SUOMEN RADIOTIEDUSTELU 1927-1944

SUOMEN RADIOTIEDUSTELU 1927-1944 Kitjan aineiston kerännyt ja alkuperäiskäsikirjoituksen laatinut ERKKI PALE Toimittanut REIJO AHTOKARI

3. painos ISBN 952-90-9437-X Hakapaino Oy Helsinki 1998

SISÄLLYS Teksti pohjautuu Erkki Paleen materiaaliin ellei erikseen ole mainittu kirjoittajaa. Mikäli tietojen antajia tai kirjoittajia on useita, mainitaan heidän nimensä ao. kohdassa. LUKJJALLE REINO HALLAMAA, "SUOMEN RADIOTIEDUSTELUN ISÄ", Reijo Ahtokari YLEISTIETOA ALKUSANOIKSI. 15 TIEDUSTELUN ASEMA PUOLUSTUSVOIMIEMME OR- GANISAATIOSSA........... 25 KÄSITTEITÄ JA ERILAISIA SALAKIRJOITUKSIA, Sakari Pajunen. Tennejä ja käsitteitä. Salakirjoitusmenetelmistä............. 29 29 32

KEHITYSTYÖTÄ RAUHAN VUOSINA 45 TALVISODAN MENESTYS Tied. 2:n koulutustoiminnasta, Sakari Pajunen. Radiotiedustelun tuloksista talvisodan aikana. 53 56 57 VÄLIRAUHAN AIKA Lentokone Kalevan tuho..... Ryhmä ERNA... Koulutusta välirauhan aikanakin 59 61 67 68 RADIOTIEDUSTELUMME JATKOSODASSA "Viitosten" tarina alkoi jo talvisodan aikana. Hyvä kuuntelija oli kaiken alku. Näin sanomia avattiin HUIPPUSAAVUTUS JATKOSODAN ALUSSA "Viitoset" katoavat 69 69 73 78 83 87 MAAPUOLEN "KOLMOSET" JA ''NELOSET" 91 PÄÄMAJAN RADIOPATALJOONA. Yleistä........... Naisiakin tarvittiin. 95 95 103 RADIOTIEDUSTELUKESKUS (RTK) 107 LIIKENNEANALYYSI. Kuuntelun kohteet. Radioliikenne. Aallonpituudet/taajuudet ja kutsut Organisaatio. 109 110 111 112 113 MOTO:N MUKANA ALUSTA LOPPUUN, Matti Äyräpää 115 Näin kaikki alkoi kohdallani. 115 Moottoroidut radiotiedustelujoukkueet. 118 Motti 2............................ 120 Motti 1 125

MOITI 3:N VAIHEET Yleistä Henkilöstö ja kalusto Toiminta- ja sen kohteet asemasotavaiheessa Vetäytymisvaihe 130 130 131 133 133 5. KOMPPANIA............... 135 TEKNIIKALLA TÄRKEÄ SIJA. 138 Varikkokomppania.............. 138 Yleistä............................... Radiotiedustelun kalusto ja laitteet. 143 139 Radiovastaanotin............... 144 TÖPÖ...................... 145 Suuntimo. 145 LJ, Eljot. 148 Hellschreiber 149 Radiolähetin ja radioasema 150 "Kyynel" ynnä muuta vastaavaa.. 151 Radioautot 154 Salakirjoituskone. 155 Morsesähkötyksen pikapiirturi 157 Asema II 157 ASEMA 12... 159 DIPLOMAATTISANOMIAKIN AVATTIIN.. 162 MERIRYHMÄ, Matti E. Mäkelä 170 Tuusulan Syvärantaan. 170 "Saatujen tietojen mukaan".. 172 Kortistoja ja katsauksia 176 Muistikuvia Reino Hallamaasta. 178 Meriryhmän viimeinen sotakesä 180 ILMAVOIMIEN RADIOTIEDUSTELU, Sven Fahlgren 182 Yksikön kehitysvaiheet. 182 Arkipäivän toimintaa 186 Kalustoa oli riittävästi 189

Ilmavoimien radiotiedustelun saavunamat tulokset 190 JÄÄMEREN SAATTUESANOMA. 191 OMAT SALAKIRJOITUSMENETELMÄMME 199 NEUVOSTOLIITON RADIOTIEDUSTELU 201 Radiotiedustelun organisaatio 201 Neuvostoliiton radiotiedustelun toiminta 205 Puna-anneijan radiotiedustelun tasosta... 206 SUOMEN RADIOTIEDUSTELUN MERKJTYS 208 Ll!TTEET Reino Hallamaa: Näin se alkoi.. 213 Alkuaikojen "silmäntekevät" 245 Näytteitä Neuvostoliiton maavoimien ja NKVD:n liikennelyhenteistä ym. 1936-1944 249 OKK-5 25 1 Maavoimien kutsusysteemi 1.............. 255 Maavoimien kutsusysteemi II............. 257 Kaavamainen esimerkki Neuvostoliiton liikennelyhenteistä.......................... 260

LUKIJALLE Vaikka historiantutkimuksemme on selvitellyt varsin perusteellisesti vuosina 1939-1944 käytyjen sotiemme vaiheita, on radiotiedustelumme toiminta jäänyt näihin saakka vähäisel1e huomiolle. Tämä kirja pyrkii osaltaan korjaamaan vallinnutta puutetta. Kirja perustuu pääasiassa filosofian maisteri, res. kapteeni Erkki Paleen vuonna 1972 aloittamaan Suomen radiotiedustelua koskevan materiaalin keräykseen. Yli kaksi vuosikymmentä kestäneen tallennuksen, perusteellisen tarkistuksen ja muokkaamisen tuloksena on syntynyt lähes tuhatsivuinen kooste. Täysin kattava materiaali ei kuitenkaan ole, sillä tehtävän luonteesta johtuen useista asioista ei ole koskaan tehty muistioita, annettu kirjallisia ohjeita tms. Suurin osa muistitiedon tallettajista on myös jo poistunut keskuudestamme. On muistettava sekin, että kaikki radiotiedustelun palvelukseen otetut joutuivat antamaan vaitiololupauksen, jonka he ovat myös pitäneet. Erkki Pale kertoo itse kokoomatyönsä alkuvaiheista sivuilla 21-22. Hänen työnsä mittavuudesta antaa edellä todetun lisäksi hyvän kuvan myös se, että hän on kerännyt suuren joukon radiotiedusteluumme ja Stella Polaris-<>peraatioon liittyviä karttoja, piirroksia ja noin 600 valokuvaa. Niissä esiintyy lähes 3500 henkilöä, joista noin 2500 on pystytty tunnistamaan. Radiotiedustelun palveluksessa olleiden henkilörekisterissä on 824 henkilöä, joiden kohdalla on selvitetty mm. sotilasarvo, palvelutehtävä, palveluyksiköt, osallistuminen Stella Polarikseen; useiden kohdalla on suuri joukko lisätietoja, esim. "matemaatikkon, "venäjänkielen taitoinen", "radioamatööri" jne. Erkki Paleen keräämä aineisto antaa edellä mainittuine puutteineenkin radiotiedustelumme synnystä, kehityksestä ja saavutuksista jokseenkin selvän kuvan; tähän kirjaan on aineistosta kerätty eräitä ydinkohtia. Suurimpia esiintyviä puutteita on pyritty korjaamaan erillisillä kirjoituksilla, joiden te-

kijät on mainittu kirjan asianomaisessa kohdassa. Eri aikoina kerätystä materiaalista johtuu osittain se, että käytetty terminologia ei ole täysin yhdenmukainen, koska nimitykset ovat toiminnan aikana vaihdelleet. Vuonna 1996 löytyi USA:n kansallisarkistosta laaja, kauan kadonneeksi luultu Stella Polaris aineisto. Professori Ohto Manninen on esitellyt sitä Sotilasaikakauslehti 2/1 997:ssä; aineisto pyritään myöhemmin julkaisemaan erikseen. Luonnollisestikaan tuota nyt päivänvaloon tullutta materiaalia ei ole käytetty tässä kirjassa. Tärkeän osan Erkki Paleen materiaalista muodostavat useihin salakirjoitusmenetelmiin liittyvät tieteellisen perusteelliset selvitykset, mutta tässä kirjassa on itse salakirjoituksiin ja niiden avaamiseen paneuduttu ainoastaan esimerkin omaisesti. Koko kerätty materiaali toimitetaan aikanaan Sota-arkistoon, missä se tulee olemaan tutkijoiden käytettävissä. Ainoastaan Erkki Paleen suorittama keräys-, tarkistus- ja kirjoitustyö on tehnyt mahdolliseksi tämän kirjan julkaisemisen. Eri tavoin on työssä mukana ollut suuri joukko aikoinaan radiotiedustelun palveluksessa olleita miehiä ja naisia; monia heistä ei kiitos enää tavoita. Tässä on aihetta esittää aivan erityiset kiitokset insinööri Sakari Pajuselle hänen monipuolisesta avustaan. Useiden kuukausien aj an hän kirjoitti tietokonelevykkeille maisteri Paleen osittain käsin, osittain koneella kirjoittaman materiaalin; tekstin " a!kukäsitte!y" on tehnyt kirjan ilmestymisen mahdolliseksi. Valokuvamateriaalin on alkuperäisistä kuvista jäljennöskuvannut Artturi Kaltokari. Insinöörieversti Lauri Lehtoselle puolestaan kuuluu kiitos kirjan painoon saattamisvaiheisiin liittyvästä suuriarvoisesta avusta. Kukaan työhön osallistuneista ei ole saanut taloudellista tai muuta korvausta. Kirjan painatuksen on mahdollistanut Wihurin rahaston myöntämä painatusapuraha, mistä tässä esitetään parhain kiitos. Helsingissä, joulukuun 20. päivänä 1997 Reijo Ahtokari

