N o 1/2012 hinta: 4 euroa KULUTTAJAN Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry www.kuluttajaliitto.fi Pienin askelin terveempään tulevaisuuteen Fleksitarismista pysyvä ruokasuuntaus? Lapsesi kemikaalikuorma. Sävel Plus -palvelu.
Lapsimessut on vuoden hulvattomin viikonloppu koko perheelle 27.4. 29.4.2012. Kuluttajaliitto on messuilla, tule sinäkin! Nappo 1 12 sisällys 04 Pienin askelin tervempään tulevaisuuteen 06 Fleksitarismista pysyvä ruokasuuntaus 08 Lapsesi kemikaalikuorma 10 Osallistu Vuoden kuluttajateko -kilpailuun 11 Napposen kaverit -korttipeli viihdyttää 12 Energiasäästö kiinni kuluttajan viisaista valinnoista 14 Sävel Plus -palvelu 15 Ylimääräinen liittokokokous 16 Työpöydän ääressä 17 Napakat 18 Seinät leveällä ja katto korkealla 20 Samarbete på bred front 21 Pienituloisten haasteellista syödä terveellisesti 22 Kuluttajaliitto ottaa kantaa + palautetta Naposta 23 Palautekortti + jäseneksi liittyminen 24 Pintaa syvemmältä Päävastuu lapsen ruokatavoista on kodilla. Arjen hallinta haastaa priorisoimaan ja pohtimaan valintojen pitkäkestoisia tavoitteita. 4 PÄÄTOIMITTAJA Juha Beurling KANNEN KUVA Soile Kallio TAITTO Rohkea Ruusu Oy VUOSIKERTA 15 e PAINOSMÄÄRÄ 5000 kpl, ISSN: 1796-4547 PAINOPAIKKA Art-Print Oy, Helsinki 2011 Seuraava lehti ilmestyy 15.6.2012. Aineistot tulee jättää 22.5.2012 mennessä. Kuluttajan Napon tekstisisältöä saa vapaasti kopioida, levittää, näyttää ja esittää seuraavilla ehdoilla: 1) Kirjoittaja on ilmoitettava sillä tavoin, kuin se on ilmoitettu kirjoituksen yhteydessä. Lisäksi lähteenä on mainittava Kuluttajan Nappo -lehti. (Esimerkiksi: N. N., Kuluttajan Nappo 3/2007.) 2) Kirjoituksia saa muunnella (esimerkiksi lyhentää) sillä edellytyksellä, että tekstin asiasisältö ei muutu. Muu käyttö on sallittua tekijänoikeuslainsäädännön sallimassa laajuudessa. Pääkirjoitus Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry nyt myös Facebookissa www.facebook.com/kuluttajaliitto Mahdollisuuksien ja haasteiden vuosi Ensimmäinen vuosi yhdistyneessä kuluttajaliikkeessä on takanapäin. Yhdistyminen on vahvistanut voimiamme ja tuonut mukanaan uusia näkökulmia ja ajatuksia. Vuosi 2012 tarjoaa useita mahdollisuuksia, joihin Kuluttajaliiton on syytä tarttua. Yksi tällainen mahdollisuus on lähestyvät kuntavaalit, joissa valitaan kuluttajien kannalta erittäin merkittäviä päättäjiä - kunnanvaltuutettuja. Kyseisten vaalien yhteydessä tulee käydä keskustelua esimerkiksi julkisten palveluiden tulevaisuudesta. Julkisiin palveluihin liittyvän kuluttajasuojan kehittäminen on myös erittäin merkittävä kysymys. Toinen mahdollisuus muun muassa kuluttajaliikkeen vahvistamiseen on sosiaalisen median ottaminen nykyistä paremmin haltuun. Sosiaalisen median kautta tiedotetaan mutta myös voidaan aktivoida kuluttajia toimimaan asioittensa puolesta sekä hankkia Kuluttajaliitolle uusia jäseniä. Kevään aikana toteutettava Facebook -kampanja on esimerkki tällaisesta jäsenhankinnasta. Mahdollisuuksien lisäksi haasteita on myös monia. Monien kuluttajien, erityisesti nuorten, velkaantuminen on erittäin huolestuttavaa. Kuluttajaliikkeen tuleekin tarttua tähän haasteeseen, joka uhkaa monien kuluttajien taloutta pahimmasta tapauksessa jopa näiden loppuelämän ajaksi. Kuluttajien taloudelle käy myös kalliiksi vähittäiskaupan keskittyminen, joka on eurooppalaisestikin katsottuna Suomessa korkealla tasolla. Kaupan keskittyminen johtaa kuluttajien kannalta hintojen epäedulliseen kehittymiseen todellisen hintakilpailun usein puuttuessa. Tuleviksi haasteiksi tulee myös nähdä EU:sta tulevat kuluttajalainsäädäntöhankkeet, jotka eivät saa uhata suomalaista kuluttajasuojantasoa. Vuoden 2012 alussa valmistuu uusi Kuluttajapoliittinen ohjelma. Ohjelmassa tullaan linjaamaan vuoteen 2015 asti muun muassa maamme hallituksen ja keskeisten viranomaisten harjoittamaa kuluttajapolitiikkaa. Kuluttajaliiton yhtenä keskeisenä tavoitteena on, että ohjelmaan tai siitä seuraaviin esityksiin kirjataan konkreettisia toimenpiteitä suomalaisen kuluttajaliikkeen vahvistamiseksi. Juha Beurling Pääsihteeri 2012 JULKAISIJA Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry, Malminrinne 1 B, 00180 HELSINKI puhelin (09) 454 2210, info@kuluttajaliitto.fi, www.kuluttajaliitto.fi 2 3
