Vesihuoltoalan kehitystarpeet

esihuoltoalan kehitystarpeet uomessa 08.10.2012 Erkka Ryynänen, Riikka Lehti, Tuomas Raivio Gaia Consulting Riku ahala, Aalto Yliopisto

isällysluettelo Tiivistelmä... 3 1 Johdanto... 4 2 Hankkeen toteutus ja menetelmät... 5 2.1 Toteutus... 5 2.2 Menetelmät... 6 3 Kuvaus Internet kyselyn ja sidosryhmäkyselyn vastaajista... 7 4 Muutostrendien sekä teknisten ja muiden osa alueiden prioriteetit... 10 Muutostrendien sekä teknisten ja muiden osa alueiden prioriteetit... 10 5 Haasteet, kehitystarpeet ja ideat... 12 5.1 Toimintaympäristön muutosten haasteet ja mahdollisuudet... 12 5.2 Tekniset osa alueet... 15 5.3 esihuoltolaitoksen toimintaan kytkeytyvät kehitysalueet... 17 6 Tärkeimmät kehitystarpeet... 18 7 Yhteenveto ja johtopäätökset... 19 Liite 1: Haastatellut sidosryhmien ja vesihuoltolaitosten edustajat... 23 Liite 2: Työpajaan osallistuneet henkilöt... 25 Liite 3: Kooste Internet kyselyn ja puhelinhaastatteluiden vastauksista... 26 2

Tiivistelmä uomen esilaitosyhdistys ry:n yhteydessä toimivan esihuoltolaitosten kehittämisrahaston tarkoituksena on rahoittaa vesihuoltolaitosten toimintaa edistävää tutkimus ja kehittämistyötä. Kehittämisrahasto toteutti 03 09/2012 hankkeen, jossa kartoitettiin vesihuoltoalan keskeiset haasteet sekä tieto, kehittämis ja tutkimustarpeet. Hankkeen tavoitteena oli parantaa kehittämisrahaston rahoituksen kohdistuvuutta siten, että se vastaa jatkossa entistä paremmin nimenomaan vesihuoltolaitosten tarpeisiin. Tiedonkeruu toteutettiin vesihuoltolaitoksille suunnatulla Internet kyselyllä sekä vesihuoltoalan tärkeimpien sidosryhmien kuten relevanttien viranomaisten ja tutkimuslaitosten haastattelusarjalla. Tiedonkeruun tuloksena syntyi listaus vesihuoltoalan haasteista, kehitystarpeista ja ideoista. Tuloksia jalostettiin edelleen ja tärkeimmät kehittämistarpeet tunnistettiin vesihuoltoalan edustajista koostuvassa työpajassa sekä ryhmätöissä esihuoltolaitosten johdon neuvottelupäivillä. Hankkeen tulosten perusteella vesihuoltolaitoksen toimintaan kytkeytyviksi tärkeimmiksi haastealueiksi nousivat verkosto omaisuuden hallinta ja saneeraus; sekä vesihuoltolaitosten kestävä talous erityisesti pienillä laitoksilla ja muuttotappioalueilla. Lisäksi esimerkiksi jätevesilietteen hyödyntämisessä nähtiin edelleen paljon kehittämisen varaa. esihuoltoalan muutostrendeihin liittyen keskeisiä haasteita olivat kuntaliitokset ja näihin kytkeytyvät organisaatiokysymykset; laatu, energiatehokkuus ja turvallisuusvaatimusten kiristyminen; sekä asiakasnäkökulman vahvistuminen. Edellä mainitut haasteet aiheuttavat vesihuoltoalalla kiireisiä kehittämistarpeita, jotka edellyttävät innovatiivista otetta ja halua kehittää toimialaa. Tarpeelliseksi nähtiinkin panostaa entistä voimakkaammin uusien menetelmien kehittämiseen ja pilotointiin sekä laajemmin parhaiden käytäntöjen tunnistamiseen ja näiden ohjeistamiseen. Esimerkiksi verkosto omaisuuden hallintaan ja monille muille osa alueille kaivattiin kipeästi uusia työkaluja ja koosteita parhaista käytännöistä. Lisäksi joidenkin toimintamallien osalta toivottiin toimialatasoista yhtenäistä ohjeistusta. Esimerkiksi vesihuoltolaitosten arvottamiseen ja laatu ja palvelutasoon liittyvät ohjeistukset helpottaisivat vesihuoltolaitosten yhteistoiminnan kehittämistä. Tähän selvitykseen osallistuneet vesihuoltolaitokset ja sidosryhmät tarkastelivat vesihuoltoalan kehittämistarpeita enimmäkseen käytännön toiminnan näkökulmasta ja nykyhetkeen peilaten. en vuoksi tulokset kuvaavat ennen kaikkea vesihuoltoalan välittömiä tai lähivuosien tarpeita. esihuollon näkökulmasta on kuitenkin tärkeää tarttua myös uusien olosuhteiden, teknologioiden ja menetelmien tuomiin pitkän aikavälin mahdollisuuksiin ja haasteisiin. 3

1 Johdanto uomen esilaitosyhdistys ry:n (jatkossa Y) yhteydessä toimii esihuoltolaitosten kehittämisrahasto. en toiminnan uudistamisen yhteydessä pyritään parantamaan sen jakaman rahoituksen kohdistuvuutta siten, että se vastaa jatkossa aiempaa paremmin nimenomaan vesihuoltolaitosten tarpeisiin. Tässä työssä on kartoitettu vesihuoltolaitosten toiminnassa esiin nousevat keskeiset haasteet sekä tieto, kehittämis ja tutkimustarpeet. Tietoa on kerätty pääasiassa vesihuoltolaitosten edustajilta, mutta myös tärkeimpien sidosryhmien näkökulmat on huomioitu. Hankkeen puitteissa nostettiin esiin lisäksi joukko konkreettisia hankeaihioita, joiden toteuttamista Kehittämisrahasto voisi rahoittaa. elvityksen tulokset toimivat jatkossa yhtenä painopisteenä rahoituspäätösten tekemisessä. Y on vesihuoltolaitosten toimialajärjestö, jonka tehtävänä on valvoa jäsenlaitostensa etuja, tuottaa näille asiantuntijapalveluita ja tukea viestintää sekä vahvistaa kansallista osaamista tarjoamalla koulutusta ja neuvontaa. Y:n jäsenenä on noin 300 vesihuoltolaitosta, jotka edustavat noin 90 % valtakunnan vesihuollosta, sekä noin 150 yhteistoimintajäsentä, jotka koostuvat mm. vesihuoltoalan konsulteista, laitevalmistajista, oppi ja tutkimuslaitoksista sekä muista vesihuoltoalaan kytkeytyvistä toimijoista. esihuoltolaitosten kehittämisrahaston uudistuksen myötä kaikki Y:n jäsenlaitokset ovat vuoden 2012 alusta lähtien myös Kehittämisrahaston jäseniä, jolloin vuosittain jaettavan rahoituksen määrä kasvaa noin 300 000 euroon. Rahoitus jakautuu jatkossa siten, että noin 60 % rahoituksesta kohdennetaan vesihuoltolaitoslähtöisiin hankkeisiin, joissa keskeisellä sijalla ovat vesihuoltolaitosten tunnistamat kehitystarpeet. Y:n asiantuntijaryhmät ideoivat ja valmistelevat nämä laitoslähtöiset hankkeet. Loput noin 40 % vuotuisesta tukirahasta annetaan yleisessä haussa rahoitusta hakeneille hankkeille. esihuoltolaitosten kehittämisrahaston toimikunta päättää rahoitettavat hankkeet. Hankkeen loppuraportti jakautuu siten, että luvussa 2 esitellään hankkeen toteutus ja menetelmät. Luvussa 3 esitetään kuvaus hankkeen tiedonkeruun lähtökohtana olleista kohderyhmistä ja näiden kattavuudesta. Luvussa 4 kuvataan vesihuoltolaitosten ja sidosryhmien näkemykset vesihuoltoalan teknisten ja muiden osa alueiden sekä keskeisten muutosvoimien tärkeydestä. Luvussa 5 on tiivistetty hankkeen aikana kerätyn tiedon pohjalta vesihuoltoalan tärkeimmät haasteet ja kehitystarpeet. Luvussa 6 esitellään joukko konkreettisia kehittämishankeaihioita. Johtopäätökset ja yhteenveto päättävät raportin luvussa 7. 4