REINO HALLAMAA, "SUOMEN RADIOTIEDUSTELUN ISÄ" Tekstin on kiijoittanut Reijo Ahtokari Samalla kun tämä kiija kertoo Suomen radiotiedustelun historiasta se haluaa olla kunnianosoitus kaikille sen piirissä toimineille - erityisesti "Suomen radiotiedustelun isä11e", eversti Reino Hallamaalle, joka vähäisestä alusta loi organisaation, jonka toimintaa ja tuloksia voidaan kansainvälisen mittapuun mukaankin pitää ainoalaatuisen merkittävinä. Reino Henrik Hallamaa syntyi Tampereella 12.3. 1 899 rakennusmestari Juho Hurnmelinin ja Aino Södermanin avioliitosta. Isän kuoltua suhteellisen nuorena äiti avioitui uudelleen ja muutti lapsineen Raumalle, missä Reino Henrik myös jatkoi koulunkäyntiään. Reino tunsi jo koulupoikana suurta kiinnostusta tuohon aikaan nopeaa vauhtia kehittyvään sähkötys- ja radiotoimin-

taan. Ala olikin mielenkiintoisessa kehitysvaiheessa. Englantilainen matemaatikko J. C. Maxwell oli vuonna 1868 todistanut teoreettisesti radioaaltojen olemassaolon ja parikymmentä vuotta myöhemmin saksalainen Heinrich Herz oli osoittanut kokeellisesti Maxweilin teoriat oikeiksi. Italialainen Guglielmo Marconi ja venäläinen A. Popov olivat onnistuneet samanaikaisesti toisistaan tietämättä lähettämään radioimpulsseja pitkän matkan päähän ja vuonna 1901 Marconi oli saanut ensimmäisen kerran sähkötysyhteyden yli Atlantin. Ratkaisevaa edistysaskelta tiesi se, että vuonna 1906 keksittiin elektroniputki, johon mm. suomalainen E. M. C. Tigerstedt teki merkittäviä parannuksia. Uutta keksintöä oli alettu nopeasti soveltaa käytäntöön. Amerikkalaisen Samuel Morsen vuonna 1837 keksimää lennätintä - viestityksessä käytettiin ns. Morsen aakkosia - pyrittiin nyt kuumeisesti saamaan radioaalloilla toimivaksi. Vielä 1910-luvulla kuitenkin esimerkiksi Helsingin ja Pietarin välinen sanomaliikenne kulki johtoja pitkin. Samoin rautateiden viestiyhteydet toimivat 11sanomalankojen" välityksellä. Kun Reino Henrikin uudeksi kasvuympäristöksi tuli Rauman rautatieasema - hänen isäpuolensa oli Rauman asemapäällikkö - taijoutui hänelle mitä parhain mahdollisuus päästä tutustumaan ja käytännössä kokeilemaan tuon aikaista sähköistä viestintää. Innostunut nuorukainen suoritti jo koulupoikana radiosähköttäjäkurssin ja 17-vuotiaana sen jatkoksi rautateiden virkamiestutkinnon, joka antoi pätevyyden jopa asemapäällikön virkaan. Reino Hallamaa ehti käydä lyseota seitsemän luokkaa, mutta maailmansodan sekavat olot aiheuttivat keskeytyksen. Sen jatkoksi syttyi kansalaissota, johon myös 19-vuotias nuorukainen osallistui. Hän oli mukana taisteluissa mm. Vilppulassa, Väärinmaj alla, Kuhmoisissa, Tampereella ja Lempäälässä, missä hän haavoittui lievästi. 10

Syyskuussa 1918 Reino Hallamaa liittyi vapaaehtoisena juuri perostettuihin radiojoukkoihin ja sai kaiken sen tiedon, minkä aloineleva maanpuolustuslaitos pystyi tuossa vaiheessa antamaan. Hän oli muutaman kuukauden laivaston kirjoissa, ylennettiin kersantiksi huhtikuussa 1919 ja vääpeliksi jo saman vuoden kesäkuussa. Hallamaa määrättiin pienen ryhmän kanssa Suursaareen kunnostamaan venäläisten sinne jättämää suuritehoista radioasemaa; samanaikaisesti alettiin myös kuunnella Punalaivaston radioliikennettä. Innostus asiaan lisääntyi merkittävästi, kun pian onnistuttiin pääsemään erään venäläisen salakielikoodin jäljille. Kesällä 1921 Reino Hallamaa suoritti reserviupseerikurssin ja toimi sen jälkeen radiokomppanian opetusupseerina Santahaminassa jatkaen samalla aktiivisesti jo poikasena aloittamaansa radioamatööritoimintaa. Hän ahersi myös radioamatöörien lehden toimittajana. Syksyllä 1921 hänet ylennettiin reservivänrikiksi ja joulukuussa 1925 reservin luutnantiksi. Hallamaa komennettiin kadettikouluun helmikuussa 1926; menossa oli koulun kahdeksas kurssi. Kadettikoulusta palattuaan hänet nimitettiin luutnantin virkaan toukokuun 16. päivänä 1927 ja saman vuoden kesäkuun 14. päivänä luutnantti Hallamaa komennettiin Yleisesikunnan tilastotoimistoon kehittämään radiotiedustelua ja salakielipalvelua. Näin yksiselitteisesti ei tehtävää tietenkään virallisesti voitu määritellä; Reino Hallamaan vakanssinakin oli jonkin aikaa "sähkölaboratorion vanhempi radioupseeri", mikä ei kertonut ulkopuolisille mitään. Viimemainittua päivämäärää- 14.6. 1927 - voidaan pitää Suomen radiotiedustelun syntyhetkenä, sillä sitä ennen tapahtunut toiminta oli paljolti pohjautunut Hallamaan ja eräiden toisten asiasta kiinnostuneiden harrastukseen. Nyt toiminta oli "laillistettu" ja se tuli kulkemaan puolustusvoimien budjetissa omalla momentillaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut riittä- II

viä määrärahoja, yleistä hyväksyntää ja kannustavaa asennetta johdon taholta. Oli tehtävä paljon työtä yksistään sen vuoksi, että salaiseksi julistettu toimintahaara todettaisiin tärkeäksi ja arvokkaaksi. Reino Hallamaa sai muutamat päättäjät suostumaan siihen, että hän voi lähteä ulkomaiselle opintomatkalle, koska toiminnan käynnistäminen Suomessa edellytti tietysti alan tason tuntemista muualla. Historiamme tässä vaiheessa oli suhteellisen helppo saada tällä alalla myönteisiä yhteyksiä Saksaan, Unkariin, Itävaltaan, Ranskaan, Puolaan ja Baltian maihin. Matkakohteista antavin oli Saksa, missä Hallamaa sai osallistua radiotiedustelun kurssille ja salakielten ratkaisukurssille. Myös Itävallassa hän sai tutustua alan viimeisimpiin saavutuksiin. Useampia kuukausia kestänyt opintomatka antoi nuorelle upseerille runsaasti teknillistä tietoa ja uusia virikkeitä. Tietynlaista ylennystä merkitsi Reino Hallamaalle se, että hänet määrättiin tilastotoimiston toimistoupseeriksi toukokuussa 1934. Helmikuussa 1937 Reino Hallamaa määrättiin Yleisesikuntaan radioupseeriksi. Tehtävän määrittely oli edelleen surnmittainen. sillä majuri Hallamaan työ jatkui entisissä merkeissä. Asianomaiselle uusi nimitys kuitenkin tiesi jonkin verran parempaa asemaa ja parempaa palkkaa. Saman vuoden toukokuussa ilmestyi pieni kirjanen Salakirjoitustaidon perusteet, jonka tekijäksi oli merkiny R. H. Hallamaa, joka oli myös kirjan kustantaja. Itse asiassa kirja oli eräänlainen kooste eri lähteistä ja sen päätarkoituksena oli antaa ulkopuolisille - erityisesti Neuvostoliiton vakoilijoille - vähättelevä kuva Suomen tiedustelun tuoiloisesta tasosta. Esipuheessaan kirjoittaja ilmoittaa tarkoittaneeosa kirjan aloittelijoille; itsestään selvää oli, että kirjassa kuvailtiin yksinomaan sellaisia menetelmiä, jotka olivat maailmalla yleisesti tiedossa. Suomen oman radiotiedustelun taso oli tuossa vaiheessa jo merkittävästi korkeampi. 12

