2.3.211 SUNNUNTAI RAPORTTI ULKOISTETTU HYVINVOINTI s. 4 JAPANI LUONTOA VASTAAN EI VOI TAISTELLA s. 12 VAALIT MISTÄ NE VAALIRAHAT TULEVATKAAN? s. 14
RAPORTTI Attendo MedOne osti hiljattain satakuntalaisen Sari Huhtinen Oy:n. Arki rullaa kuten ennenkin, kerrotaan Huhtisen yksiköistä. Mailis Laurila, 85, vilkuttaa ja taustalla ovat Terttu Keinonen, 83, ja työharjoittelija Tiina Esomaa. 4 SUNNUNTAI 2.3.211
Vanhuudesta tuli kannattavaa ULKOISTAMINEN Attendo MedOne ja muut suuret terveysalan yritykset laajenevat kansainvälisellä rahalla ja vauhdilla, joka pelottaa pienyrittäjiä. Attendon lääkäreitä toimii jo 24 kunnassa. Seuraavaksi yritys haluaa erikoissairaanhoidon. SUNNUNTAI 2.3.211 5
RAPORTTI Ne yksiköt, jotka pärjäävät laadussa, tekevät myös hyvää tulosta. Meilläkin on tappiollisia yksiköitä, joissa on myös muita ongelmia. Tämä on karkea yleistys, mutta kaikki lähtee johtamisesta ja henkilöstön tyytyväisyydestä. Pertti Karjalainen, toimitusjohtaja MedOne KAISA YLHÄINEN, TEKSTI KARI MANKONEN, KUVAT Kunnat tuskailevat sosiaalija terveysmenojensa kanssa ja kamppailevat työvoimaa saadakseen, mutta samaan aikaan terveysalan bisnes voi paremmin kuin ehkä milloinkaan. Kun kunta päättää ulkoistaa esimerkiksi vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumisen, se pyytää yrityksiltä tarjoukset. Suomen yrittäjien mukaan tarjouskilpailuissa voittaa noin puolessa tapauksissa suuri yritys, esimerkiksi Attendo MedOne. Satakunnassakin Attendo MedOne suunnittelee uutta hoivakotia Raumalle, Harjavallan Kuparikaari avattiin juuri ja Laviassa sekä Köyliössä otetaan huhtikuun alussa käyttöön uudet yksiköt. Esimerkiksi Säkylä, Eura ja Huittinen maksavat yrityksen palveluista kukin noin miljoonan per kunta joka vuosi. Koko maassa yrityksen lääkärit hoitavat vuosittain noin miljoona potilaskontaktia. Toimintaa on 24 Suomen kunnassa, asiakkaina on 15 sairaanhoitopiiriä ja työntekijöitä 3 5. Kuntatalouden ja kuntalaisen näkökulmasta Attendo MedOne on jättiläinen. Attendo MedOne perustettiin vuonna 2, kun Pertti Karjalaisen johtama suomalainen lääkäriyritys MedOne liittyi osaksi pohjoismaista Attendo-konsernia. Attendon suurin omistaja on IK Investment Partners, kansainvälisessä omistuksessa oleva pääomasijoitusyhtiö, joka omistaa enemmistön myös esimerkiksi Suomen Lähikaupasta. Eihän tämä poikkea yhtään vaikkapa Stora Ensosta. Jos omistajat vaihtuvatkin, ei toiminta itse välttämättä muutu, toimitusjohtaja Pertti Karjalainen sanoo. Samanlainen omistuspohja on myös monella muulla suurella terveysalan yrityksellä: se, mikä ennen oli kuntien riippakivi ja murheenkryyni, on nykyään kannattava elinkeino. Attendo MedOne tekee tällä hetkellä 2 miljoonan euron liikevaihtoa. Viime vuonna Kauppalehti arvioi etenkin vanhustenpalveluihin erikoistuneen Attendo MedOne Hoiva Oy:n kannattavan erinomaisesti. Lehti raportoi hoivapuolen liikevaihdon kasvaneen 85,6 prosenttia ja nettotuloksen yli 25 prosenttia. Koko konserni on Karjalaisen mukaan investointien, verojen ja poistojen jälkeen hieman pakkasella, mutta tänä vuonna hän arvioi tuloksen jäävän plussan puolelle. Työ- ja elinkeinoministeriö nosti hiljattain esiin sosiaali- ja terveyspalvelualan yritystoiminnan voimakkaan kasvun ja myös sen, että tarjouskilpailujen voitot tapaavat kasaantua jo valmiiksi suurille yrityksille. Jokaisella paikkakunnalla pitäisi säilyttää terve kilpailu, jossa on mukana suuria, keskisuuria ja pieniä yrityksiä. Kunnilla pitää olla myös omaa tuotantoa ylläpitääkseen tuntuman markkinoihin ja kustannuksiin, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho. Paitsi että pienillä yrityksillä puuttuu usein vastaavanlainen ammattitaito suoriutua tarjousten tekemisestä teknisesti, syy on työ- ja elinkeinoministeriön kehitysjohtajan Ulla-Maija Laihon arvion mukaan myös tiiviissä yhteistyössä rakennuspuolen kanssa. Attendo MedOne Hoiva tarjoaa kokonaisratkaisua, joissa rakennetaan Aran korkotuettuja ja -avustettuja palveluasuntoja ja -tiloja, joihin yritys sitten tuottaa palvelut. Pienillä yrityksillä ei tällaisiin investointeihin ole mahdollisuuksia. Esimerkiksi