Pienin askelin Lasten ja koko perheen napostelukulttuuri ja ruokavalion sokeristuminen ovat yhteydessä ravitsemussuosituksista poikkeavaan ruokavalioon ja ylipainoisuuteen. teksti Maijaliisa Erkkola kuvat shutterstock Terveempää tulevaisuutta rakennetaan pienin askelin. Yksi keskeisimmistä askeleista on perheen yhteisten aterioiden lisääminen. I askel: koko perheen skarppaus lapsen siirtyessä noudattamaan muun perheen kanssa samaa ruokavaliota Useimpien lasten ruokavalio heikkenee laadullisesti lapsen siirtyessä syömään samaa ruokaa perheen kanssa. Runsaasti sokeria ja suolaa sisältävien elintarvikkeiden kulutus yleistyy ja rasvan laatu heikkenee. Tuoreita kasviksia ja terveempään tulevaisuuteen Meillä kaikilla on, ja tulee ollakin, ruoasta oma mielipiteemme. Ravinnon terveysvaikutuksista puhuttaessa olisi kuitenkin suotavaa, että alan todellisten asiantuntijoiden ääni erottuisi monenkirjavien mielipiteiden joukosta. hedelmiä löytyy niukasti lasten ja koko perheen lautasilta. Kansansairauksille ja lihavuudelle altistava ruokavalio opitaan siis jo leikki-iässä. Suurin osa ruokavalion sokerista on teollisuuden lisäämää ns. piilosokeria, jota saadaan runsaimmin mehujuomista, jogurteista ja makeisista. Veden juominen janojuomana tulisi oppia jo leikki-iässä. Lapsilla on luontainen mieltymys makeaan. Lasten toimintaympäristö on aikuisen vastuualuetta. Ympäristön tehtävänä on auttaa lapsi hallitsemaan ja tasapainottamaan makean syömistä ja tekemään viisaita valintoja. Lapsen on mahdollista nauttia runsaammin kasviksia, hedelmiä ja marjoja vain, jos niitä pidetään aina saatavilla. II askel: D-vitamiinia ruoasta ja valmisteista Suomessa aurinko paistaa vain osan vuodesta D-vitamiinin saannin kannalta riittävästi. D-vitamiinilla on keskeinen merkitys luuston kunnolle, mutta sillä saattaa olla merkitystä myös useiden kroonisten sairauksien ehkäisyssä. Suurella osalla suomalaislapsista D-vitamiinin saanti on liian vähäistä. Kalan viikoittainen käyttö nostaa sekä D-vitamiinin että hyvälaatuisten rasvojen saantia. Suositeltuun D-vitamiinin saantiin on hyvin vaikea yltää ilman D-vitamiinivalmisteita. Uusien suositusten mukaan alle 2-vuotiaille annetaan D-vitamiinivalmistetta kahden viikon iästä lähtien 10 µg/vrk ja 2 18-vuotiaille 7,5 µg/vrk ympäri vuoden. Vitamiinivalmisteen käyttö vitaminoitujen maitovalmisteiden ja rasvojen ohella on turvallista, eikä liikasaannin riskiä tavanomaisessa ruokavaliossa ole. III askel: perheen yhteiset ateriat tavaksi Suomalaislasten ja nuorten arkipäivien tärkeimmäksi ateriaksi on nousemassa päivähoidossa tai koulussa saatu ruoka. Ruokapöydässä yhdessä perheen kanssa nautittu ateria vaihtuu lapsen kasvaessa pikaruokapaikassa vauhdilla hotkaistuun ateriaan, välipalojen naposteluun ja jääkaapilta syömiseen. Napostelukulttuuri ja ruokavalion sokeristuminen ovat yhteydessä ravitsemussuosituksista poikkeavaan ruokavalioon ja ylipainoisuuteen. Päävastuu lapsen ruokatavoista on kodilla. Arjen hallinta haastaa priorisoimaan ja pohtimaan valintojen pitkäkestoisia tavoitteita. Yhteisten aterioiden muistot, monipuoliset ruokailutottumukset ja sujuvat pöytätavat ovat arvokkaita elämänperintöjä lapselle ja nuorelle. Arki-iltojen yhteinen ateria, retriitti ruokapöydässä, edistää ravitsemuksen ja kommunikaation lisäksi perheenjäsenten kaikinpuolista hyvinvointia ja on satsaus lastemme terveempään tulevaisuuteen. IV askel: malttia ruokakeskusteluiden pyörteessä Meillä kaikilla on, ja tulee ollakin, ruoasta oma mielipiteemme. Ravinnon terveysvaikutuksista puhuttaessa olisi kuitenkin suotavaa, että alan todellisten asiantuntijoiden ääni erottuisi monenkirjavien mielipiteiden joukosta. Viimeaikoina keskustelua ovat herättäneet mm. karppaus ja ruoan lisäaineet. Ruokaan liittyvät turhat pelot tulisi hälventää tiedon avulla. Ilmiöitä tulisi tarkastella monipuolisesti, mustavalkoisuutta vältellen. Karppausruokavalio voi äärimmilleen vietynä vaarantaa lapsen