Pirttikoski - Utsjoki 400 kilovoltin voimajohto Taustaselvitys maakuntakaavaa varten 2017
Selvitys maakuntakaavoitusta varten sivu 1 /37 Pirttikoski - Utsjoki 400 kv voimajohto Sisällysluettelo 1 Voimajohdot osana voimajärjestelmää... 3 1.1 Voimajohtojen esittäminen maankäytön suunnitelmissa... 3 2 Hankkeen tarvekuvaus... 4 3 Taustaselvitys, sen sisältö ja menetelmät... 5 4 Voimajohtoreitin esittely... 5 5 Kaavoitus... 9 5.1 Maakuntakaavat... 9 5.2 Yleis- ja asemakaavatilanne... 11 6 Ympäristön nykytila... 12 6.1 Asutus... 12 6.2 Pinta- ja pohjavesialueet... 14 6.3 Arvokkaat luontokohteet... 17 6.4 Poronhoito... 21 6.5 Maisema ja kulttuuriperintö... 23 6.6 Ulkoilu ja virkistys... 28 7 Johtoalueen tilantarve eli poikkileikkauskuvat... 29 7.1 Tekniset vaihtoehdot Ivalon Pikku-Petsamossa... 32 8 Haitallisten vaikutusten ehkäisy ja lieventäminen... 33 9 Muut vireillä olevat hankkeet... 34 9.1 Kaivostoiminta... 34 9.2 Valtatie- ja ratahankkeet... 35 10 Selvityksessä käytetyt lähteet... 36 Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Yleiskartta, 400 kv voimajohtoreitti Pirttikoski - Utsjoki Voimajohtoalueet Maakuntakaavan maankäyttö (s.1-6) Asutus ja yhdyskuntarakenne (s.1-6) Pinta- ja pohjavesialueet (s.1-6) Luontokohteet (s.1-6) Maisema ja kultuuriperintö (s.1-6) Ulkoilu, virkistys ja matkailu (s.1-2) Kaivokset Porot (Porot-aineisto Itä-Lapista) (s.1-2) Maankäyttö (s.1-6) Maanmittauslaitos, (Maanmittauslaitoksen peruskartta-aineisto 1:20 000) Karttakeskus Oy, (GT- ja YT-tiekartta-aineistot, painotuotteet) Ympäristöhallinto OIVA-aineistot, (SYKE aineisto)
Selvitys maakuntakaavoitusta varten sivu 2 /37 SELITTEITÄ Voimajohdon ja johtoalueen osat Voimajohto käsittää teknisen rakenteen lisäksi voimajohdon alla olevan maa-alueen eli ns. johtoalueen. Johtoalue on alue, johon Fingrid on lunastanut käyttöoikeuden. Johtoalueen muodostavat johtoaukea ja sen molemmin puolin sijaitsevat reunavyöhykkeet. Rakennusrajoitusalue on lunastusluvassa määritettyjen rakennusrajojen välinen alue, johon ei saa rakentaa rakennuksia ja myös erilaisten rakenteiden sijoittamiseen tarvitaan voimajohdon omistajan lupa. Voimajohtojen alla olevat maa-alueet ja muu omaisuus pysyvät maanomistajan omistuksessa. Pylväsala Voimajohtopylvään pylväsala ulottuu tyypillisesti kolmen metrin etäisyydelle maanpäällisistä pylväsrakenteista. Pylväsala on suoja-alue, jolla ei saa liikkua työkoneille, kaivaa tai läjittää. Vasemmassa kuvassa on harustettu kaksijalkainen portaalipylväs ja keskellä yksijalkainen vapaasti seisova pylväs. Oikealla uusi harukseton peltopylvästyyppi, jossa pylväsala rajoittuu pylväsjalkojen ympärille.
Selvitys maakuntakaavoitusta varten sivu 3 /37 1 Voimajohdot osana voimajärjestelmää Voimajärjestelmä Suomen voimajärjestelmä koostuu voimalaitoksista, kantaverkosta ja jakeluverkoista. Voimalaitoksilta sähkö siirretään yleensä koko maan kattavaan sähkön suurjännitteiseen siirtoverkkoon eli kantaverkkoon. Kantaverkon voimajohtojen jännitetasot ovat 400, 220 ja 110 kilovolttia (kv). Siirtoverkko liittyy jakeluverkkoon sähköasemilla, joista sähkö siirtyy esimerkiksi kuluttajalle keskijänniteverkossa, jonka jännite on yleensä 20 kilovolttia. Sähköasemat ja varavoimalaitokset Sähköasemat ovat sähkönsiirtoverkon solmukohtia, joissa siirrettävä sähkö välittyy eri johdoille tai muunnetaan eri jännitetasojen välillä. Sähköasemat luokitellaan kytkinasemiin ja muuntoasemiin. Fingridin Oyj:n (myöhemmin Fingrid) varavoimalaitokset varmistavat Suomen sähköjärjestelmän toimivuutta voimalaitosten tai sähkönsiirtoverkon tilapäisissä ja ennakoimattomissa häiriöissä. Voimajohtoalueen lunastus Kantaverkon voimajohdot toteutetaan lunastusmenettelyllä. Fingrid hakee voimajohtoalueille lunastuslupaa valtioneuvostolta. Sen perusteella kiinteistöille lunastetaan käyttöoikeus ja määritetään korvaukset. Ennen lunastusluvan myöntämistä työ- ja elinkeinoministeriö kuulee asiassa kuntia, ELY-keskusta ja maakuntien liittoja sekä maanomistajia. Lunastuslupa haetaan kaikille voimajohtoalueen kiinteistöille. Lunastusluvassa määritellään johtoalue ja rakennusrajoitusalue. Lunastustoimituksesta vastaa Maanmittauslaitos ja lunastuskorvauksista päättää puolueeton lunastustoimikunta. Fingrid ei omista voimajohtojen alla olevia maa-alueita eikä johtoalueella olevaa puustoa. Ne kuuluvat maanomistajalle. Lunastuksella hankittu kiinteistöön kohdistuva käyttöoikeus eli käyttöoikeuden supistus antaa Fingridille oikeuksia käyttää johtoaluetta ja samalla se asettaa kiinteistönomistajalle rajoituksia. 1.1 Voimajohtojen esittäminen maankäytön suunnitelmissa Ympäristöministeriön oppaassa "Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset" (2003) on määritelty maakuntakaavassa käytettävät viivamerkinnät. Fingridin suositus kantaverkon voimajohtojen merkinnästä maakuntakaavoissa Ympäristöministeriön oppaassa "Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset" (2003) on määritelty maakuntakaavassa käytettävät viivamerkinnät. Ympäristöministeriö on soveltavasti suositellut seuraavia merkintätapoja voimajohdoille maakuntakaavoissa: Z Nykyinen voimajohto, jolla voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. (Ympäristöministeriön oppaan "Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset" (2003) s. 91)
Selvitys maakuntakaavoitusta varten sivu 4 /37 Z Z Z Uusi voimajohto, josta on toteutettu tarvittavat selvitykset esim. YVA-menettely ja jolla voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. (Ympäristöministeriön oppaan "Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset" (2003) s. 92) Ohjeellinen voimajohto, jonka tarve on tiedossa ja josta Fingrid on tehnyt maakuntakaavoitusta palvelevan taustaselvityksen. Voimajohdolle voi tapauskohtaisen harkinnan perusteella olla mahdollista määrätä voimaan MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. ((Ympäristöministeriön oppaan "Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset" (2003) s. 43) Arvioitu toteutusaikataulu 5-15 vuotta. Voimajohdon yhteystarve; sähköverkon kehittämistarve näköpiirissä pitkällä aikavälillä. Yhteystarpeella on hankeperustelut, mutta se ei edellytä taustaselvitystä eikä siihen voida liittää MRL 33 :n mukaista ehdollista rakentamisrajoitusta. (Ympäristöministeriön oppaan "Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset" (2003) s. 44) Arvioitu toteutusaikataulu 10-20 vuotta. 2 Hankkeen tarvekuvaus Fingridillä on sähkömarkkinalakiin perustuvat velvoitteet järjestelmävastuusta ja verkon kehittämisestä. Fingrid tarkastelee kantaverkon kehittämistä kokonaisuutena ennakoiden sähkönsiirtotarpeet laaja-alaisesti ja pitkäjänteisesti aina 20 30 vuotta eteenpäin. Sähkönsiirtotarpeiden muutokset ja voimansiirtoverkon vahvistustarpeet perustuvat sähkön kulutusennusteisiin ja tuotantokapasiteetin muutoksiin sekä sähköntuonnin ja viennin kehittymiseen. Sähkömarkkinoiden toimintaedellytysten varmistamiseksi Fingrid tekee verkkosuunnittelua yhteistyössä asiakkaidensa ja muiden Itämeren alueen kantaverkkoyhtiöiden kanssa. Viimeisempien selvitysten perusteella Pohjois-Norjassa sijaitsee vesivoiman lisäksi paljon tuulivoimantuotantoon hyvin sopivia alueita, joiden hyödyntäminen on liiketaloudellisesti kannattava sähköntuotantotapa. Suuri määrä tuuli- tai muuta sähköntuotannon lisäystä, voi luoda tarpeen lisätä sähkönsiirtokapasiteettia Pohjois- Norjan ja Suomen välillä. Lisäksi Norjan öljyteollisuudella on omia alueellisia kehittämissuunnitelmia toiminnan laajentamiseksi. Arvioiden mukaan alueen sähkön tuotannon ja käytön arvioidaan lisääntyvän tulevaisuudessa siinä määrin, että alueelle tarvitaan uusia 400 kilovoltin jännitteisiä sähkönsiirtoyhteyksiä. Sähkön tuotannon ja kulutuksen kasvuun liittyy vielä huomattavia epävarmuuksia. Kuitenkin pitkällä aikavälillä Pohjois-Norjan alueen merkittävä sähkön käytön tai tuotannon lisääntyminen voisi edellyttää Suomen kantaverkon osalta 400 kilovoltin siirtojännitteen käyttöönottoa myös Lapissa. Näistä edellä mainitusta syistä johtuen tulevaisuudessa tulee varautua uuden 400 kilovoltin voima-johdon rakentamiseen Pohjois-Norjasta Suomeen. Fingrid esittää että Lapin maakuntakaavoissa varaudutaan uuteen 400 kilovoltin voimajohtoon Pirttikosken ja Utsjoen välillä. Voimajohdon jatkosuunnittelun tavoiteaikataulua ei ole vielä päätetty, koska se on riippuvainen sekä alueellisten että Suomen ja Norjan välisen sähkönsiirtotarpeiden kehittymisestä. Voimajohto-varauksen ohella Fingrid on varautunut maankäytössä ja suunnitelmissa laajentamaan nykyistä Pirttikosken sähköasemaa. Voimajohdon jatkosuunnittelun tavoiteaikataulua ei ole vielä päätetty, koska se on riippuvainen sekä alueellisten että Suomen ja Norjan välisen sähkönsiirtotarpeiden kehittymisestä.
