SELVITYS SUBJEKTIIVISEN VARHAISKASVATUSOIKEUDEN LAAJENTAMISESTA Hyvinvoinnin toimeenpano-ohjelmaan (kv 18.12.2018 155) on kirjattu, että selvitetään subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden laajentaminen vuoteen 2020 mennessä, ja että selvitys on tehty vuoden 2018 aikana. Tässä selvityksessä käydään läpi subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden lainsäädännöllinen perusta, toimintamalli ja nykytila Joensuussa, vanhemmille 20-tuntisen varhaiskasvatusoikeuden laajentamisesta tehdyn kyselyn tulokset sekä laajentamisen vaikutukset päivähoitopaikkojen, henkilöstön, lasten ja kustannusten näkökulmasta. 1. SUBJEKTIIVISEN VARHAISKASVATUSOIKEUDEN LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN PERUSTA Lapsen subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen on rajattu varhaiskasvatuslailla 1.8.2016 alkaen. Varhaiskasvatuslaissa säädetään subjektiivisesta varhaiskasvatusoikeudesta seuraavasti: 11 Kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Päivähoitoa suunniteltaessa ja järjestettäessä on huomioitava lapsen etu. (8.5.2015/580) Kunnan on lisäksi huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa voidaan antaa lapsen äidinkielenä olevalla suomen-, ruotsin- tai saamenkielellä. (11.12.1981/875) 3 momentti on kumottu L:lla 28.12.2012/909. 11 a (29.1.2016/108) Sen lisäksi, mitä 11 :ssä säädetään, kunnan on huolehdittava siitä, että lapsi ennen perusopetuslaissa tarkoitetun oppivelvollisuuden alkamista saa varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa kunnan järjestämässä 1 :n 2 tai 3 momentissa tarkoitetussa paikassa sen ajan päätyttyä, jolta voidaan suorittaa sairausvakuutuslaissa tarkoitettua äitiys- ja vanhempainrahaa tai osittaista vanhempainrahaa. Varhaiskasvatusta ei kuitenkaan ole järjestettävä aikana, jolta voidaan suorittaa sairausvakuutuslain 9 luvun 7 :n 1 momentissa tarkoitettua äitiys- ja vanhempainrahakauden ulkopuolella maksettavaa isyysrahaa. Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen varhaiskasvatusta on järjestettävä kokopäiväisesti, jos lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoitetulla tavalla työskentelevät kokoaikaisesti taikka opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat omassa työssä päätoimisesti. Edellä mainitun tilanteen päätyttyä varhaiskasvatusta on edelleen järjestettävä tämän momentin mukaisesti kahden kuukauden ajan, paitsi jos lapsen vanhempi tai muu huoltaja jää kotiin hoitamaan perheessä asuvaa muuta lasta tai jää eläkkeelle.
Lapsella on lisäksi oikeus 1 momentissa säädettyä laajempaan varhaiskasvatukseen siinä laajuudessa kuin se on tarpeellista lapsen vanhemman tai muun huoltajan osaaikaisen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Lapselle on kuitenkin järjestettävä varhaiskasvatusta kokopäiväisesti, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia taikka se on muutoin lapsen edun mukaista. Lapsen vanhempien tai muiden huoltajien on kunnan päättämin määräajoin esitettävä selvitys 1 momentissa säädettyä laajemman varhaiskasvatuksen edellytyksistä. Lisäksi kunta voi perustellusta syystä muutoinkin edellyttää mainitun selvityksen esittämistä. Lapsen vanhempien tai muiden huoltajien tulee ilmoittaa kunnalle varhaiskasvatusoikeuden laajuuteen vaikuttavissa seikoissa tapahtuvista olennaisista muutoksista viipymättä saatuaan niistä tiedon. Edellä 1 4 momentissa tarkoitetun lapsen vanhemmilla tai muilla huoltajilla, jotka eivät valitse kunnan järjestämää tämän pykälän mukaista varhaiskasvatuspaikkaa, on lapsen muulla tavalla tapahtuvan hoidon tai varhaiskasvatuksen järjestämiseksi oikeus lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) mukaiseen tukeen mainitussa laissa tarkemmin säädettävällä tavalla. Lapsen vanhempien tai muiden huoltajien, jotka haluavat lapselle tämän pykälän mukaisen varhaiskasvatuspaikan, on tehtävä sitä koskeva hakemus määräajassa ennen kuin lapsi tarvitsee paikan. Varhaiskasvatusta on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä lapsen vanhempien tai muiden huoltajien toivomassa muodossa. Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyy, vaikka lapsi ei ole varhaiskasvatuksessa sairausvakuutuslain 9 luvun 7 :ssä tarkoitettujen isyysrahajaksojen aikana. Isyysrahajaksoista johtuvasta poissaolosta on ilmoitettava varhaiskasvatuspaikkaan viimeistään kaksi viikkoa ennen sen suunniteltua aloittamispäivää. Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyy päiväkodissa ja mahdollisuuksien mukaan perhepäivähoidossa, jos lapsen varhaiskasvatusaika muuttuu 1 4 momentissa säädetyllä tavalla. Kunnan on tarjottava 1 momentissa tarkoitetun varhaiskasvatusoikeuden piirissä olevalle lapselle mahdollisuus osallistua lapsen vanhempien tai muiden huoltajien päätöksen mukaisesti joko osapäiväiseen tai osaviikkoiseen varhaiskasvatukseen. Kunta päättää lapsikohtaisesti määräajaksi tarkemmat säännölliset varhaiskasvatuksen toiminta-ajat. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 7 momentissa tarkoitetusta varhaiskasvatukseen hakemisesta sekä määräajoista, joiden kuluessa lapsen vanhempien tai muiden huoltajien tulee hakea lapselle varhaiskasvatuspaikkaa. 2. NYKYINEN TOIMINTAMALLI JOENSUUSSA
2.1 Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan linjaus 28.4.2016 49 Joensuussa varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta päätti kokouksessaan 28.4.2016 49 varhaiskasvatuslakiin tulevien muutosten toteuttamisesta (ml. subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutos) seuraavaa: 1.8.2016 voimaan astuvan lakimuutoksen mukaan lapsella on subjektiivinen oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa äitiys- ja vanhempainraha- tai osittaisen vanhempainrahakauden jälkeen. Varhaiskasvatusta ei järjestetä isyysrahakaudella. Varhaiskasvatusta on järjestettävä kokopäiväisesti, jos lapsen vanhemmat tai huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti tai opiskelevat, toimivat yrittäjänä päätoimisesti tai ovat omassa työssä päätoimisesti. Varhaiskasvatusta on järjestettävä kokopäiväisesti työn tai opiskelun päätyttyä kahden kuukauden ajan, ei kuitenkaan silloin, jos lapsen vanhempi tai muu huoltaja jää kotiin hoitamaan perheessä asuvaa muuta lasta tai jää äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalle tai eläkkeelle. Lisäksi lapsella on oikeus 20 tuntia laajempaan varhaiskasvatukseen tarvittavassa laajuudessa vanhemman tai muun huoltajan osa-aikaisen tai väliaikaisen työssäkäynnin, työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen, kuntoutuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Lapselle on järjestettävä varhaiskasvatusta kokopäiväisesti, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia tai se on muutoin lapsen edun mukaista. Ennen oppivelvollisuusikää järjestettävässä esi- ja perusopetuksessa olevalla oppilaalla on oikeus täydentävään varhaiskasvatukseen ainoastaan silloin, kun hänellä on oikeus varhaiskasvatukseen laajempana kuin 20 tuntia viikossa. Muutokset koskevat päiväkodeissa annettavaa varhaiskasvatusta ja soveltuvin osin perhepäivähoitoa. Kunnan on järjestettävä 20 tunnin varhaiskasvatus ainakin kahdella tavalla: osapäiväisenä (4 tuntia päivässä 5 päivänä viikossa) tai osaviikkoisena (esimerkiksi 2½ päivänä). Linjauksen taustaksi oli maaliskuussa 2016 tehdyn tietojen tarkistuksen yhteydessä selvitetty sitä, kuinka montaa päivähoidossa olevaa lasta subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutos koskee. Niitä lapsia, joilla subjektiivinen oikeus muuttuu, oli tuolloin päiväkodeissa 185 ja perhepäivähoidossa 65 lasta. Lisäksi yksityisessä päivähoidossa muutos koskee 61 lasta. (maaliskuun 2016 tilanne) 2.2 Linjauksen toteuttaminen päiväkodeissa Varhaiskasvatuslain mukaan lapsen hoitopaikka ei saa muuttua yksiköstä toiseen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden laajentuessa tai supistuessa. Yksikön sisällä muutokset kuitenkin ovat mahdollisia. Näin ollen tällä hetkellä päivähoidossa olevien lasten 20 tunnin varhaiskasvatusoikeus tulee toteuttaa siinä yksikössä, jossa lapsi on tällä hetkellä päivähoidossa. Perhepäivähoidossa kuitenkin soveltuvin osin. Päivähoidossa aloittavien lasten osalta 20 tunnin varhaiskasvatusoikeus toteutetaan keskitetysti vain osassa alueen päiväkodeista. 