Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011



Samankaltaiset tiedostot
Vieraslajien torjunta Lounais-Suomessa. Perustiedot hankkeesta. Ahlman, Tampere Vieraskasvilajien levinneisyys Lounais-Suomessa

Jättiputken torjuntaohjeita. osa 1

Kurtturuusun torjuntaohje

Jättiputken torjunta Lohjalla jatkuu ilmoita kasvupaikoista ja torjuntatoimien onnistumisesta ympäristöyksikköön

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Jättiputken torjuntaohje

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015)

Oriveden kaupungin jättiputkitiedote

Sisällysluettelo LAPPEENRANNAN VIERASLAJISUUNITELMA 2018

Vieraslajien tunnistaminen, hävittäminen, vastaanotto ja käsittely

Jättiputki. -vaarallinen vieraslaji

Jättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt. Auditorio Eija Pouta ja Sirkka Juhanoja 13:15-14:30

Jättiputket, jättipalsami ja keltamajavankaali leviäminen, rajoittaminen ja puutarhanhoito

LAPPEENRANNAN VIERASLAJIOHJELMA 2019

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Lapinnummi, Kärkölä. Kyläkävely Katriina Koski

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Lapinnummi, Kärkölä. Kyläkävely Katriina Koski

Haitallisten vieraskasvilajien torjuntaohje

Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle

Sotkamon Naapurinvaaran alueen vieraslajien kartoitus ja torjuntasuunnitelma Vaarantien yläpuolinen osa

Vieraslajien tunnistus ja torjunta. MKN Maisemapalvelut Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset Katri Salminen

Haitallisten vieraskasvilajien torjuntaohje

Vieraslajien hallinta luonnonsuojelualueilla

Jättipalsamin (Impatiens glandulifera) ekologia ja torjunta

Vieraslajien kartoitusta ja torjuntaa Hämeenlinnassa

PUUTARHAN VIERASLAJIT. haitalliset

J Ä T T I P U T K I. Biologia ja torjunta

Poikkeuslupa neljän haitallisen vieraslajin pitämiseksi tutkimustarkoituksessa

Vieraslajeista ja niiden torjunnasta. Heli Jutila FT, MBA Ympäristöasiantuntija

Taimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell

Koepaikkojen tarkastustulokset 2011 ja 2012 ja raportti koetoimintaluvan saaneen yrityksen Charcoal Finland Oy -käyttöön

TALKOILLA TERVEYTTÄ. Terve askel luontoon -hankkeen VIERASLAJIOPAS

Haitallisten vieraslajien torjunnasta. Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR

Terve askel luontoon -hankkeen VIERASLAJIOPAS. Allergia-, Iho- ja Astmaliitto WWF Suomi 2017

Terve askel luontoon -hankkeen VIERASLAJIOPAS. Allergia-, Iho- ja Astmaliitto

Valtion talousmetsien luonnonhoidon kehittäminen Jussi Päivinen Metsähallitus, luontopalvelut

Puutarhakarkulaiset Helsingissä - viranomaisten rooli, vapaaehtoistyö, käytännön järjestelyt. Sisältö. Mitä vieraslajit ovat?

Juurikääpä- ja tukkimiehentäituhot kuriin kantojen korjuulla totta vai tarua?

Matka kylämaisemaan Lemu, Masku Kyläkävely

Jättiputken ja jättipalsamin levinneisyys ja torjunta Suomessa

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

Jättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt. Auditorion lämpiö Eeva-Maria Tuhkanen ja Antti Miettinen 13:15-14:30

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

TUKIHAKU Ajankohtaista. Asta Herranen Pihtiputaan maaseutuhallinto

Hoitosuunnitelma As Oy Vantaan Seljankukka

Nuorten. vieraslajitalkoo-opas. Allergia-, Iho- ja Astmaliitto WWF Suomi

POLVELAN LUONTOKOKONAISUUS -NATURA-ALUEEN VALKEALAMMEN OSA-ALUEEN HOITOSUUNNITELMA

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON TEHTÄVÄT HAVINA-HANKKEESSA

Miten hoidat ja istutat nurmikkoasi

Helsingin vieraslajilinjaus Ympäristölautakunta

Tapahtumat ja niiden toteutus

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Piha ja muuttuva ilmasto Seppo Närhi, pääsihteeri, Viherympäristöliitto ry

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

OHJEITA METSANVIUELUALLE

VIERASLAJITIEDOTTAMINEN KYRÖNJOELLA Elokuu 2018 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Meri Ensiö