Talvisodan ajan majuri Hallamaa johti radiotiedusteluamme - Päämajan Tied. 2. - hyvin tuloksin. Lokakuussa 1941 hänet ylennettiin everstiluutnantiksi ja nimitettiin Päämajan Radiopataljoonan komentajaksi tehtävän paisuessa aivan uusiin mittasuhteisiin. Tied. osaston päälliköksi hänet määrättiin sotamme kriittisimpänä hetkenä 20.4. 1944. Everstiksi elokuussa 1944 ylennetty Hallamaa nimitettiin Pääesikunnan 1. luokan toimistopäällikön virkaan, mistä hän erosi omasta pyynnöstään 3.4. 1945 siirtyen kuukautta myöhemmin Ruotsiin. Reino Hallamaan työn merkitys oli sotaa käyvälle maallemme erittäin suuri, sillä hänen organisaatiokykynsä, laajojen henkilösuhteittensa ja korkeatasoisen ammattitaitonsa ansiosta radiotiedustelumme kehittyi jatkuvasti. Sen saavutukset tulevat jäämään historiaan lähes ainoalaatuisina; niiden merkitys myönnettiin jo sotavuosinakin. Siitä kertovat esimerkiksi ne lukuisat kunniamerkit, joita hänelle myönsivät niin japanilaiset, unkarilaiset, latvialaiset, saksalaiset, ruotsalaiset kuin eräät muutkin sotaa käyvät maat. Suomalaisista ansiomerkeistä hän itse arvosti eniten Puolustusvoimain kultaista ansiomitalia, joka hänelle myönnettiin 5.2. 1970 - kymmeniä vuosia sodan päättymisen jälkeen! Radiotiedustelumme historia päättyy tunnettuun Stella Polaris operaatioon, jonka aikana Suomesta kuljetettiin Ruotsiin suuri määrä kalustoa ja koodimateriaalia. Ruotsin maaperälle siirtyi myös toistatuhatta ihmistä, joista valtaosa palasi takaisin syksyn 1944 aikana. Kun operaatio sitten paljastui täydellisesti Liittoutuneiden Valvontakomissiollekin, Hallamaa joutui perheineen poistumaan Ruotsista. He muuttivat aluksi Ranskaan, sitten Saksaan ja lopulta Espanjaan. Reino Hallamaa toimi siellä aluksi neilikanviljelijänä ja myöhemmin rakentajana. "Suomen radiotiedustelun isä" kuoli Churrianassa Espanjassa 11.8.1979. 13

Reino Hallamaa kertoi yleensä varsin vähän radiotiedusteluun ja omaan toimintaansa liittyvistä asioista. Eräiden ystäviensä pyynnöstä hän päätti kuitenkin 1960-luvun puolivälissä jonkinlaisten muistelmien kirjoittamisesta. Hän sanelikin noihin aikoihin kuutisenkymmentä liuskaa radiotiedustelun alkuvaiheisiin liittyvää tekstiä. Valitettavasti sen jälkeen syntyi vain muutamia hajanaisia muistelmapaloja. Vielä syksyllä 1977 Hallamaa antoi tämän teoksen toimittajalle useiden tuntien haastattelun. Syntyneet nauhoitukset sekä muutamat alkuperäisasiakirjat jäivät yhteisen sopimuksen mukaisesti hänen haltuunsa, mutta niitä ei hänen kuolemansa jälkeen ole löytynyt. Reino Hallamaan tämän kirjan loppupuolella julkaistava kirjoitus sisältää siis itse asiassa kaiken häneltä jääneen julkaisemiskelpoisen aineiston. 14

YLEISTIETOA ALKUSANOIKSI Sanoilla "Saatujen tietojen mukaan" alkoivat Päämajan radiotiedusteluun perustuvat ilmoitukset, joita saatiin sotiemme aikana noin 33 000. Seuraavassa muutama näyte Kannakselta vuodelta 1941: Sanoma l: "Saatujen tietojen mukaan 43.0 ilmoitti 23.AE:lle 26.8.41 klo 04.18: tilanne 25.8. klo 19.00 oli seuraava: 1. Tykistön tukema vihollinen hyökkää Viipurin suuntaan 2. Divisioonan joukot taistelevat ylivoimaista vihollista vastaan suunnissa: - II!JR 147:n jäännökset pitävät hallussaan Repolan lounaislaitaa patl:n vahvuista vihollista vastaan Portinhoikan maastossa; 15

- 111/JR 147:n jäännökset ja rykm:n huoltoelimet puolustautuvat n. patl:n vahvuista vihollista vastaan Portinhoikan maastossa; - 1/JR 147 taistelee saarroksissa p. 52,2 maastossa; - 111/JR 65 joutui pyrkiessään ottamaan haltuunsa asemat ankaran tyk.tulen alaiseksi Vienolan alueella, jossa vastassa n. patl:n vahvuinen vih.osasto; - JR 245 jatkaa etulinjansa kuntoon saattamista Hovimaalla ja pidättää vih. hyökkäystä Ykspään suuntaan." Sanoma 2: "Saatujen tietojen mukaan antoi 23.AE 28.8.41 aamupäivällä seuraavan käskyn: 43., 115. ja 123.D:n komentajille. Vetäytyminen aloitettava heti käyttäen hyväksi kaikkia metsäteitä. Kuljetusteille on lähetettävä pioneereja. On välttämätöntä saada koko kalusto säilytetyksi. Murtauduttava päättäväisesti pistinhyökkäyksillä voimakkaan tyk.valmistelun jälkeen. Pidettävä meihin luotettava yhteys." Sanoma 3: "Saatujen tietojen mukaan ilmoitti 115.D 23.A:n komentajalle 28.8.41 klo 21.50: Divisioonan puolustusasemat ennallaan. Rintaman edessä n. kaksi vihollisryhmää. Vihollinen katkaisi valtatien Kämärän Huumolan välillä. Vihollisen rintama pohjoiseen ja luoteeseen. Vihollinen vallannut Summan. Sen rintama etelään ja kaakkoon. Pieniä ryhmiä liikkuu Summasta kaakkoon rautatietä pitkin. Div:lla muonaa yhdeksi vuorokaudeksi, patruunoita 1 tuliannos, ammuksia 115 tuliannosta, polttoainetta 1/5 annosta. Huolto-osasto Kaukjärvellä... Yhdystie poikki, omia apuvoimia ei ole. Pyydämme ryhtymään toimenpiteisiin. - 115.D:n komentaja Konjkov, komissaari 16

Ovtsharenko ja esik.pääll. Simonov." Edellä olevat näytteet kuuluivat Neuvostoliiton maa- ja ilmavoimien ylijohdon salaisimpaan eli ns. operatiivis-taktiseen liikenteeseen divisioonasta ylöspäin. Salakirjoitusmenetelmän pohjana oli 5-numeroinen koodi, jonka kooditeksti edelleen salakitjoitettiin yhteen laskemalla siihen tietty numerosatja. Tähän jätjestelmään murtautuminen oli kauan ollut Suomen radiotiedustelun korkein päämäärä, ja se onnistui Kannaksen suurhyökkäyksen yhteydessä jatkosodan alussa kesällä 1941. Seuraavat näytteet ovat talvisodasta vastaavan tason yleistaktillista liikennettä. Koodi oli 4-numeroinen ja edelleensalakitjoitus tapahtui ns. vaihtomenetelmällä, joka periaatteessa antoi murtajille enemmän mahdollisuuksia. Saiaarnisen aste oli selvästi alempi. Näissä esimerkeissä Tied. l viestittää Tied.2:lta saamansa kolme ilmoitusta suomalaisten IV AK:lle, jota sanomat Laatokan koillispuolelta koskivat. Näytteet ovat kopioita alkuperäisistä kaukokitjoitinliuskoista, joihin lukija saa näin tutustua. 17