Selvitys maakuntakaavoitusta varten sivu 5 /37 3 Taustaselvitys, sen sisältö ja menetelmät Tämä selvitys on tehty maakuntakaavan valmistelua varten. Selvitys sisältää alustavan johtoreittiselvityksen sekä johtoaluekuvat. Jatkosuunnittelun edetessä ympäristövaikutukset tullaan arvioimaan lakisääteisellä ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä. Fingridillä on sähkömarkkinalain mukainen verkon kehittämisvelvollisuus. Kantaverkon kehittäminen pohjautuu pitkän aikavälin kehittämissuunnitelmiin. Sähkömarkkinalain mukaisesti Fingridin tulee myös edistää sähkömarkkinoiden toimintamahdollisuuksia. Sähkömarkkinalain mukaisesti Fingrid on järjestelmävastaavana kantaverkonhaltijana laatinut omistamaansa kantaverkkoa ja sen yhteyksiä toisiin sähköverkkoihin koskevan kymmenvuotisen kantaverkon kehittämissuunnitelman. Kantaverkon kehittämissuunnitelmassa esitetään Suomen kantaverkon kehitystarpeet sekä suunnitellut investoinnit vuosille 2017-2027. Kantaverkon kehittämissuunnitelma on luettavissa Fingridin www-sivustolta osoitteessa: http://www.fingrid.fi/fi/asiakkaat/kantaverkkopalvelut/kantaverkon_kehittaminen/kehsuunnitelma/sivut/default.aspx Kantaverkon voimajohdot ovat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (MRL 22, VNp 30.11.2000) mukaisia hankkeita, joilla on energiaverkon kannalta laajempi kuin maakunnallinen merkitys. Päätöstä on tarkistettu tavoitteiden osalta 13.11.2008. Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on muun muassa todettu, että voimajohtolinjauksissa on hyödynnettävä ensisijaisesti olemassa olevia johtokäytäviä. Fingrid haluaa varmistaa kantaverkon voimajohtoreittien merkitsemisellä maakuntakaavoihin, että valtakunnalliset sähkönsiirtotarpeet voidaan toteuttaa myös tulevaisuudessa. Maakuntakaavaan merkityt johtoreitit varmistavat toteuttamiskelpoisen johtoreitin säilymisen. Fingrid on yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa laatinut vuonna 2006 suosituksen kantaverkon voimajohtojen merkintätapojen yhdenmukaistamisesta. Ohjeellista voimajohtoa varten Fingrid laatii maakuntakaavoitusta palvelevan taustaselvityksen. Maakuntakaavoitusta varten tehty selvitys perustuu olemassa oleviin inventointeihin ja selvityksiin, ympäristöhallinnolta ja kunnilta yleisesti saatavissa oleviin tietoihin, karttatarkasteluun sekä teknisen asiantuntijan maastokäynteihin. 4 Voimajohtoreitin esittely Taustaselvitettävä voimajohtoreitti sijoittuu Rovaniemen, Kemijärven, Pelkosenniemen, Savukosken, Sodankylän, Inarin ja Utsjoen kuntien alueille. Jännitetasoltaan 400 kilovoltin voimajohdon päätepisteet ovat Suomen puolella Pirttikosken ja Norjan puolella sijaitseva sähköasema. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) mukaan voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Uusi suunnitteilla oleva voimajohto sijoittuisi suurelta osin VAT:n mukaisesti nykyisen 220 kilovoltinvoimajohdon rinnalle tai paikalle. Taustaselvityksessä on yhteensä tarkasteltu vaihtoehtoisia voimajohtoreittejä noin 565 kilometriä. Toteutuessaan uuden 400 kilovoltin voimajohdon kokonaispituus olisi noin 450 490 kilometriä, josta uuden maastokäytävän osuus on vaihtoehdoista riippuen korkeintaan noin 70 kilometriä.
Selvitys maakuntakaavoitusta varten sivu 6 /37 Taustaselvitettävän voimajohdon sijaintikartta on esitetty kuvassa 2 ja voimajohtoosuuksien pituudet taulukossa 1. Reittiosuus 1 Rovaniemen Pirttikoskelta Sodankylän Purnuvaaralle sijoittuu nykyisen 220 kilovoltin voimajohdon rinnalle. Kokkosnivalle saakka uuden voimajohdon on suunniteltu sijoittuvan nykyisen voimajohdon länsipuolelle ja siitä pohjoiseen nykyisen itäpuolelle. Voimajohto-osuuden pituus on noin 225 kilometriä. Suunniteltu voimajohto ylittää valtatien 5 Pelkosenniemen Kokkosnivalla ja nelostien Sodankylän Sakiaselällä. Purnuvaaralta Inarin Hangasselkään on kaksi vaihtoehtoa. Reittiosuus 2A noudattaa nykyistä 220 kv reittiä, sijoittuen tämän rinnalle noin 24 kilometrin matkalla. Reittivaihtoehto sijoittuu myös Natura-alueelle. Natura-alueen kiertävä reittiosuus 2B tukeutuu 4-tien linjaukseen uudessa maastokäytävässä. Vaihtoehdon 2B pituus on noin 23 kilometriä. Reittiosuus 2 Hangasselältä Inarin Kerttujärvelle sijoittuu nykyisen 220 kilovoltin voimajohdon rinnalle, sen länsipuolelle. Voimajohto-osuuden pituus on noin 32 kilometriä. Suunniteltu voimajohto ylittää 4-tien Paljakaisenvaaran kohdalla. Kuva 1. Taustaselvitettävä voimajohto ylittää Rovaniementien (4-tie) Ivalon Teponmäen asuinalueen pohjoispuolelta. Kettujärveltä Inarin Sovintovaaraan on kaksi vaihtoehtoista reittiosuutta. Reittiosuus 3A sijoittuu nykyisen 220 kilovoltin voimajohdon yhteyteen, kiertämällä Ivalon taajaman itä-pohjoispuolelta. Reittiosuuden pituus on noin 18 kilometriä. Pikkupetsamon alueella tarkastellaan myös teknistä alavaihtoehtoa. Reittiosuus ylittää useita isompia ja pienempiä teitä. Ivalon länsipuolelta kiertävä reittiosuus 3B sijoittuu uuteen maastokäytävään noin 16 kilometrin matkalta.
Selvitys maakuntakaavoitusta varten sivu 7 /37 Inarin Sovintovaaralta Vuomavaaraan sijoittuva reittiosuus 3 sijoittuu nykyisen 220 kilovoltin voimajohdon länsipuolelle Paksumaalle asti ja tästä pohjoiseen sen itäpuolelle. Reittiosuuden pituus on noin 81 kilometriä. Inarin Vuomavaaralta Petsikkojärvelle on jälleen kaksi reittivaihtoehtoa. Vaihtoehto 4A sijoittuu nykyisen 220 kilovoltin voimajohdon rinnalle, sen itäpuolelle. Reittiosuuden pituus on noin 15 kilometriä, ja se sijoittuu suurelta osin Natura-alueelle. Vaihtoehdossa 4B Natura-alueet kierretään uudessa maastokäytävässä itäpuolelta. Reittiosuuden pituus on noin 14 kilometriä. Reittiosuus ei sijoitu Natura-alueelle ja se tukeutuu osittain 4-tien (E75) linjaukseen. Reittiosuus 4 Petsikkovaaralta Utsjoen Skalluvaaraan asti sijoittuu nykyisen 220 kilovoltin voimajohdon länsipuolelle. Osuus ei sijoitu Natura-alueelle. Reittiosuuden pituus on noin 41 kilometriä. Ennen Utsjoen taajamaa Skalluvaaralta Áilegasiin, on kaksi reittivaihtoehtoa. Reittiosuus 5A sijoittuu nykyisen 220 kilovoltin voimajohdon rinnalle noin 17 kilometrin matkalta. Vaihtoehto sijoittuu suurelta osin Natura-alueelle. Natura-alueen kiertävä vaihtoehto 5B sijoittuu uuteen maastokäytävään noin 14 kilometrin matkalta. Uuteen maastokäytävään sijoittuu myös reittiosuus 5, Utsjoen Áilegasta Tenon yli Norjan puolelle. Johtoreitti ylittää Suomen ja Norjan rajan Utsjoen taajama-alueen itäpuolelta. Reittiosuuden pituus on noin 2 kilometriä. Toisena Norjan rajan ylittävänä vaihtoehtona on reittiosuus 6. Reittiosuus Väisjängän ja Pulmangin välillä sijoittuu nykyisen 220 kilovoltin voimajohdon rinnalle, sen pohjoispuolelle (kuva 2). Norjan rajan noin 43 kilometriä pitkä reittiosuus ylittää Nuorgamin eteläpuolelta. Taulukko 1. Voimajohto-osuuksien pituudet ja sijainti suhteessa nykyiseen voimajohtoon. Johto-osan pituus Osuus Tunnus Sijainti [km] Pirttikoski-Purnuvaara 1 Rinnalla 225 Saariselän vaihtoehdot, Purnuvaara-Hangasselkä 2A Rinnalla 24 Saariselän vaihtoehdot, Purnuvaara-Hangasselkä 2B Uusi maastokäytävä 23 Hangasselkä-Kerttujärvi 2 Rinnalla 32 Ivalon vaihtoehdot, Kerttujärvi-Sovintovaara 3A Rinnalla/paikalla 18 Ivalon vaihtoehdot, Kerttujärvi-Sovintovaara 3B Uusi maastokäytävä 16 Sovintovaara-Vuomavaara 3 Rinnalla 81 Säytsjärven vaihtoehdot, Vuomavaara-Petsikkojärvi 4A Rinnalla 15 Säytsjärven vaihtoehdot, Vuomavaara-Petsikkojärvi 4B Uusi maastokäytävä 14 Petsikkovaara-Skalluvaara 4 Rinnalla 41 Utsjoen vaihtoehdot, Skalluvaara-Áilegas 5A Rinnalla 17 Utsjoen vaihtoehdot, Skalluvaara-Áilegas 5B Uusi maastokäytävä 14 Áilegas-Teno (Norja) 5 Uusi maastokäytävä 2 Väisjänkä-Pulmanki (Norja) 6 Rinnalla 43 Yhteensä Kaikki 565
Selvitys maakuntakaavoitusta varten sivu 8 /37 Kuva 2. Suunniteltu 400 kv voimajohtoreitti Rovaniemen Pirttikoskelta Utsjoelle.
