Projektisuunnitelma v1.0 Semanttista yhteentoimivuutta tukeva välineistö, osana Semanttisen yhteentoimivuuden viitekehystä
Sisältö 1. Johdanto... 4 1.1. Lähteet ja viitteet... 4 2. Projektin kuvaus ja tavoitteet... 5 2.1. Projektin taustat ja lähtökohdat... 5 2.2. Projektin asettaja, omistaja ja tilaaja... 6 2.3. Projektin tehtävät... 6 2.4. Projektin tavoitteet... 6 2.5. Projektin rajaukset... 7 2.6. Loutulokset... 7 3. Organisaatio ja liittymät... 8 3.1. Projektiin osallistuvat toimijat... 8 3.2. Projektin hallinnollinen organisointi... 9 3.2.1. Ohjausryhmä... 9 3.2.2. Operatiivinen ohjausryhmä... 9 3.2.3. Projektiryhmä...10 3.3. Liittymät muihin projekteihin...11 4. Toteutus...12 4.1. Aikataulu ja vaiheistus...12 4.2. Työvaiheet ja työmääräarviot...12 4.2.1. Projektin esittelytilaisuus...13 4.3. Kustannus-hyöty -arvio...14 4.3.1. Projektin kustannukset...14 4.3.2. Projektin hyödyt...15 5. Projektissa käytettävät menetelmät ja viitekehykset...15 5.1. Projektin menetelmät ja välineet...15 5.2. Kokonaisarkkitehtuurin huomiointi...16 5.3. Tietoturvallisuuden huomiointi...16 6. Projektin hallinta...17 6.1. Sidosryhmät ja tiedonvälitys...17 6.2. Raportointi...17 6.3. Riskienhallinta...18 6.4. Muutoksenhallinta...19 2
7. Projektin päättäminen...20 7.1. Loutuotteen luovutus, käyttöönotto ja ylläpidosta sopiminen...20 7.2. Projektin tuottaman aineiston arkistointi...20 7.3. Projektin arviointi ja louraportti...20 7.4. Projektin päätöstilaisuus...20 7.5. Jatkokehitysehdotukset ja -tavoitteet....20 Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Laatija Muutoksen kuvaus V0.1 21.05.2015 SR siirretty projektitekstejä pohjaan V0.2 1.6.2015 SR täydennetty kaikkia lukuja V0.3 2.6.2015 SR täydennetty ja muokattu lukuja 2, 4-7 V0.4 3.6.2015 SR muokattu sanamuotoja luku 4.3.2. täydennettyä lukua 6.3. täydennetty lukua 7.5 V0.5 3.6.2015 SR täydennetty lukua 1.1. täydennetty lukua 7.5 V0.6 4.6.2015 MA muokattu luvun 1 sanamuotoja muokattu luvun 2.1. taulukossa tuotoksia tarkennettu luvussa 2.3. tuotoksia tarkennettu luvussa 2.6. tuotoksia V0.7 4.6.2015 SR lisätty lukuun 2.1. viittauksia muokattu luvun 2.6. kuvatekstiä tarkennettu luvun 3.3. taulukon tekstejä täsmennetty luvun 4.1. taulukon tekstejä lisätty lukuun 4.2. kuva 2 muokattu luvun 4.3.1. lauserakenteita lisätty lukuun 5.1. Lab-osuus muokattu lukua 6.3. muokattu lukua 7.5. V0.8 20.7.2015 SR täydennetty lukuja 1.1.; 3.1.; 3.2.2.; 3.2.3.; 3.3.; 4.2.; 4.3.1.; 6.1. V1.0 9.9.2015 SR Täydennetty lukuja 4.2.; 6.1.; 6.3. 3
1. Johdanto Tämä dokumentti on projektisuunnitelma Semanttista yhteentoimivuutta tukeva välineistö -projektin toteuttamiseksi. Suomessa kansallisesti tavoitellaan tietojärjestelmien yhteentoimivuutta ja tietojen yhteismitallisuutta. Korkeakoulujen tietoarkkitehtuurityössä tätä tavoitetta on lähestytty menetelmällä, joka mahdollistaa eri tietomääritysten kuvaamisen yhtenäisellä tavalla ja tällä tavoin organisaatioiden välisen tiedonsiirron eri tavoin toteutettujen tietojärjestelmien välillä. Menetelmän mukaisten tietomallien kehittämiseksi ja niiden hyödyntämisen tueksi kehitetään tietojärjestelmäratkaisu, joka mahdollistaa yhteisten tietomääritysten kehittämisen ja julkaisun, sekä hyödyntämisen toteutuskohtaisissa sovellusprofiileissa semanttisen yhteentoimivuuden huomioiden. Tässä asiakirjassa kuvataan työn toteuttamisen suunnitelma. 1.1. Lähteet ja viitteet Projektin valmisteluun liittyvä taustamateriaali on dokumentoitu confluence-sivustolle: https://confluence.csc.fi/display/korkeakoulujentietomalli/korkeakoulutuksen+ja+tutkimuksen+tietomalli Tekninen määrittely kuvataan GitHub-palvelua hyödyntäen: https://github.com/csc-it-center-for-science/iow-ui Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteisten arkkitehtuurien kehittämispolku: https://confluence.csc.fi/display/tictor/2015_05_13+korkeakoulujen+tietohallinto-+ja+ict-ohjausryhma, liite 4b (luonnos) Korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurimalli Kartturi: https://confluence.csc.fi/display/raketti/kartturi Korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuuriperiaatteet: https://confluence.csc.fi/download/attachments/31819654/kaperiaatteet%20louraportti%2020140317%20final.pdf?version=1&modificationdate=1395295054238&api=v2 JHS-179-suosituksen (ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen) päivityshanke: http://www.jhs-suositukset.fi/web/guest/jhs/projects/jhs-179-update Opetus- ja koulutussanasto (OKSA): https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageid=8688189 Tutkimuksen sanastotyö (TUHA-verkosto): https://confluence.csc.fi/pages/viewpage.action?pageid=42796075 Julkisen hallinnon yhteinen sanasto: http://jhsmeta.fi/ Julkisen hallinnon Metatietopalvelun esiselvitys (2013): https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/julkisen-hallinnon-yhteisen-metatietopalvelun-esiselvitys 4