normaalin kasvun. Hiilihydraattilähteiden kriittinen tarkastelu sen sijaan olisi hyväksi koko perheelle. Lisäainekeskustelussa luontaista pidetään lähtökohtaisesti hyvänä ja teollista pahana. Luontainen ei ole kuitenkaan automaattisesti turvallista. Keskustelussa on mm. unohtunut, miksi maitoa aikanaan ryhdyttiin pastöroimaan. Ruoassa käytetyillä lisäaineilla on kuluttajan turvallisuutta ja nautintoa edistävä tarkoitus. On vain eduksi, jos lisäainekeskustelu lisää perheen yhteisiä ruoanvalmistushetkiä ja yhdessäoloa. Jos se sen sijaan johtaa päiväkotien ja koulujen ruokalistojen asiantuntemattomaan kritiikkiin ja karsintaan, niin ollaan väärillä jäljillä. Sanonta kohtuus kaikessa pitää sisällään opin kultaisesta keskitiestä, kohtuuteen pyrkimisen kaikissa asioissa. Viisaus riittää pitkälle myös ruokavalioon ja ravitsemukseen liittyvissä kysymyksissä. Maijaliisa Erkkola Ravitsemustieteen dosentti, yliopistonlehtori Helsingin yliopisto maijaliisa.erkkola@helsinki.fi 4 5
Fleksitaristi huomioi ruokavalintojensa vaikutukset kokonaisvaltaisesti keskittymättä yksipuolisesti vain tiettyyn ruuan ominaisuuteen kuten sen terveellisyyteen. Seuraavan ruokavaliotrendin olettaisi olevan fleksitarismin eli joustavan vegetarismin. Fleksitarismi ei ole lihaa vastaan vaan kasvisten puolesta, tavoitteena syömisen terveellisyys, ympäristöystävällisyys ja taloudellisuus. toimittaja ANNIKkA MARNIEMI kuvat SHUTTERSTOCK Fleksitarismista pysyvä ruokasuuntaus Fleksitarismin ideana on osaaikainen kasvissyönti, joka ei pyri muuttamaan kerralla nykyisiä ruokavalintoja, vaan opastaa vähittäisillä muutoksilla kasvisvoittoisempaan ruokavalioon. Joustavassa kasvissyönnissä pyritään siirtämään eläinraaka-aine aterian nimittäjästä lisukkeeksi. Ydinajatuksena on myös joustavuus: kaikkea voi syödä kohtuullisesti. Jokainen voi helposti ryhtyä fleksitaristiksi tarkastelemalla aluksi omaa ruokavaliotaan avoimesti. Kuinka paljon lihaa ja lihatuotteita ruokavalioni sisältää? Voisiko osan lihaa sisältävien aterioiden lihasta korvata kasviksilla? Minkä liha-aterian voisin kokonaan korvata kasvisruualla? Aterian lihan voisi ehkä siirtää sivuosaan ja rakentaa ateriakokonaisuutta enemmän kasvisten varaan. Entä kuinka paljon kasviksia, hedelmiä ja marjoja ruokavalioni sisältää? Olisiko mahdollista sisällyttää joka ateriaan joku kasvikunnan tuote? Lähtökohta on jokaisen oma, eikä vääriä tapoja noudattaa ruokavaliota ole. Suuntaus on kuitenkin lihankulutuksen vähentäminen. Huoli lihankäytön vähentämisen vai- kutuksesta proteiinin saantiin on turha. Saamme sekaruokavalioistamme reilusti proteiinia yli tarpeen. Hyviä proteiininlähteitä ovat muutkin ruoka-aineet kuin liha. Hyvä haaste fleksitaristille on kuitenkin totutella kasvikunnan proteiininlähteisiin ja opetella niiden hyödyntämistä ruuanlaitossa. Hyviä proteiinin lähteitä joustavassa vegetarismissa ovat satunnaisen lihan ja muiden eläinperäisten ruoka-aineiden syönnin lisäksi palkokasvit, täysjyvävilja, pähkinät ja siemenet, joita yhdistelemällä saadaan hyvälaatuinen seos proteiineja. Fleksitaristi huomioi ruokavalintojensa vaikutukset kokonaisvaltaisesti keskittymättä yksipuolisesti vain tiettyyn ruuan ominaisuuteen kuten sen terveellisyyteen. Joustavassa kasvissyönnissä ruuan tuotannon ympäristövaikutukset ja eettisyys ohjaavat terveysvaikutusten ohella valintoja. Ilahduttavasti terveellisyys, ympäristöystävällisyys ja taloudellisuus kulkevat fleksitarismissa käsikädessä. Perusteita lihankulutuksen vähentämiselle löytyy. Suomalaiset söivät vuonna 2010 keskimäärin 1,4 kg erilaista lihaa ja lihavalmisteita viikossa. Makkaraksi muutettuna tämä tarkoittaa lähes viittä lenkkiä ja pihveiksi muutettuna seitsemää 200 gramman pihviä viikon aikana. Terveyden kannalta puoletkin tästä on liikaa. Ympäristön näkökulmasta karjatalous aiheuttaa huomattavia määriä kasvihuonekaasuja, sen alta hakataan valtavia metsäalueita ja kulutetaan ehtyviä vesivarastoja. Suomessa mittakaava on pienempi, mutta samansuuntainen; karjatalous aiheuttaa täälläkin hiilidioksidipäästöjä ja lisää vesistöjen rehevöitymistä. Lihantuotannon eettisyys on myös ollut viime vuosina puheenaiheena ja asian tärkeys on johtanut lakiuudistuksiin sekä Euroopan unionin että kansallisella tasolla. Taloudellisiakin perusteita lihankulutuksen vähentämiselle löytyy, sillä ruuan hinta on kuluttajille yksi tärkeimmistä ostopäätökseen vaikuttavista tekijöistä. Monen ruokakorissa kalleimmat ostokset ovat eläinkunnan tuotteita. Ruokasuuntauksena fleksitarismi on toteuttamiskelpoisempi ja vastuullisempi kuin vallalla olevat ruokavalintoja rajustikin rajoittavat tai määrittelevät ruokatrendit. Jokainen meistä voi ryhtyä fleksitaristiksi. 6 7
