Avaimet maisemaan hanke Teijon kyläkävely Kyläkävelyraportti
|
|
- Pekka Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Avaimet maisemaan hanke Teijon kyläkävely Kyläkävelyraportti
2 Teijolla järjestettiin kyläkävely torstaina Mukana oli 23 kävelijää. Kävelyn järjestelyissä auttoi Teijon Alueen Kyläyhdistyksen aktiiviset jäsenet sekä Teijon Kartano. Teijon ruukki on yksi maamme varhaisista 1600-luvun rautaruukeista ja osa Halikonlahden raudanvalmistuskeskittymää. Teijon ruukinalue on edustava 1700-luvun ruukinmiljöö, joka koostuu ruukinkartanon lisäksi sen puistosta ja kirkosta, rantakaistaleelle keskittyneistä teollisuusrakennuksista sekä metsän rajaamista viljelysaloista. Teijon kyläkävely on osa ProAgria Länsi-Suomen ja Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Avaimet maisemaan hanketta. Hanke on kohdennettu Ykkösakseli ry:n toimialueen asukkaille, yhdistyksille ja yrityksille. Hankkeeseen pääsee mukaan 15 kyläyhdistystä Salon, Lohjan, Karkkilan ja Vihdin alueelta. Hankkeen aikana luodaan kyliin edellytyksiä tulevaisuuden kylämatkailulle tekemällä maisemasta ja luonnosta monipuolinen vetovoimatekijä. Kylämatkailun edellytyksiä lisätään muun muassa suunnittelemalla kyliin kylä- tai maisemapolkuja ja kylätapahtumia. Tavoitteena on myös lisätä asumisviihtyisyyttä, säilyttää ja hoitaa kulttuurimaisemaa ja edistää luonnon monimuotoisuutta. Avaimet maisemaan hankkeen puitteissa tullaan järjestämään Teijolla syksyllä 2016 ainakin yhdet maisemanhoitotalkoot. 2
3 1. Teijon kirkko Arvot: Tarinan mukaan, koska ruukinpatruuna Robert Bremerin ennustamaa vedenpaisumusta ei tullutkaan, hän ryhtyi kiitokseksi rakentamaan seurakunnalleen kirkkoa vuonna oman ajanlaskunsa mukaan Jumalan ensimmäisenä hallitusvuotena. Bremerin suunnittelema, kiinalaista pagodia jäljittelevä, hiippakunnan ja Suomen pienin kivikirkko sijoitettiin patolammen päätteeseen, kyläkuvaa hallitsevalle kumpareelle, kartanon läheisyyteen. Toimenpidesuositus: Teijon kirkon puistoaluetta on hoitanut yksityishenkilö vuodesta Vuonna 2015 alueelta on raivattu vesakkoa runsaasti sekä hoidettu aluetta siimaleikkurilla. Vuonna 2016 aluetta on hoidettu leikkaamalla nurmikkoa sekä edelleen poistamalla vesakkoa rinteiltä. Tarkoituksena on vuonna 2017 alkaa hoitamaan kalliorinteillä kasvavia istutusalueita sekä kallioketoalueita. Teijon kirkon puistoaluetta on hyvä hoitaa jatkossakin leikkaamalla nurmikkoa ja raivaamalla vesakkoa säännöllisin väliajoin. Puiden kuntoon kannattaa myös kiinnittää huomiota ja istuttaa alueelle jo myös tulevaa puusukupolvea. Kallioalueiden sammalta voi poistaa paikoitellen ja parantaa näin rinteiden turvallisuutta. Toivottavasta kirkonmäki pysyy jatkossakin puoliavoimena puistona ja näkymät kirkolle säilyvät. 3
4 2. Teijon kartano Arvo: Teijon kartanon puisto on peräisin 1700-luvulta, mutta lopullisen symmetrisen muotonsa se sai 1920-luvulla. Teijon kartanon puisto on monisatavuotisen historiansa aikana käynyt läpi useita vaiheita ja muodonmuutoksia. Teijo mainitaan jo 1700-luvun puolivälissä julkaistussa akateemisessa väitöskirjassa yhtenä Suomen hienoimmista ja parhaiten hoidetuista kartanopuutarhoista. Teijon ruukin merkittävimmät rakennukset sekä kartanon puisto on suojeltu vuonna 1999 ympäristöministeriön päätöksellä kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokkaina. Teijo-Salo -tieltä kartanolle johtava tammikuja ja meren puoleisella sivulla päärakennukselta rantaan johtava vanha lehmuskuja muodostavat