Pohjanmaan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma Valmistelija: Johtava palotarkastaja Jörgen Lang

Pohjanmaan pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma 2019 Valmistelija: Johtava palotarkastaja Jörgen Lang Pelastusjohtajan päätös 2 / 2019, 4.1.2019

Johdanto 2 Pelastuslain voimaantulo 1.7.2011 muutti merkittävästi pelastuslaitoksen onnettomuuksien ehkäisyn järjestelyitä. Onnettomuuksien ehkäisyssä on siirrytty palotarkastuksiin perustuvasta toiminnasta riskien arviointiin perustuvaan valvontaan. Valvontatoimenpiteet ja niiden kohdentaminen suunnitellaan tässä valvontasuunnitelmassa. Palotarkastusten ja muun valvonnan ohella mm. pelastustoimeen liittyvä ohjaus ja neuvonta, turvallisuusviestintä ja koulutus sekä viranomais- ja muu yhteistyö edistävät turvallisuutta. Tässä suunnitelmassa huomioidaan myös pelastustoimelle kuuluvaa ohjausta ja neuvontaa sekä viranomais- ja muuta yhteistyötä, siltä osin, kun toimenpiteet kuuluvat onnettomuuksien ehkäisyyn. Turvallisuusviestinnästä laaditaan erillinen vuosisuunnitelma. Pelastuslaitosten verkoston turvallisuuspalvelualue on laatinut ja päivittänyt valvontasuunnitteluohjeen tarkoituksella luoda yhteiset suuntaviivat ja tavoitteet valvontatoiminnan toteuttamiselle. Pohjanmaan pelastuslaitos noudattaa tässä valvontasuunnitelmassa pääosin yhteisesti sovittua ohjetta, suunnitelmaa on kuitenkin täydennetty huomioimalla paikalliset riskit ja olosuhteet. Suunnitelma on laadittu ja päivitetty virkamiestyönä ja siitä ovat vastanneet johtava palotarkastaja Jörgen Lang:n johdolla tp. riskienhallintapäällikkö Thomas Nyqvist, onnettomuuksien ehkäisyn työryhmästä vt. palotarkastusinsinööri Aatu Isotalo sekä palotarkastajat Marita Koski, Per-Ole Häggman, Mikko Ahola sekä kemikaalitarkastaja Helmer Södergård. Vuonna 2012 laaditun ensimmäisen valvontasuunnitelman tavoitteena oli valvonnan käynnistäminen ja erityisesti yritys- ja laitosvalvonnan kehittäminen. Valvontaa ja sen vaikuttavuutta on sen jälkeen kehitetty mm. omatoimisen varautumisen auditointimallin käyttöönotolla yritysja laitoskohteiden valvonnassa, omavalvontamallin (myöhemmin paloturvallisuuden itsearviointi) käyttöönotolla pientalojen valvonnassa sekä seurantamalleja kehittämällä. Vuonna 2019 painopiste on johtokunnan hyväksymän toimintasuunnitelman mukaisesti erityisesti paloriskiilmoitusten käsittelyyn kehitetyn uuden toimintatavan jalkauttamisessa, valvonnan uuden käsikirjan jalkauttamisessa ja kokeiluna paloturvallisuuden itsearvioinnin laajentamista rivi- ja kerrostaloihin. Vuonna 2019 kohdennetaan valvontaa erityisesti valmiussuunnittelun tukemiseen, myymälöiden kemikaalien säilytykseen ja varastointiin, jakeluasemien kemikaali-ilmoituksiin ja erheellisiin paloilmoituksiin (katso kohta 2.1.1).

3 Valvontasuunnitelmaa käytetään myös työkaluna valvontatoimiin liittyvien prosessien kehittämiseen ja tehostamiseen sekä resurssitarpeen hallintaan. Toimintasuunnitelman mukaisesti selvitetään päivystävän palotarkastajan palveluiden tarve.

4 Sisällysluettelo JOHDANTO... 2 1. VALVONTASUUNNITELMAN PERUSTEET JA TARKOITUS... 5 1.1 VALVONTAVELVOITTEEN SISÄLTÖ... 6 1.2 VALVONNAN MAKSULLISUUS... 7 1.3 VALVONTASUUNNITELMASTA TIEDOTTAMINEN JA JULKISUUS... 8 1.4 VOIMASSA OLEVAN PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN HUOMIOIMINEN... 8 2. VALVONTATOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINEN... 9 2.1 SÄÄNNÖLLISET VALVONTATOIMENPITEET... 9 2.1.1 Yritys- ja laitoskohteiden määräaikaiset palotarkastukset... 9 2.1.2 Asuin- ja vapaa-ajan rakennusten ja niihin verrattavien kohteiden määräaikaiset... 13 palotarkastukset... 13 2.2 ENNAKOIMATON VALVONTA... 15 2.2.1 Pelastuslain perusteella epäsäännöllisesti suoritettavat tarkastukset ja katselmukset... 16 2.2.2 Kemikaaliturvallisuuslain ja Öljyvahinkojen torjuntalain perusteella suoritettava valvonta... 17 2.2.3 Pelastuslain perusteella suoritettava asiakirjavalvonta... 20 2.3 VALVONTAYHTEISTYÖ MUIDEN VIRANOMAISTEN JA TAHOJEN KANSSA... 24 2.4 YHTEENVETO KALENTERIVUODEN AIKANA SUORITETTAVASTA VALVONNASTA JA YRITYS- JA LAITOSKOHTEIDEN MÄÄRÄAIKAISET PALOTARKASTUKSET 2020-2029... 34 3. VALVONNAN SEURANTA JA ARVIOINTI... 36 4. VALVONNAN TOTEUTUMISEN KIRJAAMINEN PRONTOON... 38 5. VALVONNAN RESURSSIT... 41 LIITE A. VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSVÄLIN MÄÄRITTÄMINEN... 43 A1. YRITYS- JA LAITOSKOHTEIDEN PERIAATTEELLISET TARKASTUSVÄLIT... 43 A2. TARKASTUSVÄLIN MUUTTAMINEN TAPAUSKOHTAISESTI... 50 LIITE B. KÄYTETYT TERMIT... 53 LIITE C: OHJE PELASTUSRIKKOMUKSESTA... 56 LIITE D: PELASTUSLAITOSTEN VALVONNAN SEURANTAMALLI JA -MUUTTUJAT... 58

1. Valvontasuunnitelman perusteet ja tarkoitus 5 Pelastuslain 27 mukaan pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan pelastustoimen valvontatehtävästä. Lain 78 :n mukaan pelastuslaitoksella on yleinen velvoite valvoa alueellaan pelastuslain 2 luvun mukaisten jokaiselle asetettujen velvollisuuksien, sekä 3 luvun mukaisten toiminnanharjoittajalle ja rakennuksen omistajalle ja haltijalle asetettujen velvoitteiden, noudattamista. Valvontatoiminnan tavoitteet ja niiden edellyttämä suorituskyky määritellään riskienarvioinnin perusteella palvelutasopäätöksessä. Määrittelyssä otetaan huomioon pelastustoimen alueen erityispiirteet eli paikalliset olosuhteet ja alueella esiintyvät riskit. Pelastuslaitos suunnittelee valvontasuunnitelmassaan (pelastuslaki 79 ) valvontavelvoitteen toteuttamisen pelastusalueellaan. Valvontasuunnitelman tavoitteena on täyttää pelastuslain edellytykset suunnitelmalliselle ja riskiperusteiselle valvonnalle. Valvonnan tulee olla laadukasta, säännöllistä ja tehokasta. Valvonnan suorittamiseksi pelastuslaitoksen on tehtävä palotarkastuksia ja muita valvontatehtävän edellyttämiä toimia. Valvontasuunnitelmassa kuvataan myös se, miten pelastuslaitos itse arvioi valvontasuunnitelmansa toteutumista ja vaikuttavuutta. Suunnitelmaan kerätään myös tiedot toteutuneista valvontatoimenpiteistä sekä onnettomuuksien ehkäisyyn käytetyistä resursseista. Pelastusjohtaja hyväksyy pelastussuunnitelman ja se toimitetaan tiedoksi aluehallintovirastolle. Aluehallintovirasto valvoo valvontasuunnitelman toteutumista osana pelastustoimen palvelujen saatavuuden ja tason valvontaa. Valvontasuunnitelma päivitetään vuosittain. Valvontatoimenpiteet ovat osa pelastuslaitoksen onnettomuuksien ehkäisyyn ja niiden vahinkojen rajoittamiseen kohdistuvasta työstä (kuva 1).

6 Kuva 1. Toteutuneita riskejä analysoimalla voidaan suunnata onnettomuuksia ennaltaehkäisevää työtä. Tapahtuneiden onnettomuuksien lisäksi pyritään tunnistamaan myös muita turvallisuusriskejä valvontakohteiden määrittelyssä. 1.1 Valvontavelvoitteen sisältö Pelastusviranomaisen tehtävänä on valvoa pelastuslain noudattamista. Valvonnan muotoja on erilaisia, joista yksi on palotarkastus eli valvontakäynti. Palotarkastuksen tavoitteena on tukea toimijan omatoimista varautumista sekä korostaa kohteen oman toiminnan merkitystä turvallisuuden parantamisessa. Muotomääräisissä palotarkastuksissa valvotaan ensisijaisesti omatoimisen varautumisvelvoitteen toteutumista (14 ) ja rakennusten palo- ja poistumisturvallisuutta (9-10 ) sekä laitteiden kunnossapito (12 ), nuohouksen ja ilmanvaihdon puhdistuksen toteuttamista (13 ), pelastussuunnitelmien laatimista (15 ), palovaroittimien hankintaa ja kunnossapitoa (17 ) sekä hoitolaitosten poistumisturvallisuutta (18 ). Pelastuslain 78 :n muilla valvontatehtävän edellyttämillä toimenpiteillä tarkoitetaan erityisesti asiakirjavalvontaa, jonka tarkoituksena on varmistaa pelastuslaissa ja muissa erityislaissa pelastusviranomaiselle säädettyjen velvoitteiden noudattamista kohteessa. Asiakirjavalvonta perustuu esitettyihin dokumentteihin. Pelastuslaitos ottaa vastaan mm. yleisötilaisuuksien, tilapäismajoituksen, turvetuotantoalueiden ja kaivosten pelastussuunnitelmia, poistumisturvallisuusselvityksiä, asuinrakennusten paloturvallisuuden itsearviointilomakkeita, ilmoituksia nuohoojilta ja tarkastusyrityksien tarkastustodistuksia sekä pöytäkirjoja pelastustoimen laitteiden tarkastuksista. Asiakirjoista tehtyjen havaintojen perusteella voidaan käynnistää muita valvontatoimenpiteitä.

7 Palotarkastusten ja asiakirjoihin perustuvan valvonnan lisäksi pelastuslaitoksen tulee osana valvontatehtäväänsä seurata ja valvoa yleisesti pelastuslain 2 ja 3 luvuissa tarkoitettujen velvoitteiden noudattamista pelastustoimen alueella. Käytännössä tämä tarkoittaa huolellisuusvaatimuksen (4 ), varovaisen tulenkäsittelyn (5 ), avotulenteon (6 ), ja kulotuksen (7 ) valvontaa sekä kiinteistöjen pelastusteiden esteettömyyden valvontaa (11 ) sekä yleisötilaisuuksien pelastussuunnitelmien toteutumisen valvontaa (16 ). Valvontaa suoritetaan palautteeseen reagoimalla sekä pelastuslaitoksen pelastusviranomaiset, esimerkiksi samalla kun muutoinkin toimivat ja liikkuvat pelastustoimen alueella. Pelastuslaitos voi myös suorittaa muuta valvontatoimintaa esimerkiksi erityisten valvontaprojektien muodossa yhdessä muiden valvontaviranomaisten kanssa. Pelastuslaitoksen suorittamaan valvontaan liittyy pelastuslain 27 :ssä tarkoitettua ohjausta, valistusta ja neuvontaa, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen. Pelastustoimen ohjauksella tarkoitetaan toimia, joilla pelastuslaitos edistää, tukee ja seuraa pelastuslain velvoitteiden toteutumista esim. pelastussuunnitelmien laatimisen ohjaaminen, poistumisturvallisuusselvitysten laatimisen ohjaus ja viranomaisen suorittama arviointimenettely sekä pelastustoimen laitteiden ja laitteistojen kunnossapidosta ohjaaminen. Valvonnan sisältöön kuuluu oleellisena osana annettujen korjausmääräysten noudattamisen valvonta. Jälkivalvonnan keinoja ovat mm. jälkitarkastusten tekeminen, hallintopakkokeinojen käyttäminen sekä rikosilmoitusten tekeminen. Jälkivalvonnan toteuttamisen arvioidaan parantavan valvonnan vaikuttavuutta. Liitteessä C on kuvattu pelastusrikkomuksen tunnusmerkistö sekä esimerkein yleisimmät pelastusrikkomusten tunnusmerkistön täyttävät tapahtumat. Kemikaaliturvallisuuslain perusteella suoritettavat valvontatoimenpiteet on kirjattu kohtaan 2.2.2 1.2 Valvonnan maksullisuus Pelastuslaitos perii osasta valvontasuunnitelmassa määritetyistä valvontatoimista Pelastuslain 96 mukaisesti maksun vuoden 2013 alusta. Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunta on päättänyt maksusta 14.11.2012. Hinnasto löytyy Pohjanmaan pelastuslaitoksen internet sivuilta.

8 Pelastuslaitos perii johtokunnan päättämän taksan mukaisesti, suorittamastaan kemikaalivalvonnasta maksun tapauksissa, jotka perustuvat kemikaaliturvallisuuslakiin tai sitä edeltäneeseen lakiin nojautuviin säädöksiin. Hinnasto löytyy Pohjanmaan pelastuslaitoksen internet sivuilta. 1.3 Valvontasuunnitelmasta tiedottaminen ja julkisuus Valvontasuunnitelma on julkinen asiakirja ja on nähtävissä pelastuslaitoksen internet-sivuilla. Valvontasuunnitelma toimitetaan tiedoksi Pohjanmaan pelastuslaitoksen kuntiin, aluehallintovirastolle sekä tärkeimmille yhteistyöviranomaisille. Valvontakohteita informoidaan valvontakäytännöistä valvontatoimenpiteiden yhteydessä. 1.4 Voimassa olevan palvelutasopäätöksen huomioiminen Pohjanmaan pelastustoimen johtokunta on päättänyt (vahvistanut kuntia kuultuaan), riskikartoitukseen perustuvassa palvelutasopäätöksessä vuosille 2014 2017, pelastuslaitoksen toiminnan tavoitteista ja palveluiden tasosta. Palvelutasopäätöksessä asetetaan mm. tavoitteeksi, että valvonnan tulee olla laadukasta, tehokasta, säännöllistä ja tuloksellista niin, että turvallisuuskulttuuri valvottavissa kohteissa kehittyy ja sitä kautta onnettomuuksien määrä ja niiden vaikutukset pienenevät. Riskikartoitus ja palvelutasopäätös on päivitetty vuosille 2018-2019. Palvelutasopäätöksessä on lisäksi päätetty valvonnan perusteista ja valvontatehtävään käytettävistä voimavaroista sekä linjataan kehittämistä. Valvonnan keskeisempänä kehittämiskohteena on valvontatyössä käytettävien toteutustapojen ja prosessien kehittäminen siten, että ne ovat kohde huomioiden tehokkaita ja tuloksellisia. Esimerkkinä kehittämiskohteista mainitaan omatoimisen varautumisen auditointimallin jalkauttaminen yritys- ja laitoskohteiden valvonnassa sekä paloturvallisuuden itsearvioinnin kehittäminen pientalojen valvonnassa. Tämä onkin pääosin toteutunut palvelutasopäätöksen 2014-2017 aikana, mutta palvelutasopäätöksen 2018-2019 aikana on erityisesti laatuun syytä kiinnittää huomiota. Muiden asuinrakennusten kuin pientalojen valvontaan on myös kehitetty paloturvallisuuden itsearviointi malli, joka on käyttöönotettavissa resurssien puitteessa. Palvelutasopäätöksen edellyttämä palvelutaso valvonnassa jalkautetaan tällä valvontasuunnitelmalla. Palvelutasopäätöksen huomioiminen onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvässä yhteistyössä on tarkemmin selostettu kohdassa 2.3.

2. Valvontatoimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen 9 Pelastuslain (379/2011) tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Riskeinä voidaan tällöin tarkastella henkeen, omaisuuteen, ympäristöön ja kulttuuriarvoihin kohdistuvia uhkia. Valvontatoimenpiteet pyritään jatkossa kohdentamaan näiden riskien perusteella. Osaa riskeistä voidaan arvioida määrällisesti, osassa joudutaan käyttämään asiantuntija-arvioita. Pohjanmaan pelastuslaitoksen suorittamassa valvonnassa toimenpiteet jakaantuvat säännöllisiin ja epäsäännöllisiin valvontatoimenpiteisiin. Säännöllisiä valvontatoimenpiteitä ovat määräaikaiset palotarkastukset ja paloturvallisuuden itsearviointi. Epäsäännöllisiä valvontatoimenpiteitä ovat epäsäännöllisesti suoritettavat palotarkastukset, asiakirjavalvonta, valvontayhteistyö muiden viranomaisten kanssa sekä kemikaaleihin liittyvät valvontatoimenpiteet. Valvontasuunnitelmassa valvontakohteet jaetaan kahteen pääluokkaan yritys- ja laitoskohteisiin asuin- ja vapa-ajan asuinrakennuskohteisiin Tämä jaottelu poikkeaa pelastuslaitosten verkoston ohjeen pääluokkajaottelusta siten, että tässä suunnitelmassa käytetään valvontakohteet luokan sijaan paremman kuvan antava yritys- ja laitoskohteet. Liitteestä B löytyy termit ja määritelmät. Vuonna 2019 suunnitellut valvontatoimenpiteet ja perustelut niiden käytölle on selostettu tässä alla kohdissa 2.1-2.3. Kohdassa 2.4 on esitetty koontitaulukko, johon tiivistetään kaikki seuraavan kalenterivuoden aikana suunniteltavaksi tehtävät palotarkastukset ja muu valvonta. Toimenpiteiden toteutuminen raportoidaan seuraavan vuoden valvontasuunnitelmassa sekä PRONTO: n. 2.1 Säännölliset valvontatoimenpiteet 2.1.1 Yritys- ja laitoskohteiden määräaikaiset palotarkastukset Yritys- ja laitoskohteiden tarkastusvälin määrittelyssä on hyödynnetty pelastuslaitosten verkoston valvontasuunnitteluohjetta. Valvontasuunnitelmaohjeessa on määritetty edellä mainittujen valvontakohteiden periaatteelliset tarkastusvälit (taulukkoliitteet A1-A6). Näiden keskimääräisten tarkastusvälien määrittämisessä on hyödynnetty tutkittua tietoa erityyppisten kohteiden tulipalon aiheuttamista omaisuusvahinkoriskeistä. Omaisuusvahinkoriskien lisäksi on arvioitu

10 suuronnettomuuden henkilöriskin mahdollisuutta sekä pyritty huomioimaan merkittävien kulttuuri- ja ympäristöarvojen riskit. Taulukoiden harmaa palkki osoittaa suositellut minimi- ja maksimitarkastusvälit. Harmaan palkin numeroarvo kertoo suositellun keskimääräisen tarkastusvälin. Kohde voi kuulua useaan ryhmään, esim. varastorakennuksiin taulukossa A4 ja Seveso-kohteisiin taulukossa A6. Tällöin lähtökohtana käytetään pienemmän tarkastusvälin antavaa taulukkoa. Kohteen tarkastusväliksi ei tule käytännössä muodostumaan läheskään joka kohteessa esim. tasan 24 kk. Hyvänä käytäntönä voidaan pitää valvontakäynnin ajankohdan pysymistä ± 3 kk sisällä suunnitellusta, kuitenkin siten, että ajankohta osuu oikealle kalenterivuodelle. Mikäli valvontaa ei ehditä suorittamaan suunnitellun kalenterivuoden aikana, tulee se huomioida seuraavan vuoden suunnitelmassa. Kohdekohtaista riskinarviointia tehtäessä otetaan huomioon aiempien palotarkastusten havainnot. Kohdekohtainen valvontaväli riippuu kohteen tosiasiallisista riskeistä. Esimerkiksi hyvin toimiva paloturvallisuuden itsearviointi tai vastaava muu kohteessa tehtävä sisäinen valvonta ja hyvä turvallisuuskulttuuri sekä turvallisuusjohtaminen ovat omiaan pienentämään riskiä ja tätä kautta suunnitelmallisten tarkastusten tiheyttä. Toisaalta toimijan laiminlyönnit ja kohteessa tapahtuneet onnettomuudet voivat olla peruste nostaa tarkastustiheyttä. Tarkastusvälin muuttamisen perusteista on enemmän liitteessä A2. Valvontatyötä tekevän henkilöstön resurssien määrä ei ole peruste valvontavälien muuttamiseksi. Valvonnan kohdentamisessa vuonna 2019 huomioidaan erityisesti: - valmiussuunnittelun tukeminen. Mm. arvioimalla valvonnan yhteydessä evakuointiin varattujen tilojen käyttökelpoisuutta - myymälöiden kemikaalien säilytys. Jalkautetaan Tukes:n ohje Palavien nesteiden säilytys kaupassa - jakeluasemien kemikaali-ilmoitukset. Jalkautetaan pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ohje Polttonesteiden jakeluasemaopas - erheelliset automaattiset paloilmoitukset. Jalkautetaan ohjaustoimenpiteitä automaattisen paloilmoittimen erheilmoitusten välttämiseksi

11 Yritys- ja laitoskohteiden määräaikaisten palotarkastusten osalta Pohjanmaan pelastuslaitos täsmentää kohdekohtaista harkintamahdollisuutta seuraavien kohdetyyppien osalta (huomioitu myös taulukoissa A1 A6): Liitetaulukkoon A5 (Maatalousrakennukset) lisätään kasvihuoneet. Rakennusluokka 892. Yli 5 000 m 2 mutta alle 10 000 m 2 valvontaväli 60 kk ja yli 10 000 m 2 valvontaväli 36 kk Liitetaulukkoon A5 (Maatalousrakennukset) lisätään turkistarhat. Rakennusluokka 893 turkistarhat valvontaväli 60 kk Liitetaulukkoon A5 (Maatalousrakennukset) lisätään huomautus viljankuivaamorakennusten osalta: yksittäisen viljelijän käytössä olevan pienen viljankuivaamon tarkastusvälin lähtökohta on 120 kk jolloin tarkastus suoritetaan asuinrakennuksen yhteydessä, käyttöaste tiuhentaa tai harventaa tarkastusväliä Liitetaulukkoon A4 (Teollisuus- ja varastorakennukset) lisätään kohtaan Energiarakennukset tuulivoimalat > 5 kpl a. 2 MW valvontaväli 36 kk. Liitetaulukon A1 (Ympärivuorokautisessa käytössä olevat rakennukset) lisätään muut sosiaalitoimen rakennukset (päiväkäyttö). Rakennusluokitus 239, Merlot palotarkastus kohdetyyppi A126, periaatteellinen valvontaväli 36 kk. Tähän ryhmään kuuluvat suojatyörakennukset, vammaisten ja vanhusten palvelukeskukset, päihdehuollon rakennukset yms. päiväkäyttöiset tilat. Alla olevaan taulukkoon 1. on merkitty kohderyhmittäin valvottavien yritys- ja laitoskohteiden lukumäärä ja tarkastusväli sekä vuonna 2019 tarkastettavien kohteiden lukumäärä. Kohteiden lukumäärä voivat tarkentua, kun vuoden 2018 valvontatiedot valmistuvat.

Pvm: 31.12.2018 Vuosi: 2019 12 Toimialue: Pohjanmaan pelastuslaitos KOHDERYHMÄ TARKASTUSVÄLI KOHTEET YHT. TARKASTETTAVAT Kohde ymp.vuorokaut. käytössä 12 35 35 Kohde ymp.vuorokaut. käytössä 24 92 50 Kohde ymp.vuorokaut. käytössä 36 46 9 Kohde ymp.vuorokaut. käytössä 48 24 9 Kohde ymp.vuorokaut. käytössä 60 3 0 Kohde ymp.vuorokaut. käytössä 96 1 0 Opetusrak. ja päiväkodit 12 49 49 Opetusrak. ja päiväkodit 24 72 38 Opetusrak. ja päiväkodit 36 68 25 Opetusrak. ja päiväkodit 48 13 6 Opetusrak. ja päiväkodit 60 45 11 Opetusrak. ja päiväkodit 999 1 0 Kokoontumis- ja liiketilat 12 14 14 Kokoontumis- ja liiketilat 24 54 32 Kokoontumis- ja liiketilat 36 55 17 Kokoontumis- ja liiketilat 48 238 79 Kokoontumis- ja liiketilat 60 229 34 Kokoontumis- ja liiketilat 96 2 0 Kokoontumis- ja liiketilat 120 95 11 Kokoontumis- ja liiketilat 999 1 0 Teoll. ja varastorakennukset 12 49 49 Teoll. ja varastorakennukset 24 138 76 Teoll. ja varastorakennukset 36 22 5 Teoll. ja varastorakennukset 48 43 12 Teoll. ja varastorakennukset 60 241 48 Teoll. ja varastorakennukset 120 120 11 M aatalousrakennukset 12 19 19 M aatalousrakennukset 24 7 3 M aatalousrakennukset 36 31 10 M aatalousrakennukset 60 648 171 M uut kohteet 12 7 7 M uut kohteet 24 34 17 M uut kohteet 36 68 12 M uut kohteet 48 2 0 M uut kohteet 60 43 8 M uut kohteet 120 126 14 YHTEENSÄ 2 735 881

13 Taulukko1. Yritys- ja laitoskohteiden lukumäärät sekä vuonna 2019 tarkastettavien lukumäärät kohderyhmittäin. 2.1.2 Asuin- ja vapaa-ajan rakennusten ja niihin verrattavien kohteiden määräaikaiset palotarkastukset Asuinrakennuskohteet Palvelutasopäätöksessä 2014-2017 ja päivityksessä vuosille 2018-2019 asuinrakennusten perusvalvontavälinä pidetään 10 vuotta. Valvontaväliä voidaan valvontasuunnitelmassa suunnitella lyhyemmäksi tai pidemmäksi kuin asuinrakennuksiin liittyvä riskinhallintatietous lisääntyy. Palvelutasopäätöksessä päätetään myös, että omavalvonta (myöhemmin paloturvallisuuden itsearviointi) otetaan pientalojen valvontamuodoksi sekä, että pientalojen valvonta tulee suunnitella toteutuvaksi 100 % mutta valvonnan tulee käytännössä toteutua 70 % koska kaikkia asuinrakennuksia ei kohtuullisella työpanoksella voida käytännössä saavuttaa. Muiden kun pientalojen valvonta voidaan hoitaa vielä perinteisellä palotarkastuksella, mutta hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaan paloturvallisuuden itsearviointi laajennetaan kokeiluna rivi- ja kerrostaloihin. Paloturvallisuuden itsearviointi Pohjanmaan pelastuslaitos on ottanut asuinrakennusten paloturvallisuuden itsearviointimallin perinteisten palotarkastusten rinnalle yhdeksi valvonnan keinoksi omakotitalojen ja niihin rinnastettavien kohteiden valvonnassa. Asuinrakennusten paloturvallisuuden itsearvioinnilla pyritään tavoittamaan asuinkiinteistöt aiempaa kattavammin. Asuinrakennusten paloturvallisuuden itsearvioinnin tavoitteena on kiinteistönomistajan turvallisuustiedon ja -asenteiden parantaminen niin, että paloturvallisuuden itsearviointi opettaa asukkaan havainnoimaan kodin tai kesämökin paloturvallisuuspuutteet ja korjaamaan ne välittömästi. Paloturvallisuuden itsearviointi käynnistyy, kun pelastuslaitos lähettää kiinteistöön paloturvallisuuden itsearviointiin liittyvän kirjeen. Postitettava kirje sisältää paloturvallisuuden itsearviointia varten dokumentit eli tarkastuslistan kysymyksineen turvallisuusviestintämateriaalin kanssa. Materiaalin pohjalta asukas tekee omatoimisen kartoituksen kotinsa paloturvallisuuden perusasioista, jotka ovat pitkälti samat kuin viranomaisen palotarkastuksessa. Tarkastuslista palautetaan pelastuslaitokselle, jossa turvallisuustaso arvioidaan ja ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin. Paloturvallisuuden itsearvioinnin käyttö ei siirrä valvonnan vastuuta asukkaille vaan vastuu valvonnan toteuttamisesta on pelastuslaitoksella. Palotarkastuksia tehdään yhä eri-

14 tyisesti sellaisiin asuinkiinteistöihin, jotka eivät ole palauttaneet paloturvallisuuden itsearviointi lomaketta. Myös asukas voi pyytää kiinteistöönsä perinteisen pelastuslaitoksen suorittaman palotarkastuksen. Taulukkoon 2. on kuntakohtaisesti merkitty valvottavien asuinrakennuskohteiden lukumäärä sekä vuonna suunniteltujen tarkastusten tai paloturvallisuuden itsearviointitoimenpiteiden määrä. Mikäli valvontaa ei ehditä suorittamaan suunnitellun kalenterivuoden aikana, tulee se huomioida seuraavan vuoden suunnitelmassa. Vapaa-ajan asuntokohteet Asuinrakennuksiin rinnastettaville vapaa-ajan asunnoille ei palvelutasopäätöksessä määritetä valvontaväliä. Kohteiden paloturvallisuuden valvontaa toteutetaan tarvittaessa valvontasuunnitelman vuosittaisen tarkistuksen yhteydessä määrätyllä paloturvallisuuden itsearvioinnilla, teematarkastuksilla, ylimääräisillä palotarkastuksilla tai ainakin omatoimiseen varautumiseen perehdyttävällä turvallisuusviestinnällä (sesonkitiedottaminen) joka huomioidaan turvallisuusviestintäsuunnitelmassa. Vapaa-ajan asuinrakennusten valvonnan suunnittelussa huomioidaan mm. seuraavia seikkoja: Vapaa-ajan asuinrakennusten mahdolliset valvontakäynnit ovat luonteeltaan erilaisia kuin tavalliset asuinrakennusten palotarkastukset. Vapaa-ajan asunnot sijaitsevat yleensä kaukana paloasemilta, joten vakituisen päivystävän henkilöstön käyttö edellyttää yleensä valmiussiirtoja tai muita järjestelyjä. Palokuoleman riski asuinrakennuksessa on suurempi kuin vapaa-ajan rakennuksessa. 2007 2008 vapaa-ajan asunnoissa tai vuokramökeissä menehtyi tulipaloissa 12 ihmistä. Suomessa on arviolta 550 000 mökkiä tai vastaavaa. 1,1 kuollutta per 100 000 mökkiä vuodessa. Asunnoissa vastaava luku on 2,8 per 100 000 asuntoa [Kokki ja Jäntti 2009, liitteen B2 lähdeluettelo]. Tätä taustaa vasten mökit eivät ole palotarkastusten ensisijaisia kohteita. Lomamökkialueilla kannattaa huomioida ajoittain kasvava ihmismäärä ja lomakäyttäytyminen kasvavat riskit. Nämä ovat valvontakohteita, joiden tarkastusväli on syytä käsitellä liitetaulukon A1 mukaisesti. PRONTO tilasto osoittaa Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella, että rakennuspalot ja - vaarat eivät vuosina 2012 2015 ole ainakaan lisääntynyt. Vuonna 2012 10 kpl rakennus-

15 paloa tai vaaraa vapaa-ajanrakennuksissa, vuonna 2013 8 kpl, vuonna 2014 8 kpl ja 11/2015 5 kpl. Vapaa-ajan asuinrakennusten valvontaan ei vuonna 2019 suunnitella määräaikaisia tarkastus tai itsearviointitoimenpiteitä vaan valvontavelvoite hoidetaan seuraamalla onnettomuustilastoja ja tarvittaessa teematarkastuksilla, ylimääräisillä palotarkastuksilla ja ainakin omatoimiseen varautumiseen perehdyttävällä turvallisuusviestinnällä (sesonkitiedottaminen). Alue Asuinrakennusten Asuinrakennusten pa- Vaadittavat omaval- määrä [lkm] lotarkastukset 2019 vonta-asiakirjat 2019 [lkm] [lkm] Isokyrö 1525 4 167 Kaskinen 447 4 25 Korsnäs 844 1 63 Kristiinankaupunki 2564 36 263 Laihia 2323 1 220 Maalahti 2078 24 194 Mustasaari 6017 15 695 Närpiö 3470 12 320 Pedersöre 3300 3 281 Uusikaarlepyy 2373 9 196 Vaasa 10724 413 436 Vöyri 2167 1 124 Yhteensä 37 832 523 2984 Taulukko2. Valvottavvien asuinrakennsten määrä sekä vuonna 2019 suunniteltujen tarkastusten tai itsearviointi toimenpiteiden määrä. 2.2 Ennakoimaton valvonta Pelastuslaitos suorittaa määräaikaisten palotarkastusten lisäksi epäsäännöllistä valvontaa sekä pelastuslain että kemikaalisäädösten perusteella. Pelastuslaitokselle tulee valvontavelvoittee-

16 seen liittyen ilmoituksia joihin pelastuslaitos ei yksin omilla toimillaan voi vaikuttaa. Valvontasuunnitelmaan kirjataan suunnitellut muut valvontatoimenpiteet ja perustelut niiden käyttämiseen. 2.2.1 Pelastuslain perusteella epäsäännöllisesti suoritettavat tarkastukset ja katselmukset Erityisiä palotarkastuksia, esimerkiksi seuraavan kaltaisiin kohteisiin Erityinen palotarkastus on valvontakäynti, joka tehdään yleensä samaan aikaan tai juuri ennen rakennusvalvontaviranomaisen uuden rakennuksen osittaista loppukatselmusta (osittainen käyttöönottotarkastus). Uusia valvontakohteita tulee säännöllisesti ja toisaalta vanhoja kohteita vastaavasti poistuu. Valvontakohteiden määrän kasvua ennakoidaan tiedossa olevien hankkeiden perusteella (mm. lausunnot rakennuslupahakemuksista). yli kolmekerroksiset rakennukset (pelastustie) kohteet joissa on väestönsuoja kohteet joissa on hätäkeskukseen kytketty automaattinen sammutuslaitteisto tai automaattinen paloilmoitin hotellit, lomakodit, asuntolat, lomakylät, leirintäalueet ja muut vastaavat majoitustilat, joissa on yli 10 majoituspaikkaa sairaalat, vanhainkodit ja muut ympäri vuorokauden käytössä olevat hoitolaitokset sekä suljetut rangaistuslaitokset joissa on yli 5 hoitopaikkaa kokoontumis- ja liiketilat, kuten myymälät, koulut, urheilu- ja näyttelyhallit, teatterit, kirkot, kirjastot ja liikenneasemat sekä ravintolat ja päiväkotihuoneistot suurehkot tuotanto- ja varasto- ja maataloustuotantotilat palo- ja räjähdysvaaralliset tilat rakennuksen sijainti, suuri koko tai poikkeukselliset olosuhteet erityisesti vaarantavat henkilö- ja paloturvallisuuden rakennusluvassa edellytetty erityistä palotarkastusta perustettavat turvetuotantoalueet Jälkitarkastuksia Jälkipalotarkastuksilla valvotaan tarvittaessa, että palotarkastuksissa määrätyt korjaustoimenpiteet tulevat suoritetuiksi.