Haitallisia kemikaaleja esiintyy aivan tavallisissa arkisissa esineissä, leluissa, vaatteissa, huonekaluissa Lapsesi kemikaalikuorma Vähemmän on enemmän pätee myös kemikaaleihin. teksti Anja Nystén kuvat Anja nysten (lelukuva), shutterstock (lapsi) Siivousaineet, palonestoaineet, ftalaatit, triklosaani Voimme viikottain lukea kirjotuksia kemikaaleista, joiden kanssa olemme tekemisissä. Aineiden määrä on hengästyttävän suuri. Etenkin lapsiperheessä asia voi mietityttää, sillä lapset ovat herkempiä kemikaaleille kuin aikuiset. Pienillä lapsilla on ohut iho ja kehittyvä elimistö on aikuisten elimistöä alttiimpi. Monet asiat ovat itsestään selviä jo turvallisuudenkin takia. Voimakkaat kemikaalit, kuten tärpätit, maalit, liimat, viemärinavausaine, konetiskiaine ja lääkkeet pidetään lasten ulottumattomissa. Kodin ja ympäristön kemikaalikuormaa voi pienentää esimerkiksi käyttämällä hajusteettomia ja mietoja siivousaineita. Antibakteeriset ja desinfioivat aineet ovat pääsääntöisesti tarpeettomia. Ympäristömerkittyjen tuotteiden käyttö on hyvä vaihtoehto luonnon kannalta, mutta toki niissäkin voi olla ihmiselle haitallisia aineita. Esineissä lymyävät aineet Elinympäristössämme on aineita, joiden olemassaoloa emme välttämättä tiedosta. Tuotteissa voi olla allergiaa aiheuttavia viimeistelyaineita, raskasmetalleja. Viime aikoina esillä ovat olleet hormonihäiritsijät, aineet, jotka matkivat elimistön omia hormoneja ja voivat vaikuttaa hyvin pieninä määrinä hormonaalisen toimintaan. Erityisesti sikiöiden, vauvojen ja lasten elimistö on herkkä ja altistus voi aiheuttaa seurauksia, jotka näkyvät vasta paljon myöhemmin, kuten aikaistuneena puberteettina tai heikentyneenä siittiöntuotantokykynä. Kemikaalit voivat aiheuttaa esimerkiksi ihon ärsytystä, allergiaa ja haihtuvat yhdisteet päänsärkyä. Haitallisia kemikaaleja esiintyy aivan tavallisissa arkisissa esineissä, leluissa, vaatteissa, huonekaluissa Paloturvallisuuden takia tietokoneissa ja muussa elektroniikassa käytetään palonestoaineita, joita vapautuu huoneilmaan ja sitoutuu pölyyn. Tekstiilejä käsitellään erilaisilla kemikaaleilla, jotta niistä saadaan helppohoitoisia vähemmän vanuvia, sähköistymättömiä tai rypistymättömiä. Kankaita suojataan homeelta, kipinöiltä, vedeltä ja lialta sekä käsitellään palamattomiksi. Atsovärjätyistä tekstiileistä ja nahkatuotteista voi vapautua tiettyjä aryyliamiineja, jotka lisäävät syöpäriskejä. Rypistymisenestoaineena käytetään formaldehydiä, josta voi aiheutua allergista ihottumaa. Tietyille atsoväriaine- sekä formaldehydipitoisuuksille onkin säädetty raja-arvot, joita viranomaiset tarkkailevat pistokokeilla. Ruotsalaisselvityksessä pyyhkeistä löytyi nonyylifenylejä, jotka EU:n alueella ovat kokonaan kiellettyjä. Halpatuontitekstiileissä on eniten kemikaalijäämiä. Pehmittiminä toimivia ftalaatteja esiintyy erityisesti PVC-muovissa, jossa niitä voi olla jopa 50 %. Ftalaatteja voi olla suihkuverhoissa, vahakankaissa, muovikengissä, sadeasuissa ja urheilukasseissa. Onpa ftalaatteja löydetty myös T-paitojen printtikuvioista. Muovin raaka-ainetta bisfenoli A:ta on monissa arjen esineissä, kuten polykarbonaattimuovissa, kassakuiteissa ja säilyketölkkien sisäpinnassa. Kotona on lelujen ja lastentarvikkeiden lisäksi paljon muitakin muovisia esineitä. Kannattaa kiinnittää huomiota, mitä kaikkea lapsen on mahdollista suuhunsa laittaa. Vinteiltä tai kirpputoreilta löytyvät lelut eivät välttämättä täytä nykyisiä määräyksiä. Keinoja kemikaalikuorman vähentämiseen