2 Hankkeen toteutus ja menetelmät 2.1 Toteutus Hankkeen toteutustapa on hahmoteltu kuvassa 1. Ensimmäisessä vaiheessa suunniteltiin kyselylomake, joka toimi toisessa vaiheessa tiedonkeruun lähtökohtana. Lomake suunniteltiin asiantuntijahaastatteluiden pohjalta yhteistyössä Y:n asettaman ohjausryhmän kanssa. e kattoi laajasti kaikki vesihuoltokentän tärkeimmät osa alueet. Kyselylomakkeessa vesihuoltoalan toimintaa jaoteltiin kahdesta näkökulmasta, jotka olivat 1. vesihuoltotoiminnan arvoketju aina veden hankinnasta lietteen käsittelyyn sekä muut vesihuoltolaitostoimintaan kytkeytyvät haastealueet jaettuna talouteen, hallintoon, viestintään ja koulutukseen; sekä 2. vesihuoltolaitosten toimintaympäristön tärkeimmät muutosvoimat kuten kuntaliitokset ja ilmastonmuutos. Jaottelu on kuvattu tarkemmin luvussa 2.2.1. Kuva 1. Kuvaus hankkeen toteuttamisesta Hankkeessa toisessa osassa kartoitettiin vesihuoltolaitoksille lähetetyllä Internet kyselyllä ja sidosryhmille suunnatuilla haastatteluilla vesihuoltoalan tärkeimpiä haasteita, kehitystarpeita ja ideoita. amalla vesihuoltoalan toimintoja ja muutosvoimia priorisoitiin toisiinsa nähden tavoitteena nostaa esiin ne toiminnot ja muutosvoimat, joihin merkittävimmät haasteet lähivuosina liittyvät. Kutsu Internet kyselyyn lähetettiin kaikille Y:n noin 300 jäsenlaitokselle. idosryhmäkyselyyn valittiin puolestaan noin 40 sopivaa vesihuoltoalan asiantuntijaa, jotka edustivat mm. ministeriöitä, tutkimuslaitoksia, konsultteja ja kuntia. Toisen vaiheen tulokset jäsennettiin jakamalla vastaukset osa alueittain haasteisiin, kehitystarpeisiin ja ideoihin. Kolmannessa vaiheessa jäsenneltyjä tuloksia jalostettiin ja kirkastettiin työpajassa. Työpajan tuotoksena syntyi lista tärkeimmistä toteutuskelpoisista kehityshankeaihioista sekä alustavia johtopäätöksiä. Kehityshankeaihioiden pohdintaa jatkettiin vielä työpajan jälkeen esihuoltolaitosten johdon neuvottelupäivillä 1 ryhmätöissä. 1 esihuoltolaitosten johdon neuvottelupäivät järjestettiin 4 6.9.2012 5

2.2 Menetelmät 2.2.1 esihuoltoalan jaottelu Haastatteluiden ja Internet kyselyn pohjana toimivan kyselylomakkeen lähtökohtana toimi vesihuoltoalan toimintojen jaottelu teknisiin osakokonaisuuksiin sekä muihin vesihuoltoalan toimintaan kytkeytyviin osiin sekä ryhmä toimintaympäristön muutosvoimia. Näiden jaotteluiden pohjalta haastatteluissa ja kyselyssä pyrittiin tunnistamaan mahdollisimman laajaa joukko haasteita, kehitystarpeita ja ideoita. Tekniset osa alueet on jaoteltu seuraavaan viiteen kokonaisuuteen: 1. eden hankinta ja käsittely 2. edenjakelu 3. iemäröinti 4. Jäteveden puhdistus 5. Lietteen käsittely Muut vesihuoltolaitoksen toimintaa koskevat osa alueet jaettiin seuraaviin osioihin: 6. Talous 7. Hallinto 8. Koulutus 9. iestintä Toimintaympäristön muutosvoimat jakautuivat seuraaviin osa alueisiin: I. Kuntaliitokset ja niihin kytkeytyvät yhtiöjärjestelyt II. äestörakenteen muutokset III. Kansainvälistyminen I. Asiakasnäkökulman vahvistuminen. Energiatehokkuusvaatimusten kiristyminen I. Laatu ja turvallisuusvaatimusten kiristyminen II. Muut lainsäädäntömuutokset ja uudet velvoitteet III. Ilmastonmuutoksen vaikutukset 2.2.2 Haastattelut Hankkeen puitteissa haastateltiin yhteensä lähes 40 vesihuoltoalan asiantuntijaa, joista osa vastasi koostetusti usean edustamansa organisaation henkilön puolesta. Haastatellut edustivat vesihuoltolaitosten lisäksi vesihuoltoalan tärkeimpiä sidosryhmiä. Tarkemmin sidosryhmien jakautuminen kohderyhmittäin on kuvattu kappaleessa 3 ja lista haastatelluista henkilöistä on liitteessä 1. Haastateltavat valittiin Y:n suositusten pohjalta. Haastatteluissa selvitettiin ensisijaisesti vesihuoltoalan keskeiset haasteet ja kehitystarpeet, joiden lisäksi pyrittiin tunnistamaan kiinnostavia kehitysideoita. Haastattelun lähtökohtana toimi yllä kuvattu osa aluejaottelu teknisiin ja muihin lähinnä vesihuoltolaitosten toimintaan kytkeytyviin kehitystarpeisiin sekä toimialan yleisempiin muutostrendeihin. Näin saatiin kartoitettua tehokkaasti kaikki relevantit haasteet ja kehitystarpeet. Jaottelu oli sama kuin Internet kyselyssä. Lisäksi haastatteluissa selvitettiin tärkeimmät muutostrendit ja muut vesihuoltoalan osa alueet. 6

