VIERASLAJITIEDOTTAMINEN KYRÖNJOELLA Elokuu 2018 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Meri Ensiö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIERASLAJITIEDOTTAMINEN KYRÖNJOELLA Elokuu 2018 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Meri Ensiö"

Transkriptio

1 VIERASLAJITIEDOTTAMINEN KYRÖNJOELLA 2018 Elokuu 2018 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Meri Ensiö

2 Sisällys Johdanto... 2 Työn tarkoitus ja tavoitteet... 2 Kesän 2017 vieraslajikartoitus... 3 Vieraslajit... 5 Jättipalsami (Impatiens glandulifera)... 5 Jättiputki (Heracleum sp.)... 7 Kurtturuusu (Rosa rugosa)... 8 Lupiini (Lupinus polyphyllus)... 9 Kuinka ehkäistä vieraskasvien leviäminen?...10 Tiedotus...11 Sosiaalinen media...11 Näyttelyt...12 Tapahtumat...13 Torjuntatyö...15 Kesän jättipalsamitalkoot...16 Yhteenveto...19 Jatkossa...20 Lähteet...22 Liitteet...23 Liite 1. Juttu Ilkassa Liite 2. Juttu Ilmajokilehdessä Liite 3. Juttu Kyrönmaa lehdessä Liite 4. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen sivuilla kesäkuussa julkaistu tiedote

3 Johdanto Työn tarkoitus ja tavoitteet Vieraslajitiedottamisen tarkoitus oli lisätä ja levittää tietoa haitallisista vieraslajikasveista erityisesti Kyrönjoen vesistöalueella. Aloite työhön tuli Kyrönjokivarren kunnilta ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus sai työhön vuodelle 2018 Kyrönjokirahastolta osarahoitusta vieraslajitiedottamiseen ja vuonna 2017 aloitetun vieraslajikartoituksen jatkamiseen. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus vastasi vieraslajitiedottamisen ja kartoittamisen käytännön järjestelyistä ja työn ohjauksesta. Työssä keskityttiin pääasiassa neljään ongelmia aiheuttavaan lajiin: jättiputkeen, jättipalsamiin, kurtturuusuun ja lupiiniin. Myös muita lajeja, kuten hukkakauraa tai isosorsimoa koskevia kyselyitä tuli ja tällöin neuvottiin lisätiedon äärelle. Lisäksi tarkoitus oli herättää huomiota ja keskustelua vieraslajiasioiden ympärille, sekä tarjota ihmisille mahdollisuus saada vieraslajeihin ja niiden hävittämiseen liittyvää neuvontaa, sekä rohkaista vieraslajihavaintojen tekoon. Vieraslajiongelmien vähentämisessä olennaista on tiedottaminen lajeista ja niiden torjuntakeinoista, sillä laajojen vieraslajiongelmien ratkaisuun tarvitaan mukaan maanomistajia ja vapaaehtoisia. Tiedottamistyötä tehtiin mahdollisimman monipuolisesti eri kanavissa. Suuri osa työtä oli viestintä sosiaalisessa mediassa, Facebookissa ja Instagramissa. Lisäksi vieraslaji asioista tiedotettiin ELY-keskuksen blogissa ja nettisivuilla, sekä yhteistyökumppaneiden omissa tiedotuskanavissa. Peräseinäjoen kirjastossa ja Seinäjoen pääkirjastossa oli vieraslajeja koskeva informatiivinen näyttely ja vieraslajitiedottamiseen liittyen julkaistiin kolme lehtiartikkelia ja kaksi Facebook kampanjaa. Lisäksi työssä painotettiin ruohonjuuritason tiedotustyötä ja kesän mittaan vieraslajitiedottaja vieraili lukuisissa aiheeseen sopivissa kesätapahtumissa, jossa yleisöllä oli mahdollisuus kysyä ja keskustella vieraslajeista. Vieraslajitermi tuntuu olevan tuttu monille, mutta lajintuntemus ja konkreettiset vieraslajien aiheuttamat haitat ovat asioita, joiden parissa tiedotustarvetta vielä riittää. Varsinaisen tiedottamistyön lisäksi toinen suuri työkokonaisuus oli torjuntakokeilun järjestäminen ja organisointi Kyrönjokivarren kunnissa. Vieraslajitiedottaja organisoi kesän mittaan neljät jättipalsamin torjuntatalkoot. Talkookokeilun tarkoitus oli selvittää olisiko jättipalsamin torjuntatyötä mahdollista järjestää paikallisesti talkoohengessä esimerkiksi arvokkailla luontokohteilla tai yhteiskäytössä olevilla viheralueilla. Esimerkiksi Vantaalla ja Helsingissä ollaan saatu hyviä kokemuksia yleisölle avioimien vieraslajien torjuntatalkoiden järjestämisestä. Vieraslajitiedottamistyötä tehtiin Kyrönjoen alueella tänä kesänä ensimmäistä kertaa. Työ pohjautui kesällä 2017 tehtyyn vieraslajikartoitukseen ja työ toteutettiin pääosin vuoden 2017 kartoitusalueella, eli Seinäjoella, Ilmajoella ja Kurikassa. Vieraslajitiedottamisen tavoitteena on ensisijaisesti kokeilla monipuolista vieraslajitiedottamista eri kanavissa ja etsiä niitä tapoja, jotka toimivat. Lisäksi tavoitteena oli aktivoida vieraslajikeskustelua ja innostaa ihmisiä omatoimiseen vieraslajityöhön, 2

4 sekä kertoa yleisölle siitä vieraslajityöstä jota Etelä-Pohjanmaan alueella jo tehdään. Erityisesti yleisölle kerrottiin ELY-keskuksen vieraslajikartoituksesta, jota jatkettiin Kyrönjoen varrella kesällä Tästä kerrottiin esimerkiksi Instagram tarinoiden ja blogitekstin muodossa. Vieraslajitiedotuksen toteuttamisesta vastasi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, mutta mukana oli lukuisia yhteistyötahoja, joista merkittävimpinä Seinäjoen kaupunki, Kurikan kaupunki ja Ilmajoen kunta. Työ tehtiin yhden harjoittelijan voimin. Työn toimipiste oli ELY-keskuksen Seinäjoen toimipiste. Työn rahoitetukseen osallistuivat Kyrönjokirahasto, Helsingin yliopisto ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Kesän 2017 vieraslajikartoitus Kesällä 2017 vieraslajikasveja, erityisesti jättipalsamia ja jättiputkea, kartoitettiin Kyrönjoen varrella Kurikan, Ilmajoen ja Seinäjoen alueella. Kartoitus suoritettiin jokea pitkin meloen ja kartoitus alueen laajuus rajoittui joenpenkan alueelle, näkyvyydestä riippuen. Kartoituksessa havainnointiin vieraslajikasvustoja ja niistä kirjattiin: lajit, kasvuton laajuus, kasvien yksilömäärä, kasvuston sijainti ja etäisyys vesirajasta. Kartoituksen tuloksista käy ilmi, että jättipalsami on suuri ongelma Kyrönjoella. Paikoitellen jättipalsami dominoi jokirantaa pitkiäkin matkoja. Jättipalsamihavaintoja tehtiin yhteensä 277, joista 224 oli pieniä kasvustoja ja 53 laajoja jokirantaa myötäileviä kasvustoja. Suurin osa havaituista kasvustoista oli pienialaisia, mutta pisin havaittu jatkuva kasvusto oli yli kolme kilometriä pitkä. Jättipalsamikasvustot sijaitsivat usein vesirajassa, josta kasveilla on erinomaiset edellytykset levitä. Kesän 2017 huono kasvukausi vaikutti tuloksiin ja osa jättipalsamikasvustoista saattoi jäädä tämän takia havaitsematta. Jättipalsamia ollessa Kyrönjoen varressa näin paljon, on todennäköistä, että palsami on levinnyt myös lasku-omia pitkin ja jokirannasta kauemmas kartoitusalueen ulkopuolelle. Jättiputkia kartoituksessa ei havaittu. Vieraslajien kartoitustyö on jatkunut kesällä 2018 Kyrönjoen varrella Seinäjoella, Isossakyrössä, Mustasaaressa ja Vaasassa. Alustavat tulokset ovat pääosin kesän 2017 tulosten kaltaisia: jokivarressa on runsaasti jättipalsamia, lisäksi kesän 2018 kartoituksessa on tehty myös jättiputkihavaintoja. Kesän 2018 kartoituksen tuloksista valmistuu myöhemmin syksyllä oman raportti. 3

5 Kuva 1. Kesän 2017 vieraslajikartoituksen kartoitusalue ja havaitut jättipalsamikasvustot. Yksittäiset kasvustot on merkattu koon mukaan punaisella pallolla ja jatkuvat kasvustot on merkattu sinisellä viivalla. 4

6 Vieraslajit Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet uusille alueille ihmisen tahallisesti tai tahattomasti avustamana. Suomeen vieraslajeja on tuotu hyötymistarkoituksessa ja vahingossa. Tarkoituksella on tuotu esimerkiksi monia koristekasveja ja riistalajeja, kuten valkohätäpeura ja piisami. Tahattomasti lajeja kulkeutuu liikennevälineiden ja raaka-aineiden mukana, esimerkiksi puutavarakuljetuksissa ja laivojen painolastivesissä. Vieraslajeja ei pidä sekoittaa tulokaslajeihin, jotka ovat levinneet uusille elinaluille ilman ihmisen apua. Yleensä vieraslajit sopeutuvat huonosti uuteen ympäristöönsä, mutta joskus lajit kuitenkin menestyvät ja sopeutuvat osaksi uutta elinympäristöään. Joskus vieraslajit voivat menestyvät erinomaisesti ja levitä niin tehokkaasti, että niistä on vahinkoa alkuperäiselle lajistolle, ekosysteemille, elinkeinoille tai ihmiselle. Näitä vahinkoa aiheuttavia vieraslajeja kutsutaan haitallisiksi vieraslajeiksi ja ne on määritelty Suomen kansallisessa vieraslajistrategiassa ja EU:n haitallisten vieraslajien listalla. Tällä hetkellä Suomessa on 157 haitalliseksi määriteltyä vieraslajia. Lisäksi on 123 tarkkailtavaa tai paikallisesti haittalista vieraslajia. EU:ssa 49 lajia on luokiteltu erityisen haitallisiksi ja niiden maahantuonti ja levittäminen on kielletty direktiivillä EU:n alueella. Näistä lajeista Suomessa on tavattu jättiputki, jättipalsami, keltamajavankaali, kuparisorsa, villasaksirapu, täplärapu, espanjansiruetana, supikoira ja piisami. Vieraslajiasetus tullaan päivittämään ja haitallisten kasvien listalle on ehdotettu myös kurtturuusua ja lupiinia. Ehdotuksen mennessä läpi myös näiden myynti, maahantuonti ja istuttaminen tullaan kieltämään. Vieraslajien haittavaikutukset ovat laji- ja aluekohtaisia. Ne saattavat uhata alkuperäistä lajistoa esimerkiksi kilpailun kautta tai muuttaa ekosysteemin toimintaa niin, että alkuperäisten lajien elinolosuhteet heikkenevät. Ihmiselle haitat liittyvät usein elinkeinoja, kuten maa- tai metsätalouden toimintaan ja taloudellisiin menetyksiin, esimerkiksi uusien hankalien tuholaisten aiheuttamiin kasvaneisiin torjuntakustannuksiin. Jotkut vieraslajit, kuten jättiputki, ovat terveydelle haitallisia. Jättipalsami (Impatiens glandulifera) Jättipalsami on näyttävästi kukkiva yksivuotinen kasvi. Se kasvaa keskimäärin 1,5 metrin mittaiseksi. Jättipalsamin tunnistaa suurista sahalaitaisista lehdistä ja imelän tuoksuisista kukista, joiden väri vaihtelee valkoisen ja tummanpunaisen välillä. Jättipalsami leviää tehokkaasti. Yksi kasvi voi tuottaa jopa 4000 siementä, jotka se paukauttaa useiden metrien päähän. Erityisesti ongelmia aiheuttaa jättipalsamin leviäminen jokivarsia pitkin, jolloin kasvi pääsee paukauttamaan siemenensä veteen. Jättipalsami viihtyy rehevillä kasvupaikoilla, missä se kilpailukykyisenä lajina helposti valtaa tilaa muilta lajeilta. 5