Lainsäätäjä on tarttunut asiaan. Pahimpien bromattujen palonestoaineiden käyttö on kielletty ja uusia turvallisempia vaihtoehtoja on kehitetty. Tuttipulloista ei enää saa irrota bisfenoli A:ta ja lapsille tarkoitetuissa esineissä tai lastenhoitotarvikkeissa, jotka lapsi voi laittaa suuhunsa, ftalaattien käyttöä on rajoitettu. Tällaisia tuotteita ovat muun muassa tutit, lelut, uimarenkaat, kantoreput, lastenrattaiden sisäosat ja etukaari, hoitopöydän alustat ja turvaistuimen vyöt. Osa aineista on kielletty kokonaan ja osalle on rajoitus, jonka mukaan pitoisuus ei saa olla yli 0,1 %. Vaikka kemikaalien käyttöä on lailla rajattu, valitettavasti pistokokeissa löytyy tuotteita, joissa arvot ylittyvät. Kuluttajan on hyvin vaikea tietää, mitä aineita tuotteissa on käytetty. Niitä ei lue selosteessa, eikä edes myyjä välttämättä tiedä, mitä tuotteet sisältävät. Kodin kemikaalikuormaa voi kuitenkin pienentää muutamalla keinolla. jatkuu seuraavalle sivulle... 9
...jatkuu edelliseltä sivulta Haitallisia kemikaaleja... Mieti mitä aineita ja tuotteita todella tarvitset. Valitse ympäristömerkittyjä tuotteita. Vältä antibakteerisia ja desinfioivia tuotteita Vältä vaatteita ja tekstiilejä, jotka on käsitelty kemiallisesti. Tällaisia ovat esimerkiksi lianhylkivyys, antibakteerisuus- ja palonestokäsittelyt. Käytä huonekalujen, tekstiilien ja kenkien suihkuttamista kosteusja lianhylkimissuojalla harkiten. Vältä halpatuontitekstiilejä. Niissä on eniten kemikaalijäämiä. Pese uudet vaatteet, lakanat, tyynyliinat ja pyyhkeet ennen käyttöä, etenkin lasten ihoa vasten olevat tuotteet. Lastenhuonetta on tarpeetonta täyttää leluilla. Osta hyvälaatuisia tuotteita. Tunnetuilla merkeillä on paine pitää huolta maineestaan. Jätä tuoksuva tai haiseva tuote (lelu, vaate, ym.) ostamatta. Haju paljastaa, että tuotteesta irtoaa kemikaaleja. Kirpputoreilla myydään vanhoja tavaroita ja leluja, joiden laadusta ei ole takeita. kaisa.pannimaa-patsi@kuluttajaliitto.fi Ftalaatit ja palonestoaineet kertyvät kotona pölyyn. Imuroi usein ja tuuleta huoneita. 30.4.12 mennessä Lämpö edesauttaa kemikaalien haihtumista. Älä pidä tietokoneita ja muuta elektroniikkaa turhaan päällä, sähköäkin säästyy samalla. Huolehti riittävästä ilmanvaihdosta, kun työskentelet esimerkiksi tietokoneella. Vältä elektroniikkaa, jossa on käytetty bromattuja palonestoaineita. Tiedustele asiaa myyjältä. Suosi ekologisia maaleja ja remontointitarvikkeita Anja Nystén, Kemiantekniikan DI kemikaalikimara.blogspot.com Nystén Anja, Kemikaalikimara, Teos, 2008 napponen.fi Napposen kaverit koonnut paula pessi Osallistu Vuoden kuluttajateko -kilpailuun Mikä mielestäsi on yhteiskunnallisesti merkittävä kuluttajateko tai tapahtuma tai ketkä ovat toimineet pitkään ja yhteiskunnallisesti merkittävästi kuluttajaasioiden edistämiseksi? Kuluttajaliitto kerää ehdotuksia Vuoden kuluttajateoksi toukokuun alkupuolelle asti. teksti kaisa pannimaa-pätsi Kuluttajaliitto on myöntänyt tunnustuspalkintoja vuodesta 1992 lähtien. Aluksi palkittiin aktiivisia kuluttajayhdistyksiä onnistuneesta paikallistoiminnasta. Alkuvuosien jälkeen ryhdyttiin etsimään erityisesti kuluttajaa hyödyttävää tekoa, tapahtumaa tai pidempiaikaista toimintaa. Tunnustuspalkinto sai nimekseen Vuoden kuluttajateko. Ketä on palkittu? Palkinnon ovat saaneet TV2:n Ekoistiohjelma, Helsingin Sanomien kuluttajaja muut teemasivut sekä kunnalliset kuluttajaneuvojat. Vuoden kuluttajateko palkinnon on saanut myös tutkija Marja-Liisa Viherä. Palkitsemisen perusteluna oli, että hän oli toiminut pitkäjänteisesti sen puolesta, että tietotekniikka toimisi luontevana osana jokaisen kansalaisen arkipäivää. Viherän mielestä tietotekniikan käyttö tulisi saada niin helpoksi ja edulliseksi, että kaikilla olisi siihen mahdollisuus. Hän edisti myös sitä, että tietotekniikkapalvelujen hankkiminen tulisi kotitalousvähennyksen piiriin. Millä perusteella Vuoden kuluttajateko palkinnon voi saada? Vuoden kuluttajateko pitää olla joko yhteiskunnallisesti merkittävä kuluttajateko ja/tai yhteiskunnallisesti merkittävä kuluttajatapahtuma ja/tai pitkäaikainen ja