2.2.3 Internet kysely Internet kysely toteutettiin Webropol ohjelmalla. Kysely lähetettiin kaikille Y:n jäsenlaitoksien yhteyshenkilöille ja lähetteessä pyydettiin lähettämään kysely edelleen vesihuoltolaitoksen johdolle ja teknisille avainhenkilöille. Internet kyselyn runko muodostui kolmesta osa alueesta, jotka olivat taustatiedot, vesihuoltoalan muutostrendien ja toimi alueiden priorisointi sekä tärkeimpien haasteiden, kehitystarpeiden ja ideoiden kartoittaminen. astaajien edustamien vesihuoltolaitosten profiilit on kuvattu tarkemmin kappaleessa 3. 2.2.4 Työpajan toteutus Internet kyselyissä ja sidosryhmähaastatteluissa kerättyjen tulosten vahvistamiseksi ja kirkastamiseksi sekä tärkeimpien haasteiden, kehitystarpeiden ja ideoiden tunnistamiseksi pidettiin työpaja. Työpajaan osallistui Y:n toimiston ja Kehittämisrahaston toimikunnan edustajien lisäksi Y:n asiantuntijaryhmien jäseniä sekä konsultteja. Liitteessä 3 esitetyt Internet kyselyssä ja sidosryhmähaastattelussa kerätyt haasteet, kehittämistarpeet ja ideat toimivat työpajatyöskentelyn lähtökohtana. 3 Kuvaus Internet kyselyn ja sidosryhmäkyselyn vastaajista esihuoltoalan kehittämistarpeita kartoitettiin tässä hankkeessa pääasiassa vesihuoltolaitoksille suunnatulla Internet kyselyllä sekä vesihuoltoalan keskeisten sidosryhmien haastatteluilla. Lisäksi osana kartoitusta haastateltiin pieni joukko vesilaitoksien edustajia. Tässä luvussa esitellään kuvaus vastaajista. esihuoltolaitoksille suunnattuun Internet kyselyyn saatiin yhteensä 69 vastausta. Tämä tarkoittaa sitä, että noin 23 % kyselykutsun saaneista vesihuoltolaitoksista vastasi kyselyyn. Kuvassa 2 on esitetty vastaajien jakautuminen toimenkuvan mukaan. astaajista 57 oli vesihuoltolaitosten johtajia tai muita johtohenkilöstön edustajia. Teknisiä tai operatiivisia henkilöitä oli 12. Kuva 2. Internet kyselyn vastanneiden johtotason henkilöiden ja teknisissä tai operatiivisissa tehtävissä toimivien henkilöiden lukumäärät Kuvassa 3 on esitetty vastaajien edustamien vesihuoltolaitosten jakautuminen eri yhtiömuotoihin. uurin yksittäinen ryhmä vastaajista eli noin 33 % edusti kunnallista taseyksikköä tai muuta kunnallista yksikköä. Myös liikelaitosten ja osakeyhtiöiden osuus oli korkea. esiosuuskuntien edustajia vastaajista oli 7 eli noin 10 %. 7

Kuva 3. astaajien edustamien vesihuoltolaitosten yhtiömuotojen lukumäärät Kuvassa 4 on esitetty vastaajien edustamien vesihuoltolaitosten jakautuminen liikevaihdon suhteen. Keskisuurten vesihuoltolaitosten osuus on suurin eli vajaat puolet vastaajista. Pienten ja suurten vesihuoltolaitosten osuus on noin 25 30 %. Mikäli tarkastellaan vesihuoltolaitosten vuosittain laskuttaman puhtaan tai jätevesilaskutuksen perusteena olevan vesimäärän jakautumista, päädytään hyvin samanlaisiin tuloksiin. Näiden jakaumien perusteella eri vesihuoltolaitoskoot ovat vastauksissa hyvin edustettuina. 29 % 27 % pieni (korkeintaan 1 000 000) keskikokoinen (yli 1 000 000 ja korkeintaan 5 000 000) suuri (yli 5 000 000) 44 % Kuva 4. astaajien edustamien vesihuoltolaitosten liikevaihtojen jakautuminen Kyselyyn vastanneiden vesihuoltolaitosten toiminta vesihuoltoalan arvoketjun eri osa alueilla on esitetty kuvassa 5. edenhankinta ja käsittely, vedenjakelu ja viemäröinti kuuluvat miltei kaikkien vastanneiden vesihuoltolaitosten toimintaa. Myös jätevedenpuhdistusta tekee kyselyyn vastanneiden edustamista vesihuoltolaitoksista kaksi kolmasosaa. Lietteenkäsittely sen sijaan on osa vesihuoltolaitoksen toimintaa vajaalla puolilla vastaajista. 8

Kuva 5. astaajien edustamien vesihuoltolaitosten lukumäärät toimialueittain idosryhmien haastatteluihin osallistui noin 35 vesihuoltoalan asiantuntijaa. Näiden edustamien organisaatioiden jakauma eri toimijoihin on esitetty kuvassa 6. uurin vastaajaryhmä ovat viranomaiset, johon kuuluivat eri ministeriöiden kuten maa ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön virkamiehiä sekä ELY keskusten edustajia. iranomaisten osuus vastaajista on 32 %. Toiseksi suurimman ryhmän muodostavat tutkimuslaitokset 23 % osuudella. Konsultteja vastaajista on 16 % ja kuntien tai Kuntaliiton edustajia 13 %. Pienempiä ryhmiä olivat laitetoimittajat ja rahoittajat sekä muut. 13 % 10 % 16 % 6 % Konsultit Laitetoimittajat iranomaiset ml. ELYt Tutkimuslaitokset 23 % 32 % Kunnat ja kuntaliitto Rahoittajat ja muut Kuva 6. idosryhmähaastatteluihin osallistuneiden henkilöiden edustamien organisaatioiden jakautuminen idosryhmien lisäksi vastaavat haastattelut toteutettiin viiden vesihuoltolaitoksen kanssa. esihuoltolaitosten haastattelut vastasivat sisällöltään sidosryhmähaastatteluita eli selvitettiin vesihuoltoalan keskeiset haasteet, kehitystarpeet ja sopivat kehitysideat. 9

4 Muutostrendien sekä teknisten ja muiden osaalueiden prioriteetit Muutostrendien sekä teknisten ja muiden osa alueiden prioriteetit Kuvassa 7 on esitetty vesihuoltolaitosten Internet kyselyn vastaukset vesihuoltoalan toimintaympäristön muutostrendien merkityksestä. Yli 70 % vastaajista on nostanut kuntaliitokset ja niihin kytkeytyvät yhtiöjärjestelyt yhdeksi tärkeimmistä muutostekijöistä. Lisäksi laatu ja turvallisuusvaatimusten kiristyminen ja uudet velvoitteet sekä muut lainsäädäntömuutokset nähdään tärkeinä toimialan muutosajureina. Energiatehokkuuteen liittyvien vaatimusten kiristäminen nähdään vähemmän tärkeänä, mutta osin energiatehokkuusvaatimukset ilmenevät edellä mainittujen laatu ja turvallisuusvaatimusten sekä muiden uusien velvoitteiden ja lainsäädäntömuutosten kautta. Neljänneksi tärkeimmäksi osa alueeksi nousi ilmastonmuutos. ähemmän tärkeänä pidettiin kansainvälisen kilpailun kiristymistä ja yhteistyön lisääntymistä sekä väestön keskittymistä kaupunkeihin. Kuva 7. esihuoltolaitosten vastaukset kysymykseen: "Mitkä edellä mainituista toimintaympäristön muutoksista näet merkittävimmiksi vesihuoltoalan näkökulmasta? Merkitse enintään kolme." Kuvassa 8 on esitetty tulokset siitä, miten vesihuoltolaitokset ovat priorisoineet kehitystarpeiden näkökulmasta vesihuoltotoiminnan tekniset osa alueet toisiinsa ja muihin vesihuoltolaitostoiminnan osa alueisiin verrattuna. Tärkeimmiksi osa alueiksi nousevat tekniset kehitystarpeet ylipäänsä ja näistä erityisesti viemäröinti ja hulevesien käsittely, vedenhankinta ja käsittely sekä vedenjakelu. Myös muut tekniset osa alueet nähtiin merkittävinä kehityskenttinä. Muista vesihuoltolaitostoiminnan osa alueista taloutta ja viestintää pidettiin tärkeimpinä kehitystarvealueina. ähiten tärkeiksi nähtiin koulutus ja hallinto. 10

