LiPake Loimaa Liikuntapalveluketju tyypin 2 diabeetikoille
Hakijatahot ja muut yhteistyötahot Loimaan kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liikuntapalvelut, muut yhteistyötahot mm. Loimaan seudun diabetesyhdistys ry. Hanketta koordinoiva taho Hanketta koordinoivana vastuuhenkilönä toimii johtava ylilääkäri Sari Koistinen Hankkeen ohjausryhmänä: sosiaali- ja terveysjohtaja Jaakko Kaunisto, johtava ylilääkäri Sari Koistinen, fysioterapeutti Minna Koivula, diabeteshoitaja Arja Schwartz, liikuntasihteeri Tarja Lähdemäki, liikunnanohjaaja Tytti Häyhä, vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja Heikki Vainio. Taustaa Nykyinen elämäntapamme suosii fyysistä passiivisuutta, istumista ja ruutuaikaa, eikä kannusta liikkumaan. Riittämätön liikunta ja fyysinen aktiivisuus sekä heikko fyysinen kunto ovat merkittävästi vaikuttaneet siihen, että ylipaino, lihavuus ja tyypin 2 diabetes, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä masennus ovat lisääntyneet. Liikkumattomuus on WHO:n mukaan neljänneksi yleisin syy ennenaikaiseen kuolemaan. Liikunnan terveyttä ja hyvinvointia edistävistä vaikutuksista on ollut jo pitkään vahvaa tutkimusnäyttöä. Terveydenhuollolle liikkumattomuuden kustannukset ovat pelkästään diabeteksen osalta huomattavan korkeat. Diabeteksen kustannukset ovat kasvaneet yli kaksinkertaisiksi viimeisen vuosikymmenen aikana. Muutosta liikkeellä! STM:n ja OKM:n valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020. 1. Arjen istumisen vähentäminen elämänkulussa 2. Liikunnan lisääminen elämänkulussa 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta 4. Liikunnan aseman vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa LINJAUS 3. Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta Fyysisesti passiivinen elämäntyyli on noussut maailmanlaajuisesti lihavuuteen, tupakointiin ja alkoholinkäyttöön rinnastuvaksi kansanterveydelliseksi ongelmaksi. Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden myönteisistä vaikutuksista ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille on puolestaan olemassa kiistaton ja vahva tutkimusnäyttö. Tästä huolimatta liikuntaa hyödynnetään tänä päivänä edelleen liian vähän sosiaali- ja terveydenhuollon työvälineenä.
Liikuntaneuvonta on merkittävä keino liian vähän liikkuvien ihmisten opastamisessa liikunnallisen elämäntavan pariin. Liikuntaneuvonta on terveydenhuollon ammattihenkilöstön toteuttamaa henkilökohtaista, yksilötapaamisia sisältävää neuvontaa ja se kuuluu osana terveysneuvontaan. Toimiakseen liikuntaneuvonnan on oltava moniammatillista yhteistyötä. Tarvitaan poikkihallinnollista yhteistyötä kunnan sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen, koulun ja liikuntatoimen kesken. Keskeisessä roolissa on perusterveydenhuolto, jonka piiristä tavoitetaan liian vähän liikkuvia ihmisiä neuvontaan. Liikuntapalveluketjun terveydenhuollosta muille sektoreille on toimittava saumattomasti. Tässä hyvänä työkaluna on muun muassa sähköinen lähetejärjestelmä. Liikuntaneuvonnan palveluketjuun tarvitaan mukaan liikuntaseuroja ja liikunta-alan yrityksiä sekä muita matalan kynnyksen liikuntapalveluja tarjoavia tahoja, kuten kansanterveysjärjestöjä. Liikunnan käyttö sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa on hyvin perusteltu ja kuvattu jatkuvasti päivitettävissä terveydenhuollon toimijoille suunnatuissa Liikunnan Käypä hoito suosituksissa. Suositusten tavoitteena on edistää liikunnan