Raumalla valtakunnalliset yritykset voittivat taannoin tarjouskilpailussa pienet ja paikalliset, ja yrityksille on katsottu jo tontteja. Suuret yritykset kasvattavat koko ajan markkinaosuuttaan, mutta kolmen suurimman vanhusten hoivapalveluja tuottavan yrityksen yhteenlaskettu osuus on vielä vain 23 prosenttia. Työ- ja elinkeinoministeriön listojen mukaan suurin on tällä hetkellä Attendo MedOne Hoiva, sen jälkeen tulevat Esperi ja Mainio Vire. Yksikin yrityskauppa voi muuttaa suuruusjärjestyksen, sanoo Laiho. Yrityskauppaa on tehty myös Satakunnssa, kun Hoivapalvelu Sari Huhtinen Oy:n koko osakekanta siirtyi hiljattain Attendo MedOnen omistukseen. Huhtisen yritys ja nyt siis Attendo MedOne vastasi suuresta osasta Pyhäjärviseudun vanhus- ja vammaisten palveluasumista. Vuoden 29 hoivayrittäjäksi nimetystä Huhtisesta itsestään tuli kaupassa Satakunnan aluejohtaja, jonka tehtävänä on kehittää hoivapalveluita koko alueella. Me halusimme Sari Huhtisen ja hänen yrittäjähenkisyytensä, sanoo Pertti Karjalainen yrityskaupan syyksi. Kunnat tähtäävät suurten palvelukokonaisuuksien hankkimiseen yhdeltä luukulta, sanoo Suomen yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen. Se ei ole pääomasijoittajien tai suurten yritysten vika, että ala keskittyy. Kuntien pitäisi olla tässä kuskin paikalla. Esimerkiksi hoiva-alalla alalletulokynnys on investointien vuoksi hyvin suuri. Jos joku lopettaa, ei helposti saada uusia yrittäjiä. Kunnissa liikkuu huhuja, joiden mukaan suuret toimijat voisivat markkinaosuuksillaan hilata hintoja ylöspäin. Attendo MedOnen Pertti Karjalainen tyrmää puheet. Suuri yritys pitää hänen mukaansa hinnat tasaisina eri puolilla maata. Kun esimerkiksi ostimme Kankaanpään Helinäkodin, niin ensimmäisenä pudotimme hintoja, koska ne olivat normaalitasoamme korkeammat. Kuntia houkuttaa sosiaali- ja terveysalan ulkoistamisessa suurelle yritykselle paitsi hinta myös toimitusvarmuus. Palvelu ei kaadu muutamaan sairauslomaan. Yksityistä hoivapalvelua valvoo Valvira. Sen viimevuotisessa selvityksessä yksityiset hoitopaikat menestyivät kaikilla mittareilla, oli kyseessä sitten yöpaaston pituus, lääkehoidon suunnitelmallisuus tai henkilöstön riittämättömyys. Miksi kunnat eivät pärjää? Julkisen palvelun volyymi on vielä paljon yksityistä suurempi. Yksityiseen puoleen valvontapuolella on paljon tiukempi kontaktipinta, sillä lakiin perustuen toimiluvan myöntäminen edellyttää tarkastusta, ja palvelujen tuottajan on annettava vuosittain toiminnastaan kertomus aluehallintovirastolle. Kunnalliseen puoleen on vaikea puuttua muuten kuin oikeusturvakysymysten kautta kunnallisen itsehallinnon takia, sanoo Anita Kostiainen Aluehallintovirastosta. Vaikka Pertti Karjalainen on nostanut yrityksensä kymmenessä vuodessa maan kärkikaartiin, hän ei ole firmansa markkinaosuuteen tyytyväinen. Suuretkin terveyspalveluyritykset ovat Suomessa hänen mukaansa vielä suhteellisen pieniä. Koko markkina Suomessa on kymmenen miljardia euroa. Hiljattain yritys teki valtakunnan uutiskynnyksen ylittäneen avauksen. Attendo MedOnen tarjous oli pienelle itäsuomalaiselle Rääkkylän kunnalle houkutteleva: itsenäisen kunnan määräysvalta, ei huolta toiminnan tehokkuudesta, koko sosiaali- ja terveystoimi miljoona euroa nykyistä edullisemmin. Pieni kunta ulkoisti ensimmäisenä Suomessa koko sosiaali- ja terveystoimensa. Sopimusta Attendo MedOnen kanssa oli hädin tuskin kirjoitettu, kun jo useasta kunnasta otettiin yhteyttä: Saisiko Rääkkylä-lääkettä muuallekin? Toimitusjohtaja Pertti Karjalainen on tietysti tyytyväinen, mutta vielä hän ei uusia sopimuksia lähde tekemään. Yritys on luvannut Rääkkylälle miljoonan euron vuosittaisen säästön. Meidän on ensin varmistuttava siitä, että emme ole laskeneet väärin. Perusterveydenhuolto ei Attendolle riitä, sillä suurin kasvu on erikoissairaanhoidossa. Ja siellä myös kunnat ovat eniten vaikeuksissa, Karjalainen sanoo. Toistaiseksi pää on avattu vasta Satakunnassa, jossa osa psykiatrista avohoitoa on ulkoistettu. Se ei käynyt kivutta, kritiikki oli kovaa, mutta tilanne helpotti. Samalla tavalla perattiin Eurassa