1 KULTTUURIVOLTTI 2015-2016 HANKERAPORTTI SISÄLLYS 1. Kohti Kulttuurivolttia 2. Kulttuurivoltin taustaa ja tavoitteita 3. Kulttuurivoltin tekijät 4. Mikä kulttuurikasvatussuunnitelma? 5. Kulttuurikasvatussuunnitelma.fi työkalu kulttuurikasvatussuunnitelman laatimiseen 6. Kulttuurivoltin alueelliset kehittämiskokeilut 7. Kulttuuria kouluun! -työpajakiertue 8. #kulttuurikasvatussuunnitelma viestinnässä 9. Hankkeen tulokset: kulttuurikasvatussuunnitelmat värittivät kartan 10. Tästä eteenpäin
2 1. Kohti kulttuurivolttia Kulttuurivoltti-hanke ideoitiin Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seurassa ja Suomen lastenkulttuurikeskusten liitossa, joka tuolloin vielä oli Lastenkulttuurikeskusten verkosto. Kaikki lähti käyntiin, kun Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seurasta erityisasiantuntija Marja Laine osallistui Lastenkulttuuripoliittisen ohjelman (2014 2018) laatimiseen asiantuntijana 2013. Näissä tapaamisissa Laineen ja Lastenkulttuurikeskusten verkoston koordinaattori Saara Vesikansan ja Oulun kaupungin johtavan lastenkulttuurin tuottajan Katri Tenetzin välille syntyi innostunutta keskustelua ja Kulttuurivoltti-hankkeen suunnittelu käynnistyi. Miten Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seurassa ja Suomen lastenkulttuurikeskusten liitossa nyt mietitään päättyvän hankkeen ensivaiheista? Hanna Lämsä, Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura, toiminnanjohtaja: Seurassa Kulttuurivoltti-hankkeeseen lähtemisen taustalla oli erityisesti pitkäaikainen päämäärämme luoda ja kehittää kulttuuriperintökasvatuksen toteuttamista tukevia rakenteita. Seuran näkökulmasta ollakseen kaikkien lasten ja nuorten tasa-arvoisesti saavutettavissa sekä siten myös vaikuttavaa taide-, kulttuuri- ja kulttuuriperintökasvatuksen tulee olla suunnitelmallista. Tähän liittyen olimme myös havainneet, että yhteistyön tiivistämiselle opetus- ja kulttuurisektorin välillä kaikilla tasoilla (valtio, kunnat ja alueet sekä eri alojen ammattilaiset) olisi tarvetta. Olimme seuranneet erilaisten kulttuurikasvatussuunnitelmien syntymistä ja ilmestymistä (mm. Salon kulttuuripolku, Helsingin kaupungin kultus.fi) ja lastenkulttuurikeskusten työtä niiden edistämiseksi. Myös kansallisten kulttuurilaitosten verkoston Kulttuurin laajakaista - yhteistyöhanke, jota seura ryhtyi hallinnoimaan vuoden 2009 lopusta, oli eräänlainen tausta työlle. Siinä kansalliset kulttuurilaitokset järjestivät opintokäyntejä yläkoulujen oppilaille ja lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille. Kulttuurin laajakaista - hankkeessa kehitettiin ns. irrallisista kulttuurilaitosvierailuista opintokäyntejä, jotka integroitiin opetukseen. Hanke osoitti, että monialaisen, opetussuunnitelmien toteuttamista tukevan kokonaisuuden rakentaminen ja toteuttaminen yhteistyössä kulttuurilaitoksen kanssa edellyttää moniammatillista yhteistyötä sekä koulun sisällä että myös koulun ja kulttuurilaitoksen välillä. Yksi haaste, jonka halusimme ratkaista oli se, että koska kulttuuriperinnölle ei ole omaa oppiainetta, niin miten sitä koulussa käytännössä opetetaan ja opitaan. Näkemyksemme mukaan kulttuuriperintökasvatus on oppiaineet läpäisevää ja osa koulun toimintakulttuuria. Toisaalta koulun todellisuus on oppiainelähtöinen. Edellisissä opetussuunnitelmien perusteissa oli aihekokonaisuudet, joissa myös kulttuuriperintö oli aiheena läsnä, mutta niille ei ollut erillistä paikkaa tuntijaossa. Uusien vuonna 2014 hyväksyttyjen ja syksyllä 2016 käyttöön otettujen perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden myötä tilanne
3 on muuttunut. Niissä mainituille monialaisille oppimiskokonaisuuksille on myös varattu opetustunteja. Kulttuurivoltti-hanke ajoittui tilanteeseen, jossa kunnissa laadittiin paikallisia opetussuunnitelmia. On myös syytä huomioida, että kulttuurikasvatussuunnitelma mainitaan perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa mahdollisena paikallista opetussuunnitelmaa täydentävänä liitteenä. Tämä antaa hyvän pohjan, ja jopa velvoittaakin alan toimijoita, niiden kehittämiselle ja edistämiselle vähintään sen ajan kun perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet ovat voimassa. Kunnan opetussuunnitelman liitteenä olevan kulttuurikasvatussuunnitelman avulla kulttuuriperintökasvatus on mahdollista sisällyttää mukaan koulun omaan opetus- ja vuosisuunnitelmaan ja sitä kautta myös toteutumaan käytännössä. Valtakunnallisena toimijana seura pitää tärkeänä kehittää ja toteuttaa erityisesti sellaisia ratkaisuja ja toimintamalleja, joiden tarkoituksena on tukea lapsia ja nuoria ja heidän kanssaan toimivia tahoja alueesta tai paikkakunnasta riippumatta. Osana kunnallista tai alueellista opesuunnitelmaa kulttuurikasvatus koskee kaikkia kunnan ja alueen koululaisia ja mitä useammat kunnat lähtevät työhön mukaan, sitä useampi lapsi ja nuori Suomessa on tavoitteellisen kulttuurikasvatuksen piirissä. Kulttuurivoltin päättyessä seura iloitsee sen hyvistä tuloksista! Kiitämme lämpimästi Kulttuurivoltti-hankkeen pääyhteistyökumppanimme Suomen Lastenkulttuurikeskusten liiton sekä Opetushallituksen, Kuntaliiton ja Taiteen edistämiskeskuksen merkittävää panosta tulosten saavuttamisessa. Uskomme, että suunta on oikea! Taide-, kulttuuri- ja kulttuuriperintökasvatuksella on merkittävä tehtävä muun muassa lasten ja nuorten kulttuurisen osaamisen vahvistamisessa sekä identiteetin rakentumisen ja hyvinvoinnin tukemisessa. Työ näiden saavuttamiseksi ei kuitenkaan ole valmis. Jaamme yhteisen tavoitteen Lastenkulttuurikeskusten liiton kanssa koskien sitä, että kulttuurikasvatussuunnitelma tulisi saada Suomen jokaiseen kuntaan. Toivomme, että tieto kulttuurikasvatussuunnitelmista leviää edelleen ja toimijoiden verkosto laajenee ja vahvistuu. Seura jatkaa työtä tämän tavoitteen saavuttamiseksi vähintäänkin osana perustoimintaansa. Toiseksi jatkamme toimintaamme kulttuuriperintökasvatuksen asiantuntijoina, mihin liittyen myös kehitämme ja levitämme kulttuuriperintökasvatusta tukevia sisältöjä. Saara Vesikansa, Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto, toiminnanjohtaja: Kulttuurivoltti on ollut Suomen lastenkulttuurikeskuksille hyvin merkityksellinen hanke. Sen myötä olemme päässeet uudelle tasolle tasavertaisesti saavuttavan kulttuurikasvatuksen missiossamme. Lastenkulttuurikeskukset ovat raivanneet umpihankia ja talloneet polkuja tämän asian parissa jo yli kymmenen vuotta. Kekseliäitä, kustannustehokkaita ja toimivia tapoja istuttaa kulttuurin eri muodot koululaisten arkeen, osaksi koulupäivää ja vielä opetussuunnitelmaa tukien. Sitä on kulttuurikasvatussuunnitelma, ja se on lastenkulttuuriammattilaisten