_.. {:zo-t4 tfine.-(.(... 630 = O AKE = 1 L;dO 1 TUS N: 0 3626= ( ) SAATUJE TIETOJEN MUKAAN D ILMOITTI :LLE 12.1. KLO 16.36: AE:N 0S.4:N P:O::O:LLIKöLLEl: MENtTYKSET AJALTA JO 12-6 J; KAATU. YllllPSEEREITA 97, Plll. VIRKALIJOITA 9, ALIUPSEEREITA J l HISTÖÄ 47 1, HAAVOITTUNEITA VASTAAVASTI 124-18. 1ö:O - 1213,.J!A ELTUNEITA 0-0 - 31-97.1. KADON NUT 1-0 - 10 - CBO?l. KAATUNUT RATJUJA 19, TYKISTöHEVOSIA 79, JA KUORMASTOHE'I_OSIA 69. MENETETTY 1.!. OJ, PK. 441 KK. 21d.... J. 45,>4M TYKKEJÄ 1 JA KAASUNAAMARf 157? l (!:1Tl_t/}1.,:.\,., Sf,l,_A._.! / ÄYDENNYSTÄ NORMAALI MÄÄRÄÄN SAAI 1 :_A: < Jo; JV.KOMPP.P:O::O:ll. 111 KK-KOMPP. PÄÄLL. 4, HV-TORJUNTA! PATTERIN P;ULL. 4, RYKMENTIN TYKISHiPATTERIN PAUL. 2, JV. JOUK <UEEN JOHTAJIA 45, KK-JOUKKUEEN JOHTAJIA 14o ALIUPS. 112 JA MIEHI C TöA 1aoo: 18

Vlutii:JU,.., 1.7ft'J' 14 (Kirrt"t 1J!, "lfj.. <r) 1!/ AKF._.:: Tlt:J. 05. ILM. N:O 5 SA..U\JJEii TIETilJE"l io!iji(i\a I O_g : ON 1.=.._2. (L\.1 17.UO ILMIIIfT,q 1H. li'li':lik:m ;(0fo1EtHAJALLE: Ml l f - KO I.SSA.I.'-itl. Jtl.AL.15ṪETTU. :!l: -- LE. MUOÖOSTAi j)a.uljooo'imio E t>ri!(a.a.tiao _ '1 4.AN JR _ 1.\1\;HE. L HAL,U;"-Y.AT.! _ Ṭ A MEI l T. MIT-' :JM H:tiTX'IA. i!ljupi, KUR.. ' 56. Al( (li\tjri IIKll'/) o)n 14.2. I(LO 17.15 ILMOITTA.!-WT ltl. D:LLE ( - ----- LEY"ILLEr. ETTÄ SUIJJAVAATI!J Ui.UETET-';\i'l V4.STAAN!HhHl:l11iiAATTIIo' 158. D CTS11E. ie?a'n"q1l.'f lln 14.2. I(LI) 17.2ll IL!d!liTTÄ.fiuT J. -... (k'u'znetsj'iille>:!-.!... E:!.. 1E R.Y! - 1:;!.1:.<.;:._ - JJ_!!_T.U!.M!: "l L!.. 3..!_.,: _i TtEMME KJ\ 1 :<tt./ L)OLLISE, 14.. l(lo.j 17.1!i). + 1 ' r. '. 19

.. _ :,;.. :...... -. Vlti. l ------ ------...J -';2'-- -.,..,._... ; w...,..,.,.,.,.11.,..,..,... Vk.,l - 1 r l - -- _(t' l.l y / -:- -- ;-------- -/ 0 1 /:. : : -H --.--.- 0 DLJ ii -( 0-:l; _lj. J:..!.f = l'l A E -.:=.. :_ 1 ; - -: l:. IL-.t. ii:d 6203 \AfUJi:il TIHJJEN..tUKAA_,'i "{ - 1.=!.l_L llfl.anul i: 23".!l,, LJ J"9.il5: T::itG:...;fiLLE.:.JL_ Ä].;!la--:.S.A l!j!ilij:!..!!:4. Er'<l.dE_-.:iSIT, ETTFI :::_ ir:::: 1:: : ;A w : :i { :: :- :A,!(U ll.:h:_ I ONI/1.(6'/rL_LE:.22. 2 ILA;-.1:-IE. LISU M l'l. HEITI.TTC HY>'I;L J. "!'...!.l - - A f---' "1 i 1 -- 1 ------------------ J_L --- - - --lc 20

Koska liuskat on katkottu viestilomakkeen levyisiksi, on usein siirrytty uudelle riville kesken sanan, tavutusta seuraamatta. Rivien väliin on lisätty muutama selitys. Tämän teoksen nimenä voisi olla "David vastaan Goljat - henkisin keinoin", kävihän pieni Suomi taistelua viime sodissamme suurta Neuvostoliittoa vastaan myös henkisellä tasolla, jolloin ratkaisevaa ei ollut miesmäärä, vaan taito. Kirjan nimeksi sopisi myös "Reino Hallamaan radiotiedustelu 1927-44", koska kysymys on lähinnä juuri Hallamaan elämäntyöstä, radiotiedustelusta. Sodan jälkeinen valtava kehitys elektroniikan tuomin mahdollisuuksin jää tarkastelun ulkopuolelle. Suomen radiotiedustelun menestykselliselle toiminnalle oli suuri merkitys sillä, että sitä rakentamaan ja johtamaan oli jo vuonna 1927 löytynyt tehtävään mitä parhaiten sopiva mies, luutnantti Reino Hallamaa. Tärkeää oli myös se, että toiminnan alkuun oli päästy niin aikaisessa vaiheessa, että työn pääkohde, Neuvostoliiton viestijiiljestelmä, oli vielä lapsenkengissään. Kun Neuvostoliitossa sitten kehitettiin alan menetelmiä systemaattisesti, oli ratkaisevan arvokasta, että Suomessa pysyttiin saadussa tuntumassa. Vähitellen alkoi löytyä myös puna-anneijan ja -ilmavoimien liikennettä. Näin onnistuttiin yleensä pääsemään muutosten jäljille ja pysymään tapahtuvan kehityksen mukana. Vuonna 1939 oltiinkin sitten kohtalaisessa valmiudessa, jota ei kuitenkaan pidä yliarvioida. Osattiin kuitenkin jotakin niin meripuolen kuin maa- ja ilmavoimien sekä NKVD:n koodeista, joista jokainen erikseen muodosti oman kokonaisuutensa. Radiotiedustelumme kohteena oli alusta alkaen Neuvostoliitto ja sen sotilaallinen radioliikenne. Vuonna 194 1 kohteeksi otettiin myös ulkovaltioiden diplomaattien radioliikenne. Neuvostoliiton diplomaattiliikenteen seuraaminen jäi siitä pois, koska sen edelleensalakirjoittamisessa käytettiin ns. kertakäyttöblokkia, jollaisen murtaminen oli mahdotonta. 21

Seuraavassa kerrottava Suomen radiotiedustelun tarina on pääasiassa muistitietoa yli viiden vuosikymmenen takaa. Tärkeimmät asiakirjat ovat poissa, koska ne vietiin sodan päättyessä ns. Stella Polaris-operaation yhteydessä Ruotsiin, missä ne joulukuussa 1961 kokonaisuudessaan poltettiin. Stella Polaris -operaatiosta on ilmestynyt vuonna 1994 Erkki Paleen laatima yksityiskohtainen selvitys. Radiotiedustelun kehittämiseen ja sen vaiheisiin omakohtaisesti osallistunut Erkki Pale istui Stella Polaris-jutun vuoksi sodan jälkeen Valpon vankina 20 kuukautta ja halusi sen jälkeen unohtaa kaiken. Vuonna 1973 Päämajan Tiedustelujaoston päällikkö eversti Aladar Paasonen pyysi Palella kirjoittamaan hänen muistelmateokseensa luvun Suomen radiotiedustelusta. Kirjoitetuista 55 sivusta Paasonen "runnoi" viiden sivun esityksen. Kun Paasosen muistelmat vuonna 1974 ilmestyivät, oli niissä radiotiedustelun osalta vain pari virhettä mutta kokonaisuus oli aika hyvä! Kun Erkki Pale näytti tekstiään ystävälleen Reino Hallamaalle syksyllä 1973, innostui Hallamaa asiasta, sillä häntä oli usealta taholta ahdisteltu kiijoittamaan aihepiiriä käsitteleviä muistelmiaan. Kirjoittamisesta ei sitten kuitenkaan tullut mitään, ja Hallamaan kuoltua vuonna 1979, todettiin aineistoa olevan koottuna 42 sivua Hallamaan omia muistelmia. Ne ovat omana kappaleenaan - tosin jonkin verran lyhennettynä ja stilisoituna - tässä teoksessa. Työtä vaikeutti myös se, että jokaiselta radiotiedustelijalta oli vaadittu kiijallinen vaitiolovakuutus, joka sitoi heitä elämänsä loppuun. Parikymmentä parasta alan asiantuntijaa oli Stella Polaris-operaation yhteydessä siirtynyt Ruotsin radiotiedustelun palvelukseen, joten heitä velvoitti vaitiolositoumus myös uudelle työnantajalleen. Näin esimerkiksi edesmenneitten Georg Lindbladin ja Rolf Laurenin selostukset korvausmenetelmien spesialisteina menetettiin. On tärkeää 22

