SUOMEN TEOLLISUUSSIJOITUS OY:N VUOSIJULKAISU 2012 KASVUUN SIJOITAMME AKTIIVISTA RISKINOTTOA UUSIA RAHASTOJA KASVUVAUHTIA YRITYKSILLE

SUOMEN TEOLLISUUSSIJOITUS OY:N VUOSIJULKAISU 2012 SIJOITAMME KASVUUN AKTIIVISTA RISKINOTTOA UUSIA RAHASTOJA KASVUVAUHTIA YRITYKSILLE 3

pääkirjoitus Jokaiseen hyväksyttyyn liiketoimintasuunnitelmaan ja sijoitukseen tulee liittyä uskottava menestymisen mahdollisuus. kuva Wilma Hurskainen VVoittoa tulee tavoitella altioneuvoston päätöksessä Teollisuussijoituksen sijoitustoiminnan yleisistä suuntaviivoista määritellään yhtiön sijoitustoiminnan tavoitteet. Elinkeinopoliittisten tavoitteiden määrittelyssä on pohjana hallitusohjelma, työ- ja elinkeinoministeriön tavoitelinjaukset sekä valtioneuvoston omistajapoliittinen periaatepäätös. Teollisuussijoituksen tehtävänä on yritystoiminnan edistäminen pääomasijoittamisen keinoin. Toiminta perustuu markkinaehtoisiin, yksityisten sijoittajien kanssa yhdessä toteutettaviin rahastosijoituksiin ja suoriin sijoituksiin. Lisäämällä riskirahoituksen tarjontaa ja aktivoimalla yksityisiä sijoittajia riskinottoon luomme kasvun edellytyksiä ja työpaikkoja. Rahastosijoitustoiminnalla Teollisuussijoitus edistää Suomessa toimivien pääomasijoitusrahastojen syntyä. Uusien suomalaisten rahastojen kokonaispääomasta merkittävä osa tulee ulkomaisilta sijoittajilta. Sijoittamalla ulkomaisiin rahastoihin houkuttelemme kansainvälistä pääomaa ja liiketoimintaosaamista suomalaisiin kasvuyrityksiin. Pääomasijoitustoiminnan osaamisen kehittämiseksi kiinnitämme erityistä huomiota hallinnointitiimien toiminnan laatuun ja kykyyn kehittää sijoituskohteena olevien yritysten liiketoimintaa. Teemme suoria sijoituksia asetettujen tavoitteiden mukaisesti painopistetoimialoille. Erityinen huomio on kohdistettu cleantech-sektorille, kaivosteollisuuteen, palvelusektorille ja määräaikaisen vakautusohjelman toteuttamiseen. Viime vuoden loppupuolella keskeisiä toimialoja hankevirran työstämisessä olivat myös metsä- ja biotalousalue sekä ICT-sektori. Työ- ja elinkeinoministeriön kehityshankkeissa Teollisuussijoitus on osallistunut Kasvuväylä-ohjelman kehittämiseen ja toimeenpanoon sekä Vigo-ohjelman operatiiviseen toteutukseen. Samalla on valmistauduttu ohjelmasta versovien parhaiden rahastojen pääomitukseen ja Vigo-yritysten jatkorahoitukseen. Valtion lisäsijoitukset turvaavat sijoitusvolyymiä Teollisuussijoituksen sijoitusten ja sijoitussitoumusten kokonaismäärä oli vuoden 2012 lopussa noin 720 miljoonaa euroa. Nykyisellä sijoituspolitiikalla markkinat ovat viime vuosina tarjonneet uusia hyväksyttäviä sijoitusmahdollisuuksia noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Markkinoilta palautuvan pääoman määrä on ollut olennaisesti ennakoitua pienempi. Ellei yhtiötä olisi pääomitettu, aleneva likviditeetti olisi johtanut olennaiseen vuosivolyymin pienenemiseen. Vuoden 2012 aikana toteutettu 50 miljoonan euron pääomitus mahdollisti sijoituspäätösten volyymin toteuttamisen lähes suunnitellulla tasolla. pääoman tuotto tavoitetasolla Teollisuussijoituksen vuositulos julkaistaan maaliskuun lopussa, kun olemme saaneet kaikkien rahasto-osuuksien arvostukset käyttöömme. Arvioimme tällä hetkellä vuoden 2012 vuosituloksen kääntyvän voitolliseksi. Edeltävän neljän vuoden aikana pääomasijoitusten arvonalennuksia rahastoissa ja suorissa sijoituksissa kirjattiin yhteensä 120 miljoonalla eurolla. Samanaikaisesti sijoituksista irtaantuminen on ollut arvioitua hitaampaa. Tappiokirjausten painopiste on ollut venture capital -sijoituksissa. Yritysjärjestelysijoitusten tuotto on sijoittajan kannalta hyväksyttävällä tasolla. Venture capital -markkinoilla näkyi vuoden 2012 aikana sijoittajia rohkaisevaa uudistumista. Haasteena on nyt valtion kannalta kasvattaa yrityskentän aluskasvillisuutta ja parantaa kykyä kohdentaa sijoituksia parhaisiin hankkeisiin ja tiimeihin. Valtio on asettanut yhtiön tuottotavoitteen siten, että Teollisuussijoitukseen sijoitetun pääoman reaaliarvon tulee kasvaa. Sijoitusten tulee olla markkinaehtoisia ja jokaiseen hyväksyttyyn liiketoimintasuunnitelmaan ja sijoitukseen tulee liittyä uskottava menestymisen mahdollisuus. Voittoa tulee tavoitella. Teollisuussijoituksen vuositulos heilahtelee voimakkaasti suhdanteiden mukana. Pitkällä aikavälillä sijoitetun pääoman tuottotavoite on saavutettu. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoiteasetannassa Teollisuussijoituksen elinkeinopoliittiset vaikuttavuustavoitteet ovat etusijalla. Tavoitteena kasvuyrittäjyyden edistäminen Työ- ja elinkeinoministeriön asettama keskeinen tavoite on kasvuyrittäjyyden edistäminen. Pyrimme vaikuttamaan pääomasijoituksilla siihen, että kansainvälistymällä kasvua hakevien yritysten määrä kasvaa. Osallistumme aktiivisesti sijoituskelpoisten hankkeiden rahoitukseen rakennemuutostoimialoilla. Sijoitusmahdollisuuksia selvitetään bio- ja ympäristöaloilla. Osallistumme mineraalistrategian toteuttamiseen ja pyrimme kotimaisen omistuksen lisäämiseen kaivosalalla. Yrityskuvatutkimuksen tulokset osoittavat että Teollisuussijoituksen toiminta perustuu henkilökunnan erinomaiseen ammattitaitoon ja luotettavuuteen. Erityistä huomiota alkaneena vuonna kiinnitämme sijoitustoiminnan vaikuttavuustulosten analysointiin ja niiden viestintään. Juha Marjosola Toimitusjohtaja 2 3