17 Ylimääräisiä palotarkastuksia Ylimääräinen palotarkastus suoritetaan pelastusviranomaisen päätöksestä, jos epäillään että kohteessa tulipalon tai onnettomuuden riski on lisääntynyt ja aiheuttaa vaaraa ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle. Perusteena voi olla esimerkiksi: pelastuslain 42.2 kohdassa mainittu salassapitosäännöstön estämättä tehtävä ilmoitus pelastuslain 61 mukainen nuohoojalta saatu vikailmoitus tarkastuslaitoksen ilmoitus tai pöytäkirja palo- tai henkilöturvallisuuteen liittyvästä vakavasta puutteesta rakennuksen tai muun kohteen henkilömäärän tai käyttötavan tilapäinen muuttuminen, joka vaikuttaa oleellisesti käyttäjien turvallisuuteen (tilapäismajoitus ohjeistettu) yleisötilaisuus (ohjeistettu) merkittävää palovaaraa aiheuttava rakennus- tai muu työmaa tapahtunut tulipalo tai muu onnettomuus ajankohtaan tai olosuhteisiin liittyvä riskitason nousu tarkastuskohteissa (esim. kausitarkastukset ravintoloissa ja suurmyymälöissä) yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa suoritettava teemavalvonta kohteesta tullut tarkastuspyyntö ja tarkastus perusteltavissa pelastusviranomaisen harkitsema muu perusteltu syy Muuta valvontaa ja tarkastuksia Pelastustoimen laitteisiin liittyen, annetaan rakennusvalvontaviranomaiselle tarvittavia lausuntoja laitteiden suunnitelmista sekä tarvittaessa tehdään käyttöönottotarkastuksia. Tarkastuksilla varmistetaan, että laitteistot täyttävät niille asetetut vaatimukset. Tällaisia toimenpiteitä ovat mm. poistumisvalaistukseen ja savunpoistolaitteistoihin, liittyvien suunnitelmien lausunnot ja tarvittaessa käyttöönottotarkastukset. Paloilmoittimiin liittyvät toteutuspöytäkirjat ja sammutuslaitteistojen suunnitteluperusteet käsitellään yhdessä rakennuttajan / suunnittelijan kanssa ja annetaan tiedoksi rakennusvalvontaviranomaiselle. Väestönsuojien suunnitelmista annetaan rakennuslupaviranomaiselle lausunto ja suoritetaan käyttöönottotarkastus. Pelastusviranomainen tekee lisäksi tarvittaessa rakennusten käyttöönottoon liittyen paloteknisen toteutuksen ennakkokatselmuksia ja pelastusteiden tarkastuksia. 2.2.2 Kemikaaliturvallisuuslain ja Öljyvahinkojen torjuntalain perusteella suoritettava valvonta Laissa vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005), kemikaaliturvallisuuslaissa, ja annetuissa alemmissa säädöksissä on säädetty alueen

18 pelastusviranomaiselle valvontatehtäviä ja erilaisten ilmoitusten käsittelyä. Pelastusviranomaisen valvontavastuu kattaa vähäistä kemikaalien käsittelyä ja varastointia, nestekaasun käyttöä ja varastointia, maakaasun käyttöä, öljylämmityslaitteistojen asennusta, maanalaisten öljysäiliöiden tarkastustoimintaa ja osin räjähteiden varastointi sekä pyroteknisten tuotteiden varastointi kaupan yhteydessä tai luovutus yksityiseen kulutukseen koskevat tehtävät. Pelastusviranomainen toimii kemikaaliturvallisuuslain 115 :n mukaisena valvontaviranomaisena. Pelastusviranomaisella on myös oikeus osallistua asetuksen 685/2015 30 :n mukaiseen turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) käyttöönottotarkastukseen sekä asetuksen 685/2015 30 :n tarkastusohjelman mukaisiin tarkastuksiin. Alle kemikaalien ilmoitusrajan jäävien sekä ilmoitusrajan ylittävien vähäisten kohteiden jatkuva valvonta suoritetaan määräaikaisen palotarkastuksen, ylimääräisen palotarkastuksen tai erityisen palotarkastuksen yhteydessä. Öljyvahinkojen torjuntalaki 1673/2009 velvoittaa pelastuslaitosta tarkistamaan, että öljyn varastoijan ja sataman pitäjällä ( 14-16) on ao. torjuntasuunnitelman mukainen kalusto ja torjuntavalmius sekä ilmoittamaan ELY-keskukselle mahdollisesti havaitsemistaan puutteista. Kohdassa 2.1.1 Yritys- ja laitoskohteiden määräaikaiset palotarkastukset on huomioitu kemikaalivalvonnassa vuonna 2019 erityisesti painotettavat asiat. Pelastuslaitoksen internet-sivuilla on asiakkaiden käytössä lomakkeita kemikaalisäädösten edellyttämien ilmoitusten tekemiseen. Vaarallisen kemikaalien vähäinen teollinen käsittely ja varastointi Kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) ja sen nojalla annettujen säädösten valvontaa suoritetaan kohteiden tekemien ilmoitusten perusteella. Vaarallisten aineiden vähäistä teollista käsittelyä tai varastointia koskevan ilmoituksen (Valtioneuvoston asetus 685/2015 5 ) johdosta pelastusviranomainen tekee päätöksen (36 ) ja suorittaa 37 mukaisen käyttöönottotarkastuksen. Kohteiden jatkuva valvonta suoritetaan liitteen A1 taulukon A6 mukaisesti. Nestekaasun vähäinen käsittely ja varastointi Nestekaasusta annettujen säädösten valvontaa suoritetaan kohteiden tekemien ilmoitusten perusteella (Valtioneuvoston asetus 685/2015 33 ja 34 ). Nestekaasukohteiden päätökset ja

19 käyttöönottotarkastukset suoritetaan asetuksen, 36 ja 37 mukaisesti. Kohteiden jatkuva valvonta suoritetaan liitteen A1 taulukon A6 mukaisesti. Öljylämmityslaitteistot Kun uusi tai oleellisesti muuttunut sumutuspolttimella varustettu öljylämmityslaitteisto, joka ei ole edellyttänyt Valtioneuvoston asetuksen 685/2015 33 mukaista ilmoitusta, otetaan käyttöön pelastusviranomainen suorittaa asetuksen 39 mukaisen tarkastuksen 3 kk:n kuluessa käyttöönotosta. Kohteiden jatkuva valvonta suoritetaan liitteen A1 taulukon A6 mukaisesti. Öljysäiliöiden valvonta KTM:n päätös maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista (344/1983) edellyttää, että tärkeillä pohjavesialueilla olevat maanalaiset öljysäiliöt tarkastetaan määrävälein hyväksytyn tarkastusliikkeen toimesta. Tärkeillä pohjavesialueilla olevien maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastusvelvoitteen valvonnan kehittämiseen on Pohjanmaan pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksessä kiinnitetty huomiota. Valvonnan tueksi on kehitetty karttasovellus palotarkastusohjelmaan joka mahdollistaa järjestelmään syötettyjen öljysäiliöiden tunnistamisen palotarkastusalueilla. Lämmitys öljyn säilyttäminen on kemikaaliturvallisuuslain (390/2015) ja sen nojalla annettujen asetusten alaista toimintaa. Pelastusviranomainen säädösten valvontaviranomaisena valvoo huolellisuus- ja huolehtimisvelvoitteen toteutumista. Pelastuslaitos valvoo tarkastusvelvoitteen toteutumisen yleisen palotarkastuksen yhteydessä sekä kirjaamalla tiedot tarkastusliikkeiltä saatavista säiliötarkastuspöytäkirjoista palotarkastusohjelmaan, huomioimalla pöytäkirjoista mm säiliön kuntoluokka ja tarvittaessa olemalla yhteydessä kohteeseen tai tekemällä ylimääräisen palotarkastuksen. Pyrotekniset välineet Pelastusviranomainen toimii vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 115 :n mukaisena valvontaviranomaisena pyroteknisten tuotteiden varastoinnissa kaupan yhteydessä ja luovutuksessa yksityiseen kulutukseen. Pelastusviranomainen tulee kieltää ilotulitteiden myynnin mikäli 111 :ssä luetellut olosuhteet täyttyvät. Turvallisuus- kemikaalivirasto ohjaa ja yhtenäistää 116 :n perusteella pelastusviranomaisten ja poliisin toimintaa tämän lain säännösten noudattamisen valvonnassa.

20 Yksityiseen kulutukseen hyväksyttyjen ilotulitteiden ja vähäistä vaaraa aiheuttavien muiden pyroteknisten tuotteiden varastoinnista kaupan yhteydessä on tehtävä ilmoitus pelastusviranomaiselle ennen varastoinnin aloittamista (Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005 63 ). Pelastusviranomainen käsittelee ilmoituksen, tekee päätöksen, sekä tarkastaa pyroteknisten tuotteiden varastoinnin ja myyntipisteen (63 ) pääasiallisena myyntikautena. Uusi myyntipiste tarkastetaan heti ilmoitetun myyntiajankohdan alkaessa. Koska Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella on useimmista muista laitoksista poiketen kaksi ilotulitteiden myyntisesonkia, eli uusi vuosi ja huvilakauden päättäjäiset, pelastuslaitos suorittaa myyntipisteiden lakisääteisen tarkastuksen kerran vuodessa sekä vielä tarvittaessa ylimääräisen myyntipisteiden valvontakäynnin kerran vuodessa. Ilotulitteiden käytöstä tulee etukäteen ilmoittaa pelastusviranomaiselle (390/2015, 91 ). Pelastusviranomainen tekee ilmoituksen perusteella päätöksen, jossa voidaan asettaa käytölle tarpeellisia ehtoja tai kieltää ilotulitteiden käyttö, jos siitä aiheutuu erityistä vaaraa (91 ). Ilotulitteiden käyttö on sallittua ilman kirjallista ilmoitusta ja päätöstä vain vuodenvaihteessa 31.12. klo 18.00 1.1.klo 02.00. Erikoistehosteet Räjähteitä tai palo- ja räjähdysvaarallisia kemikaaleja saa käyttää erikoistehosteena kokoontumislaissa (530/1999) tarkoitetuissa yleisissä kokouksissa ja yleisötilaisuuksissa, jos siitä on tehty ilmoitus pelastusviranomaiselle viimeistään 14 vuorokautta ennen tilaisuuden järjestämistä (Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisuudesta 390/2005, 81 ). Pelastusviranomainen käsittelee saapuneet ilmoitukset (81 ) sekä määrää tarvittaessa tehosteiden turvallisen käsittelyn kannalta tarpeellisia rajoituksia ja ehtoja tai kieltää käytön, jos siitä katsotaan aiheutuvan ilmeistä henkilö-, ympäristö- tai omaisuusvahingon vaaraa. Pelastuslaitos suorittaa tarvittaessa ylimääräisen palotarkastuksen kohteeseen (ohjeistettu). 2.2.3 Pelastuslain perusteella suoritettava asiakirjavalvonta Poistumisturvallisuus hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasumisessa (PL 379/2011, 18 ) Pelastuslain 18 mukaisissa rakennuksissa on toiminnanharjoittajan laadittava selvitys siitä, miten rakennuksen tai tilan käyttötapa ja henkilöiden rajoittunut, heikentynyt tai poikkeava toimintakyky sekä muut poistumisturvallisuuteen vaikuttavat tekijät otetaan huomioon tulipa-

21 loihin ja muihin vaaratilanteisiin varautumisessa ja poistumisjärjestelyissä (poistumisturvallisuusselvitys). Rakennusluvan yhteydessä kohteeseen laadittu turvallisuusselvitys vastaa pääpiirteiltään poistumisturvallisuusselvitystä. Poistumisturvallisuusselvitys oli laadittava ja toimitettava pelastusviranomaiselle 1.7.2012 mennessä tai päivitettävä 1.7.2014 mennessä. Toiminnanharjoittajan on päivitettävä poistumisturvallisuusselvityksensä kolmen vuoden välein. Pelastuslaitos on määritellyt selvityksiä käsittelevät pelastusviranomaiset ja käsittelyprosessin. Nimetty pelastusviranomaisen arvioi poistumisturvallisuusselvityksen perusteella, täyttääkö poistumisturvallisuus pelastuslain 18 :ssä säädetyt vaatimukset. Jos poistumisturvallisuus ei täytä 18 :ssä säädettyjä vaatimuksia, toiminnanharjoittajan tulee laatia alueen pelastusviranomaisen asettamassa määräajassa suunnitelma poistumisturvallisuuden saattamiseksi laissa säädettyjen vaatimusten mukaiseksi. Jos toiminnanharjoittajan toimenpiteillä ei saateta kohteen poistumisturvallisuus vaatimusten mukaiseksi, alueen pelastusviranomaisen on annettava pelastuslain 81 :n mukainen korjausmääräys, jonka yhteydessä voidaan myös määrätä pelastuslain 82 :n mukaisia erityisiä turvallisuusvaatimuksia. Poistumisturvallisuusselvitysten asianmukaisuutta ja velvoitteiden täyttymistä valvotaan edellä kuvattujen toimenpiteiden lisäksi rakennuslupakäsittelyssä ja määräaikaisissa palotarkastuksissa. Laadituista poistumisturvallisuusselvityksistä pidetään palotarkastusohjelmassa rekisteriä. Pelastussuunnittelu Asuinrakennusten sekä yritysten ja laitosten pelastussuunnitelmat Pelastussuunnitteluvelvolliset määritellään pelastuslain nojalla annetussa Valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta 407/2011 1 :n, perustelut määrittelylle on esitetty asetuksen kohdassa 1.2. Pelastussuunnitelma on laadittava 1.7.2012 mennessä (uudet suunnitteluvelvolliset) tai päivitettävä 1.7.2013 mennessä. Pelastussuunnitelmien laadintaa ja niiden asianmukaisuutta valvotaan palotarkastuksien yhteydessä. Pelastuslaki ei velvoita asuinkiinteistöjä toimittamaan pelastussuunnitelmaa tai sen yhteenvetoa pelastusviranomaiselle. Laadituista pelastussuunnitelmista pidetään palotarkastusohjelmassa rekisteriä. Pelastussuunnittelun kehitystyössä seurataan mm. turvallisuuspalvelut palvelualueella tapahtuvaa kehitystyötä. Yleisötilaisuuksien turvallisuuden valvonta Pelastussuunnitteluvelvolliset määritellään pelastuslain nojalla annetussa Valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta 407/2011, 1. Pelastuslaitos on määritellyt suunnitelmia käsittelevät pelastusviranomaiset ja kuvannut käsittelyprosessin. Pelastusviranomainen arvioi pelastuslain

22 16 mukaisesti yleisötilaisuuden pelastussuunnitelman. Jos selvitys ja arvio tilaisuuden vaaroista ja riskeistä tai niiden perusteella määritellyt turvajärjestelyt ja ohjeet ovat alueen pelastusviranomaisen arvion mukaan puutteelliset, alueen pelastusviranomainen voi palauttaa suunnitelman täydennettäväksi. Pelastusviranomainen valvoo myös tarvittaessa turvallisuusjärjestelyjen toteutumista pelastuslain 16.3 edellyttämällä tavalla ylimääräisellä palotarkastuksella. Tarkastus suoritetaan varsinkin isojen yleisötapahtumien osalta, mikäli mahdollista yhdessä rakennusvalvonta-, ympäristöterveydenhuolto- ja poliisiviranomaisten kanssa. Pelastuslaitokselle toimitetusta yleisötilaisuuden pelastussuunnitelmasta ilmoitetaan tarvittaessa poliisille ja terveysviranomaiselle. Arvioiduista suunnitelmista pidetään palotarkastusohjelmassa rekisteriä. Räjähteiden tai palo- ja räjähdysvaarallisten kemikaalien käytöstä erikoistehosteina tulee ilmoittaa etukäteen alueen pelastusviranomaisille siten, kun asiasta säädetään ns. kemikaaliturvallisuuslain 390/2005 81 :ssä (kohta 2.2.2). Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston turvallisuuspalvelualue on laatinut ohjeen ja tarvittavat lomakkeet yleisötilaisuuden pelastussuunnitteluun. Ohje ja lomakkeet löytyvät pelastuslaitoksen internet sivuilla. Tilapäismajoituksen turvallisuuden valvonta Tilapäismajoitukseksi katsotaan yöpyminen rakennuksessa tai sen tilassa, jota ei ole alun perin suunniteltu majoituskäyttöön. Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) 1 määrää, että tiloihin joita käytetään vähintään 20 henkilön joukkomajoitukseen, on laadittava pelastuslain (479/2011) 15 mukainen pelastussuunnitelma. Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston turvallisuuspalvelualue on laatinut ohjeen tilapäismajoituksen turvallisuudesta. Ohje otettiin käyttöön 1.1.2016. Ohjeisiin sisällytettiin toiminnanharjoittajaa, rakennuksen omistajaa tai haltijaa koskeva ilmoittamiskäytäntö tilapäismajoituksesta sekä pelastusviranomaisen toimenpiteet ilmoituksen johdosta. Ohje ja lomakkeet löytyvät pelastuslaitoksen internet sivuilla. Pelastuslaitos on määritellyt tilapäismajoitusilmoitusten käsittelijät ja tarkastusten suorittajat. Käsittelyprosessi on kuvattu kaaviona. Nuohouksen valvonta Nuohousta koskeva lainsäädäntö uudistuu pelastuslain muutoksella, joka astuu voimaan 1.1.2019 siirtymäsäädöksellä siten, että nykyiset alueelliset piirinuohoussopimukset lakkaavat viimeistään 30.6.2019.