2. Projektin kuvaus ja tavoitteet 2.1. Projektin taustat ja lähtökohdat CSC:n yhdessä korkeakoulujen kanssa toteuttaman arkkitehtuuri- ja tietomallinnustyön lähtökohtana ovat olleet RAKETTI-hankkeen (RAkenteellisen KEhittämisen Tukena Tietohallinto, 2008 2014) yleiset linjaukset mukana lukien Tietohallintomuistio 1 vuodelta 2012, joiden mukaan korkeakoulut ja opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) kehittävät ja ylläpitävät tietojärjestelmien yhteentoimivuutta, tietojen ja käsitteiden yhteismitallisuutta sekä valtakunnallista tietovarantoa (VIRTA) korkeakoulujen toiminnan ja OKM:n ohjauksen tueksi. Korkeakoulut päättävät omien strategisten tavoitteidensa nojalla, mitä tietojärjestelmiä ne yhdessä tai erikseen tuottavat. Käsite- tai tietomalli on aina suunniteltu ja mallinnettu tiettyyn tarpeeseen ja tietyistä lähtökohdista käsin; ne ovat keino kuvata kohdealueen rakenteet tai toisaalta keino määritellä järjestelmän käsitteelliset rakenteet, jotka kuvaavat kohdealuetta. Yhteistyössäkin tuotetut määritykset on kuitenkin yleensä sidottu johonkin toteutukseen; korkeakoulujen tietomalli 2 (XDW-tietovarastomalli) esimerkiksi ymmärretään tietokantatasolla toteutuksia ohjaavana rakenteena. Yhteisten käsitteiden, esimerkiksi Opetus- ja koulutussanasto (OKSA), linkittämiseksi yhteentoimivuuden ytimeksi ei ole ollut systemaattista tapaa ja tukea. Julkisessa hallinnossa on pidemmän aikaa kiinnitetty huomiota yhteentoimivuuden ja semanttisen yhteentoimivuuden kehittämisen tarpeeseen. Vuonna 2013 laadittu Julkisen hallinnon Metatietopalvelun esiselvitys on ehdotus yhteentoimivuuden edistämiseksi, ja osia kyseisen Metatietopalvelun palvelukomponenteista on jo olemassa (esimerkiksi Kansallinen sanasto- ja ontologiapalvelu FINTO, www.finto.fi). Tässä projektissa hyödynnetään kyseisen esiselvityksen tuloksia. Projektissa pyritään hakemaan hallinnonalojen ja organisaatioiden rajat ylittäviä synergiahyötyjä ja kumanuuksia, jotta tuotettava palvelu on mahdollisimman laajasti käyttöönotettavissa ja organisaatioiden osaaminen hyödynnettävissä. Tiiviisti työkaluprojektin rinnalla kulkee sisältötyö, jossa tuotetaan sanastoja ja tietokomponentit. Yhteentoimivuuden kehittämistä ja tätä projektia on CSC:llä valmisteltu karkeasti seuraavasti: Vaihe Tuotokset Aikataulu Tarkistuspiste Valmisteluvaihe Ehdotus korkeakoulujen yhteisen tietoarkkitehtuurin 01-12/2014 17.3.2014 (RAKETTI-KOKOA) 28.1.2015 (TICT) kehittämissuunnitelmaksi; työkalun demo Tarkentava suunnitteluvaihe työkalukehitykseen Laajempi kiinnostus ehdotukseen; JulkICTLab-pilottihakemus 01-02/2015 11.2.2015 (JulkICTLab ohry) Työkalukehityksen toteutusvaihe Tietokomponenttikirjasto- ja editori; Sovellusprofiilikirjasto- ja editori 03-12/2015 useita Optio työkalukehityksen jatko Sanastoeditori; Koodistopalvelu 01/2016 >> lousyksystä 2015 1 http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/koulutus/artikkelit/korkeakoulujen_tietohallinnon_kehittxminen/korkeakoulujen_tietohallinnon _kehittaminen_liitteineen_20120424.pdf 2 http://tietomalli.csc.fi/ 5
2.2. Projektin asettaja, omistaja ja tilaaja Projekti on osa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan arkkitehtuurityötä ja koulutuksen ja tutkimuksen yhteisiä arkkitehtuurikuvauksia. Tässä projektissa on kyse mainittujen arkkitehtuurien tietoarkkitehtuuriulottuvuudesta, jossa identifioidaan osia, joista on tunnistettu tarve luoda tarkempia yhteentoimivuuden määrityksiä. Koulutuksen ja tutkimuksen yhteisten arkkitehtuurien laatimista, tuottamista ja päivittämistä valmistelee ja siitä vastaa kunkin arkkitehtuurin omistava ryhmä. Omistava ryhmä on joko OKM:n asettama, jolloin sen arkkitehtuurityöhön liittyvät vastuut on määritelty ohjausryhmän asettamiskirjeessä tai korkeakoulujen muodostama, jonka arkkitehtuurityötä OKM toistaiseksi tukee konsulttiresursseilla. Julkisen hallinnon ulottuvuus kuvataan myöhemmin osaksi tätä lukua. Tämän projektin operatiivinen vastuutaho on CSC Tieteen tietotekniikan keskus. Projektin omistaa opetus- ja kulttuuriministeriö/tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmä. 2.3. Projektin tehtävät Projektissa kehitetään työkaluja yhteisen tietomallinnusmenetelmän soveltamiseksi ja yhteisten tietomallien määrittelyyn ja julkaisuun tukemaan organisaatioiden välistä tiedonvaihtoa ja semanttista yhteentoimivuutta. Projektissa kehitetään: 1. sanastoihin perustuvien tietokomponenttien määrittelymenetelmä 2. tietokomponenttien ylläpito- ja julkaisuympäristö 3. tietokomponentteja hyödyntävä sovellusprofiilien määrittelymenetelmä 4. sovellusprofiilien ylläpito- ja julkaisuympäristö ja työkalu teknisten skeemojen tuottamiseen Yhteisten tietomääritysten kehittämiseen tuotetaan tietokomponenttien ylläpito ja julkaisuympäristö, jonka avulla määriteltäviä tietokomponentteja voidaan hyödyntää toteutuskohtaisten rajapintojen ja tietomallien määrittelyssä. Toimijoiden tarvitsemien rajapintojen ja tietomallien määrittelyyn tuotetaan sovellusprofiilien ylläpito- ja julkaisuympäristö, jolla voidaan dokumentoida esimerkiksi rajapinnan tietosisältö ja tuottaa rajapintoja varten teknisiä skeemoja. 