hammashuollon ruuhka. Suurin tabu on Karjalaisen mukaan terveyskeskuksen ulkoistaminen. Kaiken muun saa tehdä, hammashuollosta työterveyshuoltoon. Terveyskeskuksella on jännä symboliarvo. Vaikka talous- ja henkilöstötilanne olisi kuinka huono, niin omasta pidetään kiinni, Karjalainen ihmettelee. Satakunnassa Eurajoen terveyskeskusta hoitaa Attendo MedOne. Julkisesti tuotetaan enää 65 prosenttia perusterveydenhuollosta, kun hammasja työterveyshuoltoa on ulkoistettu yhä enemmän. Vanhusten ja vammaisten asumispalveluista yritykset ja järjestöt tuottavat jo puolet. Hyvin suuri osa palveluista on kolmannen sektorin vastuulla, etenkin Porissa toimii monta vahvaa järjestöä ja yhdistystä. Kuntia vaaditaan purkamaan laitosmaista vanhustenhuoltoa ja hankkiutumaan eroon vuodeosastoilla makuuttamisesta, mutta henkilökuntaa ja tiloja on vaikea saada. Käytännössä monella kunnalla ei ole muuta mahdollisuutta taata asukkailleen riittäviä palveluita kuin ulkoistaminen. Kriitikot pelkäävät kuitenkin sitä, mitä tapahtuu, jos iso raha pelästyy. Suomessa ulkoistamisen epäonnistumisesta on nähty esimerkki. Raaseporin kaupunki jäi viime vuonna muutaman viikon varoitusajalla tyhjän päälle, kun lääkäripäivystyksestä vastannut Coronaria Hoitoketju Oy sanoi yllättäen sopimuksen irti lääkäripulaan vedoten. Raasepori selvisi järjestämällä lääkäriringin huolehtimaan lakisääteisestä palvelustaan. Pertti Karjalainen ei näe ristiriitaa taloudellisen edun tavoittelussa ja kuntalaisen tyytyväisyydessä. Ne yksiköt, jotka pärjäävät laadussa, tekevät myös hyvää tulosta. Meilläkin on tappiollisia yksiköitä, joissa on myös muita ongelmia. Tämä on karkea yleistys, mutta kaikki lähtee johtamisesta ja henkilöstön tyytyväisyydestä. Myös hoivan laatu pysyy korkeana ja kehittyy, kun toimijat sparraavat toisiaan paitsi kilpailuissa myös tekemällä yhteistyötä. Karjalainen toivoisi, että Suomeen leviäisi käytäntö, jossa kunta itsekin jättäisi kilpailuun oman tarjouksensa, jotta toiminnan hinnasta ja laadusta tulisi entistä läpinäkyvämpää. Tämä on Suomessa ajatuksena hirveän kaukainen. Työ- ja elinkeinoministeriön Ulla- Maija Laiho haluaisi Suomeen Ruotsin ja Tanskan kaltaisen järjestelmän, jossa asiakas voisi vapaasti valita sosiaalipalvelujensa tuottajan. Niin laadukas toimija voisi pärjätä, oli se sitten suuri tai pieni. Palvelusetelijärjestelmä on avaus valinnanvapauden suuntaan. Tulevaisuutemme vanhukset ovat entistä itsevarmempia. Suuret ikäluokat eivät suostu pompoteltavaksi. Se ei ole pääomasijoittajien tai suurten yritysten vika, että ala keskittyy. Kuntien pitäisi olla tässä kuskin paikalla. Janne Pesonen, Suomen yrittäien elinkeinoasioiden päällikkö 6 SUNNUNTAI 2.3.211
KARI MANKONEN/SK Juuri mikään ei muuttunut KAISA YLHÄINEN Sari Huhtisen ilmoitus joulun alla sai aikaan tunnereaktioita. Aamulla yrityskaupasta Attendo MedOnen kanssa kuulivat kuntaasiakkaat, sen jälkeen noin 5- jäseninen henkilökunta. Alkuun työntekijät olivat hämmentyneitä. Attendo oli suuri uutuuden peikko. Ehtivätkö he enää ulkoilla asiakkaiden kanssa? Nyt olen jo kysynyt hoitajilta, ovatko he kovin yllättyneitä, kun työ jatkuukin samanlaisena, Attendo Med- Onen Satakunnan-aluejohtaja Sari Huhtinen sanoo. Asukkaiden omaiset saivat asiasta tiedotteen. Se oli virhe, sanoo Huhtinen. Heille olisi pitänyt järjestää oma tilaisuutensa. Se olisi vähentänyt pelkoja. Kymmenen vuotta Säkylässä, Köyliössä ja Kokemäellä hoivapalvelualalla yrittänyt ja valtakunnallisesti palkittu Huhtinen on alkuvuoden totutellut tavallisen palkansaajan arkeen. Uusi tilanne tuntuu hänen mukaansa hyvältä. Oloni on helpottunut. Nyt saan keskittyä hoivan laadun ja toiminnan kehittämiseen. Ulkoistamisesta leipänsä saanut yrittäjä tavallaan ulkoisti itsensäkin, kun konserni alkoi huolehtia paperisodasta, markkinoinnista ja esimerkiksi huhtikuussa aukeavan Jussila-yksikön hoitajien rekrytoinnista. Strategiani oli päästä valtakunnan tasolle, ja kävi se näinkin. Helppo päätös ei kuitenkaan ollut. Ensimmäinen yhteydenotto Attendo MedOnelta tuli jo kaksi vuotta sitten. Sanoin, että en myy. Sari Huhtinen ei ole enää