PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 31.3.2009 LSU-2008-Y-450 (113) ASIA HAKIJA Eläinsuojien toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Raimo ja Leena Käkelä Marmorintie 18 61300 Kurikka ELÄINSUOJIEN SIJAINTI JA TOIMINTA Tilalla on nykyisin kaksi eläinsuojaa vanha navettarakennus sekä pihattonavetta, joissa pidetään yhteensä 100 lypsylehmää, 63 hiehoa ja 30 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla pihattonavetan yhteyteen laajennusosa nuorkarjalle. Tilan lypsylehmien määrä ei kasva. Hiehojen maksimimäärä uudessa laajennusosassa on 75 ja vasikoiden 30. Laajennuksen jälkeen tilan kokonaiseläinmäärä on 100 lypsylehmää, 75 hiehoa ja 30 vasikkaa (alle 6 kk). Vanhaan eläinsuojaan ei laajennusosan rakentamisen jälkeen jää vakituisesti eläimiä, mutta se voi tarvittaessa toimia karanteenitilana. Eläinsuojat sijaitsevat Kurikan kaupungin Kurikan kylässä tiloilla Koskilammi RN:o 1:442 ja Iisakinmaa RN:o 1:580. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 29.7.2008. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle. Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyisellä toiminnalla on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 15.5.2006 myöntämä ympäristölupa 100 lypsylehmän, 63 hiehon ja 30 vasikan (alle 6 kk) pitämiselle. Tila sijaitsee haja-asutusalueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. Maakuntakaavassa tila sijaitsee kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeällä alueella, jolla kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä museoviranomaiselta ja ympäristökeskukselta lausunto. Lisäksi tila sijaitsee Maaseudun kehittämisen kohdealueen rajalla (mk-2). Alueen suunnittelussa tuetaan hyvien peltoaukeiden säilyttämistä viljelykäytössä ja kulttuurimaiseman kehittämisedellytyksiä sekä maatilataloutta ja sen liitännäiselinkeinoja. Alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota laajenevan asutuksen ja tilaa vaativien elinkeinojen, kuten teollisuuden ja suurimuotoisen eläintuotannon, välisten maankäyttötarpeiden yhteensovittamiseen. Asutuksen sijoittumista tulee ohjata olemassa olevia kyliä ja taajamia tukevaksi. Uudet tielinjaukset on sovitettava alueen kulttuuriympäristön ja maiseman erityispiirteisiin. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Kurikan kaupungin Kurikan kylässä maatalousvaltaisella haja-asutusalueella noin 5,5 kilometriä kuntakeskuksesta kaakkoon. Tällä hetkellä tilalla on kaksi eläinsuojaa: pihattonavetta ja vanha navettarakennus, jossa on tilat hiehoille ja vasikoille. Vanha navettarakennus sijaitsee aivan Jalasjoen varressa reilun 20 metrin etäisyydellä joesta tilalla Koskilammi RN:o 1:442. Pihattonavetta sijaitsee noin 100 metrin etäisyydellä vanhasta navettarakennuksesta lounaaseen tiloilla Koskilammi RN:o 1:442 ja Iisakinmaa RN:o 1:580. Lähimmät kaksi naapurien asuinrakennusta sijaitsevat noin 90 metrin etäisyydellä pihattonavetasta pohjoiseen ja kaakkoon. Toinen asunnoista on ollut asumaton yli 20 vuotta. Lisäksi hakijan vanhempien asuinrakennus sijaitsee pihattonavetasta noin 90 metrin etäisyydellä itäkoilliseen. Lähimmät muut naapurien asuinkiinteistöt sijaitsevat pihattonavetasta noin 150 ja noin 175 metrin etäisyyksillä pohjoiseen ja noin 240 metrin etäisyydellä luoteeseen. Laajennusosa sijaitsee lähimmistä naapureiden asuinrakennuksista noin 90, 140, 175 ja 175 metrin etäisyyksillä. Laajennusosa rakennetaan lähimmistä naapureista poispäin. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue, Myllysalon ensimmäisen luokan pohjavesialue, sijaitsee noin 0,5 kilometrin etäisyydellä rakennettavasta eläinsuojasta. Käyttövesi eläinsuojan toimintaan otetaan Keski-Kylän vesiyhtymän syväporakaivosta, joka sijaitsee pihattonavetasta noin 200 metrin etäisyydellä. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilan eläimet ovat kahdessa eläinsuojassa. Lypsylehmät ovat vuonna 2006 valmistuneessa pihatossa ja hiehot sekä vasikat vanhassa navettarakennuksessa. Hiehot ja vasikat on tarkoitus siirtää pihattonavetan lounaispäätyyn rakennettavaan laajennusosaan, jolloin kaikki eläimet tulevat samaan eläinsuojaan. Lämmin kerrosala on laajennuksen jälkeen yhteensä 1778 m², josta laajennuksen osuus on 668 m². Laajennusosan pituus on noin 37 m. Vanha navettarakennus jää laajennusosan rakentamisen jälkeen tyhjilleen. Tarvittaessa vanhaa navettarakennusta voidaan käyttää karanteenitilana, esimerkiksi kun tilalle ostetaan vasikoita tilan ulkopuolelta. Tilan eläinmääräksi tulee laajennuksen jälkeen yhteensä 100 lypsylehmää, 75 hiehoa ja 30 vasikkaa.