2.4. Projektin tavoitteet Semanttisella yhteentoimivuudella tarkoitetaan tiedon vastaanottamista ja käsittelyä tavalla, jossa tietojen merkitys säilyy. Keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa sekä ihmis- että koneluettava tietojenvaihto. Teknisellä yhteentoimivuudella tarkoitetaan sopimista avoimista rajapinnoista sekä standardeista tietoformaateista ja protokollista. Yhteiskäyttöisissä palveluissa ja prosesseissa käytettävät käsitteet on määriteltävä asianmukaisesti ja koneluettavassa muodossa. Semanttisen yhteentoimivuuden varmistamiseksi yhteisten tietomäärityksien tulee perustua sanastossa määriteltäviin käsitteisiin. 6
Yhteentoimivuuden välineistö -kehitysprojektilla pyritään tukemaan: organisaatioiden välisen tiedonvaihdon toteuttamista yhteismitallisesti ja tietojen merkityksen säilyttäen. yhteisesti käytettävien tietomääritysten määrittelyä ja dokumentointia toteuttamalla tarkoitukseen sopivan teknisen välineen. tietomääritysten uudelleenkäyttöä uudelleenmäärittelyn sijaan. Yhteentoimivuusmallia ja yhteentoimivuuden välineistöä hyödyntämällä organisaatiot voivat kuvata tietosisältöjä tavalla, joka mahdollistaa organisaatioiden välisen tiedonsiirron eri tavoin toteutettujen tietojärjestelmien välillä. Kehitysprojekti pyrkii osaltaan tukemaan hallinnonalojen rajat ylittävän avoimen kehittäjäyhteisön rakentumista, jolloin eri organisaatioiden osaaminen voidaan hyödyntää kustannustehokkaasti. 2.5. Projektin rajaukset Projektiin liittyvät seuraavat reunaehdot: 1. Varsinaiset tietokomponentit (sisältö) tuotetaan kehitysprojektin ulkopuolella, tehtävään kootuissa tai muutoin muodostetuissa ryhmissä ja/tai verkostoissa. Tiivis yhteys sisältötyöhön ja sitä tekeviin ryhmiin on projektin kannalta kuitenkin keskeistä. 2. Projektin tavoitteena ei ole vakioida olemassa olevien tietovarantojen/tietojärjestelmien tietorakenteita. 2.6. Loutulokset Projektin tuotoksena on käytettävissä: 1. Avoimella lähdekoodilla toteutettu, tiedonvaihtoa ja semanttista yhteentoimivuutta tukeva tietojärjestelmäratkaisu yhteisten tietomallien määrittelyyn ja julkaisuun. Tietojärjestelmäratkaisu koostuu modulaarisesti 1) tietokomponenttikirjastosta ja editorista sekä 2) sovellusprofiilikirjastosta ja editorista sekä niiden osana skeemoja tuottavasta toiminallisuudesta. 2. Näitä työkaluja koskien avoimen tuotteen hallintamallin kuvaus. Pilotin testauksessa käytettävä(t) käyttötapaukset valitaan yhdessä projektikumani(e)n kanssa osana projektiin sisältyvää asiakastarpeen määrittelyä. 7
Kuva 1. Projekti osana tavoiteltavaa palvelujen ja työkalujen ekosysteemiä. Keskellä (vihreällä) kuvattu projektin tavoitetuotos. Katkoviivalla kuvattu optiot (harmaat). Nuolilla kuvattu yhteydet ja linkittämisen kautta tuotettava lisäarvo. 3. Organisaatio ja liittymät 3.1. Projektiin osallistuvat toimijat Tähän projektiin osallistuvat seuraavat toimijat: Toimija Yhteyshenkilö Toimijan rooli projektissa OKM/Tietohallinto & ICT-ohry Ilmari Hyvönen Omistaja CSC Tieteen tietotekniikan keskus Suvi Remes Vastuutaho Aalto-yliopisto Patrik Maltusch Kumani Verohallinto Mikael af Hallström Kumani Gofore Oy Juha Virtanen Toimittaja JulkICTLab-projekti Kirsi Pispa Kumani 8
3.2. Projektin hallinnollinen organisointi 3.2.1. Ohjausryhmä Yhteentoimivuutta edistävän kehitystyön ohjausryhmänä koulutuksen toimialalla toimii opetus- ja kulttuuriministeriön asettama Korkeakoulujen Tietohallinto- ja ICT -ohjausryhmä. Ohjausryhmän kokoonpano ja kokoustiedot ovat saatavilla sivustolla: https://confluence.csc.fi/display/tictor/tietohallinto-+ja+ict-ohjausryhman+wiki. Yhteentoimivuutta edistävää kehitystyötä seuraa ja ohjaa julkisessa hallinnossa valtiovarainministeriön asettama Julkisen hallinnon tietoarkkitehtuuriryhmä ja sen alainen Metatietopalvelut-ryhmä. Ryhmien kokoonpanot ja kokoustiedot ovat saatavilla sivustoilta: https://wiki.julkict.fi/julkict/juhta/juhta-n-jaostot/tietoarkkitehtuuriryhma https://wiki.julkict.fi/julkict/juhta/juhta-n-jaostot/tietoarkkitehtuuriryhma/metatietopalvelut Korkeakoulujen Tietohallinto- ja ICT ohjausryhmän tehtävänä on: linjata Yhteentoimivuusmallin ja semanttisen yhteentoimivuuden välineistön kehittämisestä ja suuntaamisesta linjata strategiset tavoitteet varmistaa, että projektin tavoitteet saavutetaan ja arvioida tavoitteiden toteutumista käsitellä laajakantoisia ja periaatteellisia Yhteentoimivuusmallin ja semanttisen yhteentoimivuuden