yhdessä lähes kilometrin mittaisen akselin. Barokkiajalta periytyvää ranskalaisen muotopuutarhan symmetriaa ja säännönmukaisuutta noudattanut puisto muutettiin 1800-luvulla monen muun kartanopuutarhan tapaan ajan hengen mukaisesti englantilaistyyppiseksi maisemapuutarhaksi, jossa käytävät kiemurtelivat ja risteilivät vapaamuotoisesti ja istutuksien sijoittelussa geometrisia muotoja pikemminkin vältettiin. Vuonna 1920 tehdyn palauttavan restauroinnin ansiosta Teijo on kuitenkin nykyisin jälleen muotopuutarha suorine pitkine käytävineen ja symmetrisine istutuksineen. Toimenpidesuositus: Teijon kartanon puiston puustoa kannattaa alkaa uudistamaan jo nyt. Tällä hetkellä alueella kasvavat puut ovat suurimmaksi osaksi tasaikäisiä. Jotta alue saadaan pysymään puistomaisema, kannattaa alueelle istuttaa tulevina vuosina uusia lehtija havupuita, jotta aluetta voidaan jatkossa hoitaa poistamalla huonokuntoisempia puita ilman, että alueesta tulee liian paljas. Puulajeina voidaan istuttaa harvinaisempiakin kasveja, koska ilmasto Teijolla on suotuisa. Myös muotopuutarhaa tulee palauttaa puistoon vähitellen, jotta kartanon puisto saadaan palautettua entiseen loistoonsa. 4
5 3. Vieraslajit Komealupiini Monivuotisella lupiinilla on pystyjuurakko, eikä se leviä kasvullisesti rönsyjen avulla. Silloin kun lupiineja on vielä vähän, kannattaa nähdä vaivaa ja kaivaa ne juurineen ylös maasta. Laajalle levinneitä lupiinikasvustoja voi kurittaa niittämällä. Niittojäte tulee aina korjata pois kasvualustan liiallisen rehevöitymisen välttämiseksi. Torjuntatyötä on jatkettava useiden vuosien ajan, sillä maaperän siemenvarastosta itää uusia lupiininalkuja vuosienkin jälkeen. Myös pelkästään katkaisemalla kukinnot ennen siementen kypsymistä voidaan jo hillitä kasvin levittäytymistä uusille paikoille. Jättipalsami Jättipalsami on yksivuotinen mehevävartinen ruoho. Kasvin lehdet ovat muodoltaan suikeita ja tiheästi hammaslaitaisia. Kasvilla on suuret, jopa 40 mm kokoiset kaksineuvoiset kukat. Kasvin hedelmä on litumainen kota, ja se repeää kypsänä herkästi singoten siemenet lähiympäristöön. Laji uudistuu vain siemenistä. Sen siemenet sinkoutuvat ympäristöön jopa seitsemän metrin päähän, kun kasvin kodat ovat kypsät. Pienet (muutamien neliömetrien laajuiset) jättipalsamikasvustot on helppo hävittää kitkemällä kasvit yksitellen pois mahdollisimman varhain, mielellään viimeistään kukinta-aikana, ennen siementen kypsymistä. 5
6 4. Lehmuskujanne Arvot: Lehtipuuvaltaiset kujanteet paahteisten peltojen reunoilla ja avoimessa tiemaisemassa ovat sekä maisema- että luonnon monimuotoisuuskohteita. Puukujanteet tarjoavat monille lajeille niin elinympäristöjä kuin suojapaikkojakin. Kujanne myös muuttaa avoimen alueen pienilmastoa haihduttaen vettä, suojaten auringon paahteelta ja pienentäen tuulen ja tuiskun vaikutuksia. Talvisin kujanne voi estää lumen kinostumisen tielle. Puukujanteet kuuluvat vanhaan kulttuurimaisemaamme ja niillä on tärkeä maisemallinen merkitys, etenkin seuduilla, joissa maisema on tasaista sekä vailla yksittäispuita ja metsäsaarekkeita. Puukujanteet ovat yleensä olleet päätieltä taloon johtavan tien tai kylätien varrella, ja ne ovat yleensä samaa puulajia. Toimenpidesuositus: Puurivejä hoidetaan pitämällä niiden alusta siistinä vuosittain niittämällä. Puukujanteen tullessa uusimisikään kannattaa uusiminen tehdä samaa puulajia käyttäen. Puurivi uusitaan kokonaan kerralla, sillä väleihin istutetut täydennystaimet eivät pääse kunnolla kehittymään isompien puiden varjossa. Kaksirivisissä kujanteissa voidaan ensin uusia kujanteen toinen puoli ja muutaman vuoden kuluttua toinen. 6