4 mielestä tehokkain ja demokraattisin tapa tuoda paikallinen kulttuurielämä lasten ja nuorten elämään. Jo kymmenen vuotta sitten käynnistyivät maan ensimmäiset kulttuurikasvatussuunnitelmat. Tampereen Taidekaari täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta, ja samoihin aikoihin Oulussa aloittivat ensimmäiset kulttuuriyhdysopettajat kouluissa. Muuallakin versoi jo silloin. Lastenkulttuurikeskusten verkosto Taikalampussa, liittomme edeltäjässä, vaihdettiin tietotaitoa siitä, miten tällainen toiminta voidaan käynnistää eri puolilla maata. Vuodesta 2010 kulttuurikasvatussuunnitelmat nostettiin verkoston toiminnan keskeiseksi tavoitteeksi, ja ne mainittiin strategiassamme tehokkaimpana työkaluna lasten ja nuorten kulttuurisen tasa-arvon toteutumiseen. Lastenkulttuurikeskukset sparrasivat aktiivisesti toisaalla alueidensa kulttuuritoimijoita ja -laitoksia tarjoamaan kokonaisille ikäluokille kulttuurikokonaisuuksia ja toisaalla innostivat opettajia ja rehtoreita sisällyttämään tätä toimintaa koulupäiviin. Kulttuurikasvatussuunnitelmaan tarvitaan aina kulttuuri- ja kouluväen yhteistyötä, ja usein juuri lastenkulttuurikeskus on se puhemies, joka kutsuu yhteiseen pöytään ja heittää ensimmäiset kipinät: Eikös meidänkin kuntaan tällainen juttu? Kulttuurivoltti on tuonut meille aivan uudenlaiset välineet tehdä tätä työtä. Nyt voimme käyttää kulttuurikasvatussuunnitelma.fi-sivustoa apuna uusien suunnitelmien synnyttämiseen. Hanke todellakin teki sen voltin, mitä toivoimme, eli ponnisti kulttuurikasvatussuunnitelmat laajempaan tietoisuuteen ja kuntien kulttuurikeskusteluun. Tästä saamme kiittää myös hankekumppaneitamme, jotka ovat kukin tahoillaan edistäneet tehokkaasti Kulttuurivoltin päämääriä. Hankkeen hienot tulokset kertovat, että jotain olemme tehneet yhdessä oikein. Ja mikä tärkeintä, nyt entistä suurempi osa Suomen koululaisesta saa systemaattista ja monipuolista kulttuurikasvatusta koulupäiviensä aikana. Työtä on vielä tehtävänä, jotta päästään liittomme lopulliseen tavoitteeseen eli siihen, että jokaisessa kunnassa on oma kulttuurikasvatussuunnitelma. Hihamme ovat siis edelleen käärittyinä, työ jatkuu! 2. Kulttuurivoltin taustaa ja tavoitteita Kulttuurivoltti-hanke on toteuttanut vuonna 2014 julkaistua Lastenkulttuuripoliittista ohjelmaehdotusta, jonka mukaisesti lasten ja nuorten kulttuuriset oikeudet tulisi sekä valtiolla että kunnissa vakiinnuttaa rakenteelliseksi osaksi kaikkia kulttuurin toimintaohjelmia. Ohjelmaehdotuksessa todetaan, että koulujen opetussuunnitelmiin olisi hyvä kirjata lasten ja nuorten kulttuuriperintöopetus, luovien taitojen harjoittaminen sekä säännölliset kokemukset ja elämykset taiteista ja kulttuuriperinnöstä, jolloin kaikki lapset ja nuoret saavat perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen aikana monipuolisen kulttuurituntemuksen. Tästä syystä kuntia tuetaan erityisen, paikallisiin kulttuurisiin olosuhteisiin pohjautuvan kulttuurikasvatussuunnitelman laatimisessa laajan yhteistyön ja
5 valtakunnallisen neuvonnan avulla (toimenpide-ehdotus 3, s. 17). Kulttuurivoltin aloittaessa Suomen kunnista reilussa kymmenesosassa (43/320) oli tehty oma suunnitelma kulttuuri- ja taidekasvatuksen toteuttamiseksi. Tiedettiin kunnissa olevan tahtoa kehittää lastenkulttuuria, muttei aikaa tai resursseja sen toteuttamiseen. Oli myös kuntia, joissa toiminta on saatettu alkuun hankerahoituksella, mutta toiminta oli tyrehtynyt rahoituksen päätyttyä. Toisaalla kulttuurilaitokset pohtivat, miten ne tavoittaisivat nuoren kävijäkunnan ja sitouttaisivat sen palveluidensa kuluttajaksi tulevaisuudessakin. Kuten Hanna Lämsän ja Saara Vesikansan edellä olevista kirjoituksista voi päätellä, tietoa ja kokemusta kulttuurikasvatussuunnitelman tekemisestä oli olemassa, mutta haasteena oli sen saavuttavuus. Yhteisesti todettiin että tarvitaan toimiva työkalu ja sellaista ohjausta, joiden avulla kuntaan voidaan vaivatta suunnitella ja toteuttaa paikallinen kulttuurikasvatussuunnitelma. Hankkeen keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin käytännönläheisen ja innostavan opasmateriaalin tuottaminen, jonka ympärille järjestettäisiin valtakunnallisesti kattava koulutuskiertue. 3. Kulttuurivoltin tekijät Hankepäällikkönä Kulttuurivoltissa toimi vuonna 2015 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran erityisasiantuntija Marja Laine. Hänen jäätyään opintovapaalle loppuvuodesta 2015, hänen tehtävissään aloitti Ira Vihreälehto. Kulttuurivoltin osa-aikaisena hankekoordinaattorina toimi aluksi Jutta Setälä. Hänen siirryttyään vuonna 2016 toisaalle kokoaikaisiin tehtäviin hankekoordinaattorina aloitti Elina Järvelä. Hankkeen päätoteuttajien lisäksi hankkeeseen sitoutuivat pääyhteistyökumppaneiksi Kuntaliitto, Opetushallitus ja Taiteen edistämiskeskus. Hankkeen yhteistyöryhmään kuuluivat: Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seurasta ja yhteistyöryhmän puheenjohtaja Marja Laine (Ira Vihreälehto), seuran toiminnanjohtaja Hanna Lämsä ja ryhmän sihteerinä Jutta Setälä (Elina Järvelä).