20 tunnin varhaiskasvatusoikeus toteutetaan Joensuussa niin, että päivähoitopaikat ovat mahdollisimman tehokkaassa käytössä. Yhtä päivähoitopaikkaa käyttää mahdollisuuksien mukaan kaksi lasta eri aikoina (aamupäivä iltapäivä, osaviikkoisuus eri päivinä). Perhe voi valita haluaako lapsen osallistuvan 20 tunnin varhaiskasvatukseen osapäiväisenä
vai osaviikkoisena. Osapäiväinen varhaiskasvatus toteutetaan viitenä päivänä viikossa (mape) 4 tuntia päivässä joko aamupäivällä tai iltapäivällä. Osaviikkoinen varhaiskasvatus toteutetaan kolmena päivänä viikossa, joko 8 + 8 + 4 tuntia päivässä tai 7 + 7 + 6 tuntia päivässä. Varhaiskasvatuksen järjestäjä, käytännössä kunkin yksikön esimies, päättää varhaiskasvatuksen toteutusajat omassa yksikössään, joten vanhemmat eivät voi niitä valita. Loma-aikoina varhaiskasvatuksen järjestäjä päättää mahdollisen päivystävän yksikön, jossa varhaiskasvatus annetaan sekä varhaiskasvatuksen toteutusajat. 2.3 Linjauksen toteuttaminen perhepäivähoidossa Perhepäivähoitajan palkkaus muodostuu hoitajalta varattujen hoitopaikkojen mukaan. Varhaiskasvatuslaissa säädetään, että 20 tunnin varhaiskasvatus otetaan mahdollisuuksien mukaan käyttöön perhepäivähoidossa nimenomaan perhepäivähoitajan palkan muodostukseen liittyvistä syistä. Osapäiväinen tai osaviikkoinen perhepäivähoitolapsi voi pienentää perhepäivähoitajan palkkaa, jos paikkaa ei saada kokopäiväisesti käytettyä. Yhdellä perhepäivähoitajalla voi olla yhtä aikaa hoidossa 4 kokopäiväistä lasta ja lisäksi yksi esi- tai perusopetuksen aloittanut lapsi osapäivähoidossa. Jos hoitajan lapsiryhmä ei ole täynnä ja hoitajalla on iltapäivisin esiopetusikäisiä lapsia täydentävässä päivähoidossa, hoitajalle voidaan sijoittaa aamupäiviksi 20 tunnin varhaiskasvatusoikeuden piiriin kuuluvia lapsia. Pääsääntöisesti perhepäivähoidossa 20 tunnin varhaiskasvatusta toteutetaan osaviikkoisena siten, että hoitopäivät lapsella ovat 7 + 7 + 6 tuntia. Niitä kahta päivää, jolloin hoitopaikka on vapaana, käytetään perhepäivähoidon varahoitopaikkana. Niiden perheiden osalta, jotka haluavat lapselleen osapäiväisen varhaiskasvatuksen, päivähoitopaikka voi muuttua perhepäivähoidosta päiväkotiin. 2.4 Linjauksen toteuttaminen yksityisessä päivähoidossa Yksityinen palveluntuottaja päättää kuinka se toteuttaa 20 tunnin varhaiskasvatusoikeuden varhaiskasvatuslain mukaisesti. Yksityisen päivähoidon illassa on keskusteltu aiheesta. Valtaosa yksityisten päiväkotien edustajista ilmoitti, että 20 tunnin varhaiskasvatus toteutetaan osaviikkoisena. Kaupungin intressi on, että myös yksityisissä päiväkodeissa on 20 tunnin varhaiskasvatusoikeuden piiriin kuuluvia lapsia. Varhaiskasvatuslaki lähtee siitä, että lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta samassa yksikössä, vaikka varhaiskasvatusoikeus muuttuisi. Päivähoitopaikat tulee järjestää mahdollisimman joustavasti perheiden tarpeiden mukaisena. 3. NYKYTILA 20 TUNNIN KÄYTTÄJIEN OSALTA HOITOMUODOITTAIN ELO-LOKAKUUSSA 2018 Tiedot yksiköittäin ja hoitomuodoittain 20 tunnin varhaiskasvatuksen käyttäjistä jaoteltuna osapäiväisiin ja osaviikkoisiin käyvät ilmi alla olevasta taulukosta:
20 tunnin varhaiskasvatusoikeutta käyttävät lapset (22.10.2018) Toteutustapa Kunnalliset päiväkodit 20h käyttäjät 2,5 pv/ vko 4h/ pv, aamupäivä Linnunlahti 8 3 5 Gävle 3 2 1 Kanervala 7 7 Manta 4 2 2 Kaisla 9 8 1 Marjala 4 4 Sinkkola 4 3 1 Tarpoja 0 Äkkiväärä 4 1 3 Hukanpesä 8 7 1 Kissamäki 6 5 1 Petäikkölä 2 2 Tuulikannel 10 6 4 Penttilä 10 8 2 Niinivaara 6 5 1 Hammaslahti 4 3 1 Huvikumpu 4 3 1 Niittylahdenranta 3 3 Reijola 4 2 2 Niittylahti 1 1 Mutala 3 3 Ollila 5 3 2 Pataluoto 4 4 Soutajanpuisto 4 2 2 Utra 4 3 1 Vesikkopuisto 5 5 Metsätähti 4 2 2 Tuupovaara 5 2 3 Kiihtelysvaara 0 Heinävaara 1 1 Touhutupa 4 3 1 Kunnalliset päiväkodit yhteensä 140 98 42 Yksityiset päiväkodit Aarrekartta 12 11 1 Merikartta 9 9 Väkkärä 1 1 Apila 0 Harakankello 4 4 Peikonmarja 0 Oskari 2 2 4h/pv, iltapäivä Perhepäivähoito, 7,7,6 h/pv