7 5. Puiden hoito Arvo: Teijon kylän alueella kasvaa runsaasti vanhoja, kookkaita puita. Puiden hoitoon ja kuntoon kannattaa kiinnittää huomiota hyvissä ajoin. Puut kertovat kylän historiasta ja useat niistä ovat nähneet ajan ennen ruukin perustamista sekä myrskyisät historian vuodet. Lähellä rantaa, hautausmaan porttina seisoo nelisatajavuotias tammi. Toimenpidesuositus: Puiden uudistaminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin istuttamalla uutta puusukupolvea kylän alueella. Eri-ikäinen puusto lisää alueen monimuotoisuutta sekä kestää paremmin luonnonkatastrofeja. Myös hienovaraisin hoito- ja kasvatusleikkauksin puiden kasvua voidaan ohjata paremmin. Leikkaamalla saadaan ränsistynyt kasvusto myös uuteen kukoistukseen ja sillä voidaan edesauttaa kukintaa ja satoa. Säännölliset hoitoleikkaukset ovat miltei kaikille kasveille parempi vaihtoehto kuin harvoin tapahtuva voimakas leikkaus. Leikattaessa verso katkaistaan noin sentin ulospäin suuntautuvan, terveen silmun yläpuolelta. Näin silmu ei vahingoitu ja siitä kasvaa uusi verso. Mikäli poistaa pitää kokonainen oksa, niin se poistetaan rungon läheltä, oksankauluksen vierestä. Isompi oksa kannattaa ensin lyhentää, tämän jälkeen jäljelle jäänyt pätkä poistetaan. Useimmat lajit kestävät hyvin alle 7 cm:n oksan poiston omenapuut paksumpienkin. 7
8 6. Maisemaraivaukset Maisemaraivauksilla avataan maisemaa ja lisätään näkymäalueita. Teijon kylällä maisemaraivauksia voidaan suorittaa esim. rannoilla sekä teiden varsilla. Tarkoituksena on avata maisemaa paikoitellen, ei kaataa kaikkea puustoa. Maisemaraivauksilla voidaan tuoda myös rakennuksia esille pusikoiden ja puiden takaa. Huomioi maisema metsän hoidossa: metsän sijainti maisemassa, visuaaliset tekijät metsämaisematyypit näkymät, minne metsä näkyy ja mistä metsäkuviot metsätyypin, puuston ja iän mukaan yksityiskohdat, reitit, hakamaat, maisemapuut, kivet, kosteikot Mitä tulee ottaa huomioon ennen raivausta: jos ollaan yleiskaavaalueella, niin tarvitaan kunnan rakennusviranomaiselta maisematyölupa tarkista, onko alueella metsälaki voimassa ja onko alueelle asetettu metsänkäsittelyn rajoituksia maanomistus voimakkaat, tasaväliset raivaukset tai koko pensaskerroksen poisto aiheuttavat ongelmia. Pihlajat, ja pajut alkavat vesoa voimakkaasti ja vesakkoa on poistettava toistuvasti. 8
9 8. Lemmenpolku Arvo: Keskeiselle paikalle saunarakennuksen läheisyyteen perustettava Lemmenpolku tuo lisäarvoa Teijon kylälle. Samoin rannasta poistettava puusto ja näkymien avaaminen edesauttavat kylän maisemapiirteitä. Toimenpidesuositus: Lokakuussa 2016 rannalla järjestetään kunnostustalkoot, joissa poistetaan rannan huonokuntoisia kookkaita puita sekä raivataan lehtipuuvesakkoa. Kookkaammista puista tehdään muutama pöllipenkit polun varteen, osa rungoista tehdään polttopuiksi ja pienemmät risut haketetaan paikanpäällä ja hake käytetään polun pohjan kunnostuksesta. Jatkotoimenpiteinä alueella on vesakon raivaus kolmen vuoden välein, jotta maisemat pysyvät avoimina. 9
10 Mahdolliset jatkotoimenpiteet Teijon kylien maisemanhoidossa: 1. Lemmenpolun raivaus ja perustus sekä jatkohoito. 2. Mathildedalin rantametsien raivaukset sekä tienvarsimetsien hoito. 3. Vilniemen alueella rannanruoppaus tai niitto. Mahdollinen investointihanke. 4. Kirkkopuiston hoitaminen ja alueen puoliavoimena pitäminen. 5. Maisemalaidunnuksen kokeilu, esim. laidunnusnäytökset tapahtumien yhteydessä. 6. Teijon kartanon puuston vähittäinen uudistaminen. Samoin puuston uudistaminen koko kylän alueella. Lämpimät kiitokset kaikille kyläkävelyllä mukana olleille. Raportin laati Katri Salminen 10