välineistön koskevia asioita sekä tehdä niitä koskevia aloitteita käsitellä ja hyväksyä Yhteentoimivuusmallin ja semanttisen yhteentoimivuuden välineistön projektisuunnitelmat ja raportit Korkeakoulujen Tietohallinto- ja ICT ohjausryhmä kokoontuu kuusi kertaa vuodessa. Julkisen hallinnon tietoarkkitehtuuriryhmän tehtävänä on: kehittää ja tukea julkisen hallinnon yhteistä tietoarkkitehtuuri- ja kohdealueiden tietoarkkitehtuurityötä sekä tietovarantojen ja tietojen yhteentoimivuutta edistää verkostoitumista, tiedon jakamista ja viestintää julkisen hallinnon tietoarkkitehtuurityössä seurata Yhteentoimivuusmallin ja semanttisen yhteentoimivuuden välineistön kehittämistä varmistaa, että projektin tavoitteet ja tuotokset tukevat määriteltyjä yhteentoimivuuden tavoitteita kansallisella tasolla Julkisen hallinnon tietoarkkitehtuuriryhmä kokoontuu vuosittaisen työsuunnitelmansa mukaan. 3.2.2. Operatiivinen ohjausryhmä Projektin operatiivisen ohjausryhmän tehtävänä on tukea projektia, projektipäällikköä ja projektiryhmää sille määriteltyjen tavoitteiden ja tehtävien saavuttamisessa ja aikataulun toteutumisessa sekä seurata voimavarojen käyttöä. Operatiivinen ohjausryhmä auttaa osaltaan viestinnässä eri sidosryhmille projektin tavoitteista ja tuloksista. Ohjausryhmä seuraa projektin riskien toteutumista ja niiden torjuntaa sekä linjaa toimenpiteistä ristiriitatilanteissa. 9
Operatiivisen ohjausryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio/yksikkö Asiantuntemusalue Tuija Raaska CSC / Metatietopalvelut projektin sijoitusyksikön kehityspäällikkö Patrik Maltusch Aalto-yliopisto korkeakoulut, arkkitehtuuri Mikael af Hallström Verohallinto julkinen hallinto, arkkitehtuuri Suvi Remes CSC ryhmän sihteeri, projektin projektipäällikkö 3.2.3. Projektiryhmä Projektiryhmään kuuluvat projektipäällikkö, projektin työntekijät (ml. toimittajan asiantuntijat) ja operatiiviseen työhön osallistuvien kumaneiden edustaja(t). Projektiryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Asiantuntemusalue Suvi Remes CSC sanastot, yhteentoimivuus; projektipäällikkö Miika Alonen CSC tietomallinnus, tietoarkkitehtuuri; teknisen kehityksen vastuuhenkilö Olli-Pekka Kotilainen CSC IT-arkkitehtuuri Petri Mustajoki Aalto-yliopisto käyttäjänäkökulma, IT-arkkitehtuuri Mikael af Hallström Verohallinto käyttäjänäkökulma, yhteentoimivuus Pinja Koskinen JulkICTLab / CSC Lab-kehitysympäristö Jarmo Korhonen Gofore Oy käyttöliittymäsuunnittelu Lauri Hahne Gofore Oy sovellus/ohjelmistokehitys Projektiryhmä: toteuttaa projektin tavoitteet käytännössä vastaa toteutukseen liittyvän dokumentoinnin tuottamisesta osallistuu vahvasti työkohteiden ja aikataulun suunnitteluun valitsee työmetodit ja ylläpitää välineet raportoi työn tuloksista ja työmäärästä projektipäällikölle kokoontuu säännöllisesti suunnittelemaan tulevat kehitys- ja muut tehtävät sekä käymään läpi edellisen kehitysjakson asiat Projektipäällikkö: vastaa projektin kokonaissuunnittelusta ja suunnitelmien dokumentoinnista ja ylläpidosta ohjaa ja organisoi projektin toimintaa vastaa sovittujen tuotosten syntymisestä ja niiden laadusta vastaa projektin aikataulusta ja budjetista vastaa projektin tilanteesta viestimisestä projektiorganisaatiolle, ohjausryhmille ja sidosryhmille sopii resursseista ja tarvittavasta osaamisen kehittämisestä esimiesten kanssa raportoi projektin ohjausryhmälle ja toimii esittelijänä voi toimia projektissa myös sovituissa asiantuntijatehtävissä 10
3.3. Liittymät muihin projekteihin Tähän projektiin liittyvät seuraavat sidosprojektit tai toiminnan osa-alueet: Projekti/Toiminta Miten liittyy projektiin Yhteyshenkilö Miten huomioidaan JHS-179 suositusluonnoksen päivitysprojekti Semanttisen yhteentoimivuuden menetelmää tavoitellaan osaksi suositusta Hannu Ojala / VM Osallistutaan suositustekstin tuottamiseen. http://www.jhs- suositukset.fi/web/guest/jhs/projects/jhs-179- update Koodistopalvelu osa laajempaa Metatietopalvelukonseptia; koodistojen ylläpitotyökalu Seo Ränninranta / OPH OPH:n koodistopalvelun instanssi tuotu tekniseen kehitysympäristöön; testaus koodiston integroitumisesta tietokomponenttimalleihin Sanastoeditori osa laajempaa Metatietopalvelukonseptia; selainpohjainen käyttöliittymä sanastojen tuottamiseen; yhteensopivuus SKOSstandardiin Jussi Kurki / THL Tarpeen mukaan THL:n kehittämän sanastoeditorin instanssin siirto tekniseen kehitysympäristöön; testaus ja edelleenkehittäminen yhteistyössä Finto Kansallinen sanasto- ja ontologiapalvelu Ontologioiden julkaisualusta; sanastot semanttisen yhteentoimivuuden perustana Matias Frosterus / Kansalliskirjasto Osallistutaan verkostoryhmiin. Huomioidaan palvelun tuottama ohjeistus sanastoihin liittyen ja toimitaan tarvittaessa aiheen linkkinä projektin sidosryhmiin. Tavoitetilassa rajapintojen kautta halutuista sanastoista haetaan ja linkitetään käsitteitä tietokomponentteihin. Kansallinen palveluarkkitehtuuri (KaPA) Hyödyntää ja kehittää kansallisesti Metatietopalveluita; liitynnät kansalliseen palveluväylään http://vm.fi/palveluar kkitehtuuri Osallistutaan verkostoryhmiin. Avoin tiede ja tutkimus -hanke Hankkeessa tehtävään tietoarkkitehtuuri- ja tietomallityöhön sovelletaan projektissa kehitettäviä menetelmiä Pirjo-Leena Forsström / CSC, OKM Osallistutaan hankkeessa tehtävään tutkimuksen alueen tietoarkkitehtuurityöhön. 11