Tilkkutäkki 0 Englanninkielinen leikkikoulu 0 Hilla 0 Pääsky 4 1 3 Vekkula 1 1 Hulivili 4 4 Hukanhäntä 4 4 Pilke Loiste 8 6 2 Pilke Hepokatti 3 3 Steiner Päivänsini 2 2 Touhula Marjala 5 4 1 Touhula Multimäki 8 7 1 Yksityiset päiväkodit yhteensä 67 57 10 Perhepäivähoito alueittain pph Eno-Vaarat 3 3 pph Mutala-Rantakylä-Utra 16 16 pph keskusta 3 3 pph Karsikko-Kissamäki- Multimäki 3 3 pph Niinivaara- Penttilä- Hukanhauta 3 3 pph Reijola-Niittylahti- Pyhäselkä 5 5 pph Noljakka-Marjala 5 5 Perhepäivähoito yhteensä 38 38 KAIKKI YHTEENSÄ 245 152 48 0 38 Lokakuussa 20-tunnin varhaiskasvatusoikeutta käyttäviä lapsia on 245. Paikkojen käyttö jakaantuu osaviikkoisiin ja osapäiväisiin seuraavasti: 57 % käyttää 2,5 päivää viikossa ja 18 % 4 h / päivä. Perhepäivähoidossa käyttäjiä on 25 % (käyttävät 3 pv / vko, 7+7+6 h / pv). Tällä hetkellä 130 lasta jonossa! 4. 20 TUNNIN VARHAISKASVATUSTA KÄYTTÄVIEN SIJOITTELU VARHAISKASVATUSRYHMIIN Varhaiskasvatuslain 11 a :n mukaan lapsen huoltaja päättää käyttääkö lapsi osaviikkoista vai osapäiväistä varhaiskasvatusta ja varhaiskasvatuksen järjestäjä (kunta tai yksityinen päiväkoti) päättää toiminta-ajat. Subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta käyttävät lapset on ohjeistettu sijoittelemaan varhaiskasvatusryhmiin niin, että kaksi lasta käyttää samaa varhaiskasvatuspaikkaa. Osaviikkoisista lapsista toinen käyttää paikkaa alkuviikon ja toinen loppuviikon, osapäiväisistä taas toinen aamupäivän ja toinen iltapäivän. Näin varhaiskasvatuspaikat olisivat tehokkaassa käytössä. Osaviikkoiset lapset on saatu sijoiteltua yllä kuvatulla tavalla, mutta osapäiväisten lasten osalta iltapäiväpaikat ovat osoittautuneet monestakin syystä ongelmallisiksi ja ne ovat jääneet vajaakäytölle seuraavista syistä:
vanhemmat toivovat yleensä lapselleen varhaiskasvatuspaikkaa aamupäivällä alle 3-vuotiaita lapsia ei voi sijoittaa iltapäiväpaikalle, koska he tarvitsevat tuona aikana päivälevon eivätkä siten hyötyisi varhaiskasvatuksesta esiopetuksessa olevien lasten pienemmät sisarukset kannattaa sijoittaa varhaiskasvatukseen samaan aikaan kuin esiopetus toteutetaan (aamupäivisin) ettei vanhempien tarvitse ajaa montaa kertaa päiväkodille päiväkodeista on tullut viestiä myös siitä, että iltapäivällä kokopäivälapset ovat päivälevolla, jona aikana toteutetaan päiväkodin palaverit ja lastentarhanopettajien lisääntynyttä suunnittelu-, arviointi- ja kehittämisaikaa. Samaan aikaan 20-tunnin iltapäiväkäyttäjille pitäisi järjestää varhaiskasvatuslain mukaista tavoitteellista toimintaa. Tämä sitoo osan henkilökuntaa, joten lepoajalle sijoitettujen muiden tehtävien hoitaminen hankaloituu. Perhepäivähoidossa 20 tunnin käyttäjät ovat olleet paikalla kolmena päivänä viikossa (7+7+6 tuntia). Niinä kahtena päivänä, jolloin 20 tunnin käyttäjän paikka on ollut vapaana, paikkaa on käyttänyt toisen hoitajan varahoitolapsi. 5. KYSELY JOENSUUN VARHAISKASVATUKSEN PERHEILLE 20-TUNTISEN VARHAISKASVATUKSEN LAAJENTAMISESTA 20 tunnin varhaiskasvatusoikeutta käyttävien tai siihen siirtymässä olevien lasten huoltajilta kysyttiin Daisyn kautta suunnatulla nettikyselyllä mitä he tekisivät, jos kaupunki laajentaisi subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden kokopäiväiseksi. Kyselyyn vastasi 299 vanhempaa. Osasta perheistä on vastannut molemmat vanhemmat erikseen, koska vastaajia on enemmän kuin 20 tunnin varhaiskasvatusoikeutta käyttäviä lapsia lokakuussa. Mikäli subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus laajennettaisiin kokopäiväiseksi, vanhemmilla on neljä vaihtoehtoa toteuttaa lapsensa varhaiskasvatus nykyisten hoitoaikaportaiden mukaisesti: 0-88 tuntia kuukaudessa (sisältää 20-tunnin varhaiskasvatusoikeuden) 89 120 tuntia kuukaudessa 121 150 tuntia kuukaudessa (sisältää 35 tunnin varhaiskasvatusoikeuden) 151 tuntia tai enemmän (kokopäivähoito)