sisällys avainluvut TEOllisuussiJOiTuksEN sijoitukset VuONNa 2012 suorat sijoitukset Sijoitukset ja sijoitussitoumukset yhteensä noin 720 miljoonaa euroa. Sijoituskohteina 87 pääomasijoitusrahastoa ja 76 kohdeyritystä. yhtiö TOiMiala sijoitus (milj. euroa) Componenta Oyj liiketoiminta- ja teollisuustuotteet 2,4 EMC Talotekniikka Oy Rakennusteollisuus 0,5 Eniram Oy Energia ja ympäristö 0,2 European Batteries Oy Energia ja ympäristö 0,1 Finnprotein Oy kemikaalit ja materiaalit 0,2 Holiday Club Resorts Oy kulutuspalvelut 0,5 ionphase Oy kemikaalit ja materiaalit 1,1 keliber Oy Energia ja ympäristö 1,5 lamor Corporation ab Energia ja ympäristö 4,7 Mendor Oy life sciences 0,4 MetGen Oy kemikaalit ja materiaalit 0,8 Multi Touch Oy Tietokoneet ja kuluttajaelektroniikka 0,5 Nordic Mining asa Energia ja ympäristö 0,2 Northland Resources s.a. Energia ja ympäristö 2,0 skysql Corporation ab Tietokoneet ja kuluttajaelektroniikka 1,0 sotkamo silver ab Energia ja ympäristö 1,1 Viavia Oy (staffpoint) liiketoiminta- ja teollisuuspalvelut 5,1 suorat sijoitukset yhteensä 22,3 sijoitukset Ja VOiMassa OlEVaT sijoitussitoumukset 718,7 MilJ. EuROa 31.12.2012 (alustava) 21% 8% 7% 17% 19% 28% alkuvaiheen rahastot 136,3 milj. euroa RaHasTOsiJOiTuksET kasvurahastot 204,8 milj. euroa yritysjärjestelyrahastot 121,3 milj. euroa 2 PääkiRJOiTus 5 avainluvut 2012 6 aktiivista RiskiNOTTOa Sijoitustoiminta pysyy aktiivisena matalasuhdanteesta huolimatta. 10 PääOMaa uusille RaHasTOillE Vuonna 2012 Teollisuussijoitus ja KRR sijoittivat yhteensä viiteen uuteen pääomasijoitusrahastoon. 14 kasvuyritykset luovat uutta Nopean kasvun yrityksiin tarvitaan ulkopuolisia kasvun rahoittajia. 18 yritysjärjestelyillä suhdannehaasteita VasTaaN Vaikeassa taloustilanteessa tarvitaan keinoja yritysten kasvun ja kannattavuuden ylläpitämiseksi. JulkaisiJa suomen Teollisuussijoitus Oy, Mannerheimintie 14 a, 00100 Helsinki, puh. 09 680 3680. etunimi.sukunimi@teollisuussijoitus.fi,www.teollisuussijoitus.fi PääTOiMiTTaJaT Juha Marjosola, anna kilpeläinen. kustantaja sanoma yritysjulkaisut TOiMiTus tuottajat Martti Ristimäki, Eeva-Maria lidman, graafinen suunnittelija anu Pyykkö PaiNO uusimaa 2013. issn 1796-0266 OsOiTEMuuTOksET tesi@teollisuussijoitus.fi 22 RaHOiTusOHJElMilla PääOMaa PaiNOPisTEaluEillE Kaivosklusteri kansainvälistyy. Vakautusrahoitus vie huonojen suhdanteiden yli. 26 kolumni Vaikuttavuudesta sijoitustoiminnan kriteeri. RaHasTO sijoitussitoumus (MilJ. EuROa) Creandum iii lp 7,5 VisionPlus Fund i ky 5,0 Vaaka Partners Buyout Fund ii ky 10,0 sentica Buyout iv ky * 10,0 Rahastosijoitukset yhteensä 32,5 * Rahasto aloittaa toimintansa vuonna 2013. sijoitukset Ja VOiMassa OlEVaT sijoitussitoumukset (MilJ. EuROa) 1995 2012 (alustava) 800 700 600 500 400 300 200 100 0 2,5 95 20 46 84 134 179 217 254 297 282 326 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 355 469 573 619 685 692 719 12 suorat sijoitukset 147,7 milj. euroa start Fund i ky 54,6 milj. euroa kasvurahastojen Rahasto ky 54,0 milj. euroa kasvurahastojen Rahasto ky start Fund i ky suorat sijoitukset Tytäryhtiö start Fund of kera Oy sitoumukset rahastoihin Teollisuussijoituksen tulostiedot, yritysvastuuraportti ja tilinpäätös julkaistaan verkkosivuilla maaliskuussa. www.teollisuussijoitus.fi 4 5

talous Aktiivista riskinottoa Epävarma taloustilanne ja teollisuuden rakennemuutos heijastuvat myös pääomasijoittamiseen. Teollisuussijoituksen sijoitustoiminta säilyi kuitenkin varsin vilkkaana viime vuonna. teksti marko häikiö, talousjohtaja kuva antti-jussi savolainen Yleinen talouskehitys oli vuonna 2012 vaisua, sillä Suomen kokonaistuotannon arvioidaan jääneen hieman edeltävän vuoden tasosta. Kasvun arvioidaan elpyvän hieman vuonna 2013 ja parantuvan vuonna 2014, mutta vielä silloinkin jäädään vuoden 2008 tasosta. Teollisuudessa käydään läpi rakennemuutosta, joka heijastuu kasvulukuihin. Samansuuntaista kehitystä käydään läpi myös muualla Euroopassa. Epävarma taloustilanne heijastuu suoraan myös pääomasijoittamiseen. Yritysten kasvusuunnitelmat eivät toteudu monilla toimialoilla suunnitellusti, ja yritykset tarvitsevat lisää pääomaa kannattavuuden heiketessä. Aktiivisuus Suomen pääomasijoitusmarkkinassa vaikuttaisi olleen FVCA:n alkuvuoden tilastojen valossa edellisvuosien tasolla vuonna 2012. Suomen asema sijoituskohteena on säilynyt positiivisena muiden Pohjoismaiden tapaan, sillä nämä maat on nähty jossain määrin turvasatamana eteläisen Euroopan kustannuksella. Myös suomalainen korkea osaaminen esimerkiksi pelialalla on edistänyt sijoitusten vetovoimaa. 6 7

Suomen asema sijoituskohteena on säilynyt positiivisena muiden pohjoismaiden tapaan. Riskinotto heiluttaa tulosta, mutta pääoma on silti kasvanut. Kotimaiset alku ja kasvuvaiheen venture capital sijoitukset ovat jo usean vuoden olleet Suomessa laskussa FVCA:n toimialatilastojen perusteella, eikä käännettä näyttäisi tapahtuneen vuonna 2012. Todellinen kasvurahoitusmarkkinan kehitys on kuitenkin selkeästi myönteisempi. Riskirahaa on viime vuosina kanavoitunut kasvuyrityksiin ohi toimialatilastojen enkelisijoittajilta sekä ulkomaisista lähteistä. Technopolis Oyj:n keräämien tietojen mukaan kotimaiset korkean teknologian yhtiöt keräsivät uutta rahoitusta vuonna 2012 yhteensä 111 miljoonaa euroa 72 transaktiossa (2011: 114 miljoonaa euroa, 46 transaktiota), joista ulkomaisten sijoittajien osuus oli euromääräisesti yli puolet, 57 prosenttia. Kasvuyritysten kannalta olisi toivottavaa, että suomalaista ammattimaisesti toimivien pääomasijoitusrahastojen kenttää saataisiin vahvistettua. Oman pääoman ehtoiselle rahoitukselle on todennäköisesti odotettavissa kasvavaa kysyntää kiristyneessä pankkirahoitusympäristössä, varsinkin rakennemuutosta läpikäyvillä toimialoilla. Aktiivista sijoittamista matalasuhdanteessa Teollisuussijoituksen sijoitustoiminta säilyi varsin vilkkaana viime vuonna. Pääoman kierto sijoitussalkussa hidastuu talouden matalasuhdanteessa, mutta Teollisuussijoituksen sijoituskykyä paransi valtion toteuttama 50 miljoonan euron pääomitus kesällä 2012. Teollisuussijoitus oli aktiivinen niin suorien sijoitusten kuin rahas tosijoitusten saralla. Kassavirta pääomasijoituksiin vuonna 2012 oli kaikkiaan reilut 80 miljoonaa euroa. Rahastosijoitukset painottuivat uusiin, kasvuyrityksiin sijoittaviin rahastoihin, jotka katalysoivat kotimaisten kasvuyritysten menestymisen mahdollisuuksia, kilpailukykyä ja työpaikkojen luomista. Suorat sijoitukset painottuivat korkean arvonlisän kansainvälistä kasvua hakeviin yrityksiin sekä kaivosklusteriin, jossa on tälläkin hetkellä useita hankkeita vireillä. Pääomaa palautui sijoituksista vajaat 38 miljoonaa euroa, josta rahastoista palautuvan kassavirran osuus oli 29 miljoonaa ja suorien sijoitusten osuus vajaat 10 miljoonaa euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna palautuvan pääoman määrä pieneni noin 14 miljoonalla eurolla eli irtautumisten määrä oli selkeässä laskussa markkinatilanteesta johtuen. Likvidien varojen vahva vuosi Teollisuussijoituksen likviditeetti pysyi pääomasijoitusten negatiivisesta kassavirrasta huolimatta vahvana. Likvidien varojen määrä oli vuoden päättyessä 211 miljoonaa euroa ja maksamattomat pääomasijoitussitoumukset olivat 222 miljoonaa euroa. Likvidien varojen sijoittamisen osalta vuosi 2012 oli erinomainen. Varsinkin korkosijoitusten tuotto oli odotuksiin nähden hyvällä tasolla. Tuottokehitystä edistivät Euroopan keskuspankin markkinaa tukevat toimet, jotka lievensivät epävarmuutta euroalueella vuoden loppua kohti, sekä toisaalta korkotason lasku. Myös osakkeiden tuotto oli vuoden alun ja syksyn kurssinousujen johdosta odotettua parempi, vaikka toukokuussa koettiin voimakas kurssien notkahdus. Teollisuussijoituksen likvidien varojen tuotto koko vuodelta oli kymmenen prosenttia, joka korkopainotteiselle sijoitussalkulle on erinomainen tulos. Riskinotto heiluttaa tulosta Teollisuussijoituksen erityistehtävä ohjaa sijoitusportfolion suunnittelua ja rakentamista. Pääosa sijoituksista suunnataan korkean riskin kohteisiin, joissa on korkea tuottomahdollisuus, mutta myös riski sijoituksen arvon alentumiselle tai jopa menettämiselle. Toisaalta yhtiön on toimittava pitkällä aikavälillä liiketaloudellisesti kannattavasti, jotta toiminnan jatkuvuus voidaan taata. Lisäksi suoran ja rahastosijoittamisen erilainen kassavirtadynamiikka asettaa vaatimuksia portfolion suunnittelulle. Näillä edellytyksillä yhtiön nykyinen pääomasijoitusportfolio rakentuu noin 70 prosenttisesti venture capital sijoituksista ja 30 prosenttisesti kypsemmän vaiheen sijoituksista. Rahastosijoitusten osuus sijoituksista on noin 75 prosenttia. Korkea venture capital painotus heijastuu portfoliossa pääoman melko matalana kiertonopeutena. Viimeisten neljän tilikauden (2008 2011) aikana pääomasijoituksia on alaskirjattu 120 miljoonalla eurolla, mistä johtuen myös yhtiön tulos on ollut viimeiset tilikaudet tappiollinen. Huomattavaa kuitenkin on, että valtion 470 miljoonan euron sijoitukset Teollisuussijoitukseen ovat kasvaneet viime vuosien sijoitusten arvonalentumisesta huolimatta 560 miljoonan euron omaksi pääomaksi. Yhtiön tulos heilahtelee siis voimakkaasti taloussuhdanteiden mukana. Koko yhtiön toiminta aikana sijoitetun pääoman tuotto on saavuttanut yleisen inflaatiotason. Varsinkin kypsemmän vaiheen sijoitusten tuotoilla on pystytty turvaamaan toiminnan jatkuvuutta yli suhdannevaihteluiden. Nykyisellä portfoliorakenteella yhtiön tavoitteena on saavuttaa neljän prosentin tuottotaso pitkällä aikavälillä. Vastuullista sijoitustoimintaa Parasta vaikuttavuutta suomalaiseen kansantalouteen Teollisuussijoitus luo sijoittamalla hyvän kasvupotentiaalin omaaviin suomalaisyrityksiin, jotka tekevät vahvaa tulosta, kasvavat ja työllistävät hyvin. Teollisuussijoitus painottaa toiminnassaan vastuullisuuden merkitystä osana omien sijoitustensa riskienhallintaa. Sijoitustoiminnan vastuullisuus toimii kahdella tasolla: Teollisuussijoitus toimii itse vastuullisesti ja edellyttää myös, että sijoituskohteena olevat yritykset toimivat vastuullisesti ympäristöllisissä, sosiaalisissa sekä talouteen ja hallintoon liittyvissä asioissa. Teollisuussijoituksen tilinpäätös ja tulostiedot julkaistaan verkkosivulla maaliskuussa, kun sijoituskohteina olevat pääomasijoitusrahastot ovat raportoineet omat tilinpäätöksensä Teollisuussijoitukselle. Katso www.teollisuussijoitus.fi 8 9