3 Lannan ja jätevesien varastointi Tilan lannankäsittely tapahtuu lietelannalla lukuun ottamatta 30 vasikkaa (alle 6 kk), joiden lannankäsittely tapahtuu kuivikelannalla kestokuivikepohjakarsinassa. Vasikoilla käytetään kuivikkeena turvetta ja olkea. Kuivikepohja tyhjennetään 3-4 kertaa vuodessa. Pihattonavetassa on avoraappa, kuivikkeena käytetään kutteria. Laajennusosan hiehojen ryhmäkarsinoihin tulee ritiläkarsina ja niiden alle 3 metrin syvyinen lietekuilu, jonka tilavuus on noin 213 m³. Tilan pihapiirissä, vanhan navettarakennuksen yhteydessä, sijaitsee kaksi tilavuudeltaan noin 300 m³:n kokoista sekä yksi tilavuudeltaan noin 1300 m³:n kokoinen lietesäiliö. Pihapiirin lietesäiliöt on katettu betonikannella. Pihattonavetan yhteydessä sijaitsee alta päin täytettävä kelluvalla katteella katettu lietesäiliö, jonka tilavuus on noin 2 000 m³. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan tilavuudeltaan noin 150 m³:n kokoinen pumppauskaivo. Lietelannan varastotilavuudeksi tulee lietekuilujen tilavuuden kanssa noin 4 263 m³. Kuivalannan varastointia varten rakennetaan tilavuudeltaan noin 150 m³:n kokoinen kuivalantala. Kuivalantalan pohjan ala on noin 89,6 m² ja reunojen korkeus yksi metri. Lantalassa on 50 cm korkea ajoluiska ja kuormauslaatta. Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä 110 hehtaaria, joka on kokonaan omaa peltoa. Lisäksi tilalla on kaksi hehtaaria rantapeltoa, joihin ei levitetä lietettä. Lannanlevityspeltoa ei sijaitse pohjavesialueella. Lannasta 70 % levitetään keväällä viikoilla 19-22 ja 30 % syksyllä viikoilla 37-40. Tilalla ei laidunneta eläimiä. Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan muut pesuvedet, joita syntyy yhteensä noin 200 m 3 vuodessa sekä eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet, johdetaan lietesäiliöön. Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin 1 500 tonnia vuodessa. Rehu varastoidaan laakasiiloissa ja puristenesteet johdetaan katettuun umpikaivoon. Puristenesteet levitetään omalla kalustolla peltoon. Muut varastot Tilalla on kaksi polttoainesäiliötä, joiden yhteistilavuus on noin 5 000 litraa. Säiliöt on varustettu lukituksella ja lapon estolaitteella. Tilalla säilytetään lisäksi muita öljytuotteita pajassa noin 400 litraa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden varastointi Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa kuolleet eläimet, pilaantunut rehu, muovijäte, metalliromut ja ongelmajätteet kuten jäteöljyt, käytetyt akut ja vanhat loisteputket sekä patterit. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Pilaantunut säilörehu kompostoidaan kuivalantalassa. Metalliromu toimitetaan metallin keräykseen ja ongelmajätteet Kurikan jäteasemalle. Muovit poltetaan. Toiminnasta aiheutuva liikenne Maitoa noudetaan tilalta joka toinen päivä. Teuras- tai sonnivälitysauto sekä rehuauto käyvät tilalla joka toinen viikko. Lietettä ajetaan keväällä ja syksyllä.

