Talouskasvun lähteet tulevina vuosikymmeninä Suomen Pankki 1
Viime vuosina kasvu odotuksia heikompaa 120 Yhdysvallat Suomi BKT:n määrä, indeksi, 2008 I = 100 115 110 Trendi 2000 2005 105 100 95 90 85 80 75 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Lähteet: Maiden tilastoviranomaiset ja Eurostat. 26658 2
Finanssikriisin seuraukset Velkataakat Epätasapainot ennen kriisiä Jo aiemmin alkanut pitkäaikainen kasvuedellytysten heikkeneminen? Kasvupettymykset Suomi + Ei omaa finanssikriisiä Ei suuria velkataakkoja Väestökehitys Teollisuuden rakennemuutos Kustannuskilpailukyky 3
Mistä talouskasvu syntyy? Tuotanto Työpanos (työtunnit) Työn tuottavuus Koneet, laitteet Pääomapanos per työpanos Kokonaistuottavuus Teknologia, organisaatiot, työtavat, osaaminen, kyky käyttää uutta teknologiaa Kasvutilinpito erittelee empiirisesti näitä kasvun osatekijöitä 4
Työn tuottavuus taantumassa Sekä pääomapanoksen että kokonaistuottavuuden kehitys vaimeaa viime vuosina kehittyneissä talouksissa Taantumassa tuottavuuskasvu usein heikkoa, elpymisvaiheessa voimakasta Finanssikriisi on usein erityisen voimakas taantuma, sen jälkeen tuottavuuskasvu joissain tapauksissa ollut hidasta pitkään 5
Miksi finanssikriisi voi hidastaa tuottavuuskasvua pitkään? Rahoituksen saatavuuden vaikeus, tärkeää erityisesti kasvuyrityksille Pitkään jatkuva työttömyys heikentää osaamista Rakennemuutoksissa osa pääomakannasta ja osaamisesta osoittautuu tarpeettomaksi Suuri julkinen velka Verotuksen kiristyminen kannustimet Säästöt koulutuksessa osaaminen Säästöt tulonsiirroissa tuloerot osaaminen 6
Finanssikriisin kasvuvaikutukset voivat poiketa: 1990-luvun alun kriisit Suomessa ja Ruotsissa talouskasvu kriisin jälkeen pitkään nopeampaa kuin Japanissa Syitä: Pankkien toimintakyky palautettiin nopeasti Ei jääty suojelemaan vanhoja rakenteita Erilaisia uudistuksia, ml. EU-jäsenyys Osaamisen kehittämiseen panostettiin 7
Robert Gordon, Northwestern University: Muita syitä odottaa hidasta kasvua 1 Kuusi vastatuulta Yhdysvaltain talouskasvulle Väestökehitys Koulutuksen heikkous Tuloerojen kasvu Globalisaation vaikutukset Energia/ympäristö Yksityiset ja julkiset velat 8
Robert Gordon, Northwestern University: Muita syitä odottaa hidasta kasvua 2 Kolme teollista vallankumousta 1. Höyryvoima, rautatiet 2. Sähkö, polttomoottori, vesijohdot, sisä-wc, viestintävälineet, viihde, kemikaalit, öljy 3. Tietokoneet, Internet, matkapuhelimet Toisen vallankumouksen tuottavuusvaikutukset ulottuivat 1960-luvulle asti Kolmannen vallankumouksen tuottavuusvaikutukset on jo oleellisesti koettu? 9
Pitkän aikavälin talouskasvu Suomessa 10
Suomen kasvustrategian pitkä linja 1970-luvulle saakka kasvustrategiana oli tuotantopääoman lisääminen. Tuotannollisia investointeja suosittiin rahapolitiikassa, rahoitusmarkkinoiden säätelyssä, verotuksessa jne. Investointien bkt-osuus oli korkea (kuvio). 1990-luvun alkuun tultaessa painopiste siirtyi koulutukseen ja tutkimus- ja kehitystoimintaan. Koulutukseen panostettiin ja tutkimus- ja tuotekehitysmenot kasvoivat voimakkaasti (kuvio). Tietotekninen osaaminen mahdollisti osaltaan Nokian nousun 11
Tuotannolliset investoinnit 25 % BKT:stä 20 15 10 5 0 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Lähde: Tilastokeskus. 27523 12
Tutkimuksen ja tuotekehityksen menot 4.5 % BKT:stä 4 3.5 3 2.5 2 1.5 1 0.5 0 1975 1985 1995 2005 Lähde: Tilastokeskus. 27523 13
Kasvutekijöissä kiinteän pääoman merkitys pienentynyt, kokonaistuottavuuden kasvanut Tuotannon kasvu ja sen tekijät vuosina 1976 2011 Pääomavaltaistuminen Kokonaistuottavuus Työpanos BKT, määrän prosenttimuutos 8 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 Prosenttiyksikköä 1976 1980 1984 1988 1992 1996 2000 2004 2008 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 26102 14
Talouskasvun tekijät tulevaisuudessa Väestön kasvu mahdollisti menneisyydessä tuotantorakenteen uudistumisen ja voimakkaankin tuotannon kasvun. 2010-luvulla väestön ikääntyminen vähentää työpanoksen merkitystä kasvun lähteenä (kuvio). Talouden kasvua täytyy hakea työn tuottavuuden kasvusta. Tuottavuuden kohentaminen kuitenkin aiempaa ongelmallisempaa Teknologista kiinniottamistekijää (catching up) ei enää ole Ikääntyminen nostaa palvelujen osuutta taloudessa, mikä yhdessä teollisuuden rakennemuutoksen kanssa heikentää talouden keskimääräistä tuottavuuden kasvua 15
