PIENI POHOJALAANEN SANAKIRJA



Samankaltaiset tiedostot
Oulun murteessa on käytössä myös nää-pronomini, joka tarkoittaa sinä. Sää on kuitenkin enemmän käytetty.

TIMO LOUHIKARI: RONDO

PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali

Päätöksenteko kuulokojekuntoutuksessa. Johanna Ruusuvuori & Minna Laaksoº *Tampereen yliopisto º Helsingin yliopisto

Mattijuhani Koponen VALKEUDEN LAPSET 1965

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi. Pauliina Koljonen

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

TERVETULOA VOIMANPESÄÄN. Miian tarina

Kuluttajien luottamusmaailma

ELÄMÄNOTE-TUTKIMUS

tarttua härkää sarvista elämäntaparemontti muuttua väsymys nukun huonosti terveys kunto hyvässä kunnossa

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Lapsoset ketterät kotihaasta

Lauran bileet Johanna Kartio Pekka Rahkonen

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

Paritreenejä. Lausetyypit

EDUSKUNTA EHDOKAS VAALIT ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI LEIMA POLIITTINEN KAMPANJOIDA

KAPPALE 3 RADEK TUTUSTUU JUSSIIN. Tunnetko jo Jussin?

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Yöllä Fan nukkuu huonosti. Hänellä on nenä tukossa ja häntä palelee. Aamulla hän etsii kuumemittarin ja mittaa kuumeen.

Pupu Painokkaan pihapuuhakirja

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 45

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa. Hanna Weselius, Ph. D.!

9.1. Mikä sinulla on?

MURRESANOJA POHOJANMAALTA 2009 /2010

Kun sä olet poissa kurssilta

Minä olen Som Wang. Minä olen thaimaalainen. Nyt minä asun Suomessa, Hämeenlinnassa. Ennen minä asuin Thaimaassa. Minä asuin Bangkokissa.

PUHEKIELEN PRONOMINIT

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty.


Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi

Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys tutkimusohjelma Avajaisseminaari

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Helmen synty. Sarjakuvaliite. osa 2. SF-Caravan Ydin-Häme ry Jäsenlehti 1/2014. Teen vähä jäynää. Löytyykö täältä koloista Helmen arvohelmiä?

AV = ALUS- TAVA VARAUS MYYDÄÄN VUOKRATAAN OSTETAAN ANNETAAN NOUTO

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 30

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

Juha Mäkirinta Vanajaveden opisto, Hämeenlinna. Piirroskuvat Papunetin kuvapankista

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat

ELIITTIURHEILUJOHTAJAKSI ETENEMISEN KERTOMUKSIA

PÄIVÄKODIN ARKI LAPSEN KOKEMANA. KT Taina Kyrönlampi

Selvä Pyton. Mitä saisi olla? Vuoden ikäiselle tulisi. Selvä. Pistetään pussi tuota, ja joku pieni namupala aikuisillekin.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

PUHELINKESKUSTELUJA LAKKA-ryhmä Lääkäriasia Olga on potilas, Titi on lääkäri.

YMPYRÖI ROSKAT, JOTKA KUULUVAT BIOJÄTTEESEEN

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta


Lapset Luotu :25

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Postia Jeesukselle. Postia Jeesukselle

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE

VERTAUKSIA KADONNEEN ETSIMISESTÄ

IINAKENTTÄ- Ikaalisten- Parkanon muretta. Arvi A Koivisto. Parkanon tutkimusasema metsäntutkimusta 40 vuotta

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista

JOULUMAA Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy; Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa

Vastuuta ja valikoimaa

Mulla on aivan ihana se työntekijä

Kenguru 2018 Ecolier: Ratkaisut (4. ja 5. luokka)

Reetta Minkkinen

Erilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN

Joka kaupungissa on oma presidentti

Minkälaisia merkityksiä työntekijät antavat palvelulle palveluprosessissa? Tarja Korpela HM, Sh, HO Lahden ammattikorkeakoulu

Harrastukset oppimisen ja hyvän arjen aineksina

MINNESOTA. versio Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen ja Anni Mustonen

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 27/

Hei, mulla on nälkä, mennäänkö täältä ravintolaan syömään.

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ

Preesens, imperfekti ja perfekti

Murrepakina: Äitee ja tytär

1. Missä koulussa olet? Vastaajien määrä: 43

Osallistumisen mahdollisuuksia - yksinasuvan muistisairaan ihmisen näkökulma. Elisa Virkola, YTT Osallisuus vanhuudessa -seminaari

PUHU PARIN KANSSA PUHEKIELI JA TYÖ SANASTOA, FRAASEJA, SANONTOJA, DIALOGEJA JA KULTTUURITIETOA

Et kai sä nyt mennyt sinne koneelle? Mun pitää tehdä tää sun helvetan mekkos eikä siitä tuu mitään, jos sä et oo tässä mallinukkena.

