Esko Korpilinna ja ketsua. Esitys Ruutiukoissa Matti Kataja

Transkriptio

1 Esko Korpilinna ja ketsua Esitys Ruutiukoissa Matti Kataja

2 Esko Korpilinna Itkevät Jumalat kirjoitussarja Apu-lehdessä 1967 Kirjailija, pääasiassa kuunnelmia Lappeenranta Sollentuna

3 Otin kirjoituksen talteen 1967, vastaisen varalle

4

5 Esko Korpilinna Missään netissä esiintyvässä tekstissä ei ole sanaakaan Korpilinnan tutkimuksista Andeilla ja Meksikossa. Edellisessä on luettelo tärkeimmistä töistään, mutta ketsuaa ei mainita, ei myöskään Andeja.

6 Esko Korpilinna Noin vuonna 2000 ryhdyin selvittämään asiaa ja sain sekä puolisonsa että poikansa osoitteet ja puhelinnumerot Ruotsissa. Poika kertoi joitakin asioita. Puolisonsa ilahtui soitostani ja kysyi, haluaisinko Eskon arkiston, jota on pari metriä hyllyssä. Sanoin, että en ole oikea henkilö tähän

7 Esko Korpilinna Asia jäi, mutta sitten tapasin professori Panu Hakolan, joka kertoi aivan samoista asioista. Kysyin, oliko saanut tietonsa Esko Korpilinnalta. Ei ollut kuullutkaan. Tietolähde oli eversti Esa Anttonen ja kirjoituksensa Uudessa Suomessa noin vuonna Ei ole enää netissä.

8 Esko Korpilinna Osoittautui, että eversti Anttonen oli tehnyt aivan samat löydökset ja päätelmät kuin Esko Korpilinnakin, mutta kymmenkunta vuotta myöhemmin. Anttonen ei aivan ilmeisesti tuntenut Korpilinnan julkaisua. Kyseessä on Andeilla puhuttu ja edelleen puhuttava kieli, ketsua.

9 Esko Korpilinna Asioita ei päässyt enää tarkistamaan, sillä sekä Korpilinna että Anttonen olivat jo kuolleet siinä vaiheessa kun sain Anttosen nimen tietooni. Prof Panu Hakolaan olen pitänyt jatkuvasti yhteyttä.

10

11 Esko Korpilinna Kysyin APU-lehdestä yli 10 vuotta sitten, josko heillä olisi Korpilinnan artikkelisarja tallessa. Ei ollut, eikä tuntunut olevan minkäänlaista mielenkiintoa asiaan. Kysyin uudestaan 2009 ja kerroin, että minulla on artikkeli nyt word-muodossa. Ei vieläkään minkäänlaista reaktiota.

12 Esko Korpilinna Muutama vuosi sen jälkeen kun olin kirjoittanut Korpilinnan artikkelisarjan word-muotoon, löysin netistä saksalaisen blogin keväältä Kirjoittaja on Mike Hellström ja blogi on edelleen netissä inkojensukua.blogspot.fi, mutta kirjoittaja on kadonnut. Blogi on sanasta sanaan Korpilinnan kirjoitus. 20 osaa.

13

14

15

16

17 Esko Korpilinna Korpilinna ei varsinaisesti väitä mitään, mutta kaksi kuvaa kertoo paljon

18 Esko Korpilinna

19 Esko Korpilinna

20 Esko Korpilinna Kielien vertailu jää nyt jaettavien liitteiden varaan. Korpilinnalla on iso joukko sanoja, jotka muistuttavat toisiaan ketsuassa ja suomessa. Panu Hakolalla on vielä laajemmat listat kirjoissaan.

21 Esko Korpilinna Korpilinna tukeutuu v 1560 painettuun Sanakirjaan. Kirjoittaja on isä Domingo de Santo Tomás. Lexicon o Vocabulario de la lengua del Peru. Tässä ei varmasti ole vielä mitään nykysanastoa eikä kontaminaatiota muista kielistä. Espanjalaiset lähetyssaarnaajat käyttivät ketsuaa lähetystyössään.

22 Esko Korpilinna Ketsua oli Inkavaltion hallintokieli. Oli lähtöisin alun perin hyvin pieneltä alueelta Apurimac-joen varrelta. Ennen vuotta 1100 inkoista ei ole minkäänlaista viitettä historiassa. Etelä-Amerikka on kyllä ollut Asutettu jo paljon aikaisemmin.

23

24 Esko Korpilinna Syntysijojen lähellä on Machu Picchu ja Cusco

25 Apurimac joki nykyisin

26 Kuvia Korpilinnan artikkelista

27

28

29

30

31

32 Esko Korpilinna Ketsua-kielen piirteitä: - kieli on agglutinatiivinen, kuten suomi - kielessä ei ole artikkeleita - kielessä on vähän prepositioita - kielessä ei ole sukupuolieroa - kielessä on toistakymmentä sijamuotoa - puheessa paino on aina ensimm. tavulla.

33 Esko Korpilinna Toisiaan muistuttavia ja samaa merkitseviä sanoja on kirjoituksessa varmaankin pari sataa, mutta luetteloita ei ole, vaan teksti kuvailee asioita. Luettelot olisivat olleet jäämistössä Sollentunassa. Seuraavissa on lainaus Panu Hakolan kirjoituksesta noin vuodelta 2000.

34 Esko Korpilinna Panu Hakola

35

36 Panu Hakolan kirjoituksesta

37 Panu Hakolan kirjoituksesta

38 Panu Hakolan kirjoituksesta