7 Jättipalsami on kotoisin Himalajan vuoristoalueelta ja Suomeen se tuotiin ensimmäisen kerran luvun lopulla. Nykyään jättipalsamia kasvaa eri puolilla maata, usein jokivarsilla ja asutuksen läheisyydessä. Monin paikoin jättipalsami on levinnyt luontoon puutarhoista tai luontoon huolimattomasti viedystä puutarhajätteestä. Sopivalla kasvupaikalla jättipalsami muodostaa laajoja kasvustoja ja hävittää muut lajit tieltään. Yksivuotisen kasvin juuret ovat heikot, eivätkä sido maata. Tällöin jättipalsamin peittämät jokivarret ovat alttiita eroosiolle. Eroosio kuljettaa maa-aineista vesistöihin, jossa se voi aiheuttaa ongelmia, esimerkiksi taimenen kutualueiden liettymistä tai poikasalueiden laadun heikkenemistä. Jättipalsamin maahantuonti, kasvatus, myynti ja hallussapito sekä ympäristöön levittäminen on kielletty. Käytännössä tämä tarkoittaa, että omalla maalla oleva jättipalsamikasvusto pitäisi hävittää. Jättipalsamin torjunta on suhteellisen helppoa ja sopii talkootyöksi. Yksivuotisen kasvin torjunnassa avainasemassa on estää uusien siementen kypsyminen. Kasvi tulee siis kitkeä tai niittää ennen tätä. Työtä on tehtävä samalla alueella useana peräkkäisenä vuonna, sillä jättipalsamin siemenet pysyvät maaperässä itämiskykyisenä joitakin vuosia. Hyviä kokemuksia on saatu myös lampaiden tai muiden laiduntavien eläinten käytöstä jättipalsamin torjunnassa. Kuva 2. Pahimmillaan jättipalsami kasvaa tiheänä kasvustona ja hävittää muut lajit tieltään. 6

8 Jättiputki (Heracleum sp.) Jättiputkia on Suomessa kolme lajia: kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum), persianjättiputki (H. persicum) ja armenianjättiputki (H. sosnowskyi). Lajit ovat keskenään hyvin samankaltaisia ja niistä kuulee usein puhuttavan yhtenä lajina. Suomen luonnosta löytyy myös kotimaisia suuria putkia, kuten väinönputki ja karhunputki. Jättiputken voi erottaa kotimaisista sukulaisistaan valtavan koon ja lehtien repaleisemman ohdaketta muistuttavan muodon perusteella. Jättiputket ovat nimensä mukaisesti jättimäisiä. Kasvin kukinto voi parhaillaan komeilla viiden metrin korkeudessa ja varren läpimitta olla jopa 10 cm. Myös kasvin lehdet ja kukinnot ovat poikkeuksellisen suuria. Jättiputki on monivuotinen kasvi, joka kukkii vasta neljätenä tai viidentenä elinvuotenaan. Kukinnan jälkeen jättiputki kuolee. Suuri kukka tuottaa valtavan määrän siemeniä, joiden avulla kasvi lisääntyy. Kuva 3. Jättiputken erottaa muusta kasvustosta kokonsa perusteella. Lehdet ovat lautasia suuremmat ja valtavassa kukinnossa voi olla jopa yksittäistä kukkaa. Jättiputket ovat kotoisin Kaukasiasta ja Aasian lounasosista. Niitä tuotiin Suomeen koristekasveiksi 1800-luvulla. Lisäksi niitä on käytetty rehukasveina esimerkiksi Venäjällä. Kilpailukykyinen jättiputki menestyy monenlaisilla alueilla ja voi pahimmillaan muodostaa niin sanottuja jättiputkimetsiä, joissa muu kasvillisuus ei enää pärjää. Jättiputkista on haittaa ihmisten terveydelle ja siksi se on tunnettu vieraslaji, jonka hävittämiskynnys on alhainen. Jättiputken kasvineste aiheuttaa palovammoja, jos sitä joutuu iholle ja iho tämän jälkeen altistuu auringolle. Lisäksi herkillä ihmisillä voi ilmetä allergisia oireita, kuten hengenahdistusta, vain jättiputkien lähellä oleskelusta. Jättiputken hävittäminen on hankalaa. Sen siemenet pysyvät itämiskykyisenä useita vuosia, joten kyseessä on helposti pitkäaikainen projekti. Parasta onkin hävittää jättiputket, kun kasvusto on pieni ja kasvit nuoria. Jättiputken hävittämiseen on olemassa monia keinoja, joista voi valita parhaan tilannekohtaisesti. Jättiputkia voi niittää, kitkeä, peittää, myrkyttä, kaivaa ylös juurinen tai keskittyä katkomaan kukinnot ennen siementen kypsymistä. Tärkeintä on estää siementäminen. Jättiputken maahantuonti, kasvatus, myynti, hallussapito ja ympäristöön levittäminen on kielletty. Palovammariskin takia on torjuntatöihin ryhdyttäessä syytä muistaa suojavarustus. 7

9 Kurtturuusu (Rosa rugosa) Kurtturuusu on hautausmailla ja puistoissa usein kasvava piikikäs pensas, jonka kovin moni ei tiedä olevan haitallinen vieraslaji. Kurtturuusu leviää juurivesojensa avulla tehokkaasti niin laajalle kuin mahdollista. Sopivat kasvupaikat, kuten uimarannat, se muuttaa läpipääsemättömiksi tiheiköiksi. Kurtturuusun kukat ovat punaiset tai valkoiset ja sen erottaa kotimaisista ruusulajeista, kuten orjanruususta, uurteisten lehtien perusteella. Kurtturuusu on kotoisin Koillis-Aasiasta, josta se tuotiin Suomeen koristekasviksi 1800-luvulla. Kurtturuusun leviämistä on edistänyt sen ahkera käyttö koristekasvina kaupunkialueilla ja teiden varsilla. Ongelmia kurtturuusu aiheuttaa saaristossa ja rannikolla, jossa se pystyy syrjäyttämään alkuperäisen lajiston. Kotimaisen lajiston hävittämisen lisäksi kurtturuusu heikentää merkittävästi ranta-alueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia. Uusille kasvupaikoille kurtturuusu leviää usein lintujen tai veden kuljettamana. Kurtturuusu on helppo hävittää kasvuston ollessa pieni, mutta laajaksi kasvaneen ryteikön hävittäminen on erittäin työlästä tai lähes mahdotonta. Hävittäessä pensas täytyy ensin poistaa esimerkiksi pensassaksilla tai raivaussahalla ja tämän jälkeen juurakko pitää kaivaa ylös mahdollisimman tarkasti, ettei pensas uusiudu vesomalla. Kurtturuusua voi hävittää myös näännyttämällä siten, että kaikki vihreät osat poistetaan toistuvasti. Tämä metodi vaatii pitkäjänteisyyttä, mutta lopulta pensaat kuolevat. Näännyttämistä ollaan kokeiltu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimesta Merenkurkun saaristossa. Usean vuoden työn tuloksena pensaat saatiin kuolemaan tietyltä alueelta, mutta vähän ajan päästä kurtturuusut leviävät takaisin. Eli hävittämisenkin jälkeen alue vaatii tarkkailua ja tarvittaessa uusia toimenpiteitä. Kuva 4. Kurtturuusu on suosittu koristekasvi kaupunkien viheralueilla. Kyseinen istutus Seinäjoen keskustassa. 8

10 Lupiini (Lupinus polyphyllus) Lupiini on monivuotinen hernekasvi, joka on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Lupiini on erityisen ongelmallinen, koska se ei pelkästään hävitä kotimaisia lajeja kasvupaikaltaan, vaan rehevöittää elinympäristöään juuristonsa typpibakteerien avustuksella. Typpibakteerien ansioista lupiini pystyy kasvamaan hyvinkin karussa ympäristössä ja muuttamaan sitä samalla rehevämpään suuntaan. Suomen ensimmäinen lupiinihavainto on jo 1800-luvulta ja nykyään sitä kasvaa koko maassa pohjoisimpia alueita lukuun ottamatta. Erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa lupiinia on valtavasti. Sitä on istutettu innokkaasti puutarhoihin ja pihoille ja valitettavasti lupiinin siemeniä on vieläkin saatavilla puutarhaliikkeissä. Pihoilta ja puutarhoista lupiini on karannut luontoon. Nykyään sitä voi tulla vastaan teidenvarsialueiden lisäksi esimerkiksi soilla tai uhanalaisten niittykasvien kasvupaikoilla. Lupiinin voittokulku on huono asia suomalaiselle luonnolle ja perinnemaisemille. Tehostuneen maatalouden takia perinnemaisemat ovat vähentyneet ja monet niittyjen ja laitumien kasvit ovat uhanalaistuneet. Teiden piennaralueet ovat toimineet turvapaikkana harvinaistuneelle ketolajistolle, mutta nyt lupiini valtaa piennaralueita ja samalla rehevöittää niitä tehden niistä ketokasveille sopimattomia ympäristöjä. Lisäksi lupiinilla on negatiivinen vaikutus päiväperhospopulaatioihin, koska lupiini ei kelpaa perhosten tai niiden toukkien ravinnoksi. Lupiinin hävittäminen on vaikeaa. Pieniä kasvusta voi hävittää kaivamalla kasviyksilöt ylös maasta ja laajempiin kasvustoihin niittäminen on toimiva ratkaisu. Torjuntatyötä tulee jatkaa vuosien ajan, sillä lupiini on monivuotinen kasvi ja maaperän siemenpankista nousee uusia yksilöjen monen vuoden ajan. Monin paikoin lupiinia on niin runsaasti, että sen poistaminen on käytännössä mahdotonta. Tällöin voimavarat kannattaa suunnata lupiinin leviämisen estämiseen. Parhaiten tämä onnistuu, kun kukinnot leikataan pois ennen siementämistä. Kuva 5. Kauniilta näyttävä lupiini on haitallinen ja syrjäyttää suomalaisia lajeja teidenvarsilla. 9