4. Toteutus 4.1. Aikataulu ja vaiheistus Projekti tavoiteaikataulu tietokomponenttikirjaston ja skeemaeditorin toteutuksen osalta on 31.12.2015 mennessä. Kehitysympäristö on avautunut 19.3.2015. Projektin toteutus on karkeasti jaettu seuraaviin vaiheisiin: Vaihe Tuotokset Aikataulu Tarkistuspiste Tarkentava suunnitteluvaihe *JulkICTLab-projektihakemus 01-02/2015 11.2.2015 työkalukehitykseen Valmisteluvaihe *tekninen arkkitehtuurikuvaus 03-06/2015 useita *tekninen vaatimusmäärittely *palvelinten pystytys *käyttäjähallinnan valmistelu *resurssitarpeen täsmentäminen Kesälomakausi - 06-07/2015 - Käyttöliittymäsuunnittelu *käyttöliittymäsuunnitelma *vaatimusmäärittelyn jatko 08-09/2015 sovitaan, sprintkatselmoinnit Sovelluskehitys *vaatimusmäärittelyn jatko *määrittelyn mukainen sovellus 08-12/2015 sovitaan, sprintkatselmoinnit 4.2. Työvaiheet ja työmääräarviot Projektin vaihekohtainen työmääräarvio henkilötyökuukausina on seuraava: Vaihe Tehtävä Tehtäviin osallistuvat henkilöt Tarkentava suunnitteluvaihe työkalukehitykseen tavoitteiden ja tuotoksien määrittely, projektin keston arviointi; kehitysympäristön (JulkICTLab) käyttöhakemus SR, MA, MaH, KP Työmäärä -arvio (htkk) 0,5 htkk Valmisteluvaihe tekninen arkkitehtuurikuvaus MA, O-PK, PK 4,5 htkk tekninen vaatimusmäärittely kehitysympäristö käyttäjähallinnan valmistelu resurssitarpeen täsmentäminen; SR, MA, PK käyttöliittymäsuunnittelun ja teknisen toteutuksen kilpailutus/hankinta projektinhallinta; viestintä SR, MaH Toteutusvaihe käyttöliittymän visuaalinen ilme, rakenne, navigointi, JK; projektiryhmä 17 htkk interaktiot vaatimus/käyttötapausmäärittely jatkuu projektiryhmä sovelluskehitys, ohjelmointi LH, MA projektinhallinta; viestintä SR, ohjausryhmä Yhteensä 22 htkk 12
Kuva 2. Työkalukehityksen toteutusvaiheen alustava aikataulutus ja ehdotus keskeisiksi esittelypisteiksi. 13
4.2.1. Projektin esittelytilaisuus Tavoitellaan kaikille kiinnostuneille avointa projektin esittelytilaisuutta syyskuun alkuun 2015 ja/tai Korkeakoulujen valtakunnallisten IT-päivien yhteyteen. 4.3. Kustannus-hyöty -arvio 4.3.1. Projektin kustannukset Projekti on vuonna 2015 osa OKM-CSC-vuosisopimusta. Tämä sisältää CSC:llä tehtävän henkilötyön (14 htkk) yhteentoimivuuden määritysten kehittämiseen ja koordinointiin sekä tämän projektin työkohteen eli teknisen kehitysalustan yhteentoimivuuden edistämisen tarpeisiin. Osa työkalukehityksen teknisestä työstä hankitaan ostopalveluna (noin viisi (5) htkk, ~ 65 000e). Projektin hyödyntämää palvelukehitysympäristöä ylläpitää valtiovarainministeriön JulkICT-toiminto. Kehitysympäristössä (JulkICTLab) tehtävän teknisen kehittämistyön arvoksi on arvioitu noin 60 000. Kehitysympäristön käyttöön liittyvä 5%:n palvelumaksu on haettu korvattavaksi; esitys on hyväksytty hakemuksen hyväksymisen yhteydessä. JulkICTLab-projektilta on haettu ja hakemuksen hyväksymisen yhteydessä on myönnetty yhteentoimivuuden välineistö -projektin käyttöön yksi (1) htkk teknisen arkkitehtuurin konsultointia sekä kymmenen (10) htp autentikoinnin konsultointia. Projektikumanit osallistuvat projektin vaatimus- ja käyttötapausmäärittelytyöhön osana organisaatioiden omaa työtä. Työmääräarvio projektiryhmän työhön osallistumisesta (työkokoukset ja valmistelu) on noin 4,0 htp per kuukausi, yhteensä noin 20 htp syksyllä 2015. Projektin käynnistämiseen ja projektin ohjausorganisaatioihin osallistutaan osana organisaatioiden omaa työtä. Työmääräarvio operatiivisen ohjausryhmän työstä on noin 7 htp per ohjaustaho. Projektin hyödyntämään sisältömäärittelytyöhön (sanastot, tietokomponentit) osallistutaan osana organisaatioiden omaa työtä. Projektin päättyessä onnistuneista tuloksista aiheutuu tietojärjestelmän ylläpitokustannuksia. Ylläpidon perusteena ovat järjestelmässä julkaistavat tietokomponentit ja niiden tuottama hyöty toiminnalle. Tietokomponenttien hallinta aiheuttaa henkilötyön kustannuksia. Tuotteen hallinnasta sovitaan osana projektia, ks. myös luku 7. Vastuu projektin kustannusten seurannasta on CSC:llä. Projektikumaneiden projektityöhön allokoimasta ajasta sovitaan ja työmääräarviot merkitään osaksi tätä suunnitelmaa. Työhön käytetystä ajasta raportoidaan sovittavan käytännön mukaisesti projektipäällikölle ja edelleen operatiiviselle ohjausryhmälle.