Avaimet maisemaan hanke Hajalan kyläkävely Kyläkävelyraportti
Avaimet maisemaan hanke Hajalan kyläkävely 10.7.2016 Kyläkävelyraportti Hajalassa järjestettiin kyläkävely sunnuntaina 10.7.2016. Mukana oli 7 kävelijää. Kyläkävely järjestettiin Trömperipäivät -tapahtuman
Maskun hautausmaan maisemakävely
Maskun hautausmaan maisemakävely 28.9.2016 Maskun hautausmaalla järjestettiin maisemakävely kesiviikkona 28.9.2016. Mukana oli 10 kävelijää ja keskustelu puiden uudistamisesta kävi vilkkaana. Maisemakävelyn
TOURULA-KEIHÄSKOSKI
Kyläkävelyraportti TOURULA-KEIHÄSKOSKI 7.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA sdagjnlnfvfkjn Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten
Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA
Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan
Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA
Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen
Kyläkävelyraportti ASKAINEN Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA
Kyläkävelyraportti ASKAINEN 2.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan
Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ 27.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA
Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ 27.7.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen
KOJONKULMA. - Mahdollisuuksien maaseutu -
KOJONKULMA - Mahdollisuuksien maaseutu - Kyläkävelyraportti KOJONKULMA 10.7.2012 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa-
Kyläkävelyraportti NIEMENKULMA 10.5.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA
Kyläkävelyraportti NIEMENKULMA 10.5.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan
Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA
Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen
KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011
KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen
Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014
Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain
Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011
Jättipalsamin torjuntaohje Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin tunnistaminen Jättipalsami (Impatiens glandulifera) Kukinto on pystyssä oleva terttu Kukkien
MAISEMAPATIKKA REHAKAN JA IRJALAN KYLISSÄ JANAKKALASSA 16. 09. 2006. Kyläkävelyraportti
MAISEMAPATIKKA REHAKAN JA IRJALAN KYLISSÄ JANAKKALASSA 16. 09. 2006 Kyläkävelyraportti Auli Hirvonen 2006 Aurinkoisena ja lämpimänä syyskuun päivänä 16.09.2006 tehtiin Rehakan ja Irjalan kyläyhdistyksen
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
Matka kylämaisemaan Lemu, Masku Kyläkävely 26.4.2014
Matka kylämaisemaan Lemu, Masku Kyläkävely 26.4.2014 KATRI SALMINEN JOHDANTO Lemussa Maskun kunnassa järjestettiin kyläkävely 26.4.2014. Mukana oli 11 kävelijää. Kyläkävely järjestettiin Avoimet kylät
LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta
LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi
Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus
Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Metsien hoito Hoidon bruttopinta-ala on vajaa puolet (62 ha) koko alueen luonnonmukaisten alueiden pinta-alasta (n. 141 ha).
TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä
Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Maisemasuunnittelija Sanna Seppälä ProAgria Länsi-Suomi /Länsi-Suomen
TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010
TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU HARJU- SOINI KY Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky Sivu 1/7 YLEISTÄ Suunnittelun
OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri
OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE
KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,
Liite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114
Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet
Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2
Uurainen 17. Uuraisten työkohteet
Uurainen 17. Uuraisten työkohteet Työnsuunnittelija Erkki Kupari on laatinut loppuraportit Uuraisten työkohteista. Loppuraporttien henkilötyöpäiviin on merkitty työntekijöiden henkilötyöpäivät. Uuraisten
Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Putula, Hämeenkoski. Kyläkävely 27.6.2012. Auli hirvonen
KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2012 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Putula, Hämeenkoski Kyläkävely 27.6.2012 Auli hirvonen RIITTA kinnari Putulan kyläkävely tehtiin 27.6.2012. Mukana kävelyllä oli 21 henkilöä. Pieni
Jättiputken torjuntaohjeita. osa 1
Jättiputken torjuntaohjeita Valitse sopiva torjuntamenetelmä Jos esiintymä on pieni tai se sijaitsee vesistön tai talousvesikaivon vieressä, marja/hedelmäpuiden tai pellon läheisyydessä: NIITTÄMINEN, KITKEMINEN
KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA
JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien
KAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI
KAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI Tuuli Vesanto 24.8.2018 Huom. Inventointi tehty lähinnä maisemallisesta sekä puutarhataiteen ja virkistyskäytön näkökulmista. Luontoselvitys antaa tarkempaa
Hoidon periaatteet ja yksityiskohdat
TOISPUOLISENPUISTON JA SILAPUISTON HOITOSUUNNITELMA Yleistä Suunnitelma käsittää Raudikonkujan ja Raudikonkadun välisen sekä Silakadun ja Hussankadun väliset puistoalueet. Yleisellä tasolla suunnitelman
Kellosalmi, Seitniemi, Virmaila
Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuskohteiden kartoitus Kellosalmi, Seitniemi, Virmaila 13.3.2013 Maire Heija 1 Esityksen sisältö Miksi kartoitettiin Miten ja missä kartoitettiin Kartoituksen kohteet
Hoitosuunnitelma As Oy Vantaan Seljankukka
7.11.2016 Hoitosuunnitelma As Oy Vantaan Seljankukka Taloyhtiön pihan pensaat ovat osittain varsin hyväkuntoisia, mutta osa alueista on pahoin rikkaruohottuneita, jolloin pensaat kasvavat kituliaasti.
Avaimet maisemaan -hanke Väänteenjoen alueen kyläkävely Kyläkävelyraportti
Avaimet maisemaan -hanke Väänteenjoen alueen kyläkävely 17.9.2016 Kyläkävelyraportti 1 2 Väänteenjoen alueen kyläkävely 1. Lähtö Väänteenjoen alueella tehtiin 17.9.2016 kyläkävely, jolle osallistui neljä
SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA
SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA LUONNONHOITO-LIFE Tammikuu 2015 Helena Lunden Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Someron Kokkapään luonnonhoitotyöt ja toimenpidesuunnitelma ovat osa luonnonhoito-life
LÄHIYMPÄRISTÖ SIISTIKSI OMATOIMISESTI OHJE MIKKELIN KAUPUNKI LÄHIYMPÄRISTÖ SIISTIKSI OMATOIMISESTI
OHJE MIKKELIN KAUPUNKI SIISTI LÄHIYMPÄRISTÖ LISÄÄ ASUMISVIIHTYISYYTTÄ JA TURVALLISUUTTA Nyt jokainen voi niin halutessaan huoleh a oman asuntonsa lähiympäristön siis misestä jäljempänä maini ujen periaa
Håkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen
KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä
KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä Helena Pakkanen Kymenlaakson Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus/proagria Kymenlaakso ry Mitä kylämaisema on Jokaisella kylämaisemalla
KOULURANTA, Lapua (Alanurmo)
KOULURANTA, Lapua (Alanurmo) ALANURMON KOULURANNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Turpeinen Marika ProAgria Etelä-Pohjanmaa Maa- ja kotitalousnaiset Kolmen Vyyhti- hanke 2016-2018 Koulurannan yleiskuvaus ja historiaa
Jättiputken torjunta Lohjalla jatkuu ilmoita kasvupaikoista ja torjuntatoimien onnistumisesta ympäristöyksikköön
LOHJA Päivämäärä Sivu 1 / 5 TIEDOTE 8.7.2016 Jättiputken torjunta Lohjalla jatkuu ilmoita kasvupaikoista ja torjuntatoimien onnistumisesta ympäristöyksikköön Haitallisen vieraslajin jättiputken järjestelmällinen
Maisemallinen maankäyttösuunnitelma
Maisemallinen maankäyttösuunnitelma Asemakaavan Lavanko 340400 Katriinantien länsipuolinen alue Suunnittelualueen sijainti maisemassa Lähtökohdat Suunnittelualue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan
MUSTAOJA / Raivauksen periaatesuunnitelma
MUSTAOJA / Raivauksen periaatesuunnitelma 1 Tavoite Mustaojan kunnostamisen tavoitteena on luoda asukkaille ja ohikulkijoille mahdollisuus nauttia maisemasta sekä virkistäytyä ulkoilemalla Mustaojan ja
Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Lapinnummi, Kärkölä. Kyläkävely 3.9.2013. Katriina Koski
KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Lapinnummi, Kärkölä Kyläkävely 3.9.2013 Katriina Koski JOHDANTO KYLÄKÄVELYN KOHTEET Lapinnummella Kärkölässä järjestettiin kyläkävely 3.9.2013.
Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Lapinnummi, Kärkölä. Kyläkävely 3.9.2013. Katriina Koski
KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Lapinnummi, Kärkölä Kyläkävely 3.9.2013 Katriina Koski JOHDANTO Lapinnummella Kärkölässä järjestettiin kyläkävely 3.9.2013. Mukana oli 24 kävelijää.
Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys ry. Kerkontie 4, 25250 Märynummi xxx 73142040 Salo (Halikko) Eija Hagelberg, myös yhteyshenkilö
Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys ry. Kerkontie 4 25250 Märynummi xxx 73142040 Salo (Halikko) Eija Hagelberg myös yhteyshenkilö *(% )$## 13501 Nummen kylämäki 1 13 U1 Perkko rantaniitty 03 16 13501
PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA
Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus
20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat
3052 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Tuore Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti
Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito
Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito Biologi Sirpa Peltonen Etelä-Savon ELY-keskus 23.3.2018 Perinnebiotooppi on: keto, niitty, rantaniitty, lehdesniitty,
Kaivopuiston puukujanteen uusinta 2006-2010
24.5.2012 Kari Harju, Metsä- ja viherpäivät 1 Kaivopuiston puukujanteen uusinta 2006-2010 Kaivopuiston itäosa Kylpylänaukio 24.5.2012 Kari Harju, Metsä- ja viherpäivät 2 Kaivopuiston historiaa konsuli
MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010
MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 HUOM! Tiedot varmistuvat kevään 2010 kuluessa, tilanne 5.1.2010 mukaan Hakuaika huhtikuun loppuun mennessä, hakemukset liitteineen
Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA
NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti
Avaimet maisemaan -hanke Vihtijärven kyläkävely Kyläkävelyraportti
Avaimet maisemaan -hanke Vihtijärven kyläkävely 3.9.2016 Kyläkävelyraportti 1 Vihtijärven kyläkävely Vihtijärvellä tehtiin 3.9.2016 kyläkävely, jolle osallistui seitsemän henkilöä ja kaksi hanketoimijaa.