muistaa vielä se, että näiden asioiden julkistaminen oli kiellettyä aina vuoteen 1988 saakka; monien arkistoitujen paperinippujen päällä oli kielto avata niitä ennen tiettyä ajankohtaa. Sekin tietysti vaikeutti kiijoittamistyötä. Venäjänkielisten sanojen kirjoittamisessa käytetään tässä kiijassa mahdollisuuksien mukaan suomalaista kiijaimistoa täydennettynä tarpeellisilla aksenteilla. Näin "ttanskriboidusta" venäjänkielisestä tekstistä on teoksessa erillinen selostus. 23

i 1 U,_l/ V[ AJ;JJ!JIIJ lr! L..HT)j -n-1\ Tt I!<JU!TC(.(UJIIJ SUOkiiJUHtfi.J /(!RJMAIIAJ 'r',h. i "1 ;\'... - 1 W lj,, 1 - SELITYKSI/ = e a rr.nl:tiain l:jr j:ti.rnin; ktiytetiilin töseti t.r.oksessfl venl'jiink:leli:: n t"lcntin t:ranokri bo1 n tiin TAlliiin 1-1 lnuautaan sanan nlunsn j vokaulln jl.ilkcen lwt.cn Je,!1!Uullo1 n k\.i ten J{ - 'l luunutaun kuten g ruotea lrdaf!oan ennnar;a. 'gcn:l ' - Z lnue utnurl kutpn a onksnluieeo!ju ennaath!. 'ao' 1.. TM' lauoutaan kuten k ruots laiaeabl\ OUILiliJIH\ 'RiinLJLU' - lmum tuun ku tcn sk ruoto la:\ennr n annanan akön' j Sarake 2: 1 l$arrkkeen 3 kyrill1biö a:.1kko oia vnstravut nloret tnf!rki t 1!J trakc 1: 'Surnkl:een 2 moroe"jncrl:kejii vaatnnvltt ouomr.nkif'len aokkonet 24

TIEDUSTELUN ASEMA PUOLUSTUS VOIMIEMME ORGANISAATIOSSA Vapaussodan jälkeen puolustusvoimiemme organisaatio alkoi vähitellen muotoutua kansainvälisen kaavan mukaiseksi. Yleisesikunta (YE, nykyisin pääesikunta) jakaantui osastoihin, jotka numeroitiin 1, 2, 3 ja 4. Tiedustelusta vastasi YE:n osasto 2. Monella muulla valtiolla osaston numero oli sama, mikä ei kuitenkaan merkinnyt sitä, että maat olisivat kopioineet toisiaan, vaikka järjestelmissä olikin selvää yhdenmukaisuutta. Osasto 2:n nimenä oli 1.7. 1925 alkaen Ulkomaa- ja tilastoosasto, 4.5. 1928 nimi muuttui Tilasto- ja ulkomaaosastoksi ja vuodesta 1929 lähtien osasto tunnettiin nimellä Tilastollinen ja ulkomaaosasto. 1.3.38 vakiintui nimeksi rauhan aikana 25

Yleisesikunnan ulkomaaosasto ja sotien aikana Päämajan tiedustelujaosto. YE:n osastojen toimistot oli numeroitu roomalaisilla numeroilla 1, II, lll jne. - Tsto 1 oli operatiivinen toimisto, joka kuului osasto kolmeen, jonka nimi oli operatiivinen osasto, - Tsto II oli kulkulaitostoimisto ja kuului komento-osastoon, osasto neljään, - Tsto lll oli liikekannallepanotoimisto ja kuului liikekannallepano- ja järjestelyosastoon eli osastoon yksi. YE:n osasto 2:een eli rauhanaikaiseen ulkomaaosastoon kuului kolme toimistoa: - Tsto IV, ulkomaatoimisto tehtävänään ns. yleisessä jakelussa olevien tietojen (sanoma- ja aikakauslehdet, radiolähetykset, kiijallisuus, kartat, elokuvat yms.) kerääminen ulkovaltojen sotavoimista, erityisesti sotilasasiamiesten avulla. - Tsto V, (tavallisimmin tilastotoimisto) jonka tehtävänä oli salainen tietojen hankinta ulkovaltojen sotavoimista. Se oli siis asiallisesti tiedustelutoimisto, mutta tätä nimitystä ei katsottu voitavan käyttää rauhan aikana. (Aikana 1.1. - 1.7.25 se oli myös virallisesti tiedustelutoimisto, mutta nimitys oli lipsahdus. Eihän yleisölle silloin saanut tunnustaa, että armeija harjoittaa tiedustelua rauhan aikana, ja nimeksi otettiin taas tilastotoimisto. Vasta vuodesta 1966 alkaen Suomella on rauhan aikanakin tiedustelupäällikkö). - Tsto VI, valvontatoimisto. Sen tehtävänä oli oman armeijan sisäisen turvallisuuden suojaaminen. Osastosta on myös käytetty nimitystä vastavakoiluosasto. 26

Rauhan aikana osasto 2:n organisaatio oli seuraavan kaavion mukainen: Ii ;; :; n - E i ;1 i 0 ;;; " 1,-- s < 1 A 1 H E E j j z j < > f- - i " '--- iil >= ffi i5 5 :{. ;;: 1 j i 27

Sotiemme aikana Yleisesikunnan tilalle tuli Päämaja ja Ulkomaaosaston tilalle tiedustelujaosto. Aikaisempien toimistojen tilalle tuli osastoja, jotka puolestaan jakautuivat kahteen tai kolmeen toimistoon. Eli näin: Jatkosodan jälkeen palattiin vähitellen rauhanajan organisaatioon. Lopullisesti se tapahtui vasta 30.11.44. 28

KÄSITTEITÄ JA ERILAISIA SALAKIRJOITUKSIA Tekstin on laatinut Sakari Pajunen Termejä ja käsitteitä RadioaaUot ovat sähkömagneettista värähtelyä, joka etenee avaruudessa valon nopeudella, 300 000 km/s. Taajuudella tarkoitetaan värähdysten lukumäärää sekunnissa ja laajuuden mitta on hertsi, lyhennettynä Hz. Kun radioaaltojen taajuus on hyvin suuri, käytetään yleensä hertsin tuhatkertaa, kilohertsiä, khz tai miljoonakertaista arvoa, megahertsiä, MHz. Jos radiolähetteen laajuus on esimerkiksi 1000 khz, on sen aallonpituus valon nopeus jaettuna taajuudella eli tässä tapauksessa 300 metriä. Esimerkiksi Marconin ensimmäinen viesti lähetettiin Atlantin yli vuonna 1902 45 khz taajuudella, eli noin 6600 metrin aallolla. 29

Ilmakehässä radioaallot etenevät ilmakehän ja alla olevan maaston häiritseminä. Radioliikenteessä puhutaan pinta- ja avaruusaallosta. Pinta-aalto etenee sitä pitemmälle, mitä suurempi lähelleen aallonpituus ja lähetysteho on. Puhutaan radiohorisontista, joka metrisillä aalloilla yhtyy melko tarkasti optiseen horisonttiin, ts. lähetys yltää yhtä pitkälle kuin lähetysantennin huipusta näkee. Mutta aallonpituuden kasvaessa radiohorisontti siirtyy kauemmaksi ja kilometriaalloilla se on jo tuhansien kilometrien päässä. Avaruusaalto suuntautuu ylöspäin ja kohtaa Heavyside-kerroksen ilmakehän ulommaisessa, ionisoituneessa osassa. Aallonpituudesta ja kohtaamiskulmasta riippuen radioaallot joko läpäisevät tämän kerroksen, etenevät siinä pitkiäkin matkoja tai heijastuvat takaisin maanpinnalle. Kerroksen ominaisuudet vaihtelevat auringon säteilyn vaikutuksesta vuodenajan ja vuorokauden aikana, niin että eri taajuisten lähetteiden heijastuminen voidaan ennustaa ja arvioida, kuinka pitkän matkan päässä lähettimestä tämä heijastunut radioaalto kohtaa maanpinnan ja on vastaanotettavissa. Puhutaan hyppyvälistä tai radioamatöörien kielellä skipistä. Lyhyillä aalloilla syntyy pinta-aallon ja heijastuneen aallon välille alue, jossa lähetystä ei voida vastaanottaa. Aallot voivat heijastua maanpinnasta takaisin avaruuteen ja sieltä taas takaisin useitakin kertoja ja lähete voi tällä tavalla kiertää maapallon useitakin kertoja. Toisen maailmansodan aikaisessa sotilasradioliikenteessä käytettiin aallonpituuksia, jota olivat tavallisesti 10 ja 100 metrin välillä ja sotilasradioasemien teho! olivat yleensä alle 10 kw, kenttäradioilla vain joitakin watteja. Lähettimet toimivat elektroniputkilla ja varsinkin kenttäoloissa niiden virtalähteenä oli akut tai kuivaparistot. Salakirjoitus on salassa pidettävien tiedonantojen tekstin saattamista sellaiseen muotoon, etteivät sivulliset voi niitä ymmärtää. Salakirjoittamisesta käytetään myös nimityksiä sifferointi tai kryptografia. JO