4 Arvio toiminnan ympäristövaikutuksista Nuorkarjan siirtämisellä pihaton yhteyteen rakennettavaan laajennusosaan parannetaan tilannetta niin ympäristön kuin naapureidenkin osalta. Toiminta siirtyy kauemmas Jalasjoesta ja myös kauemmas lähimmistä naapureista. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ; ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISEMI- SEKSI SUUNNITELLUISTA TOIMISTA SEKÄ TOIMISTA HÄIRIÖTILANTEISSA Tilalla noudatetaan Valion laatukäsikirjaa. Lisäksi tilalla on tehty pelastussuunnitelma vuonna 2007. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemus on kuulutettu ajalla 22.12.2008-20.1.2009. Kuulutus on ollut nähtävillä Länsi- Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan sekä Kurikan kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisella. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kurikan kaupunginhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Lupahakemuksen johdosta on 4.3.2009 tehty tarkastuskäynti. Tarkastuksesta on laadittu muistio ympäristöhallinnon Vahti-järjestelmään. Lausunnot Kurikan kaupungin ympäristösihteeri on 20.1.2009 ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossa todennut, että ympäristölupahakemus koskee olemassa olevan toiminnan laajentamista. Eläinsuojan laajennus toteutetaan lähimmistä naapureista poispäin tai vähintään nykyisen navetan kanssa samalla etäisyydellä naapureista. Uusi kuivalantala rakennetaan laajennusosan luoteis-pohjoispuolelle nykyisen lietesäiliön välittömään läheisyyteen, noin 150-160 metrin etäisyydelle lähimmästä vesistöstä. Olemassa olevat ja rakennettavat lietteen ja kuivalannan varastointitilavuudet ovat laskennallisesti riittävät laajennetun toiminnan eläinmäärältä syntyvälle lietelannalle, maitohuonevesille ja eläinsuojan muille pesuvesille, puristenesteille sekä avonaisen lietesäiliön ja kuivalantalan laskennalliselle sadevesimäärälle. Vesistön läheisyydestä johtuen kattamattoman lantalan toteutuksessa ja sijoittamisessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota myös pintavesien vaikutusten hallitsemiseen (vesien pääsy ympäristöstä lantalaan, kuormausalustan kunto), jotta ympäristöön aiheutuvat valumat on helpommin torjuttavissa. Toiminnassa tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annettua asetusta (931/2000) ja lupaviranomaisen antamia lupamääräyksiä. Muilta osin ympäristösihteeri yhtyy aiemmin annettuun lausuntoon 23.3.2006, joka koski aiempaan laajennukseen haettua ympäristölupaa. Aiempaa laajennusta koskevan ympäristöluvan yhteydessä annetussa lausunnossa todettiin, että toiminnassa syntyvät jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen keräykseen jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kuolleet eläimet tulee toimittaa suurriskisen eläinjätteet keräykseen. Kurikan kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti talousvesikaivojen ympärille tulee jättää 100 metrin vyöhyke, jolle lantaa ei levitetä. Lietesäiliöt tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella.

5 Joen läheisyyden vuoksi lannan käsittelyyn ja piha-alueiden siisteyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota pintavalumien vesistöön ehkäisemiseksi. Toiminnan muutos ei ole laajuudeltaan merkittävä eikä naapureille aiheutuva rasitus lisäänny nykyisestä. Asianmukaisesti hoidettuna eläinsuojasta ei aiheudu sellaista ympäristö- tai terveyshaittaa tai kohtuutonta rasitusta naapureille, joka estäisi ympäristöluvan myöntämisen. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalta ei ole pyydetty vastinetta annetun lausunnon johdosta, koska lausunto oli puoltava. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tutkinut asiasta annetun lausunnon sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussaan ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Raimo ja Leena Käkelälle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Kurikan kaupungin Kurikan kylään tiloille Koskilammi RN:o 1:442 ja Iisakinmaa RN:o 1:580 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Ympäristölupa myönnetään enintään 100 lypsylehmän, 75 hiehon ja 30 alle kuuden kuukauden ikäisen vasikan pitämiselle lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 15.5.2006 myöntämä ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupa tilalle Koskilammi RN:o 1:442 raukeaa tämän päätöksen saadessa lainvoiman. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Kurikan kaupungin ympäristösihteerin lausunto Ratkaisussa on otettu huomioon ympäristö- ja rakennusvalvontajaoston lausunnossa esitetyt asiat ja annettu määräykset lietesäiliöiden kattamisesta vähintään kelluvalla katteella, jätteiden ja kuolleiden eläinten käsittelystä, lannan varastoinnista sekä lietteen levityksestä. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä Lypsykarjapihatossa voidaan laajennuksen jälkeen pitää yhteensä enintään 100 lypsylehmää, 75 hiehoa ja 30 vasikkaa (alle 6 kk). Vanhassa navettarakennuksessa ei pihattorakennuksen laajennusosan rakentamisen jälkeen saa vakituisesti pitää eläimiä. Vanhaa navettarakennusta voidaan kuitenkin tarvittaessa käyttää karanteenitilana.