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna

Avaimet maisemaan hanke Teijon kyläkävely Kyläkävelyraportti

RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI. Virpi Käyhkö

25 v. Kaatopaikan puhdistustyöt s. 4. Jättipalsamille kyytiä s. 6. Talvitien koulu valmistui s. 7

VIERASLAJIT KAUNIAISTEN KAUPUNGISSA

Avaimet maisemaan hanke Hajalan kyläkävely Kyläkävelyraportti

- FACEBOOK.COM/PIHAILOPUUTARHURI - INSTAGRAM.COM/PIHAILOPUUTARHURI

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6)

Taimikonhoito kitkemällä

Käpytuhotilannetta kuusen siemenviljelmillä käpytuhotutkimuksen tilannetta. Metsätaimitarhapäivät Tiina Ylioja Metla Vantaa

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Viljely ilman glyfosaattia

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Vieraslajit. Mikkelin puutarhayhdistyksen vuosikokous, Puhakainen Lauri, s-posti: Puh:

VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS

Kuvia 1-vuotisista, 2-sirkkaisista siemenrikkakasveista Osa III (rusokki, kiertotatar, ukontatar, vesitatar, katkeratar)

Lempellonjärvi, Janakkala

A `St. Michel (Mikkeli) `Haaga`

Alppiruusut ja atsaleat

Talkoovetäjäkoulutus Terve askel luontoon -hanke

KESÄNEILIKKA LOBELIA PETUNIA ORVOKKI

Vantaan kaupunki/ympäristökeskus. Antti Kinnunen (ellei toisin mainita)

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

JÄTTIPUTKEN TORJUNTA

HUKKAKAURA. EU-tukihakukoulutukset 2019

Rantojen kasvillisuus

Ville-Pekka Vähäkuopus VIERASLAJIT VAASASSA

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Vieraslajisäädökset ja vieraslajien torjunnan nykytilanne

Vieraat valloittajat - kuntien rooli vieraslajien torjunnassa. Annemarie Hietala. Metsä- ja viherpäivät Helsinki

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Puutarhan vieraslajit missä mennään Suomessa? Keravan Omakotiyhdistys ry Kerava

leviämisreitit taimitarhoille

Vieraslajien torjunta väylänpidossa - tavoitteet ja ohjeet

Torjuntasuunnitelma hukkakauran torjumiseksi

Jokelanlahden ja Kuivaniemenlahden niittosuunnitelma Lestijärvi

1. Saaren luontopolku

Jättiputkitiedon hallinta ja seuranta. Kellari Terhi Ryttäri ja Erja Huusela-Veistola 13:15-14:30

PIKKUPETUNIA (japaninkello) AMPPELIPETUNIA (Surfinia) AMPPELILOBELIA LUMIHIUTALE

HOITO-OHJEET. Viljelylaatikot

VIERASLAJISTRATEGIA KOUVOLASSA Pilottihankkeena jättiputki

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA

Transkriptio:

Jättipalsamin torjuntaohje Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011

Jättipalsamin tunnistaminen Jättipalsami (Impatiens glandulifera) Kukinto on pystyssä oleva terttu Kukkien väri vaihtelee tummanpunaisesta valkoiseen Yksivuotinen, mehevävartinen ruoho Jättipalsamiyksilöt 1,5 3 metriä korkeita Taimet esiintyvät yleensä tiheinä kasvustoina

Jättipalsamin tunnistus Lehdet suikeita ja tiheästi hammaslaitaisia Kukkimattomat jättipalsamit on yleensä helppo erottaa kotimaisista kasveista tiiviin mattomaisen kasvutavan perusteella. Taimena kasvi muistuttaa jonkin verran eräitä horsmalajeja, jotka myös esiintyvät samantyyppisillä kasvupaikoilla (esim. amerikanhorsma, vaaleaamerikanhorsma) Jättipalsami

Jättipalsami kasvaa rehevillä ja kosteilla kasvupaikoilla, kuten jokien ja purojen varsilla, lähteiden reunoilla ja lehdoissa. Jättipalsamin kasvu lähtee vauhtiin hyvin aikaisin keväällä ja se syrjäyttää helposti alkuperäisen kasvillisuuden.

