellisuuteen Vaikuttaminen on hyvin tavallinen asia Kaikki toiminta on vaikuttamista Usein vaikuttaminen onnistuu parhaiten kun koko asiaa ei ajatella ja tehdään sen asian eteen työtä, jota tavoitellaan Järjestöjen vahvan aseman oivaltaminen ja rohkeasti sen käyttäminen ->osallistuminen erilaisiin työryhmiin, kuulemisiin ja olemalla yhteydessä muihin aktiiveihin Vaalisuma tulossa, mutta vaalit ovat vain vaikuttamisen lähtölaukaus tai puolimatka Varsinainen työ tehdään ennen ja jälkeen vaaleja pohjustaen ja välittäen tietoa
Vaalisuma alkaa purkautua Eduskuntavaaleilla Ehdokashakemusten jättöpäivä: 5. maaliskuuta 2019 Ehdokasasettelun vahvistaminen: 14. maaliskuuta 2019 Ennakkoäänestys kotimaassa: 03. -09. huhtikuuta 2019 Ennakkoäänestys ulkomailla: 03. -06. huhtikuuta 2019 Vaalipäivä: 14. huhtikuuta 2019 Tulosten vahvistaminen: 17. huhtikuuta 2019
Järjestöissä on voimaa yhdessä! Parhaimmillaan sosiaali- ja terveysjärjestöissä on 1,3 miljoonaa vaikuttajaa Jäsenien määrä ja vaikuttava toiminta, joka tehdään näkyväksi Järjestöjen rooli osallisuuden ja hyvinvoinnin rakentajina Rohkeasti tartuttava toimeen ja vietävä omaa asiaa eteenpäin, on luotettava omaan viestiinsä! Onnistumme kun kaikki vaikuttavat yhteinen teeman Osa kaikkien työntekijöiden työnkuvaa Järjestöjen luottamushenkilöt avainasemassa
Päätöksenteko muuttuu Yhtä aikaa menossa useita poliittisia prosesseja, joissa komitealaitos ohitetaan Kiire ja huono valmistelu yleistyy Mukasitouttaminen kuullaan, vaan ei kuunnella Suuret asiat päätetään prosessin ohi Osana perinteisten toimijoiden auktoriteetti haastetaan esim. THL (alkoholicase) >>Vaikuttajiksi, valtakunnan mielipidevaikuttajiksi muodostuukin esim. Panimoliitto, Elintarviketeollisuusliitto, ym.
Rohkeus Vaikuttamisen paikat prosesseissa vähenee Järjestöjen, meidän pitää reagoida tähän
Järjestöjen näkemyksiä hallinnollisesta taakasta ja tulevaisuudesta
Kurkistus järjestöbarometriin 2018 STEAn raportointikäytäntöjen ja muun tiedonkeruun keventämistä pitää tarpeellisena lähes yhdeksän kymmenestä (87 %) kyselyyn vastanneesta järjestöstä. Hankintalain mukaisiin tarjouskilpailuihin osallistumisen vaatimaa byrokratiaa haluaisi keventää runsas puolet (55 %) omien hankintojen hankintalain mukaisen kilpailuttamisen byrokratian kevennystä puolet (50 %) muiden rahoittajien kuin STEAn raportointikäytäntöjen ja muun tiedonkeruun kevennystä alle puolet (43 %) järjestöistä.
Vaikuttaminen näkyminen ja kuuluminen on kestävyyslaji
Kiitos! 21.9.2018 Sirpa Pajunen