Haitallisten vieraskasvilajien torjuntaohje
1 2018 Haitallisten vieraskasvilajien torjuntaohje Palsta- ja siirtolapuutarhaviljelijöille sekä kesämaja-asukkaille Tämän ohjeen tarkoituksena on kehottaa kaupunkilaisia luopumaan haitallisten vieraskasvien
Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
Haitallisten vieraskasvilajien torjuntaohje
1 2019 Haitallisten vieraskasvilajien torjuntaohje Palsta- ja siirtolapuutarhaviljelijöille sekä kesämaja-asukkaille Tämän ohjeen tarkoituksena on kehottaa kaupunkilaisia luopumaan haitallisten vieraskasvien
PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II
SUUNNITELMA 1 (6) PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II 1. Tehtävä Tehtävänä oli suunnitella Kajaanin kaupungin metsien hakkuut ja niihin liittyvät hoitotyöt Pöllyvaaran, Hetteenmäen ja Nakertajan
Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E
Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera
Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle
Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu (Rosa rugosa) on Koillis-Aasian rannikolta 1900-luvun alussa Suomeen tuotu vieraslaji, joka leviää erityisesti
rantarakentaminen patoalueella
rantarakentaminen patoalueella Pääsääntöisesti kaikkeen rakentamiseen sekä joenpohjan ruoppaamiseen ja kaivamiseen patoalueella tarvitaan lupa. Patoon ei saa kajota eikä sitä saa korjata itse ilman lupaa.
JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO
JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3
KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot
OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus
OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan
Yliopiston puistoalueet
Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila
Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke
Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna 2013 Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke 9.4.2013 2 Maatalousluonnon erityispiirteitä Viljeltyjen peltojen lisäksi
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti
Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0
1262 Hoitoluokka Lähimetsä Ravinteisuus Rehevä Kaavamerkintä Sijainti Hoitotavoite Kohteelle suoritetaan istutustaimien kasvuunlähdön turvaamiseksi mekaaninen heinäntorjunta. Alue on erittäin voimakkaasti
ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS
ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja
Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
N Ä K Y M Ä L I N J A T. Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E
N Ä K Y M Ä L I N J A T Puutarha- ja puistoinventointi - Harvialan kartano - Näkymälinjat - Kesä 2007 - Sanni Aalto, 53755E Nykyiset näkymälinjat Nykyinen näkymälinja Näkymälinja tietä pitkin 21 3 16 2
Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha
Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha Vapaa-ajan asunnon pihapiiri kuntoon Messukeskus, Helsinki 2013 Marko Pesu Suunnittelu- ja rakentamisvaihe Helppohoitoisesta ja luonnonmukaisesta mökkipihasta
TOIMINTASUUNNITELMA
TOIMINTASUUNNITELMA 2019-2020 Teijon Alueen Kyläyhdistys ry Hyväksytty Kyläkokouksessa 14.2.2019 Isot linjat kuten ennenkin Sääntöjen puitteissa tehdään ja ollaan/jätetään tekemättä Viisi tiimiä hoitaa
TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015.
TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. Yleistä asemakaavasta ja rakennustapaohjeista Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan
Kylämaisemakävely
Kylämaisemakävely 5.9.2018 Joensuu, Heinävaara Raportti Päivi Jokinen, ProAgria Pohjois-Karjala ry, maa- ja kotitalousnaiset ALKUSANAT Kylämaisemakävelyllä pohditaan kyläläisten kanssa yhdessä, mikä on
Nauvon hiekkarantojen uhanalaisten hyönteislajien elinympäristöjen hoito
Nauvon hiekkarantojen uhanalaisten hyönteislajien elinympäristöjen hoito Äärimmäisen uhanalainen hietikkokoisa merinätkelmän lehdellä Sandössä. Alueen hiekkarannat hyönteisten elinympäristöinä Saaristomerellä,
VIHERALUEIDEN HOITO-OHJEET
1 (7) VIHERALUEIDEN HOITO-OHJEET KEVÄT HOITO Lannoita puut ja pensaat kevätlannoitteella (Kemiran puutarhan yleislannos 1 dl / pensas (5-10 kg / aari) tai Biolanin lannoiteaineet 20 30 l/ aari) annosteluohjeet
Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito
Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-