RAHASTOSIJOITUKSET KRR:n kohderahastojen sijoitussalkut ovat vielä nuoria, mutta uskon, että sieltä nousee useita positiivisia kasvutarinoita. anne riekki JOHTAJA, RAHASTOSIJOITUKSET PÄÄOMAA Tärkeä rooli varainkeruuvaiheessa Teollisuussijoitus sijoittaa pääomasijoitusrahastoihin sekä suoraan että hallinnoimansa Kasvurahastojen Rahaston (KRR) kautta. Me katalysoimme kotimaista pääomasijoitusmarkkinaa. Sekä Teollisuussijoituksella että yhdessä työeläkeyhtiöiden kanssa perustamallamme KRR:lla on ollut olennainen rooli sen varmistamisessa, että markkinaan on syntynyt ammattitaitoisten tiimien hallinnoimia, ensimmäisessä sulkemisessa kriittisen minimikoon saavuttaneita rahastoja. Ankkurisijoittajilla on Riekin mukaan tärkeä merkitys myös myöhemmän varainkeruun kannalta, sillä osa sijoittajista lähtee mukaan vasta ensimmäisen sulkemisen tapahduttua. Vuosina 2008 2012 Teollisuussijoitus on antanut sijoitussitoumuksia omasta taseestaan kotimaisiin kasvu- ja venture capital -rahastoihin noin 115 miljoonaa euroa ja KRR noin 110 miljoonaa euroa. Muuta pääomaa edellä mainitut kotimaiset pääomasijoitusrahastot keräsivät noin 680 miljoonaa euroa. Näiden sijoittajien joukossa on muun muassa Euroopan investointirahasto, joka on sijoittanut tänä aikana suomalaisiin rahastoihin noin 110 miljoonaa euroa. Nyt kun kolme neljännestä KRR:n sijoituskaudesta on kulunut, voidaan nähdä että KRR:n sijoitustoiminnalla on saavutettu sitä vaija uusia rahastoja Teollisuussijoitus katalysoi rahastosijoituksillaan koti- ja ulkomaisten rahastojen pääomasijoituksia Suomessa. Tämä edistää kohdeyritysten kasvua ja kansainvälistymistä. TEKSTI JORMA LEPPÄNEN KUVA ANTTI-JUSSI SAVOLAINEN P ääomasijoitusyhtiöiden varainkeruu Suomessa ja muualla Euroopassa on edelleen vaikeampaa kuin ennen finanssikriisiä. Teollisuussijoituksen johtaja Anne Riekki suhtautuu tulevaisuuteen silti luottavaisesti. Teollisuussijoituksen näkökulmasta vuosi 2012 oli haasteellisiin olosuhteisiin nähden kohtuullisen hyvä. Teollisuussijoitus ja Kasvurahastojen Rahasto antoivat sijoitussitoumukset yhteensä viiteen uuteen rahastoon, kolmeen uuteen venture capital -rahastoon sekä kahteen uuteen yritysjärjestelyrahastoon. Riekki uskoo, että uusia rahastoja syntyy Suomeen myös vuonna 2013. Varainkeruuajat pysyvät kuitenkin pitkinä. Kun aiemmin varainkeruu vaati keskimäärin 4 6 kuukautta, nyt siihen menee helposti vuosi tai enemmän. Tilannetta tosin helpottaa se, että ulkomaiset instituutiot ovat viime aikoina olleet yhä kiinnostuneempia sijoittamaan suomalaisiin, ja yleisemminkin pohjoismaisiin, pääomasijoitusrahastoihin. Tämä näkyy etenkin yritysjärjestelyrahastojen puolella. kuttavuutta, jota rahastojen rahaston perustamisella alun perin tavoiteltiin. Suomalaiseen pääomamarkkinaan on saatu merkittävästi pääomaa ja uusia rahastoja rahoittamaan varhaisen vaiheen teknologiayhtiöitä ja kasvuyhtiöitä. KRR:n kohderahastojen sijoitussalkut ovat vielä nuoria, mutta uskon, että sieltä nousee useita positiivisia kasvutarinoita. Kasvua ja työpaikkoja Vuonna 2012 Teollisuussijoitus antoi sijoitussitoumukset neljään uuteen rahastoon. Vaaka Partners Buyout Fund II keskittyy kasvun rahoittamiseen sekä keskisuurten suomalaisten yhtiöiden yritysjärjeste- Fakta Mikä KRR? Kasvurahastojen Rahasto Ky sijoittaa kasvuyrityksiin sijoittaviin pääomasijoitusrahastoihin. Rahaston pääoma on 135 miljoonaa euroa, joista työeläkeyhtiöiden sitoumukset ovat 60 ja Teollisuussijoituksen 40 prosenttia. Sijoitukset ovat mahdollisia kaikille toimialoille kiinteistöjä lukuun ottamatta. KRR on antanut sijoitussitoumuksia kohderahastoihin noin 110 miljoonalla eurolla. Sijoituskausi päättyy joulukuussa 2013. KRR:n taustavoimat harkitsevat kakkosrahaston perustamista. 10 11