23 Nuohouksen järjestäminen Pelastuslaitokselta poistuu velvoite nuohouspalveluiden järjestämisestä alueellaan. Uudistuneen pelastuslainsäädännön mukaan koko maassa siirrytään nuohouspalvelujen vapaaseen tarjontaan. Nuohouspalveluita saa jatkossakin tarjota vain nuohoojan ammattitutkinnon suorittanut henkilö. Rakennuksen omistajan ja haltijan velvoite huolehtia tulisijojen ja savuhormien säännöllisestä nuohouksesta säilyy entisenä, samoin nuohouksen määrävälit. Vakituisissa asunnoissa nuohous on tehtävä vuosittain, vapaa-ajan asunnoissa vähintään kolmen vuoden välein. Nuohoojien vikailmoitukset Jos nuohooja havaitsee tulisijassa tai savuhormissa sellaisia vakavia vikoja tai puutteita, joista tulisijaa käytettäessä voi aiheutua tulipalon vaara, hänen on ilmoitettava niistä kirjallisesti pelastuslaitokselle. Jos nuohooja havaitsee sellaisia vakavia puutteita, jotka vaarantavat nuohouksen turvallisen suorittamisen, on hänen ilmoitettava myös niistä kirjallisesti pelastuslaitokselle. Pelastuslaitos luo nuohoojille vuonna 2019 ilmoitusprosessin pelastuslain 62 :n nuohouksessa havaittujen vikojen ilmoittamisesta pelastuslaitokselle. Pelastusviranomainen on näissä tapauksissa yhteydessä kiinteistön omistajaan ja tekee tarvittaessa ylimääräisen palotarkastuksen (kohta 2.2.1). Toimenpiteet tallennetaan palotarkastusjärjestelmään. Huolto-, kunnossapito ja muut asiakirjat Pelastusviranomaiselle toimitettaviin asiakirjoihin liittyvää valvontaa on mm. sähkötarkastuspöytäkirjojen, räjähdyssuojausasiakirjojen, ilmanvaihdon puhdistuspöytäkirjojen, öljysäiliöiden tarkastuspöytäkirjojen, väestönsuojan määräaikaistarkastusten dokumenttien sekä savunpoistolaitteistojen huolto-/tarkastusdokumenttien valvonta. Em. asiakirjoja toimitetaan pelastuslaitokselle suoraan huolto- ja tarkastusliikkeiltä sekä valvontakohteista, jos asiakirja ei ole ollut nähtävissä tarkastuksella. Kohteen palotarkastaja kirjaa toimenpiteen tiedot palotarkastusohjelmaan ja huomioi, että pöytäkirjoissa mahdollisesti mainitut puutteet saattavat edellyttää pelastusviranomaisen toimenpiteitä. Tarvittaessa suoritetaan ylimääräinen palotarkastus (kohta 2.2.1).

2.3 Valvontayhteistyö muiden viranomaisten ja tahojen kanssa 24 Yhteistyön tarkoitus ja tavoitteet Pelastuslain 42.1 :n mukaan pelastuslaitoksen tulee onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja turvallisuuden ylläpitämiseksi toimia yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja asukkaiden kanssa sekä osallistua paikalliseen ja alueelliseen turvallisuussuunnittelutyöhön. Yhteistyöllä pyritään ensisijaisesti turvallisuuden tuottamiseen mm. vaihtamalla riskitietoa ja toteuttamalla tarvittavia toimenpiteitä, kuten yhteisiä valvontakäyntejä. Yhteistyötä voidaan pitää tehokkaana silloin, kun se on luonteeltaan säännöllistä ja suunnitelmallista ja sen lähtökohdaksi on tunnistettu kaikki olennaiset toimijat. Velvoite koskee myös pelastuslaitosten välistä yhteistyötä. Lähitulevaisuuden haasteita pelastuslaitosten yhteistyössä valvontatoiminnan kehittämisessä ovat esimerkiksi yhtenäiset turvallisuuden arvioinnit kansallisissa yhtiöissä ja kiertävissä yleisötilaisuuksissa kuten sirkuksissa (käytännöistä sovittu kumppanuusverkoston turvallisuuspalvelualueella 2017), asuntomessuissa ja hengellisissä tilaisuuksissa. Lisäksi asuinrakennusten Paloturvallisuuden itsearvioinnin ulottaminen samalla kertaa koskemaan myös toisen pelastuslaitoksen alueella olevaa vapaa-ajan rakennusta, vaatii yhteistyön kehittämistä. Palvelutasopäätöksessä 2014 2017 ja päivityksessä vuosille 2018-2019 asetetaan yhteistyön tavoitteeksi, että onnettomuuksien määrä ja seuraukset suhteessa asukaslukuun vähenevät Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella. Yhteistyössä huomioidaan erityisesti tuloksellisuus ja tehokkuus. Päätöksessä mainitaan mm tarkoituksenmukaisiin kokonaisturvallisuutta edistävien työryhmiin osallistuminen, turvallisuussuunnittelu, maankäyttöön ja rakentamisen valvontaan liittyvä yhteistyö ja, että yhteistyökäytännöt ja painotukset suunnitellaan tässä vuosittain päivitettävässä valvontasuunnitelmassa. Erityisesti on kehitettävä yhteistyömuotoja sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa kotona asuvien alentuneen toimintakyvyn omaavien paloturvallisuuden varmentamiseksi. Pelastuslaitoksen toimintasuunnitelmassa vuodelle 2019 on johtokuntaan nähden sitovana tavoitteena mm. mainittu paloriski-ilmoitusten käsittelyyn kehitetyn uuden toimintatavan jalkauttaminen, valvonnan uuden käsikirjan jalkauttaminen sekä paloturvallisuuden itsearvioinnin laajentaminen kokeiluna rivi- ja kerrostaloihin. Kaikki edellä luetellut kolme sitovaa tavoitetta perustuvat pelastuslaitosten kumppanuusverkoston turvallisuuspalvelualueella tapahtuneeseen kehitystyöhön.

25 Yhteistoimintakäytännöistä muiden viranomaisten ja tahojen kanssa on tavoitteena tunnistaa seuraavia ominaisuuksia, jotka ovat tarkoituksenmukaista huomioida toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa: Toiminta on suunnitelmallista, riskiperusteista ja tehokasta Toiminnan tavoitteet ja painopisteet on määritetty Yhteistoiminnan periaatteista ja menettelyistä on sovittu Toiminnan tuloksia arvioidaan säännöllisesti ja toiminnan sisältöä kehitetään Pelastuslain 42.2 mukainen yhteistyö Pelastuslain 42 :n 2 momentin mukaisesti, jos viranomaiset virkatoimiensa yhteydessä havaitsevat tai muutoin saavat tietää rakennuksessa, asunnossa tai muussa kohteessa ilmeisen palonvaaran tai muun onnettomuusriskin, heidän tulee mahdollisten salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa asiasta alueen pelastusviranomaiselle. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös kuntaa, muuta julkisyhteisöä ja näiden palveluksessa olevaa henkilöstöä sekä 18 :n 2 momentissa tarkoitettua hoitolaitoksen ylläpidosta ja palvelu- ja tukiasumisen järjestämisestä huolehtivaa toiminnanharjoittajaa ja tämän palveluksessa olevaa henkilöstöä. Säädöksen tavoitteena on mahdollistaa eri viranomaisten järjestelmiin kertyvän tiedon sekä havaintojen välittäminen asiasta vastaavalle viranomaiselle siten, että tieto tallentuu ja velvoittaa toimivaltaisen viranomaisen reagoimaan tarvittavalla tavalla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ilmeisen paloriskin sekä ilmeisen muun onnettomuusriskin torjunta on kyettävä käynnistämään välittömästi tiedon tulessa pelastusviranomaiselle. Tavoitteena on myös saavuttaa pysyviä tuloksia sopimalla käytänteistä, joilla vastaavien tilanteiden toistuminen on ennakoitavissa ja estettävissä. Pelastuslain 42 :n toisen pykälän tehokas soveltaminen edellyttää koulutusta ja tiedotusta alueellisille ja paikallisille yhteistoimintaviranomaisille ja tahoille. Pelastuslaitoksen internet sivuilla on ohjeet ja lomake em. ilmoituksien tekemiseen. Ilmoituksia käsittelevät pelastusviranomaiset on sovittu ja käsittelyprosessi kuvattu. Edellisessä kohdassa Yhteistyön tarkoitus ja tavoitteet käsitellään paloriski-ilmoitusten käsittelyn uuden toimintatavan jalkauttamista. Viranomaisen välinen tietojen vaihto Yksi viranomaisten yhteistyön suurimmista hyödyistä on tiedonvaihto. Yhteistyön osallistuvien tahojen välinen tehokas ja keskeytyksetön tiedonvaihto helpottaa ja tehostaa työtehtävien hoitamista. Tehokas tietojen vaihto on myös edellytys sille, että pelastuslaitos pystyy arvioimaan toimintaympäristössään tapahtuvia muutoksia ja niiden vaikutuksia omaan alueensa riskiarvioon ja osaa hyödyntää esim. Tukes:n tarkastuspöytäkirjoja päivittäessään ulkoisia pelastussuunnitelmia.

26 Viranomaisten välisestä tiedonvaihdosta olisi hyvä olla olemassa suunnitellut toimintatavat, koska viranomaisten valvontavelvoitteet menevät osittain päällekkäin ja useat viranomaiset valvovat samoja asioita ja tekevät samanlaisia ja toisiaan tukevia huomioita. Pelastusviranomaisille on säädetty nimenomaisesti jotain oikeuksia ja velvoitteita liittyen viranomaisten väliseen tietojen vaihtoon. Toiset näistä liittyvät pelastusviranomaisen valvontatehtävään suoraan kuin toiset, jotka ovat luonteeltaan enemmän kaikkia koskevia yleisperiaatteita kuten lastensuojelulaki, eläintensuojelulaki ja rikoslaki jne. Seuraavaan kappaleeseen on koottu viranomaisten väliseen tiedonvaihtoon liittyviä säädöksiä, jotka tulisi huomioida valvontatehtävän toteutusta suunniteltaessa. Tässä lueteltujen tahojen lisäksi on olemassa myös lukuisia paikallisia hyviä käytäntöjä tietojen vaihdosta muiden kuin viranomaisten esim. kolmannen sektorin kanssa. Pelastuslain 81 :n mukaan pelastusviranomaisen suorittaessa pelastuslain mukaista valvontatehtävää havaitsee puutteita muussa laissa säädettyjen velvoitteiden toteuttamisessa ja arvio puutteiden aiheuttavan vakavaa varaa henkilöturvallisuudelle ja puutteita ei voida heti korjata, asiasta tulee ilmoittaa asianomaiselle valvontaviranomaiselle. Laki pelastustoimen laitteista (10/2007) velvoittaa pelastusviranomaisen ilmoittamaan palotarkastuksessa tai muussa toiminnassaan havaitsemistaan pelastustoimen laitteita taikka asennusliikkeiden tai tarkastuslaitosten toimintaa koskevista vakavista puutteista Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle. Vanhuspalvelulain (980/2012) 25 :n mukaan alueen pelastustoimen palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tiedon sosiaali- tai terveydenhuollon tarpeessa olevasta iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, hänen on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava asiasta viipymättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle. Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (855/2012) velvoittaa pelastusviranomaisen toimittamaan tekemänsä päätökset ja tarkastuspöytäkirjat vähäisestä kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista tiedoksi aluehallintovirastolle sekä kunnan kemikaalivalvontaviranomaiselle, ympäristönsuojeluviranomaiselle ja rakennusvalvontaviranomaiselle. Sama velvoite koskee myös päätöksiä kemikaalien tilapäisestä vähäisestä toiminnasta.

27 Laki pelastustoimen laitteista (10/2007) velvoittaa tarkastustoiminnassaan havaitsemista vakavista puutteista, jotka koskevat palonilmaisulaitteistoa tai automaattista sammutuslaitteistoa, tarkastuslaitoksen tulee ilmoittaa alueen pelastusviranomaiselle. Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (855/2012) velvoittaa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimittamaan tiedon laajamittaisen kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin lupapäätöksestä myös pelastusviranomaiselle. Ennen turvallisuusselvityskohteen lupapäätöksen johtopäätösten ilmoittamista Tukes:n on varattava pelastusviranomaiselle mahdollisuus esittää mielipiteensä turvallisuusselvityksestä. Tukes:n on myös toimitettava turvallisuusselvitystä koskevat johtopäätökset tiedoksi pelastusviranomaiselle samoin kuin tehtävistä käyttöönottotarkastuksista ja tarkastusohjelman mukaisista tarkastuksista. Tarkastuksista ilmoittamisvelvoite koskee myös hyväksyttyjä tarkastuslaitoksia. Samaisessa asetuksessa on myös säädetty toiminnanharjoittajan velvoitteesta ilmoittaa pelastusviranomaiselle öljylämmityslaitteiston käyttöönotosta, joka on pelastusviranomaisen tarkastettava kolmen kuukauden sisällä. Terveydensuojelulain (763/1994) 15 :n mukaan toiminnanharjoittajan majoitushuoneistoa koskevasta ilmoituksesta sekä mahdollisesta tarkastuskäynnistä tällaiseen huoneistoon on ilmoitettava sen kihlakunnan poliisilaitokselle, jonka toimialueella huoneisto sijaitsee, ja alueen pelastusviranomaiselle. Poliisi- ja pelastusviranomaisilla on oikeus olla läsnä tarkastuksen suorittamisessa. (28.4.2006/309). Valtioneuvoston asetuksen kaivannaisjätteistä (190/2013) mukaan ympäristölupaviranomaisen on pyydettävä kohteen sisäisestä pelastussuunnitelmasta pelastusviranomaisen lausunto. Valvontaviranomaisen on lisäksi toimitettava sisäiseen pelastussuunnitelmaan tehdyt tarkistukset pelastusviranomaiselle. Lisäksi lupaviranomaisen on toimitettava lupapäätös ja hakemukseen liittyvät pelastussuunnitelmaa koskevat muut asiakirjat pelastusviranomaiselle huomioon otettavaksi niiden toimialalla tehtäviä suunnitelmia varten (esim. ulkoinen pelastussuunnitelma). Valtioneuvoston asetuksen kaivosturvallisuudesta (1571/2011) mukaan kaivosviranomaisen on ilmoitettava kaivoksen tarkastuksesta sekä toimitettava tarkastuskertomus asianomaiselle pelastusviranomaiselle.