11 Kuinka ehkäistä vieraskasvien leviäminen? Vieraslajien torjuntatyö on tärkeää, mutta sitäkin tärkeämpää on estää uusien lajien pääsy Suomen luontoon ja estää jo ongelmia aiheuttavien lajien leviäminen uusille alueille. Haitallisiksi määriteltyjen vieraslajien tapauksessa maan omistaja on lain mukaan velvollinen hävittämään haitalliset vieraslajit tontiltaan kohtuullisiin kustannuksiin asti. Vielä ei kuitenkaan ole olemassa yhtenäistä menettelytapaa sille, miten kohtuulliset kustannukset määritellään. Parasta on hävittää haitalliset vieraslajit omalta tontilta ja puutarhasta mahdollisimman nopeasti, sillä yksittäinen jättiputki on vielä helppo ja nopea kaivaa maasta, kun taas kokonaisen jättiputkimetsän hävittäminen käy päivätyöstä. Jos esimerkiksi lupiinia haluaa välttämättä ihailla omassa puutarhassaan, on pidettävä huolta, ettei se pääse leviämään ympäristöön. Tämä onnistuu parhaiten katkomalla kukinnot ennen kuin siemenet ovat kypsiä. Erityisen tärkeä asia leviämisen ehkäisyssä on puutarhajätteen oikea käsittely. Puutarhajätettä ei sovi kärrätä lähimetsään tai muualle ympäristöön, jolloin jätteen mukana mahdollisesti siirtyy siemeniä, joista uudet ja vanhat vieraslajit pääsevät leviämään. Parhaiten puutarhajätteen hävittäminen onnistuu kompostoimalla puutarhassa, jos tämä ei kuitenkaan onnistu, vastaanottavat monet jäteasemat puutarhajätettä. Myös vieraslajitorjunnan yhteydessä pitää kiinnittää huomiota kasvijätteen käsittelyyn. Jotkut vieraskasvit saattavat jatkaa kasvamistaan kasvinosista ja osa taas pystyy kypsyttämään siemenet vielä kitkemisen jälkeenkin. Hävitettyjen vieraskasvien osat pitäisi joko mädättää tai polttaa. Mikäli tämä ei onnistu, voi kasvinosat pakata esimerkiksi jätesäkkiin ja toimittaa jäteasemalle, jossa niiden jatkokäsittelystä huolehditaan. Pieniä määriä kasvijätettä, esimerkiksi lupiinin kukintoja, voi laittaa tavalliseen sekajätteeseen. Kuva 6. ELY-keskuksen jättipalsamitalkoissa kasvit kerättiin jätesäkkeihin, jotka toimitettiin jäteasemalle. 10

12 Tiedotus Kesän 2018 vieraslajitiedotus oli monipuolista tiedotustyötä, jota pyrittiin toteuttamaan erilaisissa kanavissa mahdollisimman tasaisesti pitkällä aikavälillä. Tiedotus painottui sosiaaliseen mediaan ja erityisesti Instagramiin, sekä ruohonjuuritason tiedottamiseen kesätapahtumissa. Työ alkoi kesäkuussa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen sivulla julkaistun tiedotteen (Liite 4.) muodossa, jossa kuvattiin tulevan kesän vieraslajisuunnitelmia. Myöhemmin syksyllä ( ) julkaistaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen blogissa kirjoitus, jossa kuvataan kesän vieraslajityön tunnelmia: mitä opittiin ja mikä jäi päällimmäisenä mieleen. Osana tiedottamistyötä oli houkutella lehdistöä kirjoittamaan vieraslajeista ja niiden torjunnasta. Asian tiimoilta julkaistiinkin heinäkuussa kolme lehtijuttua: Ilkassa (Liite 1.), Ilmajokilehdessä (Liite 2.) ja Kyrönmaassa (Liite 3.). Sosiaalinen media Tiedottamistyö sosiaalisessa mediassa keskitettiin Instagram-alustalle, mutta myös Facebookia käytettiin. Instagramiin keskittyminen oli perusteltua, sillä viime keväänä Facebook muutti algoritmiaan siten, että käyttäjille näkyy enemmän omien kavereiden julkaisuja ja vähemmän tykätyiden sivujen, kuten yritysten ja organisaatioiden, julkaisuja. Tämä algoritmimuutos vaikutti negatiivisesti myös ELY-keskuksen näkyvyyteen Facebookissa. Oli siis järkevää suunnata toiminta Instagram alustalle, jossa näkyvyyttä on helpompi saada. Vieraslajitiedottamisen puitteissa perustettiin oma Instagram jolla kesän mittaan julkaistiin kuvia, videoita ja tarinoita. Kaksi kuukautta on varsin lyhyt aika Instagramissa, sillä suuren seuraajamäärän kerryttäminen vaatii kauemmin. Kesän aikana Instagramin tilille saatiin 55 seuraajaa ja keskimäärin tilillä vieraili 10 käyttäjää viikossa. Tili pidettiin hyvin aktiivisena, jotta seuraajamäärä karttuisi, julkaisemalla keskimäärin 2 kuvaa viikossa. Kesän aikana julkaistiin yhteensä 23 kuvaa. Kuvat tavoittivat keskimäärin 55 (vaihteluväli 38-71) käyttäjää ja keräsivät keskimäärin 10 tykkäystä (vaihteluväli 2-18). Lisäksi kesän aikana Instagramissa julkaistiin yksi video ja 15 tarinaa. Videota katsottiin 78 kertaa. Tarinat ovat kuvia tai videoita, jotka ovat väliaikaisia ja katoavat vuorokauden julkaisemisen jälkeen. Tarinoilla oli keskimäärin 13 katsojaa (vaihteluväli 11-17). Instagramissa annettiin myös mahdollisuus yleisölle julkaista omia vieraslaji aiheisia kuviaan, hashtagillä #epely-vieraslajit, jotka sitten uudelleen tilillä. Esimerkiksi ympäristöministeriön Instagram toimii lähes kokonaan tällä tavoin. Tämän ei oletettu toimivan kovinkaan hyvin näin lyhyen ajan sisällä, mutta kesän aikana saatiin kuin saatiinkin yksi #epely_vieraslajit uudelleenjulkaistava kuva. Instagram toimii tiedotuskanavana erinomaisen hyvin ja sen avulla voi helposti viestiä ajankohtaisia asioita. Instagram on erityisen suosittu sovellus nuorten keskuudessa. Vieraslajipainotteista viestintää on toivottavaa jatkaa Instagramissa ja kerryttää seuraajia ja sitä kautta saada lisää näkyvyyttä. 11

13 Ikävä kyllä, elokuussa viikko ennen tiedotustyön päättymistä poistettiin Instagramin ylläpidon toimesta, sillä sen epäiltiin olevan valetili, joka väärinkäytti ELY-keskuksen nimeä. Pyrkimyksenä on selvittää, josko tilin palauttaminen olisi mahdollista. Facebookissa vieraslajeista tiedotettiin kampanjamuotoisesti. Kesäkuussa luotiin ja julkaistiin kuusiosainen kampanja yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Vesaiset ry:n kanssa. Vesaiset on lasten ja perheiden järjestö, joka järjestää leirejä, kerhoja ja kulttuuritoimintaa. Etelä-Pohjanmaan Vesaisten vuoden 2018 teemana on vehreyttä vesaisiin ja vieraslajit sopivat hyvin tähän kategoriaan. Facebook kampanja julkaistiin Etelä-Pohjanmaan Vesaisten Facebook-sivulla ja se jaettiin myös Vesaisten valtakunnalliselle sivulle. Kampanjan osat tavoittivat yhteensä 2118 Facebook käyttäjää ja keräsivät 126 tykkäystä. Tämän menestyksen innostamana vastaava kuusiosainen kampanja julkaistaan elokuuna aikana ( ) Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen omilla Facebook-sivuilla. Molemmat kampanjat ovat kuusiosaisia ja pääsisällöltään samanlaisia. Facebook kampanjoiden osat: 1. Intro 2. Jättipalsami 3. Lupiini 4. Kurtturuusu 5. Jättiputki 6. Mitä minä voin tehdä? Näyttelyt Kesäkuun aikana suunniteltiin ja valmisteltiin vieraslajeista kertova informatiivinen näyttely, joka oli esillä Peräseinäjoen kirjastossa ja Seinäjoen pääkirjastossa Näyttelyssä käytettiin vieraslajeista kertovia julisteita, jotka oli tuotettu ELY-keskuksen VIKURI-hankkeen ja Maaja kotitalousnaisten UHMA-hankeen puitteissa. Lisäksi näytteillä oli: 1. jättiputken kuivunut varsi, sillä sen korkeus toi hyvin ilmi, kuinka suuresta kasvista on kyse 2. lupiinin siemenkotia, joihin yhdistettynä tietoisku lupiinin haitoista ympäristölle 3. kurtturuusun hämmästyttävän paksu pääjuuri. Näyttelyä varten valmisteltiin myös osio, joka kuvien avulla kertoo jättiputken oikeaoppisesta torjunnasta ja osio, joka maailmankartalla näytti mistä päin maailmaa vieraslajit ovat kotoisin. Näyttelyn tavoitteena oli passiivisesti levittää tietoa vieraslajeista kirjaston vierailijoille ja molemmissa kirjastoissa näyttelyt olivat saaneet positiivisen vastaanoton ja herättäneet keskustelua kirjaston henkilökunnan palautteen perusteella. Mikäli vieraslajitiedotus jatkuu tulevina kesinä, voisi näyttelyä kehittää entisestään uusilla ideoilla ja siirtyä informatiivisista julisteita enemmän luoviin ratkaisuihin ja interaktiiviseen suuntaan. 12

14 Kuva 7. Kuva vieraslajinäyttelystä Peräseinäjoen kirjastossa. Tapahtumat Tiedon levittäminen medioissa ja nettisivuilla on tärkeää, mutta nykyisessä informaatiotulvassa Facebookissa tai muualla sosiaalisessa mediassa nähty materiaali harvoin vaikuttaa ihmisten ajatteluun tai asenteisiin ratkaisevalla tavalla, siksi ruohonjuuritason tiedottaminen on erittäin tärkeää. Kesän mittaan vieraslajitiedottaja osallistui kahdeksaan toimialueensa kesätapahtumaan. Tapahtumapäiviä kertyi yhteensä kymmenen ja näiden päivien venyessä parhaimmillaan yli kaksitoistatuntisiksi se oli aivan riittävästi. Listaus kaikista kesän tapahtumista taulukossa 1. Kyrönjokijuhlassa edustettiin Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n kanssa ja Peltopäivillä edustettiin maa- ja kotitalousnaisten sekä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Tapahtumiin varustauduttiin markkinapöydällä, rollupilla, telttakatoksella, vieraslajeista ja niiden torjunnasta kertovilla esitteillä, sekä kasvinäytteillä, joiden avulla ihmiset saattoivat kehittää omaa lajituntemustaan. Oikea kasvi, jota saa tutkia on paljon parempi kuin paraskaan valokuva. Tapahtumissa oli tarjolla yleisölle makeisia ja mahdollisuus osallistua arvontaan tunnistamalla kasvinäytteet oikein. Palkinnoksi arvottiin Jääkauden jälkinäytös merenkurkun saariston maailmanperintö kirjoja (Tiina Hietikko-Hautala). Tapahtumissa käytiin paljon keskusteluja ja monet kertoivat omia kokemuksiaan vieraslajeista ja niiden torjunnasta. Paljon tuli myös kyselyitä parhaista torjuntakeinoista. Vieraslajit olivat tuttuja ja monet tunnistivat ainakin muutaman ja olivat mahdollisesti kuulleet muistakin lajeista. 13

15 Tapahtuma Missä Milloin Tapahtuman laatu Osallistujamäärä (jos tiedossa) Kyrönjokijuhla Ylistaro Juhla 90 Jurvan markkinat Jurva Markkinat 2500 U19-jalkapalloturnauksen Seinäjoki Tapahtumatori ei saatavilla tapahtuma- tori U19-jalkapalloturnauksen Vaasa Tapahtumatori ei saatavilla tapahtuma- tori Peltopäivät Ylistaro Messut 1300 Museomäen markkinat Ilmajoki Markkinat 1500 Harrasta hirveästi- Kurikka Messut 400 tapahtuma Kurikan markkinat Kurikka Markkinat ei saatavilla Taulukko 1. Listaus kesän tapahtumista aikajärjestyksessä. Tietoina tapahtuman nimi, sijainti, laatu sekä arvio kävijämäärästä, jos sellainen oli saatavilla. Kuva 8. Tapahtumatunnelmaa U19-jalkapalloturnauksen tapahtumatorilta Seinäjoelta. Markkinapöydällä esillä esitteitä ja näytteitä vieraskasveista. Meneillään arvontalomakkeiden täyttö. 14