Kuva 8. esihuoltolaitosten vastaukset kysymykseen: Millä edellä käsitellyillä osa alueilla tunnistat merkittävimmät haasteet nyt ja lähivuosina? alitse enintään kolme tärkeintä osa aluetta. esihuoltolaitosten sidosryhmiltä kerätyt vastaukset liittyen toimialan muutostrendeihin on esitetty kuvassa 9. astaukset ovat pitkälti samansuuntaisia kuin vesihuoltolaitosten vastaukset. Esiin nousevat kuntaliitokset, ilmastonmuutos sekä laatu ja tuvallisuusvaatimusten kiristyminen. Näiden lisäksi asiakasnäkökulman vahvistuminen ja energiatehokkuusvaatimusten kiristyminen erottuvat voimakkaammin ja muut lainsäädäntömuutokset ja uudet velvoitteet jonkin verran vähemmän kuin vesihuoltolaitosten edustajilta kysyttäessä. Kuntaliitokset ja niihin kytkeytyvät yhtiöjärjestelyt 23 % 22 % äestön keskittyminen kaupunkeihin Kansainvälistyminen 5 % 2 % 2 % Asiakasnäkökulman vahvistuminen Energiatehokkuusvaatimusten kiristyminen 15 % 18 % Laatu ja turvallisuusvaatimusten kiristyminen Muut lainsäädäntömuutokset ja uudet velvoitteet 13 % Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kuva 9. esihuoltoalan toimintaympäristön muutostrendien merkitys sidosryhmäkyselyn perusteella. Priorisointi pyydettiin pohtimaan vesihuoltolaitosten näkökulmasta. Myös sidosryhmiltä tiedusteltiin teknisten osa alueiden ja muiden vesihuoltolaitostoiminnan osaalueiden priorisointia. Koska monien sidosryhmien toiminta kytkeytyy kapeasti vain pieneen vesi 11

huollon osa alueeseen, ei luotettavia priorisointeja saatu riittävästi. astausten perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että myös sidosryhmien huomio kiinnittyy erityisesti vedenjakelu ja viemäriverkostojen kehittämiseen. 5 Haasteet, kehitystarpeet ja ideat Tässä kappaleessa esitetään kooste toimintaympäristön muutoksiin sekä teknisiin osa alueisiin ja muihin vesihuoltolaitosten toimintaan kytkeytyviin toimintoihin liittyvistä haasteista, kehitystarpeista ja ideoista. Kooste on laadittu vesihuoltolaitosten vastausten ja sidosryhmien näkemysten pohjalta ja siinä on pyritty nostamaan esiin vastauksissa eniten toistuneet tekijät ja kokonaisuudet. Tarkempi listaus Internet ja sidosryhmäkyselyiden vastauksista on esitetty liitteessä 3. 5.1 Toimintaympäristön muutosten haasteet ja mahdollisuudet 5.1.1 Kuntaliitokset ja niihin kytkeytyvät yhtiöjärjestelyt Kuntaliitoksiin liittyy usein vesihuoltolaitosten yhdistymisen arvioiminen ja vesihuoltolaitosten välisen yhteistyön kehittäminen. Kuntaliitoksissa nähdäänkin paljon mahdollisia hyötyjä vesihuoltolaitosten toiminnalle. amalla erityisesti vesihuoltolaitosten yhdistäminen koetaan haastavaksi ja toistaiseksi yhdistymisten hyötyjä ja kustannuksia ei tunneta kovinkaan hyvin. Esimerkiksi mahdolliset skaalaedut ja näiden laajuudet ja toisaalta erilaisten tietojärjestelmien ja muiden toimintakäytäntöjen yhdistämisestä aiheutuvat haasteet ovat pitkälti tutkimatonta kenttää. esihuoltolaitosten yhdistymisen ja yhteistyön kehittämisen keskeisiä kehitystarpeita olivat suunnittelun parantaminen erityisesti pienten laitosten kohdalla. Kunnollinen selvitys vesihuoltolaitosten yhdistymiseen liittyvistä hyödyistä ja haitoista erikokoisille vesihuoltolaitoksille sekä ohjeet yhdistymisen toteuttamiseksi koettiin tarpeelliseksi. esihuoltolaitoksilla on monia eri toimintatapoja ja käytäntöjä liittyen esimerkiksi verkosto omaisuuden hallintaan, joiden yhdistäminen on vaikeaa. esihuoltolaitosten ja sähkölaitosten yhdistymiset ja näihin liittyvä mahdollinen vesihuoltoosaamisen katoaminen huolestuttivat. Toisaalta vesihuoltolaitosten yhdistymisen ja yhteistyön toivottiin helpottavan esimerkiksi pienten vesihuoltolaitosten saneeraustarpeiden hoitamista. esihuoltolaitosten organisaatiomuotoihin liittyi paljon eriäviä mielipiteitä. Osa näki vesihuoltolaitosten yhtiöittämisen tärkeänä kehitysaskeleena, jonka avulla vesihuoltolaitokset voidaan erottaa kunnan toiminnasta ja niiden toiminnan läpinäkyvyyttä voidaan parantaa. Toiset taas pitivät kunnallista laitosta sopivimpana organisaatiomuotona. Kunnan roolia vesihuoltolaitoksen omistajana ja toiminnan ohjaajana pidettiin kuitenkin kaikissa tapauksissa tärkeänä. 5.1.2 äestörakenteen muutokset äestön keskittyminen kaupunkeihin ja toisaalta väestön väheneminen joillain alueilla vaikuttaa vesihuoltolaitosten toimintaan, joskaan haasteet eivät nousseet edellä esitetyissä prioriteeteissa keskeisiksi. äestön keskittyminen laajentaa viemäriverkkoja ja lisää näillä alueilla saneeraustarvetta. Joillain alueilla väestön lisääntyminen saattaa edellyttää esimerkiksi veden hankinnan tai jäteveden 12