Sotkamon Naapurinvaaran alueen vieraslajien kartoitus ja torjuntasuunnitelma Vaarantien yläpuolinen osa
Mariko Lindgren ProAgria Kainuu ry / MKN Maisemapalvelut Sotkamon Naapurinvaaran alueen vieraslajien kartoitus ja torjuntasuunnitelma Vaarantien yläpuolinen osa Taustaa Vieraskasvilajit aiheuttavat levitessään
Metsänhoitotyöt kuvioittain
Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren
Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso
Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli
23.2.2016 Matti Antikainen. Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kuopio 2016-2021
Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kuopio 2016-2021 1 Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kuopio 2016-2021 Hoidon ja ylläpidon alueurakka Kuopio 2016-2021 Pääasiallinen alue: Kuopio Leppävirta Varkaus Siilinjärvi
Kurtturuusun torjuntaohje
Kurtturuusun torjuntaohje 1 Kurtturuusun tunnistaminen Monivuotinen pensas, kasvaa 0,5 1,5 m korkeaksi Lehdet kiiltävät, tumman vihreät ja uurteiset Syksyllä lehdet kellastuvat Varressa ja oksissa tiheästi
Ympäristösopimukset:
Ympäristösopimukset: Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset paivi.jokinen@proagria.fi puh. 040 301 2409 Maatalousluonnon monimuotoisuuden
Aliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Aliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki 27.10.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Yleistä selvitysalueesta... 3 2.1 Ranta-alue... 3 2.2 Piha-alue... 4
Jättiputket, jättipalsami ja keltamajavankaali leviäminen, rajoittaminen ja puutarhanhoito
Jättiputket, jättipalsami ja keltamajavankaali leviäminen, rajoittaminen ja puutarhanhoito VIEKAS VIERASLAJI-KOULUTUS 13.4.2019 Asta Kuosmanen, Marttaliitto ry -hankkeen kolme kohdelajia Jättiputki kuva
MUSTIALAN LUMO. Mustialan luonnon monimuotoisuuskohteet ja perinnebiotoopit kuvina. Reetta Muurinen
MUSTIALAN LUMO Mustialan luonnon monimuotoisuuskohteet ja perinnebiotoopit kuvina Reetta Muurinen SISÄLTÖ JOHDANTO... 1 PUUKUJANTEET... 2 VANHAT LADOT... 4 KIVIAIDAT... 6 PELTOALUEILLA SIJAITSEVAT KOSTEIKOT
LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN
MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen
Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana
Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana Kaija Eisto Metsähallitus Luontopalvelut 14.11.2018 Ennallistaminen ja luonnonhoito muuttuvassa ilmastossa -seminaari Ennallistaminen ja luonnonhoito suojelualueilla
Mielakan metsäilta
Mielakan metsäilta 19.4.2017 26.6.2017 Kouvolan kaupunki Kodikas Kiehtova Kehittyvä Kysely auki 30.4.2017 saakka osoitteessa www.kouvola.fi/taajamametsat 26.6.2017 Sanna Laukkanen 2 26.6.2017 Sanna Laukkanen
Perinnemaisemien hoito
Perinnemaisemien hoito Kylämaisemat kuntoon 23.10.2009 1 Esityksen teemat 1. Perinnemaisema ja perinnebiotoopit 2. Laidunnus luonnon ja maiseman hoitokeinona 3. Härkää sarvista (HÄÄVI) - hanke 4. Erilaiset
LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA
LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA Ypäjä 30.5.2013 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevostallit lisääntyvät Hevostalleja 16 000 kpl Hevosia 76 000, lisääntyy 1 500 hevosta
Monimuotoinen metsäluonto
Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta Monimuotoinen metsäluonto Virpi Sahi, joulukuu 2013 Koulumetsä on koulua/päiväkotia lähellä oleva pysyvä metsäluontokohde, joka sopii lasten
LAPPEENRANNAN VIERASLAJIOHJELMA 2019
LAPPEENRANNAN VIERASLAJIOHJELMA 2019 Lupalautakunta 12.3.2019 2 (10) Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. VIERASLAJITYÖRYHMÄ...3 3. PITKÄJÄNTEISTÄ JA SUUNNITELMALLISTA TORJUNTAA...3 4. HALLINTAMENETELMÄT
PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA
LIITE 1 1/1 K alajoen k aupunki K alajoen keskustan osayleisk aava PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA TUTKIELMA YLEISKAAVAA VARTEN 17.10.01 SERUM ARKKITEHDIT OY NILSIÄNK ATU 11-1 F 6 FIN-0010 HELSINKI FINLAND
Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Urajärvi, Asikkala. Kyläkävely 11.8.2012
KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2012 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Urajärvi, Asikkala Kyläkävely 11.8.2012 Auli hirvonen RIITTA kinnari Johdanto ProAgria Hämeen hallinnoima Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin hanke