16 Torjuntatyö Vieraslajien torjuntatyönä järjestettiin neljät talkoot, joissa keskityttiin jättipalsamin hävittämiseen valikoiduista kohteista. Jättipalsami sopii erinomaisesti talkoissa hävitettäväksi, koska sen voi poistaa helposti kitkemällä. Yksivuotisen kasvin juuret ovat pienet ja koko kasvi irtoaa maasta juurineen helposti. Jättipalsami ei ole vaarallinen. Se ei esimerkiksi jättiputken tapaan aiheuta palovammoja tai allergisoi, joten sen torjuntatyö ei vaadi erityisiä suojavarusteita tai välineitä. Kahdet talkoot olivat yleisölle avoimia ja yhdet järjestettiin yhteistyössä Seinäjoen kaupungin kanssa kaupungin henkilöstölle ja yhdet järjestettiin ELY-keskuksen, metsähallituksen ja Kyrönjokityöryhmän työntekijöille ja jäsenille. Talkookohteita valittaessa kiinnitettiin huomiota alueen logistiikkaan, näkyvyyteen, luontoarvoihin, jättipalsamikasvuston kokoon ja maanomistussuhteisiin. Ensisijaisesti talkookohteiksi valittiin kaupunkien omistamia alueita, jotka sijaitsivat näkyvällä paikalla ja joihin oli helppo saapua. Talkooaika oli aina varattu kaksi tuntia, mutta osa talkoista kesti tätä vähemmän ja osa tätä kauemmin. Talkoisiin osallistui keskimäärin hyvin vähän ihmisiä, vaikka niistä pyrittiin tiedottamaan mahdollisimman laajasti. Yleisötalkoista oli tapahtuma Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Facebookissa ja se jaettiin myös Facebookin Vieraslajien torjuntajoukot- ryhmässä, jossa on 423 jäsentä. Lisäksi talkoita mainostettiin Instagram ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen varsinaisella Instagram Omilla nettisivuillaan talkoista ilmoittivat maa- ja kotitalousnaisten UHMA-hanke ja Allergia-, Iho- ja Astmaliiton Terve askel luontoon-hanke. Lisäksi talkoista ilmoitettiin sähköpostilistojen kautta Pohjanmaan puutarhaseuran ja Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys ry:n jäsenille. Näiden lisäksi talkoista ilmoitettiin talkookohteen läheisyydessä maastossa ja läheisten toimijoiden (kirjastot ja marketit) ilmoitustauluilla. Ahkerasta mainostamisesta huolimatta talkoiden osanottaja määrät jäivät niin pieniksi, että jos talkoita järjestetään jatkossa, on pyrittävä keksimään uusia keinoja, joilla ihmiset houkutellaan liikkeelle. Kesän mittaan pyrittiin löytämään yhteistyökumppaneita, kuten kyläyhdistyksiä tai muita organisaatioita, joilla olisi valmiina aktiivinen porukka. Ainoa kiinnostunut oli Alakylän kyläyhdistys Seinäjoelta ja valitettavasti ilmoitus heidän talkooaikeistaan sattui juuri vieraslajitiedottajan lomaviikolle ja tämä tilaisuus meni sivu suun. Mikäli vastaavaa työtä jatketaan kannattaa talkoita pyrkiä järjestämään yhteistyönä tietyn porukan kanssa, jolloin osanottaja määrän olisi toivottavasti suurempi. Kenties astetta tehokkaampi yhteydenotto kyläyhdistyksiin poikisi kiinnostuneita. Jos talkootyötä jatketaan, suositus on keskittää talkoot heinäkuulle, sillä kesäkuussa jättipalsamin ovat vielä pieniä ja niiden havaitseminen muun kasvuston joukosta voi olla hankalaa. Elokuussa jättipalsamit taas ovat jo kukintansa loppupäässä ja paikon siemenet voivat jo olla kypsiä ja riski levittämiseen tuhoamisen sijasta kasvaa. Olisi suositeltavaa myös jatkaa työtä ainakin osittain samoilla kohteilla, jotta saataisiin näkyviin pysyä tuloksia. 15

17 Kesän jättipalsamitalkoot 26.6 Ilmajoki Kesän ensimmäiset talkoot järjestettiin Ilmajoella ja ne olivat yleisölle avoimet. Talkookohteeksi valikoitui laskuojan varsi lähellä Ilmajoen keskustan jalkapallokenttää. Kunnan omistamalla kaistaleella on vielä varsin paikallinen jättipalsamikasvusto, jonka hävittämistä voidaan pitää realistisena. Lisäksi kyseessä oli näkyvä kohde ja läheinen jalkapallokenttä tarjosi pysäköintimahdollisuuden. Talkoisiin osallistui 4 ihmistä ja ne kestivät kaksi tuntia. Talkoissa kitkettiin noin 10 säkkiä jättipalsamia. Puronvarsi puhdistui noin 30 metrin matkalla. Myöhemmin kesällä talkooalueella käytiin tarkastamassa tilanne ja kävi ilmi, että jättipalsamia oli kitketty puronvarresta paljon pidemmälle, mitä talkoissa kerettiin. Talkoisiin osallistui kaksi kohteen vieressä asuvaa tontin omistajaa ja todennäköisesti talkoot innostivat heidät jatkamaan torjuntaa omin päin. Tämä oli hieno onnistuminen ja juuri se mitä vieraslajitiedottamisella tavoiteltiin. Ihmisten aktivointia ja oma-aloitteista työtä vieraslajiongelmien vähentämiseksi. Kuva 9. Ilmajoen talkookohde keltaiseksi väritettynä ja punaisella ympyröitynä. 16

18 29.6 Seinäjoki, Sahalampi Seinäjoen ensimmäiset talkoot järjestettiin yhteistyössä Seinäjoen kaupungin kanssa ja talkoisin osallistui 20 kaupungin työntekijää kesätyöntekijöistä johtoportaaseen. Esimerkiksi Vantaalla on järjestetty purokunnostus ja vieraslajitorjuntatalkoita eri instituutioiden kanssa työhyvinvointi-päivä hengessä ja samaa tavoiteltiin näissä talkoissa. Vaikka sää oli kurja, oli osanottajia runsaasti ja ihmisten mieliala positiivinen. Talkoot kestivät varsinaisesti kaksi tuntia, mutta osa talkoolaisista jäi pidemmäksi aikaa. Talkoot pidettiin Seinäjoen varrella Sahalammen alapuolisella koskiosuudella. Paikka oli oiva talkookohde, sillä alue on ahkerassa ulkoilukäytössä ja koski kunnostettu vähän aikaa sitten. Alue on myös rehevä ja kasvilajistoltaan monimuotoinen ja sen takia arvokas kaupunkiluontokohde, joka on syytä pitää jättipalsamivapaana. Jättipalsamia oli alueella siellä täällä yksittäisiä kasveja ja talkoissa keskityttiin haravoimaan ympäristö mahdollisimman tarkasti ja poistamaan kaikki havaitut jättipalsamit. Määrällisesti jättipalsamia ei kerätty paljoa, mutta koko suunniteltu noin neljän aarin alue saatiin käytyä läpi. Kuva 10. Seinäjoen talkookohde kartassa keltaiseksi värjättynä ja punaisella ympyröitynä. 17

19 4.7 Kurikka, Pitkämönluoma Kurikassa talkoot järjestettiin Pitkämönluoman luonnonsuojelualueen läheisyydessä. Alueella kasvaa suomalaista lehtopalsamia, joka häviää kilpailussa jättipalsamille. Kesän 2017 vieraslajikartoituksessa ei havaittu jättipalsamia luonnonsuojelualueella, mutta sitä kasvaa heti luonnonsuojelualueen eteläpuolella ylävirrassa, josta se ajan kanssa varmasti leviää myös luonnonsuojelualueelle, mikäli sieltä löytyy sopivia elinympäristöjä. Talkoiden tarkoitus oli poistaa jättipalsamia luonnonsuojelualueen rajan tuntumasta ja alentaa riskiä, että palsami leviää luonnonsuojelualueelle. Hankalan sijainnon takia yleisötalkoot eivät sopineet alueelle ja tarkoitus oli järjestää kutsuvierastalkoot, joissa vieraslajiasioissa toimivat tahot ja kesän yhteistyökumppani voisivat jalkautua käytännön torjuntatyöhön ja vaihtaa keskenään kuulumisia ja ajatuksia. Valitettavasti tämä ajatus jäi toteutumatta, sillä kukaan Kyrönjokityöryhmän jäsen tai muiden yhteistyötahojen edustaja ei päässyt paikalle. Poikkeuksena Metsähallitus ja ELY-keskus. Talkoissa oli 5 osallistujaa, joista 3 oli ELYkeskukselta ja 2 Metsähallitukselta. Talkoot kestivät noin 3 tuntia ja jättipalsamia kerättiin noin 15 jätesäkillistä. Kuitenkin suurin osa suunnitellusta talkooalueesta jäi pudistamatta, sillä jättipalsamia oli alueella odotettua enemmän. Luonnonsuojelualueen rajalta ei päästy ylävirtaan kuin noin 15 metriä. Kuva 11. Kurikan talkookohde keltaiseksi värjättynä ja punaisella ympyröitynä. 18

20 18.7 Seinäjoki, Pajuluoma Kesän viimeiset talkoot järjestettiin Seinäjoen keskustan tuntumassa Pajuluoman varrella lähellä Seinäjoen keskuskenttää. Talkooalueen omisti Lakea Oy ja saimme heiltä luvan talkoisiin. Talkoisiin osallistui 3 henkilöä maa- ja kotitalousnaisista. Tässä tapauksessa osallistujapulaa saattoi selittää, että talkoot sattuivat pahimmalle hellejaksolle ja talkoopäivänä mittarissa oli yli 30 lämpöastetta. Hurjien olosuhteiden takia talkoot kestivät vain 1,5 tuntia. Tänä aikana kerättiin 8 säkillistä jättipalsamia. Alueella jättipalsamia on todella paljon, eikä kahdeksan säkillisen keräämisellä ollut näkyvää vaikutusta. Kuva 12. Seinäjoen talkooalue keltaiseksi värjättynä ja punaisella ympyröitynä. 19