6 2. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan, pesu- ja jätevesien varastointi Toiminnassa muodostuva lietelanta, kuivalanta, maitohuoneen pesuvedet, eläinsuojan muut pesuvedet sekä sosiaalitilojen jätevedet tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetuissa lietesäiliöissä ja kuivalantalassa. Säilörehun puristenesteet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa umpisäiliöissä tai lietesäiliöissä. Lietelannan, pesu- ja jätevesien sekä sadevesien 12 kuukauden varastotilavuutta tulee olla käytettävissä vähintään 4 000 m³. Varastotilavuuteen voidaan laskea mukaan lietteen kokoomakuilujen tilavuus (213 m³). Kuivalannan ja sadeveden 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään 129 m³. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointiin tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista (esim. betoni, lujuusluokka vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Tilalle tulee rakentaa suunnitelman mukaisesti uusi kuivalantala. Rakennettavaan kuivalantalaan tulee tehdä vähintään 50 cm korkea ajoluiska. Lantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Lietesäiliöt ja kuivalantala tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Uuden kuivalantalan ja pumppukaivon tulee olla käyttökunnossa ennen pihaton laajennusosan käyttöönottoa. 3. Lietteen ja jätevesien levitys Liete ja lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä ja lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva lannan luovutussopimus. Lannanlevityspinta-alaa tulee olla käytössä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan jatkuvasti vähintään 89,17 hehtaaria. Lietteen ja lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi- ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Lietteen ja lannan kuormaus sekä kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä ja lantaa joudu ympäristöön, kuljetusreiteille tai ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Lietteen- ja lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen- ja lannanlevitys on kielletty 15.10-15.4 välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11 saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10-15.4 välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sal-

7 littu pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Maitohuoneen pesuvesien, eläinsuojan pesuvesien sekä sosiaalitilojen jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös, mitä edellä on lietteen ja lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Katettujen lietesäiliöiden (300 m³, 300 m³ ja 1300 m³) betonikannet tulee pitää hyvässä kunnossa. Tilavuudeltaan 2000 m³:n kokoinen lietesäiliö on katettava vähintään 50 mm:n vahvuisella kelluvalla katteella (esim. turve tai lecasora), jonka tulee pysyä tuulellakin koko lietepinnan kattavana. Kyseinen lietesäiliö tulee täyttää alta päin. Rakennettava pumppukaivo tulee kattaa kiinteällä katteella kuten esimerkiksi betonikannella. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tai kuivalanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan siten, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan, lietesäiliöiden, kuivalantalan ja laakasiilojen ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket ja vanhentuneet torjuntaaineet on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Muovijätteet ja hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Pilaantuneet rehut tulee varastoida ja kompostoida kuivalantalassa. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina. Mikäli polttoneste- ja öljysäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia, tulee säiliöt varustaa suoja-altaalla siten, että vuodot eivät pääse maaperään sekä katoksella, joka estää sadevesien kertymisen suojaaltaisiin. Säiliöiden lähistöllä tulee olla varastoituna riittävästi imeytysainetta. Toimenpiteet tulee olla tehtynä 31.10.2010 mennessä. Öljy- ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliöt ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. Öljyvuodon, muun kemikaalivuodon, lietelantavuodon tai muun ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan tapahtuman sattuessa on välittömästi ryhdyttävä puhdistustoimenpiteisiin ja ilmoitettava tapahtuneesta palo- ja pelastusviranomaisille.

8 6. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet ja eläinjäte tulee mahdollisimman pian toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaiseenkin varastointiin tulee tilalla olla tarkoitukseen sopiva tiivispohjainen varastopaikka, jossa raadot ovat suojassa auringonpaisteelta ja tuhoeläimiltä. Raadot tulee lyhytaikaistakin varastointia varten peittää esim. muovipeitteellä. Mikäli kuolleita eläimiä tai eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai tilalla tulee olla erillinen kylmäkontti. 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, kuivalantalan ja öljysäiliöiden kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli niiden rakenteissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä lannan toimituspaikat ja -ajankohdat kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja -ajankohdat tiedot uusista ja muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannanlevityssopimuksista tiedot häiriötilanteista ja niiden korjaustoimista Liete- ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. 8. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa pihattorakennuksen laajennusosan, rakennettavan kuivalantalan ja pumppukaivon käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi- Suomen ympäristökeskukselle. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa.