miltä näyttää sijoitusvuosi 2013? Vaaka Partners luo kasvua ja työpaikkoja Venture capital -rahastojen vetäjät arvioivat alkaneen vuoden sijoitusnäkymät hyvin myönteisiksi. Kannattavien keskisuurten yritysten yritysjärjestelyihin erikoistunut Vaaka Partners keräsi viime vuonna uuden buyout-rahaston, johon myös Teollisuussijoitus on osallistunut sijoittajana. Toteutamme hyväksi koettua strategiaamme myös uuden rahastomme kautta. Yhdistämme kannattavia yrityksiä yhä kannattavammiksi kokonaisuuksiksi, joilla on mahdollisuus menestyä myös kansainvälisillä markkinoilla. Piirinmestareista tulee Suomen, Pohjoismaiden ja Euroopan mestareita, Vaaka Partnersin toimitusjohtaja Juha Peltola sanoo. Hyvä esimerkki Vaaka Partnersin työstä on se, kuinka pääomasijoittaja vuonna 2007 ryhtyi pääomistajaksi kokonaisuudessa, jossa yhdistettiin neljä suomalaista talotekniikkapalveluita toimittavaa yhtiötä. Viidessä vuodessa tehtiin 12 uutta yritysostoa ja luotiin yli 100 miljoonan euron liikevaihtoa tekevä EMC Talotekniikka. Vaaka Partners, Teollisuussijoitus ja muut osakkeenomistajat sopivat EMC Talotekniikan myymisestä hollantilaiselle Royal Imtechille viime joulukuussa. Me saimme hyvän tuoton sijoituksillemme, ja luomallamme yhtiöllä on nyt erinomainen koti. Kuudessa vuodessa EMC Talotekniikan ja sen edeltäjien liikevaihto kasvoi 20 miljoonasta eurosta yli 100 miljoonaan euroon. Orgaanista kasvua oli yli 50 miljoonaa euroa. Vuosina 2008 2011 hankkimissamme sijoituskohteissa orgaanisen kasvun osuus on ollut keskimäärin 75 prosenttia kokonaiskasvusta. Olemme omistaneet näitä yhtiöitä keskimäärin 3,5 vuotta ja sinä aikana ne ovat luoneet 250 täysin uutta työpaikkaa. Tutkimukset osoittavat, että pääomasijoittajien kohdeyritykset kasvavat, kansainvälistyvät ja luovat enemmän työpaikkoja kuin verrokkiyritykset. Juha Peltolan mukaan pääomasijoittajien menestys perustuu kolmelle tekijälle. Avainsanat ovat tahto, taito ja pääoma. Omistajalla täytyy olla voimakas tahto kasvattaa ja kansainvälistää yritystä. On löydettävä parhaat mahdolliset henkilöt avaintehtäviin. Pääomaa tarvitaan yrityskauppojen tekemiseen ja ylipäänsä investointeihin, joita kasvu edellyttää. Pääomasijoittajan voimakas tahto kasvattaa yritystä perustuu arvon luomiseen. Yrityskoon kasvattaminen auttaa meitä saamaan sijoituksellemme enemmän tuottoa. Yleensä on myös niin, että yrityksen kasvaessa sen riskikerroin pienenee ja tulevaisuuden odotukset paranevat. Kasvu ei ole silti ainoa tuotto-odotuksia lisäävä tekijä. Luonnollisesti yhtiön ja sijoittajan tuoton kannalta pelkkää kokoa tärkeämpi on kuitenkin se, että yhtiö pystyy palvelemaan asiakkaitaan kasvun myötä yhä paremmin. lyihin. VisionPlus Fund I sijoittaa digitaalisiin kuluttajatuotteisiin, peleihin sekä mobiili- ja tietokonesovelluksiin, ja sen sijoitusmalli perustuu tulonjakoon yrityksen ja sijoittajan välillä. Sijoittajan tuotto muodostuu tuotteen myynnistä jaettavista rojalteista. Ruotsalainen Creandum III sijoittaa pohjoismaisiin varhaisen vaiheen teknologiayhtiöihin painopisteinään erityisesti internet- ja mobiiliratkaisuihin perustuvat kuluttajille suunnatut tuotteet ja palvelut, ohjelmistot ja laiteteknologia. Sentica Buyout IV sijoittaa kotimaisiin keskisuuriin yhtiöihin, joilla on vahva markkina-asema ja lupaavat kasvunäkymät. Sentica Buyout IV aloittaa toimintansa vuonna 2013. KRR antoi vuonna 2012 myös sijoitussitoumukset neljään uuteen rahastoon. Edellä mainittujen Vaaka Partnersin, Visionplus Managementin ja Sentica Partnersin hallinnoimien rahastojen lisäksi KRR antoi sitoumuksen Lifeline Ventures Fund I:een. Lifeline on kolmen kokeneen yrittäjän perustama varhaisen vaiheen teknologiasijoittaja, joka on ansioitunut muun muassa Vigo-kiihdyttämötoimijana. Lifelinen sijoitusfokuksessa ovat erityisesti alkavan vaiheen terveys-, peli- ja teknologiayritykset. Riekki toteaa, että kaikilla uusilla rahastoilla on oma profiilinsa ja painopisteensä. Teknologiasijoittajat jopa täydentävät toinen toistensa rahoitus- ja osaamistarjontaa. Tämä on tärkeää myös vaikuttavuuden kannalta. Erilaisilla pääomasijoitusrahastoilla on tärkeä tehtävä yritysten kasvun rahoittajina ja työn tuottavuuden kehittäjinä. Tämä korostuu etenkin nyt, kun uusien työpaikkojen luominen on yhä enemmän pienten ja keskisuurten yritysten varassa. Ilman kasvurahoitusta yhteiskunnan investoinnit koulutukseen ja innovaatiojärjestelmään menevät hukkaan. Työllisyyden edistämisessä erityisen suuri vaikutus on ollut pk-sektoriin keskittyneillä yritysjärjestelyrahastoilla. Yhdistämällä pieniä yrityksiä mielekkäällä tavalla suuremmiksi ja kilpailukykyisemmiksi yhtiöiksi yritysjärjestelyrahastot ovat luoneet edellytyksiä investoinneille sekä uusien työpaikkojen synnyttämiselle ja vanhojen työpaikkojen säilyttämiselle. teollisuussijoituksella ja krr:llä huomattava ViPuVaikutus Sijoitukset pääomarahastoihin milj. euroa 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Teollisuussijoituksen sijoitus KRR:ään KRR Muu rahastojen keräämä pääoma Euroopan investointirahasto Kasvurahastojen Rahasto (KRR) Kohderahastojen keräämä pääoma Teollisuussijoituksen sijoitukset rahastoihin Työeläkeyhtiöiden sijoitus KRR:ään Teollisuussijoituksen sijoitus KRR:ään Vuodesta 2008 alkaen kerätyt kotimaiset kasvu- ja venture capital -rahastot, joihin Teollisuussijoitus ja/tai KRR ovat sijoittaneet. Staffan Helgesson, Creandum Vuosi 2013 herättää meissä kovasti innostusta, sillä Pohjoismaissa kasvuyritysten ekosysteemi jatkaa kehittymistään. Täällä on yhä enemmän yrittäjiä, roolimalleja, palveluntarjoajia ja sijoittajia, joten Pohjoismaissa on saavutettu kriittinen massa. Täällä syntyy jatkuvasti lisää hienoja uusia yhtiöitä. Seuraamme tarkkaan, miten yrittäjät kehittävät uusia tuotteita ja palveluita; meille avautuu uusia sijoitusmahdollisuuksia. Petteri Koponen, Lifeline Ventures Odotan vuodelta 2013 erityisesti Supercellin ja Rovion vanavedessä nousevia kunnianhimoisia alkuvaiheen peli- ja b-to-c-verkkohankkeita sekä myös perinteisempiä teollisuudenaloja uudistavia startupeja. Uskon, että tänä vuonna entistä useampien perustajatiimien ensisijainen tavoite on merkittävän liiketoiminnan rakentaminen eikä esimerkiksi pelkästään teknisesti hienon pelin toteuttaminen. Veikkaan, että tänä vuonna jotkut seuraavista teknologioista lyövät itsensä läpi: 3Dtulostus, sensoriverkot ja tablettioptimoidut b-to-b-palvelut. Tero Ojanperä, Vision+ Sijoitusvuosi 2013 näyttää hyvin lupaavalta. Digitalisaatio luo uusia mahdollisuuksia ja mullistaa perinteisiä toimialoja luoden kasvua ja mahdollisuuksia. Suomi tulee vahvistamaan asemaansa Euroopan kasvuyrityskeskuksena, ja toivottavasti myös julkisen sektorin toimenpiteet tukevat tätä kehitystä. Seuraava iso juttu on siirtyminen perinteisestä verkkomainonnasta sosiaaliseen kaupankäyntiin. 12 13