21 Yhteenveto Vieraslajitiedottamista tehtiin tänä kesänä ensimmäistä kertaa ja suhteutettuna siihen asiat sujuivat hyvin. Kesä oli pitkälti asioiden kokeilemista ja sen selvittämistä mikä toimii ja mikä ei. Työlle asetetut tavoitteet toteutuivat. Vieraslajeista tiedotettiin kesätapahtumissa, Facebookissa, Instagramissa, lehdissä ja kirjastoissa. Kesätapahtumissa heräsi paljon vieraslajeihin liittyvää keskustelua ja monet ihmiset kysyivät neuvoa esimerkiksi jättiputken tunnistamiseen tai parhaisiin torjuntatapoihin liittyen. Kesän loppupuolella saatiin myös kaksi jättiputkihavaintoa yleisöltä. Vieraslajien torjuntatyötä tehtiin neljässä talkootapahtumassa. Kesän 2018 perusteella vieraslajit ja niiden torjunta kiinnostavat Kyrönjoen alueen asukkaita, vaikka torjuntatalkoisiin saatiinkin melko vähän osallistujia. Kesätapahtumiin osallistumisesta, vieraslajinäyttelystä ja Facebook kampanjasta saatiin hyvää palautetta. Jatkosuositukset Vieraslajityö vaatii onnistuakseen pitkäjänteisyyttä ja organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä. Yhteistyötä esimerkiksi Maa- ja kotitalousnaisten ja Luonnonvarakeskuksen kanssa kannattaa jatkaa ja tiivistää. Parasta olisi, jos vieraslajitiedotusta ja muuta vieraslajityötä voitaisiin erilaisten hankkeiden sijaan tehdä säännöllisesti ja jatkuvasti, niin olisi mahdollisuus myös kehittää vakiintuneita toimintotapoja esimerkiksi vieraslajilain soveltamiseen liittyen, sillä tällä hetkellä tuntuu yleisölle olevan epäselvää kenen puoleen kääntyä vieraslajiasioissa ja millä organisaatiolla on vastuu mistäkin. Vakiintunut toimintatapa helpottaisi työtä vieraslajien parissa, kun maanomistajat, viranomaiset ja kuntien edustajat olisivat kaikki yhtä lailla perillä siitä, mikä kuuluu heidän vastuulleen. Mikäli vieraslajitiedottamista jatketaan tulevina kesinä, kannattaa kesätapahtumissa käyntiä ja vieraslajiaiheisia näyttelyitä ehdottomasti jatkaa. Torjuntatyössä voimavarat kannattaa jättipalsamin lisäksi kohdistaa myös jättiputken suuntaan. Sopiva jättiputkikohde voisi olla esimerkiksi Ylistarossa autiotalon piha tai Lapuanjoen varrella sijaitseva laaja-alainen kasvusto. Torjuntatyön osalta pitää miettiä olisiko järkevämpi ohjata työtunteja suoraan torjuntatyöhön, kuin talkoiden järjestämiseen, jos talkoisiin ei tule ihmisiä. Mahdollisten talkoiden järjestämisessä voisi hyödyntää enemmän kylätapahtumia sekä kuntien ja muiden työpaikkojen virkistystilaisuuksia. Torjunnan tehokkuuden kannalta olisi hyvä ja kiinnostava jatkaa jättipalsamin torjuntaa osittain samoilla paikoilla, esimerkiksi Ilmajoen kohteessa tai Sahalammen ympäristössä Seinäjoella. Mikäli työ jatkuu, suosittelen myös astetta tarkempaa suunnitelmallisuutta työn alkuvaiheessa. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tiedottamista kannattaisi lähestyä tarkemman suunnitelman pohjalta, jossa yksityiskohtaisemmin määritellään kuinka usein, millaista sisältöä ja missä kanavissa tietoa julkaistaan. Laadukasta sisältöä voisi myös tuottaa ammattimaisemmin, esimerkiksi etsimällä hyviä vieraslajikohteita ja lavastamalla kuvia torjuntatyöstä hyvissä valaistusolosuhteissa. Kerran tuotettu laadukas materiaali olisi hyödynnettävissä myös jatkossa. 20

22 Toinen työn osa-alue, joka kaipasi tarkempaa suunnittelua, oli taloudellinen puoli. Työssä joutui hankkimaan markkinatarjottavaa, hankkimaan arpajaisvoittoja, talkooeväitä, työhanskoja ja materiaaleja näyttelyn koostamiseen. Vuodelle 2018 ei näihin menoihin ollut varattu erillistä määrärahaa, joten selkeät linjaukset, siitä kuinka paljo rahaa oli sopiva käyttää, puuttuivat. Ennalta sovittu määräraha, esimerkiksi noin 1000 euroa, olisi helpottanut työtä, kun vieraslajitiedottaja olisi voinut paremmin suunnitella omaa työtään ja sitä minkä hintaisia arpajaisvoittoja hankitaan ja kuinka paljon näyttelyyn liittyvää materiaalia ostetaan. Arvio sopivasta määrärahasta pohjautuu kesän kuluihin, jotka on eritelty taulukossa 2. Kuluerä Summa euroina Rollup 190 Markkinapaikat 185 Muut juoksevat kulut 542 Yhteensä 917 Taulukko 2. Vieraslajitiedottamisen kesän 2018 kulut eriteltynä kululajeittain. Muihin juokseviin kuluihin kuuluu esimerkiksi polttoaineet, markkina- ja talkooeväät, sekä muut pienemmän hankinnat, joita tarvittiin esimerkiksi näyttelyiden koostamisessa. 21

23 Lähteet Ikonen Iiro, Keikki Marjo ja Räikkönen Natalia, 2009, Jättiputki ja kurtturuusu kuriin Lounas-Suomessa, Lounas-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 15/2009, Lounas-Suomen Ympäristökeskus Kansallinen vieraslajistrategia, Maa- ja metsätalousministeriö, 2012 Kinnunen Antti, 2015, Jättipalsamin torjunta Kylmäojan valuma-alueella Vantaan kaupunki. Ympäristökeskus. Julkaisuja 2015: 3 Koivisto Anna- Maria, 2016, Kyrönjoen vesistötyöt: Kasvillisuuskartoitus Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus RAPORTTEJA 22/2017 Koivula Christian ja Tammivuori Joonas, 2017, Purotalkkarit loppuraportti 2017, Vantaan kaupunki Mattila Laura ja Sihto Juha, 2017 Vieraskasvilajit ja eroosioriskit Kyrönjoella Mikkonen Timo ja Hokkanen Timo 2007 Jättiputki: Biologia ja torjunta, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus ja Kainuun ympäristökeskus, Ystävyyden puiston tutkimuskeskus. MML karttapaikka. Talkookohteiden kartat. Viitattu [ Niemivuo-Lahti Johanna ja Kemppainen Pekka, 2018, Hallintasuunnitelma haitallisten vieraslajien torjumiseksi , Maa- metsätalousministeriö Vieraslajiportaali. Vieraslajeja koskevat määritelmät. Viitattu [ 22

24 Liitteet Liite 1. Juttu Ilkassa

25 Liite 2. Juttu Ilmajokilehdessä

26 Liite 3. Juttu Kyrönmaa lehdessä

27 Liite 4. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen sivuilla kesäkuussa julkaistu tiedote Vieraslajien ja eroosion kartoitus jatkuu Kyrönjoella (Pohjalaismaakunnat) Kesän 2018 aikana Kyrönjoen varrelta kartoitetaan eroosioriskejä ja haitallisten vieraslajien, jättipalsamin ja jättiputken, esiintymistä. Lajeja kartoitetaan jokivarrelta meloen Seinäjoen alapuolisella jokiosuudella. Kartoitus on jatkoa viime kesänä alkaneelle kartoitustyölle. Viime vuonna kartoitettiin Seinäjoen, Ilmajoen ja Kurikan alueilla ja jättipalsamia havaittiin silloin koko kartoitusalueella välillä jopa jatkuvina kasvustoina. Yhtään jättiputkikasvustoa kartoituksessa ei löydetty. Kartoitustyön lisäksi vieraslajit ja niiden torjunta tulevat olemaan esillä mediassa ja paikallisissa kesätapahtumissa. Tarkoitus on levittää tietoa haitallisista vieraslajeista ja niiden torjunnasta sekä ennaltaehkäistä lajien leviämistä uusille alueille. Kesän aikana toteutetaan myös torjuntapilotti, jossa jättipalsamia on tarkoitus poistaa vapaa-ehtoisvoimin esimerkiksi Pitkämönluoman luonnonsuojelualueella ja Seinäjoen keskustassa. Torjuntatyö tullaan keskittämään arvokohteisiin ja harvinaisten luontotyppien läheisyyteen. Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat siirtyneet uusille elinalueille ihmisen avustuksella. Osa vieraslajeista on luokiteltu haitallisiksi, sillä ne leviävät nopeasti ja aiheuttavat haittoja alkuperäiselle lajistolle ja ihmisille. Jättiputki ja jättipalsami ovat suurikokoisia, tehokkaasti leviäviä kasveja, jotka pahimmillaan muodostavat tiheitä kasvustoja ja valtaavat kasvupaikkoja luontaiselta lajistolta. Molemmat lajit on alun perin tuotu Suomeen koristekasveiksi. Yksivuotisen jättipalsamin torjunnassa avainasemassa on estää uusien siementen kypsyminen. Jättipalsamin hävittäminen on periaatteessa helppoa, sillä kasvin siemenet pysyvät itämiskykyisenä maaperässä enimmillään parin vuoden ajan. Ongelmia saattaa kuitenkin aiheuttaa kasvustojen laajuus, sillä nopeasti leviävän jättipalsamin hävittäminen laajoilta alueilta vaatii sitkeää ja monivuotista työtä. Jättiputken torjunta on työläämpää ja sen siemenet pysyvät itämiskykyisinä useita vuosia. Jättiputki on myös vaarallinen ihmiselle. Jos kasvin nestettä päätyy iholle ja iho altistuu auringolle, aiheutuu siitä kipeitä palovammoja. Jättiputken torjunta on syytä hoitaa pilvisellä säällä suojavarusteita käyttäen. Vieraslajihavainnot voi ilmoittaa osoitteessa ja vieraslajien leviämistä voi ehkäistä puutarhajätteen oikeaoppisella käsittelyllä. Puutarhajätettä ei kannata kuljettaa minne sattuu, vaan kompostoida se puutarhan läheisyydessä. Kitketyt vieraslajikasvit voi kompostoida, jos niissä ei ole kypsiä siemeniä. Muuten hävitys tapahtuu parhaiten mädättämällä jätesäkissä tai kuivattamalla ja sitten polttamalla. Varmista aina jätteen oikeaoppinen käsittely paikkakuntakohtaisesti. Kyrönjoen vieraslajien ja eroosion kartoittaminen ja vieraslajitiedottaminen ovat Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen ja Kyrönjokivarren kuntien yhteistyöhanke, joka saa taloudellista tukea Kyrönjokirahastolta. Lisätietoja: Vieraslajitiedotus: Meri Ensiö, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, puh Vieraslajikartoitus: Marko Takala, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, puh Eroosiokartoitus: Vaula Lukkarinen, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, puh Kyrönjokiyhteistyö: Lotta Eklund, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, puh

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin torjuntaohje Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin tunnistaminen Jättipalsami (Impatiens glandulifera) Kukinto on pystyssä oleva terttu Kukkien

Lisätiedot

Mitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia.

Mitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia. Mitä vieraslajeja tiedät Suomesta tai maailmalta? Puhu parin kanssa pari minuuttia. Vieras vai tulokas? VIERASLAJI Ei kuulu alkuperäiseen lajistoon Ylittänyt ihmisen avustuksella meren, vuoriston tai

Lisätiedot

Jättiputki. -vaarallinen vieraslaji

Jättiputki. -vaarallinen vieraslaji Jättiputki -vaarallinen vieraslaji Jättiputki - vaarallinen vieraslaji Jättiputkea on tuotu Suomeen koristekasviksi komean kukintonsa ja kokonsa vuoksi. Jättiputki leviää nopeasti ja tehokkasti myös puutarhojen

Lisätiedot

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se

Lisätiedot

Oriveden kaupungin jättiputkitiedote

Oriveden kaupungin jättiputkitiedote Oriveden kaupungin jättiputkitiedote Jättiputki on alunperin kotoisin Kaukaasiasta. Kasvi on levinnyt pohjoismaihin n. sata vuotta sitten herraskartanoiden pihoista, joihin se on tuotu eksoottisena kasvina.