PUHELINKESKUSTELUJA. Lääkäriasia Olga on potilas, Titi on lääkäri.

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi).

Koulun arki ja aika-tila-polut

Transkriptio:

PIENI POHOJALAANEN SANAKIRJA ASEET = haarukka, veitsi ja muuta vastaavat, esim "Anna ny mulle eres jokku aseet notta mä saan vähä keinoa näille sun pöperöölle." EHEROONTAHAROON = välttämättä, esim "Pitikö sen Ylerminkin ny eheroontaharoon lähtiä meirän fölijyhy." ELI = tai, esim: "Olokohon ny musta eli valakoonen." FLATAANEN = vähä niinkuin köppääne (=selitys alempana) FÖLJYS = mukana, esim: "Onko meillä ny kaikki verhat följys?" HALTIOORA = olla lapsenvahtina, esim: "Naapurin flikka lupas haltioora meirän kersoja sill aikaa ku me käyrähän Keskisellä." HANTUUKI ja NÄSTYYKI = pyyhe ja nenäliina HE = ole hyvä HIRVIÄ, HIRVITTÄÄ = pelottaa, kauhea, esim: "Eikö sua yhtää hirvitä kulukia yksin kaupungilla?" tai "Kantris oli kyllä eileen aivan hirviän makuusta kaljaa." HUURITON = ei käytöstapoja, villi, esim: "On se kumma ku ei nualle huurittomille kersoolle saara mitää kuria!" HÄJYYNEN = "Häjyynen on sellaanen piäni muksu. Elikkäns häjyyset muksut tai tenavat on pieniä lapsia. Nov vähä niinku koirasta sanotahan jotta soon penikkasekaanen." ITIKKA = lehmä, esim: "Mä tuun heti kummä oon lypsäny itikat." (Kaikki varmaan muistavat vielä Itikan käristeet?) JOPPARI = polkupyörän tarakka JULUPPI = sepalus JUNTU =polku KAIKALES = klapia pienempi puunkappale joka syntyy klapeja noloosti pilkottaessa (suht hyvä sytyke mutta taustansa takia aliarvostettu) KAIKKI = loppu, esim: "Sokeri on kaikki, ny jäi kilijut tekemättä." KAMARI = olohuone tai makuuhuone eli siis huone

KANAHKA = eräänlaista likaa KARTEEKIT = ikkunaverhot KERIITÄ = ehtiä, esim: "Nytten kyllä millään joura lähtiä, mutta joskus illansyrjäs vois keriitä." KLASIPALLI = keinosiementäjä KIKIT = rinnat, esim: "Siiton nii kauvva, jotta soot imeny silloo viälä äitees kikkiä." KOKKI = yläkerta, esim: "Mua nii ramaasoo, että tairan mennä kokkikamarihin maate" KONHOOLLINEN = kelju, tympeä, ikävä ihminen. KRANTTU = esimerkiksi ihminen joka on tarkka siitä mitä syö tai mitä pukee päälleen,esim: "Kyllä sustaki on tullu kranttu ku ei sulle enää piimävelli ja isäs vanhat verhat kelepaa ollenkaan." KROPSU = pannukakku, esim: "Ei meillä räknätä, ota vaa kolomaski kropsu." KRÄKYTÄ = rähistä, haastaa riitaa. Esim "Kuka ristus täällä oikeen kräkkyää!?" KRÄNÄ = erimielisyys, riita esim: "Jokisen pariskunnallaki on kuulemma nykyää kränävälit" KRÄVÄTÄ = laskuttaa, periä maksu tai muuten vaan vaatia jotain. Itäkeskuksen TeleRingin myyjällä oli hyvä ilme naamalla kun hän ilmoittettuaan SIM-kortin vaihtamisen hinnan, kuuli vastaukseni: "Sonera vissihin krävää sen sitte seuraavas puhelinlaskus." KRÄVÖÖ, KRÄVÖÖLAPPU = lasku KRÖHÄ = flunssa KURKOONE = pieni hyönteinen KURMOOTTAA = kiusata, "kouluttaa", esim: "Soot kyllä nii huuritoon, jotta sua pitääs pikkuse kurmoottaa!" KÄNÄÄNE = pieni, esim: "Nämä Sorekshon sikalan annokset on kyllä nii känääsiä, ettei näillä näläkä lähäre,vaikka ruakahalu menööki." KÄRMES = käärme KÄRET = kädet. Pohjanmaalla ei todellakaan pidetä mitään lintuja