yrittäjä, vaan Attendo MedOnen Satakunnan hoivapalvelujen aluejohtaja. FAKTA Attendo MedOne» Perustettu vuonna 2.» Yksi perustajista oli toimitusjohtaja Pertti Karjalainen, joka johtaa myös Attendo MedOnea.» Myytiin vuonna 27 pohjoismaiselle terveyspalveluyritys Attendolle.» Suurin omistaja on rahoitusyhtiö IK INvestments Partners.» Sijoittajista 32 prosenttia on pohjoismaisia, loput muualta Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta.» Joukossa on sijoitusrahastoja ja mm. vakuutusyhtiöitä kuten Tapiola ja Varma. FAKTA Attendo MedOne Satakunnassa» Mm. seuraavanlaisia yksiköitä:» Eura: Hammashoitola» Eurajoki: Terveyskeskus» Harjavalta: Hoivakoti» Honkajoki: Hammashoitola» Huittinen: Vanhusten intervallihoito» Kankaanpää: Hoivakoti» Kiikoinen: Hammashoitola» Kokemäki: Hoivakoti» Köyliö: Hoivakoti» Lavia: Hoivakoti avautumassa» Pori: Psykiatrian poliklinikka» Rauma: Lääkäripäivystystä.» Säkylä: Hoivakoti» Lisäksi lääkärisopimuksia, päivystyksiä ja hoivakotisuunnitelmia sekä keikkalääkäreitä. Pikku hiljaa päätös kypsyi. Viimeinen sysäys oli Rauman taannoinen tarjouskilpailu, jossa valtakunnalliset toimijat jyräsivät pienet. Laatuajattelu kävi Huhtisen yrityksessä ja Attendo Med- Onessa jo valmiiksi yksiin, eikä toimintaa ollut tarpeen juuri muuttaa. Tiedottamistyötä on hieman aikaisempaa enemmän ja talon papereissa on uusi logo. Kansainvälinen pääoma toiminnan takana ei Huhtista ahdista. Yrityksen on pakko tuottaa jonkin verran voittoa ollakseen olemassa, oli se sitten minkä kokoinen tahansa. Sitä olen itsekin harjoitellut kymmenen vuotta. SUNNUNTAI 2.3.211 7
RAPORTTI Kun ulkoistamiselle PAKKORAKO Eurassa ulkoistettiin hammashuolto, koska hammaslääkäreitä ei saatu palkattua. ERKKI SAARINEN Satakunnan Kansa teki helmikuussa kyselyn maakunnan kunnille palvelujen ulkoistamisesta. Laajaan kyselyyn vastasi 15 kuntaa, jotka pääosin kaikki suhtautuivat palvelujen ulkoistamiseen myönteisesti. Ongelmina kunnat näkivät palvelujen valvonnan sekä hinnan ja laadun kirjavuuden. Pienissä kunnissa ulkoistamisen pelätään johtavan palvelujen keskittymiseen ja vaikuttavan sitä kautta hintojen nousuun. Monet kunnat kokivat erityisenä haasteena kilpailuttamisen. Euran kunnan talousjohtaja Kari Rupponen muotoilee asian niin, että elleivät ostaja ja myyjä ymmärrä täysin, mitä ollaan ostamassa ja mitä myymässä, hinta-laatusuhde saattaa olla melkoinen pettymys. Parhaimmillaan yksityiset palvelut täydentävät kuntien omia palveluja. Eurassa terveydenhuollon palveluvalikoimaa ja määrää on saatu monipuolisemmaksi, kun esimerkiksi röntgenkuvien konsultointipalvelut ostetaan yksityiseltä lääkäriltä, Rupponen kuvaa. Aina ulkoistamisessa ei kuitenkaan ole kyse strategisesta valinnasta: esimerkiksi juuri Euran hammashuolto yksityistettiin Attendo Medone Oy:lle tilanteessa, jossa hammaslääkäreitä ei saatu palkattua useasta hakukierroksesta huolimatta. Teimme Medonen kanssa lopulta määräaikaisen sopimuksen ja saimme jonot purettua, Rupponen kertoo. Runsaan 12 asukkaan Eurassa kunta ostaa yksityisiä palveluita kuljetusyrittäjiltä, rakennus- ja kunnossapitoyrityksiltä, atk-osaajilta sekä sosiaalija terveydenhuollon yrittäjiltä. Suurin yksityinen sopimuskumppani on Attendo Medone Oy, joka laskuttaa runsaat miljoona euroa vuodessa hammashuollon palveluista. Rauma ostaa asumista Vajaan 4 asukkaan Rauman kaupungissa asumispalvelujen ostot yksityisiltä palveluntuottajilta maksoivat vuonna 21 kaupungille 6,2 miljoonaa euroa, hoitopalvelujen ostot 3.9 miljoonaa euroa, ja rakennusten ja alueiden kunnossapitopalvelut 3,7 miljoonaa euroa. Hallintojohtaja Sari Salon mukaan suurin yksityinen laskuttaja on Vanhainkoti Kokkilaa ylläpitävä Rauman Vanhainkotiyhdistys ry, jolle kaupunki maksoi vanhusten asumispalveluista viime vuonna 1,7 miljoonaa euroa. Saga Care Finland Oy laskutti kaupunkia 1,5 miljoonalla eurolla Saga seniorikeskuksen asumispalveluista, Riekkomäen Palvelu Oy puolestaan laskutti 1,3 miljoonaa kehitysvammaisten ja vammaisten asumispalveluista. Rauman kokoisessa kaupungissa yksityisten palvelujen ostolla päästään kiinni jo strategisiin