Selvitys maakuntakaavoitusta varten sivu 9 /37 5 Kaavoitus 5.1 Maakuntakaavat Itä-Lapin maakuntakaava-alue (kuva 3) käsittää Kemijärven kaupungin sekä Pelkosenniemen, Posion, Sallan ja Savukosken kunnat. Ympäristöministeriö on vahvistanut Itä-Lapin maakuntakaavaehdotuksen 26.10.2004. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan valmistelu aloitettiin vuonna 2011 ja kaavaehdotus on tarkistettu alkusyksystä 2016 saatujen muistutusten perusteella. Maakuntakaavaehdotuksessa on otettu huomioon nykyinen Pirttikoskelta Utsjoelle sijoittuva 220 kilovoltin voimajohto. Kaavaehdotuksessa on taustaselvitettävä 400 kilovoltin voimajohto esitetty yhteystarpeena, Rovaniemen Pirttikoskelta Savukosken Nuolivaaralle saakka. Kuva 3. Kuvassa on vasemmalla 26.10. 20114 vahvistettu Itä-lapin maakuntakaava ja oikealla Itälapin ja Rovaniemen maakuntakaavaehdotus. Kartan mustat nuolet osoittavat nykyisen 220 kv tai suunnitellun 400 kv voimajohdon sijaintia. Taustaselvitettävä voimajohto on merkitty kaavaehdotuksessa yhteystarpeena.
Selvitys maakuntakaavoitusta varten sivu 10 /37 Pohjois-Lapin maakuntakaava (kuva 4) käsittää Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kunnat. Maakuntakaava kattaa kaikki alueidenkäyttömuodot ja sillä korvattiin alueen seutukaava. Valtioneuvosto on vahvistanut maakuntakaavan 27.12.2007. Maakuntakaavassa on otettu huomioon nykyinen Pirttikoskelta Utsjoelle sijoittuva 220 kilovoltin voimajohto. Kaavaan ei ole merkitty taustaselvitettävää 400 kilovoltin voimajohtoa. Kuva 4. Pohjois-Lapin maakuntakaava. Kaavaan ei ole merkittynä taustaselvitettävää 400 kilovoltin voimajohtoa. Nykyinen voimajohto on korostettu mustilla nuolilla karttaan.
Selvitys maakuntakaavoitusta varten sivu 11 /37 Liitteessä 3 on esitetty yhdistelmämuodossa maakuntakaavojen keskeisimmät aluevaraukset voimajohtoreitin läheisyydessä. Voimajohtoreitti sijoittuu eteläosassa pääosin maa- ja maatalousvaltaiselle alueelle. Purnuvaaralta aina Vuomavaaraan on metsätalous- ja poronhoitovaltaista aluetta. Voimajohtoreitin pohjoisosa sijoittuu luontaistalousalueeksi luokitellulle alueelle. 5.2 Yleis- ja asemakaavatilanne Suunniteltu voimajohto sijoittuu suurelta osin kaavoittamattomalle alueelle (kuva 5). Kaavoitettuja alueita, joille voimajohto sijoittuu, on Sodankylässä Kelujärvi-Rajala osayleiskaava-alue, Lokka-Koitelainen-Keritsa osayleiskaava, Kakslauttanen- Kiilopää, Inarissa Kaunispää-Laanila osayleiskaava-alue ja Ivalon alueen osayleiskaava. Suunniteltu voimajohto sivuaa Inarinjärven osayleiskaava-aluetta. Kuva 5. Yleis- ja asemakaavatilanne voimajohtoalueen läheisyydessä. Taustaselvitettävä voimajohto on piirretty sinisellä katkoviivalla karttapohjalle. Ivalossa vaihtoehto 3A sijoittuisi myös Pikku-Petsamon asemakaava-alueelle noin 600 metrin matkalla. Tällä osuudella tarkastellaan voimajohdon teknistä toteutusta joko nykyisen rinnalle tai vaihtoehtoisesti vapaastiseisovin yhteispylväin nykyiselle voimajohtoalueelle.
Selvitys maakuntakaavoitusta varten sivu 12 /37 Uuden voimajohdon sijoittuessa voimassa olevan oikeusvaikutteisen yleiskaavan tai osayleiskaavan alueelle, kaavamuutoksen tarve tulee tarkastella tapauskohtaisesti. Osayleiskaava-alueella tulee selvittää, miten suunniteltu voimajohto täyttää yleiskaavan sisältövaatimukset ja tämän pohjalta arvioida kaavamuutoksen tarve. Lisäksi on syytä tarkastella, miten voimajohto vaikuttaa yleiskaavassa osoitettujen asuin-, teollisuus- tai muiden alueiden toteutettavuuteen (esimerkiksi erottaako voimajohto alueesta pieniä, rakentamiskelvottomia alueita). Kuva 6. Taustaselvitetyn 400 kilovoltin voimajohdon tekniset vaihtoehdot Pikku-Petsamon asemakaava-alueella. Vaihtoehtojen poikkileikkaukset on esitetty myöhemmin kappaleessa 7. 6 Ympäristön nykytila 6.1 Asutus Suunnitellut voimajohtoreitit sijoittuvat pääasiassa metsäisille alueille, joille sijoittuu vain vähän asutusta. Suurimmat asutuskeskittymät ovat Pirttikoski, Kemijärven keskusta, Pelkosenniemen kirkonkylä, Saariselkä, Ivalo, Inarin ja Utsjoen kirkonkylät. Näistä paikoista vain Ivalossa vaihtoehto 3A tulisi sijaitsemaan tiiviimmin asutulla alueella. Muualla suunniteltu voimajohtoreitti vain sivuaa edellä mainittuja alueita.
Selvitys maakuntakaavoitusta varten sivu 13 /37 Liitteessä 4 on esitetty tarkemmin suunnitellun voimajohtoalueen läheisyyteen sijoittuva asutus ja yhdyskuntarakenne. Voimajohdon pituudesta huolimatta voimajohdon välittömään läheisyyteen (alle 150 metriä) sijoittuu varsin vähän rakennuksia. Valituista vaihtoehdoista riippuen asuinrakennusteon osuus tulisi olemaan 23-1 kappaletta ja lomarakennuksia 31-12 kappaletta alle 150 metrin päässä taustaselvitettävästä voimajohdosta. Eniten rakennuksia on osuuksilla 3A ja 1. Voimajohdon läheisyyteen sijoittuvat rakennukset osuuksittain on esitetty taulukossa 2. Voimajohdon läheisyyteen sijoittuvia suurimpia asutuskeskittymiä on esitetty kuvan 7 karttayhdistelmässä. Taulukko 2. Voimajohdon läheisyyteen sijoittuvat rakennusmäärät. Osuus Tunnus Rakennustyyppi 150 m 300 m 500 m 1000 m Pirttikoski-Purnuvaara 1 Saariselän vaihtoehdot, Purnuvaara-Hangasselkä Saariselän vaihtoehdot, Purnuvaara-Hangasselkä Hangasselkä-Kerttujärvi 2 Ivalon vaihtoehdot, Kerttujärvi-Sovintovaara Ivalon vaihtoehdot, Kerttujärvi-Sovintovaara Sovintovaara-Vuomavaara 3 Säytsjärven vaihtoehdot, Vuomavaara-Petsikkojärvi Säytsjärven vaihtoehdot, Vuomavaara-Petsikkojärvi Petsikkovaara-Skalluvaara 4 Utsjoen vaihtoehdot, Skalluvaara-Áilegas Utsjoen vaihtoehdot, Skalluvaara-Áilegas Áilegas-Teno (Norja) 5 Väisjänkä-Pulmanki (Norja) 6 Yhteensä 2A 2B 3A 3B 4A 4B 5A 5B Kaikki Asuinrakennukset 1 14 33 114 Lomarakennukset 7 17 32 91 Asuinrakennukset 0 0 0 5 Lomarakennukset 3 3 3 19 Asuinrakennukset 0 1 3 8 Lomarakennukset 0 3 6 21 Asuinrakennukset 0 1 6 9 Lomarakennukset 0 0 0 27 Asuinrakennukset 22 62 167 457 Lomarakennukset 0 5 15 46 Asuinrakennukset 1 12 29 79 Lomarakennukset 5 12 24 42 Asuinrakennukset 0 0 19 96 Lomarakennukset 5 12 27 72 Asuinrakennukset 0 0 0 0 Lomarakennukset 0 0 0 0 Asuinrakennukset 0 0 0 1 Lomarakennukset 1 1 1 8 Asuinrakennukset 0 0 0 0 Lomarakennukset 0 0 0 4 Asuinrakennukset 0 0 0 0 Lomarakennukset 0 0 0 17 Asuinrakennukset 0 0 0 0 Lomarakennukset 0 0 0 0 Asuinrakennukset 0 1 6 10 Lomarakennukset 10 13 15 21 Asuinrakennukset 0 0 0 0 Lomarakennukset 1 5 6 10 Asuinrakennukset 24 91 263 779 Lomarakennukset 32 71 129 378 Yhteensä Kaikki 56 162 392 1166 Taustaselvitettävän voimajohdon toteuttaminen edellyttää YVA-menettelyn toteuttamista. Fingrid päättää myöhemmin YVA-menettelyn käynnistämisestä. Voimajoh-
Selvitys maakuntakaavoitusta varten sivu 14 /37 tohankkeen vaikutuksia muun muassa asumiseen ja elinoloihin tullaan tarkastelemaan tarkemmin hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa eli YVA-menettelyn yhteydessä. Samassa yhteydessä asutukseen liittyvät lähtötiedot tullaan päivittämään. Kuva 7. Suurimpia asutuskeskittymiä voimajohdon varrella. Yläkuvissa on esitetty Saariselkä ja Ivalo sekä alakuvissa Inarin ja Utsjoen taajamat. Taustaselvitettävä johtoreitti on esitetty kuvassa mustalla katkoviivalla ja nykyinen harmaalla yhtenevällä viivalla. 6.2 Pinta- ja pohjavesialueet Taustaselvitettävä voimajohto ylittää useita pohjavesialueita ja pintavesiä. reittiosuuksille sijoittuvat pohjavesialueet ja merkittävimmät pintavesistöjen ylityskohdat on esitetty liitteessä 5 ja yhteenvetona taulukossa 3 ja 4. Pohjavesialueilla pylväiden betoniset perustukset ja tukivaijerit kaivetaan roudattomaan syvyyteen, normaalitilanteessa ne eivät ulotu pohjavesisyvyyteen. Peh-
Selvitys maakuntakaavoitusta varten sivu 15 /37 meikköalueilla, kuten esimerkiksi suolla, perustusrakenteet ulotetaan pääsääntöisesti kovaan pohjaan saakka joko paaluttamalla tai vaihtamalla turve kantavaan maa-ainekseen. Pylväsperustukset ovat maarakentamisessa yleisesti käytettyjä betonisia elementtejä tai betonivaluja. Rakentamisaikana ojia ja muita pieniä vesiuomia ylitetään työkoneilla. Tarvittaessa tehdään ojien vähäisiä siirtoja, mikäli pylväsrakenteet sitä edellyttävät. Rakentamisen päätyttyä varmistetaan, ettei veden virtaukselle aiheudu pysyvää haittaa ja ojat avataan tarvittaessa. Kuva 8. Kuvassa Tenojoen alaosan ylityskohta. Kuvassa on myös Tenojoen rinnalla mutkitteleva Nuorgamiin johtava tie. Taulukko 3. Voimajohdon läheisyyteen sijoittuvat vesistönylitykset. Kohde Paikkakunta Vesistötyyppi Osuus Ylitys noin. [m] Kiviperä Kemijärvi Joki 1 20 Ruopsanjoki-Saarijoki Kemijärvi Joki 1 30 Iso-Saarijoki Kemijärvi Joki 1 10 Javarusjoki Kemijärvi Joki 1 20 Pyhäjoki Pelkosenniemi Kemijärvi Joki 1 20 Kitinen Pelkosenniemi Joki 1 70 Hietajoen Orahaara Pelkosenniemi Joki 1 20 Härkäjoki Pelkosenniemi Joki 1 10, 10, 170 Mataraojat Sodankylä Joki 1 20 Ala-Liesjoki Sodankylä Joki 1 60 Porttipahdan tekojärvi Sodankylä Järvi 1 40, 80, 340 Vuotson kanava Sodankylä Joki 1 60 Tankajoki ylitykset Inari Joki 2A 20, 200 Tankajoki Sodankylä Joki 2B 10
Selvitys maakuntakaavoitusta varten sivu 16 /37 Kohde Paikkakunta Vesistötyyppi Osuus Ylitys noin. [m] Ivalojoki Inari Joki 3B 130 Ivalojoki Inari Joki 3A 30, 140, 140, 40, 120 Vuostumajärvi Inari Järvi 3A 170 Rahajärvi Inari Järvi 3 450 Juutanjoki Inari Joki 3 170 Syysjoki Inari Joki 3 20 Kuktsejohka Utsjoki Joki 4 50 Kaskamus Tsieskuljavri Utsjoki Järvi 4 70 Tenon alaosa Utsjoki Joki 5 170 Vaisjohka Utsjoki Joki 6 20 Vetsijoki Utsjoki Joki 6 20 Kuva 9. Kuvassa Kokkosnivan vesivoimalaitoksen yhteydessä nykyiset Kitisen vesistön ylittävät voimajohdot. Taustaselvitty voimajohto sijoittuu näiden voimajohtojen pohjoispuolelle.