KASVUSIJOITUKSET Vuoropuhelu kasvuyritysten, pääomasijoittajien ja suuryritysten välillä on tärkeää. JUssi HaTTULa JOHTAJA, KASVUSIJOITUKSET Kuva Antti-Jussi Savolainen Kasvuyritykset luovat UUTTA Kasvuyritykset ovat tärkeitä uusien tuotteiden kehittäjiä ja työpaikkojen luojia. Nopean kasvun yrityksiin tarvitaan usein mukaan ulkopuolisia sijoittajia rahoittamaan kasvua. TEKSTI HELINÄ HIRVIKORPI KUVITUS PIETARI POSTI / AGENGT PEKKA Vuoden 2012 kasvuyrityskatsauksen mukaan yli puolet uusista työpaikoista syntyy kasvuyrityksiin. Näille yrityksille on ominaista, että ne ovat muuta yrityskantaa osaamisintensiivisempiä, nuorempia ja usein pieniä. Kasvuyritys lähtee usein liikkeelle puhtaalta pöydältä, ja sillä on mahdollisuus tehdä asioita uudella tavalla ilman aiempien tuotteiden painolastia. Nopean kasvun yritykset eivät aina pysty rahoittamaan kasvua omilla tulovirroilla. Tällöin mukaan tarvitaan ulkopuolinen sijoittaja. Varhaisen vaiheen yrittäjyydessä on tapahtunut Suomessa valtaisa muutos. Kasvuyrittäjyys nähdään erittäin potentiaalisena uravaihtoehtona. Omat ideat ja ajatukset ovat nostaneet uuden yrittäjäkulttuurin. Uutta on myös se, että start up -yrittäjät ovat aiempaa paljon avoimempia, ajatuksia jaetaan ja sitä kautta autetaan toisia ja päästään eteenpäin, Teollisuussijoituksen kasvusijoituksista vastaava johtaja Jussi Hattula näkee. Aiemmin yrittäjiksi ryhtyvät etenivät yksin umpihangessa. Kun ihmiset keskustelevat ja verkottuvat, syntyy yhteisiä latuja ja yhteistyössä myös vahvempia yrityksiä. Haaste on ollut myös, että on usein liian pitkään jatkettu sellaista liiketoimintaa, joka ei ole aidosti kilpailukykyistä. Pienet yritykset keskittyvät jopa 4-5 vuotta tuotteen tekemiseen ja toteavat sitten, että strategia tai tuote ei toimi tai asiakas ei sitä tarvitse. Tätä päivää ku- VUOROPUHeLUa KasVUYRiTYsTeN Ja suurten YHTiÖideN VÄLiLLe Jussi Hattula on pohtinut, miten myös suomalaiset suuryritykset voisivat uudistua. Oman tuotekehityksensä tai strategiatyönsä kautta se löytää toki uusia mahdollisuuksia, mutta Suomessa varsin vähän käytetty tapa on ostaa osaamista ja valmiita tuoteaihioita toisten yritysten muodossa. Vuoropuhelu kasvuyritysten, pääomasijoittajien ja suuryritysten välillä olisi varsin tärkeää. Meillä Suomessa on Euroopan mittakaavassakin poikkeuksellisen vähän tätä vuoropuhelua. Yritykset puhuvat eri kieltä, Hattula sanoo. Pääomasijoittajien ja suuryritysten vuoropuhelua on lähinnä spin out -tilanteissa, kun jokin suuryrityksen osa irrotetaan omaksi itsenäiseksi yritykseksi elämään omaa elämäänsä. Kun on vertailtu Suomen ja Euroopan kasvuyritysympäristöä, huomattava ero on juuri dialogin puutteessa. Suuryritykset voisivat olla avoimempia ja kertoa tarpeistaan, millaista osaamista ja millaisia ratkaisuja ne tarvitsevat. Niiden ympärille voisi syntyä uusia yrityksiä. Samalla kasvuyritykset saisivat lisää mahdollisuuksia kasvaa kotimaisessa omistuksessa. Tällä hetkellä yrityksen kasvaessa tietyn kokoiseksi usein ainoa irtautumisvaihtoehto on kansainvälinen yritysosto, koska Suomesta ei löydy uusia kiinnostuneita omistajia. Toisaalta kansainvälinen omistaja tuo yritykselle paljon muutakin, kuten valmiita verkostoja maailmalla. Moni yritys jatkaa onnistuneesti kasvua ulkomaisessa omistuksessa. Olisi kuitenkin Suomen kannalta hyvä, että meillä olisi enemmän kotimaisia omistajavaihtoehtoja. 14 15

vaa fail fast -kulttuuri eli mahdollisimman nopeasti haetaan arvolupaus, joka kohtaa asiakastarpeen. Jussi Hattula haluaa korostaa, että internetpohjaisten yritysten ja peliyritysten ohella meillä on paljon myös pidempää kehitystyötä vaativia teollisia hankkeita, upeita lupauksia. Peliteollisuudessa eletään nyt nousukautta, mutta sielläkin tapahtuu tulevaisuudessa murroksia, jotka pitää ymmärtää. Siinä tehdään hallaa monelle muulle kasvavalle toimialalle, jos kaikkien huomio keskittyy vain yhteen toimialaan kerrallaan. On tehtävä ero myös kasvuyrittäjyyden ja yrittäjyyden välillä. On myös useita menestyviä yrityksiä, joiden kasvumahdollisuus on syntynyt vähitellen asiakastarpeita ymmärtäen. Ovien avaajana Teollisuussijoitus tekee yhteistyötä kasvuvaiheen rahastojen ja työeläkeyhtiöiden kanssa. Sijoitukset syndikoidaan aina hankkeeseen sopivien kumppanisijoittajien kanssa. Meille on tärkeä varmistaa, että löytyy yrittäjien, omistajien ja sijoittajien hyvä yhteisymmärrys siitä, millaista kasvua ja millaisella strategialla ja resursseilla ollaan tavoittelemassa. Mitä varhaisemman vaiheen yrityksestä on kyse, sen todennäköisempää on, että ensimmäinen ajatus ja liikeidea ei ole se, jolla yritys menestyy ja onnistuu. Idea kehittyy lähes poikkeuksetta alkuvaiheen jälkeen. Jos kasvu ratkeaisi pelkästään rahalla, tämä olisi helppoa. Mutta kasvuyritykset tarvitsevat osaamista, kokemusta ja ovien avaajia. Pyrimme ensisijaisesti sijoitusvaiheessa arvioimaan yrittäjätiimin kykyä toimia yhdessä, Hattula kuvaa. Teollisuussijoitus on kansainvälisille sijoittajille paikallinen Case: academica Teollisuussijoitus on kasvuyrityksessä sijoittajana normaalisti 3 5 vuotta. Academicasta se irtautui marraskuussa 2012 vain runsaan vuoden sijoituskauden jälkeen. Syynä oli yritysosto. Euroopan johtava konesalipalveluiden toimittaja TeleCity Group halusi ostaa suomalaisyrityksen ja teki tarjouksen. Se maksoi yrityksestä 28 miljoonaa euroa. Academica on erikoistunut ekotehokkaisiin konesaleihin, joita sillä on Helsingissä jo kolme. Yhtiö tarjoaa myös ulkoistuspalveluja yritysten tietotekniikka- ja viestintätarpeisiin. Teollisuussijoitus sijoitti Academican kasvuun heinäkuussa 2011. Tämä oli erittäin hyvä ja positiivinen sijoitus. Meille on jossain määrin epätyypillistä irtautua sijoituksesta näin nopeasti, mutta kun suuri pörssiyritys, jolla on huomattavasti paremmat resurssit, halusi ostaa ja jatkaa yhtiön kehittämistä, pohdimme ratkaisua ja muiden omistajien mukana päädyimme irtautumiseen, Jussi Hattula sanoo. Academica on palkittu ekotehokkuudesta. Kun konesaleissa on sekä jäähdytystarpeita että isoja energiatarpeita, se pystyy hyödyntämään hukkalämmön ohjaamalla sen Helsingin Energian kaukolämpöverkkoon. TeleCity Group näki, että Suomen vakaus ja maantieteellinen sijainti sopivat hyvin toiminnan laajentamiselle. Helsingistä voi muodostua internetin solmukeskus, kun muun muassa Venäjä ja Baltian maat ovat palveluntarjoajan ulottuvilla. kumppani ja tärkeä riskin jakaja. Sijoittaminen vaatii läsnäoloa ja on hyvä että kotimainen sijoittaja ymmärtää muutoksia markkinassa, avustaa rekrytoinneissa ja seuraa yrityksen kehittymistä läheltä. Kansainväliset sijoittajat arvostavat toimijaa, joka tuntee paikalliset olosuhteet. Vuonna 2012 Teollisuussijoitus teki sijoitukset muun muassa SkySQL:ään ja MetGeniin kansainvälisten sijoittajien kanssa. Jatkosijoituksia 2012 Vuosi 2012 oli Teollisuussijoituksen kasvusijoituksille tyypillisesti jatkosijoituksen aikaa. Irtautumismahdollisuuksia oli vähän. Menestyksellinen yrityksen kasvattaminen ja siitä oikeaan aikaan irtautuminen vaatii paljon työtä. Pitää havaita, mikä on oikea hetki irtautua sijoituksesta ja löytää sopiva ostaja. Nyt näitä ostajia on ollut vähän verrattuna normaaliin tilanteeseen. On tärkeää löytää yhteinen strategia ja synergiat, joilla osto on perusteltavissa. Niinpä viime vuonna portfoliossa oli paljon jatkorahoituksia, Hattula sanoo. Salkussa olevat kasvuyritykset kuitenkin kasvavat ja kansainvälistyvät suhdanteista riippumatta. Tästä hyvä esimerkki on MultiTouch, jonka liikevaihdosta lähes 90 prosenttia tulee kansainvälisiltä markkinoilta. Maailmalla pärjää hyvin myös Eniram, joka on voittanut useita kansainvälisiä palkintoja merenkulun optimointijärjestelmillään. Beneq sai 25 miljoonan euron pääomasijoituksen venäläiseltä Rusnanolta, mikä vahvistaa sen läsnäoloa Venäjän kasvavilla markkinoilla. Salkkuyritysten näkymät ovat yleisesti ottaen lupaavat vuodelle 2013, mutta ovat toki riippuvaisia yleisestä taloustilanteesta kuten kaikilla yrityksillä, Hattula sanoo. 16 17