6 Suomen lastenkulttuurikeskusten liitosta koordinaattori Saara Vesikansa ja kulttuurituottaja Katri Tenetz. Opetushallituksen edustajana johtaja Jorma Kauppinen, sekä hänen varallaan opetusneuvos Mikko Hartikainen. Taiteen edistämiskeskuksesta kehittämispäällikkö Eva-Maria Hakola. Kuntaliiton edustajana erityisasiantuntija Ditte Winqvist. Yhteistyöryhmä kokoontui noin kaksi kertaa vuodessa ja sen tapaamisten tarkoituksena oli tiedottaa hankkeen ajankohtaisista kuulumisista, sitouttaa ja vahvistaa hankkeen edistymistä. Kulttuurivoltti-hankkeen työryhmässä eli volttivaljakossa toimivat: Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seurasta Marja Laine (Ira Vihreälehto), Jutta Setälä (Elina Järvelä), lisäksi Suomen lastenkulttuurikeskusten liitosta Saara Vesikansa, Marjo Tiainen-Niemistö, Minna Pirilä-Martti, Susanna Koponen, Janina Ahlfors, Katri Tenetz, sekä Taiteen edistämiskeskuksen edustajana Taina Laitinen (vuonna 2016 Laura Arala). Volttivaljakko tapasi noin 6 kertaa vuodessa. Volttivaljakko työsti verkkopalvelua, suunnitteli työpajakiertuetta, kehitti hanketta ja sen jäsenet edistivät hankkeen tavoitteita sekä esittelivät sitä seminaareissa. 4. Mikä on kulttuurikasvatussuunnitelma? Kulttuurikasvatussuunnitelman avulla vahvistetaan lasten ja nuorten kulttuurikompetenssia. Kulttuurikompetenssi tarkoittaa yksilön kykyä omaksua, käyttää ja muuttaa kulttuuria. Koulun keskeinen tehtävä on siirtää sivistyspääomaa seuraaville sukupolville sekä varmistaa tasavertaiset mahdollisuudet kulttuurikompetenssin kehittämiseen, ja koulujen kautta lapset ja nuoret tavoitetaan tasa-arvoisesti. Taide ja kulttuuri antavat arvokkaita välineitä eettisille pohdinnoille, maailmankuvan rakentamiselle sekä kasvamisen kipujen käsittelylle. Kulttuurikasvatuksen avulla vahvistetaan kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutuksia lasten ja nuorten arjessa. Laadukas, tasa-arvoisesti saavutettava kulttuurikasvatus tukee tasapainoisen kulttuuri-identiteetin kehittymistä ja osallistaa ympäröivään kulttuuriin. Kulttuurikasvatussuunnitelma pohjautuu paikalliseen kulttuuri- ja taidetarjontaan. Sen kautta lapsi ja nuori tutustuu koulupäivän aikana systemaattisesti oman kuntansa kulttuurielämään ja oppii itse tuottamaan luovia sisältöjä. Suunnitelmallisuus tukee lasten ja nuorten perusoikeutta kokea ja tuottaa kulttuuria. Suomessa toimivista kulttuurikasvatuksen suunnitelmista osa on vakiintunut osaksi kunnan pysyvää toimintaa ja niiden toimivuudesta on useiden vuosien kokemus. Osa suunnitelmista on tehty alueellisessa yhteistyössä, ja niissä hyödynnetään kuntarajat ylittäviä toimintamalleja. Kulttuurikasvatussuunnitelmien kulttuuripoliittinen vaikuttavuus kunnissa on merkittävä, koska niiden avulla kulttuurikasvatuksesta tulee tasa-arvoista,
7 tavoitteellista ja organisoitua. Kulttuurikasvatuksen määrä ja laatu eivät tällöin riipu esimerkiksi yksittäisten opettajien kiinnostuksesta tai koulun sijainnista, kuten tällä hetkellä voi tapahtua. Eri kuntien kulttuurikasvatuksen suunnitelmilla on monia nimiä: kulttuuriopetus- tai - kasvatussuunnitelma, kulttuuripolku, -reitti tai -kalenteri. Kaikilla näillä voidaan nähdä yhteinen tahto suunnitelmallisuuden lisäämisessä, tasa-arvon edistämisessä ja kustannustehokkuudessa. Kulttuurikasvatussuunnitelmat eivät ole keskenään samanlaisia vaan niissä näkyvät muun muassa paikalliset painotukset. Suurin osa suunnitelmista sisältää käyntejä paikallisiin kulttuurilaitoksiin sekä työpajoja, joissa lapset ja nuoret voivat itse tehdä taidetta ammattilaisen ohjauksessa. Kulttuurivoltin tavoitteena oli kannustaa ja tarjota kunnille ja kouluille malleja erilaisiin toteutuksiin, joissa huomioidaan oman alueen erityispiirteet sekä mahdollisuudet. Kulttuurivoltti-hankkeen aloittaessa vuonna 2014, kulttuurikasvatussuunnitelmia oli 43 paikkakunnalla. Tavoitteeksi asetettiin suunnitelmien tuplaaminen hankkeen päättymiseen mennessä. 5. Kulttuurikasvatussuunnitelma.fi työkalu kulttuurikasvatussuunnitelman laatimiseen Kulttuurivoltti-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin verkkopalvelu, kulttuurikasvatussuunnitelma.fi, jonka avulla kunnat voivat rakentaa oman kulttuurikasvatussuunnitelmansa.
8 Verkkopalvelun kohderyhmänä olivat kuntien opetus- ja kulttuurisektorit. Tärkeäksi koettiin, että kulttuurikasvatus koettaisiin molempien hallinnonalojen yhteiseksi asiaksi. Kulttuurivoltti pyrki koko ajan kannustamaan kuntia poikkihallinnolliseen yhteistyöhön koulu- ja kulttuuritoimijoiden välillä sekä uusien yhteistyöfoorumien luomiseen. Verkkomateriaalin eli kulttuurikasvatussuunnitelma.fi -palvelun visuaalisen ilmeen suunnittelijaksi ja toteuttajaksi valikoitui tarjouskilpailussa Hahmo ry yhteistyökumppaninsa Web-veistämö Oy:n kanssa. Palvelu rakennettiin WordPress-julkaisualustalle. Kulttuurikasvatussuunnitelma.fi koostuu tukimateriaalista (tekstejä, linkkejä, kuvia), sekä itse työkalusta jonka avulla kulttuurikasvatussuunnitelman voi kirjoittaa. Sivuston ilme on pirteä ja innostava, mutta asiallinen. Tavoitteena olikin käyttäjille elämyksellinen ja helppokäyttöinen palvelukokemus. Sivustolla kerrotaan selkeästi mikä on kulttuurikasvatussuunnitelma ja kuinka se hyödyttää oppilasta, koulua, kulttuuritoimijoita ja kuntaa. Itse suunnitelman laatimisessa auttavat fiktiiviset esimerkkikunnat: Pienivaara, Keskikylä ja Suurela. Sivusto on käytettävissä ilman kirjautumista, mutta itse suunnitelman valmistelun aloittaminen edellyttää kevyttä kirjautumista (oman sähköpostin ja salasanan kirjaamista sivustolle). Kirjautuminen mahdollistaa tallentamisen, myöhemmän jatkamisen ja jakamisen muille käyttäjille. Sivusto valmistui aikataulussaan vuoden 2015 loppuun mennessä ja siitä kerättiin palautteita, joiden pohjalta tehtiin vielä viimeisiä muokkauksia. Sivuston avautumista esiteltiin näyttävästi tammikuussa 2016 opetus- ja kasvatusalan suurtapahtumassa Educamessuilla. Vuonna 2016 kulttuurikasvatussuunnitelma.fi-sivusto käännettiin vielä ruotsiksi ja englanniksi, käyttäjien toiveiden mukaisesti. Ruotsinkielinen työkalu toimii suomenkielisen lailla, mutta englanninkielinen sivusto on suppeampi ja tarkoitettu lähinnä asian esittelytarkoitukseen kansanvälisillä foorumeilla. Siinä se toimikin heti syksyllä 2016 kun sitä esiteltiin kansainvälisessä Eurocities Culture Forumissa Oulussa. Sivuston sisällöstä vastasivat hankekoordinaattori ja hankepäällikkö. Sivustolla oli yli 200 kirjautunutta käyttäjää ja yli 100 aloitettua suunnitelmaa hankkeen päättymiseen mennessä.