tavoitteisiin: Hallintojohtaja Sari Salon mukaan kaupungin oman toiminnan kehittämiseksi on tärkeää päästä vertailemaan oman ja yksityisen toiminnan eroja hinnan, laadun ja palvelujen sisällön osalta. Salo huomauttaa myös, ettei kaupungin yksinkertaisesti kannata hankkia itselleen kaikkea erityisosaamista. havainnollinen esimerkki tästä ovat kuljetuspalvelut: kaupungin ei kannata sitoa pääomiaan kuljetuskalustoon ja palkata sitä varten henkilöstöä. Taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevämpää on ostaa sopivat kuljetuspalvelut yksityisiltä yhtiöiltä. Yksityisten palvelujen käyttö edellyttää kunnalta enemmän järjestämisvastuun ottamista. Se puolestaan tarkoittaa hankintaosaamista, sopimustekniikan tuntemusta sekä toiminnan arviointia ja valvontaa, Sari Salo sanoo. Ulkoistettu rakentaminen Nakkila on monien muiden kuntien tavoin ulkoistanut maankäytön ja kunnallistekniikan suunnittelun sekä talonrakentamisen, kunnallistekniikan rakentamisen, katujen kunnossapidon, isännöinti- ja talonmiespalvelut sekä kaukolämmön tuotannon. Kunnansihteeri Matti Sjögrenin mukaan talousrakennusurakointiin kului viime vuonna vajaat miljoona euroa, viemäreiden rakentamiseen puoli mil- Tavoite: Vanhusten asiat yhdelle luukulle HAASTEET Pori ostaa vanhus-, vammais- ja perhepalveluita 26 miljoonalla eurolla vuodessa. SINI KUVAJA Yksi suurimmista Porin kaupungin ulkoistamista palveluista on vanhusten asuinpalvelut eli niin sanottu tehostettu palveluasuminen. Pori ostaa tehostetusta palveluasumisesta kaksi kolmasosaa ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen näkee palvelujen ulkoistamisessa haasteena erilaisten toimijoiden suuren määrän. Asiakas voi olla välillä vanhainkodissa, välillä kotihoidossa ja välillä sairaalassa. Ongelma on, että jokainen palveluntuottaja vastaa vain omasta viipaleestaan. Pitäisi olla yksi, jolla olisi hallussaan koko hoitoprosessi, care manager kuten Englannissa, Luukkonen visioi. Palveluntarjoajien kilpailuttaminen on sosiaalialalla haasteellista. Teknisiä tarvikkeita voidaan ostaa hinnan perusteella, palveluasumista ei. Luukkosen mukaan tärkeintä olisi kriteerien määrittäminen palvelujen laadulle. Ulkoistamisen on myös tuotava asiakkaalle jotain lisäarvoa. Sellaista lisäarvoa voi olla vaikka asiantuntijuus. Nyt kaupunki esimerkiksi kilpailuttaa pääterveysaseman peruskorjauksen suunnittelun. Porin kaupunki tekee palvelustrategiaa, joka valmistuu ensi kesänä. Luukkosen mielestä palvelujen ulkoistamisen tulisi olla nimenomaan harkittuja, strategisia päätöksiä eikä hätäratkaisuja, joita tehdään esimerkiksi lääkäripulan takia. Porin Pihlavan terveysaseman lääkäripalveluitakin joudutaan tosin kilpailuttamaan lääkäripulan vuoksi. Luukkonen toivoo ratkaisun olevan väliaikainen. Pitäisin huonona, jos terveyspalveluita jouduttaisiin ulkoistamaan paljon. Kaupungilla on oltava omat toimivat palveluketjut, Luukkonen sanoo. Kaupungilla ei ole laajamittaisia suunnitelmia ulkoistaa sellaisia palveluita, mihin meillä on olemassa henkilöstöä. Valvonta vaikeaa Vanhuspalveluiden johtaja Pirjo Rehula kertoo, että ulkoistetuista vanhusten palveluista on tullut lähinnä myönteistä palautetta. Ulkoistaminen on tuonut vanhuspalveluihin lisää valinnanvaraa kaupungin oman palveluasumisen rinnalle. Kustannuksiltaan kaupungin palvelut ja ulkoistetut palvelut ovat lähellä toisiaan. Rehulan mukaan ulkoistamisessa riittää myös haasteita, kuten tarjouspyynnöissä sovituista asioista kiinni pitäminen ja valvonnan riittävyys. Ulkoistetuissakin palveluissa kunta on yhä valvova viranomainen. Porin perusturvan yhteistoiminta-alueella ostettiin viime vuonna vanhusten, vammaisten ja lastensuojelupalveluja ulkopuolisilta yhteensä noin 26 miljoonalla eurolla. Suurin palveluntarjoaja oli Ruskakodin Palveluyhdistys ry., jolle maksettiin vähän alle 1 miljoonaa euroa. Myös teknisistä palveluista ostetaan ulkopuolelta iso osa, esimerkiksi noin 6 prosenttia rakennushankkeista, noin puolet rakennussuunnittelusta ja osa teiden aurauksesta. Lisäksi harvoin tarvittavat ja asiantuntemusta vaativat työt, kuten esimerkiksi