Lisätiedot

Jättiputket, jättipalsami ja keltamajavankaali leviäminen, rajoittaminen ja puutarhanhoito

Jättiputket, jättipalsami ja keltamajavankaali leviäminen, rajoittaminen ja puutarhanhoito Jättiputket, jättipalsami ja keltamajavankaali leviäminen, rajoittaminen ja puutarhanhoito VIEKAS VIERASLAJI-KOULUTUS 13.4.2019 Asta Kuosmanen, Marttaliitto ry -hankkeen kolme kohdelajia Jättiputki kuva

Lisätiedot

Kurtturuusun torjuntaohje

Kurtturuusun torjuntaohje Kurtturuusun torjuntaohje 1 Kurtturuusun tunnistaminen Monivuotinen pensas, kasvaa 0,5 1,5 m korkeaksi Lehdet kiiltävät, tumman vihreät ja uurteiset Syksyllä lehdet kellastuvat Varressa ja oksissa tiheästi

Lisätiedot

Jättiputken torjunta Lohjalla jatkuu ilmoita kasvupaikoista ja torjuntatoimien onnistumisesta ympäristöyksikköön

Jättiputken torjunta Lohjalla jatkuu ilmoita kasvupaikoista ja torjuntatoimien onnistumisesta ympäristöyksikköön LOHJA Päivämäärä Sivu 1 / 5 TIEDOTE 8.7.2016 Jättiputken torjunta Lohjalla jatkuu ilmoita kasvupaikoista ja torjuntatoimien onnistumisesta ympäristöyksikköön Haitallisen vieraslajin jättiputken järjestelmällinen

Lisätiedot

Littoistenjärven lammikkikartoitus

Littoistenjärven lammikkikartoitus Littoistenjärven lammikkikartoitus Lieto ja Kaarina 2012 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KTP:n Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie 26 69300 Toholampi Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle

Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu (Rosa rugosa) on Koillis-Aasian rannikolta 1900-luvun alussa Suomeen tuotu vieraslaji, joka leviää erityisesti

Lisätiedot

Haitallisten vieraskasvilajien torjuntaohje

Haitallisten vieraskasvilajien torjuntaohje 1 2019 Haitallisten vieraskasvilajien torjuntaohje Palsta- ja siirtolapuutarhaviljelijöille sekä kesämaja-asukkaille Tämän ohjeen tarkoituksena on kehottaa kaupunkilaisia luopumaan haitallisten vieraskasvien

Lisätiedot

28.4.2012. Puutarhakarkulaiset Helsingissä - viranomaisten rooli, vapaaehtoistyö, käytännön järjestelyt. Sisältö. Mitä vieraslajit ovat?

28.4.2012. Puutarhakarkulaiset Helsingissä - viranomaisten rooli, vapaaehtoistyö, käytännön järjestelyt. Sisältö. Mitä vieraslajit ovat? Puutarhakarkulaiset Helsingissä - viranomaisten rooli, vapaaehtoistyö, käytännön järjestelyt Tuuli Ylikotila Rakennusvirasto Puutarhakarkulaiset kuriin Mitä tehdä Pirkanmaalla? 26.4.2012 Sisältö Määritelmiä

Lisätiedot

Vieraslajisäädökset ja vieraslajien torjunnan nykytilanne

Vieraslajisäädökset ja vieraslajien torjunnan nykytilanne Vieraslajisäädökset ja vieraslajien torjunnan nykytilanne Luonnonsuojelun ajankohtaispäivät 19.12.2016 19.12.2016 Marja Vieno VARELY Luonnonsuojelu Määritelmiä Vieraslaji = luontaisen levinneisyysalueensa

Lisätiedot

Vieraslajien hallinta luonnonsuojelualueilla

Vieraslajien hallinta luonnonsuojelualueilla Vieraslajien hallinta luonnonsuojelualueilla Vieraslajien hallinta teemapäivä, SYKE 8.11.2016 Maaret Väänänen, suojelubiologi Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Vieraslajien hallinta luonnonsuojelualueilla

Lisätiedot

Haitallisten vieraskasvilajien torjuntaohje

Haitallisten vieraskasvilajien torjuntaohje 1 2018 Haitallisten vieraskasvilajien torjuntaohje Palsta- ja siirtolapuutarhaviljelijöille sekä kesämaja-asukkaille Tämän ohjeen tarkoituksena on kehottaa kaupunkilaisia luopumaan haitallisten vieraskasvien

Lisätiedot

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien

Lisätiedot

Jättiputken torjuntaohjeita. osa 1

Jättiputken torjuntaohjeita. osa 1 Jättiputken torjuntaohjeita Valitse sopiva torjuntamenetelmä Jos esiintymä on pieni tai se sijaitsee vesistön tai talousvesikaivon vieressä, marja/hedelmäpuiden tai pellon läheisyydessä: NIITTÄMINEN, KITKEMINEN

Lisätiedot

Saaristomeren kurtturuusujen torjunta 2018

Saaristomeren kurtturuusujen torjunta 2018 Hankesuunnitelma 27.11.2017 Saaristomeren kurtturuusujen torjunta 2018 Sisältö: Hankkeen tausta 2 Hankkeen koordinoija 2 Vuoden 2018 toimenpidetavoitteet 3 Budjetti ja rahoitussuunnitelma 4 Hankkeen toiminta-alue

Lisätiedot

Haitallisten vieraslajien torjunnasta. Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR

Haitallisten vieraslajien torjunnasta. Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR Haitallisten vieraslajien torjunnasta Tuuli Ylikotila & Riitta Partanen, HKR Helsingin LUMO- ohjelman seurannan seminaari 3.6.2014 LUMO- toimintaohjelma 2008-2017 5.1 Yleiset tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien

Lisätiedot

Vieraslajien tunnistaminen, hävittäminen, vastaanotto ja käsittely

Vieraslajien tunnistaminen, hävittäminen, vastaanotto ja käsittely Vieraslajien tunnistaminen, hävittäminen, vastaanotto ja käsittely Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksen alueella Päivitetty 22.5.2019 Sari Jurmo Haitallisten vieraslajien ohjaus ja vastaanotto Vieraslajien

Lisätiedot

VIERASLAJITIEDOTUSTA JA - TORJUNTAA KYRÖNJOELLA 2019

VIERASLAJITIEDOTUSTA JA - TORJUNTAA KYRÖNJOELLA 2019 VIERASLAJITIEDOTUSTA JA - TORJUNTAA KYRÖNJOELLA 2019 Ilona Laine ja Joni Kivimäki 29.8.2019 SISÄLLYS 1. Tausta... 4 2. Vieraslajit... 5 Jättipalsami... 8 Jättiputket... 10 Kurtturuusu... 11 Komealupiini...

Lisätiedot

Sisällysluettelo LAPPEENRANNAN VIERASLAJISUUNITELMA 2018

Sisällysluettelo LAPPEENRANNAN VIERASLAJISUUNITELMA 2018 Sisällysluettelo LAPPEENRANNAN VIERASLAJISUUNITELMA 2018 2 (12) 1. JOHDANTO...3 2. VIERASLAJIN MÄÄRITELMÄ...3 3. VIERASLAJIEN HAITALLISUUS...3 4. VIERASLAJILAINSÄÄDÄNTÖ...4 5. VIERASLAJIEN TORJUNTA ENNEN

Lisätiedot

Jättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt. Auditorio Eija Pouta ja Sirkka Juhanoja 13:15-14:30

Jättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt. Auditorio Eija Pouta ja Sirkka Juhanoja 13:15-14:30 Jättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt Auditorio Eija Pouta ja Sirkka Juhanoja 13:15-14:30 Esittäytymiskierros (13:25) Kirsi Ahonen Valonia x Sirkka Juhanoja Luke Noora Kalliomäki Maa-

Lisätiedot

HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta

HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta Ympäristövaliokunta Kuuleminen 10.11.2015 HE 82/2015 vp Hallituksen esitys laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta ja luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Tapahtumat ja niiden toteutus

Tapahtumat ja niiden toteutus Tapahtumat ja niiden toteutus Tiina Ikonen, Marttaliitto Markus Seppälä, SLL 13.4.2019 Martat ja VieKas Life hanke 2018-2023 Koulutamme (Marttaliitto) Viisi koulutustilaisuutta (13.4.2019 ja 4 x vuosina

Lisätiedot

Viestintämateriaalien analyysiä. Elina Nummi ja Kaisa Pajanen

Viestintämateriaalien analyysiä. Elina Nummi ja Kaisa Pajanen Viestintämateriaalien analyysiä Elina Nummi ja Kaisa Pajanen elina.nummi@hel.fi kaisa.pajanen@hel.fi Kansallinen vieraslajistrategia 3. Käynnistetään vieraslajeja koskeva viestintä ja koulutus 3.1 Laaditaan

Lisätiedot

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015)

Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (1709/2015) Vieraslajit Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella. Jotkin vieraslajeista menestyvät kasvupaikassaan

Lisätiedot

Helsingin vieraslajilinjaus Ympäristölautakunta

Helsingin vieraslajilinjaus Ympäristölautakunta Helsingin vieraslajilinjaus 2015-2019 Ympäristölautakunta 14.4.2015 VISIO haitallisten vieraslajien leviämistä on rajoitettu uusien lajien asettuminen on estetty vieraslajeista aiheutuvat haitat on minimoitu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (8) Kaupunginhallitus Asia/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/ (8) Kaupunginhallitus Asia/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 24/2017 1 (8) 691 Lausunto maa- ja metsätalousministeriölle ehdotuksesta haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi HEL 2017-005005 T 00 01 06 829/04.08.00/2017 Päätös

Lisätiedot

Vieraslajit ja kasvintuhoojat

Vieraslajit ja kasvintuhoojat Vieraslajit ja kasvintuhoojat Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet seminaari 15.2.2016 Sinikka Rantalainen Mikä on vieraslaji Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta levinneisyysalueeltaan

Lisätiedot

Vieraslajit hallintaan

Vieraslajit hallintaan Maa- ja metsätalousvaliokunta Eduskunta 12.11.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta sekä luonnonsuojelulain ja metsästyslain muuttamisesta (HE 82/2015

Lisätiedot

Jättiputkitiedon hallinta ja seuranta. Fosfori Terho Hyvönen ja Jari Teeriaho 13:15-14:30

Jättiputkitiedon hallinta ja seuranta. Fosfori Terho Hyvönen ja Jari Teeriaho 13:15-14:30 Jättiputkitiedon hallinta ja seuranta Fosfori Terho Hyvönen ja Jari Teeriaho 13:15-14:30 Esittäytymiskierros Jättiputki3 ryhmä, läsnäolijat: Sukunimi Etunimi Yritys / Organisaatio X Bäckman Mona Loviisan

Lisätiedot

Piha ja muuttuva ilmasto Seppo Närhi, pääsihteeri, Viherympäristöliitto ry

Piha ja muuttuva ilmasto Seppo Närhi, pääsihteeri, Viherympäristöliitto ry Piha ja muuttuva ilmasto 25.9.2018 Seppo Närhi, pääsihteeri, Viherympäristöliitto ry KESYtoimintamalli Viherympäristöliitto on tehnyt vuosina 2015 2018 KESY (kestävän ympäristörakentamisen) -toimintamallin

Lisätiedot

Luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE vieraslajihanke

Luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE vieraslajihanke Luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE vieraslajihanke 2018 2023 Miten hanke koskettaa ja hyödyttää SLL:n piirejä ja yhdistyksiä? VieKas -hanke kartoittaa ja torjuu haitallisia vieraskasveja VieKas eli VierasKasvi