yritysjärjestelyt Keskikokoisilla yrityksillä tulee olemaan jatkossa keskeinen rooli Suomessa työllistäjinä ja viennin kehittäjinä. Antti Kummu johtaja, yritys- ja omistusjärjestelyt Yritysjärjestelyillä suhdannehaasteita Vaikeassa taloustilanteessa yritysjärjestelyiden merkitys korostuu, koska yritysten orgaaninen kasvu hidastuu ja kilpailu kiristyy. teksti nina garlo-melkas kuva antti-jussi savolainen teollisuussijoituksen suorien yritysjärjestelysijoitusten hankevirta säilyi kohtuullisen aktiivisena koko vuoden 2012 talouden haasteista huolimatta. Hankkeiden toteutuminen kuitenkin hidastui vuoden lopulla, ja trendin odotetaan kääntyvän alkuvuonna 2013, toteaa Teollisuussijoituksen yritys- ja omistusjärjestelyistä vastaava johtaja Antti Kummu. Teollisuussijoituksen yritysjärjestelysijoitusten tavoitteena on olla mukana rakentamassa Suomeen merkittävän kokoisia kasvuyhtiöitä lisäämällä markkinaehtoisen pääomarahoituksen tarjontaa suomalaisille kasvuyrityksille. Pyrimme luomaan riittävän suuria ja kasvuun kykeneviä yhtiöitä, jotka voisivat listautua ja jatkaa kotimaisessa omistuksessa. Sijoitustoiminnan painopistealueina tulevat vuonna 2013 edelleen olemaan kasvavat ja kansainvälistyvät keskisuuret vientiyritykset, ympäristöteknologia- sekä palveluyritykset. vastaan Teollisuussijoitus keskittyy sijoituksissaan yrityksiin, joilla on parhaimmat edellytykset arvonnousuun kasvun tai kansainvälistymisen kautta. Arvioimme myös hankkeen merkittävyyttä Suomen kansantaloudelle, teknologiselle osaamiselle ja työpaikkojen luomiselle. Yritysjärjestelyiden tarve kasvaa Kansainvälinen kilpailu kovenee jatkuvasti ja siksi suomalaisilta vientiyrityksiltä vaaditaan yhä enemmän osaamista ja niin henkistä kuin taloudellistakin riskinsietokykyä. Tällaisessa ympäristössä yritysjärjestelyt ovat yksi keino kasvun ja kannattavuuden ylläpitämiseksi. Kummun mukaan maailmantalouden epävarmuus ja euroalueen tämänhetkiset vaikeudet vaikuttavat kaksijakoisesti yritysjärjestelymarkkinoihin: toisaalta heikko taloustilanne ja pankkirahoituksen saatavuus vähentävät yritysjärjestelyiden määrää, mutta samalla tarve oman pääoman ehtoisille vähemmistösijoituksille ja rakennejärjestelyille on lisääntynyt. Yleisesti ottaen instituutiosijoittajien asema on nyt hyvä ja markkinoilla on selvää tarvetta vähemmistösijoittajille. Päämääränä menestyvä Suomi Valtiollinen pääomasijoitustoiminta vahvistaa kasvuyritysten rahoitusta sekä vaikuttaa välillisesti pääomasijoitusmarkkinoiden, talouden ja hyvinvointiyhteiskunnan kehittymiseen muun muassa talouskasvun, kasvavien verotulojen ja parantuneen työllisyyden kautta. Yritysjärjestelysijoituksilla on huomattava vaikutus yhtiön kasvuun, investointeihin ja kansainvälistymiseen. Keskikokoisilla yrityksillä tulee olemaan jatkossa erittäin keskeinen rooli Suomessa työllistäjinä ja viennin kehittäjinä, Kummu toteaa. Teollisuussijoituksen merkittävimmät sijoitukset vuonna 2012 kohdistuivat muun muassa öljynkeräyslaitteistoja ja -palveluita tarjoavaan Lamor Corporation Ab:hen sekä henkilöstöpalvelualalla toimivaan HR House Group Oy:hyn. Haluamme olla mukana kehittämässä merkittävää suomalaista ympäristöteknologian yritystä Lamoria sekä rahoittamassa sen kasvua ja uusien innovaatioiden syntymistä. HR House Groupin osalta olemme mukana rakentamassa suurempaa yrityskokonaisuutta, jolla on riittävät resurssit menestyä ja toimia vastuullisena työnantajana Suomessa, Kummu sanoo. HR Housella on yritysjärjestelyihin perustuva kasvustrategia, jota on toteutettu ensin henkilöstökoulutusyhtiö Spring Housen yritysostolla sekä yhdistymällä Staff Pointin kanssa vuoden 2012 lopussa. Näin on syntynyt Suomen johtava henkilöstöpalveluyritys. Uusi StaffPoint-konserni lähtee liikkeelle noin 120 miljoonan euron liikevaihdolla. Epävarma taloustilanne näkyy vuonna 2013 elinkeinoelämän arjessa. Kummu tähdentää, että Teollisuussijoitus pyrkii toimimaan kaikissa suhdannetilanteissa ja edesauttamaan uusien investointien syntymistä, jotta Suomeen syntyisi uusia työpaikkoja ja verotuloja. Keskitymme varmistamaan nykyisten salkkuyhtiöiden menestymisen ja pyrimme löytämään Suomesta uusia kasvuyrityksiä, joiden menestyksen edellytyksiä ja kehitystä voisimme olla vahvistamassa ja nopeuttamassa myös epävarman taloustilanteen aikana. 18 19

CAse 1968 yhtiö perustetaan (saab-valmet) 1968 1969 1970 1969 ensimmäinen saab valmistuu Uudenkaupungin autotehtaalla. 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 Uudistumisen kautta sähköautoihin ja Mersuihin V almet Automotiven Uudenkaupungin autotehdas on yli 40vuotisen toimintansa aikana valmistanut useita automalleja ja käynyt läpi vielä useampia muutoksia. Tehdas on kokenut monta talouden ja tuotantomäärien isoa nousua ja laskua. Keskeistä on ollut jatkuva uudistuminen ja toiminnan virtaviivaistaminen. Vuodesta 2008 lähtien Valmet Automotive on uudistanut voimakkaasti strategiaansa. Uuden strategian mukaisesti yhtiö on viime vuosina vahvistanut osaamistaan erityisesti sähköautojen suunnittelussa ja kokoonpanossa. Yritysjärjestelyillä yhtiö on merkittävästi kasvattanut kokoaan ja monipuolistanut liiketoimintaansa. Vuonna 2010 Teollisuussijoi- tus ja yksityinen pääomasijoi- muksen sähkö- ja hybridiajoneutusyhtiö Pontos tulivat Valmet vojen valmistajana. Vaikka näiautomotiven vähemmistöosak- den ajoneuvojen tuotantovolyykaiksi. Pääomistajana on edel- mit ovat toistaiseksi olleet suhleen teknologiayhtiö Metso. Sa- teellisen pieniä, tulevaisuuden maan aikaan yhtiö osti avoauto- m e n e s t y k s e n k a n n a l t a jen kattoliiketoiminnan Kar- uuden teknologian vahva osaamannilta ja nousi tällä liiketoi- minen on tärkeä voimavara. minta-alueella maailman kärvuonna 2012 Valmet-Autokikolmikkoon. Omistusraken- motive teki mittavan sopimukteen laajennettua Valmet Auto- sen Mercedes-Benz A-sarjan motiven hallitusta vahvistettiin autojen valmistuksesta. Sopiriippumattomilla ulkopuolisilla mus ja projektin nopea aloitus jäsenillä, jotka toivat lisää kan- kertovat tehtaan hyvästä kilsainvälistä ja autoteollisuuden pailukyvystä ja tuotantokoneisasiantuntemusta hallitustyös- ton tehokkuudesta. Onnistunut kentelyyn. yhteistyö Daimlerin kanssa on Uudenkaupunomiaan herättämään gin autotehdas eurooppalaisen autoteolon muutalisuuden mielenkiin1992 massa vuonon ja on merkittävä tehtaan dessa hankaskel uusien valmistuotannon ennätyskinut mertussopimusten saavuosi: saabeja ja kittävän misessa UuteenkauOpel Calibroja asiantuntepunkiin. yhteensä 2008 strategian uudistaminen alkoi. 2008 VA Fisker Karma -hybridiautojen suunnittelu- ja valmistuskumppaniksi. 2009 Garia-golfauton ja think City -kaupunkisähköauton suunnittelu- ja valmistussopimukset. 46 688 kpl. 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1997 2010 Porsche Boxterin valmistus 20 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2010 Karmannin avoautojen kattoliiketoiminnan osto. yhtiön henkilöstömäärä kaksinkertaistuu. VA nousee avoautojen kattojärjestelmissä maailman kolmen suurimman valmistajan joukkoon. 2010 teollisuussijoitus ja Pontos ostavat molemmat 17 %:n osuudet Valmet Automotivesta Metsolta. 2003 saabien valmistus päättyy. Porschen valmistusmäärä yli 100 000 vuodessa. 2006 2005 2011 Porsche Caymanin valmistus 2007 2008 2009 2010 2011 2011 Fisker Karman tuotanto alkaa Uudessakaupungissa. 2012 2012 VA aloittaa uuden Mercedes-Benz A-sarjan valmistuksen. Valmet Automotiven tehtaalla Uudessakaupungissa suunnitellaan valmistettavaksi yli 100 000 A-sarjan autoa vuodesta 2013 vuoteen 2016. 2011 Valmet Automotiven hallitus täydentyy: ruotsalainen Peter Augustsson, saksalainen Franz-Josef Paefgen ja Jarkko Sairanen tuovat lisää kansainvälistä autoteollisuuden osaamista. 21