77,3 % vastaajista (231 hlöä) laajentaisi lapsensa varhaiskasvatusta ja 22,7 % ei laajentaisi (68 vastaajaa). Jos huoltaja ilmoitti laajentavansa varhaiskasvatusta, häneltä kysyttiin mihin hoitoaikaportaaseen varhaiskasvatus laajennettaisiin. 18.5 % vastanneista (43 hlöä) laajentaisi portaaseen 0-88 tuntia, eli käytännössä muutaman tunnin. Suurin osa eli 44,4 % vastanneista (103 hlöä) laajentaisi lapsen varhaiskasvatusta portaaseen 89 120 tuntia. 24,6 % vastaajista (57 hlöä) laajentaisi varhaiskasvatuksen toiseksi suurimpaan portaaseen 121 150 h ja 12,5 % vastaajista (29 hlöä) kokopäivähoitoon. 6. SUBJEKTIIVISEN VARHAISKASVATUSOIKEUDEN MUUTOKSEN VAIKUTUKSET 20-tunnin varhaiskasvatusoikeuden piiriin kuuluvista lapsista vajaan 25 %:n hoitoaika ei muuttuisi ja niistä, joiden hoitoaika muuttuisi, noin 20 %:n osalta hoitoaika lisääntyisi vain muutamalla
tunnilla. Kokopäivähoitoon vaihtaisi kaikista vähiten vanhemmista ja suurimmalla osalla hoitoaika kasvaisi n. 10 tunnilla viikossa. 6.1 Muutoksen vaikutukset varhaiskasvatuspaikkoihin Lokakuun tilanteen mukaan päiväkoteihin tarvittaisiin joka toiselle 2,5 päivän käyttäjistä uusi hoitopaikka. Riippumatta siitä, kuinka paljon hoitoaika pitenisi, lapsille tarvittaisiin toinen paikka, koska lapset eivät voi samaan aikaan käyttää samaa paikkaa. Tämä tarkoittaa 78 uutta hoitopaikkaa (kunnalliset päiväkodit 49 paikkaa ja yksityiset päiväkodit 29 paikkaa). Yksityisissä päiväkodeissa ei ole olemassa olevia lisäpaikkoja tähän, joten lisäpaikat tulee järjestää kunnalliselle puolelle. 4 tuntia päivässä paikkaa käyttävät lapset voisivat kaikki jatkaa omilla paikoillaan hoitoajan pituudesta riippumatta. Perhepäivähoidossa ei tarvittaisi uusia hoitopaikkoja, mutta hoitajan tasausvapaiden ajaksi lapsille tarvittaisiin varahoitopaikat joko toiselta hoitajalta tai päiväkodista. 68 vastaajaa on ilmoittanut ettei laajentaisi lapsensa varhaiskasvatusoikeutta. Kyselystä ei käy ilmi käyttävätkö vastaajien lapset 2,5 päivää, 4 h / pv vai ovatko lapset perhepäivähoidossa. Jos oletetaan, että näistä vastaajista kolmasosa on 2,5 päivän käyttäjiä, kolmasosa 4 h / pv käyttäjiä ja kolmasosa perhepäivähoidossa olevia, uusien hoitopaikkojen tarve pienenisi 12 paikalla. Oheisessa taulukossa on vertailu lasten määrän kehityksestä 2016 2018 sekä varhaiskasvatuksen piirissä olevien kokonaismäärä että 20 tunnin käyttäjien määrä huomioiden: Lasten määrän kehitys 2016 2017 2018 (31.10. tilanne) Lapsia yhteensä kunnallisissa päiväkodeissa 2146 2050 2156 joista 20 tunnin käyttäjiä 119 139 Lapsia yhteensä yksityisissä päiväkodeissa 451 615 645 joista 20 tunnin käyttäjiä 56 67 Lapsia yhteensä perhepäivähoidossa 453 390 374 joista 20 tunnin käyttäjiä 25 40 6.2 Muutoksen taloudelliset vaikutukset Joensuun kaupungille Yhden kunnallisen päiväkotipaikan hinta vuonna 2017 oli 12 731 e (käyttökustannus), joten 66-78 uutta paikkaa tarkoittaisi 840 246-993 018 lisäkustannusta kaupungille. Lisäksi tulee päiväkodin rakentamiskustannus, joka on 4 osastoisesta päiväkodista 3,4 milj.. Yksityisen
päiväkotipaikan hinta vuonna 2017 oli 7915 ja kokonaiskustannus siten tuolla paikkamäärällä on vastaavasti 522 390-617 370. 