käsittelyn kapasiteetin lisäämistä. Huomattavasti haastavampia ongelmia liittyy kuitenkin vesihuollon hoitamiseen muuttotappioalueilla. Pienenevän asiakaskannan kyky maksaa laajalle levittäytyvän vesihuoltojärjestelmän ylläpito voi johtaa kohtuuttomiin hintoihin. amalla pienenevät vesivolyymit aiheuttavat laatuhaasteita veden seistessä pidempään jakeluverkossa. äestörakenteeseen liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi nähdään tarpeelliseksi tuottaa nykyistä tarkemmat ja pitkäaikaiset alueelliset väestöennusteet, joiden pohjalta investointeja voidaan suunnitella. amalla yhteistyötä kunnan teknisten toimien ja kaavoituksen kanssa olisi hyvä tiivistää kustannusten laskemiseksi. Kiinteistökohtaisten ja haja asutusalueiden vesihuoltoratkaisuiden kehittämiseen tulisi panostaa. 5.1.3 Kansainvälistyminen Kansainvälistymisellä on tällä hetkellä vain vähän vaikutuksia uomen vesihuoltosektoriin. Pidemmällä aikavälillä kansainvälistymisen vaikutusten uskotaan kuitenkin kasvavan. Huolta herättää uomen vesihuoltoalan kansainvälinen menestys tulevaisuudessa sekä osaaminen ja ylipäänsä toimialan alhainen innovatiivisuus. amoja tuttuja ratkaisuja käytetään vuodesta toiseen. eurauksena toimialan arveltiin jääneen jälkeen teknisen kehityksen eturintamasta ja suomalaisilla yrityksillä on vain vähän kansainvälisesti kilpailukyistä osaamista tai vientituotteita. uomalaisen vesiosaamisen vientiä voisi kehittää kannustamalla uusien ratkaisuiden pilotointia ja tukemalla vientiä mm. lisäämällä PPP järjestelyitä ja ohjaamalla vesihuoltoalan kehityshankkeita suomalaisille toimijoille. Lisäksi olisi hyvä selvittää tarkemmin ulkomailta ostettavien laitteiden ja palveluiden laatua ja laatia tästä ohjeistus vesihuoltolaitosten käyttöön. uomen olisi myös hyvä päästä mukaan vähintään vesihuollon EU tason päätöksentekoon, jotta uomen näkökulmat huomioitaisiin uusissa direktiiveissä ja muissa ohjeistuksissa. 5.1.4 Asiakasnäkökulman vahvistuminen Asiakaspalvelun ja näkökulman huomioimisen ja viestinnän merkitys kasvavat jatkuvasti. Internet ja ylipäänsä sähköiset tiedotuskanavat sekä reaaliaikainen kulutuksen mittaus ovat nopeasti yleistyviä toimintatapoja. Asiakastietokantojen hyödyntäminen, asiakasryhmien tunnistaminen viestinnän pohjaksi sekä palautejärjestelmän rakentaminen ovat myös tulleet osaksi nykyaikaista liiketoimintaa. uomessa näiden toimintamallien hyödyntäminen on vielä vähäistä. Asiakastarpeita ei ole selvitetty riittävän hyvin ja lisäselvitys sekä kansainväliseltä kentältä oppiminen voisivat nopeuttaa toimialan kehitystä uomessa. Myös vesihuoltolaitosten toiminnan läpinäkyvyyttä asiakkaan näkökulmasta olisi syytä parantaa, jolloin tuote voidaan selittää asiakkaalle ymmärrettävästi ja toisaalta asiakkaan mahdollisuudet vaikuttaa palveluun parantuvat. amalla asiakkaalle voitaisiin viestiä helpommin esimerkiksi verkostoihin liittyvien saneerauksien aiheuttamasta todennäköisestä veden hinnan noususta. 2 2 Asiakkaiden tiedottamista on pyritty parantamaan esimerkiksi vaarallinen jäte kampanjassa ja älttämätön si julkaisussa, jotka osaltaan kehittävät asiakasviestintää 13

5.1.5 Energiatehokkuusvaatimusten kiristyminen Energiatehokkuusnäkökulman merkitys kasvaa jatkuvasti ja EU tasolta tulevat vaatimukset, kuten tämän vuoden kesäkuussa voimaan tuleva energiatehokkuusdirektiivi, tulevat todennäköisesti lisäämään energiatehokkuusvaatimuksia jatkossa. Energiatehokkuustoimenpiteet tulevat keskittymään erityisesti esimerkiksi pumppaamoihin, IT ratkaisuiden ja automaation hyödyntämiseen sekä jäteveden hukkalämmön talteenottoon. Haasteena monilla vesihuoltolaitoksilla on, että heillä ei ole energiatehokkuuteen liittyvää osaamista. Erityisesti pienille laitoksille energiatehokkuusvaatimusten huomioiminen voi olla vaikeaa. Toimenpiteiden tueksi vesihuoltolaitoksille olisi tarpeen laatia energiatehokkuusmittaristoja sekä kartoittaa toimintamalleja ja uusia teknologioita ja näiden soveltuvuutta uomeen. Kartoituksen pohjalta voitaisiin laatia vesihuoltolaitosten energiatehokkuusopas. Energianäkökohdat voitaisiin huomioida nykyistä paremmin myös kilpailutuksessa ja hinnoittelussa. esihuoltolaitosten vertailtavuuden parantaminen kehittämällä sopivia tunnuslukuja sekä esimerkiksi vesihuoltolaitosten energia auditointi voisivat helpottaa hyvien käytäntöjen ja toisaalta parannustoimenpiteiden tunnistamista ja toteutusta. 5.1.6 Laatu ja turvallisuusvaatimusten kiristyminen Laatu ja turvallisuusvaatimusten kiristyminen on osa vesihuoltoalan luonnollista kehitystä, mutta asettaa toisaalta haasteita vesihuoltolaitosten toiminnalle. Lainsäädäntö kiristyy lähivuosina esimerkiksi liittyen orgaanisten haitta aineisiin, mutta tekniikat näiden aineiden poistamiseen eivät ole vielä kovin hyviä. Jätevesilietteenkäsittelyn lakikenttä on poikkeuksellisen haasteellinen ja lietteen käyttöä rajoittava. Erityisesti pienille vesihuoltolaitoksille muuttuva lainsäädäntö ja esimerkiksi laatumittauskäytäntöjen tehostaminen saattavat olla vaikeasti toteutettavissa. esihuoltolaitosten näkökulmasta olisi hyödyllistä, mikäli laatuvaatimusten kiristymisestä informoitaisiin hyvissä ajoin ja selkeästi. Näihin liittyen olisi hyvä, jos parhaita käytäntöjä selvitettäisiin ja koostettaisiin erillisiksi ohjeistuksiksi. Lisäksi laadun seurantaa ylipäänsä ja ennakointia poikkeustilanteisiin liittyen tulisi kehittää. Eräs monessa yhteydessä esiin noussut laatu ja turvallisuusnäkökohtiin vaikuttava tekijä on käyttöön otettavat Water safety plan turvallisuussuunnitelmat. 5.1.7 Muut lainsäädäntömuutokset ja uudet velvoitteet Kuten edellä mainittiin, lainsäädännön muutokset ja uudet velvoitteet kuuluvat vesihuoltolaitosten toimintaan, mutta asettavat samalla haasteita toiminnalle. en vuoksi lainsäädäntömuutokset ja uudet velvoitteet koetaan usein rasitteeksi. Erityisen haasteellista niiden seuraaminen on pienemmissä vesihuoltolaitoksissa, joissa suuret muutokset voivat aiheuttaa kohtuuttomia veden hinnan nousuja. Toisinaan lainsäädäntömuutokset koetaan osin tarpeettomiksi tai huonosti suunnitelluiksi. en vuoksi on tärkeää, että lakimuutokset ja uudet velvoitteet suunnitellaan huolellisesti ja niistä tiedotetaan ajoissa ja selkeästi. Tärkeimmät tulossa olevat muutokset ovat edellä mainittu Water afety Plan ja ensi vuonna käyttöön tulevat myös vesihuoltoa koskevat rakennustuotteiden CEmerkinnät. 14