RAHOITUSOHJELMAT Tavoitteenamme on lisätä myös Helsingin pörssissä olevien kaivosyhtiöiden määrää. kimmo Viertola JOHTAJA, RAHOITUSOHJELMAT Teollisuussijoitus laajensi viime vuonna kaivosrahoitusohjelmaansa siten, että se kattaa koko kaivosklusterin. Tavoitteena on edistää alan yritysten investointeja ja kansainvälistymistä. Saatuamme viime vuonna valtiolta 30 miljoonan euron lisäpääomituksen voimme ottaa sijoitusohjelmaamme myös klusteriyrityksiä, joilla on Suomessa hankitun osaamisen pohjalta mahdollisuus kansainväliseen kasvuun, Teollisuussijoituksen kaivosklusterin sijoitusohjelman johtaja Kimmo Viertola sanoo. Ennen lisäpääomitusta Teollisuussijoitus oli sijoittanut noin 40 miljoonaa euroa kahdeksaan Suomessa toimivaan kaivosyhtiöön, joista kolmesta on irtauduttu. Kyse oli ensimmäisen aallon kaivoshankkeista, joita junioriyhtiöt ovat kehittäneet eteenpäin ostettuaan pääasiassa Outokummun vanhoja kohteita. kaivoshankkeet etenevät Keliber Oy kehittää litiumkaivoshanketta Kokkolassa ja Kaustisilla. Syksyllä 2012 Teollisuussijoitus sijoitti yhtiöön 1,5 miljoonaa euroa osana 4 miljoonan euron rahoituspakettia. Rahoitusta käytetään varantopohjan tutkimukseen sekä alustavan kannattavuusselvityksen tekemiseen. Niiden pohjalta voidaan tehdä päätöksiä kaivoshankkeen eteenpäin viemisestä. Altona Mining Ltd on australialainen pörssilistattu kaivosyhtiö, joka vuosia kestäneen kehitystyön tuloksena avasi keväällä 2012 malmikaivoksen Polvijärvelle ja rikastamon Kaaville. Kaivos ja rikastamo työllistävät yhteensä 135 henkilöä. Maaperästä nostetaan kuparia, kultaa ja sinkkiä. Teollisuussijoitus on ollut yhtiössä sijoittajana vuodesta 2006. KAIVOSKLUSTERI kasvaa ja kansainvälistyy Laajentunut kaivosrahoitusohjelma edistää nyt koko kaivosklusterin kansainvälistymistä. Vakautuksen rahoitusohjelma on puolestaan auttanut elinkelpoisia yrityksiä suhdannekuopan yli. teksti JOrma LEPPäNEN kuva antti-jussi savolainen Vuosien työ ennen tuotantoa Kaivoshankkeiden elinkaari ja tarvittavien sijoitusten arvioitu kumulatiivinen määrä ALUSTAVA KANNATTAVUUS- SELVITYS KEHITTÄMINEN ETSINTÄYHTIÖT ETSINTÄ 5v. KEHITYSYHTIÖT 5-10v. Varantojen kasvattaminen Alustava kannattavuusselvitys Kannattavuusselvitys 19 milj. 100 milj. Varantojen kasvattaminen 9 milj. 50 milj. Uusien malmiaiheiden etsintä 4 milj. 20 milj. Hannukainen KANNATTAVUUS- SELVITYS Rakentaminen Kaivostoiminta Rikastus 200 milj. 1000 milj. 10-15v. TUOTANNON VALMISTELU TUOTANTO- YHTIÖT Lähde: 22 23

Kaivosteollisuuden toinen aalto etenee ensimmäistä hitaammin, koska hankkeet joudutaan aloittamaan aivan alusta, jopa malmien etsinnästä. Hitaasti etenevään malmien etsintään Teollisuussijoitus ei osallistu. Tyypillisesti allokoimme ohjelmastamme 1 5 miljoonan euron rahoitusosuuden kaivoksen kannattavuusselvityksen tekemiseen heti malmien etsinnän jälkeen. Kannattavuusselvityksen rahoittaminen on korkean riskin sijoitustoimintaa, jota ilman kaivosta ei synny. Useissa tapauksissa meidän rahoituspäätöksemme saa myös kanssasijoittajat liikkeelle. Teollisuussijoitus sijoittaa Suomessa toimiviin kotimaisiin tai ulkomaisiin yhtiöihin ostamalla osakkeita osakeanneissa, jolloin raha menee suoraan yhtiöiden Suomessa sijaitsevien hankkeiden kehittämiseen. Osuutemme rahoituskierroksesta ja omistajuudesta voi olla enintään puolet. Hankekohtaisesti yksityisten sijoittajien kanssa syndikoiva ohjelma on tehokkain ja joustavin tapa vahvistaa suomalaista rahoitusta kaivosalalla. Vilkastuttava vaikutus Teollisuussijoituksen kaivossijoituksilla on Suomessa ollut katalysoiva vaikutus koko alaan liittyvään sijoitustoimintaan. Kotimainen sijoittajapohja on vahvistunut, ja alan tunnettuus kotimaisten sijoittajien keskuudessa on lisääntynyt. Niissäkin kaivoksissa, jotka ovat edenneet suuria investointeja vaativaan rakennus- tai tuotantovaiheeseen, kotimaisen omistuksen osuus on vaihdellut 10 prosentista 50 prosenttiin. Tavoitteenamme on lisätä myös Helsingin pörssissä olevien kaivosyhtiöiden määrää. Tukholman pörssissä noteerattu Sotkamo Silver rinnakkaislistattiin viime kesänä myös Helsingin pörssiin. Kaivosteollisuuden käynnissä olevien investointien suuruus Suomessa on noin miljardi euroa, josta kehitysvaiheen kaivosyhtiöiden vuotuinen osuus on noin 50 miljoonaa euroa. Viertola odottaa investointien määrän kasvavan huomattavasti lähivuosina. Uskon, että koko kaivosteollisuus investoi Suomessa lähimmän viiden vuoden aikana yli 2,5 miljardia euroa. Kaivostoiminnan kasvu heijastuu koko klusteriin ja auttaa esimerkiksi teknologiayrityksiä kansainvälistymään. Kaiken kaikkiaan Suomen kaivosklusteriin kuuluu noin 800 yritystä, jotka tarjoavat työtä noin 30 000 ihmiselle. Jos yritysten kansainvälinen liiketoiminta lasketaan mukaan, ne tekevät vuodessa noin 5 miljardin euron liikevaihdon. Kun kerrannaisvaikutukset otetaan mukaan, kaivosklusteri saa aikaan 10 miljardin euron liikevaihdon ja 50 000 työpaikkaa. Vakautuksella huonojen suhdanteiden yli Teollisuussijoitus käynnisti vuoden 2009 keväällä valtion elvytyspakettiin liittyvän 100 miljoonan euron vakautuksen rahoitusohjelman, jonka tavoitteena on ollut turvata yleisen suhdannetilanteen vuoksi tilapäisiin vaikeuksiin joutuneiden elinkelpoisten yritysten toiminta. Vakautuksen rahoitusohjelma päättyi vuoden 2012 lopussa. Olemme sijoittaneet ohjelman puitteissa 15 hankkeeseen käytyämme läpi satakunta ehdokasta, johtaja Kimmo Viertola Teollisuussijoituksesta sanoo. Teollisuussijoituksen sijoitukset ovat katalysoineet vakautushankkeisiin keskimäärin nelinkertaisen määrän yksityistä rahaa. Kanssasijoittajat ovat olleet tyypillisesti yksityisiä pääomasijoittajia ja institutionaalisia sijoittajia. Olemme valinneet vakautussijoituskohteiksi kasvuhakuisia yrityksiä, jotka ovat olleet valmiita strategiansa terävöittämiseen ja toimintansa sopeuttamiseen. Vakautushankkeet ovat olleet pääasiassa toimialoilta, jotka ovat herkkiä suhdanteiden vaihteluille. Pääsääntöisesti olemme onnistuneet auttamaan salkkuyhtiöitämme selviytymään finanssikriisin ja investointilaman vaikutuksista. Ohjelmaan mukaan otettujen yhtiöiden liikevaihto ja kannattavuus ovat keskimäärin parantuneet, ja muutamasta konkurssista huolimatta voimme olla tuloksiin tyytyväisiä. Nyt ohjelman päätyttyä jatkamme vakautussijoitusten hallinnointia ja olemme varautuneet myös jatkosijoituksiin näihin yhtiöihin, Viertola kertoo. Vakautusyhtiöiden yhteenlasketut liikevaihdot, kannattavuustasot, henkilöstömäärät ja maksetut yhteisöverojen määrät ovat kasvaneet. kimmo Viertola Vakautusyritysten liikevaihdon ja liiketuloksen (ebit) kehitys 2009 e2012 Liikevaihto milj. euroa 2000 200 +16% 1500 1000 500 0 Vakautusyritysten yhteenlaskettu liikevaihto on kasvanut ja kannattavuus on saatu käännettyä positiiviseksi katsauskaudella. Lähde: +15% +17% 2009 2010 2011 E2012 Liikevaihto (asteikko vas.) Liiketulos milj. euroa EBIT (asteikko oik.) Vakautus antoi Componentalle aikaa sopeuttaa teksti martti ristimäki Pörssiyhtiö Componenta on yksi vakautusrahoitusta saaneista suomalaisista yrityksistä. Vakautuksella oli toimitusjohtaja Heikki Lehtosen mukaan erittäin tärkeä merkitys yhtiön sopeuttaessa toimintaansa viime vuosikymmenen lopussa. Valuratkaisuja pääasiassa Euroopan autoteollisuudelle sekä kone- ja laitevalmistajille toimittavan yhtiön tilauskirjat alkoivat ohentua nopeasti, kun kansainvälinen finanssikriisi puhkesi syksyllä 2008. Vuonna 2009 liikevaihto 150 100 50 0-50 -100 jäi 300 miljoonaan euroon eli se puolittui vuodessa. Oli reagoitava nopeasti ja tehtävä valtavasti järjestelyjä, Lehtonen kuvailee. Vuonna 2009 henkilöstöä lomautettiin. Yhtiön omaa pääomaa oli vahvistettava. Rahoittajien kanssa käytiin neuvotteluja. Yhtiö järjesti osakeannin ja sai pääomalainan. Suurin omistaja eli Heikki Lehtonen sekä Teollisuussijoitus ja työeläkeyhtiöt ilmoittivat ensimmäisinä osallistuvansa osakeantiin. Teollisuussijoitus ilmoitti ensimmäisenä myös osallistuvansa pääomalainaan, johon se käytti vakautuksen rahoitusohjelmassaan tarjolla olevia varoja. Teollisuussijoitus oli ankkurisijoittaja. Sellaisten tuomaa uskottavuutta tarvitaan, koska monet rahoittajat lähtevät mukaan vasta ankkurisijoittajien perässä, Lehtonen sanoo. Vakautusrahoitus ei ole vaihtoehto muille sopeutustoimille, vaan se antaa hieman lisää aikaa ja mahdollistaa sopeutustoimet ilman paniikinomaisia, lyhytjänteisiä ratkaisuja. Rahoitusjärjestely oli vahva signaali kaikille tahoille noissa erittäin epävarmoissa oloissa, Lehtonen korostaa. Teollisuuden investoinnit ovat pysyneet niukkoina jo monta vuotta, ja etenkin Euroopassa talouskasvu on pysynyt heikkona. Componenta on sopeuttanut toimintansa useasti pitkään jatkuvaan niukan kasvun aikaan. Viime vuonna Euroopan talouskriisin jatkuessa yhtiö joutui myös irtisanomaan työntekijöitään ja lakkautti joitakin tuotantolinjojaan. 24 25