20 tunnin varhaiskasvatusoikeuden piiriin kuuluvia lapsia on lähestulkoon kaikissa päiväkodeissa. Varhaiskasvatuslain mukaan lapsen päiväkotia ei saa muuttaa silloin, kun subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus muuttuu. Eli lapsen pitäisi saada jatkaa samassa yksikössä, ryhmä kuitenkin saa vaihtua. Vapaita paikkoja päiväkodeissa on kesä-elokuussa, jolloin esiopetusikäiset lapset siirtyvät kouluun ja heidän paikkansa vapautuu. Pienten alle 3-vuotiaiden paikoista on tällä hetkellä suurin pula eikä siihen vaikuta myöskään esioppilailta paikkojen vapautuminen. Lasten sijoittaminen samaan ryhmään tuottaa haasteita, vaikka se tehtäisiin kesällä. Uusille asiakkaille täytyisi osoittaa paikka toisesta päiväkodista, joten paikkoja tarvitaan joka tapauksessa lisää. Ongelmaksi tässä suhteessa nousee se, mihin lisäryhmiä rakennettaisiin, kun lapsia on lähestulkoon kaikissa päiväkodeissa. Yksittäisten lisäryhmien rakentaminen on kallista eikä päiväkotien laajentaminen ole monestikaan mahdollista. Siksi tässä selvityksessä ei ole lähdetty laskemaan yksittäisten lisäryhmien perustamis- ja rakentamiskustannuksia, vaan on pitäydytty 4-osastoisen päiväkodin kustannuksissa. Yksi uusi päiväkoti ei kuitenkaan vastaa parhaalla mahdollisella tavalla sitä tarvetta, joka hoitopaikoille tulisi muutoksen myötä. Joensuun kaupungin varhaiskasvatuksen vuosittaiset käyttökustannukset lisääntyisivät - omana toimintana järjestettynä n. 840 246 993 018 - yksityiseltä varhaiskasvatuspalvelun tuottajalta palvelusetelillä ostettuna n. 522 390-617 370. Toimintatuotot eivät menonlisäystä kattaisi, sillä 20 tunnin varhaiskasvatusoikeuden piirissä olevien perheiden vanhemmista ainakin toinen on työelämän ulkopuolella, joten perheen tulotaso on yleensä matalampi kuin niissä perheissä, joissa on kaksi työssäkäyvää vanhempaa. 6.3 Muutoksen vaikutukset ryhmän toimintaan Subjektiivisesta varhaiskasvatusoikeudesta käydyssä keskustelussa on tuotu esiin sitä, että subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus tekee lapsiryhmien toiminnan toteuttamisesta haastavaa, kun lapset ovat paikalla vain osan viikosta tai osan päivästä. Tavoitteiden saavuttaminen täytyy ikään kuin saada tehtyä puolta lyhemmässä ajassa kuin mihin ennen varhaiskasvatusoikeuden rajaamista on totuttu. Tätä haastetta subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen poistaminen ei muuttaisi, sillä hoitoaikaperusteinen laskutus mahdollistaa vanhemmille lasten hoitoaikojen päivittäisen vaihtelun. Subjektiivisessa varhaiskasvatusoikeudessa kunta voi päättää 20-tuntisten käyttäjien päivittäisen toiminta-ajan. Tällä hetkellä subjektiivisen varhaiskasvatuksen toiminta-aika on järjestetty niin, että lapset ovat paikalla joko klo 8-12 (osapäiväiset) tai klo 8-15 (osaviikkoiset). Tällöin paikalla on myös eniten aikuisia. Mikäli subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaus poistettaisiin, vanhemmat voisivat varata lapsen hoitoajat käytössä olevan hoitoaikaportaan mukaisesti niin, että
hoitoaika voisi vaihdella päivittäin. Tämä toisi vanhemmille nykyistä enemmän joustoa, mutta vastaavasti hankaloittaisi henkilökunnan työvuorosuunnittelua. 6.4 Muutoksen vaikutukset henkilöstön käyttöön ja työvuorosuunnitteluun Varhaiskasvatuksen järjestäjä päättää subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden piiriin kuuluvien lasten varhaiskasvatusajan, vanhemmat valitsevat joko osaviikkoisen tai osapäiväisen varhaiskasvatuksen. Hoitoaikaperusteisessa varhaiskasvatuksessa vanhempi päättää hoitoajat omien tarpeidensa mukaisesti. Hoitoaikaperusteissa varhaiskasvatuksessa henkilökunnan läsnäolon ennakointi on hankalampaa kuin 20 tunnin varhaiskasvatuksessa, kun lasten läsnäolot perustuvat täysin vanhemman toiveisiin ja tarpeisiin. Hoitoaika ei siten ole kiinteä kuten nyt, mikä hankaloittaa entisestään työvuorojen laatimista ja toiminnan organisoimista. Tällä hetkellä yli 20 tuntia käyttävien lasten hoitoaika perustuu vanhempien työssäkäyntiin, opiskeluun tai lapsen/perheen tuen tarpeeseen. Lasten hoitoajat ovat vanhempien työssäkäynti-/opiskeluaikojen mukaisia. Muutoksen myötä tämä rajaus poistuu. Muutos antaisi vanhemmille oikeuden käyttää varhaiskasvatusta omien toiveidensa mukaisina aikoina oikeutta ilta- tai vuorohoitoon ei kuitenkaan edelleenkään olisi. Uhkakuvana on äärivuorojen lisääntyminen, jos esimerkiksi kokopäivähoidon valinnut perhe haluaa nukkua pitkään ja tuo lapsen varhaiskasvatukseen vaikkapa lounaalle ja lapsi on