28 Valtioneuvoston asetuksen maakaasun käsittelyn turvallisuudesta (551/2009) mukaisesti Tukes:n on toimitettava jäljennös maakaasun siirto- ja jakeluputkistoa sekä erillistä suurta käyttökohdetta ja tiettyä aluetta koskevasta lupapäätöksestä asemapiirustuksineen pelastusviranomaiselle. Patoturvallisuuslain (494/2009) mukaisesti patoviranomaisen on varattava pelastusviranomaiselle tilaisuus tulla kuulluksi ennen padon luokittelupäätöksen tekemistä ja asiakirjojen hyväksymistä. Päätös ja myös päivitetty vahingonvaaraselvitys on annettava tiedoksi pelastusviranomaiselle. Eläinsuojelulain (247/1996) mukainen eläinsuojeluilmoitus eläinlääkärille pelastustoimen valvontatyön yhteydessä havaittujen eläinten hoitamiseen liittyvistä epäkohdista. Ampuma-aseasetuksen (145/1998) mukaan asealan elinkeinoluvan mukaan lupaviranomaisen on hankittava hakemuksesta pelastusviranomaisen lausunto. Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun STM:n (1053/2011) asetuksen mukaan lupahakemukseen ja toiminnan aloittamista koskevaan ilmoitukseen on liitettävä pelastusviranomaisen lausunto. Öljyvahinkojen torjuntalaki 1673/2009 velvoittaa pelastuslaitosta tarkistamaan, että öljyn varastoijan ja sataman pitäjällä ( 14-16) on ao. torjuntasuunnitelman mukainen kalusto ja torjuntavalmius sekä ilmoittamaan ELY-keskukselle mahdollisesti havaitsemistaan puutteista. ELY-keskus tekee tarvittaessa toiminnanharjoittajalle osoitettuja korjausmääräyksiä. Seuraavassa kuvataan lyhyesti yhteistoimintakäytännöt muiden viranomaisten ja tahojen kanssa sekä mahdolliset seuraavaan kalenterivuoden aikana toteutettavat yhteistarkastukset. Tarkastusten lisäksi pyritään yhteistyöhön tiedonvaihdossa. Osa keskeisistä yhteistyötahoista on alueellisesti tunnistettavissa paikallisen turvallisuussuunnittelun kautta. Edellä mainitut tiedonvaihtoon liittyvät säädökset huomioidaan. Yleisenä viranomaisten yhteistoimintamuotona on yhteistarkastusten tekeminen tarkoituksenmukaisissa kohteissa. Yhteistarkastuksissa tulee kiinnittää huomiota viranomaisten välisiin toimivaltakysymyksiin. Pelastusviranomaisia ei ole säädetty esim. Maankäyttö- ja rakennuslaissa valvontaviranomaisiksi, jolloin valvontatoimenpiteitä ei voi perustella MRL:n tai sen no-

29 jalla annettujen asetusten säädöksillä. Pelastusviranomaisen omasta valvontakäynnistä tehdään aina oma pöytäkirja. Turvallisuus ja kemikaalivirasto TUKES Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on kansallinen turvallisuusviranomainen. Tukes valvoo toimialojensa tuotteita, palveluita ja tuotantojärjestelmiä ja toimeenpanee niihin liittyvää lainsäädäntöä. Tukes:n toimialoja ovat mm. sähkö ja hissit, kemikaalituotantolaitokset, kaivosasiat, räjähteet, ilotulitteet, painelaitteet, mittauslaitteet, jalometallituotteet, pelastustoimen laitteet, rakennustuotteet, kuluttajaturvallisuus sekä tuotteiden energia- ja ekologinen tehokkuus. Tukes:n asia- ja valvontarekisteri KEMU:n mukaan Tukes:lla on vuonna 2018 Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella valvottavia kemikaalikohteita seuraavasti: turvallisuusselvityslaitoksia 3 kpl (vuonna 2017: 3 kpl), toimintaperiaatelaitoksia 5 (5), lupalaitoksia 16 (16) kpl, nestekaasukohteita 16 (14), räjähdevarastoja 15 (15), maakaasukohteita 6 (6). Tukes:n valvontarekisterin KEMU:n ja Merlot palotarkastusohjelman välillä on yhteys, jonka kautta valvontatietoja päivittyy. Pelastusviranomaiset hyödyntää KEMU rekisteriä. Valvontakohteiden tarkastusvälit vaihtelevat. Tukes ilmoittaa pelastusviranomaisille tarkastusajankohdan vuoden 2019 tarkastuksille joita arvioidaan olevan noin 5 kpl. Pelastuslaitoksen kemikaalitarkastaja tai asianomaisen kohteen tarkastaja osallistuu yleensä tarkastuksiin. Pelastusviranomaiset ilmoittavat Tukes:lle kemikaalien ilmoitus- ja lupakohteissa tapahtuvista onnettomuuksista jotka liittyvät kemikaalien käsittelyyn tai varastointiin. Pelastustoimen laitteisiin sekä eräiden tuotteiden markkinavalvontaan liittyvässä valvonnassa Tukes ja pelastuslaitos kommunikoi. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on valtionhallinnon alueellinen kehittämis- ja palvelukeskus. Pelastuslaitoksella on valvontaan liittyvää yhteistyötä ELY-keskuksen ympäristönsuojelu ja luonnonvarat vastuualueen kanssa. Pelastuslaitos toimii ympäristöviranomaisen pyynnöstä asiantuntijana ympäristösuojeluun liittyvissä lupa-, ilmoitus-, rekisteröinti- ja selvitysasioissa.

30 Pelastuslaitos ilmoittaa suunnitellusti sekä valtion- että kunnan ympäristöviranomaiselle, tietoon tulevat huomattavimmat vaarallisiin aineisiin ja öljytorjuntaan liittyvät onnettomuudet. Öljyvahinkojen torjuntalaki 1673/2009 velvoittaa pelastuslaitosta tarkistamaan, että öljyn varastoijan ja sataman pitäjällä ( 14-16) on ao. torjuntasuunnitelman mukainen kalusto ja torjuntavalmius sekä ilmoittamaan ELY-keskukselle mahdollisesti havaitsemistaan puutteista. ELYkeskus tekee tarvittaessa toiminnanharjoittajalle osoitettuja korjausmääräyksiä. Rakentamisen valvonta Kaavoitus Kaavoitus on rakentamisen edellytysten luomista, jolle perustan luo maankäyttö- ja rakennuslaki. Lain mukaan kuntatasolla maankäytön suunnittelu on kaksitasoista: yleiskaavatasolla luodaan maankäytön strategiset linjat ja asemakaavatasolla fyysisen ympäristön laadulliset ja kiinteistöjen hallintaan liittyvät puitteet. Maankäyttö- ja rakennuslaki antaa kaavatyölle yleiset tavoitteet, tehtävät ja menettelytavat, kunnallinen päätöksenteko antaa sille yksilöidyt tavoitteet. Pelastusviranomainen osallistuu tarvittaessa maankäytön ja rakentamisen ohjaukseen pelastustoimeen liittyvien kysymysten asiantuntijana. Tässä tarkoituksessa annetaan pyydettäessä lausuntoja kaavoitukseen liittyvissä asioissa, osallistutaan tarvittaessa näitä koskeviin neuvotteluihin sekä ohjataan kaavoitukseen osallistuvia tahoja palo- ja henkilöturvallisuuskysymyksissä sekä väestönsuojelussa. Rakennusvalvonta Kuntien rakennusvalvontaviranomaiset edistävät, opastavat ja valvovat turvallisen ja laadukkaan rakennuskannan sekä viihtyisän ympäristön syntymistä ja säilymistä. Pelastusviranomainen osallistuu tarvittaessa maankäytön ja rakentamisen ohjaukseen pelastustoimeen liittyvien kysymysten asiantuntijana. Tässä tarkoituksessa osallistutaan rakennuskatselmusmiesten kokouksiin, annetaan lausuntoja rakennuslupakäsittelyyn liittyvissä asioissa, osallistutaan tarvittaessa näitä koskeviin neuvotteluihin sekä ohjataan suunnittelijoita, rakentajia ja muita tahoja palo- ja henkilöturvallisuuskysymyksissä sekä väestönsuojelussa. Pelastusviranomainen suorittaa erityisen palotarkastuksen rakennusvalvontaviranomaisen osittaisen lopputarkastuksen yhteydessä, jos se on tarkoituksenmukaista. Erityisen palotarkastuksen periaatteet on esitetty kohdassa 2.2.1.

31 Pelastusviranomaisen on vaarallisen kemikaalin vähäisestä teollisesta käsittelystä tai varastoinnista tehtävästä ilmoitusta käsitellessä tarvittaessa yhteistyössä kyseessä olevan kunnan asianomaisen viranomaisen kanssa ja toimittaa mm. rakennusvalvontaviranomaiselle em. ilmoituksen johdosta tehtävä päätös tiedoksi (Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta 685/2015, 36 ). Yhteistyö yleisötilaisuuden turvallisuuden valvonnassa on kuvattu kohdassa 2.2.4 pelastuslain perusteella suoritettava asiakirjavalvonta / yleisötilaisuuden valvonta. Kuntien ja kuntayhtymien ympäristö-, terveys- ja sosiaaliviranomaiset Ympäristö- ja ympäristöterveydenhuoltoviranomainen (kuntien ympäristökeskukset) Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen hoitaa alueellaan kunnalle ympäristönsuojelulakien nojalla määrättyjä tehtäviä, kuten vesiensuojelu, luonnonsuojelu, kemikaali- ja jätevalvonta, ulkomelun torjunta sekä ilmanlaadun tarkkailu. Kunnan ympäristöterveydenhuoltoviranomaisen valvontatehtävistä on säädetty mm. terveydensuojelulaissa, elintarvikelaissa, laissa kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta, tupakkalaissa, kemikaalilaissa ja laissa majoitus- ja ravitsemistoiminnasta. Pelastusviranomainen toimii yhteistyössä em. tahojen kanssa kuntakohtaisten käytäntöjen ja tarpeen mukaan, esimerkiksi liittyen: öljysäiliöiden kunnon valvontaan, majoitus- ja ravitsemisliikkeiden aloittamiseen tai muutoksiin, ympäristöluvallisiin valvontakohteisiin, ns. siivottomiin asuntoihin sekä kuluttajapalveluiden ja yleisötilaisuuksien valvontaan. Yhteistoiminnassa huomioidaan kunkin tahon laatimat valvontasuunnitelmat. Pelastusviranomaisen on vaarallisen kemikaalin vähäisestä teollisesta käsittelystä tai varastoinnista tehtävää ilmoituksesta käsitellessään tarvittaessa yhteistyössä kyseessä olevan kunnan ympäristöviranomaisen (kemikaalivalvontaviranomainen) kanssa ja toimittaa em. ilmoituksen johdosta tehtävä päätös heille tiedoksi (Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn turvallisuudesta 685/2015 36 ). Pelastuslaitos ilmoittaa ympäristöviranomaisille huomattavimmista vaarallisiin aineisiin ja öljytorjuntaan liittyvistä onnettomuuksista ohjeiden mukaisesti. Yhteistyö yleisötilaisuuden turvallisuuden valvonnassa on kuvattu kohdassa Muut valvontatoimenpiteet / yleisötilaisuuksien turvallisuuden valvonta.

32 Sosiaali- ja terveystoimi Pelastuslaitos on kehittänyt yhdessä Vaasan ja Vähänkyrön sosiaali- ja ympäristöterveydenhuoltoviranomaisten kanssa toimintamalli puuttua ns. siivottomiin asuntoihin. Toimintamalli käytetään soveltuvin osin myös muihin kuntiin. Pyritään luomaan malli ainakin jonkun kunnan osalta siihen, että esimerkiksi kotipalvelun henkilöstö huomioisi paloturvallisuuden käyntikohteissaan, tässä huomioidaan pelastuslaitosten kumppanuushankkeen turvallisuus palvelualueella menossa olevan kärkihankkeen tuloksia. Jalkautetaan turvallisuuspalvelualueen paloriski-ilmoitukset hankkeessa kehitetty toimintatapa. Hankkeen ensimmäinen ulkoinen koulutus järjestettiin 15.11.2018. Hankkeen vaikuttavuustavoite on, että pelastus- ja yhteistyöviranomaisten toiminnassa paloriskiasumiseen puuttumisen on luontevaa ja osa toiminta sekä, että paloriskiasuminen vähenee. Hanke toteutuu, mikäli saadaan palosuojelurahastosta anottu avustus. Tämä hanke tukee myös osaltaan kumppanuusverkoston kärkihankkeena olevan kotona asumisen turvallisuustoimintaa. Poliisi Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella toimivan Pohjanmaan poliisilaitosten kanssa tehdään yhteistyötä suurten yleisötilaisuuksien turvallisuuden valvonnassa. Yhteistoiminta on kuvattu kohdassa muut valvontatoimenpiteet / yleisötilaisuuksien turvallisuuden valvonta. Alueen poliisilaitokset kuulevat tarvittaessa pelastusviranomaisia ampuma-asemyynnin, ampumaratojen ja ilotulitusnäytösten turvallisuudesta sekä toimittaa ilotulitusnäytöspäätökset pelastuslaitosten ja hätäkeskuksen tiedoksi. Teemavalvontaan liittyvä yhteistyö esitetään kohdassa 2.2.1 Viranomaiset tekevät yhteistyötä raskaan liikenteen, mukaan lukien nouto- ja jakeluliikenteen, valvonnassa. Valvonnan suunnittele Pohjanmaan poliisilaitos ja yhteistyöviranomaisia ovat poliisin lisäksi yleensä tulli, aluehallintoviranomainen työsuojelu ja luvat vastuualue sekä pelastuslaitos. Valvontaiskuja on vuosittain 6-8 jonka lisäksi järjestetään yleensä yhteistoimintatilaisuus. Pelastuslaitoksen asiantuntemus tarvitaan VAK-kuljetusten sekä ajoneuvojen vahingontorjuntavälineiden arvioinnissa. Pelastuslaitos kerää myös vaarallisten kemikaalien osalta tietoa uhkakuva-analysointiin eli mitä, missä ja kuinka paljon kuljetetaan. Pohjanmaan pelastuslaitos osallistuu em. valvontaan harkitusti mutta erityisesti silloin kun valvonnan teemana ovat

33 VAK-kuljetukset. Valistukseen ja neuvontaan liittyvä yhteistyö on selostettu ao. suunnitelmassa. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintovirastot edistävät perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Aluehallintoviraston vastuualueita ovat: peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, pelastustoimi ja varautuminen, poliisi, työsuojelu sekä ympäristöluvat. Pelastuslaitoksella on valvontaan liittyvää yhteistyötä aluehallintoviranomaisen peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueen sekä työsuojelun vastuualueen kanssa. Aluepelastuslaitos on vuorovaikutuksessa ao. viranomaiseen ja antaa pyydettäessä lausunnon sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien kohteiden henkilö- ja paloturvallisuusjärjestelyistä sekä osallistuu harkitusti alkoholijuomien anniskelu- ja vähittäismyyntipisteisiin sekä työsuojeluviranomaisen tarkastuksiin, jos se on palo- ja henkilöturvallisuuden kannalta perusteltua. Esimerkkinä voidaan mainita teemavalvontaan (kohta 2.2.1.) liittyvät ravintolatarkastukset. Raskaan liikenteen valvontaan kuuluva yhteistyö on kuvattu kohdassa poliisi. Vaasan Hätäkeskus Vaasan Hätäkeskus vastaanottaa alueen hätäpuhelut ja ilmoitukset automaattisista paloilmoittimista ja sammutuslaitteistoista. Valvontaan liittyvä yhteistyö kohdistuu Hätäkeskuksen liitettyihin paloilmoittimiin ja sammutuslaitteistoihin. Laitteistojen liittäminen ja pois kytkeminen edellyttää pelastusviranomaisen hyväksyntää. Hätäkeskus ilmoittaa määrävälein pelastusviranomaiselle automaattisten sammutuslaitteistojen ja paloilmoittimien yhteyskokeiluun liittyvistä ongelmista. Pelastusviranomainen on yhteydessä kohteeseen ja tekee tarvittaessa kohteeseen ylimääräisen palotarkastuksen. Puolustusvoimat, rajavartiolaitos, tulli Raskaan liikenteen valvontaan kuuluva yhteistyö on kuvattu kohdassa poliisi.

Inspecta-, Dekra- ja Alco tarkastuslaitokset 34 Turvallisuus ja kemikaaliviraston valtuuttamat tarkastuslaitokset suorittavat paloilmoitin-, sammutus- ja savunpoistolaitteistojen käyttöönotto- ja määräaikaistarkastuksia Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella. Pelastusviranomainen osallistuu tarkastuksiin harkitusti. Tarkastuslaitokset toimittavat tarkastuspöytäkirjat pelastuslaitokselle. Pöytäkirjan tiedot viedään palotarkastusohjelmaan ja kohteen palotarkastaja huomioi pöytäkirjassa mahdollisesti mainitut puutteet palotarkastuksessa. Huomattavien, laitteiston toimintaa vaarantavien puutteiden osalta, ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin. Tarvittaessa suoritetaan kohteeseen ylimääräinen palotarkastus ja määrätään puutteet korjattavaksi. Onnettomuustutkintakeskus Turvallisuustutkintalaki 525/2011 määrittelee Onnettomuustutkintakeskuksen tehtävät. Onnettomuustutkintakeskuksen tehtävänä on tutkia kaikki suuronnettomuudet ja suuronnettomuuden vaaratilanteet riippumatta niiden laadusta sekä ilmailu-, raideliikenne- ja vesiliikenneonnettomuudet ja niiden vaaratilanteet. Pelastustoimintaa johtava viranomaisen ilmoittaa viipymättä Onnettomuustutkintakeskukselle tapahtumasta, joka arvion mukaan voi tulla tutkittava. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva tutkimus- ja kehittämislaitos. THL osallistuu tapaturmien ehkäisy- ja seurantatyöhön ja tuottaa aiheeseen liittyvää tutkimustietoa. Pelastuslaitos saa vuosittain käyttöönsä tilastotietoja pelastustoimen alueen tapaturmista. Tiedot hyödynnetään kuntien turvallisuussuunnittelussa ja pelastuslaitoksen riskien arvioinnissa. 2.4 Yhteenveto kalenterivuoden aikana suoritettavasta valvonnasta ja yritys- ja laitoskohteiden määräaikaiset palotarkastukset 2020-2029 Alla olevaan taulukkoon 3. on koottu yhteenveto kohtien 2.1.1 ja 2.1.2 tiedoista. Tarkastusväli voi olla alle yhden vuoden, joten kahden oikeanpuoleisen sarakkeen lukumäärät eivät ole välttämättä samoja.