5.1.8 Ilmastonmuutoksen vaikutukset Ilmastonmuutoksen aiheuttamat keskeiset riskit ovat seuraavat: 1. Hulevesijärjestelmät saattavat olla alimitoitettuja, jolloin lisääntyvät rankkasateet voivat aiheuttaa hulevesitulvia 2. Runsaat sateet voivat johtaa myös viemäreiden, pumppaamoiden ja jätevedenpuhdistamoiden kapasiteetin ylittymiseen, jolloin jätevettä voidaan joutua ohijuoksuttamaan vesistöihin 3. Esimerkiksi myrskyjen aiheuttamat häiriöt muussa kriittisessä infrastruktuurissa kuten sähkönjakelussa voi aiheuttaa katkoksia ja toimintahäiriöitä myös vesihuollossa Näiden riskien vakavuutta ja niiden edellyttämiä toimenpiteitä sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia vesihuollon näkökulmasta ja alueellisesti voisi olla tarpeen selvittää tarkemmin. Lisäksi veden pinnan nousun vaikutuksia viemäriverkostoon sekä pitkien kuivien jaksojen vaikutusta pohjaveteen olisi hyvä tutkia. 5.2 Tekniset osa alueet 5.2.1 eden hankinta ja käsittely eden hankinta ja käsittely eivät siinä mielessä kuulu uomessa keskeisiin kehitystarvealueisiin, että uomessa on runsaasti pohjavesiä ja puhdistuskelpoisia pintavesiä vedenkulutuksen tarpeisiin. Tästä huolimatta lisääntyvät laatuvaatimukset liittyen vedenpuhdistukseen edellyttävät jatkuvaa kehittämistä, joka on erityisen haastavaa pienillä vedenottamoilla. amalla veden hankinnassa ja käsittelyssä laatu ja turvallisuustekijät ovat ratkaisevan tärkeitä, jolloin poikkeustilanteisiin varautumisen merkitys korostuu. Runsaiden sateiden sekä kuivien kausien lisääntyessä pohjavedenottamoiden vedenkorkeuksia ja veden laatua olisi hyvä tarkkailla. Tärkeimmät kehitystarpeet liittyvät veden laadun mittaamiseen ja seurantaan sekä veden puhdistusja desinfiointimenetelmien parantamiseen. Lisäksi poikkeustilanteiden toimintamalleja voitaisiin pohtia ja ohjeistaa nykyistä tarkemmin. Myös raportointikäytäntöjä ja esimerkiksi vedenottamoiden lupaprosesseja olisi tarpeen keventää. 5.2.2 edenjakelu edenjakeluun liittyvät tärkeimmät haasteet liittyvät verkon vanhentumiseen ja saneerausvelkaan ja toisaalta vedenjakeluverkon kunnon arvioimiseen ja ylipäänsä verkko omaisuuden hallintaan. Nykyisissä putkistoissa on runsaasti vuotoja ja hävikki voi olla jopa 30 % luokkaa. Lisäksi vanhoihin vedenjakeluverkkoihin liittyviä sijainti ja muita tietoja ei ole usein sähköisessä muodossa ja joidenkin vanhojen putkistojen tarkkoja sijaintitietoja ei ole ollenkaan saatavilla, vaan ne etsitään kaivamalla. amalla putkistoja uusiessa materiaalien ja tuotteiden laatua ja kestävyyttä ei usein osata arvioida. Ongelmat korostuvat haja asutusalueilla. Tilanteen parantamiseksi nähtiin tarpeelliseksi kehittää nykyisiä tai luoda kokonaan uusia tapoja vedenjakeluverkoston kunnon selvittämiseen ja verkoston korjaamistarpeiden tunnistamiseksi sekä laajemmin verkosto omaisuuden hallintaan. Lisäksi verkostoon liittyvien uusien ja nykyisten putkien ja muiden osien laatukartoitus sekä hankkeiden valvontaprosessien kehittäminen tukisi onnistunei 15

den investointien tekemistä. erkostojen hallintaan tarvittaisiin ja on jo teknisesti mahdollista kehittää nykyistä merkittävästi modernimpaa mittaus ja ICT teknologiaa, joka mahdollistaisi verkostojen paremman hallinnan ja ns. älykkäät vesihuoltoverkostot. 5.2.3 iemäröinti ja hulevedet erkostot muodostavat tavallisesti suurimman osan vesihuoltolaitosten kiinteästä omaisuudesta. uuri osa verkostoista on kuitenkin rakennettu 50 70 luvuilla ja niiden ikääntyminen sekä huono kunto huolestuttavat monilla vesihuoltolaitoksilla. aneeraukselle on laaja tarve ja etenkin pienempien vesihuoltolaitosten resurssit eivät tahdo riittää tarvittaviin saneerauksiin, jotka pitäisi monissa tapauksissa toteuttaa nopealla aikataululla. Muita yleisiä viemäröintiin liittyviä haasteita ovat verkosto omaisuuden hallinta, viemäritulvat ja sekaviemärien uusiminen sekä viemäröinti hajaasutusalueilla. iemäriverkosto omaisuuden hallintaan ja kunnon selvittämiseen sekä saneerauksen suunnitteluun tarvittaisiin uusia työkaluja. Tarkka sähköinen paikkatieto putkien sijainnista on kunnostustöiden kannalta tärkeää ja muutenkin hyvä toimintamalli. Paikkatiedon lisäksi verkostojen hallintaan tarvittaisiin nykyistä merkittävästi modernimpaa mittaus ja ICT teknologiaa. aneerausmalleja ja menetelmiä olisi hyvä kehittää. Myös nykyisten käytäntöjen pohtiminen selkeiden käytäntöjen suunnitteleminen liittyen haja asutusalueiden viemäröintiin olisi tarpeen. 5.2.4 Jätevedenpuhdistus Tiukentuvat määräykset ja lainsäädäntö ovat jätevedenpuhdistuksessa keskeinen muutosajuri. Lainsäädännön kehityksen seuraaminen ja uusiin vaatimuksiin varautuminen ovat osa jätevedenpuhdistuksen luonnollista kehitystä. Haastavia osa alueita ovat ainakin typen ja biologisen fosforin sekä orgaanisten haitta aineiden poistaminen jätevedestä. Jätevedenkäsittelyn energiatehokkuuden parantaminen ja tähän liittyvien menetelmien selvittäminen nähtiin eräänä tärkeänä pitkäaikaisena kehitysalueena. Myös veden desinfiointiin ja puhdistukseen liittyvät uudet käytännöt nousivat esiin. Lisäksi haja asutusten jätevesien hallinta sekä vesiosuuskuntien kestävä toiminta vaatii lisätutkimusta. 5.2.5 Lietteenkäsittely Lietteenkäsittelyssä selkein kehittämistarve on lietteen hyötykäytön lisäämiseen sekä uusien ja nykyisten hyödyntämismenetelmien kehittäminen. Tällä hetkellä lietteen käsittely on monimutkaista ja hyödyntäminen etenkin pienemmille laitoksille kallista ja kannattamatonta, jolloin merkittävä osa lietteestä ei päädy hyödynnettäväksi. päätyy jätteeksi. Fosforin talteenotto ja typen kierrätys nousivat esiin keskeisinä lietteenkäsittelyn haasteina. Lietteenkäsittelyn yhteydessä tuotettavan biokaasun ja lannoitteiden mahdollisuuksia tulisi tutkia paremmin ja niiden tuotantoa lisätä. Lietteen hyötykäyttöä rajoittaa tällä hetkellä esimerkiksi tiukka lainsäädäntö, jonka asettamia rajoitteita tulisi pohtia tarkemmin. 16