käyttöä sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Lääkärin keskeinen tehtävä on arvioida liikunnan aiheet, vaarat ja sairauksiin liittyvät liikkumisrajoitteet sekä motivoida liikkumaan. Suomessa on diagnosoitu 250 000 tyypin 2. diabeetikkoa. Lisäksi meillä arvioidaan olevan noin 200 000 ihmistä, jotka eivät tiedä sairastavansa tyypin 2. diabetestä. Loimaalla oli vuonna 2014 potilaita 588 terveyspalveluiden piirissä ja heillä käyntejä oli keskimäärin 1-3. Vuonna 2014 Loimaalla diagnosoitiin uusia tyypin 2. diabetespotilaita 75. Yhden diabeetikon vuotuiset kustannukset ovat keskimäärin (vuonna 2007) 7316 euroa/ vuosi/ hlö ilman lisäsairauksia. Tyypin 2 diabeetikoiden lääkkeiden erityiskorvaavuuksien määrä on Loimaalla valtakunnallista keskiarvoa selvästi korkeampi. Tällä hetkellä Loimaalla tyypin 2.diabetestä sairastavat saavat liikuntaneuvontaa terveydenhoitajien tai lääkäreiden vastaanotolla. Vastaanottotilanteessa puhutaan monista sairauteen liittyvistä asioista, jolloin liikuntaneuvonnan osuus jää erittäin pieneksi, eikä ole olemassa toimivaa liikunnan palveluketjua. Haluamme Loimaalla korostaa liikuntaneuvonnan tärkeyttä asiakkaan terveyden edistämisen tukena luomalla tyypin 2. diabetespotilaan liikunnan palveluketjun. Toimintasuunnitelma: Tavoitteet: Toiminnallinen tavoite Hankkeen tavoitteena on toimivan poikkihallinnollisen liikuntapalveluketjun luominen ja juurruttaminen Loimaalle. Tavoitteena on myös rakentaa terveydellisten ja toiminnallisten vaikutusten toteutumisen seurantajärjestelmä. Kohderyhmänä ovat asiakkaat, joilla on korkea riski sairastua tyypin 2 diabetekseen tai jo diagnosoidut asiakkaat. Terveydellinen tavoite Palveluketjulla edistetään kohderyhmän asiakkaiden terveyttä hankkeessa toimivien eri tahojen kanssa. Tavoitteena on liikunnan avulla vähentää ja ennaltaehkäistä 2. tyypin
diabetekseen sairastuvien ihmisten määrää Loimaalla, sekä parantaa tyypin 2. diabeetikkojen terveyttä. Liikunnan lisäksi palveluketjun eri vaiheissa voidaan antaa myös muuta elämäntapaneuvontaa, esim. ravitsemuksesta. Toiminnan onnistuminen vaatii tiivistä yhteistyötä kunnan terveys-, vapaa-aika- ja liikuntatoimen sekä yhdistysten välillä. Taloudellinen tavoite Tavoitteena on vähentää tyypin 2. diabeteksesta johtuvia terveydenhuollon kustannuksia. Kohderyhmänä on 16-64 -vuotiaat tyypin 2. diabeetikot, mutta pääpaino on asiakkailla, joilla on korkea riski sairastua tyypin 2. diabetekseen tai ovat lähiaikoina saaneet diagnoosin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että liikuntaneuvonnalla päästään hyviin tuloksiin ja sairaus on jopa ennaltaehkäistävissä. Diabeteksen hoito on vaativaa ja monen seikan samanaikaista huomioimista. Asiakkaalla itsellään on suuri osuus hoidon toteuttajana jokapäiväisessä elämässä. Haluamme tukea asiakkaan motivaatiota itsehoitoon tehokkaan liikuntaneuvonnan keinoin Liikunnan palveluketju alkaa asiakkaan ollessa terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolla. Tällöin liikunnan puheeksi otto ja liikunnan merkitys potilaan terveyteen on tärkeää. Ensimmäisen liikuntakeskustelun merkitys on suuri, vaikka se ei johtaisikaan suoraan toimintaan. Jos asiakas kiinnostuu asiasta, ohjataan hänet liikuntaneuvojan vastaanotolle. Käytännössä asiakkaalle annetaan liikuntaneuvojan käyntikortti, jossa on yhteystiedot ajan varaamista varten. Jos kiinnostusta asiaan ei asiakkaalla ole, voi hän jäädä harkitsemaan asiaa ja siihen palataan