Jättipalsamin leviäminen: kottikärryillä metsään Jättipalsamin taimia tunkiolla

Jättipalsamin leviäminen Jättipalsamin kukkia ja siemenkodat Jättipalsamit leviävät yleensä luontoon puutarhajätteen mukana ja kasvinosien siirtämisen yhteydessä Jättipalsami lisääntyy vain siemenistä, mutta ei muodosta maaperään pysyvää siemenpankkia Yksi kasvi voi tuottaa jopa 4000 siementä Siemenet sinkoutuvat ympäristöön useiden metrien päähän kypsän siemenkodan poksahtaessa auki Jättipalsamin siemenet eivät kellu vedessä vaan ne uppoavat pohjaan Siemenet kulkeutuvat kuitenkin tulvan ja virtaavan veden mukana uusille alueille

Jättipalsamin torjunta Torjuntamenetelmiä ovat kitkentä, niitto tai kemiallinen torjunta Kitkentä- tai niittotalkoot kannattaa järjestää 2 3 kertaa kesässä Suojavarusteita ei tarvita Kitkentä ja niitto ovat kohtuullisen kevyttä työtä Kemiallinen torjunta (esim. glyfosaattipitoiset kasvinsuojeluaineet) on haitaksi vesieliöille ja torjunta-ainetta voi olla vaikea kohdentaa vain jättipalsameihin Kemiallinen torjunta kannattaa säästää vain todella vaikeisiin kohteisiin, esimerkiksi hankalakulkuiseen maastoon

Kitkeminen Kitkeminen on tehokas keino päästä kasveista eroon Jättipalsami irtoaa maasta helposti juurineen Kitkeminen tulee tehdä ennen ensimmäisten siementen kypsymistä Kasvijätettä kitkemisestä tulee paljon Kasvijätteen käsittelyyn tulee kiinnittää huomiota Siemenkotia tai kukintoja ei saa jäädä maahan Jättipalsami voi hyvissä olosuhteissa kasvattaa uudet juuret jopa varren palaan

Kitkeminen vai niittäminen? Kitkeminen on työläämpää, jos jättipalsamit kasvavat korkean kasvillisuuden, kuten nokkosten, ohdakkeiden, järviruo on tai jättiputkien seassa Tällöin voidaan 1. kitkeä jättipalsamit varhain keväällä, kun muu kasvillisuus on vielä matalaa 2. tai niittää ennen siementen kypsymistä (mutta sekalaista kasvijätettä tulee paljon)

Niittäminen Niittäminen sopii hyvin laajoille esiintymille ja se kannattaa tehdä 2-3 kertaa kesän aikana Niittäminen tulee tehdä mahdollisimman läheltä maanpintaa Nivelen yläpuolelta niitetty kasvi kasvattaa nopeasti uusia varsia, joihin kaikkiin kehittyy runsaasti kukkia Niittää voi esimerkiksi siimaleikkurilla tai viikatteella

Kukintojen poistaminen Hävitettävää kasvijätettä tulee vähemmän, jos leikkaa vain kukinnot Ajankohdan kanssa tulee olla tarkkana: kukintaa ei saa päästää liian pitkälle, sillä kypsät siemenkodat poksahtavat kosketuksesta Leikatut kukinnot tulee hävittää huolellisesti, sillä siemenet voivat kypsyä ilman varttakin Kitkettyä tai niitettyä jättipalsamiesiintymää kannattaa seurata koko kesän ajan ja tarvittaessa käydä ainakin poistamassa kukinnot

Kasvijätteen hävittäminen Kasvijätettä ei saa jättää kasaan pitkäksi aikaa, sillä kasvit voivat juurtua ja siementää Jättipalsamin siemenet voivat kypsyä vielä varren katkaisemisen jälkeenkin Paras tapa on kerätä ainakin kukinnot ehjään jätesäkkiin tai kuivattaa ja polttaa Varret voi kompostoida Kitkentätalkoita varten kannattaa varata peräkärry tai lava, johon säkit kasataan ja viedään esimerkiksi polttolaitokselle

Kasvijätteen hävittäminen polttamalla Jos kasvijätettä on vähän, sen voi myös kasata mustan muovin päälle ja kuivattaa auringossa Kuiva kasvimassa voidaan polttaa nuotiossa (hajaasutusalueella), mutta: 1. Polttamisessa tulee ottaa huomioon paloturvallisuus ja savuhaitat ympäristön asukkaille 2. Selvitä etukäteen oman kuntasi määräykset puutarhajätteen polttamisen osalta, sillä ne vaihtelevat kunnittain 3. Selvitä tuleeko paloviranomaiselle tehdä polttamisesta ilmoitus 4. Älä polta nuotiota metsäpalovaroituksen aikana Joidenkin kuntien alueella vieraslajisiemeniä sisältävän jätteen voi viedä poltettavaksi maksutta

Menestystä torjuntatyöhön!

Lisätietoa jättipalsamista www.ymparisto.fi > jättipalsami Jättipalsamiesite http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=119117&lan=fi Markus Seppälä: Jättipalsamin (Impatiens glandulifera) ekologia ja torjunta http://www.environment.fi/download.asp?contentid=116355&lan=fi