asbestin purku, ostetaan kokonaan ulkopuolelta. Terveyskeskus pyörii ostovoimin HANNA LEPPÄNEN/SK KAISA YLHÄINEN Eurajoki on ainoa Satakunnan kunta, joka on ulkoistanut koko terveysasemansa toiminnan. Potilaiden vastaanotosta ja hoidosta huolehtii ostopalveluna Attendo MedOne. Kunnanjohtaja Harri Hiitiö on järjestelyyn hyvin tyytyväinen. Palvelu on hänen mukaansa parempaa kuin ennen ulkoistamista eikä hintakaan ole yhtään suurempi. Attendo saa väkeä töihin paremmin, kuin yksittäinen kunta tai kuntayhtymä. Asiakaspalautekin on kyselyjen mukaan ollut pääsääntöisesti erinomaista. Kritiikkiä on tullut eniten lääkärien vaihtuvuudesta, mikä liittyy vastaavan lääkärin Helena Karilaisen mukaan enemmän nuorten lääkärien haluun erikoistua kuin varsinaiseen ulkoistamiseen. Vanhoja kunnon kunnanlääkäreitä ei enää ole. Kokonainen ulkoistettu terveysasema neuvoloineen ja kouluterveydenhuoltoineen herättää joskus hieman hämmennystä. Moni sekoittaa toiminnan keikka- tai vuokralääkärien satunnaiseen käyttöön. Minusta koko toiminnan ulkoistaminen on järkevä vaihtoehto. Toimintaan ei tule turhia rajapintoja, kun kaikilla on sama työnantaja, Karilainen sanoo. Saija Hartomo (vas) ja Aili Luonto keskustelivat Eurajoen terveysasemalla. 8 SUNNUNTAI 2.3.211
ei ole vaihtoehtoa joonaa. Summat vaihtelevat vuosittain paljonkin. Erityisesti rakennustoiminnan volyymin vaihtelu vuosittain on johtanut siihen, että alan palveluja ei kannata koettaa tuottaa kunnan omana työnä. Asiantuntijapalvelujen ja urakoinnin hankkiminen yksityisiltä markkinoilta on sekä taloudellisesti että toiminnallisesti järkevää, Sjögren tietää. Myös Ulvilassa tekniset palvelut ovat kärjessä suurimpia ostopalvelun tuottajia vertailtaessa. Talousjohtaja Helena Huhtasen mukaan alueiden ja rakennusten kunnossapito- ja siivouspalveluista Ulvila maksoi viime vuonna 73 euroa. kaukolämmöstä kaupunki pulitti 6 euroa Ulvilan Lämpö Oy:lle. Kuljetuspalvelut ovat toinen iso ulkoistettu palvelu Ulvilassa. Porin Linjoille ja paikallisille taksiyrittäjille maksetaan vuodessa yhteensä 447 euroa. Laitoksista avopalveluun Huittisissa palvelujen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ulkoistamisen taustalla on ollut pyrkimys muuttaa palvelurakennetta laitoshoitopainotteisuudesta avopalveluja tukeviin intervallihoitoihin ja tehostettuun palveluasumiseen. Kaupungille palveluja tuottavista yksityisistä palveluntuottajista Attendo Med- One Oy on merkittävin sopimuskumppani, Huittinen ostaa MedOnelta vanhusten tehostettua palveluasumista ja intervallihoitopalveluja yli 1,3 miljoonalla eurolla. Tehostettua palveluasumista hankitaan myös Mikeva Oy:ltä noin 42 eurolla ja Palvelukoti Huhtaanhovilta runsaalla 9 eurolla. Lastensuojelupalveluihin liittyvät yksityiset asumispalvelut maksavat kaupungille lähes 72 euroa vuodessa. Myös Köyliössä syyt sosiaalialan palvelujen ulkoistamiseen ovat selvät. Kunnalla ei ole itsellään tarjota asumispalveluja vanhuksille ja vammaisille, eikä myöskään lastensuojelun tarvitsemia perhehoito- tai huostaanottopaikkoja. Köyliössä asumispalveluja hankittiin viime vuonna Hoivapalvelu Sari Huhtinen Oy:ltä lähes 7 eurolla, lastensuojelun tarvitsemia palveluja Lastensuojelulaitos Eemeliltä runsaalla 2 eurolla ja Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:ltä lähes 6 eurolla. Vammaisten asumispalveluja ostettiin Kaunummen Kodista runsaalla 42 eurolla. Kokemäellä asumispalveluja tuottavat yritykset sijoittuvat niin ikään suurimpien laskuttajien kärkeen. Viime vuonna Vuollekodin kannatusyhdistys ry laskutti Kokemäeltä 1,3 miljoonaa euroa, Kuusamakoti Oy,45 miljoonaa ja hoivapalvelu Sari Huhtinen Oy,23 miljoonaa. Asumis- ja hoivapalvelut nousivat kärkeen myös Säkylässä, jossa Hoivapalvelu Sari Huhtinen Oy laskutti noin 9 euroa. Kuljetus Hulmi Oy:lle ulkoistettu liikenneväylien talvihoito maksoi Säkylässä viime vuonna 11 euroa. Tietotekninen osaaminen Kankaanpäässä tietotekniikan ylläpito-osaaminen on ulkoistettu Nettis Oy: lle. Sopimuksen arvo oli viime vuonna vajaat 13 euroa. Vastaavia järjestelyjä on tehty myös muun muassa Merikarvialla, jossa