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN VIERASLAJIOHJELMA 2019

LAPPEENRANNAN VIERASLAJIOHJELMA 2019 LAPPEENRANNAN VIERASLAJIOHJELMA 2019 Lupalautakunta 12.3.2019 2 (10) Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. VIERASLAJITYÖRYHMÄ...3 3. PITKÄJÄNTEISTÄ JA SUUNNITELMALLISTA TORJUNTAA...3 4. HALLINTAMENETELMÄT

Lisätiedot

VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS

VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS Harry Helmisaari Suomen ympäristökeskus Vieraslajistrategian aloitusseminaari Säätytalo 15.10.2008 Harry.Helmisaari@ymparisto.fi Harry.Helmisaari@ymparisto.fi http://www.ymparisto.fi/vieraatlajit

Lisätiedot

Vieraslajien torjunta Lounais-Suomessa. Perustiedot hankkeesta. Ahlman, Tampere 26.4.2012. Vieraskasvilajien levinneisyys Lounais-Suomessa

Vieraslajien torjunta Lounais-Suomessa. Perustiedot hankkeesta. Ahlman, Tampere 26.4.2012. Vieraskasvilajien levinneisyys Lounais-Suomessa Vieraslajien torjunta Lounais-Suomessa kokemuksia yhteistyöstä yhdistysten kanssa ja torjuntatyön järjestämisestä Ahlman, Tampere 26.4.2012 Perustiedot hankkeesta Hankkeen toiminta-alue: Satakunnan ja

Lisätiedot

Vieraslajien kartoitusta ja torjuntaa Hämeenlinnassa

Vieraslajien kartoitusta ja torjuntaa Hämeenlinnassa 2011 Vieraslajien kartoitusta ja torjuntaa Hämeenlinnassa Heli Jutila Ehdotus kansalliseksi vieraslajistrategiaksi luovutettiin maaliskuun lopussa 2011 maa- ja metsätalousministerille. Vieraslajien aiheuttamat

Lisätiedot

EU:n haitallisten vieraslajien luettelo. Komission ehdotus luettelon täydentämiseksi

EU:n haitallisten vieraslajien luettelo. Komission ehdotus luettelon täydentämiseksi Ympäristövaliokunta Maa- ja metsätalousvaliokunta Kuuleminen 23.5.2017 E 31/2017 vp EU:n haitallisten vieraslajien luettelo Komission ehdotus luettelon täydentämiseksi 19.6.2017 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Vieraslajien tunnistus ja torjunta. MKN Maisemapalvelut Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset Katri Salminen

Vieraslajien tunnistus ja torjunta. MKN Maisemapalvelut Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset Katri Salminen Vieraslajien tunnistus ja torjunta MKN Maisemapalvelut Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset Katri Salminen 9.6.2019 MKN Maisemapalvelut Tarjoamme maaseudun ja taajamien maiseman- ja ympäristönhoitoon

Lisätiedot

Poikkeuslupa neljän haitallisen vieraslajin pitämiseksi tutkimustarkoituksessa

Poikkeuslupa neljän haitallisen vieraslajin pitämiseksi tutkimustarkoituksessa Päätös 1 (4) ESAVI/19674/04.10.12/2019 Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat 17.6.2019 [Valitse yksikkö] Simo Laine Turun Yliopisto/ Biodiversiteetti/ Kasvitieteellinen puutarha Ruissalon puistotie 215 20100

Lisätiedot

PUUTARHAN VIERASLAJIT. haitalliset

PUUTARHAN VIERASLAJIT. haitalliset ! PUUTARHAN VIERASLAJIT 3 haitalliset Julkaisija: Maa- ja metsätalousministeriö LAYOUT: Kirsti Pohjapelto Kuvat: Terhi Ryttäri, Ilmari Valovirta Paino: Juvenes Print Oy, 2011 4 ! PUUTARHAN HAITALLISET

Lisätiedot

TÄPLÄRAPU KOMISSION HAMPAISSA

TÄPLÄRAPU KOMISSION HAMPAISSA TÄPLÄRAPU KOMISSION HAMPAISSA Etelä-Savon kalastusaluepäivä Mikkeli 2.2.2017 Jorma Kirjavainen, ELY-Kalatalouspalvelut/ Järvi-Suomi 2017 2 Täplärapu tuotiin Suomeen v 1967 Pohjois-Amerikasta =>nyt 566

Lisätiedot

Jättiputken torjuntaohje

Jättiputken torjuntaohje Jättiputken torjuntaohje 1 Valitse sopiva torjuntamenetelmä Jos esiintymä on pieni tai se sijaitsee vesistön tai talousvesikaivon vieressä, marja/hedelmäpuiden tai pellon läheisyydessä: NIITTÄMINEN, KITKEMINEN

Lisätiedot

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON TEHTÄVÄT HAVINA-HANKKEESSA

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON TEHTÄVÄT HAVINA-HANKKEESSA SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON TEHTÄVÄT HAVINA-HANKKEESSA Suomen luonnonsuojeluliitto palkkasi LuK Markus Seppälän vieraslajivastaavaksi 1 kk:n ajaksi kesällä 2012 ja 2013. Seppälä suunnitteli ja toteutti

Lisätiedot

Helsingin vieraslajitietokanta. Niina Salojärvi ja Antti Salla Helsingin kaupungin ympäristökeskus

Helsingin vieraslajitietokanta. Niina Salojärvi ja Antti Salla Helsingin kaupungin ympäristökeskus Helsingin vieraslajitietokanta Niina Salojärvi ja Antti Salla Helsingin kaupungin ympäristökeskus 15.4.2015 TAUSTAA Kuntien tehtäviksi määritetään kansallisessa vieraslajistrategiassa seuraavia osa-alueita:

Lisätiedot

KÄYTÄVÄELÄMÄÄ VANTAALLA

KÄYTÄVÄELÄMÄÄ VANTAALLA KÄYTÄVÄELÄMÄÄ VANTAALLA Pertti Ranta 07.02.2013 TUTKIMUSAIHE: KASVIEN MONIMUOTOISUUDEN ALUEELLINEN JAKAUTUMINEN KAUPUNGISSA. Väitöskirja: Urban ecosystems response to disturbances, resilience and ecological

Lisätiedot

Sotkamon Naapurinvaaran alueen vieraslajien kartoitus ja torjuntasuunnitelma Vaarantien yläpuolinen osa

Sotkamon Naapurinvaaran alueen vieraslajien kartoitus ja torjuntasuunnitelma Vaarantien yläpuolinen osa Mariko Lindgren ProAgria Kainuu ry / MKN Maisemapalvelut Sotkamon Naapurinvaaran alueen vieraslajien kartoitus ja torjuntasuunnitelma Vaarantien yläpuolinen osa Taustaa Vieraskasvilajit aiheuttavat levitessään

Lisätiedot

J Ä T T I P U T K I. Biologia ja torjunta

J Ä T T I P U T K I. Biologia ja torjunta J Ä T T I P U T K I Biologia ja torjunta Timo Mikkonen Mallia Pohjois-Karjalasta ja Kainuusta Pohjois-Karjalasta tunnetaan noin 1 000 jättiputkiesiintymää, joista suurin osa on järjestelmällisen seurannan

Lisätiedot

HE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö

HE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö HE 122/2015 vp Ympäristövaliokunta 8.12.2015 Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö Painolastivedet ja vieraslajit, taustaa Ihmisten mukanaan tuomat vieraslajit eivät kuulu

Lisätiedot

Haloo - Kuuleeko kukaan? Innostu viestinnästä!

Haloo - Kuuleeko kukaan? Innostu viestinnästä! Haloo - Kuuleeko kukaan? Innostu viestinnästä! Innostu ja innosta viestintä on kivaa! Viestintä ei ole pakollinen paha, vaan huikea mahdollisuus. Pienillä askelilla eteenpäin, hyvä viestintä sujuvoittaa

Lisätiedot

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA Tervetuloa vuonna 2000 2001 Kivimäenpuistoon rakennettuun Alppiruusutarhaan. Alppiruusutarhan tarkoituksena on esitellä kotimaisia rhododendronlajikkeita. Kanervakasviheimon

Lisätiedot

Hankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija

Hankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija Hankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija Ilmari.nokkonen@oph.fi Aiheita Euroopan unionin ja Erasmus+ -ohjelman näkyvyys Miksi viestintä on tärkeää? Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Jättiputkitiedon hallinta ja seuranta. Kellari Terhi Ryttäri ja Erja Huusela-Veistola 13:15-14:30

Jättiputkitiedon hallinta ja seuranta. Kellari Terhi Ryttäri ja Erja Huusela-Veistola 13:15-14:30 Jättiputkitiedon hallinta ja seuranta Kellari Terhi Ryttäri ja Erja Huusela-Veistola 13:15-14:30 Esittäytymiskierros Jättiputki4 ryhmä, läsnäolijat: Sukunimi Etunimi Yritys / Organisaatio X Flemming Lise-Lotte

Lisätiedot

HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö

HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö HE 122/2015 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta 9.2.2016 Kristiina Isokallio Kansainvälisten asiain neuvos Ympäristöministeriö Painolastivedet ja vieraslajit, taustaa Ihmisten mukanaan tuomat vieraslajit

Lisätiedot

Tapahtuma voi olla myös kulttuuriympäristösitoumus! Tehoa työhön ja näkyvyyttä tapahtumallesi. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien 2017 avajaiset

Tapahtuma voi olla myös kulttuuriympäristösitoumus! Tehoa työhön ja näkyvyyttä tapahtumallesi. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien 2017 avajaiset Tapahtuma voi olla myös kulttuuriympäristösitoumus! Tehoa työhön ja näkyvyyttä tapahtumallesi Euroopan kulttuuriympäristöpäivien 2017 avajaiset Kulttuuriympäristötyö näkyväksi kulttuuriympäristösitoumuksella

Lisätiedot

Hankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija

Hankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija Hankeviestintää - miksi ja miten? Ilmari Nokkonen Viestinnän asiantuntija Ilmari.nokkonen@oph.fi Aiheita Sopimukselliset velvoitteet, Euroopan unionin ja Erasmus+ -ohjelman näkyvyys Miksi viestintä on

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) Yleisten töiden lautakunta Ko/4 26.03.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) Yleisten töiden lautakunta Ko/4 26.03.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2013 1 (6) 143 Yleisten töiden lautakunnan lausunto Terhi Koulumiehen valtuustoaloitteesta koskien mahdollisimman luonnonmukaisten menetelmien käyttöä viheralueiden hoidossa

Lisätiedot

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon? Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon? Luontopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin seminaari 28.5.2018 Johanna Niemivuo-Lahti, maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Ehdotus haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi

Ehdotus haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi Ehdotus haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi 1. Tausta ja tavoitteet EU:n haitallisten vieraslajien levinneisyys ja hallintatoimenpiteet (EU-HAVI) -hankkeessa selvitettiin EU:n haitallisten

Lisätiedot

Markkinointi & viestintä. Olkkarikekkerit 2018

Markkinointi & viestintä. Olkkarikekkerit 2018 Olkkarikekkerit 2018 Olkkarikekkerit! -keikkasarja toi yhteen naapuruston lapsia eri puolilla Helsinkiä loppuvuodesta 2018. Vuoden pimeimpänä aikana olohuoneiden nurkissa nähtiin viisi erilaista elämystä:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (6) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (6) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2013 1 (6) 54 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto ympäristökeskukselle vieraslajien linjauksista Helsingissä 2012-2016 HEL 2012-017199 T 11 01 04 Päätös päätti antaa