Selvitys maakuntakaavoitusta varten sivu 17 /37 Taulukko 4. Voimajohdon läheisyyteen sijoittuvat pohjavesialueet. Kohde Paikkakunta Osuus Status Tuohilammi 12320154 Kemijärvi 1 Muu pohjavesialue Airosvaara 12320126 Kemijärvi 1 Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Mukka 1258322 Pelkosenniemi 1 Muu pohjavesialue Hankapuljut 12758161B Sodankylä 1 Muu pohjavesialue Ketokurunvaara 12758156 Sodankylä 1 Muu pohjavesialue Iso-oja 12758148 Sodankylä 2B Muu pohjavesialue Lato-ojan vaara 12148223 Inari 2B Muu pohjavesialue Uudenhaaranniemi 12148220 Inari 2A Muu pohjavesialue Laanila 12148217 Inari 2 Muu pohjavesialue Paljakainen Inari 2 Muu pohjavesialue Pannuharju 12148143 Inari 2 Muu pohjavesialue Saarineitämö 12148101 Inari 3A Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Juurikangas Inari 3B Muu pohjavesialue Nukkumajoki 12148146B Inari 3 Muu pohjavesialue Tuuruharju 12148153 Inari 3 Muu pohjavesialue Tenola 1289027 Utsjoki 5, 5A ja 5B Muu pohjavesialue Haltejavrrik 1289058 A Utsjoki 6 Muu pohjavesialue Njuohkajarvi 1289059 Utsjoki 6 Muu pohjavesialue Lovttajohka 1289042 Utsjoki 6 Muu pohjavesialue Pylväiden perustamisella pohjavesialueille ei arvioida lähtökohtaisesti olevan pysyvää vaikutusta pohjaveden laatuun tai muodostumiseen, koska pylväsperustukset eivät käytännössä vähennä pohjaveden muodostumisalaa eivätkä rakenteet tyypillisesti ulotu pohjaveden tasolle. Jokien uomia ylitettäessä voimajohtopylväiden sijoittelussa noudatetaan riittävää etäisyyttä luontaisesta jokiuomasta, johon kuuluvat myös uomaan viettävät äyräät ja niiden niittykasvillisuus ja pensastot. Voimajohdon pylväiden perustaminen saattaa aiheuttaa virtavesistöjen osalta rantapenkereen eroosiota ja maa-ainesten päätymistä vesistöön. Pylväiden sijoittelussa voidaan huomioida virtavesiuomat ja välttää rakentamisen aiheuttamaa rantapenkereen eroosiota ja kiintoaineksen päätymistä vesistöön. Todennäköisesti vain hyvin pieni osa rakennusalueiden kiintoaineksesta tai siihen sitoutuneista ravinteista päätyisi vesistöihin. Haitta on väliaikaista ja merkitykseltään vähäistä eikä voimajohdon käytön ajalta koidu vaikutuksia vesistöille. 6.3 Arvokkaat luontokohteet Lappi jaetaan luonnonmaiseman perusteella Peräpohjolaan, Metsä-Lappiin ja Tunturi-Lappiin. Peräpohjolassa on puuttomia aapasoita, erämaita ja tuntureita esimerkiksi Ylläs, Levi ja Pallas. Peräpohjolan tuntureista Pyhätunturi ja Luosto ovat Karelidien jäännösvuoria. Taustaselvitettävä voimajohto sijoittuu jokaiselle edellä mainituille luontomaisema-alueelle. Liitteessä 6 on esitetty tarkemmin suunnitellun voimajohdon sijoittuminen suhteessa arvokkaiksi luokiteltuihin luontokohteisiin. Kohteet on myös luetteloitu taulukkoon 5.
Selvitys maakuntakaavoitusta varten sivu 18 /37 Kuva 10. Tunturikoivikkoa Utsjoen Koskenrannassa. Taustalla näkyy Àilegas-tunturi. Taustaselvitetyllä voimajohdolla ei näyttäisi aikaisempien kokemusten perusteella olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia tavanomaiseen ja yleiseen eläinlajistoon. Voimajohdoilla ei näyttäisi kokonaisuutena merkittävästi lisäävän voimajohtojen linnustolle aiheuttamaa törmäysriskiä nykytilanteeseen verrattuna, sillä tarkasteltava entistä näkyvämpi voimajohtorakenne tulee todennäköisesti parantamaan johtojen havaittavuutta. Toisaalta taas johtimine määrän kasvu lisää lintujen törmäysriskiä. Mahdolliset vaikutukset arvokkaisiin luontokohteisiin tullaan arvioimaan myöhemmin YVA-vaiheessa tehtävässä ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä. Luontokohteet Taulukko 5. Voimajohdon läheisyyteen sijoittuvat arvokkaat luontokohteet. Etäisyys kohteeseen / ylitysmatka Suojeluperuste Osuus Kemijärven pohjoisosa > 3 km FINIBA 1 Kemijärvi Paikkakunta Javarustunturi FI1300405 > 4 km SCI 1 Kemijärvi Kemihaaran suot ja metsät > 6 km IBA 17 1 Kemijärvi, Pelkosenniemi Raateaapa FI1300906 > 6 km SCI 1 Kemijärvi, Pelkosenniemi Luiron-Kitisen-Kemijoen haaran suot < 200 m FINIBA 1 Pelkosenniemi Kemihaaran suot FI1300907 Sijoittuu kohteelle noin 300 metriä SPA/SCI 1 Pelkosenniemi
Selvitys maakuntakaavoitusta varten sivu 19 /37 Luontokohteet Etäisyys kohteeseen / ylitysmatka Osuus Paikkakunta Kemihaaran suot ja Metsät n. 3 km IBA 17 1 Pelkosenniemi Luiron suot FI1300904 n. 3 km SPA/SCI 1 Pelkosenniemi Ellitsa FI1301714 > 5km SCI 1 Pelkosenniemi Lämsänaapa-Sakkala-aapa n. 3 km IBA 14 1 Pelkosenniemi. Savukoski Viikinaapa FI1301706 n. 7 km SPA/SCI 1 Sodankylä Koitelainen FI1301716 n. 300 m SPA/SCI 1 Sodankylä Pomokaira-Koiteleskaira n. 300 m IBA 5 1 Sodankylä Pomokaira FI1301712 n. 2 km SPA/SCI 1 Sodankylä Urho Kekkosen kansallispuisto -Sompio - Kemihaara n. 700 m, n. 4 km SPA/SCI 2A, 2B Sodankylä Saariselän koilliskairan alue n. 700 m, n. 4 km IBA 4 2A, 2B Sodankylä Saariselän koilliskairan alue Sota-aapa FI1301705 Sijoittuu kohteelle noin 1,6 km Sijoittuu kohteelle noin 1,6 km FINIBA 2A Sodankylä SPA/SCI 2A Sodankylä Hammastunturin erämaa FI1300203 n. 800 m SCI 2 Inari Lemmenjoki-Hammastunturi-Pulju n. 800 m IBA 3 3 Inari Ivalojoen suiston suot SSO120583 Inari RSO1201024 n. 2,5 km > 6 km Suojeluperuste Soidensuojeluohjelma 3 Inari 3 Inari Inarijärvi FI1300202 n. 1,5 km SCI 3 Inari Kettujoki-Vaskojoki n. 7 km FINIBA 3 Inari Kettujoki-Vaskojoki FI1300210 n. 7 km SPA/SKI 3 Inari Mutusjärvi-Vuotisjärvi RSO120125 n. 1 km 3 Inari Kaamasjokisuu MAALI920356 n. 2 km MAALI 3 Inari Kaldoaivin alue n. 8 km FINIBA 3 Inari Muotkatunturi erämaa FI1300202 n. 8 km SCI 3 Inari Hanhijänkä-Pierkivaaran jänkä FI1300206 Tuuruharju-Iijärvi HSO120143 Harjujensuojeluohjelma Skiesvaaranjängän-Sammuttijängän- Vaijoenjängän alue SSO120598 n. 100 m SCI 3 Inari Sijoittuu kohteelle noin 400 m n. 1 km Rantojen suojeluohjelma Rantojensuojeluohjelma Soidensuojeluohjelma 3 Inari 3 Inari Sammatinjänkä-Varijoenjänkä n. 1 km IBA 16 3 Inari, Utsjoki Paistunturin erämaa FI1302003 Kaldoaivin alue Sijoittuu kohteelle noin 1,5 km Sijoittuu kohteelle noin 1,5 km SCI 4A Inari FINIBA 4A, 3 Inari
Selvitys maakuntakaavoitusta varten sivu 20 /37 Luontokohteet Pieran Marin jänkä Etäisyys kohteeseen / ylitysmatka Sijoittuu kohteelle noin 6 km Suojeluperuste Osuus SCI 4A Inari Paikkakunta Kevo FI1302001 n. 3 km SPA/SCI 4, 5B Utsjoki Kevo FI1302001 n. 3 km IBA 10 4 Utsjoki Mieraslompolon kenttä FI1302013 n. 1,5 km SCI 4 Utsjoki Kenesjärvi RSO120126 Kaldoaivin erämaa FI1302002 Kaldoaivin alue n. 1,5 km Sijoittuu kohteelle noin 23 km Sijoittuu kohteelle noin 23 km Rantojen suojeluohjelma SPA/SCI 4 Utsjoki 4, 4A, 6, 5A Inari, Utsjoki FINIBA 4, 4A Inari, Utsjoki Paistunturin erämaa FI1302003 n. 3 km SCI 5B Utsjoki Pulmankijärvi FI1302004 n. 30 m SCI 6 Utsjoki Pulmankijärvi n. 3 km FINIBA 6 Utsjoki Kuva 11. Nykyinen voimajohto ylittää useita suo-alueita. Taustaselvitettävä voimajohto sijoittuu nykyisen 220 kilovoltin voimajohdon rinnalle.