Koodi on sanakirjan tapaan laadittu luettelo, jonka avulla kirjaimet, numerot, välimerkit ja kokonaiset sanat tai lauseet korvataan niitä vastaavilla kirjain- tai numeroryhmillä. Koodiryhmät voidaan edelleen salata jotakin salakirjoitusmenetelmää käyttäen. Koodi on systemaattinen, jos sekä koodimerkit että koodattavat sanat etenevät numero- tai aakkosjärjestyksessä samaan tai vastakkaiseen suuntaan. Tällöin tatvitaan vain yksi kooditaulukko salakirjoittamiseen ja avaamiseen. Koodi on epäsystemaattinen, jos edellä esitetty sääntö ei ole voimassa. Sen käyttöön tarvitaan kaksi taulukkoa, joista toisessa on koodi, toisessa koodattavat sanat systemaattisessa järjestyksessä. Sekoitusmenetelmässä salakirjoitettavan tekstin kirjaimet sekoitetaan keskenään sovitulla tavalla. Korvausmenetelmässä jokainen salakirjoitettavan tekstin merkki korvataan sovitulla toisella merkillä. Avaaminen on salakirjoitetun tekstin saattamista selväkieliseen muotoon. Murtoavaaminen tai murtaminen on salakirjoituksen avaamista ilman salakirjoitusavainta. Edelleensalakirjoittaminen on koodin tai salakirjoituksen uudelleen salakirjoittamista, esimerkiksi numerokoodin jokaiseen numeroon lasketaan yhteen toinen sovitusta ja sekoitetusta numerojonosta otettu numero. Symbolinen yhteenlasku on menetelmä jossa kaksi numeroa lasketaan yhteen jättämällä muistinumero huomioon ottamatta. Siis esimerkiksi 1 + 2 3, mutta myös 6 + 7 3. Vähennyslaskussa otetaan muistinumero ilmasta eli 3-2 = 1 ja 3-7 = 6. Siis jos pienemmästä vähennetään suurempi, 31

lisätään pienempään automaattisesti 10. Numerokoodi on sanojen tai lauseiden korvaamista numeroryhmillä. Pariteetilla tarkoitetaan koodauksen yhteydessä merkkiryhmän valitsemista siten, että siitä voidaan tarkistaa, että se on oikein kiijoitettu. Esimerkiksi Erkki Paleen suunnittelemassa suomalaisessa sosiaaliturvatunnuksessa viimeinen merkki (kirjain tai numero) on saatu siten, että syntymäaikamerkinnän ja yksilönumeron muodostama yhdeksännumeroinen luku on jaettu 31 :llä. Tarkistusmerkki määräytyy sitten jakojäännöksen mukaan siten, että esimerkiksi jakojäännöstä 8 vastaa numero 8, 13:ta kiijain D, 20:tä kiijain M jne. Tarkistusmerkin avulla voidaan virheellinen tunnus aina todeta. Salakirjoitusmenetelmistä Seuraavassa esitellään eräitä salakirjoitusmenetelmiä, joiden murtaminen onnistui suomalaisille sodan aikana. Pääasiassa käsitellään venäläisten numerosalakirjoituksia, joihin suomalaisten mielenkiinto ensisijaisesti kohdistui. On kuitenkin muistettava, että suomalaiset pystyivät lukemaan myös kahdeksan eri valtion diplomaattien koodeja. Näistä on esimerkkinä mukana amerikkalaisten ns. strip-systeemi, jonka murtamisen Hallamaa kertoi ilmaisseensa sodan loppuaikoina amerikkalaisille. Jos korvausmenetelmä on vain kahden osapuolen tiedossa - Erkki Pale käyttää nimitystä yksilöllinen koodi - on sen murtaminen yhä tänäänkin mahdotonta, ellei koodiavainta saada jommalta kummalta. Sen sijaan suuremman joukon käyttöön jaetut menetelmät saadaan useimmiten murrettua, jos salakirjoitettua materiaalia on riittävästi käytettävissä ja menetelmän järjestelmä on tunnettu. 32

1. Kakkoset " Kakkoset " oli venäläisen sotilassalakiijoitusmenetelmistä yksinkertaisin. Nimitys johtuu siitä, että salakiijoitettavat merkit tai käsitteet korvattiin kahdella numerolla ja sanomat lähetettiin myös kahden numeron ryhminä. Salakiijoitus tapahtui 1 Ox 10 ruudukolla, jonka rivit ja sarakkeet oli numeroitu kymmenjäijestelmän numeromerkeillä 0-9. Ruudukon viisi vasenta saraketta oli varattu kirjaimille, numeroille ja tarpeellisille välimerkeille, viisi oikeanpuolista saraketta oli varattu useimmin salakiijoitettaville sanoille tai lauseille, mutta usein viestittäjät käyttivät vain taulukon vasenta puoliskoa. Jäijestelmää käytettiin Puna-armeijan ja NKVD:n alimmissa portaissa; se oli alunperin tarkoitettu vain viestittäjien keskinäisten, lyhyitten ilmoitusten lähettämiseen, mutta sen tason viestittäjien ammattitaito lienee ollut niin alhainen, että usein myös toimintaa koskevat käskyt ja ilmoitukset lähetettiin tällä menetelmällä. Esimerkki: ' 0 4 a b c d e 11 12 13 14 15 1 f 11 h 16 17 18 19 20 8 k 1 rn n 0 21 22 23 2'' 25 3 p q r s t 26 27 26 29 30 9 u w V X y 31 32 33 34 35 2 a ä ö 1 36 37 38 ' 0 5 3 4 5 6 41 42 43 4' 45 7 8 9 0 46 47 48 49 50 0 ( ) 51 52 53 54 55 7 + 56 57 58 59 60 39 33

Rivien ja sarakkeiden numerot olivat sovitulla tavalla sekoitetut ja määräajoin numeroiden järjestystä muutettiin, minkä jälkeen kunkin merkin numeroparikin vaihtui. Numeropari valittiin siten, että ensin otettiin rivin, sitten sarakkeen numero, joten esimerkiksi a-kirjainta vastaa tässä numeropari 43. Oikeanpuoleisissa sarakkeissa voisi ojia vaikka seuraavia sanoja: II = vihollinen 12 = jalkaväki 13 =tykistö 14 = kello jne. Tällaisesta lukuparista käytetään salakirjoituksen yhteydessä nimitystä bigrammi. Vastaavasti viisinumeroinen ryhmä on pentagrammi. Salakirjoituksen murtajille syntyi aivan oma ammattikielensä, josta tämä on hyvä esimerkki. Venäläisethän käyttivät kyrillisiä kirjaimia, mutta eihän asia siitä muutu. Esimerkiksi on salakirjoitettava: "Vihollisen jalkaväki hyökkäsi kello 0600 aamulla. Ivanov. Teksti: \lihoi! isen ja lkav ki h y ö k k ä s i ke llo Salakieli: ' 8 45 19 92 21 83 83 29 31 11 40 0 6 0 0 a a m u l l a i n o v 61 52 61 61 43 43 89 93 84 84 43 11 99 43 81 82 99 62 Menetelmä oli varsin yksinkertainen ja kun sen rakenne oli tuttu, tottuneelta salakirjoituksen murtajalta meni varsin lyhyt aika uudelleen sekoitetun taulukon numeroinnin selvittämiseen. Taulukon sisällä merkkien ja käsitteiden paikat eivät 34