Kohde A1 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit Vuonna 2019 Kohteita yhteensä tarkastettavat [lkm] kohteet [lkm] 201 103 248 129 35 Vuonna 2019 suoritettavat itsearviointi toimenpiteet [lkm] A3 Kokoontumis- ja liiketilat 688 187 A4 Teollisuus- ja varastorakennukset 613 201 A5 Maatalousrakennukset 705 203 A6 Muut rakennukset 280 58 Asuinrakennukset 1) 37 832 523 2984 Vapaa-ajan rakennukset 1) - - - Yhteensä 40 567 1404 2984 Taulukko3. Pelastuslaitoksen suunnittelemien määräaikaisten valvontatoimenpiteisen lukumäärä vuonna 2019. 1) Kohdassa 2.1.2 taulukossa 2. on esitetty kunnittain kalenterivuodeksi suunniteltujen asuinrakennusten ja vapaa-ajan asuinrakennusten tarkastusten lukumäärä. Pvm: 31.12.2018 Vuosi: 2019 Toimialue: Pohjanmaan pelastuslaitos KOHDERYHMÄ Muut kohteet Teoll. ja varastorakennukset Kohde ymp.vuorokaut. käytössä Kokoontumis- ja liiketilat Maatalousrakennukset Opetusrak. ja päiväkodit YHTEENSÄ 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 LKM 73 79 79 58 66 58 65 74 43 595 157 204 204 220 183 174 196 195 188 1 721 94 102 102 109 92 94 95 107 86 881 145 190 190 197 143 153 180 193 147 1 538 153 163 163 121 194 152 167 123 118 1 354 116 105 105 115 106 120 110 112 106 995 738 843 843 820 784 751 813 804 688 7 084 Taulukko 4. Pelastuslaitoksen yritys- ja valvontakohteiden suunnitellut määräaikaisten palotarkastusten lukumäärä vuosina 2020 2028

36 Pelastuslaitoksen muuta vuodelle 2019 suunniteltua valvontaa, on taulukossa 3. esitetyn määrävälein toteutetun valvonnan lisäksi, kohtien 2.2.1 ja 2.2.2 pelastuslain ja kemikaalilainsäädännön mukaiset epäsäännölliset valvontatoimenpiteet sekä kohdan 2.2.3 mukainen asiakirjavalvonta, liittyen poistumisturvallisuusselvityksiin, pelastussuunnitelmiin, yleisötilaisuuksien- ja tilapäismajoituksen turvallisuuden valvontaan, nuohouksen valvontaan sekä muuhun asiakirjavalvontaan. Valvontaa on myös pelastuslain ja kemikaalisäädösten perusteella yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa toteutettava valvonta kohdan 2.3 mukaisesti. Toteutuneet muut valvontatoimenpiteet on tässä suunnitelmassa kirjattu kohtaan 4. 3. Valvonnan seuranta ja arviointi Pelastuslaitoksella on käytössä Merlot palotarkastus ohjelmisto, jolla ylläpidetään valvonnan toteuttamisen, seurannan ja kehittämisen kannalta tarpeellista valvontarekisteriä. Rekisteriin kirjataan valvonnan kannalta olennaiset tiedot valvontakohteista sekä valvontakohteisiin suoritettavat toimenpiteet. Toteutuneet valvontatoimenpiteet raportoidaan pelastustoimen resurssija onnettomuustilastoon PRONTO:n. Valvonnan toteutumista seurataan. Esimiehet seuraavat tarkastusten toteutumista henkilötasolla kuukausittain. Toiminta-alueen palotarkastaja seuraa, analysoi ja raportoi PRONTO:n valvonnan toteutuminen kvartaalitasolla. Palo(tarkastus)insinööri raportoi valvonnan toteutumisesta johtoryhmälle kokousaikataulun mukaisesti. Pelastusjohtaja raportoi valvonnan toteutuminen johtokunnalle kvartaalitasolla. Toteutunut valvonta kirjataan tässä suunnitelmassa kohtaan 4. Toteutunutta valvontaa seurataan valvontasuunnitelman mukaisissa luokissa suunniteltujen tarkastusvälien keskiarvon perusteella sekä seuraamalla tarkastusprosenttia, eli toteutuneiden ja suunniteltujen tarkastusmäärien suhdetta. Valvonnan vaikuttavuuden kehittymisen arvioinnissa hyödynnetään jo olemassa olevia PRONTO -tietokannan mittareita. Koska käytössä oleva Merlot palotarkastusjärjestelmä ei juuri mahdollista yritys- ja laitoskohteissa käytössä olevan auditointimallin tulosten hyödyntäminen tarkastusten vaikuttavuuden arvioimiseen, raportoidaan auditointitulokset erilliseen Excel-taulukkoon. Taulukosta tehdään yhteenveto joka toinen vuosi, ja tulos arvioidaan.

37 Ajanjaksolla 1.1.2013 2.12.2016 on Merlot palotarkastusjärjestelmään merkitty 1085 auditointia. Näistä 180 oli sellaisia kohteita, joihin auditointi on tehty vähintään kaksi kertaa, jolloin riskiluvun kehitys on tunnistettavissa. Viidessäkymmenessäviidessä prosentissa kohteista riskiluku korkeampi, kun edellisellä kerralla joka käytännössä tarkoittaa, että turvallisuuden taso on kohentunut. Riskiluku on pysynyt samana 26 %:ssa ja heikentynyt 19 %:ssa kohteista. Tarkempi arviointi on ohjeiden mukaisesti myös tehty Excel-taulukkoon ja sen tulokset ovat vaikuttavuuden osalta vielä parempia, kun edellä mainitut. Excel taulukkoon on viety määrällisesti vähemmän kohteita, joten vaikuttavuusarvioinnissa käytetään tässä kuitenkin vain Merlot palotarkastusjärjestelmästä saatua riskilukutietoa. Tulevaisuudessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että arviointi tehdään sekä Merlot palotarkastusjärjestelmässä, että ohjeiden mukaisesti Excel-taulukossa. Seuraava arviointi tehdään 2019. Pelastuslaitokset ovat yhteistyössä sisäministeriön kanssa sitoutuneet uuden valvontasovelluksen hankintaan. Sisäministeriön pelastusosasto on asettanut pelastustoimen valvontasovellutukselle ohjausryhmä 1.6.2018 31.12.2018 (valvontasovellus, RTA: raportointi, tilastointi, analysointi sovellus ja sähköinen asiointi). Tarkastusten laatu arvioidaan myös asiakaspalautteen pohjalta. Pelastuslaitoksen ohje palotarkastuksiin osallistuville ohjaa käyttämään palautelinkkiä (Webropol). Palautteelle on sovittu käsittelijät ja järjestelmä mahdollistaa erilaisten yhteenvetojen tekeminen arviointia varten. Valvontatoiminnan kohdentaminen riskiperusteisesti vaatii pelastuslaitoksilta jatkuvaa toimintaympäristön seurantaa ja toiminnan vaikuttavuuden arviointia. Valvontasuunnitteluohjetyöryhmä on vuonna 2014 täydentänyt suunnitteluohjetta seurantamallilla joka on tarkoitettu pelastuslaitokselle oman työn kehittämiseksi. Ohje perustuu Gaia Group Oy:n tekemään ehdotuksen pelastustoimen valvontatoiminnan seurantamallista. Valvontasuunnitelmatyöryhmä on työstänyt tätä esitystä eteenpäin ja laatinut ensimmäisen mallin valvonnan seurantaa varten. Joltain osin mallia voi olla vaikea toteuttaa, koska tarvittavat tiedot ovat vaikeasti yhdistettävissä ja hyödynnettävissä. Mallia on tarkoitus kehittää jatkossa niin, että se palvelisi vielä paremmin valvontatoiminnan seurantaa ja analyysia. Pelastustoimen valvonnan yleisessä seurantamallissa arvioidaan pelastuslaitoksen toimintaa valvontatoiminnan suunnittelussa, suunnitelman toteuttamisessa sekä toiminnan vaikuttavuudessa. Toiminnan kehittämistoimet on sisällytetty kolmeen edellä mainittuun osioon.

38 Kuva 2: Valvontatoiminnan seurantamallin kolme osiota Valvontatoimen vaikuttavuuden arvioiminen ja valvonnan tehokas riskiperusteinen kohdentaminen edellyttävät monipuolista tiedonkeruuta. Kehitystyön jatkamisen kannalta on tärkeää, että tulevaisuudessa saadaan yhdistettyä valvontaan ja onnettomuuksiin liittyvät tiedot. Lisäksi työvälineiden kehittymistä pitää edistää siten, että seuranta ja analysointi ovat mahdollista riittävässä laajuudessa. Tätä huomioitaneen uudessa Varanto sovelluksessa. Pelastustoimen kehitteillä oleva valvonnan seurantamalli ja muuttujat on kuvattu liitteessä D. 4. Valvonnan toteutumisen kirjaaminen PRONTO:n Sekä suunnitellut että toteutuneet tarkastusmäärät ja muilla keinoin suoritettu valvonta kirjataan PRONTO:n onnettomuuksien ehkäisylomakkeen taulukkoon. Toteutunutta valvontaa verrataan vuosittain suunniteltuun. Alla oleviin taulukkoihin 5-8 on PRONTO tietokannasta koottu tiedot vuosina 2012-2017 suoritetusta valvonnasta. Vuosi 2012 oli ensimmäinen koko vuosi, jolloin toimittiin pelastuslain uudistamisen jälkeen uusilla määrittelyillä. Yleisesti voidaan todeta, että siirtyminen pientalojen paloturvallisuuden itsearviointiin merkitsee, että yhä useampi asiakas tavoitetaan (taulukot 5 ja 7). Poistumisturvallisuusselvitysten käsittelymäärissä on selvää nousua (2016), joka johtunee pelastuslain ao. asiaa koskevien siirtymäsäädösten voimaantulosta (taulukko 7). Muiden kun yleisten palotarkastusten suoritemäärissä on selvää nousua (taulukko 6) on tavoitteen mukaista ja kertoo kohdennetun tarkastuksen onnistumisesta. Valvonnan kokonaissuori-

39 temäärä osoittaa selvää nousua (taulukko 7) joka on erittäin positiivinen asia. Asiakirjavalvonnan suoritemäärissä (taulukko 8) varsinkin yleisötilaisuuksien pelastussuunnitelmat ja pientalojen paloturvallisuuden itsearviointi ovat viime vuosina olleet kehittämiskohteina, joka nyt myös näkyy tilastoissa toiminnan tehostumisena. Yleiset palotarkastukset Kohteiden lukumäärä Raportointivuonna suoritettavat tarkastukset (lkm) Suoritetut tarkastetut yhteensä (lkm) Tarkastus-% A1 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet 194 96 81 84 A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit 276 165 162 98 A3 Kokoontumis- ja liiketilat 727 154 139 90 A4 Teollisuus- ja varastorakennukset 646 163 148 91 A5 Maatalousrakennukset 1 070 148 94 64 A6 Muut rakennukset ja kohteet 264 65 50 77 Yritys- ja laitoskohteet yhteensä 2107 791 674 85 Asuinrakennukset 37 774 3 315 2 072 63 Kaikki yhteensä 40 951 4 106 2 746 67 Taulukko 5a. Määrävälein suoritettavien yleisten palotarkastusten toteutuminen 2012 Taulukko 5b Määrävälein suoritettavien yleisten palotarkastusten toteutuminen vuonna 2013 Yleiset palotarkastukset Kohteiden lukumäärä Raportointivuonna tarkastettavat kohteet (lkm) Raportointivuonna suoritettavat tarkastukset (lkm) Suoritetut tarkastetut yhteensä (lkm) Tarkastus- % A1 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet 199 105 105 101 96 A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit 261 157 157 151 96 A3 Kokoontumis- ja liiketilat 681 127 143 137 96 A4 Teollisuus- ja varastorakennukset 616 202 202 189 94 A5 Maatalousrakennukset 834 205 205 192 94 A6 Muut rakennukset ja kohteet 272 58 58 48 83 Asuinrakennukset 38 601 397 397 397 100 Vapaa-ajan asuinrakennukset 0 0 0 1 0 Yhteensä 41 464 1 251 1 267 1 216 96 Taulukko 5 c Määrävälein suoritettavien yleisten palotarkastusten toteutuminen vuonna 2014

Yleiset palotarkastukset Kohteiden lukumäärä Raportointivuonna tarkastettavat kohteet (lkm) Raportointivuonna suoritettavat tarkastukset (lkm) 40 Suoritetut tarkastetut yhteensä (lkm) Tarkastus-% A1 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet 202 120 120 114 95 A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit 257 155 155 142 92 A3 Kokoontumis- ja liiketilat 687 192 192 181 94 A4 Teollisuus- ja varastorakennukset 606 214 214 189 88 A5 Maatalousrakennukset 811 172 172 150 87 A6 Muut rakennukset ja kohteet 276 74 74 70 95 Asuinrakennukset 36 951 98 98 67 68 Vapaa-ajan asuinrakennukset 3 093 0 0 0 0 Yhteensä 42 883 1 025 1 025 913 Taulukko 5 d Määrävälein suoritettavien yleisten palotarkastusten toteutuminen vuonna 2015 89 Yleiset palotarkastukset Kohteiden lukumäärä Raportointivuonna tarkastettavat kohteet (lkm) Raportointivuonna suoritettavat tarkastukset (lkm) Suoritetut tarkastetut yhteensä (lkm) Tarkastus-% A1 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet 204 103 103 92 89 A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit 261 121 121 108 89 A3 Kokoontumis- ja liiketilat 680 190 190 171 90 A4 Teollisuus- ja varastorakennukset 613 208 208 176 85 A5 Maatalousrakennukset 784 192 192 165 86 A6 Muut rakennukset ja kohteet 273 62 62 47 76 Asuinrakennukset 37 490 183 183 95 52 Vapaa-ajan asuinrakennukset 120 0 0 1 0 Yhteensä 40 425 1 059 1 059 855 Taulukko 5 e Määrävälein suoritettavien yleisten palotarkastusten toteutuminen vuonna 2016 81 Kohteiden lukumäärä Raportointivuonna tarkastettavat kohteet Raportointivuonna suoritettavat tarkastukset Suoritetut tarkastetut yhteensä (lkm) Tarkastus-% Yleiset palotarkastukset A1 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet 196 114 114 102 89 A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit 258 129 129 124 96 A3 Kokoontumis- ja liiketilat 691 192 192 171 89 A4 Teollisuus- ja varastorakennukset 609 203 203 190 94 A5 Maatalousrakennukset 748 141 141 127 90 A6 Muut rakennukset ja kohteet 277 65 65 61 94 Asuinrakennukset 36 448 223 223 108 48 Vapaa-ajan asuinrakennukset 5 011 0 0 0 0 Yhteensä 44 238 1 067 1 067 883 Taulukko 5 f Määrävälein suoritettavien yleisten palotarkastusten toteutuminen vuonna 2017 83 Erityiset Ylimääräiset Yleisötilaisuuksien Muut Jälkitarkastukset Vuosi palotarkastukset palotarkastukset palotarkastukset palotarkastukset Yhteensä 2012 17 93 33 6 36 185 2013 10 113 40 13 32 208 2014 9 88 18 10 30 155 2015 5 81 24 10 21 141 2016 8 84 54 28 44 218 2017 3 58 34 22 14 131 Yhteensä 52 517 203 89 177 Taulukko 6. Muiden kun yleisten palotarkastusten määrät vuonna 2012-2017 1 038 Valvontatehtävät (pääluokat) 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Yhteensä Palotarkastukset 2 931 3 601 1 371 1 054 1 073 1 014 11 044 Asiakirjavalvonta 285 224 2 908 3 712 3 698 3 781 14 608 Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävät tarkastukset ja päätökset 108 163 241 245 820 952 2 529 Asiantuntijapalvelut 290 365 311 464 395 388 2 213 Käsitellyt poistumisturvallisuusselvitykset 4 14 36 56 36 38 184 Yhteensä 3 618 4 367 4 867 5 531 6 022 6 173 30 578

Taulukko 7. Valvontatehtävät pääluokittain vuosina 2012-2017 41 Omavalvontakohteet Pelastussuunnitelmat Yleisötapahtumien pelastussuunnitelmat Paloteknisten laitteistojen käyttöönotto- Muu, varmennus- ja asiakirjavalvonta Yhteensä määräaikaistarkastuspöytäkirjat Vuosi 2012 0 0 5 165 115 285 2013 0 3 6 149 66 224 2014 2 620 6 18 222 42 2 908 2015 3 288 15 46 287 76 3 712 2016 3 077 9 79 295 238 3 698 2017 2 884 6 142 340 409 3 781 Yhteensä 11 869 39 296 1 458 946 Taulukko 8. Asiakirjavalvonta pääluokittain 2012-2017 14 608 5. Valvonnan resurssit Valvontatyötä tekevät pelastusviranomaiseksi nimitetyt henkilöt. Palvelutasopäätöksen mukaan yritys- ja laitoskohteiden palotarkastukset suorittaa pelastuslaitoksen päällystö, alipäällystö tai erikseen nimetyt ja koulutetut henkilöt. Miehistö tarkastaa asuinrakennuksien ja niihin paloturvallisuuden perusteella rinnastettavat kohteet. Valvonnan tarveanalyysin pohjalta henkilöresurssien käytöstä päättävät päälliköt määrittelevät tarkastusvelvoitteet henkilötasolla. Tarkastuskohteille nimetään vastuutarkastajat, jotka kukin suunnittelevat valvontatoimenpiteensä siten, että valvontatoimenpiteet on tehty 31.10.2019 mennessä. Tarkastusten toteutusajankohtaa ohjataan tarvittaessa vuosikalenterissa. Kohteen vastuutarkastaja toimii turvallisuusasioissa kohteen yhteyshenkilönä. Onnettomuuksien ehkäisytyöhön käytettävät resurssit kirjataan PRONTO:n henkilötyövuosina. Resursseiksi ei lasketa pelkästään valvontatyöhön käytettyjä henkilötyövuosia, koska muillakin työmenetelmillä on hyvin merkittävä vaikutus onnettomuuksien määrään. Turvallisuusviestintään käytettävä aika merkitään PRONTO: n. Pelastuslaitos on turvallisuusviestinnän toteutuksessa huomioinut myös median avulla ja kautta tapahtuva viestintää. Turvallisuusviestintään laaditaan erikseen vuosisuunnitelma ja kello joita pelastusjohtaja hyväksyy ja jonka toteutumista seurataan. Alla olevassa taulukossa 8. on PRONTO tiedoista esitetty pelastuslaitoksen vakinaisen henkilöstön määrä otsikon Turvallisuuspalvelut alla vuosina 2011-2017. On kuitenkin huomioitava, että kirjaustapa PRONTO:n on eri vuosina hieman täsmentynyt. Vuoden 2017 osalta on todettava, että tähän on merkitty vain vakinaisessa työsuhteessa olevia ei sisällä sijaisia.