varhaiskasvatuksessa 8,5 tuntia. Tällöin lapsen hoitoaika päättyisi klo 17.30. Vastaavasti toinen perhe, jonka lapset ja huoltajat heräävät aikaisin, voisi tuoda lapsen hoitoon esimerkiksi klo 6.30. Jos perhe käyttäisi samaa hoitoaikaporrasta kuin edellä kuvattu perhe, lapsen varhaiskasvatuspäivä päättyisi klo 15. Päiväkodeissa työvuorot suunnitellaan KVTES:n mukaisesti 4 viikon ja perhepäivähoidossa 12 viikon jaksoissa. Huoltajat varaavat lapsen varhaiskasvatusajan 2 viikkoa etukäteen. Huoltajien hoitoaikavarausten jälkeen työntekijöiden kanssa neuvotellaan tarpeellisista työvuoromuutoksista, mutta työntekijöiden ei ole niihin pakko suostua. Näin ollen kaikkia muutostarpeita ei aina saada toteutettua. Mitä enemmän vaihtelua lasten varhaiskasvatusajoissa on, sitä enemmän myös työntekijöiden työvuorojen tulisi joustaa. 20-tunnin käyttäjillä on tällä hetkellä kiinteät varhaiskasvatusajat, mikä lisää selkeyttä työvuorosuunnittelun kannalta. 6.5 Muutoksen vaikutus yksittäisen lapsen kannalta Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamista on perusteltu eri puolilla mm. tutkimustuloksilla, joissa on todettu, että varhaiskasvatusikäisen lapsen keskittymiskyky säilyy enintään 3-4 tunnin ajan. Näiden tutkimustulosten perusteella lainsäätäjä päätyi siihen, että subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus rajattiin 20 tunnin mittaiseksi. Toisena perusteena rajaukselle käytettiin myös sitä, että esiopetuksessa ja perusopetuksen 1-2 luokilla minimituntimäärä on 19 oppituntia. Jos esi- ja perusopetuksessa lapsen viikoittainen tuntimäärä on 19 tuntia, miksi sen pitäisi olla varhaiskasvatuksessa enemmän?
Mikäli lapsella tai perheellä on tuen tarve, lapsella on oikeus laajennettuun varhaiskasvatukseen. Näin tuen tarpeessa olevien lasten ja perheiden varhaiskasvatuksen määrää on voitu laajentaa 20 tunnista. Varhaiskasvatus nähdään ennaltaehkäisevänä kokonaisvaltaisena lapsen ja perheen tukena. Lain mukaan vanhempi anoo laajennettua varhaiskasvatusta ja varhaiskasvatuksen järjestäjä päättää asiasta. Joensuussa varhaiskasvatusoikeuden laajentamisesta tehdään perheen kanssa sopimus ja aloitteen tekijänä varhaiskasvatuksen laajentamisesta voi olla joko perhe tai varhaiskasvatuksen henkilöstö. Mikäli kaupunki luopuisi subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta, kaikki lapset olisivat tasapuolisesti hoitoaikaperusteisen varhaiskasvatuksen piirissä. Perheet kokisivat olevansa tasavertaisia keskenään ja lapset ryhmissä olisivat tasavertaisessa asemassa toisiinsa nähden. Kaikki eivät tietenkään siinäkään tilanteessa olisi yhtä paljoa paikalla, mutta lasten läsnäolot perustuisivat vanhempien valintaan, ei kaupungin tekemään rajaukseen. Varhaiskasvatuksen tavoitteiden saavuttamisen haasteet säilyisivät edelleen, sillä kaikki lapset eivät edelleenkään olisi yhtä aikaa eivätkä yhtä paljoa paikalla. Pedagoginen toiminta olisi edelleen suunniteltava lasten läsnäolot, erilaiset lähtökohdat ja perheiden tilanteet huomioiden. Pedagogiikan merkitys olisi edelleen tärkeää lapsiryhmien toiminnassa ja pedagogiselle johtamiselle ja suunnittelulle olisi myös uudessa tilanteessa järjestettävä sen tarvitsema aika. Yksittäisen lapsen kohdalla kaverisuhteet eivät katkeaisi lapsen ollessa kokonaisia päiviä poissa ja ryhmäytyminen mahdollisesti helpottuisi, jos lapset olisivat säännöllisesti paikalla. Vuorovaikutussuhteiden määrä vähenisi ryhmissä, kun lasten kokonaismäärä ryhmässä vähenisi. KOONTI 20 TUNNIN VARHAISKASVATUSOIKEUDEN MUUTOKSEN VAIKUTUKSISTA VAIKUTUS PLUSSAT MIINUKSET yksittäisen lapsen kannalta Lapset ryhmissä tasavertaisia keskenään Tavoitteiden saavuttamisen haasteet säilyisivät edelleen henkilöstön käyttö ja työvuorosuunnittelu ryhmän toiminta taloudelliset vaikutukset Vuorovaikutussuhteiden vaihtuvuus vähenee, kaverisuhteet eivät katkeaisi ryhmäytyminen helpottuu Lapsia olisi enemmän paikalla myös iltapäivisin, jolloin henkilöstö olisi tehokkaammassa käytössä Ryhmän toiminta helpottuu, jos osaviikkoiset lapset ovat joka päivä paikalla Lapsen ja vanhemman yhteinen aika vähenisi Lasten hoitoaikojen vaihtelun lisääntyessä henkilöstön työvuorosuunnittelu muuttuu haasteellisemmaksi. Kaupungin mahdollisuus vaikuttaa lasten läsnäolojen ajankohtaan poistuisi, lasten läsnäolojen vaihtelu voi lisääntyä entisestään. Muutoksesta johtuva lisäkustannus:
varhaiskasvatuspaikat vanhempien tunne Suurin osa paikoista on nykyistä enemmän käytössä tasapuolisuus vanhempien kesken, kun kaikki vanhemmat voivat päättää itse lapsensa hoitoajoista omana toimintana järjestettynä n. 840 246 993 018 tai yksityiseltä palvelusetelillä ostettuna n. 522 390-617 370 Tarvitaan 66-78 varhaiskasvatuspaikkaa lisää päiväkoteihin 7 YHTEENVETO Tällä hetkellä Joensuussa käytössä oleva subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaus 20 viikkotuntiin perustuu varhaiskasvatuslakiin 1.8.2016 ja sen pohjalta varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan 28.4.2016 49 tekemään linjaukseen. 20 tunnin varhaiskasvatuksen käyttäjät osallistuvat varhaiskasvatukseen joko 2½ päivää viikossa tai 4 tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa. Perhepäivähoidossa 20 tunnin käyttäjät ovat osaviikkoisesti kolmena päivänä viikossa 7+7+6 tuntia päivässä. Osapäiväiset käyttäjät ovat varhaiskasvatuksessa aamupäivisin, koska iltapäiväpaikat ovat hankalia toteuttaa eivätkä vanhemmat myöskään halua niitä eri syistä käyttää. Jos subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaus poistettaisiin, sillä olisi varsin mittavat vaikutukset sekä varhaiskasvatuspaikkojen määrään, toimintaan varhaiskasvatusryhmissä, työvuorosuunnitteluun ja henkilöstön käyttöön, kaupungin kustannuksiin sekä yksittäisen lapsen varhaiskasvatuspäivään. Muutos edellyttäisi 66 78 uutta hoitopaikkaa, joita tarvitaan nimenomaan osaviikkoisten käyttäjien varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin tulisi lisätä määrärahaa vähintään 523 000 e ja enintään 993 000 e. Lisäksi tarvitaan 4 varhaiskasvatusryhmän tilojen perustamis- ja rakentamiskustannukset. Henkilöstön työvuorosuunnitteluun liittyvät haasteet lisääntyisivät, kun lasten hoitoaikojen säännöllisyys mahdollisesti vähenisi. Pienissä yksiköissä työntekijöiden työajan riittävyys aikaisiin aamuihin ja mahdolliseen työpäivän jatkumiseen illalla olisi haasteellista ilman lisähenkilöstöä. Lapsiryhmissä lapset olisivat enemmän paikalla, jolloin pedagogisen varhaiskasvatuksen merkitys ja vaikuttavuus kasvaisi. Lasten hoitoajat kuitenkin edelleen vaihtelisivat, joten varhaiskasvatuksen tavoitteiden saavuttaminen olisi edelleenkin haasteellista. Lapsen kannalta katsottuna asiaa voi lähestyä useammasta eri näkökulmasta. Toisaalta päivittäinen varhaiskasvatus lisäisi säännönmukaisuutta ja ryhmäytyminen helpottuisi. Myös lasten välinen tasapuolisuus lisääntyisi. Toisaalta kannattaa pohtia myös sitä, missä on lapsen paras paikka. Yleisimmin se lienee kotona omien turvallisten vanhempien kanssa. Se mitä
painotamme, on arvovalinta. Ohjattu varhaiskasvatus nähdään nykyään tärkeäksi, mutta samoin nähdään myös vanhempien ja lasten keskinäinen yhdessäolo. Perheiden kannalta muutos lisäisi tasa-arvoa ja toisi valinnanvapautta, kun perheet käyttäisivät varhaiskasvatusta ainoastaan omista lähtökohdistaan käsin eikä kunta päättäisi varhaiskasvatusaikoja. Muutoksella on myös yksi kauaskantoinen seuraus, joka kannattaa huomioida päätöstä tehtäessä. Valtakunnan tasolla kaavaillaan maksutonta 20 tunnin varhaiskasvatusta 5-vuotiaille. Mikäli kunta päättää, että se ei rajaa subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta, myöskään tuota maksutonta 5- vuotiaiden varhaiskasvatusta ei voi rajata 20 tuntiin. Näin ollen jos subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta laajennetaan 20 tunnista kokopäiväiseksi, on hyvä huomioida jo nyt, että maksuton 5-vuotiaiden varhaiskasvatus tulee sekin olemaan laajuudeltaan kokopäiväistä.