Selvitys maakuntakaavoitusta varten sivu 21 /37 Kuva 12. Sekä nykyinen että suunniteltava voimajohto sijoittuu useille louhikkoiselle rakkakivikon muodostamille alueille. 6.4 Poronhoito Tunturi-Lapissa poroelinkeino on erittäin merkittävä maankäyttäjä ja erikoisesti maa- ja metsätalousvaltaisilla, metsä- ja poronhoitovaltaisilla ja luontaistalousvaltaisilla alueilla sekä suojelu- ja erämaa-alueilla. Poroelinkeinon harjoittamista ohjaa poronhoitolaki. Poronhoidon toimintaedellytyksiä turvataan ensisijaisesti kaavamääräyksillä ja suosituksilla, jotka tulee ottaa huomioon alueidenkäytön yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja toteuttamisessa. Poronhoidon toimintaedellytysten turvaaminen on yksi keskeisimmistä kysymyksistä, kun metsien monikäyttöä eri tasoilla suunnitellaan (Tunturi-Lapin maakuntakaava 2007). Poronhoito on vanhin pohjoisessa edelleen harjoitettavista elinvoimaisista luontaiselinkeinoista. Poronhoito ylläpitää saamelaisia ja suomalaisia kulttuuriperinteitä ja maisemaa, kieltä ja elinmahdollisuuksia alueilla, joilla muita työllistymismahdollisuuksia ei juuri ole. Poronhoito on laaja-alainen maankäyttäjä, sillä se perustuu laajoihin luonnonlaitumiin ja porojen vapaaseen laidunnukseen joko ympärivuotisesti tai suurimman osan vuodesta. Poronhoitoon liittyvää toimintaa on yleensä lähes kaikkialla paliskunnan alueella. Porot laiduntavat luontaisen laidunkiertonsa mukaisesti erilaisilla laitumilla eri vuodenaikoina ja poronhoitotyöt puolestaan rytmittyvät poron luontaiseen vuodenkiertoon. Laidunalueiden lisäksi paliskunnilla on erilaisia toiminnallisia alueita, kuten lisääntymisaikaiset alueet (vasoma, rykimä) sekä poronhoitotöihin liittyviä alueita ja rakenteita (Opas poronhoidon tarkasteluun maankäyttöhankkeissa 2013).
Selvitys maakuntakaavoitusta varten sivu 22 /37 Kuva 13. Poro ruokailemassa 4-tien sisäluiskassa. Vaikka voimajohtolinjoilla laitumet eivät ole kokonaan pois poron käytöstä, niiden kasvillisuus muuttuu kun puusto poistetaan. Muutos näkyy myös metsän reunaalueella. Muutos voi johtaa porojen laidunnuksen muutokseen. Voimajohdon rakentamisen tai kunnossapidon aikana aitoihin voidaan joutua tekemään aukkoja joko alueelle liikkumisen tai itse rakenteen vuoksi. Tällöin aidat saattavat menettää merkityksensä porojen liikkumista estävinä rakennelmina ja niihin tulee rakentaa veräjät. Veräjät lisäävät aina poronhoitajien työtä, sillä niiden kiinnipysymisestä etenkin paliskuntien rajalla täytyy huolehtia. Mikäli reitillä on teitä tai moottorikelkkajälkiä, porot voivat lähteä kulkemaan niitä pitkin vääriin suuntiin. Vaikeiden alueiden (voimajohtoaukea, tie, jäljet) kautta kuljetettaessa työvoimaa tarvitaan enemmän. Ylimääräinen työ lisää kustannuksia ja vaikuttaa elinkeinon kannattavuuteen (Opas poronhoidon tarkasteluun maankäyttöhankkeissa 2013). Uusi taustaselvitettävä 400 kilovoltin voimajohto on tarkoitus sijoittaa joko kokonaan tai pääosin nykyisten voimajohdon rinnalle, jolloin vaikutuksia poronhoidolle voidaan vähentää. Voimajohto tulee sijoittumaan poronhoidolle tärkeille alueille. Liitteen 10 kartoilla on esitetty voimajohdon sijoittuminen Itä-Lapin alueella poronhoidon kannalta tärkeille alueille. Voimajohdon hyvällä suunnittelulla ja kiinnittämällä rakentamiseen huomiota, voidaan haittavaikutuksia edelleen lieventää. Mahdolliset vaikutukset poronhoitoon tullaan selvittämään myöhemmin YVA-menettelyn yhteydessä.
Selvitys maakuntakaavoitusta varten sivu 23 /37 6.5 Maisema ja kulttuuriperintö Kulttuuriperintö on ihmistoiminnan vaikutuksesta syntynyttä henkistä ja aineellista perintöä. Aineellinen kulttuuriperintö voi olla joko irtainta (esimerkiksi kirjat ja esineet) tai kiinteää (esimerkiksi rakennukset). Maisemat ovat olennainen osa kulttuuriperintöämme, sillä ne ovat syntyneet ihmisen ja luonnon pitkän vuorovaikutuksen tuloksena ja välittävät siten historiallisia ja kulttuurisia arvoja. Usein kulttuuriperintönä käsitellään arvokkaita maisema-alueita, rakennusperintöä, perinnemaisemia sekä kiinteitä muinaisjäännöksiä. Maisema Voimajohdon maisemavaikutukset koostuvat maiseman rakenteen, luonteen ja laadun muutoksista. Voimajohdot koetaan usein maisemassa häiritsevinä muualla kuin valmiiksi voimakkaasti rakennetuilla alueilla, kuten esimerkiksi teollisuus- tai voimalaitosympäristöissä. Maiseman luonteen muuttumisen kautta syntyy myös visuaalisia vaikutuksia, joiden voimakkuus ja havaittavuus riippuvat paljolti tarkastelupisteestä ja ajankohdasta. Maisemavaikutuksen kokemiseen vaikuttaa merkittävästi myös havainnoitsijan suhtautuminen voimajohtoihin. Kuva 14. Lapin matan puuston johdosta voimajohdot erottuvat jo kaukaa esimerkiksi tiealueilta. Kuvassa on nykyinen 220 kilovoltin voimajohto valtatie 4 kuvattuna. Uusi 400 kilovoltin voimajohto erottuisi korkeampana elementtinä nykyisen rinnalla. Maamme pinnanmuotojen vaihtelu on suurimmillaan Lapissa. Ylänköalueet ovat laajoja metsäisiä vaaroja ja puuttomia tuntureita, jotka maisemassa hahmottuvat usein yksittäisinä kohoumina tai vaara- ja tunturiselänteiden muodostamina ket-
Selvitys maakuntakaavoitusta varten sivu 24 /37 juina ja ryppäinä. Välimaastossa on usein laajoja, kohtalaisen tasaisia suo- ja metsäerämaita. Korkeaa ylänköaluetta esiintyy Enontekiöllä Käsivarren luoteisnurkassa, Länsi- ja Keski-Lapin tunturiketjujen alueella sekä Ylä-Lapissa Inarinjärven ympäristön tunturialueilla. Alavinta seutu on Lounais-Lapissa ja Perämeren rannikolla. Maisema-alueen laajat jyrkästi kumpuilevat vaaraselänteet, jokilaaksot ja lukuisat järvet ovat luonteenomaisia Rovaniemen, Kemijärven ja osalle Pelkosenniemen seutua. Pohjoisempana Keski-Lapissa Sodankylän kunnassa ja Pelkosenniemen pohjoisosassa ovat maisemapiirteet Aapa-Lapin seudulle tyypillisiä, jossa vaarojen välissä olevat laajat ja avarat suo- ja metsäalueet levittäytyvät paikoin silmänkantamattomiin. Alueen laajimmat vesistöt ovat Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat, mutta muuten järvet ovat harvinaisia. Idässä Savukosken alueet kuuluvat Itä-Lapin tunturi- ja vaaraseutuun, joka poikkeaa yleisilmeeltään lännempänä olevasta Aapa- Lapista. Seutua luonnehtivat jyrkkäpiirteiset vaara- ja tunturialueet, jossa maasto on jyrkkäpiirteisintä idässä valtakunnanrajan tuntumassa. Alueen itäosassa vaarojen ja tunturien välissä on jyrkkärinteisiä jokiuomia ja kuruja. Järvet ovat alueella harvinaisia ja soita esiintyy vähemmän ja ne ovat pienempiä kuin lännempänä Aapa-Lapissa. Kuva 15. Porttipahtaan tekojärven kohdalla taustaselvitettävä voimajohto sijoittuu nykyisen voimajohdon itäpuolelle. Nykyiset voimajohdot eivät erotu tieltä katsottuna kaukomaisemassa. Inarin eteläosassa ja Sodankylän pohjoisosassa muuttuvat maisemat Metsä-Lapin tunturiseuduksi, jota luonnehtivat vaihtelevan jyrkkäpiirteiset ja kumpuilevat erä-
Selvitys maakuntakaavoitusta varten sivu 25 /37 maiset tunturialueet, joista tärkeimmät ovat Saariselän tunturialue, Hammastunturin-Appis-tunturin alue ja Viipustunturien-Maarestatunturien alue. Tunturit ja vaarat ovat usein moreenin ja louhikkoisen rakkakivikon peitossa. Lähes asumattomalla seudulla järvet ovat pieniä ja kirkasvetisiä. Nämä tunturimaat jatkuvat pohjoiseen Utsjoelle Pohjois-Lapin tunturiseudulle ja kiertävät kaarevana alavaa Inarinjärven seutua. Tuntureiden pinnanmuodot muuttuvat loivemmin kuperiksi ja metsät vaihettuvat tunturikoivikoksi. Tunturien laajat lakialueet ovat karua puutonta paljakkaa. Rakkakivikoita on runsaasti. Tunturimaiden reunustaman Inarinjärven seutu poikkeaa maisemamaakunnan muista osista selvästi järvien runsauden takia. Pieniä järviä on alueella enemmän kuin missään muualla Suomessa. Suurin niistä Inarinjärvi on hyvin laaja, karu ja rikkonainen vesistö, jossa on runsaasti saaria ja rannat ovat kivikkoisia. Maasto on alavaa ja kalliopintaa peittää usein lohkareinen moreeni. Alueen poikki kulkevien harjujaksojen yhteydessä on melko laajoja hiekkaisia maita. Karut, mäntyvaltaiset metsät ovat vallitsevia (SYKE 6/2015). Maisemasuojelun keskeisenä tavoitteena voimajohtohankkeissa on sijoittaa voimajohtoreitti luonnon- ja kulttuurimaisemaan mahdollisimman vähäisin vaikutuksin. Kookkaat pylväät ja johtimet sekä raivattu johtoaukea hallitsevat yleensä pienpiirteistä maisemaa ja aiheuttavat väistämättä visuaalisia vaikutuksia. Maiseman kannalta arimpia alueita ovat mäkien lakiosat. Voimajohdon visuaalinen vaikutus on luonnollisesti suurimmillaan avoimessa tilassa, kuten pelloilla, avosoilla ja vesistöjen läheisyydessä. Kuva 16. Voimajohdon sijainnista ja lähiympäristön peitteisyydestä huolimatta voimajohdon rakenteet erottuvat etäämmältä tarkasteltuna maisemakuvassa, sillä pylväät tai johtimet nousevat usein puiden latvojen yläpuolelle. Kuvassa puuston takaa erottuva nykyinen 220 kilovoltin voimajohto.