9 6. Kulttuurivoltin alueelliset kehittämiskokeilut Kulttuurikasvatussuunnitelma.fi:n tuottamista tukivat vuonna 2015 järjestetyt alueelliset kehittämiskokeilut. Kehittämiskokeilussa lastenkulttuuria myös levitettiin kuntiin ja alueille, joissa ei vielä ollut mahdollisuutta taata lapsille ja nuorille kulttuurikokemuksia. Kulttuurivoltti-hankkeen alueellisia kehittämisprojekteja toteutettiin yhteensä 17 eri puolilla Suomea. Niissä edistettiin paikallisesti kulttuurikasvatussuunnitelmien laatimista ja ratkottiin erilaisia kulttuurikasvatustyöhön liittyviä kysymyksiä, kuten erityisryhmien huomioimista ja kuljetusten järjestämistä laajalla ja harvaanasutulla alueella. Alueellisten kehittämisprojektien aikana kulttuurikasvatussuunnitelmatyötä edistettiin yhteensä 27 kunnassa (Eurajoki, Kemiönsaari, Varkaus, Pieksämäki, Leppävirta, Joroinen, Heinävesi, Rovaniemi, Laukaa, Pietarsaari/ Pedersöre, Luoto, Uusikaarlepyy, Kotka, Lemi, Parikkala, Rautjärvi, Savitaipale, Taipalsaari, Hämeenlinna, Hattula, Janakkala, Riihimäki, Kangasala, Rautalampi, Vesanto, Tervo ja Suonenjoki) Seuraavassa kaikki alueelliset kehittämiskokeilut, sekä lopuksi tarkempi kuvaus neljästä kehittämiskokeilusta. Alueelliset kehittämiskokeilut: Annantalon taidekeskus, Helsinki: Miten kaksikielinen kulttuurikasvatussuunnitelma kannattaa toteuttaa? Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metku: Miten pienten kuntien olemassa oleva kulttuurikasvatus muotoillaan suunnitelmaksi?
10 Kulttuuriaitta, Keski-Suomi: Miten kulttuurikasvatussuunnitelma toteutetaan Laukaassa? Lastenkulttuurikeskus Efekti, Päijät-Häme: Miten koululaisten museokäynnit järjestetään laajalla ja harvaan asutulla seuduilla tai kunnissa, joissa ei ole omia museokohteita? Lastenkulttuurikeskus Laku ja Kymenlaakson lasten ja nuorten kulttuuriverkosto Koppa: Miten kuljettaminen ja kulkeminen kannattaa järjestää? Lastenkulttuurikeskus Lastu, Pohjois-Savo: Miten museopolku syntyy pienten kuntien yhteistyönä? Luckan barnkulturcenter (Luckan Raseborg och Luckan i Helsingfors): Miten kulttuurikasvatus saadaan liikkeelle useassa kunnassa? Oulun lastenkulttuurikeskus ja Kulttuuritalo Valve: Miten kaupungin museot saadaan osaksi kulttuuripolkua? Pirkanmaan Taikalamppu: Miten kulttuurikasvatussuunnitelmaa sovelletaan erityistä tukea tarvitseville oppilaille? Porin lastenkulttuurikeskus ja Satakunnan lastenkulttuuriverkosto: Miten kulttuurikalenteri muuttuu verkkopalveluksi? Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto BARK: Miten alueellinen suunnitelma saadaan toimimaan? Lasten ja nuorten rytmimusiikkiverkosto Louhimo, Seinäjoki: Esimerkki, millainen verkkomateriaali voi tukea kulttuurikasvatussuunnitelmaa. Vantaa kaupunki: Esimerkki lapsia osallistavasta, kouluviihtyvyyttä lisäävästä taideprojektista. Lopputuloksena valmistunut Koulun toiminnalliset pihamaalaukset menetelmäopas. Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX, Hämeenlinna: Miten lisätään yhteistyötä opetuspuolen ja taidetoimijoiden välillä? Alkuperäisenä tavoitteena oli luoda seudullisen lastenkulttuurin koulutuskiertue, mutta päämäärä vaihtui hankkeen edetessä ja seudullisen lastenkulttuurin tarpeita kartuttaessa. Mukana pilotissa olivat Hämeenlinna ja Riihimäki. Lähtökohtana oli uusi
11 opetussuunnitelma 2016, ja sieltä nousevat kohdat, jotka perustelevat kulttuurikasvatussuunnitelmien käyttöönottoa kunnissa. Pilottiin palkattiin projektityöntekijä, joka tutustui perusteellisesti uuteen opetussuunnitelmaan ja työsti sen pohjalta seudullisen kulttuurikasvatussuunnitelman rungon. Runkoa käytettiin työkaluna keväällä 2016 päivähoidon ja perusopetuksen henkilökunnasta ja kulttuurialan ammattilaisista koostuvissa moniammatillisissa työryhmissä, joissa suunniteltiin nykyistä seudun kulttuurikasvatussuunnitelmaa. Uusi Kulttuuripolku otettiinkin käyttöön kokonaisuudessaan kolmessa kunnassa, Hämeenlinnassa, Hattulassa ja Janakkalassa. Riihimäellä joitain kulttuurikasvatussuunnitelman sisältöjä toteutetaan päiväkodeille ja kouluille ja tavoitteena on saada suunnitelma käyttöön kokonaisuudessaan vuoden 2017 aikana. Lapin lastenkulttuuriverkosto, Rovaniemi: Miten saamelaiskulttuuri huomioidaan kulttuurikasvatuksessa? Rovaniemen kouluissa saamenkielen opetus on järjestetty siten, että oppilaat saavat opetuksen kotoa käsin, koulupäivän jälkeen etäopetuksena. Saamenlukijat eivät täten saa omanikäisten ryhmän ja koulun tukea kulttuuri-identiteettinsä ja kielensä kehittymiseen. Pilottiprojektin tavoitteena oli ratkaista ongelma tuomalla saamenlukijat yhteen saamelaiskulttuurin opetukseen. Pilottiprojekti vaati paljon järjestelyjä mm. kuljetusten, yhteydenpidon ja aikataulutuksen muodossa. Kokonaan lähiopetuksena toteutettuna pilotti olisi vaatinut huomattavasti enemmän resursseja. Päätavoite oppilaiden koulupäivän aikaisista tapaamisista oman kulttuurin ja kielen parissa toteutui. Etämahdollisuudet täydensivät kokonaisuutta hyvin. Toiminnalle oli myös selkeästi kysyntää, sillä innokkaita osallistujia oli paljon eri kouluista. Pilotin kokemuksia hyödynnetään Rovaniemen kaupungin kulttuurikasvatussuunnitelmassa. Lastenkulttuurikeskus Verso, Etelä-Savo: Miten käynnistetään seudullisen kulttuurikasvatussuunnitelman tekeminen? Lastenkulttuurikeskus Verson Kulttuurivoltti-pilotissa käynnistettiin kulttuurikasvatussuunnitelmatyö osana Keski-Savon seudullisen opetussuunnitelman laatimista. Keski-Savon kunnat ovat Varkauden ja Pieksämäen kaupungit sekä Leppävirran, Joroisten ja Heinäveden kunnat. Kunnalliset, julkisen sektorin kulttuuritoimijat olivat toivoneet Versolta kulttuurikasvatussuunnitelmalle koko Keski-Savon kattavaa raamia, jonka sisällä kunnissa voidaan tehdä paikallisia suunnitelmia. Alueella vain Pieksämäen kaupungilla oli käytössään kulttuurikasvatussuunnitelma, joka nyt uudistettiin osaksi seudullista suunnitelmaa. Vuoden 2016 alussa suunnitelma oli löytänyt muodon, jossa kunnallisten kulttuuritoimijoiden tarjoamat perustason toiminnot sekä verkkomateriaalien