Työikäisten määrä vähenee ja vanhushuoltosuhde nousee 15-64 -vuotiaat (vasen asteikko) Vanhushuoltosuhde* (oikea asteikko) 30 Vuotuinen muutos, 1000 henkilöä Prosenttia 60 20 50 10 40 0 30-10 20-20 10-30 0 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 *) Yli 64-vuotiaiden suhde 15-64-vuotiaisiin. Lähde: Tilastokeskus. 27529 16
Tuotannon palveluvaltaistuminen hidastaa tuottavuuden kasvua Keskimääräiset kasvut sektoreittain, % Koko talous 2003-2012 2013-2022 2023-2032 BKT 1.9 1.5 1.3 Työpanos 0.4 0.0 0.0 Työn tuottavuus 1.5 1.5 1.3 kokonaistuottavuus 0.9 1.0 0.7 pääomavaltaistuminen 0.6 0.5 0.6 Yksityinen sektori Tuotanto 2.3 1.7 1.5 Työpanos 0.4-0.2-0.2 Työn tuottavuus 1.8 1.9 1.7 kokonaistuottavuus 1.1 1.2 0.9 pääomavaltaistuminen 0.7 0.7 0.8 sektori Tuotanto -0.6 0.4 0.4 Työpanos 0.2 0.4 0.4 Työn tuottavuus -0.8 0.0 0.0 kokonaistuottavuus -0.9 0.1 0.1 pääomavaltaistuminen 0.1-0.1-0.1 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat 26102 17
Talouskasvu ja aineellinen hyvinvointi lisääntyvät aiempaan hitaammin 6 Tuotannon määrän keskimääräinen kasvu eri vuosikymmeninä Vuotuinen muutos, % 5 4 3 2 1 0 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku 2010-luku 2020-luku 2030-luku Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 26102 18
Ikääntyminen hidastaa talouden kasvua pitkälle tulevaisuuteen BKT:n keskimääräinen vuotuinen muutos (%) ja kasvutekijöiden vaikutukset siihen (prosenttiyksikköä) Kasvu 2003-2012 1,9 Sektoreiden tuottavuus Tuotantorakenne 0,2-0,2 Työpanos -0,4 Kasvu 2013-2022 Sektoreiden tuottavuus Tuotantorakenne Työpanos Kasvu 2023-2032 1,5-0,1-0,1 0,0 1,3 0 0.5 1 1.5 2 2.5 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat 26102 19
Julkisen sektorin tuottavuuden kasvun nopeutuminen lisäisi talouskasvua Keskimääräinen vuotuinen muutos Peruslaskelma 2003-2012 2013-2022 2023-2032 BKT, % 1.9 1.5 1.3 Työpanos, % 0.4 0.0 0.0 Työn tuottavuus, % 1.5 1.5 1.3 Julkisen talouden tuottavuus kasvaa 0.5% vuodessa 2003 2012 2003 2022 2003 2032 BKT, % 1.9 2.0 1.9 Työpanos, % 0.4 0.0 0.0 Työn tuottavuus, % 1.5 2.0 1.9 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 26102 20
Kasvu ei riitä rahoittamaan julkisia menoja Hidas kasvu, ikääntyvä väestö ja talouskriisin johdosta noussut velka-aste ovat nostaneet julkisen talouden kestävyysvajeen 4½ %:iin BKT:sta. Sopeutustarve on niin mittava, että verotukseen ja menoperusteisiin tehtävillä muutoksilla sitä ei voida kattaa. Hallituksen rakennepoliittisessa uudistuksessa pyritään luomaan edellytyksiä talouskasvun nopeutumiseen samalla kun menoperusteita tiukennetaan. 21
Rakennepoliittisen ohjelman kasvustrategia Työvoiman tarjonnan tukeminen eli väestön ikääntymisen työmarkkinavaikutusten vaimentaminen. Julkisen palvelutuotannon tuottavuuden kohentaminen Innovatiivisuuden tukeminen ja teknologian hyväksikäytön kohentaminen. 22
Kestävyysvaje jos rakenneuudistuksen tavoitteet toteutuisivat Kestävyysvaje yksittäisten uudistusten jälkeen Prosenttia BKT:stä Kuntatalouden sopeutus 3.6 Julkisen sektorin tuottavuuden kasvuvauhti kiihtyy 2.5 Tuotantopotentiaalin kasvu 4.3 Rakennetyöttömyys alenee 3.9 Työurat pitenevät 3.7 Perusura 4.5 0 1 2 3 4 5 Lähde: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat. 27344 23
Rakenneuudistukset välttämättömiä kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi Julkisen talouden kestävyysvaje suuri. Toteutuessaan rakennepoliittinen uudistuspaketti riittäisi kuromaan vajeen umpeen. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi on edettävä määrätietoisesti. Eläkeuudistus on välttämätön ja päätöksiä tarvitaan pian. Markkinoiden luottamus riippuu Suomen päätöksentekokyvystä. 24
Talouskasvun edellytysten ymmärtäminen ja kokemuksista oppiminen edellyttää sekä taloustieteen mallien että taloushistorian tuntemista. 25
26
27
Kiitos! 28