Täydennysrakentaminen Seinäjoki 21.3.2019 Helsinki Kaavoitusjohtaja Martti Norja
Seinäjoen historiaa Seinäjoen, joka oli Ilmajoen sivukylä, kasvu sai alkunsa kun Abraham Falander ( Wasastjärna) perusti 1798 ruukin ja myöhemmin ruutitehtaan nykyisen kaupungin eteläosaan Törnävälle. Wasatjärna vaikutti radan viemiseen Seinäjoen kautta pohjoiseen 1882-1885 Seinäjoesta tuli rautateiden myötä tärkeä risteysasema. Asema perustettiin nykyiseen kaupungin keskustaan muutaman kilometrin päähän ruutitehtaasta Seinäjoesta tuli itsenäinen kunta 1868 ja kauppala 1931, tällöin asukkaita oli noin 7000
Seinäjoen asema 1800-luvun lopussa
Seinäjoki Seinäjoki kaupunki perustettiin 1960 jolloin kaupungissa oli 15 000 asukasta, 30 000 raja saavutettiin 1990-luvun lopulla Väkiluku on nyt yli 63 000 ja vuosittainen kasvu on yli 1 % Talousalueella asuu vielä lähes 200 000 asukasta
Kaupungin kasvu Syntyneiden enemmyys tuo lähes puolet väkiluvun kasvusta. Muuttovoitto valtaosin kotimaasta, omasta maakunnasta mutta myös muualta maasta, muuttotappio yliopistokaupunkeihin Muuttajat pääosin koulutettuja, nuoria ja keski-ikäisiä, yli 63 vuotiaita muutama prosentti Kasvu ei perustu ulkomailta muuttaneisiin, kaupungissa ulkomaalaistaustaisia vain 1,7 % väestöstä
Mutta: Ei yliopistoa Ei kaupunkiperinnettä Ei monikulttuurisuutta Ei globaaleja vientivetureita Ja sijaintikin jossain Tampereen takana
Väestön jakautuminen Keskustassa asuu vanhempaa väkeä kerrostaloissa ja hyvin paljon yhden hengen ruokakuntia
Kaupungin kasvun uusi suunta Tähän saakka kaupunki on laajentunut pientalovaltaisesti, kaupunki on tarjonnut edullisesti laajennusalueilta pientalotontteja ja maakunnassa vahva kirvesmiesperinne. Käytännössä uuden omakotitalon saa noin 350 000 eurolla omalla tontilla eli noin 2500 euroa / neliö Viime vuonna tuotettiin 1050 uutta asuntoa, joista 60 % kerrostaloissa
Kaupunkimaisuus puuttuu Keskusta on rakennettu pääasiassa 1960-luvulla alle 20 000 asukkaan kaupungin keskustaksi eikä pysty enää palvelemaan kasvanutta kaupunkia ja maakuntaa Tärkeimmäksi kaupungista pois muuttamisen syyksi kerrottiin työpaikan löytyminen muualta, mutta heti toiseksi syyksi kerrottiin Seinäjoen kaupunkimaisuuden puuttuminen
Aalto- keskus
Seinäjoen kaupungin keskustan kehittämisen pääperiaatteet Rakennukset alkavat olla elinkaarensa lopussa ja vaativat joko saneerausta tai purkamista Kaupungin tahto on tehostaa rakentamista mahdollistamaan korkealuokkainen kävelypainotteinen ympäristö, asukkaiden määrän nostaminen ja elävä keskusta. Vaatii maanalaista pysäköintiä. Keskustaan ja lähialueille 10 000 uutta asukasta
Rakennuskannan uudistaminen Rakennuskannan uudistaminen purkamalla vanhat rakennukset on mahdollista vain nostamalla tehokkuus noin 2,5-3 kertaiseksi koska vanha rakennus on vain purkukustannus ja pysäköinti maan alla on kallista Rakennuskannan uudistaminen tarjoaa mahdollisuuden viihtyisiin pihoihin sillä autot sijoitetaan joko maan alle tai laitoksiin: ympäristön laatu kohenee
Kaavoitusperiaatteita Keskustassa Tehokkuuden nosto edellyttää korkeampia rakennuksia. Rakennukset pyritään kuitenkin sijoittamaan niin että kadut, aukiot ja puistot ovat valoisia Korkeimmat rakennukset pyritään sijoittamaan kortteleiden keskelle ja kadun varressa pyritään max 5 krs korkeaan räystäslinjaan jolloin kadut säilyttävät miellyttävän mittakaavan. Korkeammat rakennukset istutetaan näkymiin Katuympäristöön erityishuomio
Seinäjoen keskusta tulevaisuudessa Alimpiin kerroksiin liiketiloja, ylempiin asumista; viihtyisä katuympäristö; autot maan alle: Kaupungin hallinnoima pysäköinti Kadut, aukiot ja puistot muodostavat uusia yhteyksiä
Kaupalliset palvelut Keskustassa Kaupallisen tilan rakentaminen on huonommin kannattavaa kuin asuntojen rakentaminen. Toisaalta asukkaat kaipaavat palveluita ja kaupunki elävää kaupunkitilaa. Kaavoissa vaaditaan vähintään 30 % 1 krs. alasta liiketilaa Keskusta tullee olemaan kaupallisilta palveluiltaan yhä enemmän viihtymiskeskus. Sinne sijoittuu suhteellisesti yhä enemmän kahviloita, ravintoloita ja pienimuotoista erikoiskauppaa Kaupalliset palvelut edellyttävät toimivaa pysäköintiä
Keskustan kehittämisen ongelmia Maan hinta nostaa asunnon hintaa 500-1 000 e / m2 Pysäköinnin järjestäminen maan alle noin 1 000 e / m2 Rakentaminen maksaa 2 500 e/m2-3000 e/m2 Asunnon hinta tulee olemaan yli 5 000 e/m2? Valmiita oltaisiin maksamaan alle 4 000 e/m2?
Väestön jakautuminen Keskustassa asuu vanhempaa väkeä kerrostaloissa ja hyvin paljon yhden hengen ruokakuntia
Patruunan kortteli
3. Patruunan liikekortteli kortteli 34 Liiketilaa 7 900 kem2 Asuntoja 37 600 kem2 Uutta 45 500 kem2 Yhteensä 59 000 kem2 Autopaikkoja 504 ap, pääosin maanalle (as: 0.6 ap / asunto, liiketila: ap / 70 kem2)
Miten tämä onnistui? Arkkitehtitoimisto LSV Oy / Juha Luoma tekemä suunnitelma oli niin hyvä että omistajat ymmärsivät sen tuottamat mahdollisuudet alueen kehittämiseen Maanomistajat / asunto-osakeyhtiöt luovuttivat kävelykadun katualueet mutta saivat oikeuden rakentaa kadun alle pysäköintipaikkansa
Kiitos!