muuttuneet. Lisäksi tieto siitä, kuinka usein eri kirjaimet esiintyvät eri kielissä, paljasti eniten esiintyvien kirjainten numeroparit varsin nopeasti. 2. Kolmoset "Kolmosia " käyttivät erityisesti NKVD-joukot pataljoonan ja rykmentin välisessä liikenteessä. Maa- ja merivoimien käyttämistä koimosista ei sensijaan ole paljoakaan -jos ollenkaan -tietoja. Esimerkkinä kolmosista esitetään seuraavassa englannin kielen aakkosiin perustuva sekoitettu Tritheimin taulukko. Ensimmäinen rivi käsittää selväkielen aakkoset, kolme seuraavaa vastaavat salakielimerkit 1. 2. 3. AHCDEFGHIJKL MNOPQRSTUWVXYZ jz c r w dbh e ky u l eo t p o m i sng x v fq v s c o flyq x djbng e.k r t p e m z h i u w yqlgj nk p u s t x h o e w m r v f eo c z d ib Salakiijoitettavan tekstin ensimmäisen merkin vastine otettiin ensimmäiseltä, toinen toiselta, kolmas kolmannelta ja neljäs taas ensimmäiseltä salakirjoitusriviltä. Seuraavassa esimerkissä on ylempi rivi seiväkielinen, alempi vastaava saiakielisanoma. Aikuteksti: Hyvää yötä, Hanna ja lapset, on seuraavassa ryhmitelty jo kolmen merkin ryhmiin. Viimeinen ryhmä täydennetään aina kolmimerkkiseksi satunnaisilla kirjaimilla. Hyv ääy ötä Han naj ala pse txx huz jvi tey hvo avs jby ppj sid 35

Kuten huomataan, ä ja ö on korvattu merkeillä a ja o. Jos suomenkielessä halutaan välttää sanojen ala ja älä sekaantumista, kirjoitetaan jälkimmäinen aelae. Tämä niissä kielissä, joissa esiintyy kirjaimia, joita englanninkieliset aakkoset eivät tunne. Yleensä sodanaikaisissa kiijainsalakiijoituksissa käytettiin englannin kielen aakkostoa. 3. Neloset Venäläisten divisioonan portaasta alaspäin käyttämiä nelosia murrettiin ainakin kolme eri muunnelmaa: a. Kakkoset, jotka lähetettiin neljän merkin ryhminä. b. Merineloset c. Maaneloset Nimitykset olivat suomalaisten antamia. a. Neljän merkin ryhminä lähetettyjen kakkosten salakiijoitus suoritettiin alussa esitetyn taulukon avulla, mutta kaksi bigrammia lähetettiin yhtenä ryhmänä. Syytä tähän ei varmasti tiedetä. b. Merineloset olivat Punalippuison ltämerenlaivaston, meriilmavoimien ja rannikkovartiostojcn käyttämä koodi divisioonan portaasta alaspäin. Koodi oli systemaattinen, käsittäen sata sivua, joissa kussakin oli sata riviä. joten koodiin mahtui 10 000 koodiryhmää. Kooditeksti edelleensalakiijoitettiin numeroparivaihdolla siten, että jokaiselle numeropari11e etsittiin seuraavannäköisestä vaihtotaulukosta korvaava numeropari. 36

Korvaustaulukko 0 4 5 7 8 9 0 88 57 20 16 28 47 36 64 12 1 91 82 09 65 56 48 03 21 02 68 50 86 71 38 04 98 40 66 19 84 79 06 27 70 4 31 45 60 59 22 41 78 05 15 97 5 24 62 80 14 01 85 43 6 42 92 51 87 08 13 32 76 23 96 89 87 18 46 35 72 11 90 58 25 63 00 75 9 83 10 61 29 54 69 49 30 07 17 44 73 37 95 39 26 81 52 55 74 93 34 99 53 77 33 94 Korvaustaulukko oli aina käänteinen. Se tarkoittaa sitä, että numeroparia 12 vastasi 09 ja paria 09 vastasi 12, joten samaa taulukkoa voitiin käyttää sekä edelleensalakiljoittamiseen että salakirjoituksen purkamiseen. Esimerkki: Moje o o 1. Selv<tkieli: 0 mesta 6o 20, 27 2. Kooditeksti: 6114 0100 2154 0UJ0 5625 2600 3200 0101 2270 3. Sanoma: 9256 5788 1795 5788 8586 7188 6688 5757 4439 Kaman- pod- Avaindir lodki ryhm ä!. 15 M 75 3150 0100 4980 7113 5200 1750 ---- J. 4024 5788 9755 2665 7388 2124 1688 2. Sanoma käsittää 16 ryhmää, mikä ilmoitetaan viimeisen ryhmän kahdella ensimmäisellä numerolla. Kaksi viimeistä numeroa, 88 ilmoittaa käytetyn korvaustaulukon numeron. 37

Sanoman vastaanottaja saattoi siis heti viimeisen ryhmän perusteella tarlcistaa. oliko hän saanut merl<ityksi muistiin koko sanoman. 1. Selväkielen teksti. Alussa on vastaanottajan arvo alkukitjaimin. O.d. operativnyi dezumyi eli operatiivinen päivystäjä. Tekstissä ilmoitetaan aluksen sijainti 60 astetta 20 minuuttia pohjoista leveyttä ja 27 astetta 15 minuuttia itäistä pituutta. Allekitjoittaja on sukellusvene M75:n päällikkö. 2. Kooditeksti on otettu suoraan koodikitjasta. 3. Sanomateksti on korvaustaulukko numero 88:n avulla salakitjoitettu edellä esitetyllä tavalla. Venäjänkielen taitoiset Georg L.oven, Yijö Palko ja Nikolai Pavio kunnostautuivat erikoisesti tämän koodin murtajina. Koodi jäi tosin varsin vajaaksi, mutta menetelmä oli tuttu, ja kun koodi vaihtui tavallisesti uuden putjehduskauden alkaessa, oli helppo lähteä murtamaan uutta koodia. c. Maaneloset Seuraavassa on selostus Neuvostoliiton maavoimien talvisodan aikana käyttämästä koodista. Koodin alkuperäinen nimi oli: "OKK-5", Obstsevoiskovoj komandirskij kod, eli yleissotilaallinen komentokoodi. Koodi käsittää 50 arkkia, joissa kussakin oli neljä 25-rivistä palstaa. Koodi saattoi siis sisältää 5000 käsitettä aakkosjärjestyksessä. Siinä oli valittavana aakkoset, joukko tavuja, sanoja, sanontoja, luvut 00-99, välimerkit, erinäisiä tyypillisiä sanontoja sekä avoimia koodeja myöhemmin täydennettäviksi tarpeen mukaan. Liitteenä on yksi tällainen koodisivu ja näkyviin on myös kitjoitettu osa koodausalustaa, jolle asetettiin koodisivu annetun ohjeen mukaisesti. Koodausalusta oli bigrammitaulukko, jossa oli 50 riviä nu- 38

meropareja ja joka rivillä 18 bigrammia. Kun kuvan tapauksessa oli annettu sanoman jossakin sovitussa kohdassa avainryhmä 3807 se määräsi koodisivun yläreunan aseteltavaksi koodausalustan oikeassa laidassa olevan ohjerivin numeron 07 kohdalle ja koodi asetettiin sivusuunnassa siten, että alustan yläreunassa olevan ohjerivin numero 38 määräsi ne kaksi bigrammisaraketta, jotka sivun oikealla puolella vastasivat koodisivun kahden oikeanpuolisen sarakkeen koodivastineet. Koodisivun oikeassa reunassa olevat sivun tunnukset E ja )1( osuvat näin bigrammien 50 ja 91 kohdalle. Ne bigrarnmisarakkeet, joissa nämä numerot esiintyvät, on kuvassa kehystetty. Aluslasta on näytetty kuvassa ne kaksi saraketta, joilla koodattiin koodin vasemmat sarakkeet. Nelinumeroinen koodisana aloitettiin koodisivun tunnuksen numerolla 50 tai 91 mielivaltaisesti ja kaksi viimeistä numeroa otettiin koodattavaa sanaa vastaavalta riviltä siten, että bigrammit vastasivat järjestyksessä kooditaulukon sanoja. Niinpä sanaa "donesite" (ilmoittakaa) vastasi koodi 5022 tai 9122. Seuraavalla sarakkeella oleva sana sai vastaavasti koodin 5030 tai 9130, kolmannella sarakkeella olevaa sanaa vastasi koodi 5068 tai 9168 ja neljättä saraketta koodi 5083 tai 9183. Koodia oli osittain murrettu jo ennen vuodenvaihdetta 1939/40, mutta sitten saatiin sotasaaliiksi koodikirja erään Suomussalmella kaatuneen venäläisen upseerin hallusta. 4. Viitoset "Viitoset" olivat koodi, jota venäläiset käyttivät divisioonan portaasta ylöspäin. Viisi numeroa sallii periaatteessa koodin, johon mahtuu 100 000 käsitettä, mutta koodi valittiin siten, että esimerkiksi koodin kolme ensimmäistä numeroa olivat kaikki joko parillisia tai parittomia. Jos koodin kolme numeroa täytti tämän pariteettivaatimuksen, se rajoitti koodin Jaa- 39