12 hyödyntäminen kattavat kaikki kouluasteet esiopetuksesta 9-luokkaan samansisältöisenä jokaisessa kunnassa. Suunnitelman perustaso hyväksyttiin lautakunnissa opsin yhteydessä. Kuntakohtaisia eroavaisuuksia sekä vapaan kentän toimijoiden tarjoamia sisältöjä varten luotiin perustason lisäksi kulttuurikasvatussuunnitelman syventävä taso. Syventävään tason sisältöjä kerätään jatkuvasti verkkolomakkeen kautta. Syksyllä 2016 avattiin kulttuurikasvatussuunnitelman kaikkia käyttäjiä palveleva työkalu, verkkosivu kulttuuriketju.fi ja työ jatkuu opettajien ja kulttuuritoimijoiden sparraamisella sivuston aktiiviseen käyttöön. Sagalund, Kemiönsaari: Miten kestävä kehitys huomioidaan kulttuurikasvatuksessa? Kemiönsaarella sijaitsevan Sagalundin museon pilottiprojekti etsi vastausta kysymykseen, miten ekologista ja kestävän kehityksen periaatteita edistävää lastenkulttuuria saadaan osaksi kulttuuripolkua. Hankkeen aikana tuotettiin suunnitelma Kemiönsaaren kulttuurikasvatussuunnitelmasta, jonka kantavana teemana on ihmisen ja ympäristön suhde. Työskentelyssä hyödynnetään vahvasti ammattitaiteilijoiden osaamista yhteisöllisten projektien toteuttamisessa sekä taiteen ja kulttuurin mahdollisuuksia tiedon syventäjänä ja inspiraationa omaan luovuuteen ja ongelmanratkaisuun. Työpajakiertue 2016 Valtakunnallisen työpajakiertueen Kulttuuria kouluun! suunnittelu aloitettiin hankkeessa keväällä 2015 ja paikkakunnat päivämäärineen tarkentuivat syksyllä 2015. Ideana oli valmistella mahdollisimman selkeä malli, jonka avulla paikalliset lastenkulttuurikeskukset voisivat työpajat järjestää. Pajojen tavoitteena oli synnyttää ainakin yksi kulttuurikasvatussuunnitelma alueelle. Pajojen aikataulut, niiden ohjelmat ja yhdyshenkilöt julkaistiin kulttuurikasvatussuunnitelma.fi -sivustolla. Kaikki järjestäjät saivat hankkeelta valmiina
13 PowerPoint-esityksen työpajaa varten, jossa kerrottiin kulttuurikasvatussuunnitelmista perusasiat. Lisäksi järjestäjille toimitettiin valmiit tiedotepohjat mediaa varten ja kutsupohjat jaettavaksi. Pajoissa osa esiintyjistä oli pukeutunut hankkeen visuaalisella ilmeellä varustettuihin t-paitoihin ja paikalle tuotiin myös esitteitä, sekä roll up. Kaikille pajojen järjestäjille tarjottiin vielä perehdytys työpajan ohjaamiseen Lastenkulttuurikeskusten verkoston tapaamisessa 24.11.2015. Kaikkiin pajoihin osallistui edustaja Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seurasta, Lastenkulttuurikeskusten verkostosta (nykyään Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto) ja Taikesta. Paikalla oli myös joko Opetushallituksen edustaja tai vaihtoehtoisesti esitettiin Opetushallituksen tilaisuuksia varten valmistelema videotervehdys (25 min). Pajoihin kutsuttiin lisäksi paikallisia opetuksen ja kulttuurin ammattilaisia kertomaan kulttuurikasvatuksesta ja yhteistyön mahdollisuuksista. Pajojen osallistujat olivat opetustoimen ja kulttuuritoimen johtajia, opetus- ja kulttuuritoimen henkilökuntaa ja suunnittelijoita, taiteilijoita ja taidekasvattajia, opettajia ja rehtoreita, nuorisotyöntekijöitä, kuntien opetussuunnitelmatyöryhmän jäseniä, kulttuuritoimijoita ja taide- ja kulttuurilaitosten edustajia, sekä lähialueella jo toimivien kulttuurikasvatussuunnitelmien edustajia. Pajoista tiedotti omalta osaltaan Kuntaliitto mm. sivistysjohtajien suuntaan. Pajojen aikataulutuksesta annettiin malli järjestäjien käyttöön. Kussakin työpajassa oli tarkoitus antaa puheenvuoro Opetushallituksen edustajalle, paikalliselle koulun ja kulttuuritoimen edustajalle, taiteilijalle tai Taiken edustajalle, sekä neuvoa osallistujat kulttuurikasvatussuunnitelma.fi-sivuston käyttöön ja aloittaa samalla paikallisen kulttuurikasvatussuunnitelman valmistelu. Pajoista kerättiin palaute hankkeen laatimalla kyselylomakkeella. Osa työpajoista toteutti lisäksi oman kyselynsä. Suonenjoki 20.1. (järjestäjä: Lastenkulttuurikeskus Lastu) Kokkola 4.2. (järjestäjä: Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto BARK), suomeksi ja ruotsiksi. BARK järjesti työpajoja jo vuoden 2015 puolella Närpiössä, Pedersöressä, Laihialla ja Vöyrissä. Loviisa 11.2. (järjestäjä: Lasten kulttuurikeskus Laku) Esimerkki palautteesta: Hyvää spontaania palautetta osallistujilta: Nyt vasta ymmärrän kuin laaja-alaisesta asiasta on kysymys. Mielenkiintoiset keskustelut sekä puheenvuorojen että työpajan aikana. Äänekoski 19.2. (järjestäjä: Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Kulttuuriaitta) Kunnat: Äänekoski ja Konnevesi Kemi 25.2. (järjestäjä: Kemin lastenkulttuurikeskus) Fiskars 4.3. ruotsiksi (järjestäjä: Föreningen Luckan) Kangasala 9.3. (järjestäjä: Pirkanmaan lastenkulttuurikeskukset)