5.3 esihuoltolaitoksen toimintaan kytkeytyvät kehitysalueet 5.3.1 Talous erkostojen uudistamiseen ja saneeraukseen tarvitaan runsaasti investointeja. amalla saneerauksen kustannuksia on hyvin vaikeaa arvioida paitsi yleisesti myös työvaihetasolla. Erityisesti pienillä laitoksilla saneeraustarve ja kehittyvään lainsäädäntöön ja muihin vaatimuksiin vastaaminen saattavat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia haasteita. Kasvavat kustannukset lisäävät painetta vedenhinnan nostamiselle. uomessa tämä on myös kommunikaatiohaaste, sillä asiakkaat ovat tottuneet hyvin alhaisiin vedenhintoihin. Talouden hoidon käytännöissä on vesihuoltolaitosten välillä merkittäviä eroja ja esimerkiksi kunnallisissa vesihuoltolaitoksissa osa tuloista voidaan ohjata muihin kunnan hankkeisiin. Taloudenhoitoa olisi tarpeen saada läpinäkyvämmäksi, jolloin voitaisiin arvioida paremmin investointien tai esimerkiksi vesihuoltolaitosten yhdistymisen hyötyjä ja kustannuksia. amalla voitaisiin parantaa vesihuoltolaitosten toiminnan vertailtavuutta. 5.3.2 Hallinto esihuoltolaitoksilla on tällä hetkellä hyvin erilaisia hallinnollisia käytäntöjä. Tämä on osin seurausta siitä, että vesihuoltolaitosten yhtiömuodot poikkeavat toisistaan. Osa on kunnallisia laitoksia, osa osakeyhtiötä ja osa osuuskuntia. eurauksena vesihuoltolaitosten toiminta on vaikeasti vertailtavaa eikä kovin läpinäkyvää. Esimerkiksi vesihuoltolaitosten yhdistymisten yhteydessä vaihtelevat hallintotavat ja näihin kytkeytyvät toimintamallit ja tiedonmuodot voivat osoittautua ongelmallisiksi. Mielipiteet siitä, mikä yhtiömuoto ja mitkä toimintatavat ovat parhaat, vaihtelevat kuitenkin merkittävästi ja ovat todennäköisesti osin tapauskohtaisia. Hallintoa voitaisiin kehittää rakentamalla hyviä käytäntöjä, joita vesihuoltolaitokset voisivat noudattaa sekä parantamalla toiminnan läpinäkyvyyttä. Olisi myös hyvä selkeyttää vesihuoltolaitosten ja kuntaliitosten vaikutusta vesihuoltolaitosten toimintaan ja miten nämä pitäisi huomioida hallinnossa. Lisäksi sopimusasiat ja sähköisten ratkaisuiden hyödyntäminen ovat tärkeitä kehityskenttiä. 5.3.3 Koulutus esihuoltoalalla meneillään oleva sukupolvenvaihdos ja eläköityminen korostavat uusien osaajien löytymisen ja ammattiin valmistavan kouluttamisen tärkeyttä. Alalle pitäisi löytää ja innostaa uusia vesihuoltoalan osaajia. Myös vesihuollossa pidempään työskennelleiden ammatillinen jatkokoulutus on joillain osa alueilla kuten uusiin energiatehokkuus ja muihin vaatimuksiin liittyen tärkeää laatu, turvallisuus ja muiden vaatimusten kehittyessä. Etenkin asentajien ja laitosmiesten ammattiin valmistavan koulutuksen tulisi olla organisoituneempaa ja kattavampaa. Nykyään tehtäviin koulutetaan paljolti työn ohessa. Koulutusta mainittiin tarvittavan esimerkiksi jätevedenpuhdistamon ja vesihuoltolaitoksen prosessin ohjauksessa, optimoinnissa, automaatiossa ja vesihygieniassa. Lisäksi nähtiin, että voisi olla hyödyllistä lisätä kokemusten vaihtoa ja vuoropuhelua laitosten välillä. Ylipäänsä vesihuoltoalan koulutusta ja sen vastaamista alan tarpeisiin tulisi tutkia tarkemmin. Tulevaisuudessa esimerkiksi asiakaspalvelun tärkeys saattaa korostua. 17

5.3.4 iestintä iestinnän kehitystarpeet voidaan jakaa seuraavaan neljään osa alueeseen: erityistilanneviestintä koskien kriisitilanteita ja varautumistilanteita asiakas ja imagoviestintä liittyen nykyistä avoimempaan palvelusta (veden kulutus ja laatu yms.) informoimiseen hyödyntäen nykyaikaisia viestintäkanavia (esimerkiksi Internet) laitosten sisäinen viestintä eri toimintojen välillä vesihuoltolaitosten välinen viestintä sekä kunnan ja vesihuollon keskinäinen vuoropuhelu 3 Tyypillisesti vesihuoltolaitosten viestintä ja kommunikaatio on uomessa jokseenkin vanhanaikaista. Kehitystarpeena ja haasteena on kehittää viestintää kohti reaaliaikaista, monikanavaista ja molemminpuolista vuoropuhelua. amalla viestintää tulee kehittää kaikilla edellä esitetyillä osa alueilla. Toistuvasti esiin nousi tekstiviestien hyödyntäminen tiedonkananvana erityistilanteissa, sillä perinteisten medioiden ei koettu saavuttavan asiakkaita riittävän nopeasti. 4 6 Tärkeimmät kehitystarpeet Työpajassa tunnistettiin ja jalostettiin liitteessä 3 esitettyjen tulosten pohjalta joukko kiinnostavia kehittämisideoita. Ideat on jaettu neljään osa alueeseen vesihuoltolaitosten toiminnan osa alueiden mukaan. euraavassa on esitetty listana koosteet kehitysideoista. eden hankinta: uomessa parhaiden eri oloihin sopivien käyttö ja kunnossapitokäytäntöjen tunnistaminen ja koostaminen tietopakettiin WP:tä täydentävien erityistilanteiden toiminta ohjeiden laatiminen liittyen esimerkiksi verkoston desinfiointiin eden hankinnan energian kulutuksen jakautuminen ja parhaiden pitkän aikavälin resurssija energiatehokkuuskäytäntöjen tunnistaminen Uusien vedenpuhdistustekniikoiden testaaminen ja pilotointi uomessa Haitta aineiden kuten säde sienien, homeen ja lääkejäämien hallintamenetelmien kehittäminen edenjakelu, viemäröinti ja hulevedet Tehokkaita menetelmiä verkostojen ja erityisesti paineellisten johtojen sijainti ja kuntotietojen selvittämiseen Hyvien toimintamallien kehittäminen vuotovesien vähentämiseksi liittyen esimerkiksi isännöitsijöille kohdistetun tiedottamisen parantamiseen Uusien saneerausmenetelmien kokeilu ja kehittäminen Tonttijohtojen yhtenäisten hallintomallien kehittäminen 3 Y:n viestin täverkosto pyrkii osaltaan kehittämään vesihuoltolaitosten välistä viestintää. 4 Y:n viestintäverkosto on selvittänyt tekstiviestipalvelun lähettämiseen liittyviä tekijöitä. 18