yhteiskunnallisesti merkittävä toiminta kuluttaja-asioiden edistämiseksi. Ketkä voivat saada palkinnon? Palkinnon voi saada joko henkilöryhmä, yritys, järjestö, yhteisö, viranomainen tai muu taho. Milloin kilpailuun voi osallistua? Kuluttajateko 2012 kilpailu avataan Kansainvälisenä kuluttajanoikeuksien päivänä 15.03.2012 ja se päättyy 09.05.2012 palkinnonsaajan/saajien julkistamiseen. Ilmoita ehdokkaasi perusteluineen osoitteeseen: kaisa.pannimaa-patsi@kuluttajaliitto.fi 30.4.12 mennessä. Napposen kaverit korttipelissä seikkaillaan ruoan ja rahan maailmassa. Napposen kaverit on uusi korttipeli, jota pelaamalla voi innostaa lapsia ja muutakin perhettä keskustelemaan ruokavalinnoista ja erilaisista ravinnon kulmakivistä unohtamatta myöskään rahaa. Napposen kaverit -peliin kuluu korttipakka, jolla voi pelata kahta erilaista peliä. Jokaisessa kortissa esitellään yksi ravintoon tai rahaan liittyvä hahmo ja kortissa on aiheeseen liittyvä loru. Kortit ovat värikkäitä ja jokainen väri muodostaa oman nelihenkisen korttiperheen. Pelaaja yrittää pelin aikana kerätä itselleen mahdollisimman monta täyttä perhettä. Uuden kortin kääntyessä luetaan korttiin liittyvä loru. Pakkaan kuuluu myös muutama puuhakortti. Peliä voi pelata kahdestaankin, mutta hauskempaa se on, jos siihen osallistuu enemmän pelaajia. Pienten pelaajien kanssa voi arvuutella hahmoja, isommat osaavat jo lukea lorut. Napponen.fi -pelisivuilta voi tulostaa ja leikata itselleen Napposen pelikortit. Pakkaa voi myös tilata Kuluttajaliiton verkkokaupasta. Pelaa Napposen kanssa! Muista myös muut kivat pelit osoitteessa napponen.fi Napposen kaverit Pelaa Napposen kanssa! Korttipeli Voit osallistua myös Facebookissa 15.3. 15.4.2012 ja osallistua matkakortin arvontaan. 10 11
Energiansäästö kiinni kuluttajan viisaista valinnoista 4 1 Sähkön- ja lämmönmittauksen tekniikat kehittyvät ja kotitaloudet saavat yhtä tarkempaa ja reaaliaikaista tietoa sähkön kulutuksesta. Säästöön auttavat kuitenkin vain omat viisaat päätökset. teksti Jaakko Takalainen KUVAT Jaakko Takalainen Näin voi tiivistää Helsingissä joulukuun alussa pidetyn Kuluttajaliiton seminaarin Kuluttajasta aktiivinen toimija energian kallistuessa annin. Suomessa sähkö ei ole eurooppalaisittain kallista, arvioi Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling. Sen sijaan polttonesteet ovat kalliita. Kuluttajan kannattaa olla tarkkana kotiensa laitteiden kunnosta. Omana kokemuksenaan hän kertoi, kuinka pisaramainen vuoto rivikotitalossa johti vesimaksun hurjaan nousuun. Odotukset: ei ainakaan halpene Energiateollisuus ry:n johtaja Pekka Salomaa kertoi seminaarilaisille, mitä kuluttaja voi odottaa energian hinnalle ja saatavuudelle tapahtuvan lähivuosina. Energiateollisuus edustaa sähkön ja lämmön tuottajia, hankkijoita, siirtäjiä ja myyjiä Fortumista ja Helsingin Energiasta Haapajärven sähköön. Salomaan mukaan raaka-aineet ovat olleet viime vuosiin saakka halpoja, mutta nyt uudet isot käyttäjät kuten Kiina ja Intia ovat hämmentäneet markkinoita. - Kasvavat taloudet vaativat enemmän energiaa kuin nykyisin tuotetaan, joten hinta ei ainakaan halpene pitkällä tähtäimellä. Kehitys johtaa myös yhä suurempaan hintojen heilahteluun, Salomaa sanoo. Aikaisemmin energiahuolto on Euroopassa ollut kansallista, mutta toimitusvarmuuden ja vakaampien hintojen takia ollaan siirtymässä eurooppalaisiin yhteismarkkinoihin. Tässä esikuvana ovat Pohjoismaat eli Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan yhteinen sähköpörssi Nord Pool. Pekka Salomaan mielestä yksittäisen kuluttajan mahdollisuus vaikuttaa sähkö- tai lämpölaskuunsa paranee entistä älykkäämpien mittauslaitteiden ansiosta. - Kun ihmiset näkevät sähkön- ja lämmönkäytön tunnin tarkkuudella, he osaavat ehkä välttää energiankulutuksen kannalta kaikkein kalleimpia aikoja, toteaa Salomaa Käytännön neuvoja kotitalouksille sähkön järkevästä käytöstä antoi viestintäpäällikkö Kirsi-Maaria Forssell energian ja materiaalien tehokasta käyttöä edistävästä Motiva Oy:stä. Hän muistutti siitä, että suurten massojen pienetkin säästöt auttavat energiansäästössä. - Vaikka teollisuus ja liikenne käyttävät suurimman osan energiasta, ei tavallisten ihmisten sähkön- ja lämmönkäyttö ole merkityksetöntä. Jos kaikki Suomen 2,45 miljoonaa kotitaloutta järkeistää kulutustaan, se on iso säästö, toteaa Forssell. Hän ottaa toisen esimerkin. Kun kaikki Suomen hehkulaput korvataan energiansäästölampuilla, vastaa vähentymä koko Oulun kaupungin energiankulutusta. Kaikki hehkulamput poistuvat markkinoilta syyskuuhun 2012 mennessä. 