14 Rauma 16.3. (järjestäjä: Porin lastenkulttuurikeskus ) Esimerkki palautteesta: Työpaja onnistui todella hienosti ja osallistujilta tuli paljon positiivista palautetta. Tilaisuus antoi erittäin hyvän näkökulman kulttuurikasvatussuunnitelmien vaatimaan työhön ja yhteistyömenetelmiin, hyviä konkreettisia eväitä saatiin suunnitelmien aloittamiseen. Erityisesti hyvää oli että paikalla oli sekä kulttuuri- että koulupuolen henkilöitä. Voidaan kokonaisuutena sanoa, että tässä kiireisessä ja melko abstraktiksikin muuttuneessa maailmassa, tämä tilaisuus oli erittäin tervetullut konkretiaa ja taustoittavia sisältöjä ja merkityksiä yhdistävä tapahtuma. Tärkeää oli myös, että asiat lähtivät eteenpäin ja kussakin kunnassa sovittiin miten edetään. Orimattila 17.3. (järjestäjä: Lastenkulttuurikeskus Efekti) Lappeenranta 31.3. (järjestäjä: Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metku) Seinäjoki 20.4. (järjestäjä: Lasten ja nuorten rytmimusiikkiverkosto Louhimo) Tammela 4.5. (järjestäjä Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX) Juva 25.8. (järjestäjä: Lastenkulttuurikeskus Verso) Esimerkki palautteesta: Ohjelman sisältöön olemme erittäin tyytyväisiä. Puhujat täydensivät hienosti toisiaan ja pääsimme hyvin yleiseltä tasolta tapausesimerkkeihin. Oma pikantti lisänsä oli Etelä-Savon ELY- keskuksen esittely uudesta tavoitteesta luoda Etelä-Savon alueelle kulttuurikasvatussuunnitelmien kokonaisuus. Emme siis ole yksin viemässä tärkeää asiaa eteenpäin. Itse olisin toivonut runsaampaa osallistujamäärää. Paikalla ei ollut opettajia, eikä rehtoreita. Myös päättävien tahojen vähäinen osallistuminen harmitti. Seminaarin jälkeen keskustelu on kuitenkin jatkunut ja jatkuu edelleen. Seminaari oli siis joka tapauksessa hyvä ponnahduslauta asioiden edistämiseen. Se oli ilahduttavaa, että kaksi alueen kärkimedioista uutisoi tapahtuman (Länsi-Savo ja YLE- Mikkeli). Utajärvi 7.9. (järjestäjä: Kulttuuritalo Valve) Parainen 22.9. suomeksi ja ruotsiksi (järjestäjä: Sagalundin museo) Yhteensä osallistujia työpajoissa oli 466 osallistujaa ja kiertue tavoitti ainakin 83 Suomen kuntaa. Työpajakiertueella kulttuurikasvatussuunnitelma.fi-sivusto tuli tutuksi, muutamissa pajoissa oli myös mediaa paikalla ja erityisesti pajoissa käytiin vilkasta keskustelua alueen kulttuurikasvatuksesta. Ehkä pajojen paras anti olikin eri ammattilaisten kohtaaminen ja ymmärryksen syntyminen siitä, mitä annettavaa taiteilijoilla ja kulttuurikasvattajilla voi olla koulujen ja oppilaiden arkeen ja päinvastoin. Kun loppuvuodesta lastenkulttuurin valtionpalkinto luovutettiin Louhimolle ja BARK:ille, yhtenä perusteluna oli aktiivinen kulttuurikasvatustyön edistäminen, mikä hankkeessa pantiin merkille tyytyväisin mielin.
15 Työpajakiertueesta opittiin paljon. Hyvät valmistelut ja selkeät mallit ja ohjeistukset varmistivat pajojen tasaisen laadun kautta Suomen. Pajoissa päästiin parhaiten työnteon makuun ja kulttuurikasvatussuunnitelman valmisteluun, jos paikalla oli edustajia kaikilta oleellisilta sektoreilta eli osanottajissa oli opetustoimen, kulttuuritoimen ja taide-alan väkeä. Yleensä epävarminta oli opettajien ja rehtorien osallistuminen ja ilman heitä oppilaille suunnattavaa kulttuurikasvatusta on vaikea käynnistää. Hankkeessa tarjottiin kaikille järjestäjinä toimineille lastenkulttuurikeskuksille sama 450 euron summa pajan kuluihin, mutta ne harvoin oli käytetty esimerkiksi opettajien sijaiskuluihin, joka olisi saattanut helpottaa opettajien osallistumista tilaisuuksiin. Osa pajoista selvisi hyvinkin pienin kuluin. Esimerkiksi Kangasalan työpaja, joka oli ehkä suurin osanottajamäärältään oli hankkeelle lopulta maksuton: tapahtumapaikan tarjosi Kangasala-talo eikä muitakaan kuluja kertynyt hankkeelle. Kangasalla oli lisäksi paljon opetusalan väkeä paikalla. Työpajoissa kuultiin lukuisia tärkeitä puheenvuoroja: monesti osallistujia eniten innostavimmat esitykset tulivat niiltä ammattilaisilta, jotka olivat saapuneet kertomaan kulttuurikasvatussuunnitelmien hyvistä puolista ja sen luomista uusista mahdollisuuksista omissa kunnissaan. Ilmeni ns. positiivista kilpailua: kun kerran tuossa naapurikunnassa, niin miksei meilläkin? Hanke jakoi suurimman osan työpajojen esityksistä Kulttuuriperintökasvatuksen seuran slideshare-sivustolla ja pp-esityksiä on sivulla katsottu yhteensä satoja kertoja hankkeen päättymiseen mennessä. Lisäksi työpaja-päivinä tunnelmia jaettiin innokkaasti Twitterissä, Instagramissa ja Facebookissa. Taikesta todetaan että taidekentille tilaisuudet olivat myös tervetullut kädenojennus kohti uudenlaista yhteistyötä ja verkostoitumista. Sektorirajat ylittävät tilaisuudet antoivat taitelijoille tilaisuuden tulla kuulluksi ja nähdyksi paikallisen taide- ja kulttuuritoiminnan asiantuntijoina. Lisäksi monipuolisesti erilaisista näkökulmista koostunut ohjelma auttoi myös taidekenttää hahmottamaan paremmin kulttuurikasvatustyön kokonaisuutta ja sen moninaisuutta. Taiteen edistämiskeskuksen kehittämisohjelman toimenpiteinä tuetaan myös jatkossa ammattitaiteilijoiden ja muiden lasten ja nuorten kulttuurin edustajien kohtaamisia ja verkostoitumista vastaavissa valtakunnallisissa hankkeissa.