taskussa! KÖKKÄ = talkoot KÖPPÄÄNE = olematon, naurettava tai lapsellinen, esim "Kyllä se Jussi on sitte köppääne miäs" Ei yksiselitteistä tulkintaa, mahdoton kääntää sanatarkasti koska vastaavaa sanaa ei ole. LAVITTA = tuoli Esim "Kyll'olis reteetä istua porstuan lavittalla flanellihantuuki munasilla ja ajokoirannahkakintahat k> äres." LESTA = polkupyörän satula, esim: "Sullahan on tua lesta aivan päin persettä." LIMPPI, KLIMPPI = pieni määrä puolikiintiää ainetta (esim. räkäklimppi) LIPOONE = liukas LUNTIOOMET = lonkat tai lantio LOTRATA, LOTATA = leikkiä vedellä, loiskuttaa tms. LÄHÄRE, LÄHÄRETÄÄN, LÄHTÖÖ = lähde, lähdetään, lähtee esim "Lähäre ny helevettihin siittä!" MARKKI = 1. pihapiiri, takapiha tms. esim: "Jussi ei ny joura puhelimehe, se on markilla piänimäs puita." 2. Joskus myös synonyymi Kortesjärvelle,esim: "Piatarsaari on markkilaasten Ameriikka" MENÖÖ/TULOO = menee/tulee MIHINÄ = missä MÖLTTI = pala suht.kiintiää ainetta, kooltaan jotain jälkiruokalusikallisen ja kämmenen välistä (rautamöltti, jäämöltti) ONALES = yleisnimi tuntemattomille komponenteille, esim: "Uuren Tojotan konehuanes on täynnä kaikellaasia onalehia" PELLI = pelti, esim: "Jesus ku tua pellikatto on märkänä lipoone, melekeen tipahrin kun olin kolaamas korsteenia." PLUUTATA = tinkiä PORATA = 1. itkeä, esim: "Älä ny viitti porata isoo miäs. Eihän sollu ku navetta joka paloo." 2. Bodata (lausuttuna pohojalaasittain) POROTTAA =1. Aurinko porottaa kun se paistaa oikein kuumasti,

2. pakottaa,esim: "Saakeli ku mulla meinaa selekää poroottaa, auttaaskohan mopilaatti?" PORSTA = Kovaharjaksinen harja, esim: "Viittikkö porstata mun selijän ku se on niin kanahkaanen" PORSTUA = kuisti, eteinen PRUNNI = kaivo, esim: "Katos niinku hohtimet prunnihi." PRUUKATA = olla tapana PRÖKKEVÄ = ylpeä PRÖYSTÄÄLLÄ = levennellä, törsätä, rehennellä, esim: "Kyllä se yks sitte jaksaa pröystäällä sillä Pemarillansa." PULTUT = lahkeet, esim: "Sullahan on nua sarkahousujen pultut aiva ravas" PÄTTÄRE = Pieni kukkula tai mäki PÄÄSSILIMÄÄNEN = kuriton, huonosti kasvatettu, esim: "Voikunnua tiisten papin kersat on päässilimääsiä!" PÖNKÄ/PÖNKKÄ = tuki tai salpa, esim: "Valametin haulikollon kaks käyttötarkootusta; salaojaputkena tai sikalan oven pönkänä." PÖYRÖÖ = vauhko, hullu, kummitus, myös ihminen vailla suhteellisuudentajua,esim: "Sekitanan pöyröökö valtuustohon?" RAMAASTA = väsyttää RANTU = raita, juova, esim: "Ookko sä huamannu jotta lokki on paskoonu sun selekähä pitkän valakoosen rannun?" RASA = lapanen tai kinnas, esim: "Olis aika repääsevää, jos rupiaas pitämähän eripari rasoja." RAUSKA = repaleisen reikäinen, rikki, esim: "Sullon aiva rauskat alahampahat, ookko oikoonu rautanauloja?" ROOPPI = pieni vesikuoppa, esim. savikuoppa ROTKE, RATSUNI, RIISSELIMERSU = kolme reellä alkavaa automerkkiä, esim: "JiiTee käveli lyhtypylyvääsehen kun näki Rotke Vaipperin Esplanaarilla" RÄKNÄTÄ = laskea

RÄPÄSKÄ = räntä tai märkää lunta jota sataa taivaalta, esim: "Son taas koko yän satanu räpäskää. Pemarin klasikki o aiva ummes." RÄÄPPÖÖ = pienikokoinen, surkea. Esim "Mitä tuakin rääppöö tuas kräkköää?" SAKIA = erityisen tyhmä ihminen. Käytetän kuulemma erityisesti Lapuan suunnalla.esim: "Kyllä soot sitte sakia!" TOOSA = radio, televisio tai joku muu vastaava audiovisuaalinen laite,esim: "Paa ny se toosa vähä piänemmälle, eihä täälä kuule eres omia ajatuksiansa!" TROPPI = lääke, esim: "Ookkosä ottanu mitää troppia tuahon kröhääs?" TRYYKÄTÄ = rynniä, rynnätä (tungoksessa) VAAPSAHAANE = myös jonkin sortin hyönteinen VALAMETTI, VOORTI, VIIATTI = Valmet, Ford, Fiat. Esim "Minkälaane Valametti teill on kotona?"(iskurepla) VERHAT = vaatteet