3 Säästöjä asiakaslähtöisillä palveluilla Etäluettavien ja älykkäiden sähkömittarien mahdollisuuksista kertoi projektipäällikkö Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimistosta. Se on 1998 perustettu yksi EU:n alueella toimivista 380 energiatoimistosta, jotka edistävät energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä. Penttinen luetteli älykkään mittauksen etuja: mittauksen tarkkuus, automaattinen etäluenta, reaaliaikainen tieto ja jopa kaksisuuntainen tiedonsiirto. - Suomi kuuluu älykkäässä energiamittauksessa sekä lainsäädännössä että toteutuksessa Euroopan kärkijoukkoon. Laki edellyttää älykkäiden sähkömittareiden asentamista 80 prosentille sähkön loppukäyttäjistä vuoteen 2013 loppuun mennessä. Luultavasti tuo prosentti on silloin sata, arvelee Penttinen. Hän pitää tärkeänä ratkaista, kuinka mittaustieto saadaan kaikkien toimijoiden käyttöön. - Älykkäätkään mittarit eivät säästä energiaa, vaan antavat siihen mahdollisuuden. Mittareiden avulla saatavan ajantasaisen tiedon mukana ihmisten tietoisuus omasta käyttäytymisen vaikutuksesta nousee ja voi syntyä kuluttajalähtöisiä energiaa säästäviä palveluita, Penttinen toteaa. Hienommillaan tiedon ja tietämyksen kasvu voi hänen mukaansa johtaa kuormanohjauskomentojen käyttöön. Energiantuottaja voisi ohjata kuluttajan pyynnöstä sähkö- ja lämmönkäyttöä huippukulutuksen ulkopuoliseen aikaan. - Näihin kysyntäjoustoihin voitaisiin kannustaa niin sanotuilla dynaamisilla tariffeilla, joissa sähkön ja lämmön hinta voisi vaihdella vaikka saman vuorokauden sisällä, pohtii Penttinen. Lisää tietoa energiankulutuksesta saa esimerkiksi Helsingin Energian Sävel Plus -verkkosivustolta (katso juttu ohessa). Laitepuolella on tarjolla muun muassa parinsadan euron hintainen Fortumin Kotinäyttö, jossa sähkömittariin kytketty lähetin välittää laitteeseen tietoa sähkönkulutuksesta ajantasaisesti. Tarjolla on myös kalliimpi Omatonttu, jolla voi ohjata kesämökkinsä lämmitystä etänä tietokoneen tai älypuhelimen avulla. - Suoraa säästöä tärkeämpää on useimmiten energiankulutuksen oikea ajoitus. Se on mahdollista vain, jos kuluttajille on tarjolla neuvontaa ja selkeitä palveluita, joissa saavutettava hyöty on helposti ymmärrettävissä, toteaa Lauri Penttinen. 2 1. Kuluttajaliiton seminaari Kuluttajasta aktiivinen toimija energian kallistuessa keräsi energiansäästöstä kiinnostunutta väkeä Helsinkiin joulukuun alussa. 2. Energian tuottajia ja myyjiä edustaneen Pekka Salomaan mukaan energian hinta ei pitkällä tähtäimellä ainakaan laske. 3. Motiva Oy:n Kirsi-Maaria Forssell tähdensi tavallisten ihmisten merkitystä energiansäästössä, kunhan mahdollisimman moni vajaasta 2,5 miljoonasta Suomen kotitaloudesta osallistuu talkoisiin. 4. Keski-Suomen Energiatoimiston Lauri Penttisen mukaan älykäs energianmittaus säästää energiaa, kunhan ihmisille tulee tarjolle helppoja ja selkeitä palveluja mittaustulosten käsittelyyn. 12 13
Sävel Plussan esittely ja rekisteröitymismahdollisuus Helsingin Energian asiakkaille verkossa: www.helen.fi/raportointi Sävel Plus-palvelussa voi tarkkailla ja vertailla Helsingin Energian Sävel Plus -verkkosivusto mahdollistaa sähkön- ja lämmönkulutuksen tarkkailun sekä vertailun asiakkaan oman talouden kaltaisiin talouksiin. Ajatuksena on mahdollistaa järkevä energiankulutus. Taustalla on myös siirtyminen arviolaskutuksesta etäluettaviin mittareihin. - Palveluun on rekisteröitynyt pitkälle yli kymmenentuhatta käyttäjää. Päivittäisiä käyttäjiä on satoja, kertoo kehityspäällikkö Björn Söderström Helsingin Energiasta. Yhtiöllä on noin 400,000 kotitaloutta asiakkaana, joista kaikki Helsingissä sijaitsevat