Lisätiedot

Pyhäjärven rantaosayleiskaava

Pyhäjärven rantaosayleiskaava KITEEN KAUPUNKI Pyhäjärven rantaosayleiskaava Viitasammakkoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.11.2014 P23479P003 Viitasammakkoselvitys I (I) Partanen Janne 10.11.2014 Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Kultasakaali riistalajiksi - perustelut. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk

Kultasakaali riistalajiksi - perustelut. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk Kultasakaali riistalajiksi - perustelut Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk 29.2.2019 Kultasakaali on jo nyt vieraslaji Kultasakaali on vieraslajiasetuksella säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi

Lisätiedot

Raportti Eläimet puutarhassa tapahtumasta klo

Raportti Eläimet puutarhassa tapahtumasta klo Raportti Eläimet puutarhassa tapahtumasta 5.8.2017 klo. 12-15. Saimme keväällä avustuksen Eläimet puutarhassa tapahtumaan Alli Paasikiven säätiöltä. Aloimme heti suunnitella tapahtuman toteuttamista. Päätimme

Lisätiedot

Jättiputken ja jättipalsamin levinneisyys ja torjunta Suomessa

Jättiputken ja jättipalsamin levinneisyys ja torjunta Suomessa Ilona Lampinen Jättiputken ja jättipalsamin levinneisyys ja torjunta Suomessa Kyselytutkimus Ely-keskusten vieraslajivastaaville Opinnäytetyö Syksy 2016 SeAMK Elintarvike ja maatalous Agrologi AMK 2 SEINÄJOEN

Lisätiedot

Vieraslajien torjunta väylänpidossa - tavoitteet ja ohjeet

Vieraslajien torjunta väylänpidossa - tavoitteet ja ohjeet Vieraslajien torjunta väylänpidossa - tavoitteet ja ohjeet Anne-Mari Haakana, Liikennevirasto Vieraslajiasioiden neuvottelukunnan kokous 27.11.2017 Joka kesäisiä keskustelua ja kyselyjä aiheuttavia teemoja

Lisätiedot

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA Markkinatehdas on ryhmä nuoria markkinoijia, joiden tavoitteena on parantaa Keski-Suomen yritysten markkinoinnin suunnitelmallisuutta ja auttaa käytännön toteutuksessa.

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Miksi mukaan? Kuvaus. Mitä? Sisältö ja ajankohta

Miksi mukaan? Kuvaus. Mitä? Sisältö ja ajankohta Järjestäjän opas Kuvaus Mitä? Tervetuloa meille -viikko on osa Suomalaisen Työn Liiton Suomi 100 -juhlavuoden Made by Finland -kampanjaa. Tavoitteena on innostaa mukaan suomalaiset yritykset ja yhteisöt

Lisätiedot

Jättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt. Auditorion lämpiö Eeva-Maria Tuhkanen ja Antti Miettinen 13:15-14:30

Jättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt. Auditorion lämpiö Eeva-Maria Tuhkanen ja Antti Miettinen 13:15-14:30 Jättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt Auditorion lämpiö Eeva-Maria Tuhkanen ja Antti Miettinen 13:15-14:30 Esittäytymiskierros Jättiputki2 ryhmä, läsnäolijat: Sukunimi Etunimi Yritys

Lisätiedot

Vieraslajilainsäädäntö - käytännön soveltamistilanteita

Vieraslajilainsäädäntö - käytännön soveltamistilanteita Vieraslajien hallinta teemapäivä SYKE 8.11.2016 Vieraslajilainsäädäntö - käytännön sveltamistilanteita Kuva: Länsi-Sav Maa- ja metsätalusministeriö lainsäädäntöneuvs Pekka Kemppainen Sveltajan 5 muistisääntöä

Lisätiedot

Pohjois-Espoon ratsastuspolut Kiti Santamala

Pohjois-Espoon ratsastuspolut Kiti Santamala Pohjois-Espoon ratsastuspolut 29.08.2018 2 Sijainti Pohjois-Espoo kartat.espoo.fi/ 3 Sijainti Pohjois-Espoo Oittaa Nupuri Röylä Reitti kulkee pääsääntöisesti Bodom-järven ympärillä ja sen varrella asustelee

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

TALKOILLA TERVEYTTÄ. Terve askel luontoon -hankkeen VIERASLAJIOPAS

TALKOILLA TERVEYTTÄ. Terve askel luontoon -hankkeen VIERASLAJIOPAS TALKOILLA TERVEYTTÄ Terve askel luontoon -hankkeen VIERASLAJIOPAS Allergia-, Iho- ja Astmaliitto WWF Suomi 2017 VIERASLAJIT Vieraslajit ovat levinneet luontaiselta esiintymisalueeltaan uudelle alueelle

Lisätiedot

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA

KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven

Lisätiedot

Espoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017

Espoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017 Espoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017 Johdanto 1 (6) Espoon kaupunki valmistelee asemakaavan muutosta Espoon keskuksen Honkaportinrinteessä Samariantien ja Honkaportin kulmauksessa. Kohdealueella

Lisätiedot

Vieraslajit. Mikkelin puutarhayhdistyksen vuosikokous, Puhakainen Lauri, s-posti: Puh:

Vieraslajit. Mikkelin puutarhayhdistyksen vuosikokous, Puhakainen Lauri, s-posti: Puh: Vieraslajit Mikkelin puutarhayhdistyksen vuosikokous, 19.2.2019, s-posti: lauri.puhakainen@ely-keskus.fi Puh: 0295 024223 19.2.2019 Esityksen sisältö Yleistä vieraslajeista Vieraslajeihin liittyvää lainsäädäntöä

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Nuorten. vieraslajitalkoo-opas. Allergia-, Iho- ja Astmaliitto WWF Suomi

Nuorten. vieraslajitalkoo-opas. Allergia-, Iho- ja Astmaliitto WWF Suomi Nuorten vieraslajitalkoo-opas Allergia-, Iho- ja Astmaliitto WWF Suomi SISÄLLYS 3 Ota luontoaskel 5 Mitä vieraslajit ovat? 5 Miksi vieraslajit ovat ongelma? 6 Mitä minä voin tehdä? 6 Talkoiden järjestäminen

Lisätiedot

KYRÖNJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II

KYRÖNJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II KYRÖNJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II 8.11.213 ASIANTUNTIJA-ARVIOINNISSA JA TYÖPAJASSA II KÄYTETYT ARVIOINTIASTEIKOT 1. TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN MERKITTÄVÄLLÄ TULVARISKIALUEELLA (-1)

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

OPAS KASVUYRITTÄJÄN HANKINTOIHIN KÄÄNNÄ SIVUA

OPAS KASVUYRITTÄJÄN HANKINTOIHIN KÄÄNNÄ SIVUA OPAS KASVUYRITTÄJÄN HANKINTOIHIN OSTOT TUKEVAT KASVUA Kasvuyrittäjänä tiedät, että kasvu on ennen muuta tekemistä. Millaisia tekoja tarvitaan tuloksekkaaseen ostamiseen? Tässä Esan seitsemän steppiä, joilla

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille. #OurHeroIsZero

Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille. #OurHeroIsZero Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille Viikon tavoitteet Kansainvälisellä World Green Building Weekillä haluamme kiinnittää huomion kestävään, tuottoisaan ja viihtyisään rakennettuun ympäristöön

Lisätiedot

Merkittävät tulvariskialueet

Merkittävät tulvariskialueet Ehdotus Kaakkois-Suomen merkittäviksi tulvariskialueiksi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta aiheutuvat tulvariskit Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Terve askel luontoon -hankkeen VIERASLAJIOPAS. Allergia-, Iho- ja Astmaliitto WWF Suomi 2017

Terve askel luontoon -hankkeen VIERASLAJIOPAS. Allergia-, Iho- ja Astmaliitto WWF Suomi 2017 TALKOILLA TERVEYTTÄ Terve askel luontoon -hankkeen VIERASLAJIOPAS Allergia-, Iho- ja Astmaliitto WWF Suomi 2017 SISÄLLYS 3 Vieraslajit 5 Talkoiden järjestäminen 6 Talkoojätteen hävitys 8 Vieraslajitalkoiden

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN VIERASLAJISUUNNITELMA

LAPPEENRANNAN VIERASLAJISUUNNITELMA LAPPEENRANNAN VIERASLAJISUUNNITELMA 2019-2023 Lupalautakunta 12.3.2019 Sisällysluettelo 2 (9) 1. JOHDANTO...3 2. VIERASLAJIN MÄÄRITELMÄ JA HAITTAVAIKUTUKSET...4 3. VIERASLAJILAINSÄÄDÄNTÖ...4 3.1 EU:N VIERASLAJIASETUS...4

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2017

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2017 VIESTINTÄSUUNNITELMA 2017 Turun Cheerleadingseura Smash ry SISÄLLYS 1 VIESTINNÄN TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄT... 3 2 VIESTINNÄN VÄLINEET JA TYÖKALUT... 4 2.1 Sähköposti... 4 2.2 Seuran Facebook-ryhmä... 4

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Somettaminen käyntiin 10.5.2016. Tiedottaja Johanna Hietikko Koljonen Johanna.hietikko koljonen@vasek.fi

Somettaminen käyntiin 10.5.2016. Tiedottaja Johanna Hietikko Koljonen Johanna.hietikko koljonen@vasek.fi Somettaminen käyntiin 10.5.2016 Tiedottaja Johanna Hietikko Koljonen Johanna.hietikko koljonen@vasek.fi Kanavia on monia, aloitetaan kuitenkin Facebookista Twitteristä ja Instagramista. FACEBOOK Tarvitset

Lisätiedot

4. Valmis valitsijayhdistys vai ihan oma?

4. Valmis valitsijayhdistys vai ihan oma? EHDOLLE ASETTUMINEN 1. Päätä lähteä ehdolle 2. Saa kaveri mukaan 3. Kysy apua 4. Valmis valitsijayhdistys vai ihan oma? 5. Ehdolleasettumislomake 6. Kampanjoi 7. Tule valituksi! 1. PÄÄTÄ LÄHTEÄ EHDOLLE

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit. - turvaamistoimia ja rajauspäätökset

Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit. - turvaamistoimia ja rajauspäätökset Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit - turvaamistoimia ja rajauspäätökset Luonnonsuojeluosasto ylitarkastaja Iiro Ikonen 15.12.2016 22.12.2016 Kiireellisesti suojeltavien lajien neuvottelut

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun lain (1709/2015) 11 :n 3 momentin

Lisätiedot

Vieraat valloittajat - kuntien rooli vieraslajien torjunnassa. Annemarie Hietala. Metsä- ja viherpäivät 24.5.2012 Helsinki

Vieraat valloittajat - kuntien rooli vieraslajien torjunnassa. Annemarie Hietala. Metsä- ja viherpäivät 24.5.2012 Helsinki Vieraat valloittajat - kuntien rooli vieraslajien torjunnassa Annemarie Hietala Metsä- ja viherpäivät 24.5.2012 Helsinki Sisältö 1. Vieraslajien aiheuttamat haitat 2. Kansallinen vieraslajistrategia 3.

Lisätiedot

Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Pohjanmaan TE-toimiston nuorisotakuu-projekti. Projektipäällikkö Matti Koivisto

Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Pohjanmaan TE-toimiston nuorisotakuu-projekti. Projektipäällikkö Matti Koivisto Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Pohjanmaan TE-toimiston nuorisotakuu-projekti Projektipäällikkö Matti Koivisto Taustaa Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Pohjanmaan TE-toimiston yhteisprojekti Toiminta alue sama

Lisätiedot