tietoteknisiä palveluja tuottaa esimerkiksi Logica, ja Lavialla, jossa it-palvelut tuottaa SaTu Oy. Lavia maksaa tietoteknisistä palveluistaan vuodessa 7 euroa. Kaupunginsihteeri Mika Hatanpää Kankaanpäästä huomauttaa, että esimerkiksi juuri tietoteknisellä alalla yksityinen pystyy keskittymään tiettyyn alaan kokonaisvaltaisemmin kuin julkinen organisaatio. Yksityistämisen syynä saattaa joskus olla yksinkertaisesti kustannustehokkuus eli hinta-laatusuhde, hän sanoo. Myös Hatanpään mukaan suurimpana palvelujen ulkoistamisen haasteena on onnistunut kilpailuttaminen. Se pitää tehdä oikein ja huolella. Kustannustehokkuus ja laatu pitää varmistaa, Hatanpää sanoo. Koulukuljetukset suurimpana Luvian kokoisessa pienessä kunnassa merkittävin ulkoistettu palvelu on Linja-autoliikenne Sookari Oy:lle ja paikallisille taksiyrittäjille annetut koulukuljetukset, joista viime vuonna kertyi kunnalle yhteensä 16 euron laskut. Sookarin osuus oli 12 euroa. Suuruuden ekonomiaa hankintarenkaissa KAISA YLHÄINEN Kiikoisten kunnanjohtaja Tapio Rautava seuraa kunnan suurta sijoitusta viipaleparakin ikkunasta. Kunnantalon täysremontti maksaa noin 7 8 euroa ilman arvonlisäveroa. Noin 1 3 asukkaan Kiikoisten kunta työllistää 65 henkilöä. Sosiaalitoimi on kunnan omissa hyppysissä ja siksi suurin työllistäjä, mutta esimerkiksi teknistä henkilökuntaa on kunnanrakennusmestari Rauno Hepokorven lisäksi vain pari. Enemmänkin voisimme vielä ulkoistaa, toteaa Tapio Rautava. Kunta on esimerkiksi mukana kunnallisia tukipalveluja tuottavassa osakeyhtiössä, jolta se hankkii tietohallinnon palvelut, mutta ei taloushallinto- ja palkanlaskentapalvelua, joka hoidetaan yhä kunnan omana työnä. Haluamme myös pitää sen omanamme. Ihmisillä, jotka asiaa meillä hoitavat, on myös muita tärkeitä työtehtäviä. Kunnantalon pääurakoitsija on kankaanpääläinen yhtiö Avainrakentajat Oy. Valmista pitäisi olla toukokuun alussa. Kaikki on sujunut aikataulussa, vaikka toisenlaisiakin tarinoita maailmalta kuuluu. Joskus koko urakoiva yhtiö on saattanut mennä konkurssiin kesken työn. Kiikoinen kilpailuttaa yhdessä Porin seudun hankintapalveluiden kanssa. Sillä saadaan suuruuden etua. Hinnan osuus painaa vaakakupissa yleensä puolet, lisäksi kunta tarkastelee yrittäjän tarjousten laatua. Lisäksi kunta yleensä esittää toiveen, että yrittäjä käyttäisi paikallista työvoimaa. Mutta se on vain toive. Muuten voidaan helposti mennä syrjinnän puolelle. Rautavaa huolestuttaa isojen yritysten ylivalta. Mitä sitten, jos valta-aseman saavuttanut firma nostaa hintojaan kovalla kädellä? Suurten kokonaisuuksien kilpailuttamisissa pienillä ei kuitenkaan ole aina edes mahdollisuutta pärjätä. Kilpailutusten edellytys on terve kilpailu. Kiikoinen on tehnyt sopimuksia esimerkiksi latujen hoidosta paikallisten urheiluseurojen kanssa, ja niin raha jää kotikuntaan. Paikallinen yrittäjä hoitaa myös esimerkiksi koulun siivousta. Ulkoistuksen syy oli joustavuus. Jos siivooja tarvitsee sijaisen, yritys hoitaa sen eikä kunnan tarvitse. Kunnantalon korjausta valvoo Rauno Hepokorpi itse, mutta usein valvonnassa suurin paino on asiakaspalautteella. Olemme onnistuneet kilpailutuksissa melko hyvin, Tapio Rautava sanoo. Pienen kunnan on vaikea saada henkilökuntaa. Esimerkiksi hammaslääkäri toimii kunnassa yksityisen yrityksen palkkalistoilla. Tuskin kuntalainen välittää siitä, jos palvelu on asianmukaista. Terveyskeskuksessa asia voi olla hankalampi, jos lääkäri esimerkiksi vaihtuu kovin usein eikä hoitosuhteita ehdi muodostua. HANNA LEPPÄNEN/SK Kiikoisten kunnanjohtaja Tapio Rautava ja kunnanrakennusmestari Rauno Hepokorpi tarkastelevat, miten kunnantalon remontti etenee. Kaikki on sujunut hyvin ja aikataulussa, Hepokorpi kiittelee. SUNNUNTAI 2.3.211 9