myöhemmin esimerkiksi seuraavan vastaanottoajan yhteydessä. Jos lähettävänä tahona on terveydenhoitaja, voidaan tilanteen vaatiessa konsultoida lääkäriä liikunnan vasta-aiheista ja ottaa esimerkiksi sydänfilmi. Liikuntaneuvojana toimii Loimaan kaupungin sosiaali ja terveystoimen fysioterapeutti Loimaan kaupungin pääterveysasemalla yhtenä päivänä viikossa. Ensimmäinen käynti liikuntaneuvojan vastaanotolla kestää 60-120min, jonka aikana on tärkeää, että asiakas puhuu itse mahdollisimman paljon. Motivoivan haastattelun keinoin liikuntaneuvoja selvittää asiakkaan motivaatiota ja tavoitteita pysyviin elintapamuutoksiin. Lisäksi alkuhaastattelu täytetään yhdessä asiakkaan kanssa (Liite 1.). Alkuhaastattelulomakkeen täyttämisen yhteydessä käsiteltyjen aiheiden lisäksi, puhutaan istumisen määrästä, ravitsemuksesta, henkisestä hyvinvoinnista ja liikunnan sisällöstä (minkälaista liikuntaa ja kenen kanssa?). Liikuntaneuvojan tehtävä on varmistaa, että asiakkaan kanssa puhutaan tavoitteiden asettamisesta ja, että ne ovat realistisia. Tavoitteet kirjataan asiakkaan potilastietoihin FYST -näkymään. Ensimmäiseen käyntiin liikuntaneuvojalla kuuluvat myös verenpaineen, painon, vyötärönympäryksen ja puristusvoiman mittaus. Myös pituus mitataan, jotta saadaan laskettua asiakkaan painoindeksi. Mittauksien lisäksi asiakas täyttää alkoholin käyttötottumuksia arvioivan audit-kyselyn ja käy laboratoriokokeissa. Liikuntaneuvoja kontaktoi asiakasta 2-3 viikon päästä ensimmäisestä kontrollikäynnistä. Asiakkaan kanssa on ensimmäisen käynnin yhteydessä sovittu tapahtuuko kontaktointi puhelimitse, sähköpostitse vai kasvotusten. Suurin osa kontakteista tapahtuu puhelimitse. Kontaktin aikana keskustellaan onko asiakas toteuttanut itse asettamiaan tavoitteita. Liikuntaneuvoja kirjaa potilasjärjestelmään tiedot tavoitteissa pysymisestä ja mahdolliset syyt tavoitteista jäämisestä. Kontaktoinnin jatko vaihtelee paljon asiakkaan elämäntilanteesta ja tavoitteista riippuen. Kun liikuntaneuvonnan asiakkuus on kestänyt kuusi kuukautta, asiakkaalla on kontrollikäynti liikuntaneuvojan vastaanotolla. Sitä ennen on otettu laboratoriokokeet, joista nähdään miten muuttuneet elintavat näkyvät niissä. Kontrollikäynnillä keskustellaan myös, miten asiakas on onnistunut tavoitteissaan. Motivoiva vuorovaikutus, kannustus ja asiakkaan tukeminen ovat edelleen tärkeitä. 12 kuukauden kontrollikäynti toistuu hyvin samanlaisena kuin 6 kuukauden kontrollikäynti. Kaikki asiat kirjataan asiakkaan potilastietoihin. Liikuntaneuvonnan vaikuttavuuden arvioinnin kannalta on kuitenkin oleellista, että myös laboratoriomuutokset tilastoidaan ja niitä seurataan laajempaa arviointia varten. Jatkoseurantaa varten lähetetään asiakkaalle 18 kuukauden ja mahdollisesti 24 kuukauden kohdalla kysely, jolla on tarkoitus selvittää mahdollisten elintapamuutoksien pysyvyyttä. Yksilöllisen liikuntaneuvontaprosessin aikana asiakkaalle tarjotaan kohdennettua liikuntapalveluiden ohjaamaa starttiryhmää, joka on suunnattu erityisesti liikuntaneuvonnan asiakkaille. Liikuntaneuvoja saattaa asiakkaan ryhmään. Starttiryhmä on pienryhmä, jossa on n. 5-6 asiakasta. Ryhmä kokoontuu pääterveysaseman fysioterapian tiloissa 5 kertaa, kerran viikossa. Ryhmän tavoitteena on motivointi terveellisempään elämään ja oman liikuntapolun löytäminen. Lisäksi asiakkaille tarjotaan kaupungin liikuntapalveluiden omia ja ostopalveluna järjestettyjä matalan kynnyksen ryhmiä, joissa liikuntalajeina esim. vesijumppa, kuntosaliharjoittelu,