kolumni Elinkeinopoliittisten tavoitteiden osalta vaikuttavuus toteutuu erinomaisesti silloin, kun Suomeen kehitetään menestyviä, kasvavia ja kansainvälistyviä yrityksiä. Myös vaikutus työllisyyteen ja verotuloihin on silloin myönteinen. Antti-Jussi Savolainen Vaikuttavuudesta sijoitustoiminnan kriteeri P ääomasijoittamisen pioneeriaikoina 90-luvulla toimintaympäristö ja yhteiskunnan odotukset pääomasijoituksille olivat Suomessa erilaisia kuin nykyään. Vaikka toiminnan ydin, sijoitus listaamattomaan yhtiöön, sen aktiivinen kehittäminen ja irtaantuminen, on yhä sama, vaikuttavuus on noussut tärkeämmäksi arvoksi myös pääomasijoituksissa. Vaikuttavuusodotukset julkisomisteista yhtiötä kohtaan voivat olla hyvin moninai- sia. Siksi on tärkeää kertoa avoimesti ja perustellusti sijoitustoiminnan peruspilareista. Teollisuussijoituksen sijoitusten perustana on markkinaehtoisuus, vähemmistösijoitukset ja toimiminen yhteistyössä yksityisten kanssasijoittajien kanssa. Näitä periaatteita seurataan niin yhtiön rahastosijoituksissa kuin suorissa sijoituksissakin. Rahastosijoituksissa vaikuttavuus korostuu sekä yksittäisissä kohderahastoissa että koko toimialan kehittämisenä. Teollisuussijoituksen kotimainen riskipääomarahastojen salkku onkin yksi maan laajimmista. Suorissa sijoituksissa haetaan yhtiökohtaisesti kasvuvauhtia kohdeyrityksen liiketoim innalle. Yhteiskunnan elinkeinopoliittisten tavoitteiden osalta vaikuttavuus toteutuu erinomaisesti silloin, kun Suomeen kehitetään menestyvä, kasvava ja kansainvälistyvä yritys. Myös vaikutus työllisyyteen ja verotuloihin on silloin myönteinen. Pääomasijoituksiin liittyy aina riski: kaikki sijoituskohteet eivät menesty kasvupolulla. Kotimaisten pääomamarkkinoiden kehittymisen kannalta on tavoiteltavaa, että riittävän moni kehitettävä yhtiö menestyy. Siksi myös sijoittajan harkittu selektiivisyys lisää vaikuttavuutta. Osallistuminen rakennemuutokseen on tärkeä osa vaikuttavuutta. Uudet ja globaalisti kasvavat toimialat, kuten cleantech, luovat uusia mahdollisuuksia. Perinteisempien toimialojen murros sisältää myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia, olipa se puun jalostusarvon nostamista tai vaikkapa meriteollisuuden uusien kysyntämahdollisuuksien hyödyntämistä. Valtioneuvosto onkin antanut hiljattain Teollisuussijoitukselle tehtäväksi etsiä kannattavia sijoituskohteita cleantechin, biotalouden ja meriteollisuuden aloilta. Muutoksessa mukana Suomalaisen ICT-sektorin murrosta on pohdittu perusteellisesti Pekka Ala-Pietilän vetämässä ICT 2015 -työryhmässä. Sen tammikuussa 2013 julkaistussa raportissa on nostettu keskeiseen asemaan rahoituksen kriittisyys yritysten kasvupolulla. Työryhmä esittää muun muassa Kasvurahastojen Rahasto Ky:n jatkamista uudella samanlaisella rahastojen rahastolla. Tämä Teollisuussijoituksen hallinnoima rahastojen rahasto on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä tärkeimmistä kotimaisten teknologia- ja pienempien yritysjärjestelyrahastojen rahoittajista, jonka yhteistyön jatkaminen selvitetään kuluvan vuoden aikana yhdessä instituutioiden kanssa. Rahoitusmarkkinoita koskeva sääntely on lisääntynyt vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Rahoituslaitoksia koskevat tiukentuvat vakavaraisuusvaatimukset. Vaikutus kasvuhankkeiden rahoittamiseen niin rahoituksen saatavuuden kuin sen hinnoittelun kohdalla jää nähtäväksi. Voidaan kuitenkin odottaa kasvavaa tarvetta oman pääoman ehtoiselle ja kasvua tukevalle riskirahoitukselle. Teollisuussijoituksen eri rahoitusinstrumentit voivat vastata tähän kysyntään. Teollisuussijoitukselle on luontevaa pyrkiä edistämään investointien ja rahoituksen hankkimista kansainvälisistä lähteistä. Viime vuonna perustettu Team Finland -toimintamalli tarjoaa tähän oivan ympäristön. Valtioneuvoston vuoden 2012 lopulla hyväksymä ulkomaisten investointien edistämisstrategia asettaa kunnianhimoiset tavoitteet ulkomaisten investointien lisäämiseksi Suomeen vuoteen 2020 mennessä. Teollisuussijoitus pyrkii lisäämään ulkomaisten rahoittajien kiinnostusta Suomeen kansainvälisellä verkostollaan ja omalla sijoitustoiminnallaan. Teollisuussijoitus voi myös toimia osarahoittajana uusissa investointihankkeissa Suomeen, kuten yhtiö teki Uuteenkaupunkiin rakennettavan soijaproteiinitehtaan kohdalla. Sijoitusyhtiönä Teollisuussijoitukselle on tärkeää elää ajassa ja tunnistaa muuttuvien markkinoiden mahdollisuudet, riskit arvioiden. Pääomien kohdistaminen yhteistyössä yksityisten sijoittajien kanssa terveisiin ja kasvaviin yrityksiin niin rahastojen kautta kuin suorilla sijoituksilla turvaa kansantalouden tulevaa perustaa. Jouni Hakala on Teollisuussijoituksen uusista sijoitusmahdollisuuksista ja viestinnästä vastaava johtaja. 26 27

MANNERHEIMINTIE 14 A 9. KRS, 00100 HELSINKI, PUH. 09 680 3680 ETUNIMI.SUKUNIMI@TEOLLISUUSSIJOITUS.FI WWW.TEOLLISUUSSIJOITUS.FI 2