Selvitys maakuntakaavoitusta varten sivu 26 /37 Voimajohdon hallitsevuutta eri etäisyyksiltä tarkasteltuna on tutkittu eri lähteissä, mutta yksiselitteisiä numeerisia arvoja vaikutusten merkittävyyden raja-arvoiksi ei ole. Lähietäisyydeltä tarkasteltuna voimajohtopylväs on hallitseva. Etäisyyden kasvaessa pylvään hallitsevuus maisemassa vähenee ja vähitellen kohde alistuu muihin maisemaelementteihin, ennen kuin häviää näkyvistä. Liitteessä 7 on esitetty paikkatietokohtaisesti maisemallisesti arvokkaat kohteet voimajohtoreitin läheltä. Samat kohteet on lueteltu taulukkomuodossa taulukossa 6. Taulukko 6. Voimajohdon läheisyyteen sijoittuvat arvokkaat maisema-alueet alle 10 kilometrin etäisyydeltä voimajohtoreittiä. Kohteessa joissa on useita eri alueita, on taulukossa esitetty vain suurin kokonaisuus. Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Etäisyys kohteeseen / ylitysmatka Suojeluperuste Osuus Paikkakunta Pirttikosken voimalaitosyhdyskunta n. 200 m RKY 1 Rovaniemi Juujärvi n. 4 km RKY, MAO 1 Kemijärvi Luusuan kylä 5922 n. 6 km MA 1 Kemijärvi Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat n. 7 km RKY 1 Kemijärvi Kemijärven keskustan kulttuuriympäristökohteet 5916 Levärannan kylä, Kummunkylä ja Kostamon kylä 5921 n. 5 km MA 1 Kemijärvi n. 2 km MA 1 Kemijärvi Kemijokivarsi 5922 ja 4831 n. 500 m MA, RKY 1 Kemijärvi Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat, Kiemunkivaara n. 3 km RKY 1 Pelkosenniemi Arvospuolen kylä 5905 n. 3 km MA 1 Pelkosenniemi Tunturikylä 5923 n. 7 km MA 1 Kemijärvi Pyhätunturin maisemat n. 7 km MAPIO-ehdotus 1 Pelkosenniemi, Kemijärvi Suvanto n. 6 km MAO, RKY 1 Pelkosenniemi Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat, Pelkosenniemen kirkonkylä Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat, Saunavaara n. 1 km RKY 1 Pelkosenniemi n. 2 km RKY 1 Pelkosenniemi Pelkosenniemen taistelupaikka 4820 n. 1 km MAS 1 Pelkosenniemi Kairalan ja Luiron kulttuurimaisema ym. Rajautuu nykyisiin voimajohtoihin MAO, RKY ja MA- PIO-ehdotus 1 Pelkosenniemi Puolakkavaaran asutuskylä n. 8 km RKY 1 Sodankylä Nattastunturien ja Sompiojärven maisemat n. 10 km MAPIO-ehdotus 1, 2B Sodankylä Tankavaara 5941 ym. n. 4 km RKY, MA 1 Sodankylä Huuhkajanpastaman silta n. 4 km RKY 2B Sodankylä Sodankylän saamelauisasutus Purnumukka n. 1,5 km RKY 2A Sodankylä Vuormaselän poronerotuspaikat ja -aidat n. 1 km RKY 2A, 2B Sodankylä Ruijanpolku n. 1 km RKY 2 Sodankylä Rumankurun autiotuvat n. 5 km RKY 2 Inari
Selvitys maakuntakaavoitusta varten sivu 27 /37 Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Kaunispään tunturimaisemat Etäisyys kohteeseen / ylitysmatka Sijoittuu kohteelle noin 4 km matkalla Suojeluperuste Osuus Paikkakunta MAPIO-ehdotus 2 Inari Jäämerentien tiehistorialliset kohteet < 200 m RYKY 2 Inari Ukonjärven ja Myössäjärven maisemat Rajoittuu osittain voimajohtoalueeseen MAPIO-ehdotus 3 Inari Kolttasaamelaisten asutuspaikat n. 9 km RKY 3A Inari Inarinjärven ja Juutanjoen maisemat Sijoittuu kohteelle noin 7 km Mapio-ehdotus, RKY 3 Inari Petsikkotunturin erotuspaikka 5920 < 500 m MA 4 Inari Utsjokilaakson saamelaisasutus Raudusskaidi 5 km RKY 4 Utsjoki Utsjokilaakson maisemat ym. Sijoittuu kohteelle noin 9 km Mapio-ehdotus, RKY 4, 5B Utsjoki Poronedoituspaikat ja -aidat Gordemans n. 1 km RKY 5A, 6 Utsjoki Poronedoituspaikat ja -aidat Cohkavorri n. 7 km RKY, MA 5927 5A, 6 Utsjoki Lohisaari 5923 n. 6 km MA 5,6 Utsjoki Strömstadin rauhan rajakivet n. 8 km RKY 5 Utsjoki Vetsikon Kylä n. 9 km MA 5924 6 Utsjoki Alakönkään koskimaisema n. 7 km Mapio-ehdotus 2016 6 Utsjoki Utsjoki n. 8 km RKY 6 Utsjoki Tarkasteltava 400 kilovoltin voimajohto tulee erottumaan nykyistä voimajohtoa korkeampana elementtinä maisemassa. Tarkemmin vaikutukset maisemaan tullaan selvittämään mahdollisessa YVA-menettelyssä. Muinaisjäännökset Vanhimmista muinaisjäännöksistä kivikaudelta (6500 2000 ekr.) ei ole maanpäällisiä merkkejä. Sen sijaan pronssikaudelta (1500 500 ekr.) ovat peräisin vanhimmat maanpäälliset muinaisjäännöksemme, kivistä kasatut hautarauniot. Varsinais- Suomessa haudoiksi luokiteltuja kiviraunioita on noin 1700. Viimeistään rautakaudella (0-1150 jkr.) jokainen suuri jokilaakso asutettiin, mistä ovat muistona rantatörmien kalmistot ja asuinpaikat. Voimalinjalla ei ole suoranaista vaikutusta muinaismuistoihin, koska pylväiden paikat voidaan suunnitella siten, että ne eivät osu yksittäisiin muinaismuistokohteisiin. Mahdolliset rakentamisen aikaiset haitat voidaan ehkäistä merkitsemällä muinaismuistot maastossa ja suunnittelukartoissa riittävän selvästi. Muinaismuistot voivat olla varsin vaatimattoman ja huomaamattoman näköisiä, minkä lisäksi osa niistä sijaitsee maan alla, jolloin niiden havainnoiminen vaikeutuu. Kohteiden paikantamisessa ja merkitsemisessä toimitaan yhteistyössä Museoviraston ja kyseistä aluetta hallinnoivan maakuntamuseon kanssa. Voimajohdon vaikutus rakennushistorian ja kulttuurimaiseman alueisiin kohdistuu ensisijaisesti maiseman muutoksiin ja sitä kautta välillisesti kulttuuriarvojen muu-
Selvitys maakuntakaavoitusta varten sivu 28 /37 toksiin, jotka ovat aikasidonnaisia. Voimajohto edustaa eri aikakautta eikä sen piilottaminen kulttuurihistoriallisesti merkittävillä kohteilla onnistu rakenteiden suuren koon vuoksi, vaan voimajohdosta tulee näkyvä osa maisemaa. Kiinteät muinaisjäännökset ovat ainoa olemassa oleva lähdeaineisto esihistorialliselta ajalta. Kulttuurimaisemassa ne muodostavat vanhimman ajoitettavan elementin ja siten lähtökohdan maiseman eri osa-alueita tarkasteltaessa. Muinaisjäännöksiä suojellaan muistoina maamme aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Kiinteät muinaisjäännökset ovat Suomessa rauhoitettuja muinaismuistolain (295/63) nojalla. Jos kiinteä muinaisjäännös suoja-alueineen on määrätty maanmittaustoimituksessa tai pakkolunastettu, on siinä määrättyjä rajoja noudatettava. Muutoin suoja-alueen leveydeksi tulee kaksi metriä luettuna jäännöksen näkyvissä olevista ulkoreunoista. Voimajohdon rakentamisesta voi aiheutua fyysisiä muutoksia kulttuuriperintöön alueella, jossa on kiinteitä muinaisjäännöksiä johtoalueella tai sen läheisyydessä. Ennalta tuntemattomien kohteiden tuhoutuminen osittain tai kokonaan vältetään, tekemällä ennen rakennustöitä tarvittavat arkeologiset selvitykset yhteistyössä museoviranomaisten kanssa ja noudattamalla rakentamisessa tarvittavia ohjeistuksia ja varotoimia. Voimajohdon vaatima johtoalueen raivaaminen ja voimajohdon rakentaminen tehdään siten, että muinaisjäännöskohteet otetaan huomioon niitä vahingoittamatta museoviranomaisten lausunnon ja ohjeistuksen mukaisesti. Voimajohtohankkeen edetessä suunnitteluvaiheeseen, varmistetaan kohteiden säilyminen neuvottelemalla tarvittaessa museoviranomaisten kanssa. Taulukossa 7 on esitetty suunnitellun voimajohdon läheisyyteen sijoittuvat muinaismuistokohteet. Liitteessä 7 on esitetty myös kartalla tiedossa olevat kohteet. Taulukko 7. Voimajohdon läheisyyteen (alle 150 m) sijoittuvat muinaismuistokohteet. Kohdenimi Tunnus Sijainti Osus Tyyppi ja ajoitus Etäisyys kohteeseen Asuinpaikat, kivikautinen Sijaitsee voimajohtoalueella Mukkavuopaja kaakko 148010595 Inari 3A Kaidanvuono itä 2 148010652 Inari 3 Kirakkajoen niska 1 148010774 Inari 3 Kirakkajoen niska 2 148010775 Inari 3 Paksumaan polku 148010797 Inari 3 Ganesvarri 1 1000017452 Utsjoki 4 Paljakainen 1000020885 Inari 2 Asuinpaikat, kivikautinen Asuinpaikat, kivikautinen Asuinpaikat, kivikautinen Kivirakenteet, rautakautinen Työ- ja valmistuspaikat, ajoittamaton Työ- ja valmistuspaikat, moderni n. 60 m Sijaitsee voimajohtoalueella Sijaitsee voimajohtoalueella n. 60 m n. 40 m n. 150 m 6.6 Ulkoilu ja virkistys Voimajohtoreitille ja sen läheisyyteen sijoittuu useita virkistysalueita sekä ulkoiluun ja retkeilyyn tarkoitettuja reittejä (Liite 8). Voimajohtoreitin läheisyyteen sijoittuvia