kehonhuoltoa tai lajikokeiluryhmä. Asiakkaalle kerrotaan myös esimerkiksi työväenopiston, kolmannen sektorin ja yksityisten tahojen järjestämistä liikunnan harrastamismahdollisuuksista Loimaalla, joista asiakas oman kiinnostuksen mukaan voi jatkaa omaa liikuntapolkuaan. Aikataulu Kevät 2016 Valmisteleva työ aloitetaan keväällä 2016. Valmistelevaan työhön sosiaali ja terveyspalvelukeskuksessa kuuluu mm. asiakkaiden lähettävän tahon (lääkäreiden ja terveydenhoitajien) perehdyttäminen ja lähetekäytännöistä sopiminen, sisäinen koulutus diabeteksen hoitosuosituksista, johon myös liikunnanohjaajat osallistuvat, sekä liikuntaneuvojalle (esim. motivoivan haastattelun) koulutus. Yhteistyötä tiivistetään paikallisen diabetesyhdistyksen kanssa. Diabetesliiton kanssa tehdään yhteistyötä liikuntaneuvontaketjun henkilöstön
ammattitaidon syventämiseksi. Keväällä 2016 tehdään projektiin liittyvä kirjallinen materiaali (mm. projekti esitteet, haastattelulomakkeet, diabeetikon seurantakortit). Liikuntapalveluiden valmistelevaan työhön kuuluu nykyisten ohjattujen ryhmien ryhmäremontti, jotta saadaan valmiudet starttiryhmille ja uusille matalan kynnyksen ryhmille. Liikunnanohjaajat syventävät ja päivittävät ammattitaitoaan terveysliikunnan koulutuksella. Keväällä 2016 sovitaan myös ulkopuolisen luennoitsijan (esim. Tommi Vasankari) kanssa terveysliikuntaluennon ajankohta. Keväällä 2016 on myös tarkoitus hankkia projektiin tarvittavaa välineistöä. Tarvittavia välineitä on mm. aktiivisuusrannekkeet n. 20 kpl. joita lainataan asiakkaille projektin aikana. kävelymatto starttiryhmän liikuntatilaan kuntopallot n. 5-6 kpl starttiryhmiä varten jumppamatot 15 kpl (esim. airex coronella) + teline matoille matalan kynnyksen ryhmiin sauvakävelysauvat 15kpl matalan kynnyksen ryhmiin Syksy 2016 Ensimmäiset asiakkaat aloittavat Loimaan tyypin 2. diabeetikon liikuntaneuvontapolulla. Liikuntaneuvonta toteutetaan Loimaan kaupungin omaa vakituista henkilöstöä käyttäen, jotta toiminnan vakiintuminen turvataan. Loimaan kaupungin sosiaali ja terveyspalveluiden fysioterapeutin työajasta varataan yksi päivä viikosta liikuntaneuvontaan. Ensimmäiset laboratoriokokeet otetaan jo alussa. Vuodessa Loimaalla liikuntaneuvonnan asiakkaiden laboratoriokustannukset arvioidaan olevan yhteensä n. 9000 (100 henkilöä x 3 laboratoriokoetta x 30 = 9000 ). Vuodelle 2016 tulee hankkeelle n. 3000 :n laboratoriokustannukset. Liikuntapalveluiden järjestämät uudet matalan kynnyksen ryhmät alkavat syksyllä 2016. Myös ensimmäinen Starttiryhmä aloittaa toimintansa jo tarvittaessa syksyn 2016 aikana. Syksyllä 2016 järjestetään tapahtuma, jossa mm. ulkopuolisen luennoitsijan (esim. Tommi Vasankari) luento. LiPaKe Loimaa tyypin 2. diabeetikoille hankeelle haetaan rahoitusta myös tuleville vuosille. Hankkeen päätyttyä liikuntaneuvonta on Loimaan kaupungin pysyvä poikkihallinnollinen käytäntö tyypin 2. diabeteksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Rahoitus LiPaKe Loimaa tyypin 2. diabeetikoille hankkeen liikuntaneuvonta (fysioterapeutin työpanos 1 pv./ viikko) ja pääosin liikuntaryhmien ohjaukset toteutetaan Loimaan kaupungin sosiaali- ja terveys- ja liikuntapalveluiden oman vakituisen henkilökunnan toimesta, jotta toimintamallin jatkuvuus turvataan.
Lautakuntien (perusturvalautakunta ja vapaa-aikalautakunta) käyttösuunnitelmissa varataan omarahoitusosuuden mukainen määräraha hankkeen toteuttamiseen.