sähkönkäyttöpaikat saadaan suunnitelmien mukaan 2012 loppuun mennessä tuntipohjaisen mittauksen piiriin. Söderströmin mukaan kaikki - myös arviopohjaisen kulutuksen asiakkaat - voivat hyödyntää Sävel Plussaa, mutta silloin kulutusmittaus perustuu arvioon. Myös muualla Suomessa asuvat Helsingin Energian asiakkaat voi- vat käyttää palvelua. Sivuston nimi on insinöörien keksimä ja tulee sanoista SÄhkö, VEsi ja Lämpö. Vuonna 2005 aloitettu sivusto uusittiin rakenteeltaan 2009, jolloin etänä luettavat tuntimittauksien tulokset olivat nähtävissä verkossa. Kokeillaanpa. Helsingissä asuvana ja yhtiön asiakkaana pääsen kirjautumaan Sävel Plussaan (kunhan vältän ääkkösiä ja erikoismerkkejä). On hämmentävää nähdä oma sähkökulutus tunnin tarkkuudella vuosi taaksepäin. Näkee koska on ollut kotona, katsonut TV:tä tai laittanut ruokaa. Myös kolme kuukautta keväällä kestänyt taloyhtiön putki- ja sähköremontti näkyy tolppien kutistumisena. Kuukauden tarkkuudella sähkökulutuksen näkee 10 vuoden taakse, myös aikaisempiin sähkösopimuksiin, jos on Sähkökulutuksen näkee kuukauden tarkkuudella 10 vuotta taaksepäin. muuttanut. Palveluun voi tehdä itselleen muistiinpanoja ( Paistoin pitsaa pe klo 17 ), jotta kulutusmuutoksille on helpompi löytää selitys. Björn Söderström ei kerro kustannuksia palvelulle, mutta myöntää useita miestyövuosia tarvitun verkkosivuston pystyttämiseen. Hän näkee Sävel Plussan asiakkaille palveluna, jonka hyötyjä on vaikea mitata suoraan rahassa. Itse palvelu on asiakkaille maksuton ja käytettävissä kaikilla Helsingin Energian asiakkailla. Palvelua on mainostettu kahdessa kampanjassa kadunvarsilla ja nyt TV:ssä. - Sävel Plussan lähtökohtana on helppous ja selkeys. Ihmisten kannattaa kokeilla palvelun eri osioita, painella rauhassa nappuloita ja katsoa mitä tapahtuu. Mikään ei mene rikki eikä tietoa tuhoudu, Björn Söderström kehottaa. 1 Kuluttajaliitto-Konsumentförbundet ry:n ylimääräinen liittokokous järjestettiin Helsingissä 8.12.2011. Liiton hallitus päätti kutsua ylimääräisen liittokokouksen koolle, kun Krista Kiuru joutui jättämään puheenjohtajan paikan tultuaan valittua asunto- ja viestintäministeriksi. Ylimääräinen liittokokous valitsi yksimielisesti uudeksi puheenjohtajaksi pitkäaikaisen kansanedustajan ja europarlamentaarikon Riitta Myllerin Joensuusta. Tunnelma uuden puheenjohtajan valinnan jälkeen oli hyvin in- Kuluttajaliiton eettisen kuluttamisen toimintaryhmä kokoaa yhteen teemasta kiinnostuneita kuluttajia ja asiantuntijoita. Kuulemme alustajia ajankohtaisista eettisen kuluttamisen aiheista, keskustelemme ja väittelemme. Työryhmä vaikuttaa julkiseen keskusteluun laatimalla kannanottoja ja tuomalla suomalaisten kuluttajien näkemyksiä esille. Mitä on eettinen kuluttaminen? Minostunut. Uuden puheenjohtajan ajatuksia voi lukea lehden sivuilla 18 ja 19. Kuluttajaliiton korkeimman päättävän elimen eli liittokokouksen ollessa koolla haluttiin myös muistaa liiton paikallisyhdistyksiä, jotka täyttivät vuonna 2011 joko 10 tai 20 vuotta. Kyseisten yhdistysten edustajille jaettiin kullekin ruusu ja liitto muisti myös juhlivia paikallisyhdistyksiä rahallisella stipendillä. Sinustako eettisen kuluttamisen vaikuttaja? 2 1. Tasavuosia täyttäneiden paikallisyhdistysten läsnä olleet edustajat kukitettiin ja heitä kiitettiin tekemästään merkittävästä työstä suomalaisen kuluttajaliikkeen eteen. 2. Väistyvä puheenjohtaja Krista Kiuru ja uusi puheenjohtaja Riitta Myller kukitettiin liittokokouksen päätteeksi. Lisätietoja joko työryhmän puheenjohtajalta: sirkka.shayan@kuluttajat-konsumenterna.fi tai esittelijältä: juha.beurling@kuluttajaliitto.fi / puh. 040 55 66 421 hin asioihin Sinun mielestäsi pitäisi eettisessä kuluttamisessa kiinnittää huomiota? Entä mitä Kuluttajaliitto voi eettisemmän kuluttamisen eteen tehdä? Tule, kerro kantasi ja vaikuta! Ensimmäinen eettisen kuluttamisen toimintaryhmän kokous pidetään 21.5. klo 15 alkaen osoitteessa Malminrinne 1 B, 7. krs. Tarjolla pientä purtavaa. Ennakkoilmoittautumiset mahdollisimman pian mutta viimeistään 4.5. osoitteeseen kaisa.pannimaa-patsi@kuluttajaliitto.fi 14 15