Selvitys maakuntakaavoitusta varten sivu 29 /37 laajimpia ulkoilu- ja virkistyskokonaisuuksia ovat Pyhä-Luosto ja Saariselkä. Voimajohdon vaikutus virkistysalueisiin vaihtelee alueen laajuuden ja käyttötavan mukaan. Esimerkiksi retkeilyyn käytetyllä alueella sijaitseva voimajohto ei juuri vaikuta alueen käyttöarvoon. Voimajohdon suunnittelussa ja rakentamissa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon ulkoiluun ja virkistäytymiseen liittyvät alueet ja suunnitelmat. Asuinalueiden lähiympäristöt ovat ihmisten päivittäisiä ulkoilu- ja virkistysalueita. Voimajohto ei estä virkistyskäyttöä, vaikka se saattaa heikentää viihtyisyyttä. Voimajohdon vaikutukset virkistyskäyttöön jäävät yleensä vähäiseksi. Virkistyskäyttöä palvelevat myös tutkittavien voimajohtoreittien läheisyydessä sijaitsevat vesistöt ja muutamat loma-asunnot Myöhemmin tehtävässä YVA-menettelyssä arvioidaan vaikutukset ulkoiluun ja virkistykseen. Jatkosuunnitteluvaiheessa eli tarkemmassa pylväspaikkojen suunnittelussa otetaan huomioon keskeiset virkistysalueet ja -reitit maastotarkastelujen perusteella. Johtoaluetta on sen rajoituksista huolimatta mahdollista hyödyntää monin eri tavoin. Voimajohtoalueella voidaan viljellä, laiduntaa, metsästää, hiihtää, marjastaa ja sienestää. Johtoaukeaa voidaan käyttää myös moottorikelkkailuun, mutta siihen tarvitaan sekä Fingridin että maanomistajan lupa. 7 Johtoalueen tilantarve eli poikkileikkauskuvat Taustaselvityksessä esitettävät poikkileikkauskuvat ovat alustavia ja vaihtoehtoisia esimerkkejä (Liite 2). Tässä esitetyt pylvästyypit ja johtoalueen leveydet saattavat poiketa myöhemmin käytetyistä. Lisämaan tarve on esitetty yleispiirteisesti. Johtojärjestelyt, pylväspaikat ja tekniset ratkaisut tarkentuvat voimajohdon YVA-menettelyssä ja myöhemmin voimajohdon yleissuunnitteluvaiheessa. Poikkileikkaukset havainnollistavat voimajohtoalueella tapahtuvaa muutosta suhteessa nykytilanteeseen. Poikkileikkauskuvissa sekä uudet rakennettavat että nykytilanteen mukaisina säilyvät voimajohtopylväät on esitetty viivakuvina. Purettavat nykyiset pylväät on esitetty harmaina. Uuden 400 kilovoltin voimajohdon perusratkaisuna käytettävä pylvästyyppi on haruksin tuettu, teräksestä valmistettu kaksijalkainen portaalipylväs. 400 kilovoltin pylvään ylimmät osat eli ukkosulokkeet ulottuvat keskimäärin noin 35 metrin korkeudelle. Erityisesti maankäytöllisesti hankalissa kohteissa voidaan käyttää myös haruksetonta yksijalkaista vapaastiseisovaa, ristikkorakenteista teräspylvästä. Pylväsvälit ovat 400 kilovoltin voimajohdolla tyypillisesti noin 350 400 metriä. Peltojen suorilla johto-osuuksilla voidaan käyttää teknisten reunaehtojen salliessa haruksetonta portaalipylvästyyppiä. Tämä niin kutsuttu peltopylväs on ilman tukivaijereita seisova pylvästyyppi, joka vähentää maanviljelylle aiheutuvia haittoja. Voimajohtohankkeen pylväiden sijoitussuunnittelu tehdään vasta YVA-menettelyn jälkeen voimajohtohankkeen yleissuunnitteluvaiheessa. Tästä johtuen nyt esitetyt poikkileikkauskuvat ovat esimerkinomaisia ja käytettävät pylväsrakenteet varmistuvat vasta yleissuunnittelun yhteydessä. Normaaleista pylväsrakenteista poikkeavat tekniset ratkaisut voivat tulla kyseeseen yksittäisissä erityiskohteissa voimajohdon haitallisten maankäyttö-, luonto- ja maisemavaikutusten lieventämiseksi tai teknisistä syistä. Tällöin ratkaisuna voi olla voimajohdon sijoituspuolen vaihto, johtojen sivuttaissiirto tai yhteispylvään tai muun
Selvitys maakuntakaavoitusta varten sivu 30 /37 poikkeavan pylvästyypin käyttö. Voimajohdon rakentaminen voi aiheuttaa myös mahdollisia rakennusten osto- tai lunastustarpeita. Nämä ratkaisut selviävät vasta johtoreitin tarkemmassa yleissuunnittelussa, jossa johtoreitti ja johtoalueen leveydet voivat vähäisessä määrin muuttua edellä esitetystä. Maakaapelia kantaverkon osana ei pidetä järkevänä. Edes taajamien kohdalle rakennettavia lyhyitä 400 kilovoltin maakaapeliosuuksia ei myöskään nähdä realistisina vaihtoehtoina. Teknisesti kaapeli- ja avojohto-osuuksia käsittävä kantaverkon osa ei ole käyttökelpoinen muun muassa suojausongelmien takia. Lyhyetkin kaapeliosuudet rajoittaisivat merkittävästi siirtokykyä ja aiheuttaisivat pitkäkestoisen vian riskin. Kuva 17. Poikkileikkausväli A-B. Uusi 400 kv voimajohto sijoittuu nykyisten voimajohtojen Pirttikoski - Utsjoki ja Jumisko - Pirttikoski länsipuolelle.
Selvitys maakuntakaavoitusta varten sivu 31 /37 Kuva 18. Pirttikosken sähköaseman 400 kilovoltin kytkinlaitos kuvassa oikealla, johon taustaselvitettävä voimajohto kytkettäisiin. Poikkileikkausvälillä A-B uusi suunnitteilla oleva 400 kilovoltin voimajohto sijoittuu nykyisen 220 kilovoltin voimajohdon Pirttikoski-Utsjoki rinnalle noin 9 kilometrin osuudella (kuva 17). Voimajohtoalueen kokonaisleveys tulisi olemaan noin 107 109 metriä. Rakennusrajoitusalue levenee myös 41 63 metriä riippuen paikasta. Uuden voimajohtoalueen leveyden tarve vaihtelee, koska uusien 400 kilovoltin pylväiden väli on pidempi kuin 220 kilovoltin pylväillä. Samassa yhteydessä tavoitellaan pienien mutkien suoristamista. Kuva 19. Poikkileikkaus vasemmalla koskien osuuksia G-H, 2A, N-O, 4A ja oikealla poikkileikkaus koskien osuuksia B-C, D-E, 2A, I-J, L-M, M-N, P-Q, 5A. Poikkileikkausväleillä B-C, D-E, 2A, I-J, L-M, M-N, P-Q ja 5A uusi taustaselvitettävä 400 kilovoltin voimajohto sijoittuu nykyisen 220 kilovoltin voimajohdon Pirttikoski-Utsjoki rinnalle, sen itäpuolelle (kuva 19). Uutta voimajohtoaluetta tarvitaan noin 41 63 metriä. Rakentamista rajoittava alue levenee saman verran. Voimajohtoalueen kokonaisleveys on noin 90 110 metriä. Poikkileikkausvälien G-H, 2A, N-O, 4A ja 6 mukainen johtoalue sijoittuu voimajohdon Pirttikoski-Utsjoki voimajohdon länsipuolelle (kuva 19). Myös näissä poikkileikkausväleissä uutta voimajohtoaluetta tarvitaan noin 41 63 metriä. Rakentamista rajoittava alue levenee saman verran. Voimajohtoalueen kokonaisleveys on noin 90 110 metriä. Poikkileikkausvälillä E-F suunnitteilla oleva voimajohto sijoittuu nykyisten voimajohtojen Pirttikoski - Utsjoki ja Pelkosenniemi - Kokkosniva länsipuolelle (kuva 20). voimajohtoalue levenee 41 63 metriä. Toteutuessaan voimajohtoalueen kokonaisleveys on noin 110 130 metriä. Poikkileikkausväleissä 2B, 3B, 4B, 5B ja R-S uusi suunnitteilla oleva 400 kilovoltin voimajohto sijoittuu uuteen maastokäytävään (kuva 20). Uuden voimajohtoalueen leveys on noin 62 metriä. Pylvästyyppi on nykyisten voimajohtojen tapaan haruksin tuettu portaalipylväs
Selvitys maakuntakaavoitusta varten sivu 32 /37 Kuva 20. Poikkileikkaus vasemmalla koskien osuuksia E-F oikealla koskien osuuksia 2B, 3B, 4B, 5B ja R-S. Poikkileikkausvälillä C-D suunnitteilla oleva voimajohto sijoittuu nykyisen voimajohtojen länsipuolelle (kuva xx). Uutta voimajohtoaluetta tarvitaan noin 41 63 metriä. Poikkileikkausväleillä J-K ja K-L suunnitteilla oleva voimajohto sijoittuu nykyisen voimajohtojen länsipuolelle. Pylvästyyppi on nykyisten voimajohtojen tapaan haruksin tuettu portaalipylväs (kuva 21). Poikkileikkauksessa on esitetty myös Tunturiverkon suunnittelema 110 kilovoltin voimajohto Ivalosta Saariselälle, joka toteutuessaan pyritään sijoittamaan nykyisen Pikkarala- Utsjoki voimajohdon itäpuolelle. Kuva 21. Poikkileikkaus vasemmalla koskien osuuksia C-D vasemmalla ja oikealla poikkileikkaus koskien osuuksia J-K ja K-L. 7.1 Tekniset vaihtoehdot Ivalon Pikku-Petsamossa Ivalon Pikku-Petsamossa (kuva 6) tarkastellaan noin 600 metrin matkalla kahta erilaista teknistä poikkileikkausvaihtoehtoa. Tarkasteltavissa vaihtoehdoissa uusi voimajohto sijoitetaan nykyisen voimajohdon rinnalle tai nykyisen voimajohdon paikalle (kuva 22). Rinnalle sijoitettuna uusi 400 kilovoltin voimajohto sijoittuisi nykyisen länsipuolelle. Tällöin uutta voimajohtoaluetta tarvittaisiin noin 41 metriä.