16 8. #kulttuurikasvatussuunnitelma viestinnässä Kulttuurivoltti näkyi vuoden 2016 työpajakiertueen aikana paljon sosiaalisessa mediassa. Kiertueen vaiheita raportoitiin esimerkiksi hashtageilla #kulttuurikasvatussuunnitelma ja #kultsuontheroad. Kulttuuriperintökasvatuksen seuran sosiaalisen median työkalut kanavat kasvoivat läpi vuoden 2016 ehkä osittain tämänkin innokkaan sometyön ansiosta. Myös Lastenkulttuurikeskusten liiton Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa jaettiin tunnelmia kiertueelta. Myös molempien tahojen uutiskirjeissä kulttuurikasvatussuunnitelmat ovat olleet näkyvästi esillä. Samoin esimerkiksi Taike ja Opetushallitus ovat jakaneet kulttuurikasvatussuunnitelman viestiä omilla sivuillaan. Kulttuurikasvatussuunnitelmista on laadittu hankkeen toimesta myös artikkeli Wikipediaan. Hanke osallistui Educa-messuille vuosina 2015 ja 2016. Jälkimmäinen messuosuus rakennettiin pitkälti Kulttuurivoltin ympärille ja messuosastolla oli niin seuran kuin lastenkulttuurikeskusten väkeä teettämässä kävijöillä leikkimielistä testiä siitä, millaisia kulttuurikasvattajia he ovat. Messuosastolta jaettiin paljon valokuvia erityisesti instagramiin. Hanketta on edustettu ja esitelty mm. seuraavissa tapahtumissa vuosina 2015-16:
17 Opetushallituksen opetussuunnitelma 2016 tilaisuudet (opetusneuvos Mikko Hartikainen) Maakunnallinen OPS-työ -seminaari Jyväskylässä 14.1. 2015 (Marjo Tiainen- Niemistö) Lasten- ja nuortenkulttuurin kumppanuusareena Turussa 26.3.2015 (Saara Vesikansa) Suomen lasten ja nuorten kuvataidekoulujen liiton kevätpäivä Vantaalla 17.4.2015 (Saara Vesikansa) From museum education to audience engagement -seminaari Helsingissä 28.5.2015 (Marja Laine) A Place, a Border Different Stories, Bridging Ages Conference 2.6. 2015 (kulttuuriperintökasvatuksen kansainvälinen foorumi), Dundalk, Irlanti (Saara Vesikansa) Museoviraston alueellisen työn teemapäivä 8.6.2015 (Marja Laine) Kotiseutuliiton valtuusto 21.11.2015 (Hanna Lämsä) 15.4.2016 ITK-konferenssi, Aulanko 8.6.2016 Hiljaisuus-festivaalit Kittilässä(Laura Arala) 1.1.2016 Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Tampereella (Laura Arala) 1.10.2016 Tuusulan kunnan veso 29.10.2016 Toholammin museopäivä 5.-7.10.2016 Eurocities Culture Forum, Oulu (Katri Tenetz) 27.10.2016 Pohjois-Karjalan maakuntamuseopäivä (Ira Vihreälehto) 23.11.2016 Valtakunnallinen lastenkulttuurifoorumi, Vantaa (Ira Vihreälehto, Katri Tenetz ja Susanna Koponen) Lisäksi Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran, Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton, Opetushallituksen ja Taiken Taiteen edistämiskeskuksen esiintymisissä ja puheenvuoroissa Kulttuurivoltti ja kulttuurikasvatussuunnitelma näkyivät hyvin vuosina 2015-16. Esimerkiksi Taiken Eva-Maria Hakola totesi: Vuoden 2016 teema on Taide on lasten (#taideonlasten). Se (kulttuurikasvatussuunnitelma) on sisältynyt osana Taiken lasten -ja nuorten kehittämisohjelmaamme, joten sen ovat maininneet mahdollisesti ohjelmassa työskentelevät läänintaiteilijat, erityisasiantuntijat, minun ja johtajamme esitysten lisäksi - siis aina kun olemme toiminnastamme kertoneet. Kulttuurivolttia on esitelty mm. seuraavissa artikkeleissa: 20.1.2015 Yle-uutiset: Kulttuuri tavoittaa lapset kouluissa ja päiväkodeissa 4/15 Kleio (HYOL ry) Jutta Setälän artikkeli Lisää kulttuuriperintöä kouluihin, työkaluna kulttuurikasvatussuunnitelmat 6.5.2015 Västra Nyland: Här föds nya idéer till sagor 10.5.2015 Kommuntorget: Kulturen flyttar in i läroplanen 17.8.2015 Keskisuomalainen, pääkirjoitus: Keski-Suomen kouluissa löydetty kulttuurin merkitys 11.12.2015 Kunnat.fi -artikkeli: Joko kunnassanne on kulttuurikasvatussuunnitelma?
18 22.8.2016 Itä-Savo: Kulttuurikasvatus kuuluu kouluun 6.8.2016 Yle-uutiset: lastenkulttuuri on alettu ottaa vakavasti se näkyy myös määrahoissa, mutta epätasaisesti 15/2016 Opettaja-lehti: Kasvuvoimaa kulttuurista 27.12.2016 Länsi-Savo: Kulttuurin vuosi oli runsas Etelä-Savossa - mutta loppuvuodesta kulttuuriväki havaitsi tutun ongelman 16.1.2017 Pitäjänuutiset: Paikallishistoria tuli koulujen käyttöön Kulttuurikasvatussuunnitelmat mainitaan seuraavissa asiakirjoissa Kulttuuriympäristö yhteisenä voimavarana Kulttuuriympäristöstrategian toimeenpanosuunnitelma 2014 2020 (ympäristöministeriö 2015) ja Yhteistä perintöämme vaalien Kansallisen maailmanperintöstrategian toimeenpanosuunnitelma vuoteen 2025 (opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:43). 9. Hankkeen tuloksia: kulttuurikasvatussuunnitelmat värittivät kartan Kulttuurivoltti-hankkeessa kulttuurikasvatussuunnitelmia edistettiin luomalla selkeä ja innostava verkkotyökalu, joka auttaa laatimaan kulttuurikasvatussuunnitelman kaikenkokoisiin kuntiin. Sivusto on käännetty myös ruotsiksi ja englanniksi ja se on kaikkien vapaasti käytettävissä osoitteessa www.kulttuurikasvatussuunnitelma.fi. Tukea kulttuurikasvatussuunnitelmien laatimiseen antoi myös kautta Suomen järjestetyt Kulttuuria kouluun! -työpajat. Lastenkulttuurikeskusten järjestämissä työpajoissa kulttuurikasvatussuunnitelmien puolesta puhuivat opetustoimen, kulttuuritoimen, taiteilijakentän ja kunnan edustajat. Työpajakiertue tavoitti 83 Suomen kuntaa ja sai tilaisuuksiinsa yli 450 osallistujaa. Työpajakiertueiden malli on toimiva, toimiva konsepti, ja suosittelemme sitä myös muille vastaaville hankkeille. Kulttuurikasvatussuunnitelmia oli hankkeen päättyessä joulukuussa 2016 noin 90 Suomen kunnassa ja 50 kuntaan suunnitelma on valmisteilla. Ennen työpajakiertueen käynnistymistä vuonna 2015 kulttuurikasvatussuunnitelma oli vain 43 kunnassa. Hankkeen tuloksina kulttuurikasvatussuunnitelmien määrä Suomessa kolminkertaistui. Hankkeen tavoitteena ollut kulttuurikasvatussuunnitelmien tuplaaminen onnistui siis yli odotusten. Kun lisäksi muistaa, että kaikki suurimmat kunnat ovat jo ottaneet kulttuurikasvatussuunnitelman käyttöön se vahvistaa tulosta merkittävästi. Samalla kulttuurikasvatussuunnitelma ja siihen liittyvät termit ja sanastot ovat yhdenmukaistuneet kautta Suomen: nyt ymmärretään ja tiedetään mitä näillä asioilla tarkoitetaan, kun niistä puhutaan. Näin ei vielä ollut hankkeen aloittaessa. Hanke halusi loppumetreillään saada myös lasten ja nuorten mielipiteen kuuluviin tuottamalla hankkeessa videon yhteistyössä Helsingin kuvataidelukion opiskelijoiden kanssa. YouTube-videon voi katsoa osoitteessa http://bit.ly/kulttuurikasvatussuunnitelma. Videolla kerrotaan: "Kulttuuri on oikeus, rikkaus ja rakkaus. Kulttuurikasvatus kuuluu kaikille ja antaa eväät elämään!" sanovat Hämeenkylän koulun musiikkiluokkalaiset.