9 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Pihattorakennuksen laajentamisen yhteydessä vanha navettarakennus Jalasjoen vieressä jää tyhjilleen, jolloin kuormitusriski Jalasjokeen pienenee. Pihaton laajennusosa rakennetaan lähimmistä naapureista pois päin. Tilan eläinmäärä ei pihaton laajentamisen jälkeen juurikaan muutu ja eläinyksikkömäärä nousee ympäristöministeriön ohjeen (kirje YM4/401/2002) liitteen 1 mukaan lasketuilla eläinyksikkökertoimilla 824:stä 848:aan. Ottaen huomioon eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojan eläinmäärän ja eläinsuojan sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojassa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (määräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, lannan, pesuvesien, puristenesteiden ja sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin 3 525 m³ vuodessa ja kuivalantaa noin 120 m³ vuodessa. Lietesäiliöihin johdetaan lisäksi maitohuoneen ja eläinsuojien pesuvedet, säilörehujen puristenesteet ja sosiaalitilojen jätevedet. Lietesäiliön ja kuivalantalan mitoituksessa tulee huomioida myös sadevedet. Esitetyt lantalatilavuudet (4 263 ja 150 m³) ovat 12 kuukauden liete- ja kuivalantamäärälle riittävät varastotilavuudet. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM- RMO-C4) mukaan lietteen, lannan, pesuvesien ja säilörehun puristenesteiden varastotilojen sekä eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Uuden pumppauskaivon ja kuivalantalan rakentaminen valmiiksi ennen eläinsuojan laajennusosan käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Maa- ja metsä-

10 talousministeriön rakentamismääräyksien ja ohjeiden mukaan kuivalantalassa tulee olla vähintään 0,5 metrin korkuinen ajoluiska ja kuivalantalan ulkopuolella tiivis kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Lietteen, lannan, pesu- ja jätevesien sekä säilörehun puristenesteen säilytystilojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. (määräys 2) Lietteen/lannan kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Liete/lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lietteen/lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta-alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä hiehoa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Lietteen/lannan levityksessä on otettava huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Liete/lanta, säilörehun puristenesteet, maitohuoneen pesuvedet, eläinsuojan pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietettä/lantaa, säilörehun puristenesteitä, maitohuoneen pesuvesiä, eläinsuojan pesuvesiä ja sosiaalitilojen jätevesiä ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Talousvesikaivojen ympärille (30 m) ja vesistöjen varsille (5 m) jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys lietelannan, säilörehun puristenesteiden, maitohuoneen pesuvesien, eläinsuojan pesuvesien ja sosiaalitilojen jätevesien levittämiskiellosta pohjavesialueilla on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. (määräys 3) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lietteeseen ja lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja viileänä. Hajuhaittaa vähennetään myös ylläpitämällä olemassa olevien säiliöiden kansien kuntoa ja kelluvaa katetta ja täyttämällä lietesäiliö alta päin sekä pitämällä lietesäiliöiden, lantaloiden, eläinsuojien ja laakasiilojen ympäristön hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 4) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materi-

11 aalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen on tarpeen varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. (määräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinjätteen varastointia koskeva määräys tilalla ennen laitoskäsittelyä on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 6) Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliö- ja kuivalantalarakenteita voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojien toiminnasta, erityisesti jätehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. (määräys 7) Käyttöönottotarkastus on tarpeen valvonnallista syistä. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojan toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 9) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt viranomainen päättää luvan raukeamisesta.

12 Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.5.2019 mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lietesäiliöiden ja kuivalantalan tilavuudet sekä lannan levitykseen käytettävissä oleva peltopinta-ala PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-59, 96-97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8-11, 15-19, 21-23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 17, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 785 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Koska kyseessä on aikaisemmin luvitetun toiminnan olennainen muutos, peritään maksu 50 % taulukon mukaista 1 570 maksua pienempänä. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

13 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Kurikan kaupunginhallitus Kurikan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä --- Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan ja Kurikan kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Maarit Vuorela Ylitarkastaja Minna Myllykoski Liitteet Valitusosoitus Sijaintikartta Pihaton asemapiirros

Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu. 14