Selvitys maakuntakaavoitusta varten sivu 33 /37 Uutta rakentamista rajoittava alue levenisi saman verran. Uuden voimajohdon sijoittuessa nykyisen paikalle, uutta voimajohtoaluetta tarvittaisiin vain 8 metriä, eli 4 metriä voimajohtoalueen molemmille puolelle. Pikku-Petsamon aluetta on järkevää pitää suunnittelutarvealueena jossa haitattomampaa teknistä vaihtoehtoa tulee hakea yhdessä maanomistajien ja kunnan kanssa. Kuva 22. Poikkileikkausvaihtoehdot Ivalon Pikku-Petsamossa. Nykyisen voimajohdon paikalle sijoitettuna 400+220 kilovoltin pylvästyyppinä tarkastellaan vapaastiseisovaa pylvästyyppiä. 8 Haitallisten vaikutusten ehkäisy ja lieventäminen Kantaverkon uusia voimajohtoreittejä suunniteltaessa Fingridin tavoitteena on lähinnä sähkömagneettisiin kenttiin liittyvien pelkojen johdosta välttää esimerkiksi asutuksen, päiväkotien, leikkikenttien tai koulujen välitöntä läheisyyttä. Myös Säteilyturvakeskus (2011) suosittelee välttämään vastaavien toimintojen rakentamista voimajohtojen välittömälle lähialueelle. Fingrid on osallisena voimajohtojen lähialueen kaavoituksessa sen varmistamiseksi, että voimajohtojen sähköturvallisuus- ja ympäristönäkökohdat otetaan huomioon kaavaratkaisuissa. Yleisenä sääntönä asuinrakennukset pihoineen suositellaan sijoitettavan kokonaan johtoalueen ulkopuolelle. Maankäyttöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää pylväiden sijoittelulla ja teknisillä ratkaisuilla. Erityistä huomiota kiinnitetään tunnistettuihin asutuksen kannalta haasteellisiin suunnittelutilanteisiin, kuten johtoalueella olevaan asutukseen. Kyseisissä paikoissa tilanteeseen nähden parasta ratkaisua haetaan yleisen edun ja teknistaloudellisten reunaehtojen rajoissa yhteistyössä kiinteistön omistajan kanssa. Kohteissa, joissa todetaan merkittävä riski lintujen törmäyksiin, linnustolle aiheutuvaa törmäysriskiä voidaan lieventää varustamalla voimajohdot huomiopalloilla.
Selvitys maakuntakaavoitusta varten sivu 34 /37 Maatalouteen kohdistuvia vaikutuksia lieventää pylväiden sijoittaminen mahdollisuuksien mukaan siten, että peltojen käytölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman pieniksi. Niin kutsutun peltopylvästyypin eli tukivaijerittoman portaalipylvään avulla maanviljelylle aiheutuvia haittoja voidaan vähentää edelleen peltojen suorilla johto-osuuksilla. Lisäksi yksityiskohtaisessa voimajohdon suunnittelussa huomioidaan tilojen rajat ja muoto sekä johtoreitin ja pylväiden sijoittuminen niihin nähden. Rakennustöissä pyritään mahdollisuuksien mukaan välttämään haittaa maanviljelykselle ja kulkuyhteyksille. Urakoitsijan edustaja sopii käytettävistä kulkureiteistä etukäteen maanomistajien kanssa. Fingrid velvoittaa sopimuksellisesti urakoitsijat toimimaan rakentamisen aikana siten, että rakennustyöstä aiheutuvien vahinkojen määrä minimoidaan ja syntyneet vahingot korjataan tai korvataan maanomistajille. Velvoitteiden noudattamista seurataan työmaakokouksin ja valvontakäynnein. Liikenteeseen kohdistuvia haittoja voidaan ehkäistä huomioimalla liikenneväylien kehittämistarpeet esimerkiksi pylväiden sijoittelussa ja alikulkukorkeuksissa. Johtojen ja teiden sekä ratojen risteämissä noudatetaan sovittua ohjeistusta muun muassa vähimmäisetäisyyksien osalta. Porotalouden kannalta on tärkeää soveltaa keinoja joilla haittoja voidaan joko ehkäistä kokonaan tai lieventää käytössä olevien mahdollisuuksien mukaan. Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä arvioidaan vaikutuksia ja etsitään sopivia keinoja haittojen lieventämiseksi. Sopivia keinoja voi olla esimerkiksi paikkatietoaineistojen avulla suunnitellut vaihtoehtoiset voimajohtolinjaukset. Voimajohtojen raivaus-käytäntöjä voidaan kehittää niin että raivaus toteutetaan kokonaan lumettomana aikana. Tällä pyritään ehkäisemään ylipitkien kantojen muodostumista. Porojen turvallisuutta voidaan parantaa voimajohtojen harusten ja johdinten merkitsemisellä esimerkitsemisellä ns. lintupalloilla ja harusmerkein. Porojen turvallisuutta voidaan edelleen parantaa maadoittamalla metalliverkkoaidat voimajohdon alla, ja aitaamalla poroille vaaralliset alueet. Haitattomampana vaihtoehtona voidaan pitää ratkaisua jossa uusi voimajohto voidaan sijoittaa nykyisten voimajohtojen yhteyteen. 9 Muut vireillä olevat hankkeet Uusia voimajohtohankkeita pyritään mahdollisuuksien mukaan sovittamaan yhteen muiden alueelle sijoittuvien suunnitelmien tai hankkeiden kanssa. Tunnistetuista muista hankkeista tai suunnitelmista on tiedossa Fingridin oman voimajohtohankkeen lisäksi Tunturiverkon Ivalosta Saariselkään suuntautuva 110 kilovoltin voimajohtohanke ja jäämeren ratahanke. Kaivostoiminta on painottunut Sodankylän tasalle. Merkittäviä tuulivoimahankkeita tai suunnitelmia ei voimajohdon lähialueille (alle 500 m) ole tiedossa. 9.1 Kaivostoiminta Voimajohdon läheisyyteen sijoittuva kaivostoiminta on keskittynyt Pelkosenniemen ja Sodankylän alueille. Sakatti-Keivitsan kaivosalueella on viisi kaivosta (kuva 23) joihin sisältyy laaja-alueiset valtaukset. Kevitsan malmiesiintymä löydettiin vuonna 1985, ja se sisältää nikkelin ja kuparin ohella myös kultaa, kobolttia ja platinaryhmän metalleja. Kaivoksen eliniäksi on arvioitu noin 20 vuotta (FQML 2009). Kevitsan kaivos on toiminut Sodankylässä
Selvitys maakuntakaavoitusta varten sivu 35 /37 kesästä 2012 saakka. Sakatin kupari-, nikkeli- ja PGE-esiintymä sijaitsee 25 kilometriä Sodankylästä pohjoiseen. Sakatin kaivoshanke on edelleen malminetsintävaiheessa. Kuva 23. Pelkosenniemen ja Soodankylän alueella sijaitsevat Sakatin ja Kevitsan kaivosalueet. Voimajohdon jatkosuunnittelussa tarkastellaan esiinnousseet maankäytön erityiskohteet, ja tarpeen mukaan määritellään mahdollisuudet lieventää haittavaikutuksia voimajohtopylväiden sijoitussuunnittelulla ja muilla teknisillä ratkaisuilla. Yleensä kohde voidaan ottaa suunnittelussa huomioon niin, ettei nykyiseen tai suunnitteilla olevaan kaivostoimintaan uudella voimajohdolla ole merkittävää vaikutusta. 9.2 Valtatie- ja ratahankkeet Keväällä 2017 käynnistyneessä Pohjois-lapin maakuntakaavoituksessa Jäämeren ratahankkeelle etsitään maastolinjausta. Jäämeren radan linjaukseksi on esitetty useita vaihtoehtoja, joista yksi on suoraan Kemijärveltä tai Rovaniemeltä Sodankylän kautta Ivaloon ja sieltä edelleen kahta reittivaihtoehtoa Inarinjärven ympäri Norjan Kirkkoniemeen. Tämä linjaus on muun muassa kaivosteollisuuden kannalta tärkein. Toisena linjausvaihtoehtona oli jatkaa Kolarin rataa Kilpisjärven kautta Norjan Skibotniin. Rataa on suunniteltu myös Sallasta Kantalahdelle, joka avaisi yhteydet Venäjän rataverkkoon ja sitä kautta eteenpäin. Jatkoselvitettäviä linjausvaihtoehtoja on karsittu ja selvitystä on tarkoitus jatkaa Inarinjärven pohjoispuolelta Norjan Kirkkoniemeen (kuva 24) ulottuvalla linjauksella. Radan kokonaispituus olisi noin 500 kilometriä.
Selvitys maakuntakaavoitusta varten sivu 36 /37 Kuva 24. Jäämeren ratahankkeen jatkoselvitettävä linjaus. Ratahankkeen tavoitteena on että vuonna 2020 rata olisi käytössä Sodankylään ja vuonna 2030 Kirkkoniemeen asti. Sakatin kaivos avautuessaan voi vaikuttaa ratahankkeen toteutumisaikatauluun. 10 Selvityksessä käytetyt lähteet Valtakunnalliset ja maakunnalliset maiseman ja kulttuuriperinnön kohteet on nimetty 10 kilometrin sisällä voimajohdoista (lukuunottamatta muinaisjäännöksiä). Luontokohteet on nimetty siten, että kaikki 10 km sisällä olevat merkityksellisimmät ja laajimmat luontokohteet on nimetty. Harkintaa on käytetty suhteessa kohteiden kokoon ja suojeluperusteisiin. Natura-alueiden kanssa päällekkäin sijaitsevia luonnonsuojelualueita eikä ohjelmia ei ole nimetty. Lintukohteista on nimetty 10 kilometrin sisällä olevat IBA-alueet. Finiba ja IBAkohteista on nimetty luonnonsuojelukohteiden ulkopuolella sijaitsevat kohteet/alu-