19 "Ihmiset saa vaihtoehtoisia asioita ja malleja siitä, mitä voi tehdä, elääkseen tai huvikseen", vahvistaa Karri Koira, muusikko. "Kulttuurikasvatus tuottaa sellaisia elämyksiä ja näkemyksiä, mitä en saata arvatakaan", jatkaa Helsingin kuvataidelukion rehtori Pirkko Majakangas. Hankkeen tuloksiin ollaan tyytyväisiä myös yhteistyökumppaneiden osalta. Opetushallituksesta Kulttuurivoltin merkityksen tiivistää opetusneuvos Mikko Hartikainen: Kulttuurivoltti-hanke on tukenut ainutlaatuisella panoksella paikallista opetussuunnitelmatyötä. Hankkeessa tuotettu työkalu, verkkomateriaali ja niitä jalkauttava koulutuskiertue on innostanut koulut, kunnat ja kulttuuritoimijat yhteistyön suomalaisen koulun parhaaksi! Hankkeen tuloksena kulttuurikasvatuksen merkitys yleissivistyksen rakentajana on vahvistunut. Kulttuurivoltin mainio materiaali on jatkossakin kuntien, koulujen ja opettajien hyödynnettävissä, vaikka itse hanke onkin päättynyt. Opetussuunnitelmauudistuksen yhtenä keskeisenä päämääränä on oppilaiden osallisuuden ja aktiivisen roolin vahvistaminen omassa oppimisessa. Uusissa opetussuunnitelmissa kulttuurikasvatus kuuluu kaikkeen opetukseen. Perusopetuksen arvoperustan mukaisesti kulttuurinen moninaisuus on rikkaus, jonka pohjalle päivittäinen opetus rakennetaan. Paikallisuuteen ankkuroituva kulttuurikasvatussuunnitelma tukee tehokkaasti oppilaiden identiteettien rakentumista ja uuden oppimista. Tavoitteellinen kulttuurikasvatus voi myös innostaa oppilaat aktiiviseen toimijuuteen omissa yhteisöissään. Kulttuurikasvatussuunnitelma luo siten perustaa elinvoimaiselle paikalliselle kulttuurille kulttuurisesti kestävälle kehitykselle! Taiteen edistämiskeskuksen näkökulmasta hanke oli myös merkityksellinen. Taiteen edistämiskeskuksen tehtäviin kuuluu myös lastenkulttuurin tukeminen. Hanke soveltui erinomaisesti käynnissä olevaan lasten- ja nuortenkulttuuriin kehittämisohjelmaan, jossa tavoitteena on sekä lasten- ja nuortenkulttuurin saatavuuden ja saavutettavuuden kehittäminen että alan taiteilijoiden aseman ja arvostuksen edistäminen. Taidekentän ottaminen mukaan heti alkutaipaleella kulttuurikasvatussuunnitelmien valmisteluun ja työstämiseen tuo paikalliseen suunnitteluun syvyyttä ja laajuutta. Alueen omien taiteilijoiden kutsuminen mukaan luo luontevia verkostoitumismahdollisuuksia, rikastuttaa kulttuurikasvatussuunnitelmia ja antaa mahdollisuuden hyödyntää monipuolisesti kunnan omia persoonallisia piirteitä ja kulttuuriresursseja. Kuntaliitosta Kulttuurivoltti-hankketta kommentoitiin seuraavasti: hankkeen ansiosta on saatu rakennettua suunnitelmallista yhteistyötä paikallisten kulttuuritoimijoiden sekä koulujen välille, joilla kulttuuria ja taidetta on tuotu osaksi lasten ja nuorten elämää ja arkea erityisesti koulupäivän aikana. Itsenäisyyden 100-vuotiajuhlavuoden kunniaksi sadan kulttuurikasvatussuunnitelman rajapyykki ylittyy vuonna 2017. Hankkeessa on jalkauduttu alueellisiin työpajoihin, kehitetty oiva verkkosivusto jokaisen avuksi ja mallintajaksi sekä nostettu yleisempäänkin tietoisuuteen kulttuurin ja taiteen kokemisen ja tekemisen merkitys. Hanke on osaltaan hyvin myös toteuttanut Kuntaliiton sivistyspoliittisessa
20 ohjelmassaan (Sivistyksen suunta 2025) lasten kulttuurille asettamia tavoitteita: Jokaisella on oikeus kulttuuripalveluihin iästä, kulttuuritaustasta ja elämäntilanteesta riippumatta. Lastenkulttuuri sekä lasten ja nuorten taiteellisen toiminnan tukeminen vahvistavat lasten osallisuutta, ehkäisevät syrjäytymistä sekä lisäävät tasa-arvoa ja hyvinvointia. Lasten ja nuorten kasvua ja identiteetin muodostumista vahvistetaan näin taiteen ja kulttuurin keinoin. 10. Tästä eteenpäin Kuten edellä tuli ilmi, Kulttuurivoltti-hanke loi hyvän pohjan työlle, joka jatkuu. Kulttuurikasvatussuunnitelmat eivät vielä ole käytössä kaikissa kunnissa eli tietoa niistä sekä tukea niiden laadintaan tarvitaan edelleen. Lisäksi kulttuurikasvatussuunnitelmien sisältöjen kehittämiseksi tarvitaan ajantasaisia taide- ja kulttuuriperintökasvatuksen aineistoja ja malleja. Kuten hankkeen yhteistyöryhmä on linjannut, kulttuurikasvatussuunnitelman roolia kulttuurien väliseen vuoropuheluun liittyvien näkökulmien ja taitojen vahvistamisessa tulisi korostaa edelleen. Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura ja Lastenkulttuurikeskusten liitto jatkavat työtä kulttuurikasvatussuunnitelmien levittämiseksi vähintäänkin osana perustoimintaansa. Seura on esimerkiksi hakenut apurahaa Svenska Kulturfondenilta vuodeksi 2017 kulttuurikasvatussuunnitelmien laatimista tukeville työpajoille niissä kaksikielisissä kunnissa, joissa suunnitelmaa ei vielä ole. Seura ja liitto hallinnoivat, ylläpitävät ja mahdollisuuksiensa mukaan kehittävät yhteistyössä kulttuurikasvatussuunnitelma.fi -verkkopalvelua. Valmiit suunnitelmat kootaan lastenkulttuuri.fi / barnkultur.fi -sivustolle. Lisäksi pidämme tärkeänä, että valtionhallinnossa tutkitaan ja hyödynnetään olemassa olevat mahdollisuudet tukea kulttuurikasvatussuunnitelmien juurtumista osaksi lasten ja nuorten taide-, kulttuuri- ja kulttuuriperintökasvatusta tukevia rakenteita myös kulttuurin hallinnonalalla. Lisäksi ehdotamme, että kulttuurikasvatussuunnitelmien toteutumisen ja niiden vaikutusten todentamiseksi käynnistetään niiden seuranta ja arviointi.
21