Vuosi Määrä Huomautus 42 2011 4 Kaksi osallistuu myös pelastustoimintaan 2012 7 2013 Ei tietoa 2014 8 Valvontatyöhön osallistuu turvallisuuspalveluista 6 henkilöä Kaksi osallistuu pelastustoimintaan ja kolme hallinto- ja tukitoimintoihin 2015 7 Kaksi osallistuu pelastustoimintaan 2016 7 Kaksi osallistuu pelastustoimintaan 2017 6 Kaksi osallistuu pelastustoimintaan Taukko 8. Turvallisuuspalvelut otsikon alla PRONTO:n merkitty vakinaisen henkilöstö vuosina 2011-2017 Alla olevaan taulukkoon 9. on toimenpiteiden lukumäärän perusteella arvioitu valvontatyöhön vuonna 2019 tarvittavien resurssien määrää. Muutokset esim. rakennuskannassa ja toimintaympäristössä sekä ennakoimattomien valvontatehtävien lukumäärä ja jälkivalvonnan toimenpiteet vaikuttavat valvontatyöhön tarvittavien resurssien määrään. Valvontatehtävä Vuonna 2019 suoritettavat toimenpiteet (lkm) Arvio HTV tarpeesta Valvontakohteet A1 A6 881 4 Asuinrakennukset 3507 (sis. omavalvonta) 2,1 x) Vapaa-ajan rakennukset Asiakirjavalvonta 600 0,6 Jälkivalvonta 1 h / yritys- ja laitoskohde 0,6 Viranomaisyhteistyö 3,2 Kemikaalivalvonta 1 x) Muut valvontatehtävät 0,5 Yhteensä 12 Taulukko 9. Vuodeksi 2019 suunniteltujen ja arvioitujen alvontatehtävien lukumäärät sekä arvio niiden toteuttamiseen tarvittavasta henkilöstöresursseist. x) arvio, PTP:ssä x1) sisältää myös ohjausta Kun huomioidaan, että palvelutasopäätöksen 2014 2017 ja lisäosan 2018 2019 mukaan, valistus- ja neuvontaan (turvallisuusviestintään) käytetään 2 htv:n työpanos ja analysoidaan taulukkojen 8. ja 9. tiedot voidaan todeta, että panostus henkilötyövuosien lisäämiseksi onnettomuuksien ehkäisytyössä on jatkuttava. x) x1) x) x1)

43 Yritys- ja laitoskohteiden vastuutarkastajakategoriat ja työaika-arviot on ohjeistettu vuonna 2014. Liite A. Valvontakohteiden tarkastusvälin määrittäminen A1. Yritys- ja laitoskohteiden periaatteelliset tarkastusvälit Yritys- ja laitoskohteiden periaatteellisten tarkastusvälien (taulukot A1-A6) määrittelyssä on hyödynnetty pelastuslaitosten verkoston valvontasuunnitteluohjetta ja ohjeessa olevia perusteita.

Liitetaulukko A1. Ympärivuorokautisessa käytössä olevien kohteiden palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli. 44 Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennusluokitus 1994 Merlotpalotarkastus-luokka 6 kk 12 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 96 kk 120 kk Keskussairaalat, muut sairaalat 211, 213 23 12 1) Terveyskeskusten vuodeosastot 214 12 1) Terveydenhuollon erityislaitokset, muut terveydenhuoltorakennukset (vain päiväkäytössä) 215, 219 48 Vanhainkodit, kehitysvammaisten hoitolaitokset 221, 223, 229 24, 28 12 1) Palvelutalot 21 sprinklattu 36 2) sprinklaamaton 12 2) Tuettu asuminen ja muut vastaavat poistumisturvallisuusselvityskohteet 239 21 24 2) Muut sosiaalitoimen rakennukset 7) 239 A126 36 Lasten- ja koulukodit, vankilat, ympärivuorokautiset päiväkodit 222, 241, 231, 22 vankilat 239 22 12 36 3) lasten- ja nuorisokodit 241 24 ympärivuorokautiset päiväkodit 222 24 Hotellit, loma-, lepo- ja virkistyskodit, muut majoitusliikerakennukset 121, 123, 129 3, 44, 48 24 Vuokrattavat lomamökit ja -osakkeet 124 41, 43 48 4) 96 5) leirintäalueet 42 48 6) Asuntolat, muut asuntolarakennukset 131, 139 4 60 8) 1) Tarkastusväli on tiheämpi, mikäli kohteessa ei ole automaattista sammutuslaitteistoa 2) Tarkastusväliä voidaan tarkentaa poistumisturvallisuusselvityksen päivittämisen yhteydessä (3 v. välein) 3) Avovankilat 4) Yritystoiminta, välitysfirmat 5) Pienemmät kokonaisuudet, esim. valvontaa ja ohjeistusta kirjeitse? 6) Tähtiluokittelu ohjaa tarkastusvälejä 7) Suojatyörakennukset, vammaisten ja vanhusten palvelukeskukset, päihdehuollon rakennukset yms. päiväkäyttöiset tilat. 8) Vastaanottokeskukset 12 kk

45 Liitetaulukko A2. Opetusrakennusten ja päiväkotien palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli. Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennusluokitus 1994 Merlotpalotarkastusluokka 6 kk 12 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 96 kk 120 kk Päiväkoti 231 65 alle 25 paikkaa 60 25 100 paikkaa 36 yli 100 paikkaa 24 Yleissivistävät oppilaitokset 511 9, 95 12 Keskiasteen oppilaitokset 521 9, 95 24 Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset 531, 532 9, 95 48 Muut opetusrakennukset mm. kansanopistot yms. 541, 549 9, 95 60

46 Liitetaulukko A3. Kokoontumis- ja liiketilojen palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli. Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennus-luokitus 1994 Merlotpalotarkastusluokka 6 kk 12 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 96 kk 120 kk Liike- ja tavaratalot, myymälähallit, kauppakeskukset alle 400 m2 111, 112, 119 78 120 400-2 499 m2 111, 112, 119 72, 78, 7, 71 48 2 500-9 999 m2 111, 112, 119 7, 71, 72 24 10 000 m2 tai enemmän 111, 112, 119 7, 71, 72 12 Anniskeluravintolat alle 50 asiakaspaikkaa 141 115 96 50 500 asiakaspaikkaa 141 11 36 yli 500 asiakaspaikkaa 141 11 12 Ruokaravintolat 1) 120 Teatteri- ja konserttirakennukset 311, 312 10, 101 paikkaluku yli 300 12 paikkaluku korkeintaan 300 48 Kirjasto-, museo- ja näyttelyhallirakennukset 322, 323, 324 103 kirjastot ja museot 60 näyttelyhallit 24 Uskonnollisten yhteisöjen rakennukset 341, 342, 349 102 48 2) Muut kokoontumisrakennukset, kuten seura- ja kerhorakennukset sekä urheilu- ja kuntoilurakennukset 331, 351, 352, 353, 354, 359, 369 10, 105, 108 60 Liikenteen rakennukset 161, 162, 163, 164, 169 104, 132, 138 lentoterminaalit ja maanalaiset liikenneasemat 161 104 12 muut liikenteen rakennukset 3) 162, 163, 164, 169 132, 138 60 1) Kohteella voi olla anniskelulupa, mutta toiminta on painottunut lounas- tai päivällisruokailuun 2) Tilan sallittu maksimihenkilömäärä voi vaikuttaa tarkastusväliin 3) Esim. maanalaiset pysäköintitilat, ei yksittäiset autokatokset

Liitetaulukko A4. Teollisuus- ja varastorakennusten palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli. 47 Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennusluokitus 1994 Merlotpalotarkastusluokka 6 kk 12 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 96 kk 120 kk Energiantuotannon rakennukset 3) 611, 613 alle 1 000 m2 60 1 000 m2 tai enemmän 24 Infrastruktuurin kannalta merkittävät 1) 12 Teollisuushallit ja muut teollisuusrakennukset 2) 691, 699 16 alle 1000 m2 60 1000-4 999 m2 24 yli 5 000 m2 12 Teollisuus- ja pienteollisuustalot 2) 692 148 alle 1 000 m2 120 1 000 m2 tai enemmän 24 Varastorakennukset 2) alle 1 000 m2 711, 712, 719 14 120 1 000-9 999 m2 711, 712, 719 148 48 10 000 m2 tai enemmän 711, 712, 719 17 24 1) Myös muut kuin energiahuollon kannalta merkittävät kohteet, kuten kaukolämpö, vesihuolto, maakaasu, teletekniikka jne Myös YTS-kohteet huomioita esim. huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastot jne 2) Palovaarallisuusluokka ja tavaroiden vaihtuvuus otettava huomioon otettava huomioon esimerkiksi satamissa ja logistiikkakeskuksissa 3) Tuulivoimalat > 5 kpl a. 2 MW valvontaväli 36 kk

Liitetaulukko A5. Maatalousrakennusten palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli. Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennusluokitus 1994 Kohteella on aluehallintoviranomaisen ympäristölupa 811, 819 Merlotpalotarkastusluokka 141, 152, 153, 154, 155 Kohteella on kunnan ympäristölupa (alempi raja) 60 1) 5) Erilliset viljankuivaamorakennukset 891, 892, 893, Muut maataloustuotantorakennukset 2) 3) 4) 899 156 36 60 3 kk 6 kk 12 kk 12 48 18 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 96 kk 120 kk 1) Jos kohde ei ole osa aluehallintoviranomaisen tai kunnan ympäristölupaan liittyvää toimintaa, vaan esim. kyläyhteisön yhteinen viljankuivaamo, tarkastusvälin lähtökohta on 36 kk. Yksittäisen viljelijän käytössä olevan viljankuivaamon tarkastusvälin lähtökohta on 60 kk, käyttöaste tiuhentaa tai harventaa tarkastusväliä. 2) Muiden maataloustuotantorakennusten (rakennusluokitus 892, 893, 899) tarkastusväli määritellään tapauskohtaisesti 3) Kasvihuoneet. Rakennusluokka 892. Yli 5 000 m 2 mutta alle 10 000 m 2 valvontaväli 60 kk ja yli 10 000 m 2 valvontaväli 36 kk 4) Turkistarhat. Rakennusluokka 893 turkistarhat valvontaväli 60 kk 5) Viljankuivaamorakennukset. Yksittäisen viljelijän käytössä olevan pienen viljankuivaamon tarkastusvälin lähtökohta on 120 kk jolloin tarkastus suoritetaan asuinrakennuksen yhteydessä, käyttöaste tiuhentaa tai harventaa tarkastusväliä.

Liitetaulukko A6. Muiden rakennusten palotarkastusten periaatteellinen valvontaväli. Palotarkastusten ohjeellinen väli Rakennusluokitus 1994 Merlotpalotarkastusluokka Toimistot ja työpaikkatilat 151 109 120 Palo- ja pelastustoimen rakennukset 721, 722, 729 60 Rakennus ei kuulu mihinkään muuhun ryhmään, mutta on kytketty hätäkeskukseen 1) 13, 131 60 Palo- ja räjähdysvaaralliset tilat 182, 18 kylmä jakeluasema, ei rakennuksia 36 jakeluasemat, esim. liikennemyymälät 24 Seveso-kohteet ja muut vastaavat turvallisuusselvityslaitos 12 toimintaperiaatelaitos 12 lupalaitos 24 ilmoituslaitos 36 kemikaaliratapihat ja satamien vaarallisten aineiden kentät, maaliikenteen logistiikkakeskukset 12 2) 6 kk Turvetuotantoalueet 12 Kulttuurihistoriallinen rakennus 3) 19 Tapauskohtainen harkinta Muut rakennukset ja kohteet 4) 999 999 Tapauskohtainen harkinta 49 12 kk 24 kk 36 kk 48 kk 60 kk 96 kk 120 kk 1) Esim. automaattisella paloilmoittimella varustetut autohallit 2) Trafi on määritellyt kemikaaliratapihat, logistiikkakeskusten ja -maaliikenneterminaalien tarkastusväliä määriteltäessä on huomioitava ainakin toiminnan laajuus ja mahdollisten vaarallisten aineiden osuus tavaravirrasta 3) Kulttuurihistoriallisesti tärkeiden kohteiden määrittelyssä hyödynnetään Museoviraston vuonna 2012 laatimaa Haag-listaa valtakunnallisesti tärkeistä kohteista. 4) Esim. kaivokset, maanalainen rakentaminen Kansallisesti arvokas kulttuuriomaisuus on inventoitu Haag -listassa. Haag-inventointiluettelo on luonteeltaan viranomaisselvitys, joka on tarkoitettu ensisijaisesti viranomaisten käyttöön.

A2. Tarkastusvälin muuttaminen tapauskohtaisesti 50 Keskimääräinen tarkastusväli on tarkoitettu keskimääräiselle kohteelle. Tarkastusväliä voidaan pidentää tai lyhentää suositellusta keskimääräisestä tarkastusvälistä tapauskohtaisesti. Mikäli kohteessa asiat ovat keskimääräistä paremmin, tarkastusväliä voidaan pidentää ja vastaavasti jos asiat ovat keskimääräistä huonommin, tarkastusväliä voidaan lyhentää. Valvontatyötä tekevän henkilöstön resurssien määrä ei ole peruste valvontavälien muuttamiseksi. Tarkastusvälin muutostarpeista keskustellaan alueen onnettomuuksien ehkäisyn asiantuntija kanssa. Asiantuntija tekee, kohteen vastuutarkastajaa kuultuaan, alla lueteltuja periaatteita noudattaen tarkastusväleihin liittyvät muutokset ja perustelee muutoksen palotarkastusrekisterissä. Tarkastusvälin muuttamisen perusteena voivat olla mm. seuraavat seikat: Arvioivan palotarkastuksen riskiluku Turvallisuuskulttuuri o o o o o o o o havaitut puutteet palotarkastuksilla asiakkaan sitoutuminen (korjausmääräysten toteutuminen) pelastussuunnitelma ja sen päivitykset henkilökunnan koulutus ja harjoitukset yrityksen turvallisuuteen liittyvä laatujärjestelmä ja sen jalkautuminen omavalvonnan arviointi omaehtoinen varautuminen yli lakisääteisen tason muiden tahojen tekemät turvallisuusauditoinnit Uhatut arvot ja poikkeukselliset riskit o o o o o o kohteen laajuus ja geometrinen monimutkaisuus (operatiivisesti haasteelliset kohteet, monimutkainen paloturvallisuustekniikka) YTS-kohteet, yhteiskunnallisesti merkittävät kohteet, kunnan toiminnan kannalta kriittiset kohteet teollisuuden tuotannon toimiala ja palovaarallisuusluokka poikkeuksellinen henkilömäärä poikkeuksellisen suuret kulttuuri- ja ympäristöarvot (esim. Haag-listan kohteet) ympäristön toiminta, esim. Seveso-kohteen ympärillä sijaitsevat kohteet. Otettava huomioon myös ympäristön riskien muuttuminen

o o o 51 poikkeuksellisessa ympäristössä sijaitsevat kohteet (esim. tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevat vaarallisten aineiden kohteet) poistumisturvallisuusselvitys ja sen havainnot, toimintaympäristön muutokset poikkeuksellinen saavutettavuus, palokunnan vaste Tapahtuneet onnettomuudet tai vastaavat o o useita viranomaiskäyntejä, poikkeamia, onnettomuuksia, läheltä piti-tilanteita samassa kohteessa toistuvat erheelliset paloilmoitukset Vuonna 2016 valvontasuunnitelmaan on edellä mainittu huomioiden tarkasteltu valvontaväli seuraavissa ryhmissä ja periaatteilla. A2. Opetusrakennukset ja päiväkodit, yleissivistävät opetuslaitokset, periaatteellinen valvontaväli 12 kk: Mikäli auditoinnin osa-alueet ovat vähintään tasoa 3. eli lain vaatimalla tasolla, eikä onnettomuuksia ole kohteessa tapahtunut riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia kolmen viimeisen vuoden aikana, voi valvontaväli olla 24 kk. A5 Maatalousrakennukset, kohteelle on aluehallintoviranomaisen ympäristölupa, periaatteellinen valvontaväli 12 kk: Mikäli auditoinnin osa-alueet ovat vähintään tasoa 3. eli lain vaatimalla tasolla, eikä onnettomuuksia ole kohteessa tapahtunut riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia kolmen viimeisen vuoden aikana, voi valvontaväli olla 24 kk. Vuonna 2019 tarkastellaan edellä mainittu huomioiden valvontaväli seuraavissa ryhmissä ja periaatteilla: A1. Ympärivuotisessa käytössä olevat kohteet: Terveyskeskukset. Vanhainkodit, kehitysvammaisten hoitolaitokset. Lasten- ja koulukodit, vankilat, ympärivuorokautisten osalta vankilat. Hotellit, loma-, lepo- ja virkistyskodit, muut majoitusrakennukset. Mikäli auditoinnin osa-alueet ovat kahdessa perättäisenä tarkastuksessa vähintään tasoa 3. eli lain vaatimalla tasolla, eikä onnettomuuksia ole kohteessa tapahtunut riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia kolmen viimeisen vuoden aikana, voi valvontaväli olla 12 kk pidempi, kun taulukossa. A3. Kokoontumis- ja liiketilat: Liike- ja tavaratalot, myymälähallit, kauppakeskukset 2500-9999 m2 ja 10000m2 tai enemmän. Teatteri- ja konserttirakennukset paikkaluku yli 300. Liikenteen rakennusten osalta lentoterminaali. Mikäli auditoinnin osa-alueet ovat kahdessa