RAPORTTI Sosiaalipalvelun yritykset Yritysten lukumäärä 1993-29 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 kpl Ind. (1993=1) 2 5 1 282 1 467 1 698 1 84 1 981 2 186 2 432 2 779 3 112 3 282 3 265 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 Henkilöstön ja liikevaihdon määrän kehitys 1993-29 2 1 5 1 5 Terveyspalvelun yritykset Ind. (1993=1) 3 25 2 15 1 5 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 29 Yritysten lukumäärä 1993-29 kpl 16 14 12 1 8 6 4 2 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 29 Prosenttiosuus toimivista yrityksisistä (perustamisvuoden mukaan 29, ensimmäinen tilikausi verottajalla) prosenttia 35 3 25 2 15 1 5 3,8 8 174 7 798 3,3 Henkilöstö 8,2 7 975 8 289 8 763 9 535 9 463 1993 1995 1997 12,3 1 285 1 694 11 78 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Tilastokeskus 13,3 11 559 17,6-199 1991-93 1994-96 1997-99 2-2 23-5 26-8 29-11 81 11 961 12 975 28,6 13 419 12,8 Henkilöstön ja liikevaihdon määrän kehitys 1993-29 Henkilöstö Liikevaihto Liikevaihto 13 812 14 1 1999 21 23 25 27 29 PJ/SK Tuhansien mikroyritysten bisnes on keskittymässä ERKKI SAARINEN Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) vastikään teettämän selvityksen mukaan yksityiset yritykset ovat kasvattaneet osuuttaan sosiaali- ja terveyspalveluissa vahvasti koko 2-luvun ajan. Viime vuosina trendinä on ollut myös kiihtyvä keskittyminen. Henkilöstön määrällä ja liikevaihdolla mitattuna yritystoiminta on peräti viisinkertaistunut sosiaalipalveluissa vuosina 2 29. Kunnat ja kuntayhtymät tuottavat yhä lähes kolme neljäsosaa kaikista sosiaalija terveyspalveluista ja yli 9 prosenttia sairaalapalveluista. Perusterveydenhuollossa julkisen toiminnan tuotanto-osuus on sen sijaan pudonnut jo alle 65 prosentin. Tutkimus- ja kehittämispalvelut Pekka Lithin ministeriölle tuottaman selvityksen mukaan kehityksen syynä on ollut se, että yrityksillä on vahva asema työterveyshuollon palveluissa ja hammashuollossa. Myös kuntien terveyskeskusten ulkoistamiset ovat lisääntyneet. Sosiaalipuolella kunnat tuottavat itse yli puolet palveluista jos mukaan ei lasketa lasten ja nuorten laitoshuoltoa sekä ammatillista perhehoitoa ja päihdehuoltoa. Vanhusten ja vammaisten asumispalveluissa kuntien tuottamien palvelujen osuus on noin puolet, mutta väestön nopea ikääntyminen ja laitoshoidon purkulinjaukset ovat johtamassa siihen, että yksityisen palvelutuotannon osuus lisääntyy lähivuosina voimakkaasti palveluasumisessa. Kolmas sektori eli järjestöt ja yhdistykset ovat perinteisesti vahvassa asemassa päihdehuollossa, sekä työttömien, päihdeongelmaisten ja vammaisten päivä- ja työtoiminnassa sekä monissa avohuollon palveluissa. 2-luvulla yritykset ovat kuitenkin kasvattaneet osuuttaan useissa keskeisissä sosiaalipalveluissa selvästi järjestöjä enemmän. TEM:n selvityksen mukaan yritysten palvelutuotannon kasvun taustalla on toisaalta kuntien palveluhankintojen lisääntyminen ja toisaalta siitä, että järjestöt ovat yhtiöittäneet omaa palvelutoimintaansa. Suuret yritykset ovat alkaneet syödä pieniä tieltään. Perinteisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yritystoiminta on ollut pienyritysvaltaista, mutta TEM:n selvityksen mukaan nyt palvelujen tuotanto on yhä enemmän siirtymässä keskisuuriin ja suuriin yrityksiin. Selvityksen mukaan sosiaalipalveluissa yritysten keskittymistä on tapahtunut eniten vammaisten palveluasumisessa, päihdehuollossa sekä päivä- ja työtoiminnassa. Terveyspalveluissa keskittymistä on nähtävissä laboratorio- ja kuvantamispalveluissa. Terveydenhuollon palveluja tuotti vuonna 29 yli 14 yritystä. Niistä 98 prosenttia oli alle kymmenen henkilön mikroyrityksiä. Niiden osuus terveydenhuollon yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta oli 53 prosenttia. Vuosien 27 29 aikana mikroyritysten osuus alan yritysten liikevaihdosta supistui neljä prosenttiyksikköä. Vastaavasti suurten yritysten liikevaihto-osuus kasvoi 31 prosentista 34:ään. Asumisen sisältäviä sosiaalipalveluja tuottaa yli 1 1 hoivayritystä. Niiden liikevaihto oli vuonna 29 jo yli 98 miljoonaa euroa. Hoivayrityksistä oli mikroyrityksiä 61 prosenttia, mutta niiden liikevaihtoosuus oli vain 22 prosenttia koko alan liikevaihdosta. Avohuollon sosiaalipalveluja tuottaa hieman yli 2 1 yritystä. Niiden liikevaihto oli vajaat 28 miljoonaa euroa vuonna 29. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Sote-alan yritystoiminta ja markkinakehitys. 1 SUNNUNTAI 2.3.211