juuden neljänteen osaansa, sillä jo kahden ensimmäisen numeron pariteetti sulki pois puolet numeroista 00-99 ja kolmas numero puolitti taas valikoiman. Kaikkia 25 000 koodiryhmää ei suinkaan käytetty ja aluksi kutakin käsitettä vastasi vain yksi koodiryhmä, myöhemmin ei asianlaita enää ollut näin. Venäläiset eivät koodanneet sanoman tekstissä olevia numeromerkkejä, vaan sijoittivat ne sellaisinaan koodattavaan tekstiin, ja tämä saattoi rikkoa koodin pariteetin, mikä sekin helpotti murtajan työtä. Kun sanoma oli koodattu, se edelleensalakiijoitettiin esimerkin mukaisen yhteenlaskutaulukon avulla laskemalla numeroryhmät symbolisesti yhteen. Yhteenlaskutaulukon vasemmassa sarakkeessa oli kolmi- ja sen ensimmäisellä rivillä kaksinumeroinen numeroryhmä, jolla salakirjoittaja määritteli sen paikan, josta yhteenlaskutaulukkoa alettiin käyttää. Ensiksi otettiin sarakkeessa oleva rivin numero, esimerkiksi 714 ja sitten ensimmäisellä rivillä oleva sarakkeen numero 59, jolloin tunnusryhmä oli 71459, joka rivin ja sarakkeen risteyskohdassa määritteli ensimmäiseksi peiteryhmäksi tuli 47390; jono jatkui siitä oikealle ja seuraaville riveille. Seuraavassa esimerkissä on tunnusryhmä sijoitettu lähetettävän koodisanoman viidenneksi ryhmäksi, mutta sen sijoitus saattoi olla sovittu joksikin muuksikin. Esimerkki: Selvä ldel i : Arme ija- 47 Ti l anne Tunnuskunnan enna 1- ryhmä komentaja lae.n Kood iteksti : 46282 00047 11100 79100 11100 Apuj eno : 47390 61140 55168 21573 03846 Sanomö : 83572 61187 66268 90673 71459 14946 1 Se l\ äkiel i: Divisioo- 44 VI NO GRA DOV nan Jt.Om. Kood i tekst i : 46283 00044 24400 62280 39765 33900 Apuj ono : 08978 86756 62836 22974 01314 11274 Sanoma : 44 151 86790 86236 84154 30079 44152 40

1. Selväkieli. Alussa oli vastaanottaja XL VII Anneijakunnan komentaja ja lopussa allekirjoittaja, 44 Divisioonan komentaja Vinogradov. Keskellä oleva teksti on esimerkissä lyhin mahdollinen, vaikka se tällaisena esiintyikin varsin usein. 2. Kooditeksti noudatti kolmen alkunumeron pariteettia. Lukuja ei koodattu, vaan kirjoitettiin sellaisinaan ja täydennettiin alkunolliha 5-numeroisiksi. Luvusta 168 tuli 00 168 ja luvusta 1000 01000. Kolme alkunumeroa eivät enää täytäkään pariteettiehtoa. 3. Apujono on otettu esimerkkinä olevasta yhteenlaskutaulukosta. 4. Sanomassa on laskettu symbolisesti yhteen koodi- ja apu jono. 41

Esimerkki yleisviitosten yhden vuorokauden yhteenlaskutaulukosta: 96 20 35 14 83 47 08 71 59 62 543 009 12 0340 1 4970 1 97453 55620 4555 1 11299 58457 20029 33857 418 41897 47826 19576 81376 82467 19354 68 170 02486 86 170 44567 028 5761892248 97223 468 12 55672 99964 548 12 60087 32649 44572 714 32720 44447 22457 79024 24804 7746 1 46572 223 14 47390 61140 925 55168 21573 03846 08978 86756 62836 22974 08384 11274 21658 768 2682 1 44872 20008 54458 9745 1 08368 16841 11754 9922 1 10345 375 84721 63574 05573 24872 00874 24855 87459 53482 307 12 42792 692 23458 4368 1 09824 5247 1 2788 1 42328 8862 1 11442 73028 7729 1 111 49302 26476 94332 278 14 02011 81476 00583 4720 1 88459 24875 267 55437 61227 4332 1 20873 22774 81247 04041 99345 20202 21947 040 30024 85399 88621 40877 037 12 67382 2648 1 9854 1 02548 7246 1 807 75676 20847 44876 09872 13580 12634 56781 24874 44597 46228 364 11554 95 146 35748 96485 02584 74658 66577 78 122 70843 65546 910 77554 45890 34678 26548 49 133 95623 01299 39876 37218 69270 753 99988 67456 08908 44387 26750 86648 88675 35420 79445 34455 296 56487 92 147 00885 14672 44856 64766 69 123 54381 65781 96488 44 1 885 12 21478 44421 12458 60024 80147 792 15 65490 25874 78685 666 10544 02098 78554 20998 21567 96127 022 10 85437 26487 15346 123 80063 54632 12356 49985 0097 1 47765 66654 07877 462 10 444 512 90634 87456 55497 02587 369 14 75498 32584 24471 08872 64571 937 87465 29800 59871 40897 66341 86453 01 126 88752 0842 1 00998 498 40 120 91 128 22587 86427 73462 08476 7742 1 56209 66503 21332 135 88975 30024 74 100 7791 1 44321 006 12 21607 58320 07682 27118 205 88778 675 10 62778 91452 02487 35008 85674 34795 252 16 88724 06 1 50998 04887 90783 56742 20 147 68942 4220 1 93 147 08 147 66430 579 88794 00874 62 147 63777 6587 1 00487 23481 34627 69548 08844 353 09978 3532 1 85732 933 10 77811 47267 62023 4972 1 26540 99889 620 46852 73254 92487 00845 90708 55487 11254 03587 70342 79 110 890 00400 34354 09365 33733 09567 942 10 7543 1 85099 64786 08475 888 32 176 07854 83254 5432 1 96785 85673 02374 922 17 3574 1 4871 1 42

Taulukossa on lihavoitu edellisessä esimerkissä käytetty apujono. Taulukossa oli 1500 merkkiä. Salakiijoittaja valitsi mielivaltaisesti aloituskohdan ja se ilmoitettiin sanoman viiteryhmällä, joka sijoitettiin lähetettyyn sanomaan sovittuun kohtaan. Avaaja aloitti sanoman purkamisen kiijoittamalla apujonon oikeaan kohtaan ja vähensi sen sanoman tekstistä, jolloin hänellä oli peruskoodi valmiina ja sen hän käänsi koodikirjan avulla selväkielelle. 5. Kutsumerkit ja liikennelyhenteet Venäläiset käyttivät myös monimutkaisia radioasemien kutsujen vaihtotaulukoita, jotka olivat myös salakirjoitukseen verrattavia. Samoin neuvostolaivasto salakirjoitti sodan alussa jopa liikennelyhennykset, jotka vaihtuivat vuorokausittain. Näin jälkeenpäin on helppo arvostella tapahtunutta, mutta kaiketi nuo temput aiheuttivat enemmän vaivaa niitten käyttäjille kuin kuuntelijoille. Kiinteän radioaseman ääni ja tavallisesti sen käyttämät taajuudet ja jopa viestittäjien käsialakin olivat tiedustelijoille niin tuttuja, että kutsumerkin vaihtaminen jäi vain viestitläjän vaivaksi. Samoin liikennelyhennykset olivat niin itsestään selviä viestittäjien välisiä merkkejä, että niitten salakirjoittaminen tuntuu aivan turhalta touhulta. Mutta aika aikaa kutakin. - Sodan lopussa laivasto siirtyi käyttämään kansainvälistä radioliikennettä kuten kauppalaivatkin. 6. USA:n STRIP-järjestelmä STRlP-järjestelmä oli käytössä USA:n diplomaattien sanomanvaihdossa 1930/40 lukujen vaihteessa. Siinä oli 50 nauhaa, joissa jokaisessa oli englannin kielen aakkoset sekoitettuina ja kaksi kertaa toistettuina, siis 2x26 eli 52 merkkiä kussakin nauhassa. Sovitulla tavalla valittiin kerralla käytettäväksi 30 nauhaa, jotka asetettiin allekkain siten, että sala- 43