52 perättäisenä tarkastuksessa vähintään tasoa 3. eli lain vaatimalla tasolla, eikä onnettomuuksia ole kohteessa tapahtunut riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia kolmen viimeisen vuoden aikana, voi valvontaväli olla 12 kk pidempi, kun taulukossa. A4. Teollisuus- ja varastorakennukset: Infrastruktuurin kannalta merkittävät. Teollisuushallit ja muut teollisuusrakennukset 1000-4999 m2 ja yli 5000 m2. Teollisuus- ja pienteollisuustalot 1000m2 tai enemmän. Varastorakennukset 10000 m2 tai enemmän. Mikäli auditoinnin osa-alueet ovat kahdessa perättäisenä tarkastuksessa vähintään tasoa 3. eli lain vaatimalla tasolla, eikä onnettomuuksia ole kohteessa tapahtunut riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia kolmen viimeisen vuoden aikana, voi valvontaväli olla 12 kk pidempi, kun taulukossa. A6. Muut rakennukset: Palo- ja räjähdysvaaralliset tilojen osalta jakeluasemat esimerkiksi liikennemyymälät. Seveso-kohteiden ja muiden vastaavien osalta lupalaitos ja ilmoituslaitos. Mikäli auditoinnin osa-alueet ovat kahdessa perättäisenä tarkastuksessa vähintään tasoa 3. eli lain vaatimalla tasolla, eikä onnettomuuksia ole kohteessa tapahtunut riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia kolmen viimeisen vuoden aikana, voi valvontaväli olla 12 kk pidempi, kun taulukossa. Tarkastusvälin muutoksessa huomioidaan muutokset Tukes:n valvontavälissä.

53 Liite B. Käytetyt termit Nimike Asiakirjavalvonta Asuinrakennuksen paloturvallisuuden itsearviointi Erityinen palotarkastus Ilotulitemyyntipisteen tarkastus Jälkitarkastus Jälkivalvonta Kohde Maanalaisen polttoainesäiliön tarkastus Määritelmä Asiakirjavalvontaa ovat dokumenttien perusteella tehdyt viranomaispäätökset ja muut viranomaisen määrittelemät toimenpiteet, jotka kohdistuvat pelastuslaitoksen valvonnan kohteena oleviin rakennuksiin/toiminnallisiin kokonaisuuksiin tai yleisötapahtumiin. Jos asiakirja otetaan vastaan, kirjataan tulleeksi ja arkistoidaan ilman aktiivista arviointia, sitä ei lasketa asiakirjavalvontasuoritteeksi. Asuinrakennusten paloturvallisuuden itsearvioinnissa kiinteistön edustaja tarkastaa itse pelastuslaitoksen toimittaman tarkastuslistan ja opasvihkon nojalla pelastuslain velvoitteiden noudattamista ja oman toimintatapojensa turvallisuutta. Paloturvallisuuden itsearviointi tehdään tarkistuslistan mukaan ja tarkistuslista palautetaan pelastuslaitokselle. Palotarkastuksia voidaan kohdentaa omavalvonnan tulosten mukaan. Paloturvallisuuden itsearvioinnilla pyritään kiinteistönomistajan turvallisuustiedon ja - asenteiden parantamiseen. Uudisrakennus- tai saneerauskohteessa tehtävä valvontakäynti, jonka rakennusvalvontaviranomainen on määritellyt käyttöönottotarkastuksen ja toiminnan aloittamisen ehdoksi. Erityinen palotarkastus on luonteeltaan pelastusviranomaisen asiatuntijalausunto rakennusvalvonnalle rakennuksen palo- ja pelastusturvallisuudesta. Ennen varsinaista erityistä palotarkastusta voidaan suorittaa ennakoivia erityisiä palotarkastuksia. Erityinen palotarkastus voidaan tehdä myös muihin kohteisiin kuin rakennuksiin. Kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) 63 ja 64 mukainen valvontakäynti, joka kohdistuu pyroteknisten tuotteiden varastointiin kaupan yhteydessä. Valvontakäynti, jossa valvotaan, että palotarkastuksessa aiemmin annettuja korjausmääräyksiä on noudatettu. Jälkitarkastus toimitetaan palotarkastuksella annettujen määräaikojen umpeuduttua, ennen seuraavaa yleistä palotarkastusta. Jälkivalvonnalla tarkoitetaan annettujen korjausmääräyksen toteutumisen valvontaa. Jälkivalvontaa voidaan suorittaa tilanteen mukaan esim. jälkitarkastusten ja asiakirjavalvonnan avulla. Kohde on se, jolle, jota varten tai johon kohdistuen valvontaa tehdään tai valvonta kohdentuu. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista (344/1983) mukainen tarkastus tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevan maanalaisen öljysäiliön tarkastamiseksi ennen säiliön peittämistä. Muiden polttoainesäiliöiden osalta tarkastus perustuu pelastusviranomaisen kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) ilmoitusvelvollisten kohteiden osalta tekemään päätökseen.

54 Nestekaasukohteen käyttöönottotarkastus Pyydetty palotarkastus Riskiluokan määrittävä onnettomuus Tarkastusväli Vaarallisten kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia harjoittavan kohteen tarkastus Valvontakohde Yhdistetty tarkastus Yhteistarkastus Yleinen palotarkastus = määräaikainen valvontakäynti Yleisötilaisuuden palotarkastus Valtioneuvoston asetuksen vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (855/2012) 36 :n mukainen käyttöönottotarkastus, joka kohdistuu nestekaasun vähäistä teknistä käyttöä, käsittelyä tai varastointia harjoittavaan kohteeseen. Tarkastus tulee tehdä ennen toiminnan aloittamista. Kiinteistön omistajan tai haltijan pyynnöstä suoritettava palotarkastus tehdään aina pelastusviranomaisen harkinnan mukaan, ks. ylimääräinen palotarkastus. Tarkoitetaan rakennuspaloja ja -vaaroja, liikennevälinepaloja, muita tulipaloja, liikenneonnettomuuksia, sortumia/sortumavaaroja, räjähdyksiä/räjähdysvaaroja, vaarallisten aineiden onnettomuuksia ja kiireelliseksi luokiteltuja ihmisen pelastamistehtäviä. Tarkastusväli on ajanjakso, joka on riskien arviointiin perustuen määritelty palotarkastusten väliseksi ajaksi. Kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) 27 mukainen valvontakäynti, joka ei ole samalla kohteen yleinen palotarkastus. Palotarkastusohjelmistoissa palotarkastus kohdennetaan yleensä kiinteistöön. Työryhmä suosittaa ryhmittelemään kohteen toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi, esim. kauppakeskus on yksi kohde eikä toiminnanharjoittajien määrä. Pelastuslaitos voi kirjata oman käytäntönsä valvontasuunnitelmaan. Valvontakäynti, jolla sama pelastusviranomainen tarkastaa samalla kertaa kohteen pelastuslain ja kemikaaliturvallisuuslain perusteella. Valvontakäynti, jossa kahden tai useamman eri viranomaisen edustajat suorittavat samalla tarkastuskäynnillä valvontakohteessa tarkastuksensa samanaikaisesti. Valvontasuunnitelman mukaisin määrävälein tehtävä pelastusviranomaisen valvontakäynti, josta käytetään myös nimikettä määräaikainen palotarkastus. Pelastusviranomaisen yleisötilaisuuden dokumenttien ja arvioidun riskin perusteella ennen yleisötilaisuuden alkamista suorittama valvontakäynti, jossa tarkastetaan tapahtuman turvallisuusjärjestelyt.

Ylimääräinen palotarkastus Pelastusviranomaisen harkinnan mukaan suorittava valvontakäynti, jota ei ole ajoitettu ja kohdennettu valvontasuunnitelmassa. Ylimääräisiä ennakoimattomia palotarkastuksia tehdään esimerkiksi seuraavien erityisten syiden vuoksi: nuohoojan, tarkastuslaitoksen tai toisen viranomaisen ilmoitus palo- ja henkilöturvallisuuteen liittyvistä puutteista huomattavaa palovaaraa aiheuttavan rakennus- tai muun työmaan aloittamisen yhteydessä epäily, että palo- ja poistumisturvallisuudessa tai muussa henkilöturvallisuudessa on oleellisia puutteita teematarkastukset esim. muiden viranomaisten kanssa 55 Öljylämmityslaitteiston käyttöönotto Valtioneuvoston asetuksen vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (855/2012) 38 :n mukaan toiminnanharjoittajan on ilmoitettava pelastusviranomaiselle myös sellaisen sumutuspolttimella varastetun öljylämmityslaitteiston käyttöönotosta, joka ei ole edellyttänyt 32 :n mukaista ilmoitusta. Tarkastus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa käyttöönotosta.

56 Liite C: Ohje Pelastusrikkomuksesta Tässä ohjeessa on ensin kuvattu pelastusrikkomuksen tunnusmerkistö sekä esimerkein yleisimmät pelastusrikkomuksen tunnusmerkistön täyttävät tapahtumat. Pelastuslaki (379/2011) 106 :n mukaan joka tahallaan tai huolimattomuudesta 1) laiminlyö 3 :ssä säädetyn toimintavelvollisuuden, 2) olennaisesti laiminlyö 4 :n 1 momentissa säädetyn velvollisuuden osoittaa huolellisuutta tulipalon tai muun onnettomuuden vaaran ja vahingon välttämiseksi, 3) rikkoo 6 :ssä säädettyä avotulen sytyttämiskieltoa, 4) kulottaa metsämaata ilman 7 :n 2 momentissa tarkoitetun metsäammattilaisen valvontaa, 5) laiminlyö 8 :ssä säädetyn velvollisuuden ilmoittaa pelastuslaitokselle kulotuksesta, 6) jättää noudattamatta 9 :ssä säädettyjä palo- tai poistumisturvallisuusvaatimuksia tai säilyttää pykälässä säädetyn vastaisesti helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa, 7) laiminlyö 10 :ssä säädetyn velvollisuuden huolehtia rakennusten uloskäytävistä tai kulkureiteistä, rikkoo kieltoa säilyttää uloskäytävillä ja kulkureiteillä tavaraa tai laiminlyö velvollisuuden tarvittaessa merkitä ja valaista uloskäytävät ja kulkureitit asianmukaisesti, 8) laiminlyö 11 :ssä säädetyn velvollisuuden pitää pelastustiet ajokelpoisina ja esteettöminä tai rikkoo kieltoa pysäköidä pelastustielle tai asettaa sille muutakaan estettä, 9) laiminlyö 16 :ssä säädetyn velvollisuuden toimittaa yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma alueen pelastusviranomaiselle määräajassa, 10) laiminlyö 22 :ssä säädetyn velvollisuuden keskeyttää turvetuotanto, 11) laiminlyö 37 :n 1 momentissa tarkoitetun velvollisuuden osallistua pelastustoimintaan, 12) rikkoo 37 :n 4 momentissa säädettyä kieltoa lähteä palo- tai onnettomuuspaikalta, 13) laiminlyö 61 :ssä säädetyn velvollisuuden ilmoittaa tulisijoissa ja savuhormeissa olevista vioista tai puutteista, 14) laiminlyö 62 :ssä säädetyn velvollisuuden pitää luetteloa nuohotuista kohteista tai säilyttää tietoja nuohouksen suorittamisesta taikka 15) laiminlyö 80 :n 2 momentissa säädetyn velvollisuuden esittää siinä tarkoitetut asiakirjat, on tuomittava, jollei tekoa ole pidettävä vähäisenä tai jollei teosta muualla säädetä ankarampaa rangaistusta, pelastusrikkomuksesta sakkoon. Joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö 67 :n mukaisen velvollisuuden osallistua koulutukseen, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, väestönsuojelurikkomuksesta sakkoon. Rangaistus pelastustoimen laiminlyönnistä säädetään rikoslain 21 luvun 15 :ssä ja tulen varomattomasta käsittelystä rikoslain 44 luvun 12 :ssä. Pysäköintivirhemaksusta pelastustielle pysäköimisen seuraamuksena säädetään erikseen. Esimerkkejä Ei auta loukkaantunutta, tee hätäilmoitusta, varoita vaarassa olevia, aloita alkusammutusta tai muita pelastustoimia, joihin olisi kykenevä. (PelL 106, 1 mom., 1 kohta ja 3 )

Käsittelee tulta tahallaan selkeän varomattomasti tai aiheuttaa tahallisesti selkeän onnettomuusvaaran. Huolimatonta tulenkäsittelyä on esimerkiksi puutteelliset tulityöjärjestelyt sekä tulenkäsittelypaikan sijoittaminen lähelle syttyvää materiaalia. (PelL 106, 1 mom., 2 kohta ja 4 ) Sytyttää avotulen ilman maanomistajan lupaa tai metsäpalovaroituksen aikana. Esimerkiksi kertakäyttögrillit katsotaan avotuleksi. (PelL 106, 1 mom., 3 kohta ja 6 ) Säilyttää palavaa materiaalia rakennuksen seinustoilla tai käytävillä siten, että niistä aiheutuu tulipalon vaara. Palavaa materiaalia ovat esimerkiksi lastenrattaat, varastotavara, puulavat sekä palavat nesteet ja kaasut. (PelL 106, 1 mom., 6 kohta ja 9-10 ) Tavaroiden säilyttäminen poistumisteillä, niiden puutteellinen valaistus tai poistumistiellä olevien ovien lukittuna pitäminen vaikeuttaa poistumista onnettomuustilanteessa. (PelL 106, 1 mom., 7 kohta ja 9-10 ) Pysäköi ajoneuvon pelastustielle tai tukkii sen muilla tavoin. (PelL 106, 1 mom., 8 kohta ja 11 ) Ei toimita yleisötilaisuuden pelastussuunnitelmaa pelastusviranomaiselle 14 vuorokautta ennen tilaisuutta tai sovitusti tämän ajan jälkeen. (PelL 106, 1 mom., 9 kohta ja 16 ) Ei osallistu pelastustoimintaan, vaikka pelastustoiminnan johtaja on näin määrännyt. (PelL 106, 1 mom., 11 kohta ja 37 ) Poistuu onnettomuuspaikalta ilman pelastustoiminnan johtajan lupaa tai tämän määräyksen vastaisesti. (PelL 106, 1 mom., 12 kohta ja 37 ) Kieltäytyy esittämästä pelastusviranomaiselle palotarkastuksen aikana säädöksissä vaadittuja suunnitelmia, muita asiakirjoja ja järjestelyjä. Tällaisia ovat esimerkiksi pelastussuunnitelma sekä pelastustoimen laitteiden huolto- ja kunnossapitotiedot. (PelL 106, 1 mom., 15 kohta ja 80 57

58 Liite D: Pelastuslaitosten valvonnan seurantamalli ja -muuttujat Pelastuslaitoksen seurantamalli ja -muuttujat on tarkoitettu pelastuslaitoksille työvälineeksi oman työn seurantaan ja kehittämiseen. Mallin avulla ei ole tarkoitus kilpailla pisteistä, vaan koota systemaattisesti tietoa pelastuslaitoksen valvonnan koko ketjusta ja saada esille kehittämistä kaipaavat asiat.

59

60

61

62

63

64

65