4.3.2. Projektin hyödyt Projekti pyrkii toteutettavan tietojärjestelmäratkaisun kautta tehostamaan asiakkaiden ja kumaneiden jo olemassa olevaa liiketoimintaa vähentämällä manuaalista työtä sekä automatisoimalla ja tehostamalla prosesseja, esimerkiksi rajapintamäärittelyihin ja niiden tuottamiseen liittyen. Tietojärjestelmäkehitykseen liittyvän sisällöllisen, hallinnonalan toimijoille ja kansallisesti yhteisten tietokomponenttien määrittelyn, niiden avoimen saatavuuden ja käytettävyyden turvaamisen avulla pyritään vähentämään toistuvaa uudelleenmäärittelytarvetta ja siihen liittyvää henkilötyön tarvetta. Projektissa kehitettävä tietojärjestelmä on työkalu konkreettisesti hyödyntää arkkitehtuurityössä syntyviä tietoarkkitehtuurin määriyksiä operatiivisessa toiminnassa. Projektin lähestymistapa mahdollistaa jo olemassa olevien kuvausten, esimerkiksi rajapinnat ja tietokannat, asteittaisen harmonisoinnin yhteisten tietokomponenttimääritysten johdannaisiksi puuttumatta tietojärjestelmien tietokantarakenteisiin. Projektin kantavana ajatuksena on tuottaa laajasti käyttöönotettava palvelu täydentäväksi osaksi olemassa olevaa palvelu- ja järjestelmäekosysteemiä. Kehittämisessä tuetaan avoimen lähdekoodin hyödyntämistä ja sitä kautta palveluiden yhteisöllisen ja tarvelähtöisen jatkokehittämisen mahdollistamista. Avoin kehittäminen mahdollistaa sidosryhmille projektin seuraamisen ja sen tuotosten arvioinnin oman toiminnan kannalta joustavasti eri etenemisen vaiheissa. 5. Projektissa käytettävät menetelmät ja viitekehykset 5.1. Projektin menetelmät ja välineet Työskentelyssä hyödynnetään ketterän kehityksen periaatteita ja menetelmiä. Projektissa hyödynnetään kehitysideoiden pilotointiin tarkoitettua, keskitetysti koordinoitua palvelukehitysympäristöä (JulkICTLab, www.julkictlab.fi), mikä projektihallinnollisesti mahdollistaa keskittymisen henkilöresurssien ja -osaamisen hyödyntämiseen. Lab-palvelumalli tarjoaa teknisen kehitysympäristön lisäksi tukea hallintamallin ja palveluiden muotoiluun. Tekninen toteutus hyödyntää mahdollisimman paljon avointa lähdekoodia ja tarvittaessa kehittäjäyhteisöä ja on sitoutunut julkaisemaan myös omat tuotokset avoimella lähdekoodilla ja uudelleen käyttöä tukevilla lisensseillä (esimerkiksi EUPL 1.1). Projekti hyödyntää teknisen määrittelyn ja lähdekoodin dokumentointiin, toteutuksen tehtävien osittamiseen ja hallinnointiin Github-palvelua: https://github.com/csc-it-center-for-science/iow-ui Teknisenä kehitysympäristönä käytetään JulkICTLab-kehityslaboratoriota: https://wiki.julkict.fi/julkict/avoin-data/julkict-lab 15
Luonnosvaiheen tietokomponenttitaulukot ovat GoogleDocissa (työkalun testaukseen): OPI-tietokomponentit: o https://docs.google.com/spreadsheets/d/1co7hl1lpsfx6r3hfxozvkkidpnrcsnh 1uGnIKHJ2wIE/edit?pli=1#gid=2102204937 JH-tietokomponentit: o https://docs.google.com/spreadsheets/d/1pobqxd_lg60b_rltpv_ttttjdrg0hzyl GP_98npxV4o/edit?pli=1#gid=0 Kokousasioiden ja -asiakirjojen hallintaan käytetään Atlassianin tuotteita (lähinnä Confluence). Viestintään ja tiedon välittämiseen on mahdollista hyödyntää myös sosiaalisen median työkaluja, kuten Yammer-palvelua. Projekti sijoittuu CSC Tieteen tietotekniikan keskukselle, ja hyödyntää näin ollen sen tila-, atk-, ja hallintoinfrastruktuuria sekä tukea projektin viestinnälle. 5.2. Kokonaisarkkitehtuurin huomiointi Projekti huomioi seuraavat kokonaisarkkitehtuurin viitekehykset: Korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurimalli Kartturi o https://confluence.csc.fi/display/raketti/kartturi JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen o http://www.jhs-suositukset.fi/web/guest/jhs/recommendations/179 Lisäksi huomioidaan korkeakoulujen ja projektikumaneiden omat arkkitehtuurikuvaukset ja niissä annetut linjaukset. 5.3. Tietoturvallisuuden huomiointi Projekti noudattaa perustason tietoturvallisuuden tasoa. Tarvittaessa tehdään erilliset salassapitosopimukset (mahdollisen tietosuojalain piirissä olevan tiedon käsittely). 16