Urakointimallien kuten allianssimallin kehittäminen Jätevedenpuhdistus ja lietteen käsittely Lietteen tuotteistamisen ratkaisuiden kehittäminen erityisesti pienille yksiköille ja uusien hyödyntämismahdollisuuksien kartoittaminen sekä nykyisten kehittäminen liittyen esimerkiksi metsälannoitukseen ja fosforin talteenottoon ja kierrätykseen Lietteen hyödyntämisen kansallinen riskien arviointi liittyen lietteen hyödyntämisen edistämiseen, jossa arvioidaan mahdollisuuksia käyttää lietettä nykyistä enemmän ja laajemmin Jäteveden käsittelyn uusien menetelmien kehittäminen ja testaaminen liittyen esimerkiksi kalvosuodatukseen ja biologiseen fosforin poistoon esistöjen typpiherkkyyden kansallinen selvittäminen Talous, hallinta, viestintä ja koulutus Ohje laitosten laatu ja palvelutason määrittelyyn, jotka toimivat perusteena taloussuunnittelulle Työkalu laitosten yhdistämiseen ja menetelmät vesihuoltolaitosomaisuuden arvottamiseen elvitys toteutettujen laitosjärjestelyiden kuten laitosten yhdistymisten hyvistä ja huonoista puolista sekä toimivista käytännöistä esihuoltoalan asiakasviestinnän parhaiden kanavien ja menetelmien tunnistaminen huomioiden laajasti eri kanavat kuten asiakaslehdet, tiedotteet, kampanjat, nettisivut ja sosiaalinen media esihuoltoalan koulutustarpeiden kartoittaminen ja suositusten laatiminen Työpajan lisäksi vesihuoltolan kehittämishankeaihioista keskusteltiin ryhmätöissä esihuoltolaitosten johdon neuvottelupäivillä. Edellä esitettyjen ideoiden lisäksi neuvottelupäivillä nousi esiin yhteisen asiakaspalvelujärjestelmän kehittäminen; koulutusmallin rakentaminen koko henkilöstön kriisitilanneharjoitteluun; uusien kriisiviestintäkanavien testaaminen; sekä Wikipedia tyyppisen tietokannan kehittäminen, jonne voisi kirjata parhaita käytäntöjä ja kokemuksia liittyen esimerkiksi verkoston saneerauksiin. Lisäksi ryhmätöissä korostettiin toimintamallien kehittämistä vuotovesien vähentämiseksi ja uusien saneerausmenetelmien kokeilua ja kehittämistä sen vuoksi, että näistä kehityshankkeista hyötyisivät käytännössä lähes kaikki vesihuoltolaitokset. 7 Yhteenveto ja johtopäätökset erkosto omaisuuden hallinta sekä verkostosaneerausten tehokas toteuttaminen ja kohdistaminen nousivat vesihuoltolaitosten ja sidosryhmien vastauksissa vesihuoltoalan tärkeimmäksi haastealueeksi. Merkittävä osa vesihuoltoverkostoista on vanhentumassa, ja laajat verkostosaneeraukset tulevat monilla vesihuoltolaitoksilla ajankohtaiseksi lähivuosina. amalla verkosto omaisuuden hallintaan kuten vesijohtojen kuntotietoihin liittyy puutteita, mikä vaikeuttaa verkostosaneerausten suunnittelua ja kohdistamista. erkostojen älykkääseen hallintaan ja saneeraukseen kaivattaisiinkin kipeästi uusia tehokkaita menetelmiä ja työkaluja. Jätevesilietteen tuotteistamisessa ja hyödyntämisessä on vesihuoltoalalla edelleen parantamisen varaa. uurin osa puhdistamolietteestä kompostoidaan ja hyödynnetään joko viherrakentamisessa tai kaatopaikkojen peitekerroksissa. Osa lietteestä menee kuitenkin edelleen kaatopaikalle. Lietettä 19

voitaisiin käyttää nykyistä laajemmin ja jalostetummassa muodossa ja esimerkiksi lannoitevalmisteena tai energiantuotannossa, jolloin myös tuotteen jalostusarvo on korkeampi. Lietteen hyödyntämisen tekee haastavaksi mm. lietteenkäsittelymenetelmien korkeat kustannukset, monimutkaisuus sekä haastava lainsäädäntö. Lietteen käsittelyyn tarvittaisiin uusia erityisesti pienemmille yksiköille soveltuvia menetelmiä. esihuoltolaitosten taloudellinen tilanne on haastava erityisesti pienillä laitoksilla ja muuttotappioalueilla, joilla vesihuoltojärjestelmän ylläpitoon tarvittavat varat pitää kerätä pienenevältä joukolta asiakkaita. Kasvava verkostosaneerauksen tarve rasittaa taloutta entisestään ja kiristyvät laatu ja ympäristövaatimukset vaativat resursseja ja edellyttävät uudenlaista osaamista. Taloudellisten ongelmien taustalla nähtiin osin vesihuoltolaitoskentän rakenne, jossa toimii suuri joukko pieniä laitoksia. Organisaatiomuotojen pitkäjänteisellä ja suunnittelulla kehittämisellä sekä yhdistämällä pieniä vesihuoltolaitoksia järkevästi voitaisiin pyrkiä saattamaan vesihuoltoala kestävälle taloudelliselle pohjalle. esihuoltolaitosten yhteistoimintaa voitaisiin helpottaa koostamalla selkeät ohjeet vesihuoltolaitosomaisuuden arvottamiseen sekä ohjeistamalla yhteiset laitosten laatu ja palvelutasot, joiden pohjalle taloudellinen suunnittelu saataisiin läpinäkyvämmäksi ja selkeämmäksi. Koulutustarpeisiin liittyen esiin nousi huoli vesihuoltolaitosten toimialan osaajaresurssien kehittämisestä ja ylläpitämisestä. Merkittävä osa vesihuoltoalan asiantuntijoista lähenee eläkeikää ja siten tärkeä osa asiantuntemuksesta poistuu alalta tulevan kymmenen vuoden aikana. amalla etenkin pienempien vesihuoltolaitosten on vaikea löytää ja innostaa osaavia nuoria jatkamaan heidän nykyisissä tehtävissään. Kentältä poistuva asiantuntijoiden ikäluokka korostaa vesihuoltoalan koulutuksen merkitystä vesihuolto osaamisen säilyttäjänä. Osaajaresurssien ylläpitämisen haasteen voidaan nähdä kytkeytyvän myös laajemmin työntekijöiden hyvinvointiin ja viihtymiseen vesihuoltoalalla. Nämä ominaisuudet ovat edellytys toimialan kiinnostavuudelle sekä nykyisten että tulevien työntekijöiden näkökulmasta. en vuoksi nähtiin tärkeäksi panostaa myös täydennyskoulutukseen ja nykyisten tehtävien kehittämiseen sekä muihin motivaatiota parantaviin osa alueisiin. Kuntaliitokset ja näihin kytkeytyvät organisaatiokysymykset nousivat vesihuoltoalan muutostrendeistä tärkeimmäksi. Kuntaliitos on luonteeltaan ainutkertainen erilaisia toimintaympäristöjä ja kulttuureja yhdistävä tapahtuma, jolla voi olla merkittäviä mutta huonosti tunnettuja vaikutuksia vesihuoltolaitoksen toimintaan. Lisäksi kuntaliitokset koskevat merkittävää osaa vesihuoltokentästä. esihuoltolaitosten kuntaliitoksiin liittyvät synergiat ovat usein verraten pieniä, kun vesihuoltolaitosten yhteistoiminnan kehittäminen edellyttää samalla suuria ponnisteluja. Esimerkiksi erilaisten IT ja kaukovalvontajärjestelmien sekä laajemmin toimintatapojen yhdistäminen voi olla hyvin kallista ja aikaa vievää. Toisaalta kuntaliitokset ja näihin liittyvät vesihuoltolaitosten yhdistymiset avaavat myös tilaisuuden toteuttaa muutoksia vesihuoltolaitosten toiminnassa. esihuoltolaitosten yhdistyminen esimerkiksi laajentaa vesihuoltolaitosten osaamisresursseja ja voi tätä kautta parantaa vesihuoltolaitosten kykyä vastata uusiin velvoitteisiin ja lainsäädäntöuudistuksiin sekä parantaa toimintakykyä poikkeustilanteissa. Kuntaliitosten kautta vesihuoltolaitosten lukumäärä pienenee ja toimijakenttä selkeytyy, mitä voidaan pitää toimialan näkökulmasta pääasiassa positiivisena kehityksenä. Kuntaliitoksiin ja vesihuoltolaitosten yhdistymiseen ja synergioiden tunnistamiseen ja hyödyntämiseen kaivattaisiin kuitenkin selkeää ohjeistusta, toimivia työkaluja ja koostetta parhaista toimintatavoista sekä keskeisistä haasteista. Laatuvaatimusten kiristäminen sekä muut esimerkiksi riskien hallintaan liittyvät direktiivit ja lakiuudistukset edellyttävät jatkuvasti kehittämistoimenpiteitä vesihuoltolaitoksilta, mutta vaatimukset 20