6. Projektin hallinta 6.1. Sidosryhmät ja tiedonvälitys Sidosryhmä/toimija Liitos projektiin Viestin sisältö FUCIO Yliopistojen tietohallintojohtajien tukee yliopistojen ICT- verkosto työtä ja kehitystä ja strategioiden toteutumista AAPA Ammattikorkeakoulujen tietohallintojohtajien verkosto KOOTuki Opiskelun ja opetuksen sekä niiden tuen ja hallinnon yhteistyöryhmä Korkeakoulujen KA-SIG - arkkitehtiverkosto Korkeakoulujen opintohallinnon asiantuntijoiden Synergiaryhmä Tutkimuksen tuen ja hallinnon verkosto Opetus- ja koulutussanaston sanastoryhmä KMR Julkisen hallinnon käsitemalliryhmä TÄYDENNETÄÄN! tukee ammattikorkeakoulujen ICT-työtä ja kehitystä ja strategioiden toteutumista Opintoasiain- ja tietohallintopäälliköiden verkostojen ja sidosryhmien yhteistyöryhmä, joka kokoaa ja ylläpitää kokonaiskuvaa digitalisoituvan opiskelun ja opetuksen ja niihin vaikuttavan ympäristön tilasta. Verkostoryhmä, joka kehittää korkeakoulujen arkkitehtuureja. Verkostoryhmä, joka osallistuu korkeakoulutuksen tietokomponenttien määrittelytyöhön. Verkostoryhmä, joka kehittää ja ylläpitää tutkimushallinnon sanastoa sekä osallistuu tutkimuksen alueen tietokomponenttien määrittelytyöhön. Ryhmä, joka kehittää ja ylläpitää koulutuksen yhteistä sanastoa. Verkostoryhmä, joka kehittää ja ylläpitää julkisen hallinnon yhteistä sanastoa ja tietokomponentteja. tiedotteet, esittely kokouksissa esittely kokouksissa, tiedotteet Viestintäkanava tiedotteet, esittely kokouksissa Aikataulu jatkuva jatkuva jatkuva Vastuutaho projektipäällikkö projektipäällikkö projektipäällikkö kokoukset jatkuva projektipäällikkö verkostokokoukset, työpajat projektipäällikkö verkostokokoukset, työpajat verkoston uutiskirje jatkuva jatkuva projektipäällikkö kokoukset jatkuva projektipäällikkö verkostokokoukset, työpajat jatkuva MaH 6.2. Raportointi Projektia seurataan ja siitä raportoidaan seuraavilla tavoilla: Projektiryhmä raportoi toteutusjaksoittain (2 viikon välein) toteutuneet tehtävät ja muut ilmenneet asiat. Projektin operatiivinen ohjausryhmä kokoontuu säännöllisesti, mielellään kuukausittain, ja varmistaa projektin etenemisen käytännön tasolla. 17
Kehitysympäristön käytöstä raportoidaan JulkICTLab-ohjausryhmälle kahden kuukauden välein. Projektin ohjausryhmä (TICT) kokoontuu kuusi kertaa vuodessa ja varmistaa projektin etenemisen sovittujen linjausten mukaisesti. Etenemisestä tiedotetaan valtiovarainministeriön tietoarkkitehtuuriryhmiä, esimerkiksi katsauksin kokouksissa. Projekti on osa OKM:n CSC:ltä ostamia palveluja, joiden laatua seurataan sisäisissä laatupalavereissa neljä kertaa vuodessa. 6.3. Riskienhallinta Projektille laaditaan suunnitelma riskien hallintaan ja sitä seurataan ns. liikennevalomenettelyllä operatiivisessa ohjausryhmässä, joka tarvittaessa raportoi edelleen tarpeellisiksi katsomilleen tahoille. Riskienhallintasuunnitelma >> täydennetään Riskitekijä Seuraus projektille projektin tavoitteisiin ei sitouduta projektin työskentelytapoihin ei sitouduta johdon tuki menetetään projektin rajaukset eivät pidä kustannukset kasvavat allokoidusta työmääräarviot osoittautuvat liian alhaisiksi/henkilöresurssit eivät riitä tavoitteen saavuttamiseen avainhenkilö(t) siirtyy(vät) toisiin tehtäviin työskentelyssä havaitaan asiantuntijuusalueita, joihin projektiorganisaation osaaminen ei riitä työhön vaikuttavien projektien/toimintojen eriaikaisuus hallinta monitoimijaiseen yhteistyöverkostoon katoaa päätöksenteko on liian hidasta saavuteta saavuteta aikataulussa saavuteta; projekti keskeytetään saavuteta aikataulussa; tulokset poikkeavat tavoitellusta toimintoja jätetään toteuttamatta saavuteta saavuteta saavuteta aikataulussa saavuteta aikataulussa tieto ja tuotokset eivät saavuta tarvittavia tahoja saavuteta aikataulussa Riskin suuruus Hallintatoimenpide (todennäköisyys/vakavuus, 1-3) 1/2 ymmärrettävä viestintä, kohderyhmien tarkempi kartoittaminen 1/1 toimintatapojen muokkaus sopivammaksi 1/3 selkeä ja reaaliaikainen viestintä ja raportointi etenemisestä 2/3 tarkempi priorisointi; sprint-raportoinnin seuranta; tavoitteiden kirkastaminen 2/2 kustannusseuranta; tekemisen priorisointi tarvittaessa 2/2 sprint-seuranta, tehtävien tarkempi osittaminen; lisäresurssien hankkiminen 1/3 muutoksen ennakointi avoimuudella, lisäresurssien hankkiminen 2/3 priorisointi; lisäresurssien hankkiminen; konsultoinnin hankkiminen 2/1 tiivis yhteydenpito keskeisiin sidosprojekteihin/toimijoihin 2/2 tiivis yhteydenpito; selkeä viestintä 1/2 päätöstarpeen tarkempi kuvaus; päätöstarpeiden ennakointi ajoissa Vastuu, ohjausryhmä, projektiryhmä, ohjaustahot 18
päätöksiä ei pystytä tekemään päätöksiä tehdään ennakoimattomasti tavoitteita ei saavuteta tulokset eivät ole alkuperäisesti kuvatulla tavalla hyödynnettävissä projektin aikataulu venyy ja tulosten käyttöönotto viivästyy tuloksia ei oteta käyttöön viestintä ei tavoita tarvittavia kohderyhmiä hyötyjä ei osata viestiä ymmärrettävästi saavuteta sitoutuminen projektiin heikkenee; tulokset saattavat poiketa tavoitellusta kuvattuja hyötyjä ei saavuteta kuvattuja hyötyjä ei saavuteta saavuteta aikataulussa; sitoutuminen projektiin heikkenee kuvattuja hyötyjä ei saavuteta projektin tuotoksia ei hyödynnetä; kuvattuja hyötyjä ei saavuteta projektin tuotoksia ei hyödynnetä; kuvattuja hyötyjä ei saavuteta 1/3 päätöstarpeen tarkempi kuvaus; tarvittaessa eri ohjaustahojen konsultointia, ohjaustahot 2/3 tavoitteiden kirkastaminen, ohjaustahot 1/3 tapahtuneeseen vaikuttaneiden tekijöiden arviointi; korjausliikkeiden suunnittelu 1/3 tapahtuneeseen vaikuttaneiden tekijöiden arviointi; määrittely millä toimenpiteillä tavoite saavutetaan 2/2 tarkempi priorisointi; sprint-raportoinnin seuranta 1/3 tiivis yhteydenpito; selkeä viestintä, kohderyhmien tarkempi kartoittaminen 2/3 tiivis yhteydenpito; selkeä viestintä; aktiivinen viestintä eri kanavia käyttäen 2/2 viestien selkokielistäminen 6.4. Muutoksenhallinta Projektin aikatauluihin, kustannuksiin ja sisältöön vaikuttavat merkittävät muutokset, jotka eivät ole normaalin operatiivisen projektinhallinnan sallituissa rajoissa, käsitellään hallitusti muutoksenhallintaprosessin kautta. Projektiryhmä tai projektin asiantuntija tuo muutoksen tiedoksi projektipäällikölle, joka vie asian edelleen operatiivisen ohjausryhmän käsiteltäväksi. Operatiivinen ohjausryhmä hyväksyy muutoksen tai ratkaisun, mikäli se on sen vastuualueen rajoissa, tai edelleen välittää sen ohjausryhmälle käsiteltäväksi. Ohjausryhmät päättävät tarvittaessa erillisestä tiedottamisesta ratkaisun suhteen. 19
7. Projektin päättäminen 7.1. Loutuotteen luovutus, käyttöönotto ja ylläpidosta sopiminen Projektin keskeisiin tuotoksiin liittyy avoimen tuotteen hallintamallin laatiminen. Alustavan suunnitelman mukaan tässä hyödynnetään JulkICT-toiminnon yhteistyökuvioissa kehitettyä mallia: https://wiki.julkict.fi/julkict/projektit/avoimen-tuotteen-hallinta. Ylläpidosta sovitaan laaditun hallintamallin mukaisesti. 7.2. Projektin tuottaman aineiston arkistointi Sovitaan erikseen. 7.3. Projektin arviointi ja louraportti Projektin tavoitteiden saavuttamista voidaan mitata seuraavien toteutumien kautta: Tavoitepilotin toimialueen tietomääritykset on mallinnettu kehitetyllä tietojärjestelmällä. Tavoitepilotti käyttää tietojärjestelmällä tuotettua tietomallia tiedonsiirrossa. Käytettävä käyttötapaus valitaan yhdessä asiakaspilotin/kumaneiden kanssa. On tärkeää huomata, että kehitettävänä olevan tietojärjestelmäratkaisu on osa laajempaa metatietopalvelun ekosysteemiä, joka tehokkaasti toimiakseen vaatii useampien siihen kuuluvien komponenttien olemassa olon. Louraportista ja sen ajankohdasta sovitaan erikseen ohjaustahojen kanssa. 7.4. Projektin päätöstilaisuus Sovitaan erikseen. 7.5. Jatkokehitysehdotukset ja -tavoitteet Projektilla tavoiteltavat tuotokset ovat osa laajempaa ekosysteemiä. Jatkokehitysehdotuksina nostetaan esiin: Sisällöllisten tietokomponenttien hallintaan luodaan kansallinen vakausjärjestelmä, jossa sovituin periaattein kootut ryhmät ylläpitävät sisältömääritykset heille soveltuvin osin ajantasaisina. >> valmistelu alkaa jo projektin aikana, jatkuu 2016 >> osittain osana kansallista suunnittelua (VM), osittain osana OKM:n hallinnonalan ja korkeakoulujen omaa arkkitehtuurityötä >> rahoitusmallivaihtoehdot 20
Jatkokehitetään koodistopalvelu koodistojen ylläpitoon. >> OPH:n koodistopalveluun liittyvät jatkokehitystarpeet, linkittäminen tietokomponentteihin >> projektin optio vuodelle 2016, valmistelut alkaneet keväällä 2015 >> kansallinen koodistopalvelu -projekti rahoitusmallina Jatkokehitetään THL:n sanastoeditori sanastojen tuottamiseen, huomioiden erityisesti helokäyttöisyys ja SKOS-standardiyhteensopivuus. >> projektin optio vuodelle 2016, valmistelut alkaneet keväällä 2015 >> kansallinen projekti rahoitusmallina Korkeakoulujen XDW-tietovarastomallin linkittäminen koulutuksen hallinnonalan yhtenä kansallisena sovellusprofiilina yhteisiin tietokomponentteihin. XDW:n ylläpitoon käytetyn teknisen alustan arviointi tässä yhteydessä. >> intressiryhmän muodostaminen aloitteentekijäksi ja toimijaksi >> projektirahoitusmallit; osana OKM:n arkkitehtuurikonsultaatiota ja/tai korkeakoulujen rahoitusosuudella Semanttista yhteentoimivuutta tukevan työkaluratkaisun integrointi osaksi kansallisen palveluväylän ja palveluarkkitehtuurin kehitystä ja käyttöä >> VM-vetoinen koordinointi, keskustelut käynnissä 2015 >> rahoitusmallivaihtoehdot Semanttisen yhteentoimivuuden palveluiden jatkokehittäminen EU-projektina >> Euroopan komission ISA-ohjelma (Interoperability Solutions for European Public Administrations), http://ec.europa.eu/isa/index_en.htm >> VM:n kansallinen koordinointi ehtona >> aikataulu ohjelman hakuaikojen mukaan, aikaisintaan vuodelle 2016 21